
4 minute read
Israelilaisesta maakaasusta helpotusta Euroopan energiakriisiin
Kun Eurooppa pyrkii vähentämään energiariippuvuuttaan Venäjästä, haluaa Israel kasvattaa kaasuvarantojaan viedäkseen maakaasua myös Euroopan markkinoille.
Advertisement
Maakaasunporauslautta Ashkelonin rannikon edustalla Israelissa (Shutterstock/ Yuri Dondish)
MAHDOLLISUUKSIA KEHITTÄÄ ALUEELLISTA YHTEISTYÖTÄ
SEKÄ EU:N JA ISRAELIN VÄLISTÄ KUMPPANUUTTA."
Israel aikoo myöntää uusia kaasulupia yrityksille, jotka pyrkivät etsimään kaasua Israelin rannikolla, ilmoitti maan energiaministeri Karin Elharrar toukokuun lopulla. Tavoitteena on kasvattaa Israelin kaasuvarantoja ja aloittaa maakaasun vienti Eurooppaan. ”Israelin valtio haluaa auttaa Eurooppaa monipuolistamaan energianlähteitään”, ministeri Elharrar sanoi. Päätös on Israelin kannalta kiinnostava ja merkittävä läpimurto niin taloudellisesti kuin geopoliittisestikin.
Ensisijaisena suunnitelmana on kuljettaa maakaasu Israelista Egyptiin Siinain erämaan halki kulkevaa kaasuputkea pitkin. Egyptissä kaasu jalostetaan nesteytetyksi maakaasuksi (LNG), jolloin se on siirrettävissä kätevämmässä muodossa laiva- ja rekkakuljetuksin Euroopan markkinoille.
ukrainan sota mullisti energiapolitiikan Vielä reilut puoli vuotta sitten energiaministeri Elharrar ilmoitti Israelin keskeyttävän kaasunetsinnän Välimeren talousvesillään ja keskittyvän uusiutuvan energian tuotantoon. Helmikuussa puhjennut Ukrainan sota ja sen vaikutukset Eurooppaan ja lähialueille kuitenkin muuttivat tilanteen dramaattisesti.
Monet Euroopan maat ovat vahvasti riippuvaisia Venäjän tuottamasta energiasta; EU:n tilastokeskuksen mukaan noin 40 prosenttia Euroopan kuluttamasta kaasusta tulee Venäjältä. Ukrainan sodan ja Venäjälle asetettujen pakotteiden seurauksena maat pyrkivät nyt vähentämään energiariippuvuuttaan ja etsimään vaihtoehtoisia kaasuntoimittajia. EU:n tavoitteena on vähentää venäläistä kaasua kahdella kolmasosalla tänä vuonna ja lopettaa Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonti vuoteen 2027 mennessä.
Energiakriisin myötä Euroopan katseet ovat kohdistuneet nyt myös Israeliin. Maaliskuussa EU:n energiakomissaari Kadri Simson esitti Israelille mahdollisuutta toimittaa maakaasua Eurooppaan. Lisäksi EU-maista esimerkiksi Saksa ilmoitti kesäkuussa halukkuudestaan ostaa israelilaista maakaasua. EU:n, Israelin ja Egyptin odotetaan sopivan yhteistyöstä yksityiskohtaisemmin kesän aikana.
israelin tie kaasuomavaraisuuteen Itäisellä Välimerellä on tehty merkittäviä kaasulöytöjä 2000-luvun alusta lähtien. Israelin suurimmat esiintymät ovat Leviathanin ja Tamarin kaasukentät, jotka sijaitsevat Välimerellä 80–130 kilometriä Haifan kaupungin edustalta.
Uusien kaasukenttien käyttöönotolla on ollut mullistava vaikutus Israelin energiatuotantoon. Vielä vuoteen 2012 asti Israel sai valtaosan maakaasustaan Egyptistä. Kuljetuksia kuitenkin hankaloittivat Egyptin sisäiset levottomuudet ja ääri-islamistien terrori-iskut, joita kohdistui myös maiden välisiin kaasutoimituksiin Siinailla.
Nyt tilanne on toinen: Israelin maakaasu kattaa maan oman energiantarpeen, minkä lisäksi Israel vie kaasua naapurimaihinsa Egyptiin ja Jordaniaan. Vuoden 2020 lopulla Israelin kaasuvarannot olivat BP:n energiatilaston mukaan suuruudeltaan yhteensä 600 miljardia kuutiometriä.
Tulevaisuuden tavoitteena on viedä 40 prosenttia maakaasusta ulkomaille. Kaasun lopullinen kulkureitti Euroopan mantereelle on kuitenkin edelleen ratkaisematta.
kaasuputki meren ali eurooppaan Yhtenä kuljetusvaihtoehtona on rakentaa pääosin merenalainen kaasuputki, joka kulkisi joko Kyproksen ja Kreikan – tai mahdollisesti Turkin – kautta Italiaan. Toteutuessaan kyseessä olisi maailman pisin ja syvimmälle rakennettu kaasuputki.
Tästä EastMed-kaasuputkihankkeesta on jo alustavasti sovittu Israelin, Kyproksen ja Kreikan kesken tammikuussa 2020, mutta projekti on hintava ja teknisesti haastava. Se myös etenee hitaasti, eikä siksi tuo välitöntä helpotusta nykyiseen energiakriisiin. Koska kaasuputken tekniset ja taloudelliset kartoitukset ovat edelleen kesken, olisi putken valmistuminen mahdollista aikaisintaan 2025.
Toisena vaihtoehtona on esitetty maakaasun nesteyttämistä, jolloin se on helpommin ja turvallisemmin siirrettävissä paikasta toiseen. Koska Israelilla ei ole omia nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksia, on lähin soveltuva paikka tällä hetkellä Egypti. Keskusteluissa on kuitenkin esitetty Israelin oman kelluvan LNG-terminaalin rakentamista rannikon edustalle, mikä vähentäisi maan riippuvuutta muista toimijoista.

jännitteitä itäisellä välimerellä Myönteisistä vaikutuksista huolimatta kaasulöydöt ovat lisänneet myös jännitteitä itäisellä Välimerellä. Kaasukenttien sijainti useamman valtion rajavesillä tai niiden tuntumassa on kiristänyt suhteita alueella. Esimerkiksi Israelin ja sen pohjoisen naapurimaan Libanonin välisiä rajakiistoja on pyritty sovittelemaan jo vuosien ajan ja viime aikoina erityisesti Yhdysvaltain välityksellä - samaan aikaan kun Israel on edistänyt suunnitelmiaan talousvesillään sijaitsevan Karishin kaasukentän hyödyntämisestä.
Muiden valtioiden osalta esimerkiksi Turkin ja Kreikan välillä on ollut pitkään kiistaa alueen rajavesien maakaasu- ja energiaministeriön mukaan maan edustalla arvioidaan olevan ainakin 700 miljardia, jopa 2 000 miljardia kuutiometriä kaasua. Maan kaasuesiintymät ovat lupaavia, joskin globaalissa mittakaavassa edelleen melko vaatimattomia.
Tämän takia, vaikka Israel ei pysty yksin vastaamaan Euroopan energiahaasteisiin, on yhteistyön geopoliittinen ja diplomaattinen merkitys silti tärkeä. Yksi kiinnostava aloite on tammikuussa 2019 perustettu Itäisen Välimeren kaasufoorumi, johon kuuluvat Egypti, Israel, Kreikka, Kypros, Jordania, Italia ja palestiinalais-
öljyvarannoista. Turkki on ollut hyvin epäluuloinen EastMed-kaasuputkihankkeesta, koska se kokee tulleensa syrjäytetyksi hankkeesta ja on siksi vastustanut sitä vahvasti.
Toisaalta samaan aikaan Turkki on myös osoittanut kiinnostusta yhteistyöhön Israelin kanssa ehdottamalla tälle kaasuputken vetämistä Eurooppaan Turkin maaperän kautta. Israelille tämä olisi taloudellisesti edullisempi vaihtoehto, mutta Turkin poliittinen epävakaus ja maiden diplomatiasuhteiden jännitteet tuovat omat riskinsä yhteistyöhön.
kaasudiplomatia luo mahdollisuuksia yhteistyöhön Vaikka kaasuntuotantoon ja -kuljetuksiin liittyy edelleen ratkaisemattomia haasteita, on Israelilla kiinnostavaa potentiaalia tulevaisuuden kaasuntuottajana. Israelin hallinto. Se on yksi harvoista alueellisista yhteistyöfoorumeista, joissa ovat virallisesti mukana sekä Israel että palestiinalaishallinto.
Nähtäväksi jää, miten EastMed-kaasuputkihanke ja kaasufoorumi etenevät tavoitteissaan lähikuukausien aikana. Selvää on kuitenkin se, että Israelin kaasuesiintymät tarjoavat uusia mahdollisuuksia kehittää sekä alueellista yhteistyötä että EU:n ja Israelin välistä kumppanuutta. Samalla se myös haastaa arabimaiden vaikutusvaltaa energiasektorilla. Kaasudiplomatiasta voi muodostua näin uusi, kiinnostava työkalu Israelille sen kansainvälisten suhteiden ja yhteistyön edistämiseen.
SUSANNA RAJALA
ICEJ:N SUOMEN OSASTON VIESTINTÄKOORDINAATTORI