Lieke 1/2018 by Huima

SALLILAN JA FORSSAN SÄHKÖYHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

1/2018

Mato Valtonen haaveilee sähköautosta

Voiko sähkö loppua Suomesta?

Lkyileäksesä Olutmylly avaa ovensa Forssassa

SISÄLLYS

POTINKARA POHTII

Potinkara pohtii

Lyhyesti

Kynä on tehokkaampi kuin konekivääri

SE-24/7 testissä

Voiko sähkö loppua Suomesta?

Tekstiviesti ilmoittaa jakelukeskeytyksestä

Suojellut luonnonmuistomerkit

Keitä te ootte kun en mä tunne teitä...

E-lasku on kätevä ja turvallinen

Älykäs sähköverkko

Johtokatujen raivaus

Oluen sielu syntyy keittokattilassa

Autounelmien toteuttaja

Datahub tallentaa kulutustiedot

Me palvelemme

Ristikko

Lieke

Likylässä eke SALLILAN JA FORSSAN SÄHKÖYHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

Julkaisija Sallila Yhtiöt, Päätoimittaja Mika Potinkara, Toimitus ja kuvat Terhi Raumonen, Toimitussihteeri Pirjo Haapanen, Toimitusneuvosto Taija Lähteenmäki, Noora Karinen, Katja Mäkinen, Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Huima, Paino ForssaPrint, Forssa, ISSN 2342-1932 (painettu), Kannen kuva Terhi Raumonen.

Loimijoentie 65, 32440 Alastaro puh. 02 76 431, www.sallila.fi

LIEKE 1/2018

Tämän tekstin otsikko on hassuttelua, sillä kyllähän me teidät tunnemme. Teille tulee sähköä meiltä, joillekin on tullut jo vuosikymmeniä. Jotkut teistä asuvat sähkönkäyttöpaikoissa, jotka ovat olleet asiakkaitamme yli sata vuotta! Me tiedämme, miten sähkö teille tulee. Tunnemme ne muuntajat, ilmajohdot ja maakaapelit, joista energia koteihinne kulkee. Monet teistä tunnemme myös nimeltä ja kasvoilta. Ollaan tuttuja, naapureita ja kylänmiehiä keskenämme. Mitä minä täällä siis oikein kitisen? Minun ongelmani on Datahub. Eikä se mikään ongelma edes ole, vaan hyvä hanke: kantaverkkoyhtiö Fingrid kerää tiedonvälitystä tehostaakseen yhteen paikkaan kaikkien Suomen 3,5 miljoonan sähkönkäyttöpaikan tiedot. Nimi- ja käyttöpaikkatietojen lisäksi sinne tallennetaan kuluttajan henkilötunnus tai yrityksen y-tunnus. Sallilan ja Forssan Verkkopalvelujen jakelualueelta tiedot tuohon rekisteriin toimitamme me. Ongelma on se, ettei meillä ole niitä: vallankin vanhojen sähkönkäyttöpaikkojen osalta tiedot saattavat olla hyvinkin puutteelliset. Emme siis sittenkään tunne teitä tarpeeksi. Monen kuluttajan henkilötunnus puuttuu, ja Fingrid edellyttää meidän keräävän ne. Tiedot tarvitaan nyt. Heti. Mitä minä siis teen? Lähdenkö pimpottamaan ovikelloja ja toivon, että mahdollisimman moni teistä on kotona ja jopa avaa oven tämän näköiselle miehelle? Sallilan ja Forssan alueella on 33 300 sähkönkäyttöpaikkaa. Siinä on aika paljon pimpottamista. Auttakaa miestä mäessä: Kertokaa meille puuttuvat tiedot. Tulkaa poikkeamaan paikan päälle, pirauttakaa tai täyttäkää nettisivuillamme oleva yhteystietojen päivityslomake. Kaiken sähkönkäyttöpaikkaan liittyvän tiedon on jatkossa tarkoitus kulkea Datahubin kautta: uusien sähkösopimusten, muuttotietojen, mittaustietojen. Tiedot välitetään turvallisesti ja vain niille osapuolille, joilla on niihin oikeus. Systeemin on tarkoitus helpottaa sekä teidän että meidän elämäämme – mutta ensin pitäisi saada tiedot kasaan.

MIKA POTINKARA

Myyntijohtaja

Paulinkatu 9, 30420 Forssa puh. 029 70200 111, www.forssanenergia.fi

Paulinkatu 9, 30420 Forssa Puh. 03 412 61, www.fvp.fi

LYHYESTI

Asiakaskysely Sallilasta vuonna 2017 sähköliittymän ottaneita pyydettiin asiakaskyselyssä arvioimaan saamaansa palvelua ja liittymän toimituksen sujuvuutta. Tulokset olivat pääosin varsin hyviä. Erityistä kiitosta vastaajat antoivat nopealle toimitukselle, liittymislaskusta puolestaan toivottiin selkeämpää.

Forssan Energia on mukana lahjoittamassa kaupungin kouluille liikennetyökirjoja. Kirjan saavat ekaluokkalaiset ja se on liikenneopetuksen apuvälineenä koko alakoulun ajan. Hankkeen takana on Kouluinfo Oy.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin kolme aurinkopaneelia Loimaan Aurinkopuistosta vuodeksi vuokralle veloituksetta. Voittaja on Reino Suomisen perikunta. Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Sallila oli mukana Jokilevo Jyrää -tapahtumassa Huittisissa huhtikuussa. Esillä olivat muun muassa aurinkopaneellit ja sähköautojen latauspisteet.

Epun jengi on Sallila Energian ja Forssan Energian yhteinen lastenkerho 3–12-vuotiaille. Kerhon jäsenille on luvassa kivaa puuhaa ja pieniä yllätyksiä. Helmikuussa vietettiin Juvan vesitornin mäessä ulkoilupäivää kirpeässä pakkassäässä pulkkaillen ja makkaraa paistellen. Epun jengiin voi liittyä verkkosivuillamme sallila.fi ja forssanenergia.fi.

Tilaa uutiskirje Uutiskirjeen tilaajana saat tietoa uusista tuotteistamme, tarjouksistamme ja tulevista tapahtumista. Lisäksi pääset lukemaan hauskoja ja kiinnostavia artikkeleita. Sähköisen uutiskirjeen voit tilata verkkosivuilta www.sallila.fi tai www.forssanenergia.fi.

oasravlolnitsataun!

Tilaamalla kirjeen toukokuun loppuun mennessä olet mukana arvonnassa, jossa palkintona on 50 euron lahjakortti Prismaan.

Loimaalla sijaitsevan Aurinkopuiston tuotanto ylitti miljoonan kilowattitunnin rajan maaliskuun lopussa. Heinäkuussa 2016 käyttöön otettu voimala on toiminut ilman tuotantokatkoja, ja puiston 2400 paneelista on tällä hetkellä vuokrattu yli 85 %. LIEKE 1/2018

Kuva:Helsingin kaupunginmuseo

Mato Valtonen puhuu luovuuden, hulluuden ja räyhäämisen puolesta. Hän hurraa Saara Aallolle ja haluaa pelastaa maailman. Sydän sykkii myös vanhojen autojen kauneudelle.

TERHI RAUMONEN

Kynä on tehokkaampi kuin konekivääri MATO VALTONEN, 63 Syntynyt Loimaalla, asuu Helsingissä ja Lohjalla. Muusikko, näyttelijä, yrittäjä, kirjailija.

uumoriyhtye Sleepy Sleepersin tietävät kaikki loimaalaisetkin, mutta harvempi loimaalainen – muista puhumattakaan – tietää, että yhtyeen nokkamies Markku ”Mato” Valtonen on syntynyt Loimaalla. –Alkuhan oli kömpelö, kun synnyin Loimaan sairaalassa. Mulle tuli heti kahden päivän vanhana keuhkokuume. Olin jossain happiteltassa ja annettiin hätäkastekin, Mato Valtonen kertaa. Maton äidin suku on Loimaalta, isä puolestaan tuli sinne evakkona Karjalan Kurkijoelta. –Olen ihan kakarana muuttanut Helsinkiin isän töiden perässä. Kun olin kahdeksan, me muutettiin Lahteen. Pojanvesselinä Mato vietti kesäisin paljon aikaa Loimaalla mummolassa. Isoisällä oli Satakunnantiellä Loimaan Faneri -niminen firma. –Enon kanssa yhdessä häärättiin, hän rakenteli mulle mäkiautoja ja muuta, Mato muistelee. Nykyisin Mato on kirjoilla Helsingin Töölössä, mutta asuu pitkälti vapaa-ajan asunnossa Lohjalla. Loimaalla 4

LIEKE 1/2018

Tunnetaan Sleepy Sleepers ja Leningrad Cowboys -yhtyeiden johtohahmona. Näytellyt monissa Aki Kaurismäen elokuvissa. Veti Sakke Järvenpään kanssa 10 vuoden ajan huippusuosittua Pullakuskit-ohjelmaa Radio Cityssä. PERHE: Vaimo ja kaksi aikuista tytärtä.

hän osaa yhä liikkua – niin kuin oikeastaan missä tahansa muuallakin. –Mulle on jo lapsena muodostunut karttapää. Minne tahansa maailmalla menen, katson vähän aikaa kaupungin karttaa, ja sen jälkeen osaan liikkua siellä. Tämä on varmaan ainoa asia, jossa olen oikeasti lahjakas. Kartat menevät päähäni, Mato naurahtaa.

”SUOMI OLI OUTO PAIKKA”

Vaikka Mato Valtonen on ollut monessa mukana, tuntee suuri yleisö hänet ylivoimaisesti parhaiten Leningrad

Cowboys -tötterötukkana sekä Sleepy Sleepersistä, joka nelisen vuotta sitten teki 40-vuotiskiertueen ja sen jälkeen muutamat kesäfestarit. Jos yhtye vielä keikalle lähtee, niin mukana ollaan, Mato lupaa. –Sliipparit on hyvä juttu, mutta en tiedä, kuuluuko se tähän päivään enää, hän pohtii. – Ainoa, mikä mua tämän päivän musiikissa huolestuttaa on se, että meillä ei ole uusia sliippareita. Räyhääjiä ei montaa ole. Räppikin on ollut kapinamusiikkia alun perin, mutta suomalaiset räppärit laulavat ihan diibadaabaa, eivätkä puutu yhteiskunnallisiin asioihin. Ei niillä ole mitään kapinaa, käsi kädessä kävellään biiseissä pitkospuita pitkin jossain. Hyviä artisteja, mutta se sanoma pitäisi olla, sitä mä kaipaan. –Taide on aina ollut ase. Kynä on tehokkaampi kuin yksikään konekivääri, Mato muistuttaa. Sliipparien aktiiviaikaan Suomi oli täynnä tabuja, eikä yhtye pelännyt hyökätä niitä vastaan. Yksi tunnetuimmista tapauksista on Takaisin Karjalaan -levy (1977), jonka alkuperäinen nimi oli Karjala takaisin. YYAsopimuksen hengessä levyn nimi oli pakko vaihtaa, muuten sitä ei olisi julkaistu. –En tiedä kannattaisiko Karjalaa enää tänä päivänä ottaa takaisin – tulisiko siitä vaan isompi kasa ongelmia. Mutta silloin Sliippareita ärsytti, että oltiin niin rähmällään Neuvostoliittoon, ettei asiasta saanut edes puhua. Yhdessä biisissä huudetaan, että ”Perkeleen juntit, palauttakaa Karjala!”. Sekin piti muuttaa. Karjala-sana leikattiin pois ja siitä tuli: ”Perkeleen juntit, palauttakaa pilsneri!”. Suomi oli outo paikka silloin, Mato Valtonen huokaa.

–Nämä autot on taideteoksia. Ne on liikkuneet 70 vuotta siellä 24 tuntia vuorokaudessa. Jos sulla on siellä auto, sulla on bisnes. Näillä ajetaan miljoonia kilometrejä, sillä ne korjataan aina. Tekeillä oleva kirja on yksi monista projekteista. Jo 20 vuotta Mato on kiertänyt luennoimassa luovuudesta. Hullut muuttavat maailmaa, viisaat pitävät sitä pystyssä, on hän todennut. –Jos ollaan vain viisaita ja insinöörejä, niin maailmasta tulee tylsä paikka. Niitä tarvitaan ehdottomasti, mutta pitää olla joku twisti aina mukana, että hommasta tulee kiinnostava. Tuotteella ja firmalla pitää olla se joku, josta se muistetaan, ja siinä hulluus on hyvä työkalu. Mato on mukana myös muutamassa start up -yrityksessä. –Yritetään parantaa maailmaa luomalla uusia keksintöjä ja tuotteita. Ne on aina sellaisia, että katsotaan mitä tulee. Kirjoitan samalla yhtä teatterikässäriä, yhtä leffakässäriä ja yhtä kirjaa. Aika ei ainakaan pitkäksi käy, Mato summaa.

”Jos ollaan vain viisaita ja insinöörejä, niin maailmasta tulee tylsä paikka. Niitä tarvitaan ehdottomasti, mutta pitää olla joku twisti aina mukana, että hommasta tulee kiinnostava. Tuotteella ja firmalla pitää olla se joku, josta se muistetaan, ja siinä hulluus on hyvä työkalu.”

CHE GUEVARAN POIKA ON MAINIO KAVERI

Mato on vuosien mittaan reissannut monta kertaa Kuubassa ja tehnyt sieltä kuvakirjoja. Juuri nyt häntä harmittaa kuubalaisten puolesta: presidentti Obaman kaudella alettiin neuvotella vuodesta 1962 saakka voimassa olleen kauppasaarron poistamisesta, mutta Donald Trump ryhtyi kiristämään USA:n Kuuba-politiikkaa. –Kauppasaarto on siellä rankka juttu, mutta Trump kaatoi sen purkuaikeet. Kokonainen kansakunta sai ensimmäisen toivonkipinän ensi kerran yli 60 vuoteen, mutta sekin piti heti vaan lyödä nurin, Mato manaa. Kauppasaarron vuoksi Kuubassa on ainutlaatuinen autokanta, jota turistit käyvät ihmettelemässä. Noista autoista Mato on tehnyt loppuunmyydyn kuvakirjan, jolle on jatkoosa tekeillä. –Mulla on siinä kumppanina Ernesto Guevara, Chen poika. Kirjasta tehdään samaan aikaan kansainvälinen versio englanniksi. Ernesto on mainio tyyppi, ja sen kanssa on ollut kiva tehdä tätä, Mato kertoo ja esittelee läppäriltään kuvia. Niissä hehkuvat kirkkaat värit ja autojen pelleistä heijastuva Kuuban aurinko, takana on tarina poikineen. –Tässä on Ernesto ja Che Guevaran auto. Ja maailman kuuluisin moottoripyörä eli se, millä Che lähti Argentiinasta ja ajoi Etelä-Amerikan läpi.

SAARA ON SUPER

#metoo-kampanja on kuohuttanut pitkin kevättä Suomessa ja maailmalla. Mitä rockmaailmassa vuosikymmeniä pyörinyt Mato tuumaa siitä? Joko on mennyt överiksi? –Vähän överiksi on nyt vedetty joo, mutta sitä kauttahan huomio saadaan asialle ja ihmiset oikeasti ajattelemaan. Kyllähän meidän herrasmiesten on aika ymmärtää, että onhan nainen ollut tähän saakka aika paljon objekti, jolle voidaan tehdä kummallisia asioita, kosketella ja ehdotella. –Se kyllä mun mielestäni edelleen tähän elämään kuuluu, että voi sellaista pikku flirttiä heitellä, kunhan tietää sen rajan, ettei se mene loukkaavaksi tai ahdistavaksi. Hyvä keskustelu on ollut päällä, ja ehdottomasti kaikkien tulee kunnioittaa toisiaan ihmisinä ja yksilöinä ja antaa heidän itse päättää, mihin he haluavat lähteä. Entä mitä entinen kunnallispoliitikko ajattelee hallituksen aktiivimallista, joka suututti suomalaiset tekemään kansalaisaloitteen sen kumoamiseksi? –En ymmärrä siitä mitään, eikä varmaan kukaan muukaan, Mato epäilee. –Joitakin vuosia sitten yhdisteltiin kuntia, ja luin jokin aikaa sitten tutkimuksen, jonka mukaan mitään säästöjä ei ole tullut. Sitä keksitään tällaisia koneita keksimisen vuoksi, että jotkut pääsevät pätemään ja perustamaan komiteoita ja työryhmiä. Toivottavasti aktiivimalli ei ole samanlainen. Vähän kevyempi ajankohtainen kysymys: miten Suomen käy Euroviisuissa? –Nyt mennään ainakin oikealla yrityksellä, Mato innostuu. –Kun katsoo Saara Aallon videoita ja touhuja ja miettii joitakin aikaisempia edustajia –oikeita, hyviä artisteja, mutta ne olivat ihan väärässä paikassa ja vääränlaisella musiikilla. Saara Aalto on esiintynyt Pyhä Unplugged -festivaalilla, jonka taiteellinen johtaja Mato on. Viime syksynä Mato toimi Kazakstanissa järjestetyssä Astana EXPO 2017 -maailLIEKE 1/2018

mannäyttelyssä Suomen päivän taiteellisena johtajana. –Saaralla on käsittämätön työmoraali. Hän opetteli biisin kazakin kielellä ihan sitä yhtä keikkaa varten ja sai hillittömät aplodit. Hän treenaa areenakeikkoihin 14 tuntia päivässä monta viikkoa. Itse olen lähtenyt parin tunnin treeneillä vetämään rokkenrollia, Mato vertaa. –Nyt meillä on siellä ihminen, joka tulee oman osuutensa hoitamaan niin hienosti, ettei tarvitse hävetä. Saara on super!

OSTOSLISTALLA SÄHKÖAUTO

Mato Valtonen puhui ilmastonmuutoksesta jo yli 10 vuotta sitten, kun suuri osa suomalaista ei ollut vielä kuullut koko termiä. Kun Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Al Gore herätteli maailmaa Epämiellyttävä totuus -dokumentillaan ja sai työstään Nobelin, pohti Mato samaan aikaan ilmastonmuutokseen liittyviä bisnesmahdollisuuksia. –Olen ollut aika monessa jutussa aikaisin hereillä, kiinnittänyt huomiota asioihin, jotka ovat vasta 10 vuoden päästä nousseet enemmän esiin. Olen mukana yhdessä start up -yrityksessä, jossa tämä maailman parantamisen vinkkeli on aika vahvasti mukana. Toivottavasti päästään tämän vuoden puolella julkistamaan asia. Enempää hän ei vielä kerro, mutta lupaa, että kyseessä on merkittävä juttu. –On tärkeää saada ihmisten huomio näihin asioihin. Välillä tuntuu, että iso massa ihmisiä ei jaksa ajatella loppuun saakka asioita. Jätteiden lajittelukin on aika monelle vielä ylivoimaista, Mato ihmettelee. –Koko maailma tarvitaan mukaan, mutta pikkuteoista kaikki lähtee. Sinusta ja minusta. Asenneilmapiiristä. Jossain luki, että puolet suomalaisista ei ole vielä tehnyt ensimmäistäkään elettä ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Mitä Mato itse on tehnyt? –Kaikki valot on ledejä. Meillä on maalämpö. Kaikki jätteet lajitellaan tai kompostoidaan. Jokainen olutpullon korkkikin menee metallinkeräykseen. Sekajäteroskapussi kestää 2-3 viikkoa täyttyä, kun kaikki sinne kuulumaton on lajiteltu pois. –Sähköautosta haaveilen, mutta kun ne maksaa niin perkeleesti. Heti kun mulla on enemmän rahaa, ostan sellaisen! Kuva:Silja Kelo

Eppu

LIEKE 1/2018

Asitaekksataatava t

TERHI RAUMONEN

Yhdellä vaivatonta ja mukavaa, toisella liian vilpoisaa Omakotiasujat Punkalaitumella ja Forssassa testasivat älylaitteella tai tietokoneella ohjattavaa SE-24/7 -energianhallintajärjestelmää. Tavoitteena olivat asumismukavuus ja energiansäästö. Miten kävi? Forssalaiset Markku ja Pirkko Nenonen joutuivat pakkasilla kaivamaan villasukat esiin ja lopulta ottamaan SE-24/7 -järjestelmän pois käytöstä. Heidän kivitalossaan on varaava lattialämmitys. –Jostain syystä järjestelmä ei lämmittänyt koko taloa. Alakerran lattioista se lämmitti vain puolta, yläkerran lattiat olivat vallan kylmät. Kun oli kova pakkanen, oli lattialämpötila vain 17 astetta, Markku Nenonen kertoo. –Yritin muutaman viikon käännellä kaikkia termostaatteja ja tehdä mitä vain itse osasin. Sallilasta käytiin monta kertaa korjaamassa systeemiä. Ei voi moittia, ettei olisi yritetty. Ehkä tämmöinen järjestelmä sopii paremmin sähköpattereiden kanssa, hän epäilee. Mitä oikein tapahtui, säästikö SE-24/7 sähköä jo liiankin kanssa? Sallilan tietohallintopäällikkö Tero Kuusisto on pahoillaan Nenosten puolesta. –Järjestelmä ei jostain syystä nostanut talon lämpötilaa riittävän ylös, eikä löydetty varmaa vastausta siihen, miksi näin kävi, hän kertoo. Nenosten talon lämmitysjärjestelmä on hänen mukaansa hiukan poikkeuksellinen:

siihen on rakennettu kaksi lämmityspiiriä, jotka jakavat kummankin kerroksen puoliksi. –Oli haastetta saada järjestelmä ohjaamaan kumpaakin piiriä yhdellä lämpötilaanturilla. Toinen haaste liittyi lattian materiaaleihin: osassa taloa lattiat ovat kiveä, osassa parkettia. Nämä materiaalit lämpenevät ja varastoivat lämpöä hyvin eri tavalla. –Laitteen ohjelmistotoimittajan kanssa käytiin asiaa läpi useampaan otteeseen. Heillekään ei ollut tullut vastaan tällaista tapausta. Ei löytynyt järkevää kombinaatiota, miten olisi talon saanut joka puolelta haluttuun lämpötilaan. Mitä tästä kokemuksesta opittiin? –Oppina tämä oli tosiaan hyvä tapaus, myös ohjelmistotoimittajalle. Sellaisen johtopäätöksen tästä voi tehdä, että jos saman järjestelmän pitäisi ohjata erilaisia lattiatyyppejä, joissa on varaava lämmitys, niin se ei näytä oikein kätevästi onnistuvan, ellei kumpaakin voida ohjata omalla anturilla, Tero Kuusisto summaa.

KÄYTTÖ OLI HELPPOA

Punkalaitumella omakotitalossa asuva Martti Mölsä toivoi etukäteen, että SE-24/7 olisi vaivaton käyttää ja säästäisi energiaa. –Helppokäyttöinen tämä on, hän kiittelee. –On helppo tietokoneella netissä muuttaa

asetuksia, jos haluaa niihin puuttua. Mitä asetuksia on ollut käytössä? –Kun nukutaan, talossa on alhaisempi lämpötila. Samoin päivisin, kun ei ole ketään kotona. Martti Mölsän mielestä järjestelmä on toiminut moitteetta. Kotona on myös ollut ihan mukava lämpötila – lukuun ottamatta ensimmäisiä päiviä, jolloin vaimolla oli vilu. –Oili paleli ensimmäisen viikon, kun varsinaiset huonetermostaatit olivat liian pienellä, ja asetettua lämpötilaa ei saavutettu paikallaoloaikana. Kun säädöt saatiin kohdilleen, laitteen toiminta miellytti. Mahdollista säästöä ei sähkölaskuista ole pystynyt vielä todentamaan. –Sitä ei pysty sanomaan, koska vuosi sitten oli paljon lämpöisempää keliä. Pakkaspäiviä oli nyt edellisvuoteen verrattuna enemmän. Ehkä kesäkuukausilta vertailu on helpompaa, hän arvelee. Tähänastisten kokemustensa perusteella Martti Mölsä on valmis suosittelemaan SE-24/7 -järjestelmää. –Jos talossa on patterilämmitys, niin varmaan toimii vielä paremmin. Meillä on talossa säteilylämmitys katossa. Paneelit lämmittävät suoraan alaspäin ja antavat mielestäni tasaisempaa lämpöä kuin patterit.

LIEKE 1/2018

TERHI RAUMONEN

Polaaripyörre, voimalaitoksen vikaantuminen...

Voiko sähkö loppua Suomesta?

Sähköpula syntyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta. Suomen sähköjärjestelmän toimivuus on varmistettu monin tavoin, mutta ihan Ellun kanaksi ei kannata ryhtyä, sanoo Petri Parviainen Fingridin kantaverkkopalveluista. ”Valot päällä valtakunnassa” kuuluu Fingridin slogan. Lupauksen eteen paiskitaan töitä kellon ympäri. –Meidän keskeinen operatiivinen tehtävämme on pitää huolta tehotasapainosta: siitä, että Suomessa on jatkuvasti yhtä paljon tuotantoa saatavilla kuin on kulutustakin, Petri Parviainen kiteyttää. Tätä hommaa hoidetaan Fingridin kantaverkkokeskuksesta, joka sijaitsee Helsingissä Metsälässä. –23 ihmistä kolmessa vuorossa valvoo koko ajan Suomen sähkötasetta ja verkkoa: miten siirrot toimivat ja kuinka Suomen verkkoa ajetaan niin sanotusti ulkomaiden rajoja vasten, niin että ollaan turvallisessa tilanteessa koko ajan. Monia huolestuttaa se, ettei Suomi ole sähkön suhteen omavarainen: kulutusta on varsinkin kovina pakkaspäivinä sel-

västi enemmän kuin tuotantoa. –Erotus täytyy silloin kattaa tuonnilla. Suomi on osa pohjoista sähköjärjestelmää: samassa taajuudessa toimivaa sähköverkkoa Ruotsin, Norjan ja Tanskan pohjoisosan kanssa. Kaapelit yhdistävät Ruotsin lisäksi Suomen myös Venäjään ja Viroon. Kun pakkanen paukkuu, ostetaan naapurista lisää sähköä. Yksinkertaista – vai onko? –Jos sama kylmä sääalue kattaa myös naapurimaat, saattaa olla, että naapuritkin tarvitsevat sähkönsä itse, Petri Parviainen huomauttaa.

LAIVA EI JUURI KALLISTELE

Sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapaino syntyy pääosin sähköpörssissä tunneittain tehtävien sähkökauppojen tuloksena. Koska todellisuudessa en-

nusteet ja kaupat eivät täysin toteudu suunnitelman mukaan, kulutuksen ja tuotannon tasapaino täsmäytyy automaattisesti aktivoituvin reservein sekä Fingridin toimesta säätömarkkinoilla tehtävin ylös- ja alassäädöin. –Äkillisiä häiriötilanteita varten Fingridillä on käytössään 1300 MW nopeasti aktivoitavaa häiriöreserviä, joka muodostuu pääosin omista kaasuturbiinilaitoksista sekä markkinoilta hankituista tuotannosta ja irtikytkettävistä kuormista, Petri Parviainen kertoo. Sähköpulaa varten on varauduttu 729 MW:n tehoreservillä, joka voidaan käynnistää talviaikana 12 tunnin varoajalla. Tyypillisesti näitä laitoksia ovat vanhemmat hiili- ja turvevoimalaitokset. Sähköpula on Suomessa ollut viimeksi 1970-luvulla, ja silloin syynä oli sähköalan lakko. Mikä sen nyt voisi laukaista? –Jos kovilla pakkasilla jokin iso voimalaitos kuten Olkiluoto putoaa verkosta. Talvella 2006 Olkiluoto 2:ssa oli vikaa, ja silloin tehotilanne kiristyi. Sähkön ulkomaansiirtoyhteydetkin voivat vikaantua: Ruotsiin menevä merikaapeli oli poissa käytöstä monta kuukautta vuonna 2012, kun laivan ankkuri vaurioitti sitä. Vakavimmillaan sähköpula johtaa siihen, että verkosta joudutaan kytkemään kuormaa irti. Silloin Fingrid lähettää käskyjä verkkoyhtiöille, joilla on sisäiset ohjeet tilannetta varten. –Irti kytkeminen on suunniteltu niin, että siitä tulisi yhteiskunnalle mahdollisimman vähän haittaa. Kohteita ei julForssaan vuonna 2012 valmistunut 300 megawatin kaasuturbiinilaitos lähtee tarvittaessa käyntiin napin painalluksella kantaverkkokeskuksesta käsin.

LIEKE 1/2018

Tekstiviesti ilmoittaa jakelukeskeytyksestä

kisteta, koska niistä tulisi tietysti hirveä riita. Henkilövaaran välttäminen on ehdoton ykkönen, sitten tulevat taloudelliset asiat. Käytännön syistä aloitetaan suurimmista jakeluverkon haltijoista, siten saadaan isoin vaikutus aikaiseksi nopeasti. Keneltäkään ei sähköä kytkettäisi pois pitkäksi aikaa, vaan katkoa kierrätettäisiin kahden tunnin pätkissä. Siten kiinteistöt eivät ehtisi oleellisesti viilentyä.

ONKO SÄHKÖPULAA TURHA MUREHTIA? –Meillä on Pohjoismaissa varsin toimiva järjestelmä ja niin monta backuppia, että ei tämä laiva paljon kallistele, Petri Parviainen lupaa. –Periaatteessa on silti mahdollista, että jotain sattuu. Ei voida olla kuin Ellun kanat, jollain tavalla on järkevää varautua. Jos rakentaa talon, niin kyllä minä sinne takan tekisin.

FINGRID

Sähkönjakeluverkon rakentaminen ja saneeraaminen vaatii silloin tällöin sähkönjakelun keskeyttämistä. Näistä suunnitelluista keskeytyksistä Sallila Sähkönsiirto on perinteisesti ilmoittanut asiakkaille postitse kortilla. Tästä käytännöstä ollaan siirtymässä yhä enemmän tekstiviestipalveluun. – Tekstiviestillä on monia etuja postikorttiin verrattuna, sanoo käyttöinsinööri Matti Hällfors Sallila Sähkönsiirrosta ja mainitsee ensimmäiseksi nopeuden. – Postin kulkuun on varattava muutamia päiviä, kun taas tekstiviesti on perillä käytännössä samalla hetkellä kuin se lähetetään. Vaikka jakelukeskeytykset pyritään suunnittelemaan hyvissä ajoin, aina ei ole mahdollista ennakoida ajankohtaa kovin monta päivää etukäteen. Myös viime hetken muutokset ovat aina mahdollisia eikä postitse enää ehtisi ilmoittaa muuttuneesta ajasta. Näissäkin tilanteissa tekstiviesti on erittäin kätevä. Aika usein saadaan asiakkailta palautetta, että postin mukana tullutta korttia ei ole edes huomattu, saati sitten luettu. Kaiken maailman mainoksia kun tulee niin paljon… Tekstiviesti sen sijaan luetaan lähes varmasti, ja useimmiten vielä varsin pian sen saavuttua. – Tekstarilla tieto tulossa olevasta jakelukeskeytyksestä saadaan hyvällä prosentilla perille, toteaa Hällfors.

YHTEYSTIEDOT AJAN TASALLE

Jotta tieto jakelukeskeytyksestä voidaan lähettää tekstiviestinä, tarvitaan tietysti voimassa oleva puhelinnumero. Numeron voi kätevästi ilmoittaa verkkosivuilla www.sallila.fi Päivitä yhteystietosi -lomakkeella tai Online-palvelussa. Asia hoituu myös ottamalla yhteyttä Sallilan asiakaspalveluun. – Koska sähkönkäyttäjien yhteystietoja kerätään nyt ahkerasti ensi vuonna käyttöön otettavaa Datahub-tietovarastoa varten, kannattaa samalla tarkistaa kaikki muutkin omat tiedot, muistuttaa Matti Hällfors ja lupaa vielä, että kun käytössä oleva puhelinnumero on Sallilan asiakastiedoissa, ilmoitus seuraavasta suunnitellusta jakelukeskeytyksestä tulee tekstiviestinä. Myös sähkönjakelun häiriöistä voi saada tiedon tekstiviestitse. Vikakeskeytyksistä ilmoittavan Keskeytysvahti-palvelun voi tilata Onlinesta Palvelut-listalta. Keskeytysvahti antaa tietoa 20 kV runkoverkon vikakeskeytyksistä.

Suurimmat omistajat Suomen valtio, Huoltovarmuuskeskus ja Ilmarinen. Kantaverkkoon kuuluu 14 000 km 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja sekä yli sata sähköasemaa. Henkilöstöä 330. Suomen suurimpia veronmaksajia ja investoijia. Fingrid Online -sovelluksella voi mobiililaitteella seurata Suomen sähköjärjestelmän tilaa ja Tuntihinta-sovelluksella sähkön pörssihintaa. www.fingrid.fi > Ajankohtaista > Some, sovellukset ja avoin data

Forssan Verkkopalveluilla ei ole käytössä tekstiviestipalvelua. - Meillä on vuosittain vain muutamia keskeytyksiä sähkönjakelussa, joten tällaiselle palvelulle ei oikeastaan ole tarvetta, toteaa verkkopäällikkö Jyrki Tulander.

LIEKE 1/2018

TERHI RAUMONEN

oletko käynyt?

Puiden tarinat on saatava talteen

Suomessa on suojeltu luonnonmuistomerkkejä jo 1920-luvulta lähtien. Tiedot kohteista ovat viime vuosina hajaantuneet ja kadonneet. Aihki ry yrittää pelastaa tilanteen.

ielä 1980-luvun lopulla ympäristöministeriö piti rekisteriä luonnonmuistomerkeistä, mutta sen jälkeen rauhoituspäätökset siirtyivät kunnille, ja tiedot niistä hajaantuivat. Tilanteesta huolestuneet luonnonystävät perustivat kaksi vuotta sitten Kalevalan päivänä Forssassa Suomen Luonnonmuistomerkkiseura Aihki ry:n. –Aihkin tavoitteena on ylläpitää maanlaajuista ja ajantasaista rekisteriä Suomen luonnonmuistomerkeistä sekä taltioida niihin liittyviä tarinoita, sanoo yhdistyksen inkoolainen puheenjohtaja Kristin Lauharo. Hän on lapsesta saakka ollut suuri metsän ystävä ja nykyisin myös puurakentamisen asiantuntija, jonka Puulajipuisto-blogi on hyvin suosittu. –Moneen kohteeseen liittyy paikallishistoriaa, eli aineetonta kulttuuriperintöä, jota ei aina ole ymmärretty kerätä talteen. Jotkut Suomen kunnista ovat osanneet hyödyntää luonnonmuistomerkkejä niihin liittyvine tarinoineen matkailukohteena, mutta liian monta hienoa kohdetta on kadonnut metsiin tai muuten vain unohdettu aikojen saatossa, Kristin Lauharo pahoittelee. Rekisterin kerääminen on osoittautunut haastavaksi, sillä tiedot ovat hajallaan eri viranomaisilla. Suomessa arvellaan olevan noin 3 500 rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä.

Suurin osa niistä on puita, ja monet ovat jo kadonneet maisemasta: kuolleet tai kaadettu maankäytön tieltä tarkoituksella tai erehdyksessä. Vanhoista rekistereistä löytyvät mm. Loimaan kultakoivu, Forssan kultakuusi ja pähkinäpensas, Alastaron Mälläisten männyt, Virttaan riippakuusi, Tammiaisten ja Huittisten Karhiniemen katajat – vieläkö ne ovat olemassa?

KEISARINMÄNTY JA KARSIKKOKUUSI Aihkilla on 100 luonnonmuistomerkkiä -hanke, jonka puitteissa on tarkoitus julkaista kirja. Aineistoa on jo kerätty paljon, mutta kohteita voi edelleen ehdottaa mukaan. –Kiviin liittyy vielä enemmän tarinoita kuin puihin: on jättiläisiä, piilotettuja aarteita, isovihan aikaisia piilopaikkoja, Kristin Lauharo luettelee. Vanhoja uhripuita on säilynyt: niille on entisaikoina tuotu uhrilahjoja osana vainajienpalvontaa. Karsikkopuuhun on tehty vainajaa koskevia merkintöjä, kuten kaiverrettu hänen puumerkkinsä ja syntymä- ja kuolinvuotensa. Puihin liittyy monesti legenda sen istuttaneesta tai sen luona käyneestä merkkihenkilöstä. Kenties Suomen kuuluisin tässä lajissa on Hämeenlinnassa sijaitseva Keisarinmänty. Perimätiedon mukaan Parolannummen kentällä jouk-

”Metsä on minulle pyhäkkö, jonka ääretöntä rauhaa ei häiritse kuin korkeintaan tuuli, joka soittaa puiden latvoissa. Metsä kesäpuvussa on onnen temppelini. Siellä on kaunis vihreä lattia, seinät ja katto, jota ylväs pylväikkö kannattelee.” Kristin Lauharo Puulajipuisto-sivulla

koja katselmoineet Ruotsin kuninkaat ovat aterioineet puun varjossa: Kustaa III kesällä 1783 ja Kustaa IV Aadolf kesällä 1803. Kuninkaanmännyksi kutsuttu puu sai myöhemmin uuden nimen, kun myös Venäjän keisarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II nauttivat ateriansa sen juurella. Puuvanhuksella on nykyisin ympärysmittaa viisi metriä. Niin sanottuja rahapuita kasvaa ympäri Suomea: kauniita puita, joiden kuvan uskotaan päätyneen seteliin. –Esimerkiksi Tarvasjoella kerrotaan ihan vakavissaan, että sikäläinen mänty on koristanut Eliel Saarisen setelisarjan 5 markan paperirahaa. Siinä rahassa on kuitenkin kuusi, eli usein tarinat liikkuvat muualla kuin tosipohjalla, Kristin Lauharo naurahtaa. –Mutta onhan se kiva, että näitä tarinoita on.

LUONNONMUISTOMERKIT Puita, puuryhmiä, siirtolohkareita ja muita luonnonmuodostumia voidaan rauhoittaa luonnonmuistomerkkeinä. Suojelun perusteena voi olla kohteen kauneus, harvinaisuus, maisemallinen merkitys tai tieteellinen arvo. Rauhoittamisesta päättää se

LIEKE 1/2018

viranomainen, jonka alueella luonnonmuistomerkki sijaitsee. Yksityismaalla sijaitsevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta päättää kunta maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella.

Lähde: Ympäristöministeriö Lisätietoja: Aihki ry:n kotisivu www.luonnonmuistomerkki.fi

Huittisten männyssä on mukuroita Huittisten Vihkimysvuoren ulkoilualueen Metsäpolun varrella kasvaa erikoinen mänty. Monia tällaisia mukuramäntyjä on Suomessa suojeltu luonnonmuistomerkkeinä. Männyn rungossa näkyvät mukurat ovat puuainetta, kuten visakoivun pullistumatkin. Niiden syntyyn ei ole löydetty selkeää syytä. Männyllä, kuten myös kuusella ja lehtipuilla, tunnetaan Suomessa lukuisia erikoismuotoja, jotka liittyvät kasvutapaan, rungon tai kuoren muotoon, lehtien tai neulasten väriin tai muotoon: on maastossa levittäytyvä mattokuusi, keltaisia versoja kasvattava kultakuusi, pensasmaisesti kasvava luutamänty, oksien tyvissä pullistumia kantava nisäkuusi – ja paljon muita. Jotkut muunnokset ovat erittäin harvinaisia: esimerkiksi kierrerunkokuusia ei tunneta Suomesta kuin kaksi kappaletta. Metsätalouden tutkimuslaitoksen internetsivuilla on kuvaukset puiden erikoismuodoista. Metla myös kerää rekisteriinsä tietoa erikoisista puuyksilöistä. Tiedot voi lähettää sähköpostilla. Lisätietoja: www.metla.fi

Onko Ypäjällä äkäinen entti? Aivan Ypäjänkylän tien varressa seisoo tiiviisti yhteen kasvanut kolmikko: kaksi mäntyä ja niiden välissä kuusi. Ainakin pitkälti toistasataa vuotta jatkunut yhteiselo voi kohta olla ohi. Kiharaisine oksistoineen Ypäjänkylän vanhat puut muistuttavat Taru sormusten herrasta -elokuvien enttejä, eläviä puita, puiden paimenia. Tosin kuusi ei ole enää elossa. Vieressä seisoessa kuulee, miten kelo huokailee ja parahtelee mäntyjen puristuksessa. Tämä luonnonmuistomerkki kuuluu Myllykylän tilan metsään. Puut on rauhoitettu vuonna 1958, kun tilan nykyisen isännän isä oli koulupoika. Rauhoituksesta kertova kyltti on tallella puiden vieressä. – Tila oli silloin isoäitini Eeva Myllykylän hallussa. Minulla ei ole tietoa, kuka oli hankkeen takana – isoäitini vaiko kenties jokin yhdistys, Martti Perho kertoo. Puukolmikon ympärysmitta on reilusti yli viisi metriä. Vanhoja ne ovat varmasti, mutta kuinka vanhoja? –Sivistynyt arvaus on, että ne ovat minimissään 150-vuotiaita. Kasvu on varmaan viime vuosikymmeninä ollut hidasta, kun ne ovat imeneet ravinteet toisiltaan, Martti Perho arvelee ja muistelee kuusen keloutuneen kymmenkunta vuotta sitten. Myllykylän tilan isäntä Heikki Perho on suunnitellut puun kaatamista, koska se alkaa olla vaarallinen. Kun puut kasvavat lähekkäin, ne kilpailevat samoista resursseista, ja heikommat karsiutuvat pois, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Näin siis käy yleensä. –Tässä kilpailu on ollut tasaväkistä, ja siksi kaikki selvinneet hengissä järeiksi puiksi saakka. Epäilemättä ympäristö on tarjonnut hyvin vettä, ravinteita ja valoa, kun kaikki ovat varttuneet noin hyvän kokoisiksi.

Kuvasta hän ei pysty päättelemään, miksi kuusi on kuollut. –Mäntyjen kyllä tunnetaan olevan pitkäikäisempiä ja vähemmän alttiita taudeille ja tuholaisille, hän sanoo. Pari vuotta sitten saksalainen Peter Wohlleben kohahdutti bestselleriksi nousseella kirjallaan (Puiden salattu elämä, 2016). Puilla on tunteet ja muisti, ne kommunikoivat keskenään ja pitävät huolta jälkikasvustaan ja vanhoista puista, Wohlleben kirjoittaa. Avainasemassa ovat juuret, joita hän kutsuu puiden aivoiksi. Ovatkohan Ypäjänkylän männyt pitäneet palaverin ja yksissä tuumin halanneet kuusen kuoliaaksi? Melkein tekee mieli uskoa niin, kun kelokuusen latvaa tarkastelee metsän suunnasta: Siinähän on ammollaan raivoava suu ja kaksi kohotettua käsivartta. Tuo entti on tosi, tosi vihainen. LIEKE 1/2018

TERHI RAUMONEN

okläeytnkyot ?

Kauhanojalla on Suomen paksuin kataja Jos Loimaan Kauhanojan koulun oppilaat haluavat halata koulun pihalla kasvavaa kaunista katajaa, tarvitaan hommaan kaksi tai kolme oppilasta. Kuva: Kristin Lauharo

oimaalla kasvavan Suomen paksuimman katajan rungon ympärys oli Kristin Lauharon mittauksen mukaan 1,3 metrin korkeudella huimat 224 cm. Tuon syksyllä 2015 tapahtuneen mittauksen jälkeen puu on luultavasti kasvanut joitakin senttejä. –Kataja on kotoperäisistä puulajeistamme hidaskasvuisin. Siihen nähden Loimaan kataja on kasvanut viime vuosikymmenet aika hurjaa vauhtia, sillä vuonna 1989 sen rungon ympärysmitta oli Niilo Karhun mittauksen mukaan 197 cm. Tyveltä mitattuna puu venytti mittanauhan lukemiin 284 cm, Kristin Lauharo kertoo. Kauhanojan kataja rauhoitettiin jo vuonna 1929, ja silloin sen iäksi arvioitiin yli 300 vuotta. Kristin Lauharo on vähän skeptinen arvion suhteen, sillä katajan iän määrittäminen pelkän koon

perusteella ei useinkaan onnistu. –Suuret puut ovat hyvien olosuhteiden ja perimän ansiosta kasvaneet isoiksi, eikä koko välttämättä aina korreloi iän kanssa. Mahdollista toki on, että Kauhanojan kataja on lähes 400-vuotias, sillä vanhimmat Pohjois-Suomen katajat ovat olleet yli 1000-vuotiaita.

KORUJA JA TAIDETTA

Etelä-Suomessa katajat ovat yleensä huomattavasti pohjoisen puita lyhytikäisempiä. Tavallisesti kataja jää pienehköksi pensaaksi. Kahden metrin ympärysmittoja se ei saavuta kuin erinomaisilla kasvupaikoilla. Piileeköhän Kauhanojan katajan koon ja pitkän iän salaisuus lasten leikkien seuraamisessa? Ainakin se on yli sata vuotta saanut katsella niitä aitiopaikalta, sillä Kauhanojalla on ollut koulu vuodesta 1897. Koulun rehtori Jari Schwartz epäilee harvan loimaalaisen tietävän, että Kauhanojalla on tällainen harvinainen puu. –Kataja voi edelleenkin yllättävän hyvin. Pari vuotta sitten siitä katkesi pari oksaa myrskyssä, mutta muuten ei ole suuria vahinkoja sattunut, hän kertoo. Katajaa on hyödynnetty koulun opetuksessa. –Kuvataiteessa se on ollut monen oppilaan piirustuksen mallina. Myrskyssä

Kauhanojan katajaa halataan vuonna 1955. Kuva: Pekka Kyytinen, Museovirasto.

LIEKE 1/2018

katkenneet oksat on hyödynnetty käsitöissä, viimeksi tehtiin varmaan katajainen koru. Tärkeää on, että lapset oppivat arvostamaan ja suojelemaan harvinaisia luontokohteita, rehtori sanoo.

KATAJA VOI KAATUA

Kataja on ollut suomalaisessa kansanperinteessä arvostettu puu, ja sen haltijoita on pidetty kaikkein kauneimpana väkenä. Katajan oksia poltettiin pirtin tulisijassa, sillä sen savun uskottiin karkottavan pahoja voimia, ja samalla se antoi hyvän tuoksun. Katajaa on käytetty mausteena ja rohtokasvina mitä moninaisempiin vaivoihin. Monet entisajan tarvekalut ja pyydykset valmistettiin katajasta. Sitä on myös pidetty Suomen kansan sitkeyden vertauskuvana. Kataja ei katkea, kirjoitti Juhani Aho kuvatessaan Katajainen kansani -lastuissaan suomalaisia Venäjän vallan ajan sortovuosina. Monen komean katajan kohtalona on kuitenkin ollut kaatua tuulessa. Kristin Lauharo varoittaa hyysäämästä puita liikaa. –Jotkut tontinomistajat ovat hyvää tarkoittaen kaataneet rauhoitettua puuta varjostavia puita pois ja jopa antaneet lannoitetta puulle. Sitten onkin voinut käydä niin, että puun latvus on kasvanut painavaksi, eikä juuristo ole kehittynyt samaan tahtiin, ja tuuli on kaatanut suojattomaksi jääneen puun.

TERHI RAUMONEN

E-lasku on kätevä ja turvallinen

”Moni pelkää ihan turhaan” Asta Suomista harmitti, kun laskujen maksu suoraveloituksella loppui muutama vuosi sitten. Nykyisin hän on tyytyväinen e-laskun käyttäjä, jolle tulevat sähköisinä niin sähkö- kuin muutkin laskut. –Kyllä minä ajattelin, etten mene e-laskuun. Tuli semmoinen olo, että mitähän se oikein pitää sisällään ja kuinka vaikea sen käyttäminen mahtaa olla, alastarolainen Asta Suominen muistelee. Hän oli pitänyt suoraveloitusta kätevänä maksutapana. Kun systeemi loppui vuonna 2014, tarjottiin tilalle e-laskua. –Pankissa käytiin läpi, mitä se e-lasku tahtoo sanoa, ja kyllä minä sen heti otinkin käyttöön. Nyt meille tulevat elaskuina kaikki mahdolliset. Jotain harvoja tulee enää paperilla, jonkin pienen yhdistyksen jäsenmaksu esimerkiksi. Asta Suominen pääsi e-laskun kanssa nopeasti sinuiksi. Ennen eläkkeelle pääsyään hän oli työpaikassaan harjaantunut tietotekniikan käyttöön, mutta pitää e-laskua niin helppona, että sen käytön oppii nopeasti, vaikkei atk-kokemusta juuri olisikaan. –Luulen, että moni pelkää ihan turhaan. E-lasku tulee verkkopankkiin ihan valmiina. Mitään ei tarvitse näppäillä itse, ei viitenumeroita eikä muuta, joten virheiden vaaraa ei ole. Katson aina laskun läpi, että mitä se pitää sisällään, ja sitten hyväksyn. Muuta ei tarvitse tehdä. Pienet laskut olen laittanut menemään tililtä automaattisesti ilman hyväksyntää.

VÄHEMMÄN PAPERIA KOTONA

Paperilaskua Asta Suominen ei ole vielä kertaakaan ikävöinyt. –Tämä on kustannustehokasta kaikille osapuolille. Laskuttajan ei tarvitse tulostaa ja lähettää paperia, eikä minun tarvitse niitä säilytellä kotona. Laskut pysyvät tallessa verkkopankissa pitkän aikaa. Ja jos haluan paperisen laskun, niin tulostan sen tuolta itse. Paperilaskujen aikaan laskuja hautautui joskus lehtikasoihin, mistä niitä yritettiin penkoa esiin. Karhukirjeitäkin kadonneista laskuista tuli.

Jos sinun laskusi ei vielä tule sähköisenä, voit ottaa sähköisen laskun käyttöön Energiapäivätapahtumassa. Lue lisää takasivulta.

–Nyt ei ole tuotakaan ongelmaa, kun tietää, että laskut ovat yhdessä paikassa kaikki. Ei tarvitse etsiä. Mitään ongelmia e-laskun kanssa ei ole tullut vastaan. –Jos tietokone tai internetyhteys ei toimisi, sitten tulisi ongelma, mutta sellaistakaan ei ole sattunut, vaan kaikki on pelannut hyvin. Tuntuu, että tämä on ihan turvallinen tapa maksaa laskut. Asta Suominen ei keksi e-laskusta yhtään huonoa puolta, mutta vielä yhden hyvän: –Maksaminen onnistuu muuallakin kuin kotona, jos on kannettava tietokone mukana.

LASKUN VOI SAADA MYÖS SÄHKÖPOSTIIN Sähköpostilasku voi olla kätevä esimerkiksi silloin, kun laskun haluaa nähdä itse ennen kuin joku muu hoitaa sen maksamisen (vaikkapa vanhemmat maksavat opiskelevan lapsen laskun tai toinen perheenjäsen ikäihmisen laskun). Tai jos tuntuu siltä, että laskut pysyvät paremmin hallinnassa, kun niitä voi tarkastella ja tarvittaessa tulostaa ennen pankkiin maksettavaksi siirtämistä. Sähköpostilasku toimitetaan ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Viestissä on laskun tiedot kuten mm. eräpäivä ja summa. Laskun maksamista helpottaa virtuaaliviivakoodi, joka kopioidaan ja liitetään verkkopankin laskunmaksutoiminnossa olevaan viivakoodikenttään. Itse lasku on esilläpitopalvelussa, jonne pääsee viestissä olevan linkin kautta.

LIEKE 1/2018

Älykäs sähköverkko tuo joustoa ja säästöä Perinteinen yhdensuuntainen sähköverkko alkaa olla jo historiaa, ja kehitys jatkuu. Älyverkon etuja ovat toimintavarmuuden lisääntyminen ja ohjattavuuden mahdollisuus. Älyä on verkoissa jo nyt, kertoo sähkön laadusta vastaava Matti Hällfors Sallila Sähkönsiirrosta. –Etäluettavat sähkömittarit ovat olleet käytössä jo vuosia. Maastossa meillä on yli 150 kauko-ohjattavaa erotinta. Jos tulee vika runkoverkkoon, kauko-ohjauksella saadaan rajattua vikaaluetta ja palautettua sähköt osalle asiakkaista. Häiriöalue saadaan näin mahdollisimman pieneksi. Älyverkossa verkkoyhtiö pystyy paikantamaan ja erottamaan vikoja automaattisesti. Sähkönkäyttäjille olennaista on ohjattavuus, jonka avulla he voivat hakea säästöjä sähkölaskuihinsa. –Ihmiset pystyvät ohjaamaan kulutustaan niille tunneille, kun sähkö on edullisinta. Esimerkiksi SE-24/7-energianhallintajärjestelmässä voi hyödyntää tätä. Tulevaisuudessa kodinkoneetkin voivat kommunikoida sähkön kulutuksen kanssa ja ohjautua toimimaan halvemman sähkön aikaan. Älyverkkojen kautta asiakkaat voivat osallistua sähkömarkkinoille aktiivisesti myös tuottajina. Sallilan alueella omaa sähköntuotantoa on yli 100 kohteessa, sanoo Matti Hällfors. –Viimeisen viiden vuoden aikana hajautettu tuotanto on lisään-

tynyt hurjasti. Suurin osa on aurinkovoimaloita. Kun tuotanto ja kulutus vaihtelevat yhä voimakkaammin, tulee kuormien ohjaus olemaan yhä isommassa roolissa. Älyverkkoihin liittyykin olennaisesti myös sähkön varastointi. –Akut lisääntyvät sähköverkossa ja sähköautot yleistyvät. Seuraavan 10-15 vuoden aikana nähdään suuria muutoksia. Älykkäisiin sähköverkkoihin siirtymistä pidetään suurimpana koko Suomen kattavana sähkönjakeluverkkojen muutoshankkeena maaseudun sähköistämisen jälkeen.

Vaikka maakaapelointi lisääntyy raivattavia johtokatuja riittää Lähes kaikki uusi sähköverkko rakennetaan Sallilassa nykyisin maakaapelina. Ilmajohtona on kuitenkin edelleen melkein kolme neljäsosaa 20 kV keskijännitejohdoista ja noin kolmannes 0,4 kV pienjännitejohdoista. Sähkömarkkinalaki määrittelee sähkökatkojen sallitut enimmäispituudet, ja tämä toimitusvarmuus sähkönjakeluyhtiöiden on saavutettava tulevina vuosina. Tästä on seurannut mittavia investointeja maakaapelointiin erityisesti metsäisillä alueilla. – Pelloilla olevat ilmajohdot ovat säävarmoja eikä niitä tarvitse vaihtaa maakaapeliin lain vaatiman toimitusvarmuuden saavuttamiseksi, huomauttaa Sallila Sähkönsiirron hankintapäällikkö Sami Haapalainen. Metsäisiä osuuksiakin riittää edelleen. Hyväkuntoisia ilmajohtoja vaihdetaan etuajassa maakaapeliksi vain kriittisimmissä paikoissa. – Ennen kuin kaikki metsäalueidenkaan johdot ovat siirtyneet maan alle uusimistarpeen mukaisesti, ehtii kulua aikaa vielä monia, 14

LIEKE 1/2018

monia vuosia, toteaa Haapalainen. Ilmajohtojen alla kasvavat puut ja pensaat raivataan säännöllisin väliajoin, jotta ne eivät kasva johtoihin saakka ja aiheuta häiriöitä sähkönjakeluun. – Sallilalla on suunnitelmallinen huolto-ohjelma, jonka mukaan raivaukset toteutetaan, keskijännitejohtojen osalta kolmen vuoden välein ja pienjännitejohtojen osalta kuuden vuoden välein, kertoo Haapalainen. Pienjännitejohtojen johtokatuja raivaavat paikalliset metsänhoitoyhdistykset sekä Sallilan omat työntekijät. Keskijännitejohtojen johtokatujen raivauksessa käytetään sopimusurakoitsijaa, joka tekee tarvittaessa raivauksia myös pienjännitepuolella. – Suunnitelmissa olevat maakaapelointikohteet jätetään pääsääntöisesti raivaamatta, mutta muutoin pyritään kaikki johtokadut käymään säännöllisesti läpi, kertoo Sami Haapalainen.

Likylässä eke Oluen sielu syntyy keittokattilassa

Kun Wiksbergin panimo lopetettiin yli sata vuotta sitten, järkyttyneet forssalaiset koputtelivat tehtaan ovea kysellen, että "eikös sieltä sentään vielä muutaman pullon saisi". Vasta nyt forssalaista olutta jälleen saa, kun Olutmylly avaa kakkostien varteen panimon ja myymälän.

ienpanimot kilpailevat siitä, kuka keksii oluelle erikoisimman kaverin: on mustikkaolutta, mämmiolutta ja salmiakkiolutta. Olutmyllyn Mikko Silmälä ei lupaa tehdä outoja juomia, vaan hyvää lageria ja alea. –Pyrin valmistamaan helposti juotavaa ja helposti tutustuttavaa olutta. Isoissa kaupungeissa panimoiden tarjonnan täytyy olla hyvinkin erikoista, jotta erottuu. Täällä ei ole sellaiseen niinkään tarvetta. Täällä ollaan pikemminkin ihmeissään, jos kovin erikoista tarjoaa, hän sanoo. Pieniä erikoisempia eriä on välillä syntynyt kokeeksi, mutta Forssan seudulla tuntuu maistuvan parhaiten lager. Sitä alkaa valmistua suurempia eriä heti, kun uudet keittokattilat ja käymistankit saadaan paikoilleen Olutmyllyn tiloihin kakkostien varteen. Mikko Silmälän kiinnostus erikoisoluisiin syveni Englannissa, jossa vaimo oli opiskelemassa. –Siellä tuli maisteltua kaikenlaisia erilaisia oluita, mitä vain löytyi. Kun Mikko ja Anne Silmälä toimivat Mustialassa ravintola- ja matkailualan yrittäjinä, ammattikorkeakoulun opetuspanimo alkoi vetää Mikkoa puoleensa. Oluenvalmistuksen salat aukesivat kursseilla, ja kurssitoiminnan loputtua Mikko huomasi häärivänsä panimossa itsekseen. –Silloin siihen hommaan pääsi oikein kunnolla kiinni. Oluenvalmistus ei ole pelk-

kää biokemiaa tai matikkaa, vaan vähän sellaista teknistäkin hommaa. Hyvin mielenkiintoista, Mikko sanoo. –Uudet panimolaitteet on valittu sitä silmällä pitäen, että pystyn vaikuttamaan työhön joka kohdassa. Automatiikkaa kannattaa tietysti sen verran olla, ettei koko ajan tarvitse vieressä olla tarkistamassa, että mikä siellä on paine ja lämpötila. Hyvä olut syntyy tarkan työn kautta. –Siitä lähtien, kun vilja menee mäskäykseen, noudatetaan tarkkaa aikataulua. Puhtauden kanssa on oltava tarkkana, ettei laitteissa ole vanhoja jäämiä. Jos oluella on sielu, se syntyy keittokattilassa, Mikko arvelee. –Kun alan valmistaa oluterää, tiedän kyllä mitä maltaita ja katkeroita laitan, mutta ajatus siitä, mitä aromihumaloita laitan, voi syntyä vasta siinä keiton aikana.

PERINTEET VELVOITTAVAT Olutmyllyn valikoimissa on kahdeksan tuotetta, joita valmistetaan jatkuvasti. Olut pakataan lasipulloihin. Ravintoloihin sitä toimitetaan myös astiaoluena. Uusilla laitteilla vuotuinen tuotantotavoite on alussa 15 000 litraa. Oluenpano on Mikon

homma, Anne hoitaa myynti- ja markkinointityön. –Kesällä meidän olutta pääsee maistelemaan myös Forssan Heinämessuilla ja Tammelan Makkaramarkkinoilla, Anne kertoo. Panimon yhteyteen avattuun 10 asiakaspaikan aulapubiin ja olutmyymälään odotetaan niin forssalaisia kuin vilkasta kakkostietä kulkevia asiakkaita. –Ryhmät voivat tulla panimokierrokselle ja olutmaistajaisiin. Meille tulee 20 hengen kokoustila, jossa voi järjestää myös vaikka synttärit tai polttarit. Puuvillatehtailija Wahrenin vuonna 1857 Loimijoen rannalle perustama olutpanimo on ollut Olutmyllyn yrittäjille inspiraation lähde. Tehdas oli aikoinaan raittiusväen hampaissa niin, että sitä nimiteltiin ”Tammelan mätäpesäksi”. Jälkipolville on säilynyt tieto siitä, että panimon oluen laatu oli erinomainen, mutta ei reseptejä. Se harmittaa Silmälöitä, jotka mieluusti tekisivät kunniaa perinteille. –Viime vuonna tehtiin Mustialaan amerikanautotapahtumaan Münchenerolut, jonkinlainen jäljitelmä siitä, mitä Wiksbergin oluen voisi kuvitella olleen sillä perusteella, mistä oluenpanijat olivat kotoisin, Mikko kertoo. – Ehkä jotain vastaavaa toteutetaan vielä.

LIEKE 1/2018

Lieke kylässä TERHI RAUMONEN

Alastarolle vuosi sitten muuttanut Triangle Motor toteuttaa harrastajien villeimmätkin autounelmat, mutta myös korjaa vanhat käyttöautot.

Autoharrastajat palvelevat lajitovereitaan

”Meillä ei ole yhtään leipäpappia” –Olemme kotiutuneet loistavasti. Kaikki ovat täällä ottaneet meidät avosylin vastaan. Olemme saaneet uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita, toimitusjohtaja Ari Talus kiittelee. Triangle Motorin perusti vuonna 1996 kahden yhtiökumppaninsa kanssa Risto Paunonen, joka omistaa yrityksen nykyään yksin. Muutto Turun Orikedolta Alastarolle huonekaluyritys Alaste-

Mika Ketonen työn ääressä.

LIEKE 1/2018

kin entisiin tiloihin oli suuri voimainponnistus, mutta vaikuttaa kannattavalta siirrolta. –Olen nimennyt yhtiön uudeksi Triangleksi sen jälkeen, kun muutettiin tänne. Turussa homma oli mennyt tasaiseksi puurtamiseksi, mutta täällä saatiin ihan uusi vauhti, Ari Talus sanoo. Triangle Motor siis muutti maalle, mutta asiakkaiden näkökulmasta sijainti on aikaisempaa keskeisempi: onhan Turku Suomen reunalla. He tulevat pääosin eteläisestä Suomesta, mutta myös pohjoisempaa. –Meillä on se etu, että tehdään kaikkea. Jotkut firmat ovat erikoistuneita brittiautoihin, jotkut Mercedeksiin, jotkut jenkkeihin. Me korjaamme kaikenlaisia autoja aikojen alusta 80-luvun puoleen väliin. Erikoisautoissa ikärajaa ei ole lainkaan: hallissa seisoo parhaillaan tulite-

rä Mini, josta on tehty tarkkojen ohjeiden mukaan energiajuomajätti Red Bullin mainosauto. Vanhimmat kunnostetut autot ovat aivan 1900-luvun alusta. –Niitä ei yleensä muuteta, vaan entisöidään aika orjallisesti. Selvitetään alustaosien pintakäsittelytavat, etsitään pultit, joissa on oikeanlaiset kannat ja niin edelleen. Nykyaikana viimeisen päälle entisöinti alkaa olla harvinaisempaa.

–Kasvava trendi on, että auto saattaa näyttää alkuperäiseltä, mutta sitä on päivitetty alustan, moottorin, vaihteiston ja taka-akselin osalta niin, että sillä on mukavampi ajaa nykyajan liikenteessä. Aika usein myös lisätään ilmastointilaitteita ja jopa peruutustutkia. Oikeastaan kaikkia mahdollisia laitteita, joita nykyautoissakin on.

UNELMISTA TOTTA

Triangle Motorin hallissa seisoo iso joukko menneiden vuosien autokaunottaria. Osa on huollossa, osa talvisäilytyksessä. Kuka tällaisiin hurahtaa? –Raa’asti karrikoiden meidän tyypillinen asiakas on 55-vuotias mies, joka on aina hiukan seuraillut erikoisautoja. Häneltä on ehkä lapset lähteneet kotoa, varallisuuttakin on hiukan ja hän saattaa ostaa sen Mercedeksen tai amerikkalaisen muskeliauton, josta hän on aina haaveillut. Itsellä ei kuitenkaan ole aikaa, tiloja tai taitoa kunnostaa autoa, joten hän tuo sen meille, Ari Talus kertoo. Paljon muunkinlaisia asiakkaita riittää: Triangle huoltaa paljon esimerkiksi kuplavolkkareita ja laittaa ajokuntoon perheen 70-lukulaisen Volvon tai vajan perukoilta löytyneen Vespan. –Ne ovat yhtä tärkeitä ja kivoja asiakkaita meille. Toivoisinkin, että Trianglea ei miellettäisi pelkästään luksusautojen korjaamoksi. Kaikkia harrastajia pyritään palvelemaan ja auttamaan. Kaiken kuntoisia autoja korjataan ja entisöidään, mutta: –Pienen pellinpalan ympärillekin voidaan rakentaa auto, mutta aina se ei kannata rahallisesti. Mielellään tehdään testilenkki ja kuntokartoitus nosturilla ja sitten mietitään asiakkaan kanssa yhdessä, että mitä tehdään vai tehdäänkö mitään. Aina voi kysyä, Ari Talus kannustaa ja lupaa, että työssä on aina sydän mukana. Koko Triangle Motorin henkilökunta kun on myös autoharrastajia. –Meillä ei ole töissä yhtään leipäpappia.

Triangle Motorin perinteinen kevättapahtuma, autohuutokauppa, on 12.5. ensimmäistä kertaa Alastarolla. Lisätietoja: trianglemotor.com

Datahub tallentaa kaikkien suomalaisten kulutustiedot yhteiseen tietovarastoon Kun kaikkien Suomessa olevien sähkönkäyttäjien tietoja aletaan tallentaa samaan, yhteiseen tietokantaan, täytyy jokaisen käyttäjän olla aukottomasti yksilöity. Tätä varten sähköyhtiöt keräävät nyt asiakkaidensa henkilötietoja. Datahub ei tavalliselle sähkönkäyttäjälle juuri näy, mutta on iso asia sähköyhtiöille. Mikä kumma se Datahub sitten on? – Datahub on kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämä sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä. Se on siis mittaus-, asiakas- ja käyttöpaikkatietovarasto, kertoo tietohallintopäällikkö Tero Kuusisto Sallila Yhtiöistä. Datahub hoitaa jatkossa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon sähkön käyttäjien vaihtaessa sähkön myyjää tai muuttaessa uuteen osoitteeseen, kun tällä hetkellä tietoja vaihdetaan sähkön myyjä- ja jakeluverkkoyhtiöiden kesken moneen kertaan eri suuntiin. Datahubin myötä kaikkien osapuolten toiminta nopeutuu, yksinkertaistuu ja tehostuu.

HENKILÖTIEDOT YKSILÖIVÄT SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN

Jotta Datahubin toiminta ylipäätään on mahdollista, tarvitaan aukoton yksilöintitieto jokaisesta sähkönkäyttäjästä. – Kun kyseessä on valtakunnallinen eli koko Suomen kattava tietokanta, paikallistuntemuksesta ei ole hyötyä, sanoo Kuusisto. Vaikka asiakas olisi kuinka tuttu omassa yhtiössä, tarkat henkilötiedot tarvitaan, jotta kulutustiedot kohdistuvat oikein vaikkapa samannimisillä henkilöillä. Suunnitelmien mukaan Datahub otetaan käyttöön vuonna 2019. Tätä ennen tarvitaan kaikilta sähkönkäyttäjiltä puhelin-, sähköpostija osoitetiedot sekä henkilöasiakkailta henkilötunnus ja yritysasiakkailta Y-tunnus. – Me keräämme tietoja ensisijaisesti normaalien asiakaskontaktien yhteydessä. Tulemme myös jossain vaiheessa ottamaan asiakkaisiin suoraan yhteyttä ja pyytämään omien tietojen tarkistusta ja täydennystä, kertoo Kuusisto. – Toivomme tietysti, että mahdollisimman moni asiakas olisi itse aktiivinen ja varmistaisi tietojensa oikeellisuuden. Verkkosivuillamme www.sallila.fi ja www.forssanenergia.fi on Päivitä yhteystietosi -lomake, jolla puuttuvia tietoja voi antaa. Online-palvelun Omat tiedot -osiossa on mahdollista tarkistaa ja päivittää omia tietojaan. Asiakaspalveluumme voi myös soittaa, kannustaa Kuusisto asiakkaita oma-aloitteisuuteen.

Tule tarkistuttamaan yhteystietosi Energiapäivä-tapahtumassa! LIEKE 1/2018

me palvelemme

TERHI RAUMONEN

Parasta työssä ovat mukavat asiakkaat ja vaihtelevat päivät, sanovat asiakasneuvojat Irmeli Sauranen ja Taija Lähteenmäki. Alastarolla asiakkaita palveleva Irmeli Sauranen on pitkän linjan sallilalainen. –Tulin taloon jo tammikuussa 1979, melkein suoraan koulusta, hän kertoo. Irmelin perheeseen kuuluvat mies, kaksi lasta ja neljä ihanaa lastenlasta. Tavallinen työpäivä alkaa reskontran aamutoimilla ja jatkuu erilaisilla asiakasneuvojan tehtävillä. –Parasta tässä työssä ovat vaihtelevat päivät ja mukavat asiakkaat. Pitkäksi, kylmäksi ja lumiseksi venähtäneen kevään jälkeen kesä toivon mukaan jo kurkkii nurkan takana. Mitä Irmeli aikoo tehdä? –Keittiöremonttia!

TOIVEENA PITKÄ, KUUMA KESÄ

Irmeli Sauranen

Vaposta Forssan Energiaan ja lopulta Sallilaan siirtynyt Taija Lähteenmäki palvelee asiakkaita Paulinkadulla Forssassa. Hän on tullut taloon vuonna 2007. –On mukavaa, että jokainen työpäivä on vähän erilainen. Asiakasneuvojalle kuuluu hyvin monipuolisia tehtäviä. Palvelemme sähkönkäyttäjiä puhelimitse, sähköisesti ja kasvotusten. Hoidamme Forssan Verkkopalveluilta tulevat tekniset työt, kuten mittarinvaihdot asiakastietojärjestelmään, sekä tietoliikennettä muiden sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden kanssa, Taija kertoo. Hänen kotijoukoissaan on sekä kaksi- että nelijalkaisia jäseniä. –Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi kolme ihanaa ja rakasta tytärtä, saksanpaimenkoira ja pari kissaa. Vapaa-aikani kuluu suurimmaksi osaksi touhuamalla koiran kanssa, ja tämän lisäksi perheemme harrastaa aktiivisesti jokamiesluokkaa eli JM:ää. Lähikuukausille Taijalla on yksi harras toive: –Tulisipa pitkä ja kuuma kesä!

Taija Lähteenmäki

LIEKE 1/2018

K A V E R I K U V M A A M A S S S A

A S U T

L U O N T H O A A K S I I I A N N U O P S E T A A T A

M A T K A

V I P A T U S

P M A A S S I S A L T I S N A O I T T A

A P I S

L A K K A

O N K I L S I I E V A R U N O T O A N A T A L A V A A E T T A N P A A A T P I S E L I T U T

N N O P E A S U L U E L Ä T A A T A I N I R I I T L J A S O A T A S T U R O L I I V I N N O H N A L E N S A R A B I A T E R I T U H L A A M O S V I T I Ä I N J A R E A T E N

U K I T

S A N O M T A U U S T A I T T A M H A A A T T O T H I E N L E I N

LIEKE 2/2017 RISTIKON RATKAISU

Jorma Kemppainen 2018

RISTIKKO Kulaus Suomen suvelle!

toitottaa taistossa

KUNINKAILLA

Yäk!

TÖHRIÄ

äkillinen RÄKÄÄN

Algeria

SYÖDÄÄN ENSIN

törkyjä

Merikanto

-kieli

tariffi

Kouvolaa Boyle

tutka

jymiseviä alkuaine KYLLÄ

epäitsekäs teko

kää märunta l

jalokivi

PERI-

jokiajä- kin merä

OTNOTI oli iso hjärvi

luoduille

rynnäkkö puolia

Oranjeen

-ointi

Rantala

riitoja

vanhusmaisia

rasitteita marja

kesäisiä ulottua issarcj ky u L

rasva

deadline

’valssiaikoja’

Jone Paavo

brittiseura puilla

RÄNI N

KOTI-

Ag+ SEOS

Edellisen ristikon voittaja on Asko Tamminen Ypäjältä.

2018

rtMnaen ti

Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan palkinto. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin

Täytä ristikko ja lähetä se 30.6.2018 mennessä: Sallila Yhtiöt, Loimijoentie 65, 32440 Alastaro LIEKE 1/2018

a i g r e ä n v i E pä Forssassa

Sallilassa

Forssan kaupungin varikko, Talsoilankatu (sisäänkäynti ja autoparkki)

Sallila Energian pääkonttori, Loimijoentie 65, Alastaro

Tarjolla grillimakkaraa ja pullakahvit

TARKISTUTA ASIAKASTIETOSI - ruisleipä vaivan palkaksi!

SIIRRY SÄHKÖISEEN LASKUUN - saat yllätyslahjan. Ota verkkopankkitunnukset mukaan! UUDET sähkönmyyntituotteet

AURINKOPANEELIT vuokralle tai omaan kiinteistöön

LAPSILLE ilmapalloja ja Epun jengin puuhapiste

SÄHKÖAUTOJEN latauspisteet

MUKANA TAPAHTUMASSA Vapo ja Forssan kaupunki

SALLILA SÄHKÖNSIIRTO esittelee toimintaansa

tiistaina 15.5. klo 14–18

torstaina 17.5. klo 10–15

LAPSILLE Epun jengin puuhapiste

! a o l u t e v Ter Puh. 029 70200 100 www.forssanenergia.fi

Puh. 03 412 61 www.fvp.fi

Puh. 02 76 431 www.sallila.fi