Protevankelion LUKU 1 1 Israelin kahdentoista heimon historiasta voimme lukea, että eräs henkilö nimeltä Joakim, joka oli hyvin rikas, teki kaksinkertaisen uhrin Herralle Jumalalle tehden tämän päätöksen: minun omaisuuteni on koko kansan hyödyksi. ja löytääkseni armon Herralta Jumalalta syntieni anteeksisaamiseksi. 2 Mutta eräänä suurena Herran juhlana, kun Israelin lapset tarjosivat lahjojaan ja Joakim myös tarjosi omansa, ylimmäinen pappi Ruuben vastusti häntä sanoen, ettei sinun ole lupa uhrata lahjojasi, koska et aiheutti ongelmia Israelissa. 3 Tästä syystä Joakim oli hyvin huolissaan ja meni katsomaan kahdentoista heimon kirjaa nähdäkseen, oliko hän ainoa, jolla ei ollut ongelmia. 4 Mutta kysyttäessä hän huomasi, että kaikki vanhurskaat olivat kasvattaneet siemenen Israelissa: 5 Silloin hän muistutti patriarkka Abrahamia, kuinka Jumala oli hänen elämänsä lopussa antanut hänelle hänen poikansa Iisakin? josta hän oli äärimmäisen ahdistunut, eikä hänen vaimonsa halunnut nähdä häntä: 6 Mutta vetäytyi erämaahan ja pystytti sinne telttansa ja paastosi neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä ja sanoi itselleen: 7 En mene alas syömään enkä juomaan, ennen kuin Herra, minun Jumalani, katsoo minuun, mutta rukous on minun ruokani ja juomani. LUKUE 2 1 Sillä välin hänen vaimonsa Anna oli ahdistunut ja hämmentynyt kahdesta syystä ja sanoi, että tulen suremaan sekä leskeäni että hedelmättömyyttäni. 2 Silloin lähestyi Herran suuri juhla, ja hänen palvelijattarensa Judith sanoi: "Kuinka kauan sinä vaivaat näin sieluasi?" Herran juhla on nyt tullut, jolloin on laitonta surra. 3 Ota siis tämä huppu, jonka on antanut se, joka tekee sellaisia, sillä minä, palvelijana, en sovi sitä pukemaan, mutta se sopii hyvin luonteeltaan ihmiselle. 4 Mutta Anna vastasi: "Mene pois minun luotani, minä en ole tottunut sellaisiin; sitä paitsi Herra on minua suuresti nöyrtynyt. 5 Pelkään, että joku huonosti suunniteltu on antanut sinulle tämän, ja sinä olet tullut saastuttamaan minut synnilläni. 6 Silloin hänen palvelijattarensa Judith vastasi: mitä pahaa minä tahdon sinulle toivoa, kun et kuule minua? 7 En voi toivoa sinulle suurempaa kirousta kuin olet, sillä Jumala on sulkenut sinun kohtusi, ettet olisi äiti Israelissa. 8 Silloin Anna oli hyvin huolestunut, ja häävaatteensa päällä hän meni noin kello kolme iltapäivällä kävelemään puutarhaansa. 9 Ja hän näki laakeripuun, istui sen alle ja rukoili Herraa sanoen: 10 Oi isieni Jumala, siunaa minua ja katso rukoukseni niin kuin siunasit Saaran kohtua ja annoit hänelle pojan Iisakin. LUKU 3 1 Ja katsoessaan taivasta kohti hän näki varpusen pesän laakeripuussa, 2 Ja murehtiessaan hän sanoi: "Voi minua, kuka minut synnytti?" ja mikä kohtu minut kantoi, että minä olisin näin kirottu Israelin lasten edessä ja että he pilkkasivat ja
pilkkasivat minua Jumalani temppelissä: Voi minua, mihin minä voin verrata? 3 En ole verrattavissa maan eläimiin, sillä maan pedotkin ovat hedelmällisiä sinun edessäsi, oi Herra! Voiko minä, mihin voin verrata? 4 En ole verrattavissa julmiin eläimiin, sillä raa'atkin eläimet ovat hedelmällisiä sinun edessäsi, Herra! Voiko minä, mihin olen verrattavissa? 5 En voi verrata näihin vesiin, sillä vedetkin ovat hedelmällisiä sinun edessäsi, Herra! Voiko minä, mihin voin verrata? 6 En ole verrattavissa meren aaltoihin; sillä he ovat tyyneitä tai liikkuvat kalojen kanssa, jotka niissä ovat, ylistä sinua, Herra! Voiko minä, mihin voin verrata? 7 En ole verrattavissa itse maahan, sillä maa tuottaa hedelmänsä ja ylistää sinua, Herra! LUKU 4 1 Silloin Herran enkeli seisoi hänen vieressään ja sanoi: Anna, Anna, Herra on kuullut sinun rukouksesi; sinä tulet raskaaksi ja synnytät, ja sinun jälkeläisistäsi puhutaan kaikessa maailmassa. 2 Anna vastasi: "Niin totta kuin Herra, minun Jumalani, elää, minkä minä synnytän, olkoon se mies tai nainen, sen minä pyhitän Herralle, Jumalalleni, ja se palvelee häntä pyhissä asioissa koko ikänsä." 3 Ja katso, kaksi enkeliä ilmestyi ja sanoi hänelle: Katso, Joakim sinun miehesi tulee paimeniensa kanssa. 4 Sillä myös Herran enkeli on astunut alas hänen tykönsä ja sanonut: Herra Jumala on kuullut rukouksesi, kiirehdi ja mene pois, sillä katso, vaimosi Anna tulee raskaaksi. 5 Ja Joakim meni alas ja kutsui paimenensa sanoen: tuokaa minulle kymmenen tahratonta ja viatonta karitsaa, niin ne ovat Herralle, minun Jumalalleni. 6 Ja tuokaa minulle kaksitoista virheetöntä vasikkaa, ja ne kaksitoista vasikkaa ovat papeille ja vanhimmille. 7 Tuo minulle myös sata kaurista, ja ne sata kaurista olkoon koko kansalle. 8 Ja Joakim meni alas paimenten kanssa, ja Anna seisoi portilla ja näki Joakimin tulevan paimenten kanssa. 9 Ja hän juoksi ja riippui hänen kaulassaan ja sanoi: nyt minä tiedän, että Herra on minua suuresti siunannut. 10 Sillä katso, minä, joka olin leski, en ole enää leski, ja minä, joka olin hedelmätön, tulen raskaaksi. LUKU 5 1 Ja Joakim viipyi ensimmäisenä päivänä talossaan, mutta seuraavana päivänä hän toi lahjansa ja sanoi: 2 Jos Herra on minulle armollinen, niin papin otsassa oleva levy 1 paljastakoon sen. 3 Ja hän katsoi levyä, jota pappi piti, ja näki sen, ja katso, syntiä ei löytynyt hänestä. 4 Ja Joakim sanoi: nyt minä tiedän, että Herra on minulle armollinen ja on ottanut pois kaikki minun syntini. 5 Ja hän meni alas Herran temppelistä vanhurskaana ja meni omaan taloonsa. 6 Ja kun yhdeksän kuukautta oli kulunut Annalle, synnytti hän ja sanoi kätilölle: mitä minä synnytin? 7 Ja hän kertoi hänelle, tyttö. 8 Silloin Anna sanoi: "Herra on tänä päivänä korottanut minun sieluni; ja hän laittoi hänet sänkyyn. 9 Ja kun hänen puhdistuksensa päivät olivat kuluneet, hän imetti lasta ja antoi hänelle nimen Maria.