HUS vuosikertomus 2009

Vuosikertomus 09

09

HUS

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Sisältö

hus lyhyesti

Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri ja neljänneksi suurin työnantaja. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 26 jäsenkunnan lähes 1,5 miljoonalle asukkaalle ja

Toimitusjohtajan katsaus 5

HUS:n vuosi 2009 6

vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa.

HUS:n 20 sairaalassa hoitoa saa vuosittain lähes puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän liikevaihto

on yli 1,5 mrd. euroa ja sen palveluksessa on noin 21 000 terveydenhuollon ammattilaista.

HUS-konserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän, lisäksi itsenäisiä tytär- ja kiinteistöyhtiöitä.

Sairaanhoito – poimintoja vuoden uutisista 12 Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta 20

Hyvinkään sairaanhoitoalue

Liikelaitokset ja osakeyhtiöt 22

Porvoon sairaanhoitoalue

Kellokosken sairaala

Liikelaitokset ja osakeyhtiöt – poimintoja vuoden uutisista 24

Hyvinkään sairaala Mäntsälä

Henkilöstö 26

Lohjan sairaanhoitoalue

Rakentaminen ja ympäristö 30

Nummi-Pusula

Luottamushenkilöorganisaatio 32

Paloniemen sairaala

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue

Tilinpäätöslaskelmat 38

Tuusula Kerava Vantaa

Lohja

Askola

Järvenpää

Nurmijärvi Vihti

Lohjan sairaala

Konsernitason luottamuselimet 36

Lapinjärvi

Hyvinkää

Karkkila

Pornainen

Loviisa Porvoo

Sipoo

Espoo

Karjalohja

Kauniainen Siuntio

Karjaa Raasepori

Valokuvat: Tero Hanski, Eija Hiltunen, Mikko Hinkkanen, Timo Löfgren, Johanna Nikunen, Jarmo Nummenpää.

Kirkkonummi Inkoo

Jorvin sairaala

HYKSsairaanhoitoalue Hanko

Tammiharjun sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala

Tapamme toimia

HUS:n arvopohja

J Annamme potilaillemme parasta hoitoa jokaisen ihmisarvoa ja

J Yhteistyöllä huipputuloksiin

J J J J

2

itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.

Asiakaslähtöinen ja avoin viestintä.

Toimimme avoimesti ja verkostoidumme aktiivisesti asiakkaidemme ja kumppaniemme kanssa.

Lähtökohtamme on hyvä ja vastuullinen johtaminen sekä joustava päätöksenteko.

Etsimme jatkuvasti uusia innovatiivisia toimintamalleja ja ratkaisuja toimintamme kehittämiseksi.

Porvoon sairaala Peijaksen sairaala Iho- ja allergiasairaala Jorvin sairaala Kirurginen sairaala Kätilöopiston sairaala Lastenklinikka Lastenlinna Mailahden sairaala Naistenklinikka Peijaksen sairaala

Psykiatriakeskus Silmä-korvasairaala Syöpätautien klinikka Töölön sairaala HS:n toimintaa on myös näissä sairaaloissa: Auroran sairaala Herttoniemen sairaala

Onnistumme yhdessä avoimuuden, luottamuksen, osaamisen ja verkostoitumisen avulla.

J Tahto toimia edelläkävijänä Toimimme innovatiivisesti asiakkaidemme parhaaksi ja käytämme hyväksi tulevaisuuden mahdollisuudet.

J Arvostamme asiakkaitamme ja toisiamme Kohtelemme potilaita, muita asiakkaita, kumppaneita ja työtovereita oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja suvaitsevaisesti. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. Kannamme vastuumme ympäristöstä.

3

Hallituksen puheenjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus

HUS vuonna 2009

Husin vuosi 2009 oli taloudenpidoltaan tiukka, mutta tulos oli aiempia vuosia parempi.

Uusi HUS:n hallitus aloitti nelivuotisen luottamustehtävänsä huhtikuussa 2009. Jäsenyys missä tahansa hallituksessa on iso haaste, etenkin 21 000 työntekijän, noin 1,5 miljardin euron budjetin, ylikunnallisen yliopistollisen erikoissairaanhoidon kuntayhtymän hallinnossa. Tässä tehtävässään hallitus on halunnut seurata sairaanhoitopiirin toimintaa ja sen ympäristöä valppaasti, halunnut onnistua ja tulla hyväksytyksi. Ensin pitää ymmärtää ja sitten vaikuttaa. Näin on HUS:n hallitustyössä päätöksiä nyt tehty. Kiitokset valmistelijoille, kiitokset koko henkilökunnalle!

Husin vuosi 2009 oli taloudenpidoltaan tiukka, mutta tulos oli aiempia vuosia parempi. Palvelut lisääntyivät kulujen kasvua enemmän. Kulujen kasvu oli vain +3,3 %, eli alhaisempi kuin muiden sairaanhoitopiirien ja useimpien suurten kuntien ja kaupunkien keskimääräinen kasvu. Tuottavuus parani ennätysvauhtia. HUS:a väitetään nyt eräissä kommenteissa liian suureksi ja sen vuoksi tarvitsevan uuden rakenteen. Tällaiset puheet perustuvat puutteellisiin tietoihin. Tavoitteena oli ja on edelleen vahvistaa erikoissairaanhoitoa pieniä erikoisaloja ja tukipalveluja koko HUS-alueella yhdistämällä ja toimintoja koordinoi-

4

malla, ja se on tuonut tulosta. Nämä toimet ovat parantaneet mm. henkilöstön saatavuutta ja tilojen ja laitteiden käyttöä.

Hallitus on työssään kunnioittanut huslaisten tapaa toimia. Uudistuksia ei kannata runnoa, mutta ne jatkuvat – kuunnellen ja vuoropuhelua käyden.

Ongelmia on kuultu ja tunnistettu: on monikerroksista johtamista, liikelaitosten tuomia rajapintoja ja osaoptimointia, budjetin vajetta, kuntien alibudjetointia, taloudenpidon uskottavuuden vaatimusta, tietohallinnon vaikeuksia.

Ongelmista huolimatta henkilökunta on jaksanut uskomattoman hyvin sekä hallituksen työn valmistelussa että potilaiden hoidossa, ja kyselyt henkilöstön työtyytyväisyydestä kertovat parannusta entisestä.

Kuntien kanssa tehty perussopimus ja hallintosääntö määrittävät hallituksen työn rajat, mutta ison, monimutkaisen ”talon” johtamiseen tarvitaan mittavaa johtajuuden osaamista. Kuluneen vuoden alussa lopetettiin varatoimitusjohtajien virat, ja kesästä saakka uumoiltiin toimitusjohtajan lähtöä.

Tämä on merkinnyt paljon lisävastuita organisaation eri osaajille.

HUS ei ole ollut kriisissä sisällään, mutta kriisiä on luonut kuntatalouden

hyvää työtä tiukan kuntatalouden ehdoilla nopea heikkeneminen. Keskustelua HUS:n uudelleen organisoinnista on saatu kuulla ja lukea lähinnä mediasta.

Aloitteen tekijöinä ovat olleet pääkaupunkiseudun kaupunkien johtavat virka- ja luottamusmiehet. Uutisoinnin kärkenä on ollut pilkkominen, mutta tärkeimmästä eli hyvän potilashoidon turvaamisesta taloudellisesti ja toiminnallisesi ei ole puhuttu.

Eduskuntavaalien lähestyessä ja uuden terveydenhoitolain odotuksessa halutaan muistuttaa omistajaohjauksesta, joka HUS:ssa on vahva. Suomalaisen demokratian ja kuntalakien säädösten mukaan kuntayhtymää johtavat valtuusto ja hallitus. Valtuusto on valinnut HUS:n hallituksen, joka muodostuu omistajakuntien edustajista kattaen kaikki sairaanhoitoalueet sekä Helsingin Yliopiston edustuksen.

HUS:n hallitus on tammikuussa 2010 linjannut tahtonaan yhtenäisen HUS:n hyvien erikoissairaanhoidon palvelujen turvaamisen. Suomessa on pohjoismaisen hyvinvoinnin malli tuottaa terveydenhuollon palvelut kaikille kansalaisille. HUS:n ja Helsingin yliopiston yhteistyö muodostaa yliopistosairaalan perustan, ja meillä on Euroopan huippuosaamista yliopistollisessa sairaalatoiminnassa HUS:ssa.

Uudistuvan HUS:n yhtenäinen kehittäminen antaa jatkossakin parhaan mahdollisen perustan laajalle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöverkostolle metropolialueella ja koko Uudellamaalla.

Ulla-Marja Urho hallituksen puheenjohtaja

Husin vuosi 2009 oli taloudenpidoltaan tiukka, mutta tulos oli aiempia vuosia

Lähes 460 000 eri potilasta sai vuoden kuluessa hoitoa jossakin HUS:n 20 sairaalasta. Lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 1,5 prosenttia, mikä on enemmän kuin mitä väestön kasvu alueella oli. Keväällä tehdyssä vuosittaisessa potilastyytyväisyyden mittauksessa korostui hoidossa olleiden potilaiden tyytyväisyys saamansa hoidon laatuun ja ystävälliseen palveluun.

Vuosi 2009 oli kuntataloudessa tiukka. Maailmantalous oli lähtenyt syksyllä jyrkkään laskuun ja lama iski myös Suomeen. HUS oli ennakoinut tilanteen ja asettanut itselleen toimintavuodeksi kahden prosentin tuottavuustavoitteen. Tähän pyrittiin – ja päästiin – virtaviivaistamalla toimintoja, etsimällä kustannussäästöjä ja ennen muuta rakenteellisilla muutoksilla.

Tehokkaan toiminnan ansiosta HUS:n tuottavuus kasvoi yli kolme prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2009.

Toimintakuluja tarkasteltiin kriittisesti kaikkialla organisaatiossa, ja kustannustietoisuutta lisättiin. Investointiohjelmaa karsittiin ja useita investointeja lykättiin myöhemmäksi. Loppusyksystä tiukalla kulujen hallinnalla tähdättiin siihen, että nähtävissä ollut talousarvion ylitys saataisiin supistetuksi mahdollisimman pieneksi.

Sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden sisällä rakenteellisia muutoksia jatkettiin tuloksekkaasti. Tavoitteena on koko HUS:n kymmenvuotisen olemassaolon ajan vahvistaa pienten erikoisalojen toimintaa keskittämällä, keskittää runsaasti resursseja vaativaa päivystystoimintaa ja luoda kliiniseen toimintaan vahvoja osaamisen keskuksia.

Sairaanhoitoalueiden väliset rakenteelliset ratkaisut osoittautuivat edelleen vaikeiksi toteuttaa. Hallituksen päätös lopettaa synnytykset Länsi-Uudenmaan sairaalassa 1.6.2010 aiheutti runsaasti vastustusta varsinkin ruotsinkielisessä väestössä ja myös mediassa. Hallitus kuitenkin hylkäsi asiasta tehdyt oikaisuvaatimukset, ja

Toimintakuluja tarkasteltiin kriittisesti kaikkialla organisaatiossa, ja kustannustietoisuutta lisättiin.

kevään 2010 kuluessa valmistauduttiin ottamaan alueen synnyttäjät vastaan muissa kuudessa synnytyssairaalassa.

Tiukkaa taloudenpitoa vaikeutti keväällä 2009 Valviran asettama uhkasakko, joka koski hoitotakuun ylittäviä leikkausjonoja. Leikkausjonojen purkamisessa onnistuttiin määräaikaan mennessä ja sakolta vältyttiin.

Influenssa A(H1N1) -viruksen rantautuminen Suomeen vaikutti syksyn 2009 toimintaan. Taudin huippuvaiheessa Meilahden ja Jorvin sairaaloiden tehostetun hoidon paikkoja jouduttiin kohdentamaan influenssapotilaiden hoitoon, mikä vaikutti siihen, että leikkausjonot pitenivät jälleen. Pandemia hoidettiin kokonaisuudessaan suunnitellusti ja hyvin.

Tutkimuksessa ja opetuksessa merkittävä tunnustus oli yliopistosairaala Hyksin sijoittuminen eurooppalaisten yliopistosairaaloiden vertailussa viidenneksi.

HUS:n hallitus vaihtui 1.4.2009.

Puheenjohtajaksi nousi Ulla-Marja Urho ja varapuheenjohtajaksi Veikko Simpanen. Myös konsernin johtoryhmä muotoutui toimintavuoden aikana uudelleen tapahtuneiden henkilömuutosten vuoksi. Syksyllä toimitusjohtaja Kari Nenonen tuli valituksi uuteen

tehtävään, ja hallitus käynnisti vuoden lopulla uuden toimitusjohtajan haun.

Keskustelu HUS:n organisatorisesta tulevaisuudesta ja uudesta terveydenhuoltolaista kiihtyi vuoden loppua kohti. Poliitikot ja omistajakuntien virkamiehet kävivät julkisuudessakin keskustelua HUS:n uudelleenorganisoimisesta. Lakiesitystä koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei vielä toimintavuonna kuitenkaan tehty.

HUS on kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana kehittänyt toimintaansa ja rakenteitaan tietoisena väestörakenteen aiheuttamista muutospaineista.

Tavoitteena on ollut turvata kansalaisten tarvitsema erikoissairaanhoito myös muuttuvissa olosuhteissa. Tätä tavoitetta myös toimintavuonna tehdyt linjaukset ja ratkaisut vahvistivat.

Tärkeimmässä tehtävässämme, potilaiden hyvässä hoidossa, kiitos onnistumisesta kuuluu osaavalle henkilöstöllemme sekä yhteistyökumppaneillemme.

Raimo Kekkonen va. toimitusjohtaja

5

HUS:n vuosi 2009

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Enemmän hoitoa tiivistyvällä yhteistyöllä HUS-sairaaloissa sai hoitoa 458 301 eri henkilöä, yli 6 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtaosa hoitoa saaneista potilaista (426 695) tuli sairaanhoitopiirin jäsenkunnista.

Oman alueen hoidettujen potilaiden lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 1,5 prosenttia samalla kun jäsenkuntien väkiluku kasvoi 1,0 prosenttia.

Pitkät odotusajat hallintaan Potilaiden tarvitsema päivystys- ja kiireellinen hoito on HUS:n sairaaloissa pystytty järjestämään kaikille sitä tarvitseville. Myös kiireettömän hoidon järjestämisessä saavutettiin keväällä hyvä tilanne, kun lähes kaikille yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneille saatiin järjestetyksi hoito huhtikuun loppuun mennessä. Kesän ja syksyn mittaan jonotilanne kuitenkin huononi jälleen.

Erikoissairaanhoitolain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmessa viikossa siitä, kun lähete on saapunut. Tarpeelliseksi todettu eikiireellinen hoito tai tutkimus on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa.

HUS:n sairaaloissa jononpurkuun panostettiin toimintavuonna erityisen paljon voimavaroja, koska Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (sittemmin Valvira) asetti HUS:lle vuoden 2008 lopulla kahden miljoonan euron uhkasakon, jonka oli määrä langeta maksettavaksi, jos hoitotakuu ei toteutuisi viimeistään huhtikuun 2009 loppuun mennessä.

Alkuvuoden aikana jonot purettiin hankkimalla ostopalveluja ja tekemällä lisätöitä iltaisin ja lauantaisin, ja hoitoon pääsy saatiin lain edellyttämälle tasolle määräaikaan mennessä. Samalla lähetteiden käsittely ja hoidon tarpeen arviointi nopeutuivat huomattavasti.

6

Kesälomakauden jälkeen hoitoon pääsyä odottavien määrä kääntyi jälleen tasaiseen kasvuun. Tilannetta huononsi jonkin verran myös syksyyn osunut A(H1N1)-pandemia, jonka huippuvaiheessa jouduttiin siirtämään leikkauksia, joiden jälkeen potilas olisi tarvinnut tehohoitoa. Pandemian vuoksi siirrettiin yhteensä 72 sydänleikkausta, versisuonikrurgista sekä lihavuusleikkausta myöhemmäksi.

Vuoden 2009 lopussa HUS:ssa odotti kiireettömään hoitoon pääsyä yhteensä 19 940 potilasta. Yli kuusi kuukautta hoitoa odottaneita oli 1 896, kun heitä edellisessä vuodenvaihteessa oli ollut 625.

Eniten kiireetöntä hoitoa odottaneita oli kaihileikkausta tarvitsevissa potilaissa, joita hoitojonossa oli vuoden päättyessä noin 1 300. Muita suuria ryhmiä olivat ortopedistä hoitoa (124), korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitoa (120) ja lastenkirurgista toimenpidettä (87) odottaneet.

Nuorisopsykiatriassa kolmen kuukauden määräajassa hoitoon pääsivät

lähes kaikki potilaat; 3,8 prosenttia potilaista joutui odottamaan hoitoa yli kolme kuukautta. Sen sijaan lastenpsykiatriassa kaikki lapset pääsivät hoitoon alle kolmessa kuukaudessa. Vastaavasti ensimmäiselle poliklinikkakäynnille päästiin nuorisopsykiatriassa varsin hyvin, vain 3,9 prosenttia potilaista joutui odottamaan yli kolme kuukautta.

Lastenpsykiatriassa reilu kolmannes potilaista joutui odottamaan poliklinikalle pääsyä yli kolme kuukautta.

Lähetteiden määrä HUS:n sairaaloihin väheni hiukan: elektiivisten, alkuperäisten lähetteiden määrä oli 252 492, mikä oli 7,2 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Erityisesti vähenivät terveyskeskusten lähetteet, 11,6 prosenttia.

Potilaita hoidettiin arvioitua enemmän HUS tuotti sairaanhoidon palveluja (NordDRG-tuotteita) 10,1 prosenttia enemmän kuin mihin kuntien kanssa neuvotellen syntyneessä talousarviossa oli varauduttu.

Tunnuslukuja vuonna 2009

Hoitojaksoja Hoitopäiviä *) Avohoitokäyntejä

Leikkauksia Synnytyksiä Palveluja käyttäneitä eri henkilöitä Sairaansijat

Henkilöstön määrä

Toimintatuotot Toimintakulut Kustannukset (euroa/asukas) **)

Alueen väestö (1.1.2009) *) Psykiatriset ja hengityshalvauspotilaat **) Kalliin hoidon tasauksen jälkeen

539 339 291 196 1 542 985 84 116 18 452 458 301 3 307 20 909 1 547,9 milj. euroa 1 451,9 milj. euroa 827,3 1 494 751

Lukumääräisesti yleisimpiä hoitoja olivat dialyysihoito, rintasyövän sädehoito, miehen sukuelinten syövän sädehoito, pään, niskan tai keskushermoston diagnostinen toimenpide, tuki- ja liikuntaelinten diagnostinen toimenpide, ruuansulatuskanavan sairaus ja ongelmaton alatiesynnytys.

Nämä yleiset hoidot kattoivat 27 prosenttia koko suuresta tuotteistettujen toimenpiteiden määrästä (yhteensä 539 339 DRG-tuotetta).

Kokonaislaskutuksessa 25 yleisintä hoitomuotoa kattoivat neljäsosan koko NordDRG-tuotteiden laskutuksesta.

Yhteensä NordDRG-tuotteiden laskutus oli 859 miljoonaa euroa.

Psykiatriassa laskutusyksikkönä käytetään hoitopäivää, joita tehtiin yhteensä 280 820. Psykiatriassa hoitokäytännöt ovat muuttuneet – ja muuttuvat yhä enemmän – avohoitopainotteisiksi, ja se näkyy noin 11 000 hoitopäivän vähenemisenä edelliseen vuoteen verrattuna.

Toimintoja keskittämällä enemmän ja vahvempia palveluja Sairaanhoitoalueiden välinen työnjako määriteltiin vuonna 2000 HUS-kuntayhtymää perustettaessa siten, että kukin sairaanhoitoalue vastaa ensisijaisesti oman alueensa väestön tarvit-

Tuotteet (lukumäärät)

Vuonna 2008

Talousarvio 2009

Toteutunut 2009

NordDRG-tuotteet Hoitopäivät Avohoitokäynnit

570 166 300 339 1 461 285

490 043 299 311 1 515 415

539 339 291 196 1 542 985

semasta erikoissairaanhoidosta. Muita sairaanhoitoalueita huomattavasti laajemmat tehtävät on vuonna 2006 toimintansa itsenäisenä sairaanhoitoalueena aloittaneella HYKS-sairaanhoitoalueella, joka tuottaa vaativimman erikoissairaanhoidon kaikille HUS:n jäsenkunnille ja vastaa myös valtakunnallisesti kaikkein vaativimpien ja myös harvinaisten sairauksien hoitamisesta.

Vuonna 2009 sairaanhoitoalueiden välistä yhteistyötä laajennettiin monin tavoin. Näin tavoiteltiin resurssien tehokkainta käyttöä muun muassa hoitojonojen lyhentämiseksi. Esimerkiksi kaihikirurgian ja tekonivelkirurgian toimintaa laajennettiin Lohjalla ja tekonivelkirurgiaa myös Porvoossa.

Toiminnan alkuvaiheessa erityisesti pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan potilaat, jotka olivat odottanee kiireettömään toimenpiteeseen pääsyä yli kuusi kuukautta, pääsivät hoitoon Lohjalle tai Porvooseen.

Mielentilatutkimukset sekä oikeuspsykiatria HYKS-alueelta siirrettiin

7

HUS:n vuosi 2009

Potilaat antoivat HUS:n palveluista yleisarvosanan 8,62.

Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalaan, mikä merkitsee pääkaupunkiseudulla asuvien potilaiden määrän lisääntymistä siellä.

Toiminnallisia muutoksia sairaanhoitoalueilla HYKS-sairaanhoitoalue Jorvin sairaalan yhteispäivystyksessä siirrettiin terveyskeskuspäivystyksen lapsipotilaiden hoitovastuu Medisiinisestä tulosyksiköstä Naisten- ja lastentautien tulosyksikölle. Näin haluttiin turvata päivystyspotilaiden oikea-aikainen ja laadukas hoitoon pääsy.

Ruotsinkielinen lastenpsykiatrinen polikliininen työryhmä siirtyi Helsingin kaupungilta Hyksin Naisten- ja lastentautien tulosyksikköön ja aloitti toimintansa elokuussa 2009.

Mielentilatutkimus- ja oikeuspsykiatrian polikliininen toiminta keskitettiin 3.8.2009 alkaen Hyvinkään sairaanhoitoalueelle, Kellokosken sairaalaan.

Pediatriassa uusien diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoito keskitettiin jo vuonna 2008, ja vuoden 2009 alusta kaikkien lapsidiabetespotilaiden hoito keskitettiin Lastenklinikalle ja Jorvin sairaalaan. Vuoden 2009 aikana siirrettiin suurin osa Lastenklinikan astma- ja allergiapotilaiden hoidosta Iho- ja allergiasairaalaan.

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Suurimmat toiminnalliset muutokset tapahtuivat vuoden 2009 alussa, kun pääosa entisen oman palvelukeskuksen toiminnasta siirtyi yhteisille HUS:n liikelaitoksille.

Lastenpsykiatrian osasto alkoi tehdä kotikäyntejä osastohoidon ohessa. Osaston kahdeksasta paikasta

8

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

kaksi on varattu kotihoidossa oleville lapsille.

Neurologian poliklinikan toiminta oli pysähdyksissä koko vuoden, koska sairaalaan ei onnistuttu rekrytoimaan neurologia. Potilaat lähetettiin Hyksiin tai perusterveydenhuollon lähetteellä jonkin verran myös yksityislääkäreille.

Lohjan sairaanhoitoalue Skopiatoiminta käynnistettiin onnistuneesti uusissa, vuoden alussa valmistuneissa tiloissa.

Naistentautien poliklinikan ns. ”see and treat” -toiminta aloitettiin suunnitellun mukaisesti. Sen tuloksena poliklinikalla aloitettiin urodynaamiset tutkimukset ja siirrettiin erilaisten toimenpiteiden tekeminen leikkausosastolta poliklinikalle. Maaliskuussa aloitettiin muilla erikoisaloilla aiemmin omaksuttu leikkaukseen kotoa -toimintamalli myös naistentaudeissa.

Kaihileikkaustoimintaa kehitettiin siirtymällä yhden käynnin periaatteeseen, ja toimintavolyymi kaksinkertaistettiin. Taustalla oli HUS:n periaatepäätös kaihitoiminnan keskittämisestä kahteen sairaalaan.

Toukokuussa aloitettiin valmistelut tekonivelleikkausten määrän kasvattamiseksi 200:sta 600:een leikkaukseen vuodessa. Vuoden loppuun mennessä tämä taso saavutettiin. Toiminnan muutokset toteutettiin poikkeusjärjes-

telyillä, joita tarkastellaan seuraavan vuoden kuluessa.

Hyvinkään sairaanhoitoalue Naistentautien ja synnytysten tilojen saneeraus valmistui, jonka myötä koko toiminta voitiin keskittää yhteen poliklinikka ja osasto -kokonaisuuteen.

Mielentilatutkimukset ja oikeuspsykiatrian toiminnot, jotka vielä olivat olleet Hyksissä, siirrettiin Kellokoskelle elokuussa. Siirrolla saatiin merkittäviä resurssisääntöjä HUS-tasolla.

Mieliala- ja psykoosipalveluketjuissa lisättiin avohoidon resursseja ja uudistettiin toimintamalleja, jonka tuloksena osastokapasiteettia supistettiin vuoden aikana 16 sairaansijan verran.

Porvoon sairaanhoitoalue Porvoon sairaalassa toteutettiin tekonivelkirurgian pilottihanke vuoden 2008 joulukuussa, jonka jälkeen sitouduttiin tekemään 500 tekonivelleikkausta HUS-laajuisesti. Tämä onnistui erittäin pienillä resurssilisäyksillä, lähes oman henkilökunnan voimin.

Hallitus päätti synnytysten lopettamisesta Länsi-Uudenmaan sairaalassa HUS:ssa käynnistettiin toukokuussa 2009 selvitys synnytystoimintojen uudelleen järjestämisestä vuosina

Mihin suuntaan HUS:ia halutaan viedä? Kysymystä pohdittiin valtuuston seminaarissa loppuvuona, kun edessä tiedettiin olevan uuden toimitusjohtajan hakeminen. Eturivissä toimitusjohtaja Kari Nenonen, hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho ja valtuuston puheenjohtaja Ulla-Mari Karhu.

2009-201. Hallitus päätti 12.10.2009 lopettaa Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytystoiminnan 1.6.2010 mennessä. Ratkaisua harkittaessa perusteluja olivat vastasyntyneiden turvallisuus sekä taloudelliset tekijät.

Keskustelussa nousi vahvasti esiin myös kielikysymys, ja päätökseen liitettiin velvoite huolehtia palveluja järjestettäessä siitä, että kansalaisten oikeus saada erikoissairaanhoidon palveluja äidinkielellään, suomeksi ja ruotsiksi, toteutuu.

Kesällä 2010 toteutuva muutos edellyttää toimintojen ja henkilöstön uudelleenjärjestelyjä. Valmistelu alkoi toimintavuonna kolmessa työryhmässä (synnytysten ja gynekologisen toiminnan työryhmä, lastentautitoimintojen työryhmä, henkilöstötyöryhmä), ja ne saivat työnsä valmiiksi keväällä 2010. Oman alueen synnytyssairaalan toiminnan päätyttyä länsi-uusmaalaiset synnyttäjät voivat valita HUS:n kuudesta synnytyssairaalasta itselleen sopivimman.

Potilastyytyväisyys tyväisyyttä saamiinsa palveluihin seurataan vuosittain tehtävällä kyselyllä.

Toimintavuonna kyselyn tehtiin edellisenä vuonna uudistetulla menetelmällä.

HUS:n teettämään kyselyyn vastanneista potilaista 80 prosenttia antoi HUS:n sairaaloiden palvelun yleisarvosanaksi kiitettävän eli yhdeksikön tai kympin. Kunnat olivat potilaita kriittisempiä: kiitettävän yleisarvosanan antoi 58 prosenttia vastaajista.

Potilaiden antamien yleisarvosanojen keskiarvo on 8,49. Omistajina ja tilaajina toimivien kuntien keskiarvo on 7,52.

Sujuvuus, asiantuntevuus ja ystävällisyys vahvuuksina Huhti-toukokuussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 6000 HUS:n sairaaloissa hoitoja saanutta potilasta. Potilaat arvioivat HUS:n sairaaloiden suurimmiksi vahvuuksiksi ennakkotiedon saannin (arvosana 8,22) , hoitotapahtumien sujuvuuden (8,54), palvelun asiantuntemuksen (8,75) ja palvelun ystävällisyyden (8,85).Tyytyväisyyttä asiakaspalveluun kokonaisuutena hoidon aikana kuvastaa vastausten keskiarvo 8,62.

Jonkin verran huonoja kokemuksia oli hoitoon saapumisen sujuvuudesta, josta 14 prosenttia vastaajista antoi arvosanaksi 6 tai huonomman; keskiarvo tässäkin oli kuitenkin 8,05. Aiempien vuosien tapaan potilaat antoivat eniten kritiikkiä odotus- ja asiointiaikojen pituudesta: 31 prosenttia vastaajista antoi siitä 7 tai sitä huonomman arvosanan.

Omistajat toivovat lisää tietoa Omistaja- ja tilaaja-asiakkaille suunnattu kysely tehtiin nyt toisen kerran.

Omistajat eli lähellä HUS:ia olevat poliittiset päättäjät antoivat parempia arvosanoja kuin tilaajina toimivat kuntien virkamiehet. Yleisesti HUS:n toimintaa pidetään asiantuntevana, laadukkaana ja tehokkaana.

HUS:lta toivotaan lisää yhteistyökykyä sekä halua ja kykyä kehittää innovatiivisia ratkaisuja. Omistajat ja tilaajat haluaisivat lisää tietoa HUS:n toiminnasta (64 % antoi tiedon riittävyydestä arvosanaksi 7 tai vähemmän), mutta kuitenkin 36 % saman ryhmän vastaajista katsoo saavansa tietoa kiitettävästi.

9

HUS:n vuosi 2009

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

tuottavuustavoite saavutettiin Kuntayhtymän sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuottavuuskehitys oli erinomainen vuonna 2009, mikä oli jatkoa edellisenä vuonna todetulle trendille. Kuntayhtymä saavutti tulostavoitteensa eli tilinpäätöksen nollatuloksen. Jäsenkunnilta loppuvuonna veloitetun 1,3 miljoonan euron lisäkannon jälkeen kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2009 oli noin 5 000 euroa ylijäämäinen.

Tuottavuustavoite saavutettiin virtaviivaistamalla toimintoja, etsimällä kustannussäästöjä ja ennen muuta rakenteellisilla muutoksilla. Sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden sisällä rakenteellisia muutoksia jatkettiin tuloksekkaasti.

tuli 1,4 miljoonan ylitys. Se aiheutui teknisten tukipalvelujen myynnin kasvusta Meilahden kampuksella toimintansa aloittaneelle, Helsingin kaupungin omistamalle, Haartmankin sairaalalle.

Toimintakulut Toimintakulut olivat 1 451,9 miljoonaa, mikä ylitti talousarvion 42,7 miljoonalla eurolla (3 %).

Henkilöstökulut olivat 992,6 miljoonaa euroa, ja ne alittivat talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla (0,2 %). Palkat ylittivät talousarvion 8,5 miljoonalla eurolla, mikä johtui arvioitua suuremmista sopimuskorotuksista sekä sopimuskorotukset ylittäneistä palkkaliukumista.

Henkilöstösivukulut jäivät talousarviossa arvioitua pienemmiksi sen vuoksi, että työnantajan Kela-maksut alenivat 1.4.2009 alkaen 0,8 prosenttiyksikön verran. Sen kustannusvaikutus oli HUS:ssa 4,6 miljoonaa euroa.

Lisäksi sosiaalivakuutusmaksut jäivät

5,2 miljoonaa euroa alle arvioidun.

Kasvattavasti kuluihin vaikuttivat myös palvelujen ostot. Ulkopuolisia palveluja ostettiin yhteensä 201,4 miljoonalla eurolla, missä ylitystä arvioidusta oli 16,7 miljoonaa euroa.

Ylityksen syynä oli jonojen purkaminen eli kiireetöntä hoitoa yli sallitun määräajan odottaneiden potilaiden hoidon järjestäminen. Sairaanhoidollisia palveluja ostettiin 9,2 miljoonalla arvioitua enemmän ja myös mm. jonojen purussa käytettyä vuokratyövoimaa hankittiin 8,4 miljoonan euron edestä enemmän kuin oli arvioitu.

Loppuvuonna toimintaa sopeutettiin talousarvion ylitysuhan edessä, jolloin tavoitteeksi asetettiin vuokratyövoiman käytön vähentäminen. Vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä tavoite alkoikin toteutua. Vuokratyövoiman käyttö jakautuu organisaation sisällä hyvin epätasaisesti. Eniten vuokratyövoimaa tarvittiin Hyksissä jononpurkuun ja HUSRöntgenissä radiologipalvelujen ostoon.

Toimintatuotot Kuntayhtymän toimintatuotot olivat yhteensä 1 547,9 miljoonaa euroa.

Toimintatuotoista valtaosa, 80 prosenttia, tuli jäsenkunnille tuotetuista palveluista, 13,4 prosenttia muille kunnille ja vakuutusyhtiöiden maksamille potilaille tuotetuista palveluista. Opetukseen ja tutkimukseen saadun erityisvaltionosuuden osuus tuotoista oli 2,3 prosenttia.

Muut toimintatuotot, tuet ja avustuksia kattoivat yhden prosentin tuloista.

Jäsenkunnat käyttivät HUS.n palveluja 46,5 miljoonan euron verran eli 3,9 prosenttia yli talousarvion. Budjetoitua suurempi palvelujen käyttö kasvatti jäsenkuntien palvelulaskutusta talousarvioon verrattuna yhteensä 68 miljoonalla eurolla.

Muilta kuin jäsenkunnilta saatavaksi arvioidut tulot jäivät odotettua pienemmiksi. Muut palvelutuotot alittivat talousarvion noin 10,1 miljoonalla eurolla. Se olivat 182,8 miljoonaa euroa.

Ulkopuolisille myytävien palvelujen tuotto oli 24,3 miljoonaa euroa, mihin

10

TOIMINTATUOTOT 2009 2%

töksen yhteydessä. Vuoden 2009 lisäkanto oli 14,76 euroa asukasta kohti.

Kalliin hoidon kustannuksia katettiin tasausjärjestelmän kautta yhteensä 63,1 miljoonalla eurolla (52,4 milj. euroa 2008). Tasauksen piiriin kuuluneita potilaita oli 1 994, ja menettelyn piirissä olleiden potilaiden keskimääräinen hoitokustannus oli 89 600 euroa.

Investoinnit

Suunniteltua suurempi palvelutuotanto oli merkittävin osasyy myös aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin varattujen määrärahojen ylittymisessä.

Varatut 285,5 miljoonaa euroa ylittyi 25,1 miljoonalla eurolla (9,7 %). Jononpurkutoimien lisäksi ylitystä aiheuttivat uusien, kalliiden syöpälääkkeiden käyttöönotto, syöpälääkehoitojen ja tartuntatautipotilaiden (esimerkiksi HIV) määrän lisääntyminen sekä eliniän pidentyminen. Nämä vaikuttivat ennen muuta lääke- ja verikulujen lisääntymiseen. Myös kuntoutuksen apuvälineisiin sekä implantteihin ja proteeseihin kului rahaa arvioitua enemmän.

Kalliin hoidon tasaus Erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan sairaanhoitopiirissä sovitusti jäsenkuntien kesken. Tasausmenettelyssä jäsenkunnilta kerätään asukaslukuperusteisesti maksu, jolla katetaan 80 prosenttia kuluista, jotka yksittäisen potilaan hoidossa ylittävät 50 000 euroa vuodessa.

Kalliin hoidon tasausta varten jäsenkunnilta perittiin ennakkona 28 euroa asukasta kohti. Sovitusti jäsenkunnilta perittäviä ennakoita ei talousarviossa mitoiteta kattamaan koko tasausta, vaan tarvittaessa tehdään lisäkanto tilinpää-

3% 3%

12% Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat Muut palvelutulot Erityisvaltionosuus Maksutuotot Muut tuotot

HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkien HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna sairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 – TP 2009)

kaikkien sairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 – TP 2009)

900 866 850

850

80%

817

824

814 800

800

TOIMINTAKULUT 2009

836

HUS *)

820 812

827

2008

2009

818

783

797

810

781

3%

750

749 750

20%

Muut sh-piirit ilman HUS:ia **)

727

Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut kulut

14%

52% 11%

700 660

685

650 2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

*) Laskelmissa on otettu huomioon HUS:n ja Helsingin väliset työnjaon muutokset. **) Pietarsaari irtautui Vaasan sairaanhoitopiiristä 2005

2007

Rakennushankkeisiin, tietojärjestelmiin, lääkintälaitteisiin ja muihin hankintoihin käytettiin yhteensä 109 miljoonaan euroa. Tästä 94 miljoonaa euroa käytettiin sairaanhoitoalueiden ja muiden tulosalueiden investointeihin, loput liikelaitosten investointeihin.

Meilahden sairaala-alue oli ja on jatkossakin vielä vuosien ajan HUS:n suurin investointikohde. Alueella olivat vuoden päättyessä meneillään uuden Meilahden kolmiosairaalan rakentaminen sekä Lastenklinikan laajennusosan rakennushanke, maanalaisten tilojen (tunneliverkosto) laajennus, Meilahden sairaalan aulan ja liikennejärjestelyjen hanke, Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen hankesuunnittelu sekä lukuisia pienempiä peruskorjauksia.

Jorvin sairaalassa toteutettiin tilamuutos, joka mahdollisti alueen yhteispäivystyksen laajentamisen, ja samalla järjestettiin erilliset tilat lastenpäivystykselle.

Lohjan sairaalassa valmistuivat uudet endoskopiayksikön tilat ja Hyvinkään sairaalassa tulipalvelujen uudet tilat.

Peijaksen sairaalan lasten- ja nuortenpsykiatrian uudisrakennuksen, Jorvin sairaalan uuden lisärakennuksen ja Kellokoskella sijaitsevan Ohkolan sairaalan peruskorjauksen suunnittelutyöt käynnistyivät.

Meilahden sairaalassa otettiin käyttöön HUS:n ensimmäinen leikkausrobotti.

Tietojärjestelmähankkeista kustannuksiltaan merkittävimmät olivat edellisiltä vuosilta jatkuneet potilastietojärjestelmien kehittämis- ja käyttöönottoprojektit (URANUS-kokonaisuus), leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmän (OPERA) käytön laajennus sekä henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmän (HUS Plus) käyttöönotto.

11

Sairaanhoito – poimintoja vuoden uutisista

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Robotti leikkaa tarkemmin

Psoriasispotilaiden hoito uuteen avohoitokeskukseen

Da Vinci - leikkausrobotti otettiin Hyksissä käyttöön helmikuussa 2009. Vuoden käytön jälkeen, helmikuussa 2010, kokemuksia ja tuloksia esiteltiin kuntapäättäjille ja muille yhteistyökumppaneille.

– HUS:n luottamushenkilöt ottivat ison riskin tehdessään 1,6 miljoonaa euroa maksaneesta robotista investointipäätöksen vuonna 2008. Kirurgian teknologia kuitenkin etenee, ja tässä sairaalassa tehdään ihan erilaisia toimenpiteitä kuin kaksikymmentä vuotta sitten, totesi Operatiivisen tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen.

Robottia käytettiin ensimmäisen vuoden aikana pääosin urologiassa eturauhasen poistoleikkauksissa. Urologian klinikan robottitiimiin kuuluvat kirurgiet Antti Rannikko ja Anssi Petas sekä anestesialääkäri Elina Tiippana sekä hoitajat Elisa Hurmansalo, Miia Kantomaa, Päivi Ojala ja Tiina Tuomipuu. Ensimmäisen vuoden aikana tiimi on hitsautunut hyvin yhteen ja oppimiskäyrän myötä leikkausten kesto on tasaisesti laskenut alkuvaiheen kahdeksasta tunnista noin kolmeen tuntiin.

Urologian lisäksi robottiavusteiseen kirurgiaan on ryhdytty myös gynekologiassa sekä thorax-kirurgiassa.

Gynekologiassa robottiavusteiset leikkaukset aloitettiin hieman urologiaa myöhemmin, toukokuussa 2009. Ylilääkäri Jari Sjöbergin mukaan viime vuoden loppuun mennessä leikattiin robottiavusteisesti 26 gynekologista potilasta, ja robotti soveltuu mm. kohdun limakalvon ja kohdunkaulan syöpien kirurgisiin toimenpiteisiin.

– Kokemuksen karttuessa on erotettava, mitkä gynekologiset toimenpiteet soveltuvat robottikirurgiaan parhaiten - mitä kannattaa ja mitä ei kannata leikata robottiavusteisesti, Sjöberg totesi.

12

Iho- ja allergiasairaaloissa aloitti toimintansa uusi ihotautien avohoitokeskus, jossa suurin potilasryhmä ovat psoriasispotilaat.

Heille annetaan avohoitokeskuksessa valohoitoja ja suonensisäisiä biologisia lääkehoitoja. Parantuneiden lääkkeiden ansiosta psoriasispotilaat tarvitsevat aikaisempaa selvästi harvemmin vuodeosastohoitoa.

Psoriasista sairastaa Suomessa 2–3 prosenttia väestöstä eli noin 150 000 henkilöä. Avohoitokeskuksessa annetaan valohoitoa oireiden lievittämiseen noin 20 000 kertaa vuosittain. Noin 3–5 prosentilla potilaista psoriasis on vaikeahoitoinen.

Avohoitokeskuksessa annetaan noin 20 000 valohoitokertaan vuodessa.

Avohoitokeskus vastaa myös noin 90 psoriasispotilaan lääkehoidosta. Tavanomaiselle hoidolle reagoimattoman vaikean psoriaasin biologisessa hoidossa käytetään infliksimabia, etanerseptia, adalimumabia sekä efalitsumabia. Suo-

nensisäisesti annettava infliksimabihoito on vaihtoehto silloin, kun muusta hoidosta ei ole apua, psoriasis uhkaa työkykyä tai laskee elämänlaatua huomattavasti. Biologisten hoitojen teho vaikeaan psoriaasiin on ollut useimmiten hyvä tai erittäin hyvä. Biologisten lääkkeiden käyttöönotto on vähentänyt psoriaasipotilaiden vuodeosastohoidon tarpeen alle puoleen vuoteen 2000 verrattuna.

Avohoitokeskuksessa hoidetaan myös vaikeahoitoista atooppista ihottuma,. jonka hoidossa Iho- ja allergiasairaala on suunnannäyttäjä. Pitkäaikaishoitotulokset ovat osoittaneet, että tehokkaalla hoidolla pystytään vaikuttamaan paitsi ihon, myös atoopikon hengitysteiden tilaan. teksTi: Anna-Mari Hursti

Kaihileikkaukset kahteen sairaalaan Meilahden sairaalassa tehtiin helmikuussa 2009 ensimmäinen robottiavusteinen leikkaus.

Thorax-kirurgiassa robottiavusteiset leikkaukset aloitettiin vuoden 2009 lopulla. Ylilääkäri Jorma Sipponen kertoi, että ensimmäisenä robottia on onnistuneesti käytetty tymektomioihin eli rintalastan takana olevan kateenkorvan poistoon. Thorax-kirurgiassa robotti voi jatkossa soveltua myös hankalien, syvällä pallean seudulle sijaitsevien tyrien operointiin sekä keuhkosyöpien hoitoon. Sydänkirurgiassa robottileikkausten aloittamista harkitaan, menetelmää voidaan hyödyntää esim. läppäkirurgiassa.

Vatsaelinkirurgiassa robottiavusteisten leikkausten aloittamista suunnitellaan lähiaikoinan. Erikoislääkäri Jukka Siren kertoi menetelmän soveltuvan lantionpohjan alueella mm. peräsuolikirurgisiin toimenpiteisiin.

Robottiavusteisessa leikkauksessa pystytään huomattavasti tavanomaista

tähystyskirurgiaa ja avokirurgiaa parempaan tarkkuuteen. Potilas hyötyy monin tavoin: leikkaustraumat ovat tavanomaista pienempiä, verenvuoto vähäisempää ja toipuminen nopeampaa. Urologian prostetektomia-potilaiden keskimääräinen jälkitoipumisaika sairaalassa on noin vuorokauden. Erektiokyky ja virtsanpidätyskyky pystytään robottiavusteisessa eturauhasleikkauksessa säilyttämään todennäköisesti avokirurgiaa paremmin.

– On kuitenkin realismin nimissä muistutettava siitä, että robottitekniikka ei sinänsä ole absoluuttisesti ylivoimainen – taitavissa käsissä avoleikkauksen tulokset ovat yhtä hyviä. Mutta potilaan toipumis- ja toimintakyvyn kannalta robotista on toki selkeää hyötyä, muistutti ylilääkäri Kimmo Taari.

Teksti: Johanna Kojola

Kaihileikkaukset on HUS:ssa keskitetty Hyksin Silmäklinikalle ja Lohjan sairaalaan.

Potilaat odottavat hoitoa yhdessä jonossa.

Vuoden alussa tavoitteena oli, että omana toimintana leikataan päiväkirurgisesti noin 7500-8000 kaihta vuodessa. Toiminnan turvaamiseksi Hyksin Silmäklinikalla kehitettiin äärimmilleen pelkistetty hoitoprosessi, ns. yhden käynnin leikkausmalli, jossa esitutkimus, leikkaus ja jälkikontrolli hoidetaan yhden päiväkirurgisen käynnin aikana.

Toiminnan sujuminen suunnitellusti omin voimin perustui osin uudenlaiseen kannustavan palkkauksen malliin.

Se vietiin HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan hyväksyttäväksi lokakuussa. Lautakunta ei kuitenkaan hyväksynyt palkkausmallia, ja ratkaisematon tilanne johti kolmen kaihikirurgin irtisanoutumiseen loppuvuonna. Se puolestaan johti Silmäklinikan suunnitelmien miettimiseen uudelta pohjalta.

Muuttuneessa tilanteessa arvioitiin, että kaihikirurgian hoitotakuuvelvoitteen täyttäminen pelkästään julkisen sektorin toimintana ei ole mahdollista.

Kaihikirurgiaa joudutaan lähitulevaisuudessa hoitamaan sekä ostopalveluina että valtakunnassa kehitteillä olevan palvelusetelin avulla. HUS:n hallitus päätti 30.11.2009, että HYKS:n operatiivisessa tulosyksikössä käynnistetään palvelusetelihanke, jossa palveluseteli otetaan käyttöön silmätautien kaihileikkaustoiminnassa ja glaukooman avohoitopalveluissa. Hanketta valmistellaan yhteistyössä Sitran kanssa.

Yliopistosairaalan silmäkirurgiassa kaihikirurgia on suuresta volyymistaan huolimatta vain osa toimintaa. Uusien ratkaisujen myötä yliopistollisen silmäklinikan toiminnan painopiste siirtyy vaati-

vampaan silmäkirurgiaan, ja tärkeää on pitää huolta siitä, että yliopistoklinikkaan jää koulutuksen ja tutkimustoiminnan kannalta riittävä kaihileikkausvolyymi.

Silmä-korvasairaalan päiväkirurgisen yksikön uudet tilat valmistuivat kesällä, ja kaihileikkauspotilaat tulevat sisään suoraan Haartmaninkadulta. Päiväkirurgisessa yksikössä hoidetaan esivalmistelut: laitetaan silmätipat ja tehdään esitutkimukset. Leikkaussalit ovat lähellä, samassa tasossa.

Espoolainen Olle Hellstén oli oikean silmän kaihileikkauksessa Silmäklinikalla toukokuussa. Puoliso Tuija Hellstén odotti toimenpiteen ajan kahviossa, ja heti leikkauksen pariskunta ajoi taksilla kotiin.

13

Sairaanhoito – poimintoja vuoden uutisista

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Tekonivelleikkaukset yhden ohjauksen alle Järjestelyt tekonivelkirurgian saamiseksi yhden ohjauksen alaiseksi koko HUS:ssa toteutuivat toimintavuonna.

Toiminnasta vastaa ylilääkäri Jarmo Vuorinen. Peijas on tekonivelkirurgian suurin ja johtava yksikkö, jossa leikkauksia tehdään noin 1 700 vuodessa.

Leikkauksia tehdään myös Tammisaaressa, Lohjalla, Porvoossa ja Hyvinkäällä, yhteensä noin 800 vuodessa. Toistaiseksi tarvitaan kaikkien sairaaloiden kapasiteettia, jotta lisääntyvät potilasmäärät saadaan hoidetuksi.

Yhtenäinen koordinointi tehostaa resurssien käyttöä koko sairaanhoitopiirissä. Tehdyn arvion mukaan HUSalueen tekonivelleikkaustarve lisääntyy

nykyisestä noin 2500 leikkauksesta 3 000 vuosittaiseen leikkaukseen.

Kaikki HUS-alueen vaativimmat tekonivelleikkaukset, kuten uusintaleikkaukset ja harvemmin tehtävät nilkan, olkanivelen ja kyynärpään toimenpiteet tehdään Peijaksessa. Varsinkin harvinaisten leikkausten keskittämistä tulisi Jarmo Vuorisen mielestä harkita jopa koko Suomessa yhteen paikkaan. – Tulokset ja talouskin paranisivat keskittämällä.

On kallista hankkia leikkauksissa tarvittava välineistö, Vuosinen pohti Husarilehden haastattelussa kesällä 2009.

Leikkauksen kesto on tekonivelkirurgiassa lähes puolittunut menetelmien kehittymisen myötä. Peijaksessa tehdään nykyisin joka päivä 8–10 tekonivelleikkausta. Päivän aikana kirurgi ehtii tehdä kaksi leikkausta. Samassa salissa ehditään yleensä päivän mittaan tehdä kolmaskin, pienempi toimenpide.

Keinonivelten kehittyessä rikkoutumiset ovat vähentyneet murto-osaan aiemmasta, mutta vanhoja osia täytyy välillä uusia.

Tekonivelleikkaus meneillään Peijaksen sairaalassa. Amanuenssi Bagir Mstoyan avustaa Jarmo Vuorista.

Jorvin päivystyksen tilat uudistuivat Jorvin sairaalan vilkkaan päivystyksen toimintaedellytykset paranivat huomattavasti, kun remontoidut ja samalla laajennetut tilat saatiin käyttöön syyskuun alussa.

Nyt Jorvissa on aikuisten ja lasten päivystyspoliklinikoille erilliset sisäänkäynnit ja omat odotus- ja tutkimustilat. entiseen paikkaan jääneessä aikuisten päivystyksessä uutta on se, että ambulanssipotilaille on oma, katoksellinen kulkureittinsä ja käveleville potilaille omansa.

Niiden välissä on ilmoittautumistila, joka

14

on triagea eli potilaan hoidon arviointia tekevän sairaanhoitajan työpiste.

Samoissa tiloissa toimivaan aikuisten terveyskeskuspäivystykseen saatiin remontin yhteydessä kymmenen uutta vuodepaikkaa, joista kaksi on erillistä, infektiopotilaille tarkoitettua. Paaripaikkoja on nyt yhteensä 39. Lastenpäivystys sai kokonaan uudet tilat K-kerroksen, Turuntien puolelle. Lasten puolella on kuusi seurantapaikkaa, joiden avulla uskotaan voitavan välttää lyhyet osastojaksot.

Jorvin sairaalan uudisrakennuksen hankesuunnitelma on valmistunut.

Vuonna 2013 valmistuvaksi aiottuun uudisrakennukseen on varattu päivystykselle kokonaan uudet tilat.

Aikuisten päivystyksen ilmoittautumistilassa vuoroaan odottavat potilaat ovat koko ajan hoitajien näkyvissä.

Vauvat eivät täälläkään synny tasaiseen tahtiin, esittelee lastenhoitaja Eija Rautio.

Hyvinkään naistenosasto valmistui Hyvinkään sairaalan naistentien poliklinikan ja synnytysosaston kaksi vuotta kestänyt remontti valmistui alkuvuonna.

Samalla tehtiin toiminnallisia muutoksia, ja ennen erilliset gynekologinen vuodeosasto ja synnyttäjien vuodeosasto yhdistettiin.

Yksikössä toimii myös alueen gynekologinen päivystys. Mallia kokeiltiin ensin virka-aikana, ja hyväksi koettu käytäntö vakiinnutettiin sitten ympärivuorokautiseksi.

Poliklinikalla käy monenlaisia potilaita. Siellä tehdään mm raskaudenaikaiset ultraäänitutkimukset, ns. office-kirurgiaa (tavallisessa vastaanottohuoneessa tehtäviä toimenpiteitä), lääkkeellisiä raskaudenkeskeytyksiä ja paljon muuta.

Poliklinikalla on remontin jälkeen rauhallisia pieniä huoneita potilaan ohjausta ja

haastattelujen tekoa varten sekä kolmipaikkainen tarkkailutila.

Myös prosessit on hiottu. Potilaat pyritään hoitamaan ”kerralla kuntoon”, jotta ylimääräisiltä käynneiltä sairaalassa vältyttäisiin.

Kaksi kolmasosaa yksikön toiminnasta on synnytyksiä. Sairaalassa hoidettiin 1654 synnytystä vuonna 2009.

Synnytyssaleja on remontin jälkeen käytössä neljä, yksi vähemmän kuin ennen. Niiden riittäminen mietitytti alkuun, sillä synnytykset eivät jakaudu tasaisesti, vaan vilkkaimpana päivänä saattaa syntyä jopa 13 vauvaa. Joustoa tilojen käyttöön antavat kuitenkin osaston kuusi tarkkailupaikkaa sekä synnyttäjien vastaanottotilat.

Remontissa synnyttäjien käyttöön saatiin kokonaan erillinen ammehuone, joka on ollut suosittu kivunlievityksessä avautumisvaiheen aikana. Synnytyslääkäri on aina paikalla, samoin

Avautumisvaiheen aikana äiti voi oleskella ammeessa, kertoo kätilö Päivi Laine.

anestesialääkäri. Valmiudet epiduraali- tai spinaalipuudutukseen ovat siis ympäri vuorokauden.

Teksti: Johanna Nikunen

15

Sairaanhoito – poimintoja vuoden uutisista

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Harjoitellen valmiutta suuronnettomuuksiin HUS osallistui syyskuussa Muurmanskissa järjestettyyn Barents Rescue 2009 -suuronnettomuusharjoitukseen.

Kuvitteellisina tilanteina oli haaksirikko Barentsinmerellä, turistibussionnettomuus, säteilyonnettomuus ja metsäpalo. Harjoituksen tavoitteena oli arvioida, miten suomalaisten potilaiden evakuointi toteutettaisiin naapurimaan alueella tapahtuvassa suuronnettomuudessa.

Harjoituksessa tehtiin yhteistyötä Barentsin alueen ja euroarktisen neuvoston jäsenmaiden kesken. Tavoitteena on tehostaa pelastustoimintaa erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Aiemmin vastaavia harjoituksia on järjestetty Ruotsissa ja Norjassa sekä Saariselällä.

HUS:sa valmistellaan kansalliseen varautumiseen liittyvää toimintamallia lääkinnällisen ja henkisen ensiavun antamisesta Suomessa tapahtuvissa

HUS-sairaaloissa oli 18 452 synnytystä vuonna 2009. Se oli 181 enemmän kuin edellisenä vuonna. Synnytykset lisääntyivät eniten Jorvin, Porvoon ja Hyvinkään sairaaloissa.

Syksyn lento-onnettomuusharjoituksessa merestä poimitut potilaat tuotiin helikopterilla hoitoon Jorvin sairaalaan.

suuronnettomuuksissa, joista on tarve evakuoida pikaisesti suomalaisia kotimaahan jatkohoitoon.

Marraskuun alussa harjoiteltiin Espoon edustalla lentomatkustajien

pelastusta hyiseltä mereltä. Kyseessä oli vuosittain viranomaisyhteisyönä toteutettava laaja yhteisharjoitus SAR, joka tulee sanoista Search and rescue eli etsi ja pelasta.

Synnytykset kuuma puheenaihe koko vuoden Kuinka monta synnytyssairaalaa HUS:n alueella tarvitaan?

Millaiset ovat turvallisen synnyttämisen olosuhteet?

Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia koko vuoden, kun pohdittiin synnytystoiminnan lopettamista Länsi-Uudenmaan sairaalassa. Läheiseksi koettu asia sai ihmiset liikkeelle: kerättiin adresseja ja järjestettiin mielenilmauksia.

7.10.2009 Tammisaaren synnytysten puolustajat kokoontuivat mielenosoitukseen eduskuntatalon portaille.

Länsi-Uudenmaan sairaalan synnytysyksikön toiminta päättyy toukokuun 2010 lopussa. 1.6.2010 alkaen HUS:n synnytyssairaaloita on kuusi. Synnyttäjä voi niistä valita itselleen sopivimman.

16

HUS:n sairaaloissa 18 452 synnytystä

HUS:n alueella on seitsemän synnytyssairaalaa. Näistä eniten synnytyksiä hoitaa Kätilöopiston sairaala. Kaiken kaikkiaan Suomessa syntyi vuonna 2009 yli 60 400 lasta, joista 18 713 vauvaa eli vajaa kolmannes syntyi HUSsairaaloissa.

Synnyttäjät voivat vapaasti valita synnytyssairaalansa HUS:n alueella.

Poikkeuksen tekevät vaikeimmat riskisynnytykset, jotka on keskitetty Naistenklinikalle. Sen vuoksi Naistenklinikalla syntyy erityisen pieniä (alle 2,5 kilon painoisia) tai alle 37-viikkoisia pienokaisia selvästi enemmän kuin muissa HUS-sairaaloissa.

Vuonna 2009 vajaa viidennes synnytyksistä tapahtui keisarileikkauksena, ja näistä päivystyksellisiä oli noin kaksi kolmannesta. Keisarileikkausten osuus väheni Naistenklinikalla sekä Lohjan ja Porvoon sairaaloissa. Kaiken kaikkiaan keisarileikkauksia tehtiin 3 163, kun niitä vuonna 2008 tehtiin 3 365.

Epiduraali- tai spinaalipuudutusta käytettiin apuna noin kahdessa synnytyksessä kolmesta.

Kuolleena syntyneiden tai viikon sisällä kuolleiden vastasyntyneiden osuus (= perinataalimortaliteetti) oli HUS:ssa jälleen erittäin pieni eli 0,41 prosenttia. Koko maassa vastaava luku on 0,5 prosenttia, joka on kansainvälisesti erittäin alhainen luku.

Teksti: niina kauppinen

Synnytysten lukumäärät HUS:n synnytyssairaaloissa 2005–2009 NKL

Kätilöop.

Jorvi

Hyvinkää

Lohja

L-U

Porvoo

Vuosi

lkm

lkm

lkm

lkm

lkm

lkm

lkm

2005

4721

5502

3348

1627

624

678

808

2006

4943

5712

3523

1638

694

616

869

2007

5025

5751

3309

1532

690

645

869

2008

5426

5827

3340

1590

678

652

758

2009

5437

5677

3476

1654

693

650

865

Taulukon lyhenteet: NKL = Naistenklinikka, Kätilöop. = Kätilöopiston sairaala, L-U = Länsi-Uudenmaan sairaala

17

Sairaanhoito – poimintoja vuoden uutisista

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta

Pandemian ensimmäisestä aallosta selvittiin hyvin Influenssa A(H1N1)v eli sikainfluenssa julistettiin Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi 1.5.2009.

Ensimmäinen sairaustapaus diagnosoitiin 6.5. Touko–heinäkuussa pyrittiin viivästyttämään epidemian leviämistä maahan matkailijoiden mukana. Tässä vaiheessa yksittäiset sairastuneet ja pienet ryhmät pyrittiin eristämään ja hoitamaan.

Elo-syyskuussa tautitilanne maailmalla muuttui, ja tartuntojen määrä kasvoi niin suureksi, että Suomessakin siirryttiin lieventämisvaiheeseen. Tavoitteena oli vakavien tautimuotojen ehkäisy ja riskiryhmien hoitaminen. Lokakuun alussa A(H1N1)v-tartunnat alkoivat Suomessa lisääntyä ensin pohjoisessa ja levisivät sitten koko maahan. Oltiin taudin kiihdytysvaiheessa ja toimenpiteet suunniteltiin sen mukaisesti.

Epidemian huippuviikot osuivat eteläisessä Suomessa marraskuun alkuun, viikoille 45–48. Tammikuun 2010 loppuun mennessä tilanne rauhoittui.

Koko maassa oli varmistettu kaiken

kaikkiaan noin 8 000 A(H1N1)v -tartuntaa. HUS:n alueella raportointiin toukokuun alusta tammikuun 2010 loppuun mennessä 1 913 laboratoriovarmistettua A(H1N1)v-tapausta. Kaksi kolmannesta kaikista tapauksista oli lapsia tai nuoria aikuisia.

Sairaalahoidossa HUS:n alueella oli marraskuusta lähtien 455 valmistettua tautitapausta, joista 85 prosenttia hoidettiin erikoissairaanhoidossa ja loput perusterveydenhuollon vuodeosastoilla.

A(H1N1)v-infektioon liittyneitä kuolemia todettiin koko maassa tammikuun 2010 loppuun mennessä 43.

Kuolleista neljä oli lapsia ja 39:llä oli jokin perustauti. HUS-alueella tautiin menehtyi varmistetusti 14 potilasta eli kolmannes koko Suomen A(H1N1)v -kuolemantapauksista.

HUSLAB teki alkuvaiheessa ainoana Suomessa mikrobiologista A(H1N1) v-diagnostiikkaa. Kun influenssatutkimusmäärät kasvoivat räjähdysmäisesti, viruslaboratorio joutui lisäämään kapasiteettiaan, niin laitteita kuin henkilökuntaakin, erittäin nopeasti.

Vuorotyötä ja myös talkootyötä tehtiin,

opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta HUS:ssa tehdään korkeatasoista tutkimus- ja opetustyötä yhteistyössä yliopiston, korkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa.

– Testi valmistuu noin yhden työpäivän kuluessa, kertoi osastonylilääkäri Maija Lappalainen Huslabista kesällä.

ja huippuviikkojen 46–47 aikana turvauduttiin myös alihankintaan.

Pandemiaan liittyvä influenssapotilaiden hoidon järjestäminen HUS-alueella onnistui kaiken kaikkiaan hyvin.

Seurannan alkaessa HUS:n sairaaloissa oli vuodeosastoilla 40 influenssapotilasta, ja huippupäivinä 17.–18.11.2009 vuode- ja teho- sekä valvontaosastoilla oli yhteensä 148 potilasta. Elektiivisistä leikkauksista 72 siirrettiin eteenpäin, ja näin tehopaikat riittivät. Asiantuntijaarvion mukaan tehohoidon kapasiteetti olisi todennäköisesti ylittynyt, jos pandemia olisi jatkunut pitempään.

Pandemiatilanteen jälkeen tehdyn arvion mukaan pandemiaan varautuminen ja joustava suunnitelmien päivittäminen epidemian huippuviikkojen aikana vaikuttivat siihen, että HUSalueella ei syntynyt ongelmia. Terveydenhuollon henkilöstön pandemiarokotukset aloitettiin HUS:ssa epidemia alkumetreillä, viikolla 43, mikä saattoi vähentää henkilökunnan influenssaan sairastuvuutta. Myös raskaana olleiden rokottaminen varhaisessa vaiheessa saattoi estää vaikeita sairastumisia.

Vain murto-osa raskaana olevista joutui sairaalahoitoon, kukaan heistä ei kuollut tai ollut epidemian kiihdytysvaiheen aikana tehohoidossa.

Pandemiatyötä johtanut ylilääkäri Ville Valtonen otti ensimmäisten joukossa sikainfluenssarokotteen.

18

Lääketieteellinen tiedekunta vastaa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta. Yliopistosairaalana HUS huolehti siitä, että tiedekunnalla on käytettävissään tarvittavat potilaat, henkilökunta sekä tilat ja laitteet.

Valtio maksaa kuntayhtymälle erityisvaltionosuutena (evo) korvauksia lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta.

Tutkimustoimintaa rahoitetaan myös palvelujen myynnillä ja ulkopuolisella rahoituksella kuten EU:n, Tekesin, Suomen Akatemian tai säätiöiden rahoituksella.

Vuonna 2009 HUS sai opetukseen ja tutkimukseen tarkoitettua erityisvaltionosuutta yhteensä 34 miljoonaa euroa (37 milj. euroa vuonna 2008).

Tästä 20,2, miljoonaa euroa oli suunnattu lääkäreiden ja hammaslääkäreiden opetukseen. Terveystieteelliseen tutkimukseen saatiin 13,7 miljoonaa euroa.

Satoja lääkäreitä, tuhansia hoitajia Lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinistä perusopetusta sai Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lähes 600 opiskelijaa. Lääkärin opinnot aloitti 120 opiskelijaa, joista 30 ruotsinkielisellä linjalla. Hammaslääkärin opinnot aloitti 50 uutta opiskelijaa.

127 lääketieteen lisensiaattia ja 31 hammaslääketieteen lisensiaattia valmistui, ja tohtoriksi väitteli yhteensä 80 henkilöä. Erikoislääkärikoulutuksesta valmistui 185 erikoislääkäriä ja 12 erikoishammaslääkäriä.

Noin 3 700 pääkaupunkiseudun terveydenhuoltoalan opiskelijaa sai

käytännön opetusta HUS:n sairaaloissa, yhteensä 18 000 opintoviikkoa.

Lisäksi käytännön opetusta annettiin muiden alojen opiskelijoille, kuten sosiaalityöntekijöille, psykologeille ja kemisteille.

Terveystieteiden opetuksessa tärkeimmät yhteistyökumppanit olivat Åbo Akademi ja Kuopion yliopiston pääkaupunkiseudun yksikkö.

Hoitotyön opiskelijoilta vuosittain koottavan palautteen mukaan HUS on hyvä harjoittelupaikka. Hoitotyön opiskelijaohjauksen laatua mitataan vuosittain (mittarina käytetään CLESmittausta). Kyselyssä opiskelijat antavat palautetta yksikön työilmapiiristä, hoidon lähtökohdista, opetuksellisista perusteita sekä ohjassuhteen toimivuudesta. Ohjauksen laatua opiskelijat arvioivat asteikolla 0–10.

Vuoden 2009 mittauksessa opiskelijaohjauksen laatua kuvaava luku oli 8,28. Kyselyyn vastasi harjoittelujakson päätyttyä 2 349 opiskelijaa.

Hyvä tulos kertoo, että opiskelijaohjaukseen on satsattu.

Terveysalan opetuksessa laajennettiin kliinisen hoitotyön opettajien mallin käyttöä, ja opetuksen laatua kehitettiin muutenkin systemaattisesti.

Tieteellinen tutkimus Tieteellistä tutkimusta edistäviä hyviä tuloksia tukevia tutkimusympäristöjä ovat Biomedicum Helsinki, Suomen molekyylilääketieteen keskus FIMM ja BioMag-laboratorio, jotka kaikki sijaitsevat Meilahden kampuksella, keskellä päivittäistä potilastyötä.

Tutkimukseen saatu 13,7 miljoonaa euroa jaettiin HUS:n tutkimustoimikunnan arviointien perusteella seuraavasti: Tutkimus- ja laitehankkeisiin yhteensä 6,85 milj. euroa: Tutkimushankkeet (5,63 milj. euroa) J 76 tutkimushanketta (1–3 vuotta) J muu hankerahoitus J alueellinen tutkimusmääräraha

HUS sai valtion rahaa opetukseen ja tutkimukseen 34 miljoonaa euroa.

Tutkijakuukaudet (0,82 milj. euroa) J 145 tutkijakuukautta 58 tutkijalle

vuonna 2009 J 18 tutkijakuukautta 3 tutkijalle

kolmelle vuodelle Tutkimuslaitehankkeet (0,40 milj. euroa) J 11 tieteellisen tutkimuksen yli 10 000 euron laitehankkeet Tutkimuksen perusrahoitukseen 6,85 milj. euroa. Tähän sisältyvät yhteiskustannukset, kuten eettisten toimikuntien työ.

HUS:n ulkopuolisella rahoituksella syntyi HYKS-instituutti Oy:ssä 550 tutkimussopimuksen piirissä 7,2 miljoonan euron liikevaihto. HYKS-instituutti Oy hallinnoi 192 tutkijoille myönnettyä apurahaa, yhteensä 2,9 miljoonaa euroa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta HUS:n kehittämistoiminnan koordinointia parannettiin toimintavuonna systemaattisesti. Johtajaylilääkärin alaisuuteen koottiin seitsenhenkinen kehittämisryhmä. Se keskittyi toimintavuonna seuraaviin aihekokonaisuuksiin: koordinoitu yhteistyö, projektit, prosessit sekä arviointi ja kehittämistyöhön liittyvä viestintä.

Meneillään olevien hankkeiden hallinnan helpottamiseksi perustettiin HUS:n projektisalkku, johon kerättiin perustiedot kaikista käynnistetyistä projekteista. Vuoden lopussa projekteja oli 133, ja hankesalkun kokonaisbudjetti oli 42,6 miljoonaa euroa.

19

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta

Liikelaitokset ja osakeyhtiöt

Kolme uutta liikelaitosta 1.1.2009 lähtien Suuri, kaikkien sairaaloiden toimintaan vaikuttanut muutos HUS:n vuodessa oli kolmen uuden liikelaitoksen käynnistyminen vuoden alussa.

Merkittäviä meneillään olevia projekteja olivat mm.

J potilaan itsepalveluympäristö eli

sähköinen asiointi J hoitoketjun kehittäminen J johtamisen ja toiminnan ohjauksen J J J J J

raportointi konsernilaskenta ja -raportointi Kanta-palvelujen käyttöönotto HUS-alueella henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmä (HUS Plus) sähköinen prosessien ja dokumenttien hallintajärjestelmä (ProDoc) psykiatrian potilaiden sähköinen asiointi (KelNet 2)

Ulkopuolisella rahoituksella tehdyt hankkeet HUS sai valtion avustusta useisiin ajankohtaisiin hankkeisiin, kuten tartuntatautien torjuntatyön ja pandemiaan varustautumisen tehostamiseen. Kaiken kaikkiaan valtionavustusta saatiin 0,9 miljoonaa euroa.

20

Tekesin rahoitusta saatiin kolmeen päätösvaiheessa olleeseen hankkeeseen, jotka olivat: asbestiin liittyvät keuhkosyövän molekulaariset tunnusmerkit, kroonisten sairauksien ehkäisyn ja hoidon toteuttamismalli sekä ennenaikaisen synnytyksen ennustaminen.

Loppuvuonna saatiin vielä 35 000 euroa HYKS-alueen hoitoketjun ja palvelutuotannon rakenteiden kehittämissuunnitelmaa varten. Työ käynnistettiin yhdessä alueen perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja potilasjärjestöjen kanssa.

EU-rahoitteisia hankkeita oli käynnissä 20, ja niihin kohdistui toimintavuonna 0,6 miljoonaa euroa.

Hoitotyön kehittäminen HUS liittyi mukaan yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteiseen Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hankkeeseen. Paikallisen projektin aihe on tiedolla johtaminen ja sen rakenteet hoitotyön henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa.

Keväällä päättyi edellisenä syksynä käynnistynyt toisen asteen koulutettujen oppisopimuspohjainen täydennyskoulutus. Siihen osallistui yhteensä 30 lasten-, lähi-, perus- ja hengityshalvauspotilaan hoitajaa. Syksyllä käynnistettiin vastaava psykiatrinen täydennyskoulutus, jossa aloitti 27 mielenterveyshoitajaa.

Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän piiriin tuli vuoden kuluessa tuli uusina mukaan 21 poliklinikkaa.

Vuoden lopussa järjestelmää käytti 110 somaattista vuodeosastoa ja 35 poliklinikkaa tai päiväosastoa.

Omaa laskimonsisäisen kanyylin asettamiseen ja suonensisäiseen neste- ja lääkehoidon sekä verensiirron toteuttamiseen liittyvää koulutusta jatkettiin. Tavoitteena on lupakäytäntöjen yhtenäistäminen. Vuoden aikana koulutukseen osallistui noin 2 000 hoitajaa.

Toisen asteen koulutuksen saaneen henkilökunnan lääkehoidon täydennyskoulutukseen osallistui 337 hoitajaa.

HUS-Servis järjestää keskitetysti konsernin sisäiset asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalvelut. HUS-Tietotekniikka ja HUS-Lääkintätekniikka tuottavat kumpikin oman alansa palvelut HUS:n kaikille yksiköille.

Liikelaitoksia on nyt yhdeksän.

Toimintansa jo vakiinnuttaneista liikelaitoksista HUS-Röntgen tuottaa kuvantamispalveluja ja HUSLAB laboratoriopalveluja. Molemmat tekevät myös potilastyötä sekä merkittävissä määrin yliopistosairaalalle kuuluvaa opetus- ja tutkimustyötä.

HUS-Röntgen ja HUSLAB sekä ravitsemispalveluja tuottava Ravioli aloittivat toimintansa jo vuonna 2004.

Hankinnoista sekä logistiikka ja sairaankuljetuspalveluista huolehtiva HUS-Logistiikka, lääkehuollosta vastaava HUS-Apteekki ja laitos- ja välinehuoltopalveluja tuottava HUS-Desiko käynnistyivät vuoden 2008 alussa.

Liikelaitokset tuottavat pääosan HUS:n sairaaloiden tarvitsemista sairaanhoidollisista ja muista tukipalveluista. Käytössä on tilaaja-tuottajatoimintatapa, jonka tavoitteena on lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä, parantaa kustannustietoisuutta ja kehittää palvelujen laatua.

Liikelaitoksille asetettiin talousarviossa tavoitteita, jotka koskivat tilikauden tulostavoitetta (kaikilla tavoitteena oli nollatulos), peruspääoman tuottoa (korko 3 %), tuottavuuden kasvutavoitetta sekä hintatason muutosta. Kaikki liikelaitokset onnistuivat tehostamaan toimintaansa, niin että palvelujen hintataso pystyttiin pitämään tavoitteen mukaisena tai sitä alempana. Osa liikelaitoksista ei kuitenkaan yltänyt tuottavuuden kasvutavoitteeseensa eikä tulostavoitteeseen.

Kolmannes henkilöstöstä työskentelee liikelaitoksissa Liikelaitoksissa työskenteli vuoden 2009 lopussa yhteensä 6 181 henkilöä, mikä on 29,6 prosenttia koko HUS:n henkilöstömäärästä. Henkilötyövuosina liikelaitosten osuus on vielä hiukan tätäkin suurempi, 31,1 prosenttia. Henkilöstömäärän mukaan suurimmat liikelaitokset ovat laitos- ja välinehuollon palveluja tuottava HUS-Desiko (1 764 työntekijää), laboratoriopalveluja tuottava HUSLAB (1 721 työntekijää) sekä talous-, henkilöstö-, asiakirja- ja asiointipalveluja tuottava HUS-Servis (885 työntekijää).

Liikelaitosten toimintatuotot olivat yhteensä 658,3 miljoonaa euroa, mikä on 42,5 prosenttia kuntayhtymän toimintatuotoista ja 644,8 prosenttia kuntayhtymän toimintakuluista. Toimintatuotoilla mitaten suurin liikelaitos oli HUSLAB (152,7, milj. euroa), toiseksi suurin HUS-Logistiikka ((124, 1 milj. euroa) ja kolmas HUS-Apteekki (107,1 milj. euroa).

HUS-Tilakeskus omistaa, vuokraa ja suunnittelee tiloja Uusien liikelaitosten lisäksi vuoden 2009 alussa perustettiin konserniin

HUSLAB ja HUS-Röntgen tekevät opetus- ja tutkimustyötä osana yliopistosairaalaa.

uusi tulosalue, HUS-Tilakeskus, jonka tehtävänä on omistaa, vuokrata ja suunnitella tiloja. Tilakeskukseen yhdistettiin aiemmin toimin Hyksin tilakeskus sekä muiden sairaanhoitoalueiden vastaavat toiminnot. Sen hallintaan siirtyi koko sairaanhoitopiirin kiinteistöomaisuus. Rakennushankkeissa tilakeskus edustaa omistajaa ja toimii tilaajana.

HUS-Tilakeskus –tulosalueen tavoitteena oli toiminnan tehokas käynnistäminen ja nollatulos. Vuoden alussa perustetun HUS-Tilakeskuksen kustannuksen ylittyivät ja tulos oli tappiollinen, mikä johtui talousarvion valmistelun epävarmuustekijöistä sekä energiakustannusten noususta.

Rakentaminen ja vaatehuolto omista tytäryhtiöistä HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Kiinteistöt Oy on kuntayhtymän kokonaan omistama tytäryhtiö, joka HUS:n hankintayksikkönä vastaa sopimusten mukaisten HUS:n sairaalakiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta, turvapalveluista ja osasta palvelussuhdeasuntoja sekä niihin liittyvien palvelujen tuottamisesta.

Vuoden alussa HUS-Kiinteistöt Oy:ssä siirryttiin HUS:n hallituksen vuonna 2008 tekemän päätöksen mukaiseen uuteen kiinteistöhallintamalliin. Sen mukaisesti yhtiöön siirtyi vuoden alussa 68 kiinteistöteknistä henkilöä ja kaksi asuntoasioiden hoitajaa Länsi-Uudenmaan, Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueilta.

21

Liikelaitokset ja osakeyhtiöt

Liikelaitokset ja osakeyhtiöt – poimintoja vuoden 2009 uutisista

Laboratorioiden yhdistämistä selvitettiin

Sähköinen EKG käyttöön HUS:ssa

Keväällä 2009 valmistui selvitys HUSLAB-liikelaitoksen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriokeskuksen yhdistämisen hyödyistä ja haitoista. Selvityksen valmistuttua sairaanhoitopiirit kuitenkin tulivat kumpikin siihen tulokseen, että yhdistyminen ei ollut ajankohtaista.

Selvitys HUS:n sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitosten yhteistoimintamahdollisuuksista ja mahdollisesta yhdistämisestä oli käynnistetty vuoden 2008 syksyllä. Palvelujen tuotantotavan uudistamista haluttiin selvittää mm. tulevan työvoimapulan helpottamiseksi. Liikelaitosten palveluksessa on yhteensä noin 2 200 työntekijää, ja niiden yhteenlaskettu laboratoriotoiminnan liikevaihto on noin 180 miljoonaan euroa.

HUS:n laboratorioliikelaitos HUSLAB on ottanut käyttöön digitaalisen EKG-järjestelmän. Sähköisen EKG:n käyttöönotto alkoi HUSLABin Helsingin, Vantaan ja Espoon toimipisteissä tammikuussa ja Meilahden sairaalassa huhtikuussa 2009.

EKG on tähän asti ollut saatavilla vain paperitulosteena, vaikka lähes kaikki muu potilastieto löytyy jo sähköisistä tietojärjestelmistä. Jatkossa laboratorioiden ja hoitoyksiköiden ottamat EKG-rekisteröinnit tallennetaan HUSLABin ylläpitämään sähköiseen arkistoon, mistä ne ovat kaikkien kuntayhtymän hoitoyksiköiden käytettävissä. Tämän ansiosta sähköinen EKG tuo lisää joustavuutta hoitotilanteisiin.

Uusi järjestelmä on erityisen hyödyllinen potilaan siirtyessä hoitoyksiköstä toiseen tai silloin kun tarvitaan aikaisempia EKG-tutkimuksia vertailuun nopeita hoitoratkaisuja varten. DigiEKG antaa myös mahdollisuuden konsultoida kollegaa nopeasti.

Apteekkilaisten koulutukseen videojärjestelmä HUS-Apteekin farmaseuttiselle henkilökunnalle on tarpeen järjestää koulutusta noin kerran viikossa. Aikaa, bensaa ja siis myös luontoa säästää apteekkiin hankittu Arctic Communicator -videojärjestelmä, jonka avulla kaikki apteekkilaiset voivat osallistua sisäisiin koulutuksiin samanaikaisesti, kukin omalla työpaikallaan.

Koulutukset järjestetään Meilahdessa ja välitetään liikelaitoksen muihin toimipaikkoihin. Järjestelmä on vuorovaikutteinen, joten kuulijoiden kysymykset välittyvät kouluttajalle.

Koulutuksia varten hankittu järjestelmää käyttää myös pienemmän porukan kesken palavereissa.

Apteekin henkilöstö otti järjestelmän vastaan hyvin myönteisin kommentein. Uutta koulutustapaa varten sovittiin etiketti: aluksi todettiin muun muassa hyväksi tavaksi tervehtiä ja kertoa, keitä missäkin toimipisteessä on paikalla.

Sairaalafyysikot Vilma Mannila ja Touko Kaasalainen mittaavat laitteen säteilyä JUS-Röntgenissä.

Vuoden päättyessä HUS-Kiinteistöt Oy:n palveluksessa oli 312 henkilöä (vuotta aiemmin 237 henkilöä).

Toimintavuoden aikana yhtiön sopimusten piiriin tuli uutena Helsingin kaupungin päivystyspalvleuja tuottava Haartmanin sairaala. Samassa yhteydessä luovuttiin Marian sairaalan huoltovastuusta.

Meneillään oli useita suuria rakennushankkeita, joista kerrotaan enemmän toisaalla tässä kertomuksessa.

HUS-Kiinteistöt Oy ylitti toiminnalle asetetut tavoitteet, jotka olivat tilikauden nollatulos, tuottavuuden 2–3 prosentin kasvu sekä sisäisten palveluiden hintatason pitäminen samana kuin vuonna 2008.

Yhtiön voitto oli asiakaspalautuksen jälkeen 260 180,71 euroa.

22

Uudenmaan Sairaalapesula Oy Uudenmaan Sairaalapesula Oy on HUS-kuntayhtymän tytäryhtiö, joka on erikoistunut sairaalatekstiilien vuokraukseen ja huoltoon. Tuoteryhmiä ovat muun muassa liinavaatteet, potilasvaatteet, henkilökuntavaatteet ja leikkaustekstiilit.

Vuoden 2009 alussa Uudenmaan Sairaalapesulaan fuusioitiin Helteks eli Helsingin Tekstiilipalvelu, joka oli Helsingin kaupungin liikelaitos. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:stä HUS omistaa nyt 70 prosenttia ja Helsinki 30 prosenttia.

Tuotantotilat sijaitsevat Keravalla ja Helsingin Koskelassa. Lähivuosina yhtiö toteuttaa Keravalla laajennusrakentamisen, jolloin sinne saadaan keskitettyä yhtiön koko toiminta. projekti on käynnistetty, ja suunnitelmien mukaan

laajennetut tilat saadaan käyttöön vuoden 2011 lopulla.

Pesula huoltaa HUS-sairaaloiden sekä Helsingin kaupungin yksiköiden tekstiilejä, mutta palvelee myös muita korkeaa hygieniatasoa edellyttäviä asiakkaita.

Vuoden pyykkimääräksi oli toimintasuunnitelmassa arvioitu seitsemän miljoonaa kiloa, mikä myös toteutui.

Siitä 4,5 miljoonaa kiloa pestiin Keravalla ja 2,5 miljoonaa kiloa Koskelassa.

Liikevaihto ylitti talousarvion 0,5 miljoonalla eurolla. Liikevaihtoa kasvatti muun muassa kysynnän painottuminen mikrokuituisiin työasuihin, jotka ovat muita kalliimpia.

Vuoden päättyessä pesulassa työskenteli 233 työntekijää.

Yhtiön voitto oli 139 628,45 euroa.

Navitas-aluetietojärjestelmälle kansainvälistä tunnustusta HUS sai marraskuussa Yhdysvalloissa kansanvälisen IIC-järjestön myöntämän julkisten toimijoiden pääpalkinnon luotettavien potilastietojen jakamisesta yli organisaatiorajojen. Palkitun tiedonvälityspalvelun ydin on Navitas-aluetietojärjestelmän hakemistopalvelu.

Vuodesta 2003 Uudellamaalla käytössä ollut Navitas-järjestelmä tuo ajantasaiset potilastiedot hoitohenkilökunnan tietokoneisiin HUS:n alueen 28 kunnassa ja 20 sairaalassa. Lisäksi potilastietoja käyttää työterveyshuollon ja sosiaalivirastojen henkilökunta.

Sähköiset sairauskertomukset on Suomessa otettu käyttöön varsin kattavasti, mutta terveydenhuollon pirstaleisuuden vuoksi tietojärjestelmät eivät keskustele toistensa kanssa. Siksi Suomeen on luotu alueellisia palveluita välittämään sähköistä potilastietoa yli organisaatiorajojen.

Digi-EKG:n koordinaattori Tuula Järvinen lukee viivakoodin potilaan rannekkeesta.

23

Liikelaitokset ja osakeyhtiöt – poimintoja vuoden 2009 uutisista

Lasten sädetutkimuksia suunnitelmallisesti vähemmän

Aktiivista rekrytointia ja johdon valmennusta Terveydenhuollon tulevaan työvoiman tarpeeseen valmistaudutaan kehittämällä rekrytointia mutta myös kehittämällä esimiestyötä ja johtamista.

Lastenklinikalla karsittiin turhat kuvantamistutkimukset.

Tutkimusten tilaamista harkitaan nyt tarkemmin.

Lastenklinikan röntgen on vähentänyt lasten kuvantamistutkimuksia suunnitelmallisesti. Lasten saamaa sädeannosta on onnistuttu pienentämään laiteteknologian kehittymisen myötä, mutta vielä suurempi syy suotuisaan kehitykseen on säderasittavien tutkimusten (natiivi-, läpivalaisu- ja TT-tutkimusten) indikaatioiden tiukentaminen.

Tutkimusindikaatioita ja hoitokäytäntöjä suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä kliinisten lääkäreiden kanssa, kertoo ylilääkäri Kirsi Lauerma Lastenklinikan röntgenistä. Enää ei esimerkiksi sydänaseman polikliinisilta potilailta oteta aina thorax-kuvaa vaan tapauskohtaisesti harkityen. Samoin keskosvauvoilta, joilta aikaisemmin otettiin natiivikuva aina intubaatioputken positon jälkeen, otetaan sen nyt vain tarpeen mukaan.

Kuvantamistutkimuksia pyydetään usein omien tottumusten mukaan, ja vanhasta tavasta on vaikea luopua.

– Meetingit ovat ainutlaatuinen tapa keskustella tutkimusten valinnasta ja kuvausindikaatioista. Niissä myös käsitellään huonoja lähetteitä oppimistarkoituksessa, Kirsi Lauerma kertoo. Erityisen hyviä lähetteitä hän toivoo tutkimuksiin, joissa joko käytetään paljon sätietä (TT, läpivalaisu),lapsi nukutetaan (magneetti), jotka ovat lapselle erityisen vaivalloisia (laajat ult-

Tutkimuskriteerien tiukentaminen säästää lasta tarpeettomalta säteilyltä.

raäänitutkimukset, läpivalaisu) tai jotka räätälöidään tapauskohtaisesti.

– Kun lähetteessä on selkeä kysymys, johon kuvantamistutkimuksella haetaan vastausta, sekä esitiedot oleellisilta osin, päästään jo pitkälle.

Lastenklinikan röntgenin toimintamalli on hyvä esimerkki sekä lääketie-

teellisestä että taloudellisesta toisinajattelusta. Pienillä muutoksilla malli on käytettävissä muissakin tilaajaryhmissä, jolloin asiakkaan on mahdollista säästää röntgenkuluissa.

Teksti: Katri Laukkanen

Säästöä yhteisellä kilpailutuksella HUS-Apteekki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin laboratorio- ja apteekkiliikelaitos kilpailuttivat ensimmäisen kerran yhdessä lääke- ja apteekkitavarahankintansa hankintakaudelle 2010-2011. Yhteis-

24

hankinnassa olivat mukana kaikki HUS:n jäsenkunnat Helsinkiä lukuun ottamatta.

Lääkkeet muodostavat merkittävän osan sairaanhoitopiirien materiaalikustannuksista. Kilpailutetun yhteishank-

Henkilöstö

keen arvo tukkuhinnoin laskettuna on noin 430 miljoonaa euroa. Kilpailutuksen tuoma säästö HUS-kuntayhtymälle oli edelliseen kauteen verrattuna noin 17,3 miljoonaa euroa.

Kuntayhtymän henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 20 909, mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2006. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön määrä laski 47 henkilön verran.

Henkilötyövuosia tehtiin 16 586, mikä on 1,0 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Työntekijöistä 80,1 prosenttia oli vakinaisessa työsuhteessa; luku on suhteellisen korkea ja tukee henkilöstöstrategian linjauksia. Valtaosa henkilöstöstä (88,3 %)työskentelee kokoaikaisessa työsuhteessa.

Palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat yhteensä 922,6 miljoonaa euroa. Vuokratyövoimaa hankittiin 16,7 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 279 henkilötyövuotta.

Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,1 prosenttia.

Eläkkeelle siirtyi 376 henkilöä.

Vuosina 2009-2020 vanhuuseläkeiän (65 vuotta) saavuttaa kaikkiaan 5 613 HUS:n palveluksessa olevaa henkilöä (2 668 hoitajaa, 639 lääkäriä, 246 erityistyöntekijää ja 2 060 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää).

kuun alusta lähtien sähköinen haku on ollut ensisijainen hakumenettely.

Vuoden mittaan valmisteltiin uuden sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöönottoa osana laajaa HRM-hanketta.

Vuoden kuluessa kuntayhtymässä julistettiin haettavaksi yhteensä 1 510 vakituista ja 598 määräaikaista virkaa ja tehtävää. Hakijoita vakituisiin tehtäviin oli yhteensä 12 382 ja määräaikaisiin 3 468. Yleisesti ottaen HUS säilytti asemansa haluttuna työpaikkana, mutta muutamissa ammattiryhmissä oli jatkuvasti vaikeuksia saada riittävästi kokenutta henkilöstöä.

HUS osallistui kaiken kaikkiaan 51 rekrytointitapahtumaan. Niistä osa (9) oli kohdistettu laitoshuollon, osa (4) välinehuollon ja valtaosa (26) hoitohenkilöstön ammattiryhmille. Muut 12 tilaisuutta suunnattiin tulevaisuuden työntekijöiden hankintaan tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja olemalla mukana nuorille suunnatuissa

HENKILÖSTÖN JAKAUMA, LIIKELAITOKSET 0% 2% 14%

13%

1% 2% 4% 2% 28%

29% 5%

Huomiota henkilöstön saatavuuteen ja pysyvyyteen Merkkejä tulevasta terveydenhuollon henkilöstöpulasta on jo, ja seuraavan vuosikymmenen aikana alalla on sekä tehostettava toimintaa että käytettävä kaikki mahdolliset keinot uusien työntekijöiden palkkaamiseksi mutta myös jo työssä olevien ammattilaisten pitämiseksi alalla.

HUS:n rekrytoinnissa on ollut käytössä sähköinen työnhaku lokakuusta 2008 lähtien, ja vuoden 2009 huhti-

tapahtumissa. Mediamainonnassa kokeiltiin myös radiokampanjaa nuorison suosimalla radiokanavalla.

Työvoiman saatavuuden ennakoimiseksi HUS on mukana Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa projektissa Attraktiivinen suomi – terveydenhuollon osaajien liikkuvuuden edistäminen. Hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamalli, joka mahdollistaa organisaatioiden omista tarpeita lähtevän työvoiman eettisen rekrytoinnin EU-maista.

HYKS-sairaanhoitoalue käynnisti pilottihankkeen, jonka tavoitteena on hankkia kokemuksia ja luoda malli työvoiman rekrytoimiseksi ulkomailta.

Operatiivisessa tulosyksikössä toteuttavassa pilotissa rekrytoidaan Hyksin leikkaussaleihin ja vuodeosastoille 20 sairaanhoitajaa Filippiineiltä. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Opteam Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulu.

HUS-Röntgen liikelaitos HUSLAB liikelaitos Ravioli liikelaitos HUS-Desiko liikelaitos HUS-Apteekki liikelaitos HUS-Logistiikka liikelaitos HUS-Tietotekniikka liikelaitos HUS-Lääkintätekniikka liikelaitos HUS-Servis liikelaitos HUS-Tilakeskus tulosalue Konsernihallinto tulosalue

HENKILÖSTÖN JAKAUMA 3% 30% HYKS-sha Länsi-Uudenmaan sha Lohjan sha Hyvinkään sha Porvoon sha Liikelaitokset ja tulosalueet

3% 8%

53% 3%

3%

25

Henkilöstö

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Aktiivinen oppilaitosyhteistyö jatku paitsi opiskelijoiden ohjauksen parantamiseksi myös opintosisältöjen kehittämiseksi palvelemaan yhä paremmin työelämän, erityisesti erikoissairaanhoidon, tarpeita.

Uuden työntekijän alkutaivalta vaativassa erikoissairaanhoidossa on helpotettu luomalla uusia perehdytyskäytäntöjä.

Työolobarometrista tietoa kehittämisen pohjaksi Vuosittainen työoloja ja -tyytyväisyyttä kartoittava työolobarometri tehtiin marraskuussa. Kaikille huslaisille suunnattuun kyselyyn saatiin 10 148 vastausta. Vastausprosentti oli 53 (edellisenä vuonna 42).

Kysely pohjautuu HUS:n arvoihin ja strategisiin linjauksiin. Vastaajien mukaan arvojenmukainen toiminta näkyy parhaiten omassa työyksikössä.

Tavoitearvo 3,5 tässä asiassa saavutettiin.

Edellisen vuoden kriittisyys ylintä johtoa kohtaan näkyi edelleen, mutta hiukan lieventyneenä. Lähiesimieheen luotetaan, ja lähi-esimiehet koetaan tavoitteellisiksi johtajiksi, jotka ovat oikeudenmukaisia ja kannustavia.

Avoimissa kommenteissa toivottiin, että johto edistäisi avoimuutta,

järjestäisi säännöllisesti ajankohtaistilaisuuksia ja kuulisi henkilökunnan näkemyksiä.

Työyksiköiden toiminnan henkilöstö arvioi asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi. Vastaajat kokevat ammatillisen osaamisensa olevan vahvaa. Vastaajat ovat myös varsin tyytyväisiä nykyisen työhönsä (3,9 asteikolla 1–5), kokivat työnsä merkitykselliseksi ja olivat ylpeitä työstään.

Aikaisempien vuosien tapaan kehittämiskohteita ovat resurssien tehokas käyttäminen, päivittäisen toiminnan organisointi, kehittymismahdollisuuksien lisääminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Työyksiköiden välillä on edelleen suurta hajontaa, ja avoimissa kysymyksissä kriittiset arviot kohdistuivat arvostuksen, oikeudenmukaisuuden ja yhteisesti laadittujen pelisääntöjen puutteeseen.

Työolobarometrikyselyn yhteydessä korostettiin, että kyselyn tärkein vaihe on tuloksista käytävä keskustelu ja tulosten pohjalta käynnistettävät muutokset.

Syksyllä tehtiin myös koko henkilöstölle suunnattu viestintäkartoitus.

Tuloksissa korostui se, että omalta esimieheltä toivotaan enemmän tietoa HUS:sta ja sen toiminnasta. Ylim-

mältä johdolta toivottiin suurempaa näkyvyyttä organisaation alemmilla portailla. Johtajien toivottaisiin tulevan kertomaan henkilöstölle avoimesti asioista kerran tai pari vuodessa. Tärkeänä pidettiin myös tiedon kulkemista alhaalta ylöspäin ja henkilöstön kuulemista. Viestintäkyselyyn vastasi 7 400 huslaista. Tutkimusta täydennettiin 14 henkilön syvähaastattelulla.

Vahva panostus johtamisvalmennukseen Syksyllä otettiin sairaanhoitoalueilla ja tulosyksiköissä käyttöön uusi johtamisjärjestelmä. Sitä tukemaan suunniteltiin uusi konsernitasoinen johtamisvalmennusohjelma. Klinikkaryhmän johtajille, klinikkaylilääkäreille, osastoryhmän päälliköille ja ylihoitajille suunnattu viisi iltapäiväseminaaria käsittävä koulutus käynnistyi syksyllä ja jatkuu keväällä 2010.

Uusien esimiesten kolmepäiväinen valmennusohjelma jatkui neljällä ryhmällä, ja siihen osallistui yhteensä 120 esimiestä. Lisäksi käynnistettiin kaikille esimiehille suunnatut ajankohtaisiltapäivät, joiden sisältönä on HUS:ia koskevan tiedon päivittäminen ja henkilöstö- ja talousjohtamisen ajankohtaiset muutokset.

Meilahden kampuksella vuosittain järjestettävä kampuspäivä on suunnattu tuleville ammattilaisille eli lukiolaisille ja ammattikorkeakoululaisille.

Koko henkilöstölle tarjottuja yhteisiä tapahtumia olivat Naisten kymppi ja Täyskymppi -urheilutapahtumat sekä Picasson näyttely ja koko perheen Sirkus Finlandia.

26

27

Henkilöstö

Rakentaminen ja ympäristö

Meilahden kampuksen rakennushankkeet etenivät ripeästi

Avainlukuja henkilöstöstä 2005–2009 2009

Henkilöstön lukumäärä vakinaiset määräaikaiset, joista

2008

2007

2006

2005

20 909

20 956

21 202

20 927

20 773

16 757

16 749

16 917

16 560

16 429

4 152

4 207

4 285

4 367

4 344

sijaisia

2 641

2 675

2 652

2 687

2 710

avoimen hoitajia

1 439

1 465

1 404

1 538

1 524

72

67

229

142

110

20 909

20 956

21 202

20 927

20 773

lyhytaikaisia (1–12 pvä) Henkilöstö henkilöstöryhmittäin

11 725

11 658

11 999

11 798

11 705

lääkärit

hoitohenkilökunta

2 571

2 551

2 519

2 451

2 435

muu henkilökunta

5 603

5 768

5 734

5 742

5 668

erityistyöntekijät

1 010

979

950

936

965

Keski-ikä

43,3

43,1

42,9

42,7

42,4

naiset

43,5

43,3

43,0

42,8

42,5

miehet

42,3

42,3

42,1

42,0

41,7

vakinaiset

45,3

45,1

44,9

44,8

44,6

määräaikaiset

35,2

35,2

35,0

34,8

34,3

85,8 / 14,2%

85,7 / 14,3%

85,7 / 14,3%

85,6 / 14,4 %

85,3 / 14,7%

6%

7%

7%

6%

6%

3,4

3,5

3,4

3,7

3,6

51,5 %

52,0 %

52,3 %

52,7 %

52,8 %

16 700 000

16 024 000

11 695 000

7 456 000

5 737 000

Sukupuolijakauma naisia / miehiä % Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus Koulutuspäiviä / henkilö Palkat ja palkkiot toimintakuluista ilman sosiaalikuluja, % Vuokratyövoiman käyttö euroina henkilötyövuosina

278

Vuotuisen työajan jakauma 2009 Kaavio 7. Vuotuisen työajan jakauma 2009 Kaavio 7. Vuotuisen työajan jakauma 2009 7,8 % 7,8 % 4,2 % 4,2 %

3,7 % 3,7 %

10,8 % 10,8 %

210

169

Säännöllinen työaika Säännöllinen Lisäja ylityö työaika Lisä- ja ylityö Vuosiloma Vuosiloma Sairauspoissaolo Sairauspoissaolo Lakisääteinen poissaolo Lakisääteinen Muu poissaolo poissaolo Muu poissaolo

132

Kaavio 18. Työajan rakenne, Työajan rakenne, palkkamenot % Kaavio 18. Työajan rakenne, palkkamenot prosentteina palkkamenot prosentteina 0,7 % 1,0 % 2,6 %0,7 % 1,0 % 9,1 %2,6 % 9,1 % 6,1 % 6,1 %

70,7 % 70,7 %

2,8 % 2,8 %

28

288

80,5 % 80,5 %

Säännöllinen työaika Säännöllinen Lisä- ja ylityötyöaika Lisäja ylityö Vuosiloma Vuosiloma Sairauspoissaolo Sairauspoissaolo Lakisääteinen poissaolo Lakisääteinen poissaolo Muu poissaolo Muu poissaolo

Meilahden sairaala-alueella on koko toimintavuoden meneillään useita merkittäviä rakennushankkeita. Kolmiosairaalan nimen suunnitteluvaiheessa saanut uusi sairaala, Meilahden sairaalan uusi pääsisäänkäynti ja aula sekä Lastenklinikan laajennus valmistuvat ja otetaan käyttöön vuonna 2010.

Kolmiosairaalan runkotyöt saatiin valmiiksi kesään 2009 mennessä, ja syyskuussa rakennus oli harjakorkeudessaan – ylimpänä näyttävä helikopterikenttä. Syksyn mittaan valmiiden ulkoseinien suojissa rakennettiin väliseinät, muurattiin ja tehtiin talotekniset asennustyöt.

Lastenklinikan laajennuksen runkotyöt valmistuivat toukokuussa, ja julkisivu- ja vesikattotyöt ja lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötyöt syksyn mittaan. Vuoden 2010 lopulla käyttöön saatavaan laajennusosaan tulee uudet tilat anestesia- ja leikkausosastolle, jonne tulee yhteensä kuusi salia ja 14 heräämöpaikkaa, sekä uusi teho-osasto.

Kauan kaivattuja tehohoitopaikkoja tulee 16. Lisäksi laajennusosaan tulee tilat HUS-Röntgenin MRI-kuvauksille.

Meilahden sairaala uusi aula katseen ja valon vangitsevine kattoikkunoineen valmistuu keväällä 2010.

Valmistuttuaan se tuo huomattavan parannuksen Meilahden sairaalan päivystykseen tuleville potilaille, sillä ambulanssipiha tulee sateensuojaan viherkannen alle.

Elokuun ensimmäisellä viikolla käynnistyi kampuksen uusien maanalaisten tilojen rakentaminen. Ensimmäisenä raivattiin työmaa Meilahden voimakeskuksen viereen, kaupungin maalle. Sieltä avataan tunnelityön ensimmäisenä vaiheena voimakes-

kuksen alle työtunneli, jonka kautta kuljetetaan kahden vuoden aikana ulos 200 000 kuutiota louhetta. Louhintavaiheen on määrä olla valmis vuoden 2011 syksyllä.

Maan alle valmistuvat vuonna 2013 Meilahden sairaala-alueen huoltopiha, jäteasema, HUS-Apteekin velvoitevarasto sekä 450-paikkainen pysäköintilaitos. Osa pysäköintihallista toimii aikanaan myös väestönsuojana.

Uussita tiloista rakennetaan yhteys nykyiseen tunneliverkkoon.

Ohjausryhmä koordinoi tulevia suuria rakennushankkeita HUS-konsernillla on edessään mittava investointiohjelma, johon liittyy meneillään olevien suurten rakennushankkeiden lisäksi lisääntyvä joukko uusia jo suunniteltuja ja myös muuttuvasta toiminnasta nousevia rakentamistarpeita. Johtajaylilääkärin päätöksellä investointeihin liittyvät selvitykset ja muu valmistelu organisoitiin 1.5.2009 lähtien konsernin johdolle raportoivan ohjausryhmän tehtäväksi.

Ohjausryhmään nimettiin edustajat konsernihallinnosta, HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksiköistä sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Mukana on myös henkilöstöjärjestöjen edustus.

Ohjausryhmän tehtävänä on vastata siitä, että suuret rakennusinvestoinnit ja niihin liittyvät erikoissairaanhoidon palvelutuotannon järjestelyt tukevat konsernin strategisia tavoitteita, erityisesti hoidon saatavuutta, kunta-asiakkuutta, kustannusten hallintaa ja tuottavuuden lisäämistä sekä opetuksen ja tutkimuksen edellytyksiä HUS:ssa.

Ohjausryhmä on ottanut kantaa myös pitemmän tähtäimen sairaalatoiminnan järjestämistä koskeviin suunnitelmiin HUS-alueella.

Ohjausryhmä on työskennellyt tiiviisti. Suuria käytännön kysymyksiä vuonna 2009 aiheutti muun muassa

uuden sairaalan valmistumisen jälkeen ajankohtaiseksi tulevan Meilahden sairaalan potilastornin toiminnan siirtäminen väistötiloihin.

Jorvin sairaalan lisärakennuksen hankeselvitys käynnistettiin loppuvuodesta niin, että sen oli määrä valmistua alkukevään 2010 aikana. Ohjausryhmässä pohdittiin myös HUSLAB-liikelaitoksen tilatarpeiden ratkaisuvaihtoehtoja.

Ympäristövastuut tutuiksi kouluttamalla ja tiedottamalla Kuntayhtymän ympäristöstrategian päämääränä on ehkäistä ja vähentää HUS:n toiminnan ympäristöhaittoja sekä parantaa potilaiden ja henkilöstön ympäristöturvallisuutta. Vastuu tavoitteiden toteutumisesta on kullakin tulosalueella, toimialalla ja liikelaitoksella.

Ympäristöasioita hoitaa kuntayhtymässä keskitetysti HUS-Ympäristökeskus, joka on osa HUS-Tilakeskusta.

Yksikön oma henkilöstömäärä on pieni, vuonna 2009 toimittiin kahden kokopäiväisen henkilön voimin.

Heillä on tukenaan ympäristöasioiden neuvottelukunta sekä työyksiköissä nimetyt ympäristövastaavat. Kiinteis-

Meilahden kampuksen uuden sairaalan katolle nousi kesällä helikopterikenttä.

29

Rakentaminen ja ympäristö

Organisaatio ja johtaminen

luottamuselimet ja sisäinen organisaatio Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien valtuustot valitsevat suuruutensa mukaan kukin 2–5 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä valtuustoon kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt.

Vuoden 2009 alussa HUS:n alueella tapahtui kuntaliitoksia, ja jäsenkuntien määrä väheni kolmella. Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kunnat yhdistyivät Raaseporin kaupungiksi ja Sammatin kunta liittyi Lohjan kaupunkiin. Muutosten jälkeen HUS:n jäsenkuntien lukumäärä on 26, ja valtuustossa on 63 jäsentä.

Valtuusto kokoontui vuoden 2009 aikana neljä kertaa.

Sairaanhoitopiiriä johtaa valtuuston alaisena hallitus, johon valtuusto valitsee toimikaudekseen 15 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Helsingin yliopistolla on oikeus valita myös hallitukseen kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana 22 kertaa.

Toimintavuonna perutettiin valtuuston päätöksellä hallituksen alaisuuteen liiketoimintajaosto, johon kuuluu kuusi hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä valittua jäsentä varahenkilöineen. Liiketoimintajaoston tehtävänä on tehdä ehdotuksia konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista, seurata, että liikelaitokset ja tytäryhtiöt toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja huolehtia osaltaan konsernivalvonnan toteuttamisesta sekä käsitellä liikelaitosten ja tytäryhtiöiden seurantaraportit ja muutenkin seurata niiden toimintaa.

Kullakin HUS:n viidellä sairaanhoitoalueella toimii valtuuston asettama, hallituksen alainen lautakunta.

Lisäksi sairaanhoitopiirissä on erikoissairaanhoitolain mukainen vähemmistökielinen lautakunta, jonka tehtävänä on huolehtia, että potilaat saavat palveluja omalla äidinkielellään, suomeksi ja ruotsiksi. Vähemmistökielisen lautakunnan asettaa valtuusto ja se toimii hallituksen alaisena.

Valtuuston alaisuudessa toimiva tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

HUS:n kullakin kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta.

Sisäinen organisaatio HUS-konsrni on kokonaisuus, jonka muodostavat HUS-kuntayhtymä ja juridisesti itsenäiset tytär- ja kiinteistöyhtiöt.



Lastenklinikan laajennus valmistuu vuoden 2010 lopulla. Tiloihin tulee mm. anestesia- ja leikkausosasto sekä kipeästi kaivattuja tehohoitopaikkoja.

HUS:n luottamuselimet 2010 töpäälliköt vastaavat kukin vastuullaan olevien kiinteistöjen rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvistä ympäristöasioista.

Ympäristövastaavien toiminta rakentuu ympäristön- ja luonnonsuojelun, jätteen välttämisen ja kestävän kehityksen perustalle. Ympäristövastaavat ovat työyksiköiden ympäristöasioiden asiantuntijoita ja toimivat informaatiolinkkeinä. Heillä on valmiudet toteuttaa alan lainsäädännöstä aiheutuvat toiminnan muutokset työyhteisöissään. Vuoden mittaan koulutettiin 71 uutta ympäristövastaavaa, ja heidän lukumääränsä oli vuoden lopussa 674.

Ympäristöasioiden neuvottelukunta on toimitusjohtajan vuosittain nimeämä elin, jonka jäseninä on sairaanhoitoalueiden, Hyksin tulosyksiköiden sekä liikelaitosten edustajia. Neuvottelukunnan jäsenet toimivat kukin

30

omalla alueellaan ympäristöasioissa johtoryhmän esittelijöinä ja ohjaavat tulosalueen, liikelaitoksen tai kiinteistön ympäristöfoorumeita. Neuvottelukunnassa on 25 jäsentä.

Merkittävimmät ympäristöasiat liittyvät jätehuoltoon, kierrätykseen, kemikaalien ja niiden kuljetusten valvontaan, energiansäästöön sekä ympäristökoulutukseen. Lisäksi on aloitettu projekti materiaalitehokkuuden huomioon ottamiseksi kaikessa toiminnassa.

HUS oli mukana valtakunnallisessa energiansäästösopimuksessa jo vuosina 2001-2007 ja solmi 4.12.2007 uuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008–2016. Energiatehokkuuteen tähtäävien tavoitteiden toteuttamiseen paneuduttiin niin ympäristö- kuin tilakeskuksessakin. Toimintavuonna valmistui tilakeskuksen ja HUS-Kiinteisöt Oy:n yhteistyönä tehty

rakennusinvestointien suunnittelun ohjeistus, joka ottaa huomioon energiatehokkuuden.

Energiansäästöviikolla ympäristökeskus järjesti jo 10. kerran yhdessä aktiivisten huslaisten kanssa toimintaa.

Tällä kertaa ykkösteemana oli tietokoneiden virrankulutus.

Uutta näkökulmaa ympäristöasioihin toi Medisiininen tulosyksikön opinnäytetyönä teettämä selvitys pallolaajennustutkimuksen materiaali- ja hiilijalanjäljestä. Hanketta rahoittivat HUS-Ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Julkaisu löytyy HUS:n wwwsivuilta nimellä Ympäristövastuu erikoissairaanhoidossa – tapausesimerkkinä pallolaajennustoimenpiteen materiaali- ja energiatehokkuus.

Valtuusto tarkastuslautakunta Hallitus

Vähemmistökielinen lautakunta

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta

sairaanhoitoalueiden lautakunnat

Liikelaitosten johtokunnat

HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue

HUS-Apteekki HUSLAB HUS-Röntgen HUS-Desiko HUS-Logistiikka HUS-Lääkintätekniikka HUS-Tietotekniikka Ravioli HUS-Servis

31

Organisaatio ja johtaminen

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

HUS-konserni 2010 

Hallituksen jäsenet vasemmalta: Elina Ikonen (varajäsen), Henrika Zilliacus-Tikkanen, Ilkka Taipale, Marja-Leena Laine (varajäsen), Säde Tahvanainen, Jaakko Karvonen, Ulla-Marja Urho (pj), Seppo K.J. Helminen, Veikko Simpanen (vpj.), Harry Yltävä, Irene Äyräväinen, Antti Rantalainen (valtuuston vpj.), Kirsi Aropaltio, Ulla-Mari Karhu (valtuuton pj.), Johanna Tuuli, Jari Oksanen, Sanna Lauslahti ja Kalle Könkkölä.

32

Valtuusto Ulkoinen tarkastus Hallitus Sisäinen tarkastus Toimitusjohtaja Strategia, omistajaohjaus ja talous

hoitotyö Viestintä

sairaanhoidolllinen Palvelutuotanto ja tutkimus- ja kehittämistoiminta

Henkilöstö

Medisiininen tulosyksikkö Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Operatiivinen tulosyksikkö Psykiatrinen tulosyksikkö

Porvoon sairaanhoitoalue

Talous

liiketoiminta

HUS-Apteekki

Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue

Hallinto

Lohjan sairaanhoitoalue

Valtuuston joulukuussa 2008 hyväksymässä johtamisjärjestelmässä Hyksin tulosyksiköt jakautuvat klinikkaryhmiin,

on vastuuyksikköryhmä, joka koostuu yhdestä tai useammasta ”kustannuspaikasta”. Näille kustannuspaikoille kohdentuvat mm. hoitohenkilökunnan palkat sekä tilojen ja perusvarustuksen kulut. Osastoryhmä voi tuottaa palveluita myös muille klinikkaryhmille yli tulosyksikkörajojen (esimerkiksi anestesiologia, päivystyspoliklinikka ja päiväsairaala).

Osastoryhmää johtaa osastoryhmän päällikkö. Klinikkaryhmän johtaja on sekä hänen että klinikkaylilääkärin esimies.

Hyvinkään sairaanhoitoalue

Uusi johtamisjärjestelmä Hyksin tulosyksiköihin

jotka vastaavat aiempaa vastuualuetasoa. Klinikkaryhmät jakautuvat klinikoiksi ja osastoryhmiksi.

Muutos toteutettiin vuoden kuluessa niin, että uusi johtamisjärjestelmä oli käytössä syksyllä 2009.

Kutakin klinikkaa johtaa klinikkaylilääkäri, joka vastaa klinikkansa lääketieteellisestä hoidosta, johtamisesta sekä kehittämisestä toimenpideyksiköissä, osastoilla ja poliklinikoilla.

Kirjanpidollisesti klinikka on vastuuyksikköryhmä, joka koostuu yhdestä tai useammasta vastuuyksiköstä eli ”kustannuspaikasta”.

Osastoryhmä koostuu osasto-, poliklinikka-, toimenpideyksikkö- tai muiden vastaavien yksiköiden kokonaisuudesta. Kirjanpidollisesti osastoryhmä

HYKSsairaanhoitoalue

HUS-kuntayhtymä muodostuu viidestä organisaation ydintoimintaa, erikoissairaanhoitoa, toteuttavasta sairaanhoitoalueesta, tulosalueina toimivista konsernihallinnosta ja HUStilakeskuksesta sekä yhdeksästä sairaanhoitoalueille ja tulosalueille palveluja tuottavasta liikelaitoksesta.

Lisäksi konserniin kuuluvat tytäryhteisöt Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HUS-Kiinteistöt Oy sekä 10 asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä.

HUSLAB HUS-Röntgen

HUS-Desiko

Ravioli

HUS-Logistiikka

HUS-Servis

HUS-Lääkintätekniikka

HUS-Tietotekniikka

HUS-Tilakeskus (tulosalue) Uudenmaan Sairaalapesula Oy

HUS-Kiinteistöt Oy

33

Konsernin luottamuselimet

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Valtuuston jäsenet vaalikaudella 2009–2012

Äänimäärä Varajäsenet

Helsingin yliopisto Kari Suokko 96 Erkki Vuori

Äänimäärä Varajäsenet

Liljendal Anna-Maija Lukkari Harri Sintonen

Nils Vainio Kristina Lindfors

2 Karl-Magnus Lindfors Mona Lindlöf

Askola

Lohja

Juhani Korkatti 3 Jarno Lundberg Maritta Helin Eeva Oksanen

Tuula Jämsén 33 Kristiina Lundell Paul Packalén Petteri Åström

Espoo

Loviisa

Kari T. Nukala 175 Leena Rehn Jarkko Korpi Tarja Tallqvist Katja Koivumäki Matti Metsäranta

Olof Gren Anja Järvinen

Hanko

Johanna Koivuniemi 12 Kalevi Heinonen Anna Helin Harri Krakau

Jouko Veikanmaa 7 Ulf Lindström Sture Söderholm Anja Roos Helsinki Maija Anttila 362 Anita Vihervaara Aatos Hallipelto Katja Ivanitskiy Seija Muurinen

Ville Väärälä Kalle Könkkölä Aki Hyödynmaa Sirkku Ingervo Tiina Turkia

5

Barbro Antti Elias Erämaja

Mäntsälä

Nummi-Pusula Aulis Mattila Jyri Mela

6 Mirka Järvinen Kari Kyttälä

Nurmijärvi Minna Aittakallio 23 Irma Kulmala Petri Kalmi Timo Ojamäki

Hyvinkää

Pernaja

Antti Rantalainen 34 Karel McLeod Smith Irma Pahlman Sari Tani

Anders Hurmerinta 2 Eija Maukkonen Pia Hydén Stig Lill-Smeds

Inkoo

Pornainen

Barbro Viljanen 4 Heimo Hakala Marie Lundell Maj-Len Grönholm –3.9.

Erik Holmberg 3.9.–

Risto Kuisma 2 Liljan-Kukka Runolinna Ulla Rainio Matti Kalsola

Järvenpää

Berndt Långvik 33 Susanne Ahlqvist Tapani Eskola Christer Björkstrand

Ulla-Mari Karhu

Christer Brännkärr

27 Pekka Luuk Kaarina Wilskman

Karjalohja Kari Lehtola Rolf Oinonen

2 Jorma Roine Tero Eskola

Karkkila Maritta Salo Raino Velin

8 Sirkku Hopeavirta-Hanhinen

Hannele Stenberg

Kauniainen Gunnel Carlberg 6 Boris Kock Heikki Kurkela Marianne Kivelä Kerava Markku Pyykkölä 19 Tuula Lind

Jüri Linros Auli Lehikoinen

Kirkkonummi Marjatta Savilahti Johan Karlsson

21 Kielo Leimi

Ari Harinen

Lapinjärvi Karl-Erik Stenvall 2 Marjatta Smeds Aino Villikka Mikko Sistola

34

Hallituksen jäsenet 31.3.2009 alkaen

Porvoo

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Ulla-Marja Urho (Kok), Helsinki, pj Tuoma Nurmela (Kok), HeIsinki Seppo K.J. Helminen (Kok), Helsinki Sirpa Asko-Seljavaara (Kok), Helsinki Ilkka Taipale (SDP), Helsinki Reijo Vuorento (SDP), Helsinki Suzan Ikävalko (Vihr), Helsinki Johanna Nuorteva (Vihr), Helsinki Henrika Zilliacus-Tikkanen (RKP), Helsinki Hans Blomberg (RKP), Sipoo Sanna Lauslahti (Kok), Espoo Anja Roos (RKP), Hanko Veikko Simpanen (SDP), Espoo, vpj Rolf Paqvalin (SDP), Kerava Kirsi Aropaltio (Vihr), Espoo Tony Hagerlund (Vihr), Espoo Johanna Tuuli (Kok), Vantaa Ari Oksanen (Kok), Sipoo Säde Tahvanainen (SDP), Vantaa Eija Grönfors (SDP), Vantaa Pietari Jääskeläinen (PS), Vantaa Timo Auvinen (PS, sit.), Inkoo Irene Äyräväinen (Kok), Lohja Karel McLeod Smith (Kok), Hyvinkää Jari Oksanen (Vihr), Porvoo Anna Cantell-Forsbom (Vihr), Vantaa Harry Yltävä (Vas), Raasepori Satu Manner (Vas), Lohja Jukka Pihko (Kesk), Nurmijärvi Marja-Leena Laine (Kesk), Hyvinkää Helsingin yliopisto on nimennyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukseen seuraavat varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä: Mikko Salaspuro / Elina Ikonen, Jaakko Karvonen / Pekka Karma

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta 31.3.2009 alkaen Varsinainen jäsen Varajäsen Kaarina Pärssinen (SDP), Tuusula, vpj Hilka Pokki (SDP), Vantaa Antti Karila (SDP), Helsinki Heidi Hertell (SDP), Helsinki Aira Suvio-Samulin (Kok), Helsinki Jaakko Ojala (Kok), Helsinki Sirpa Peura (Kok), Mäntsälä, pj Tuula Sjölund (Kok), Kirkkonummi Jouni Vilkki (Kok), Askola Eeva Huikko (Kok), Järvenpää Kai Järvisalo (Vihr), Espoo Eero Untamala (Vihr), Vantaa Pirkko Telaranta (Vihr), Helsinki Eija Lönnroth (Vihr), Helsinki Tuula Sjölund (RKP), Kirkkonummi Lisbeth Konttinen (RKP), Espoo Jouko Lönnqvist, yliopiston edustaja Kristian Wahlbeck, yliopiston edustaja Kirsi Aropaltio, hallituksen edustaja Jari Oksanen, hallituksen edustaja

Raasepori Ulla Dönsberg 24 Ritva Uhlbäck Bertel Sundman Jaana Tasanko Sipoo Hans Blomberg 13 Monika Zakowski Ari Oksanen Anna Hyrske Siuntio Rabbe Dahlqvist 4 Börje Grotell Janne Laakkonen Tuula Elo Tuusula Arto Lindberg 23 Merja Kuusisto Salla Heinänen Harto Palén Vantaa Raimo Huvila 119 Pekka Kortelainen –28.9.

Teemu Räty 28.9.– Mari Niemi-Saari Tarja Pesonen Varpu-Leena Aalto Marjo Varsa Vihti Tiina Noro 19 Raimo Pilvi

Pekka Viljanen Anu Rajajärvi

Vähemmistökielinen lautakunta 31.3.2009 alkaen Varsinainen jäsen Varajäsen Inger Östergård (SDP), Helsinki, vpj Hildur Boldt (SDP), Helsinki Viveca Lahti (SDP), Kirkkonummi Kjell Grönqvist (SDP), Sipoo Sunniva Strömnes (Kok), Helsinki Philip Relander (Kok), Helsinki Roger Weintraub (Kok), Lohja Marianne Rosvall (Kok), Porvoo Jan-Erik Eklöf (RKP), Vantaa, pj Monica Avellan (RKP), Tuusula Werner Orre (RKP), Raasepori Bodil Lund (RKP), Porvoo Klaus Kojo (Vihr), Vantaa Anniina Kostilainen (Vihr), Vantaa Marjatta Donner (Vihr), Helsinki Jon Lindström (Vihr), Helsinki Christer Holmberg Carl Gustaf Nilsson Henrika Zilliacus-Tikkanen, hallituksen edustaja Hans Blomberg, hallituksen edustaja

Tarkastuslautakunta 31.3.2009 alkaen Varsinainen jäsen Varajäsen Maija Anttila (SDP) Helsinki, vpj Kari Lehtola (SDP), Karjalohja Tuula Lind (SDP), Kerava Auli Lehikoinen (SDP), Kerava Markku Pyykkölä (Kok), Kerava, pj Raimo Huvila (Kok), Vantaa Aatos Hallipelto (Kok), Helsinki Seija Muurinen (Kok), Helsinki Kari T. Nukala (Kok, Espoo

Anna-Liisa Helin (Kok), Mäntsälä Varpu-Leena Aalto (Vihr), Vantaa Marjo Varsa (Vihr), Vantaa Ulla Dönsberg (RKP), Raasepori Olof Gren (RKP), Loviisa

35

Tilinpäätöslaskelmat

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Kuntayhtymän tuloslaskelma

1.1.-31.12.2009

Kuntayhtymän rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2008

Toimintatuotot Myyntituotot 1 479 475 952,25 1 425 531 985,78 Maksutuotot 52 873 956,07 49 328 342,31 Tuet ja avustukset 6 256 267,04 7 027 607,60 Muut toimintatuotot 9 263 277,60 1 547 869 452,96 8 634 478,13 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -747 266 415,42 -719 072 559,52 Henkilöstösivukulut Eläkekulut -127 388 540,65 -122 567 380,90 Muut henkilösivukulut -47 991 825,01 -52 293 732,21 Palvelujen ostot -201 406 119,14 -195 499 143,53 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -285 543 998,51 -274 248 216,67 Avustukset -553 022,73 -546 452,10 Muut toimintakulut -41 774 628,95 -1 451 924 550,41 -41 655 112,26 Toimintakate 95 944 902,55 Rahoitustuotot ja –kulut Korkotuotot 2 409 365,71 6 244 408,62 Muut rahoitustuotot 130 327,16 219 026,45 Korkokulut -4 437 836,14 -5 701 300,86 Muut rahoituskulut -11 860 825,97 -13 758 969,24 -12 593 145,00 Vuosikate 82 185 933,31 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot

-82 181 275,83 -82 181 275,83 -75 520 584,58 Tilikauden –alijäämä/+ylijäämä 4 657,48

Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/-kulut, % 106,61 Vuosikateprosentti poistoista 100,01

36

1 490 522 413,82

-1 405 882 597,19 84 639 816,63

-11 831 010,79 72 808 805,84

-75 520 584,58 -2 711 778,74

Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos

Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.

Rahavarat 1.1.

2009

2008

82 185 933,31 524 344,72

72 808 805,84 2 139 626,16

-109 213 414,82 275 281,74 353 785,55 -25 874 069,50

-82 988 188,55 551 276,59 538 289,48 -6 950 190,48

-2 800 000,00 439 057,04

-4 000 000,00 154 040,10

60 000 000,00 -9 189 927,00

30 000 000,00 -9 977 970,41

-165 004,51 -9 075 348,81 1 151 763,30 40 360 540,02

484 622,87 -8 153 647,70 19 317 161,88 27 824 206,74

14 486 470,52

20 874 016,26

120 272 687,50 -105 786 216,98 14 486 470,52

105 786 216,98 -84 912 200,72 20 874 016,26

106,02 96,41

37

Tilinpäätöslaskelmat

HUS V U0SIKERTOMUS 2009

Konsernitase

HUS-Konserni 31.12.2009 31.12.2008

HUS-Kuntayhtymä 31.12.2009 31.12.2008

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 35 649 544,58 31 557 047,34 35 285 019,76 Aineettomat oikeudet 170 221,65 170 221,65 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 35 479 322,93 31 386 825,69 35 285 019,76

Aineelliset hyödykkeet 644 308 989,10 620 412 258,02 616 162 306,00 Maa- ja vesialueet 12 475 012,33 12 421 947,01 10 962 382,02 Rakennukset 433 433 230,72 461 151 278,64 412 031 478,71 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 719 943,92 14 153 891,43 13 719 943,92 Koneet ja kalusto 81 605 082,45 83 445 513,04 79 296 240,04 Muut aineelliset hyödykkeet 853 718,91 822 719,74 138 050,96 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 102 222 000,77 48 416 908,16 100 014 210,35

Sijoitukset 18 284 920,78 17 941 051,86 28 442 620,81 Osakkuusyhteisöosakkeet 14 455 698,94 14 054 350,55 0,00 Osakkeet ja osuudet 2 960 126,81 3 014 912,88 20 648 562,13 Muut lainasaamiset 626 160,10 628 853,50 7 551 123,75 Muut saamiset 242 934,93 242 934,93 242 934,93

PYSYVÄT VASTAAVAT 698 243 454,46 669 910 357,22 679 889 946,57

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4 525 692,68 3 288 514,61 4 525 692,68 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 4 525 692,68

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 15 994 094,99 15 800 176,30 15 798 425,73 Aineet ja tarvikkeet 15 798 425,73

Saamiset 88 987 647,81 79 350 151,69 88 139 584,45 Pitkäaikaiset saamiset 11 421,72 9 641,72 11 421,72 Muut saamiset 11 421,72 9 641,72 11 421,72 Lyhytaikaiset saamiset 88 976 226,09 79 340 509,97 88 128 162,73 Myyntisaamiset 65 466 229,41 Lainasaamiset 200 000,00 Muut saamiset 15 652 000,41 Siirtosaamiset 6 809 932,91

Rahoitusomaisuusarvopaperit 59 804 265,69 53 866 333,84 59 793 669,85 Osakkeet ja osuudet 0,00 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 59 793 669,85

Rahat ja pankkisaamiset 61 688 500,62 53 491 660,09 60 479 017,65

VAIHTUVAT VASTAAVAT 226 474 499,11 202 508 321,92 224 210 697,68

VASTAAVAA YHTEENSÄ 929 243 646,25 875 707 193,75 908 626 336,93

38

31 238 081,32 0,00 31 238 081,32 593 827 598,57 10 909 316,70 438 324 967,54 14 153 891,43 81 884 463,78 138 050,96 48 416 908,16 25 902 582,74 0,00 20 469 467,02 5 190 180,79 242 934,93 650 968 262,63 3 288 514,61 3 288 514,61

15 633 421,22 15 633 421,22 79 064 235,64 9 641,72 9 641,72 79 054 593,92 53 329 557,99 0,00 14 942 992,94 10 782 042,99

31.12.2009

31.12.2008

31.12.2009

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 391 253 124,56 391 253 124,56 391 253 124,56 Muut omat rahastot 1 030 630,81 1 030 630,81 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 42 598 031,38 45 342 410,99 42 642 942,72 Tilikauden yli-/alijäämä 1 276 589,71 -2 745 562,20 4 657,48

OMA PÄÄOMA 436 158 376,45 434 880 604,16 433 900 724,76

VÄHEMMISTÖOSUUDET 2 612 322,80 136 581,34 0,00

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 311 884,61 2 612 386,11 0,00 Poistoero 975 781,87 1 052 913,18 0,00 Vapaaehtoiset varaukset 1 336 102,74 1 559 472,93 0,00

PAKOLLISET VARAUKSET 36 984 710,00 36 302 696,00 36 984 710,00 Eläkevaraukset 3 563 400,00 3 532 700,00 3 563 400,00 Muut pakolliset varaukset 33 421 310,00 32 769 996,00 33 421 310,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 4 525 692,68 3 288 514,61 4 525 692,68 Lahjoitusrahastojen pääomat 4 525 692,68 3 288 514,61 4 525 692,68

VIERAS PÄÄOMA 446 650 659,70 398 486 411,52 433 215 209,49 Pitkäaikainen 193 318 671,10 147 475 869,07 177 121 392,92 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 177 121 392,92

Lyhytaikainen 253 331 988,60 251 010 542,45 256 093 816,57 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 12 434 408,08 Saadut ennakot 6 612 333,58 Ostovelat 56 236 258,38 Liittymismaksut ja muut velat 25 121 170,70 Siirtovelat 155 689 645,83

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 929 243 646,25 875 707 193,75 908 626 336,93

31.12.2008

391 253 124,56 0,00 45 354 721,46 -2 711 778,74 433 896 067,28 0,00

0,00 0,00 0,00 36 302 696,00 3 532 700,00 32 769 996,00 3 288 514,61 3 288 514,61

381 253 373,19 129 555 801,00 129 555 801,00 251 697 572,19 9 189 927,00 7 178 212,38 61 539 906,89 36 333 622,25 137 455 903,67

854 740 651,08

53 855 738,00 9 164 813,99 44 690 924,01 51 930 478,98 200 483 873,84 854 740 651,08

39

HUS HUS-Kuntayhtym채 Stenb채ckinkatu 9 PL 100, 00029 HUS puh. (09) 4711 www.hus.fi

09