Lieke 2/2018 by Huima

SALLILAN JA FORSSAN SÄHKÖYHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

2/2018

iulunnkkseähjkäönV jo käyttöön Talviurheilun historiaa Loimaalla

Lkyileäksesä

Koomikko Piia Rekola löytää

huumoria arjesta Energiaa

auringosta

SISÄLLYS

POTINKARA POHTII

Kultaharkoista ja tosiasioista Potinkara pohtii

Lyhyesti

Punkalaitumen naurattavin nainen

Maasulun kompensointi suojaa vikatilanteissa 7 Uusiutuvan energian edelläkävijä

Aurinkopaneelit ja latauspisteet sähköautoille

Paista kinkku, älä itseäsi Suomen kaunein työväentalo

Sopu on antanut sijaa palokunnantalossa 13 Elokuvateatteri, tanssipaikka, kirkko ja vankila

Forssa tahtoo elokuvakaupungiksi

Perinnesuksi tallentaa talviliikunnan historiaa 16 Me palvelemme

Ristikko

Lieke

SALLILAN JA FORSSAN SÄHKÖYHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI

Julkaisija Sallila Yhtiöt, Päätoimittaja Mika Potinkara, Toimitus ja kuvat Terhi Raumonen, Toimitussihteeri Pirjo Haapanen, Toimitusneuvosto Taija Lähteenmäki, Noora Karinen, Katja Mäkinen, Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Huima, Paino ForssaPrint, Forssa, ISSN 2342-1932 (painettu), Kannen kuva Terhi Raumonen.

Loimijoentie 65, 32440 Alastaro puh. 02 76 431, www.sallila.fi

LIEKE 2/2018

Kun jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei yleensä olekaan. Tuosta vanhasta viisaudesta poliisi muistuttaa varoitellessaan huijauksista, joilla meiltä yritetään höplöttää liiat rahat. Tiedätte varmaan, mitä tarkoitan – kun pukkaa viestiä, että olette perineet salaperäiseltä Afrikassa kuolleelta sukulaiselta kultaharkkoja tai teihin on Facebook-kuvan perusteella rakastunut eksoottinen kauneuskuningatar tai lihaksikas könsikäs. Minä vetoan samaan viisauteen valistaessani teitä, hyvät sähkönkuluttajat. Joku teistä saa puhelun, toista tartutaan hihasta marketin käytävällä. Tarjotaan uutta sähkösopimusta. Voihan tuota ajatellakin, tuumii silloin moni ja antaa yhteystietonsa. Kohta tulee postissa kirje, mutta eihän se olekaan edullinen sähkötarjous, vaan sopimusvahvistus. Tässä kohtaa moni ottaa meihin yhteyttä ja ihmettelee, että mitä oikein tapahtui ja auttakaa nyt. Me kerromme, mitä on käynyt, mutta paljoa emme pysty enää tekemään: Asiakas on ymmärtämättään vaihtanut sähkönmyyjää, eikä aina ole perillä siitä, paljonko on vaihdolla säästämässä rahaa, vai onko lainkaan. Räikeimmässä tapauksessa on luvattu 200 euron säästö, vaikka pienen kerrostaloasunnon koko vuoden sähkölasku on jäänyt alle tuon summan! Tarinan opetus: ennen kuin lähdet vaihtamaan sähkönmyyjää, ole perillä siitä, paljonko nyt maksat sähköstäsi. Kun haluat kilpailuttaa sähkösopimuksesi, pyydä tarjous myös Sallilalta tai Forssan Energialta. Me laskemme sinulle, paljonko voit oikeasti säästää. Onko siis sähkönkulutus yksi niistä monista asioista, joista nykymaailmassa täytyy kantaa jatkuvaa huolta? Ei sentään. Jos taloutesi energiankulutus on suurta, siihen kannattaa toki kiinnittää huomiota ja varmistaa, että sinulla on tarpeisiisi sopiva sähkösopimus. Jos taas kulutat vähän sähköä – tyypillisesti näin on pienissä kerrostaloasunnoissa – ei kilpailuttamalla pysty juuri säästämään. Tehokkaammin säästät, jos muistat sammuttaa kahvinkeittimen heti käytön jälkeen. Kun ostat sähkösi paikalliselta yhtiöltä, tiedät mistä maksat ja paljonko maksat. Jos on kysyttävää, me vastaamme niin, että ymmärrät. Tämä on lupaus. MIKA POTINKARA

Myyntijohtaja

Paulinkatu 9, 30420 Forssa puh. 029 70200 111, www.forssanenergia.fi

Paulinkatu 9, 30420 Forssa Puh. 03 412 61, www.fvp.fi

LYHYESTI

Henkilötiedot varmistavat toimivan asiakaspalvelun Energiayhtiöt kyselevät nyt ahkerasti asiakkailtaan henkilötietoja. Syynä on alkuvuonna 2020 käyttöön tuleva kaikkien Suomen sähkönkäyttäjien yhteinen mittaustietokanta, Datahub. Sieltä löytyvät tulevaisuudessa kaikki asiakasja kulutustiedot. Tämä keskitetty järjestelmä mahdollistaa tietojen tehokkaamman välittämisen ja hyödyntämisen ja sitä kautta paremman asiakaspalvelun. Sähkönkäyttäjiltä tarvitaan osoite-, puhelin- ja sähköpostitiedot sekä henkilöasiakkailta henkilötunnus ja yritysasiakkailta Y-tunnus. Näitä tietoja kerätään tässä vaiheessa normaalien asiakaskontaktien yhteydessä sekä verkkosivuilla olevilla lomakkeilla.

Oletko tehnyt osoitteenmuutoksen myös meille? Sallila Yhtiöiden laskujen jakelusta huolehtii pääosin Jakeluyhtiö Suomi. Jos olet muuttanut ja tehnyt muuttoilmoituksen Postille, tämä tieto ei välity meille. Huolehdithan siis uuden osoitteen ilmoittamisesta myös meille, jotta postimme löytää perille.

kaptimuelaämnäp?pu

Kun huomaat katuvalon sammuneen ja haluat saada taas valoa pimeään, ota yhteyttä oman kuntasi tekniseen toimeen. Katuvalot omistaa joko kunta tai ELY-keskus, ja omistaja tilaa valaisinhuollon haluamaltaan sähköurakoitsijalta.

Onlinesta löytyvät kulutustiedot ja laskut Sallilan ja Forssan Energian verkkosivuilta pääsee kätevästi yhtiöiden Online-palveluihin. Siellä voi helposti tarkastella sähkölaskuja ja seurata sähkönkulutusta tunti-, päivä-, kuukausi- ja vuositasolla. Online-palvelun käyttöönotto edellyttää rekisteröitymistä, johon tarvitaan asiakasja käyttöpaikkanumerot. Nämä löytyvät sähkölaskusta. Verkkosivujen Sähköisen asioinnin kautta voi myös muun muassa tehdä muuttoilmoituksen ja sähkösopimuksen, tilata sähköliittymän sekä antaa palautetta. Näiden palvelujen käyttäminen ei vaadi kirjautumista Online-palveluun.

Mikä on sinun energiatekosi? Lokakuussa vietettiin valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Sen kunniaksi oli verkkosivuillamme kilpailu, jossa kysyimme ”Mikä on sinun energiatekosi?” Saimme vastauksia yli viisi ja puoli sataa. Energian järkevä käyttö on selvästi kiinnostava ja ajatuksia herättävä aihe, joka on aina ajankohtainen, olipa Energiansäästöviikko tai ei. Monen vastaajan energiateko oli turhien valojen sammuttaminen. Vastausten perusteella paljon energiatekoja tehdään myös muun muassa tinkimällä yksityisautoilusta, säästämällä vettä suihkussa sekä pyykin- ja astianpesussa, laskemalla huonelämpötilaa, käyttämällä led-lamppuja ja kierrättämällä mahdollisimman paljon. Kilpailun arvonnassa onni suosi Jani Asikaista ja Tomi Koskista, jotka saivat palkinnoksi lahjakortin. LIEKE 2/2018

TERHI RAUMONEN

Punkalaitumen naurattavin nainen Televisiostakin tutuksi tullut koomikko Piia Rekola nauttii maalaiselämästä Punkalaitumella. Hän repii arkipäivän elämästä huumoria, joka on usein ronskia, toisinaan melkein sysimustaa – ja rentouttavaa sekä kuulijalle että esittäjälleen.

iia Rekola on välillä käynyt asumassa muuallakin, mutta veri on aina vetänyt takaisin Punkalaitu-

melle. –Vuosi sitten syksyllä muutin Vaasaan, ja siellä tuli yksi kappale lapsiakin. En oikein siihen kaupunkikerrostaloelämään sopeutunut, niin mies sitten sanoi, että muutetaan takaisin Laitumelle. Nyt asutaan minun vanhassa mummulassani, ja onhan tämä aika idyllistä elämää, hän sanoo. –Opettelen leikkimään kotia miehen ja lapsen kanssa, mies opettelee elämään maalla ja minä nautin elämästäni. Punkalaitumella ovat ystävät ja sukulaiset, koko tukiverkosto. Maalla on muutenkin mukavaa ja mutkatonta: kauppareissua varten ei tarvitse pyntätä. Täällä on kaunista ja kiireetöntä. –Varsinkin kun tästä lähtee Huittisiin päin ajelemaan, on maisema niin nättiä etenkin keväällä ja kesällä. On tönöä siellä, tönöä täällä. Ei liikaa ulkopuolisia ärsykkeitä, ei ostoskeskuksia, ei tarvitse ryntäillä. Kiirettä ei ole, mutta silti asiat hoituvat. Se on Punkalaitumella ehkä kaikkein parasta, sanoo Piia Rekola. –Keväällä aloitettiin remontti rintamamiestalossa ja tarvittiin sähkömies, putkimies ja muurari. Kaikki kävivät paikalla saman päivän aikana, kun niille soittelin. Täällä tapahtuu. Ei tulla kolmen viikon päästä vaan heti. Yhteisöllisyydestä on tullut muotisana, joka Piian mielestä on Punkalaitumella täyttä totta.

LIEKE 2/2018

–Kaikki ihmiset täällä tuntevat toisensa. Jos vaikka lähtee keikkareissulle, niin naapurit kyllä pitävät huolta, ettei tontilla pyöri ihmeellisiä ihmisiä. Asun tuossa Pöllönaukealla, ja siellä on tämmöinen sanonta, että ”ei täällä mitään kytätä, mutta kunhan vähän osu silmään”. Me pidetään toisistamme huolta. Huolenpito antaa myös aineksia huumoriin. –Tässä yhtenä iltana olin lenkillä, niin eikö heti yks luulemaan, että minulta on auto rikki ja tarjosi kyytiä. Ei täällä pääse edes laihtumaan: kun yrittää liikkua, niin viedään väkisin autolla kotiin!

” VIIHDYTTÄMISEEN JÄI KOUKKUUN Piia on aina ollut kova puhumaan ja monesti se porukan naurattaja. Toijalassa asuessaan hän kävi Tampereella katsomassa paljon standup-keikkoja, joista käänteentekevä oli melko huono. –Lavalla oli aloitteleva mieskoomikko, ja sanoin kaverille, että vaikka menisin nyt heti tuonne, olisin hauskempi kuin tuo. Ja jos minä jotain sanon, niin yleensä myös pidän sen. Piia lähti standup-kurssille ja sieltä ensimmäiselle klubikeikalle Helsinkiin On the Rocks -baariin. Se oli menoa. –Siihen tunteeseen jäi heti koukkuun: kun sai jonkun nauramaan ja hyvälle mielelle. Standup-keikkojen tekeminen alkoi vuonna 2007 ja on jatkunut siitä asti muiden töiden ohella aina sen mukaan, miten Piiaa itseään on kiinnostanut. –Jos sillä pitäisi elää, silloin siitä voisi tulla ahdistavaa. Nyt kun äitiysloman jälkeen on taas päässyt tekemään vähän enemmän keikkaa, olen nauttinut. On se mahtava tunne. Saa päästää höyryjä! Piian keikkasetissä ei ainakaan toistaiseksi ole äitiyteen liittyvää huumoria. –Joillekin se voi olla arka aihe. Koetan vältellä sellaisia aiheita, jotka voivat loukata. Esimerkiksi uskonto ja politiikka saavat minun puolestani olla.

Uskallan lavallakin olla oma itseni.

”

Piian huumorin tavaramerkiksi onkin muodostunut ennen kaikkea itseironia. –Läskijutut ovat ihmisten mielestä hauskoja. Kun he ovat vähän aikaa kuunnelleet minun juttujani, he tajuavat, että tuo ihminen on ainakin täysin sinut itsensä kanssa, hekin voivat olla ihan rauhassa – ja nauraa. Piia ei ole niitä koomikoita, jotka käyvät yleisön kimppuun. Hän on armoton vain itselleen. –Jos on ostanut kalliin lipun klubikeikalle ja tulee siellä nolatuksi, ei varmasti mene keikalle toista kertaa. Yleisö maksaa meidän palkan, täytyy vähän miettiä sitäkin.

LAVALLE TÄYTYY MENNÄ NÖYRÄNÄ Koomikot myös kilpailevat keskenään. Piia on päässyt finaaliin sekä Vuoden Stand up -tulokas että Ken on heistä hauskin? -kilpailuissa. –Olen kyllä vähän sitä mieltä, että komiikasta ei oikeastaan voi kilpailla, koska kaikilla on erilainen huumorintaju. Kokemuksena kilpailut olivat tosi hauskoja, niin kuin myös Nelosen Stand Up! -ohjelma. Olen mennyt kilpailuihin sillä asenteella, että mennään koettamaan, ilman mitään paineita. Keikoilla yleisöt ovat erilaisia, ihmiset nauravat saman setin eri kohdille. –Minulle parhainta yleisöä ovat keskiikäiset, ehkä hiukan humaltuneet ihmiset, mutta oikeastaan tykkään kaikista. On hauskaa, kun ei aina ole niin helppoa,

että joutuu oikeasti tekemään vähän töitä saadakseen porukan nauramaan. Olen joskus sanonut, että sitten kun minulle tulee tunne, että osaan tämän täydellisesti, niin lopetan saman tien. Lavalle ei voi mennä polleana poikana tai tyttönä, täytyy mennä nöyränä ja kunnioittaa yleisöä, joka on tullut sinua katsomaan, Piia kiteyttää. Kaikkia ei voi kuitenkaan miellyttää. Piia saa yleensä positiivista palautetta puhuessaan asioista niiden oikeilla nimillä, mutta on tultu myös moittimaan, että hän kiroilee liikaa. –Naiselle tullaan helpommin sanomaan, että ei sitä veetä tarvitse joka paikkaan laittaa. Minä vain en ole ikinä ollut mikään tyttömäinen tyttö. Tykkään siitä, että asiat sanotaan suoraan, enkä rupea kertomaan mitään prinsessajuttuja. Olen joskus ollut vuosia töissä alkoholistiparantolassa. Se työpaikka on tehnyt aika hyvää meikäläisen standupille. Siellä sai olla ja täytyikin olla oma itsensä. Uskallan lavallakin olla oma itseni.

NAURU IRROTTAA ARJESTA

Koomikko itse on verbaalisen ja mustan huumorin ystävä. –Tankki täyteen ja Reinikainen ovat parasta, mitä ihminen tietää. Kollegoista suosikkini on Ahosen Anitta Tampereelta. Minulle on sanottu, että olen pikku Anitta. Mieskoomikoista mieleen on Robert Pettersson, vähäsanainen mustan huumorin mies.

PIIA REKOLA Kotoisin Punkalaitumelta, jonne on nyt palannut asumaan. Standup-koomikko, tällä hetkellä töissä myös päiväkodissa. Vuoden 2008 Ken on heistä hauskin? -kilpailun ja Vuoden Stand up -tulokas 2009 kilpailun finalisti. Esiintynyt televisiossa mm. Nelosen Stand Up! -ohjelmassa (2017). Harrastaa puiden kantoa, lukemista ja käsitöitä. PERHE: Puoliso ja reilun vuoden ikäinen Voitto-poika.

LIEKE 2/2018

saa tosi paljon ”Siitä voimaa, kun näkee,

että ihmiset oikeasti nauttivat ja nauravat.

”

Standup-esitykset ovat jo useita vuosia olleet todella suosittuja, miksi? –Niitä katsoessaan saa heittää murheet hetkeksi unholaan ja keskittyä siihen hetkeen. On aivan eri juttu katsoa standuppia televisiosta, kuin olla paikan päällä. Kotona ollessasi mietit, että pitäisi pyykitkin laittaa kuivumaan ja oivoi ja on huono omatunto, että vain katselee televisiota. Livenä koettu standup on irtiotto arjesta. Onhan nauraminen ihan törkeän rentouttavaa, ja jos oikein kunnolla naurat, niin sehän käy ihan liikuntasuorituksesta! Esiintyessään myös Piia itse irtoaa kaikista huolista ja saa keskittyä vain siihen hetkeen. –Siitä saa tosi paljon voimaa, kun näkee, että ihmiset oikeasti nauttivat ja nauravat. Tällä hetkellä esiintyminen mahdollistaa senkin, että pääsen hetkeksi pois lapsiarjesta. Välillä on rankkaa ajella tuolla tuiskussa ja tuulessa, mutta kyllä se myös antaa paljon voimaa jaksaa ja jatkaa eteenpäin. Kotoa tulee tukea ja kannustusta. –Välillä mies antaa jotain vinkkejä juttuun, jota minä pyörittelen, ehdottaa, että näin se olisi ehkä hauskempi. En minä sitä tietenkään myönnä heti, pyrkii pian muuten provikoille!

Eppu

LIEKE 2/2018

VILLASUKAT JA ÄIDIN PORKKANALAATIKKOA Piia ei tunnustaudu jouluihmiseksi. –Joulu on hieno juhla, mutta se on niin kaupallistettu. Jo lokakuussa oli joulukalentereita kaupassa, hän paheksuu, mutta myöntää, että tulevaisuudessa mieli saattaa muuttua. –Kun Voitto tuosta vähän kasvaa, ehkä sitten nautin joulustakin eri tavalla. Nyt häntä kiinnostavat vain tyhjät pahvilaatikot ja paperit, niin ei oikein vielä pääse siihen tunnelmaan. Perhejoulua on kuitenkin tarkoitus viettää, tavata omia ja miehen sukulaisia. Paras jouluherkku on oman äidin tekemä porkkanalaatikko. Lahjaksi kel-

paisivat uudet villasukat. –Ne pitää saada joltain, eikä tehdä itse itselleen. Se on periaate. Onhan se paljon kivampi, kun joku on ne juuri sinulle kutonut. Paras juttu olisi se, jos saisi vain oikeasti olla läheisten ihmisten kanssa, eikä olisi kiire mihinkään. Eipä sitä tällä iällä oikein muuta toivo, kuin että kaikki pysyisivät terveenä, ja kaikilla olisi hyvä olla, Piia miettii. Vuosia sitten hän kävi kerran Huhtamon kirkossa jouluaamun jumalanpalveluksessa, joka alkaa kello viisi. –Oli aika mahtavaa. Monta vuotta on ollut haaveena mennä uudelleen. Ehkä vielä joskus.

TERHI RAUMONEN

Maasulun kompensointi suojaa vikatilanteissa ihmisiä ja laitteita Kun sähköjohdot siirtyvät ilmasta maan alle, myös niin sanotut maasulkuvirrat kasvavat. Turvallisuuden parantamiseksi sekä Forssan että Sallilan alueelle on asennettu maasulkuvirran kompensointilaitteita. Siis mitä…? Forssan Pilvenmäen sähköasemalle on ilmestynyt uudenkarheita pömpeleitä, joiden sisällä hurisee modernia tekniikkaa. Komealta näyttää, mutta mitä ne oikein ovat? Vekottimet laittavat kuriin maasulkuvirran nimeä kantavan pahiksen, lupaa Mikael Forsblom laitteet toimittaneesta Multirel Oy:stä. Maasulku on yleisin vika sähkön siirtojohdoissa. Se tarkoittaa sähkövirran johtumista maaperään, kun esimerkiksi puu kaatuu linjalle. Vikatilanne aiheuttaa yleensä pikajälleenkytkennän, eli alle sekunnin sähkökatkon, niin kutsutun ”räpsyn”. – Perusajatus maasulkuvirran kompensoinnissa on se, että verkkovikojen vaikutusta saadaan pienennettyä ja henkilöturvallisuutta lisättyä, Mikael Forsblom sanoo. Hyvin tyypillinen on tilanne, jossa orava tai lintu menee muuntajan kannelle ja aiheuttaa vikatilanteen. –Kompensoinnin ansiosta eläimen aiheuttama valokaari sammuu itsestään, eikä verkostoautomatiikan tekemää sähkökatkoa tarvita. Räpsyt saattavat rikkoa kodinelektroniikkaa, vaikka toimitettu sähkö on täysin standardien mukaista, sillä laitteista on koko ajan tullut herkempiä.

KOMPENSOINTI KUTISTAA VIKAVIRRAN

Joskus vikatilanteessa voi muuntajan läheisyydessä olla ihminen. – Hän saattaa joutua vikavirran muodostamaan kosketusjännitteeseen. Vikatilanteessa muuntajan maadoitusta pitkin virtaa niin sanottu maasulkuvirta. Se ohjautuu maadoituselektrodin kautta maaperään ja hajaantuu, mutta kohdatessaan maaperän vastuksen se aiheuttaa jännitteen maahan, Mikael Forsblom kertoo. Sähkö on laiska, se etsii itselleen aina lyhimmän reitin. Huonoissa maadoitusolosuhteissa, jotka ovat Forsblomin mukaan Suomessa yleinen ongelma, voi käydä niin, että sähkö kulkee helpommin ihmisen kautta kuin maata pitkin. – Lähellä maadoituselektrodia virta voi olla satoja ampeereja, jolloin tilanne on hengenvaarallinen. Kompensointi pienentää viassa maahan kulkevan virran muutaman ampeerin suuruiseksi, jolloin vaaratilannetta ei muodostu. Maakaapeleiden vikaantumiseen on usein syypää kaivinkone. – Jos kaivinkone kaivaa keskijännitekaapeliin, saattaa vikavirtaa kulkea maahan kauhan kautta ja myös koko kaivinko-

Jyrki Tulander ja uusi laitteisto Pilvenmäen sähköasemalla.

neen lävitse. Vikapaikan lähelle muodostuva jännite aiheuttaa vaaran lähellä oleville. Kompensointi pienentää vikavirran ja sitä kautta vaarajännitteen suuruuden.

KAAPELOINTI KASVATTAA MAASULKUVIRTAA

Sallilan ja Forssan alueilla maadoitusolosuhteet ovat keskimääräistä paremmat, eikä maasulkutilanteista ole koitunut vaaratilanteita ihmisille. Forssassa kompensointilaitteistot on nyt asennettu kaikille päämuuntajille, joita on neljä, kaksi kummallakin sähköasemalla. Laitteistoja tarvitaan, koska maasulkuvirrat ovat kasvaneet, kertoo verkkojohtaja Jyrki Tulander Forssan Verkkopalveluista. – Tämä johtuu kaapeloinnista: Kaapeleiden verkkoon tuottama maasulkuvirta on suurempi kuin ilmajohtojen. Ilmajohtoverkon maasulkuvirta on 0,3 A/km ja maakaapelissa 2,4 A/km. Forssassa maakaapelointiaste on nyt 82 %. Kompensoinnista tulee käytännössä pakollista, jotta sähköturvallisuusviranomaisen asettamat turvallisuusvaatimukset pystytään täyttämään. Sallilassa maasulunsammutuslaitteet on asennettu 20132015 kaikille sähköasemille, kertoo Matti Hällfors Sallila Sähkönsiirrosta. – Kokemukset niiden käytöstä ovat olleet positiivisia. Lähes kaikki runkojohdot rakennetaan maakaapelilla, jota tulee verkkoon vuosittain lisää yli 40 km. Tällä hetkellä runkojohtoja on kaapeloitu jo yli 400 km, joten ilman sammutuslaitteistoja maasulkuvirrat olisivat vikatilanteissa aika suuria, Hällfors sanoo. LIEKE 2/2018

Huittisten Härkäpakari on uusiutuvan energian edelläkävijä

TERHI RAUMONEN

Liikenneasema Härkäpakariin asennettiin maalämpöjärjestelmä viisi vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että kesällä energiaremontti jatkui aurinkopaneeleilla. Ihan helposti niitä ei huomaakaan, mutta kun niska kenossa katsoo, siellä ne ovat: 132 uudenkarheaa aurinkopaneelia liikenneasema Härkäpakarin katolla. – Koska haluamme olla ympäristöystävällinen toimija, sopii aurinkosähkö meille tosi hyvin, kiteyttää Härkäpakarin toimitusjohtaja Timo Tuomola. Aurinkopaneelien asennusta harkittiin jo vuonna 2013, mutta silloin päädyttiin asentamaan maalämpöjärjestelmä. – Se on ollut meille hyvä ratkaisu. Aiemmin öljyä kului vuodessa huomattavasti paljon enemmän kuin nyt. Säästöä on siis syntynyt, ja samaa järjestelmää voidaan kesällä käyttää jäähdytykseen. Maalämpöjärjestelmän myötä sähkönkulutus nousi jonkin verran. Heinäkuun alusta saakka sähköä liikenneasemalle ovat tuottaneet omat aurinkopaneelit. – Koska se aurinko on tuolla olemassa ja tuottaa ilmaista energiaa, niin kiinnosti saada sitä hyödynnettyä. Ettei olla kokonaan ostoenergian varassa. Järjestelmän hankkiminen tietysti maksoi, mutta eiköhän se alle 10 vuodessa maksa itsensä takaisin, Timo Tuomola uskoo.

kaksi Timon tytärtä työskentelee yrityksessä. Tuomolat pyörittävät Härkäpakarin katon alla sekä kahvila-ravintolaa, Hesburgeria että laukkuliikettä. Vuokralaisena on K-Market. Asiakkaita palvelevat myös Nesteen tankkauspiste sekä sähköauton latauspiste. – Me haluamme palvella monipuolisesti sekä paikallisväestöä että ohikulkumatkalla olevia. Koetetaan saada asiakkaita tulemaan myös kaupunkiin meidän kautta, Timo Tuomola sanoo. Kun yritykset tekevät investointeja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, usein otetaan esiin vaikutus yrityskuvaan. Miten on liikenneaseman kohdalla? – Me toivomme, että se vaikuttaa. Uskomme, että ihmiset miettivät näitä asioita yhä enemmän.

VASTUULLINEN YRITYS KIINNOSTAA

Sallilan toimittaman aurinkosähköjärjestelmän asennus sujui tilaajan mielestä erittäin hyvin. – Ollaan tosi tyytyväisiä tähän yhteistyöhön. Kaikki meni niin kuin puhuttiin, asennus hoidettiin asiantuntevasti vain muutamassa päivässä. Kun paneelit olivat katolla, tarvittiin hiukan johtojen vetoa sisällä, ja seurantajärjestelmä laitettiin saman tien toimintaan. Siitä pääsemme katsomaan, miten paneelit tuottavat meille sähköä, Timo Tuomola kertoo. Härkäpakari on pysäytellyt liikennettä Huittisista Tampereen suuntaan johtavan valtatie 12:n varrella jo yli 20 vuoden ajan. Perheyrityksen perusti Timo Tuomolan isä Raimo, jonka kanssa he vetävät yritystä nyt yhdessä. Myös 8

LIEKE 2/2018

”Koska se aurinko on tuolla olemassa ja tuottaa ilmaista energiaa, niin kiinnosti saada sitä hyödynnettyä.”

TERHI RAUMONEN

Sallila Sähköasennukselta aurinkopaneelit ja latauspisteet sähköautoille Aurinkopaneeleja asennetaan asuintaloihin, maatiloille ja yrityksille kiihtyvään tahtiin. Taloyhtiöt katsovat tulevaisuuteen rakennuttamalla sähköautoille latauspisteitä. Kumpaankin on tarjolla merkittävää rahallista tukea. Aurinkopaneelien rivistö on yhä tutumpi näky, ollaanpa sitten pientaloalueella, kaupungin keskustassa tai peltojen keskellä. Sallila Sähköasennus tarjoaa asiakkailleen Suomessa valmistettuja Salo Solarin aurinkopaneeleja. Eniten niitä on asennettu kotien ja maatilojen yhteyteen, kertoo liiketoimintajohtaja Jiri Tähkänen. – Maatiloille paneelit sopivat erityisen hyvin sen takia, että siellä sähkön kulutus on itsessään suurta. Aurinkopaneeleista parhaan hyödyn saa, kun pystyy käyttämään itse kaiken niiden tuottaman sähkön. Vaikka verkkoon myydystä ylimenevästä osuudesta saa maksun, edullisinta on käyttää tuottamansa sähkö itse. Silloin säästää siirtomaksuissa ja sähköverossa. Kun oma kulutus on riittävän isoa, paneelit maksavat itsensä takaisin lyhyemmässä ajassa. Investoinnin kannattavuuteen vaikuttavat myös verovähennykset ja tuet. – Yksityishenkilöt saavat aurinkopaneelihankintojen työn osuudesta kotitalousvähennystä. Maatalouspuolella investointitukena on mahdollista saada 40 % yli 17 500 euron investoinnista. Se on merkittävä summa isommissa kohteissa, Jiri Tähkänen sanoo. Miten ajankohtaisia aurinkopaneeliasiat ovat nyt joulukuussa? – Paneeleja voi asentaa myös talviaikaan, mutta juuri nyt myydään kevään parhaita asennusaikoja. Jos siis aurinkopaneelien hankinta kiinnostaa, kannattaa ottaa heti yhteyttä ja pyytää tarjous. Isommissa kohteissa toimitusaika on helposti pari kuukautta. Aurinkopaneeliasiakkaat ovat Jiri Tähkäsen mukaan olleet hyvin valveutuneita. He ovat usein jo valmiiksi selvittäneet, kannattaako paneelit asentaa katolle vaiko maahan, ja montako paneelia he tarvitsevat. – Jos on riittävän hyvät perustiedot, voi tarjouksen saada ilman käyntiäkin, mutta yleensä meiltä tullaan paikan päälle, jotta nähdään kohde kunnolla.

LATAUSPISTEITÄ PIHOILLE

Valtiovallan tavoitteena on, että Suomen teillä liikkuisi vuoteen 2030 mennessä neljännesmiljoona sähköautoa. Trafi toivoo, että kiinteistöjen omistajat huomioisivat täyssähköautojen määrän lisääntymisen ja sitä myötä kasvavan tarpeen latauspisteille. Suomalaisia kannustetaan sähköautojen ostoon hankintatuella, ja myös latauspisteiden rakentamiseen on tarjolla porkkanoita. – Merkittävimpänä muutoksena aiempaan on, että ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) on lähtenyt tukemaan asunto-osakeyhtiöitä. Taloyhtiöiden on mahdollista

Heräsikö kiinnostus? Ota yhteyttä!

Aurinkopaneelit: Jukka Huhtala 02 764 3010 Latauspisteet: Matti Lehtoranta 02 764 3009

saada tukea, jos ne rakentavat vähintään viisi sähköautojen latauspistettä. Investoinnilla ei ole alarajaa, ja tukea saa myös selvitys- ja kartoituspalveluihin, Jiri Tähkänen kertoo. Sallilan voikin tilata kartoittamaan taloyhtiön sähköverkon tilanteen: voidaanko sinne suoraan lisätä sähköautojen latauspisteitä, vai tarvitaanko esimerkiksi uutta kaapelointia tai liittymämuutoksia. – Asuinrakennuksiin ARA tarjoaa tukea 35 %, kun investointi on enintään 90 000 euron suuruinen. Esimerkiksi rivitaloyhtiölle se on jo aika hyvä porkkana, kun rakennetaan vaikkapa kahdeksan latauspistettä. Julkisiin sähköauton latauspisteisiin on puolestaan mahdollista saada 30 % investointitukea. Latausasemia on totuttu näkemään huoltoasemilla, kauppakeskuksissa ja energiayhtiöiden pihoissa. Pikkuhiljaa myös muut yritykset ovat innostumassa asiasta, Jiri Tähkänen sanoo. – Latauspisteitä rakennetaan oman henkilökunnan käyttöön tai asiakaspaikoille. Luohan se hyvää yrityskuvaa, jos asiakas pystyy asiointinsa aikana lataamaan autonsa. Lisätietoa: Motivan opas Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon on ladattavissa osoitteessa motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/ sahkoautojen_latauspisteet

LIEKE 2/2018

DIILI

Sähköä kiinteään kuukausihintaan! Diili on fiksu sähkönmyyntisopimus sinulle, joka arvostat kulujen ennakoitavuutta. Voit valita kolmesta vaihtoehdostamme sinun sähkönkulutukseesi parhaiten sopivan tuotteen ja tiedät aina etukäteen sähkölaskusi suuruuden.* Diili on tarkoitettu kerrostaloihin ja pienikulutuksisiin rivitaloasuntoihin. Sopimus on voimassa toistaiseksi, eli et sitoudu mihinkään pitkiksi määräajoiksi.

Vuosikulutus alle 1500 kWh (125 kWh/kk)*

Vuosikulutus alle 3000 kWh (250 kWh/kk)*

Vuosikulutus alle 5000 kWh (417 kWh/kk)*

9,99 €/kk

15,99 €/kk

24,99 €/kk

(Esim. 1-2 henkilön kerrostalohuoneisto)

(Esim. 3 henkilön kerrostalohuoneisto)

(Esim. rivitaloasunto, jossa muu kuin suora sähkölämmitys)

*Mikäli sähkönkäyttöpaikan mitattu kulutus ylittää kullekin kuukaudelle asetetun ylärajan, ylimenevästä osuudesta laskutetaan 5,99 snt/kWh. Sähkönsiirron laskuttaa aina paikallinen jakeluverkonhaltija.

TALVITURVA Talviturva on tuote, jossa sähkön hinta on kiinteä talviaikana 1.12.- 28.2. ja muina kuukausina hinta määräytyy tuntikohtaisesti pohjoismaisen sähköpörssin (Nord Pool Spot) ilmoittaman Suomen hinta-alueen tuntihinnan mukaan. SPOT -ajan hinta vaihtelee siis tunneittain ja asiakkaan maksama hinta perustuu aina kunkin tunnin toteutuneeseen pörssihintaan sekä käyttöpaikan tuntikohtaiseen sähkönkulutukseen. Talviajan kiinteä hinta puolestaan takaa sen, että sähkön hinta pysyy vakaana kylminä talvikuukausina. Talviajan hinta päivitetään verkkosivuillemme www.sallila.fi ja www.forssanenergia.fi viimeistään edeltävän kesäkuun 30. päivänä. Ominaisuuksiensa puolesta tuote soveltuu hyvin niille kuluttaja- ja yritysasiakkaille, jotka haluavat ostaa markkinahintaista sähköä, mutta toisaalta varmistaa talviaikaisen sähkönsä kiinteän hinnan. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla. Talviturva on tarkoitettu kohteisiin, joissa vuosikulutus on alle 50 000 kWh. Tuotteen käyttö edellyttää etäluettavaa mittalaitetta. 10

LIEKE 2/2018

1.12.-28.2.

7,11* snt/kWh 1.3.-30.11.

SPOT (+alv 24%) + 0,40* snt/kWh Perusmaksu

3,60* €/kk *sis. alv 24%

JUTUN KUVITUS: Valtteri Kuusisto

järkevän visnäkhkitönjkoäuyltukösni

TERHI RAUMONEN

Koska kinkku kannattaa paistaa, ja miten kauan jouluvaloja raaskii pitää päällä? Joulunvietossakin voi säästää energiaa ja euroja.

Paista kinkku, älä itseäsi Kinkku on monen joulupöydän kunkku. Ympäristön ja yleisen energiansäästön nimissä joulukinkku kannattaa paistaa yöllä. Sähkölämmitteisissä taloissa asuville yösähkön käyttäminen on useimmiten edullisempaakin. Kun pakastekinkun ja muutkin pakasteet sulattaa jääkaapissa, tulee pakasteen kylmyys hyödynnettyä. Jäähdytä valmiit laatikot ja muut herkut parvekkeella tai kuistilla ennen jääkaappiin tai pakastimeen laittamista. Joulusauna on yksi suurimpia sähkön kulutuspiikkien aiheuttajia. Älä paista kinkkua sähköuunissa samaan aikaan, kun saunan sähkökiuas on päällä. Saunaan kannattaisi mennä porukalla. Useimmat pitävät eniten 70-80-asteisesta saunasta, ja monelle sata astetta tekee nopeasti tukalan olon. Paista siis kinkku, mutta älä itseäsi. Kun on saunottu, muistetaan napsauttaa kiuas heti pois päältä. (Jos talon väen jälkeen saunaan vilahtaa vielä joulutonttukin, jälkilämpö kyllä riittää hänelle.)

turvallisempaa. Valosarjan voi halutessaan huoletta jättää päälle yöksi ja kotoa poistuessaan. Sijoita valojen muuntaja paikkaan, jossa ilma pääsee kiertämään. Älä käytä valosarjaa, jos sen muuntaja kuumenee tavallista enemmän. Led-valosarjat voi yleensä laittaa lasivaaseihin tai lyhtyihin. Tarkista kuitenkin käyttöohje – jos siinä kielletään pitämästä valoja pienessä nipussa, älä laita niitä vaasiin. Tarkkaile vaasin lämpötilaa.

TALOUDELLISET JA TURVALLISET LEDIT

Koristevalot ovat olennainen osa kodin ja pihan joulutunnelmaa. Tarkista valojen kunto ennen käyttöä. Varsinkin ulkona olleiden valosarjojen johtimet ja liitäntälaitteen kotelo voivat vanhetessaan haurastua. Rikkinäistä tai epäilyttävää tuotetta ei pidä käyttää. Ulkovalosarjoja voi käyttää myös sisällä, mutta sisävaloja ei ulkona. Tuotteen arvokilpeen on merkitty, soveltuuko se ulkokäyttöön. Uudet koristevalot ovat useimmiten energiapihejä ledejä. Jos valosarjan teho on yli 6 wattia, kannattaa valot kytkeä ajastimeen. Erityisen järkevää ajastimen käyttö on, jos käyttää vanhoja koristevaloja, joissa on hehkulamput. Niiden teho alkaa usein 21 watista, mutta saattaa olla jopa 100 wattia, joten käyttö on huomattavasti kalliimpaa kuin uusien ledisarjojen. Led-valosarjat toimivat yleisimmin pienoisjännitteellä (12 V tai 24 V) ja niiden lamput eivät kuumene, joten käyttö on myös

VALOSARJA 100 vrk 100 vrk koko ajan ajastettuna 8h/vrk Led 8 lamppua/0,5 W Led 80 lamppua/6 W Vanha 216 lampun sarja/ 93,3 W

0,20 € 2,30 € 34,60 €

Laskettu sähkön hinnalla 15,43 snt/kWh. (lähde: Motiva)

0,07 € 0,80 € 11,50 €

LIIKA LÄMMITYS SYÖ SÄÄSTÖN

Kun on aika karauttaa tapaninajelulle, täytyy peltilehmän moottoria ehkä esilämmittää. Ulkolämpötilasta ja lämmitintyypistä riippuen sopiva aika on 0,5-3 tuntia. Liian pitkä lämmitysaika syö lämmityksestä tulevan energiansäästön ja lyhentää lämmittimen käyttöikää. Sisätilanlämmitintä ei kannata pitää päällä yli kahta tuntia. Keski-ikäisissä (noin 10 v) ja vanhoissa autoissa esilämmitys tuo selvimmin säästöä. Uusissakin autoissa esilämmitys on kovilla pakkasilla edullisempi vaihtoehto kuin auton omien sähköisten lämmittimien käyttäminen. Hybridiautossa esilämmitys vähentää polttomoottorin käyntiaikaa. Lataushybridiä voidaan ajaa enemmän verkosta ladatulla sähköllä, koska moottori ei käy turhaan. Lähteinä käytetty: tukes.fi, motiva.fi

LIEKE 2/2018

Ravintola Sävel on saanut ilmeensä vuonna 1947, kun ravintolasalin seiniin pantiin ajan muodin muTERHI RAUMONEN kaisesti koivuvaneria.

TERHI RAUMONEN

Suomen kaunein työväentalo on talkootyön voimannäyte Suomen kauneimmaksi äänestetty työväentalo tarjoaa arvokkaat puitteet forssalaisten harrastuksille ja juhlille. Klassististyyliseen taloon on ihastunut ohjaaja Aki Kaurismäkikin.

orssassa on muitakin komeita rakennuksia kuin punatiiliset tehtaat. Kauppakadulla keskellä kaupunkia katseen vangitsee vaalea talokaunotar, jonka katolla nostalgiset kiharakirjaimiset kyltit lupaavat ravintolaa ja elokuvia. – Eivät ne enää oikein pidä paikkaansa, mutta poiskaan ei saa ottaa, kertoo Matti Uutela Forssan Työväenyhdistyksestä. Kyltit on määrännyt pysymään katolla tietysti Museovirasto, jonka ohjeiden mukaan vuonna 1930 valmistuneen talon sisätiloihin tehtiin peruskorjaus parikymmentä vuotta sitten. Tänä vuonna julkisivu sai pintaansa uuden rappauksen. Talo on kauniimpi kuin aikoihin. Ei siis ihme, että se valittiin Demokraatti-lehden äänestyksessä Suomen kauneimmaksi työväentaloksi. Kaupunki vuokrasi taloa pitkään musiikkiopiston käyttöön. 2015 se palasi työväenyhdistykselle, joka vuokraa tiloja muille yhdistyksille. Muhkeiden seinien suojissa kokoontuvat erilaiset kerhot ja harrastuspiirit tanssimaan, laulamaan, soittamaan, voimistelemaan ja pelaamaan korttia. Yksityishenkilöt vuokraavat tiloja perhejuhliinsa, yritykset koulutustilaisuuksiin. Juhlasalissa järjestetään konsertteja ja teatteriesityksiä. – Vuokraustoiminta on virkistynyt kovasti, mutta vielä enemmänkin saisi vipinää olla, sanoo Tapio Talikainen, viitaten ison rakennuksen suuriin ylläpitokuluihin. Entisöity juhlasali loksauttaa leuat kauneudellaan. Muualla sisätiloissa voi kuvitella kulkevansa Aki Kaurismäen elokuvan lavasteissa. Ohjaaja on toki ollutkin talossa kuvaamassa.

FORSSAN KOKOUS JÄI HISTORIAAN

Työväentalon pihalle on pystytetty muistomerkki Forssan kokouksen kunniaksi. Elokuussa 1903 järjestetyssä kokouksessa Suomen Työväenpuolueesta tuli Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Kokouksessa hyväksyttyä puolue12

LIEKE 2/2018

okläeytnkyot ?

ohjelmaa noudatettiin melkein 50 vuoden ajan. Se sisälsi vaatimukset käytännössä kaikista nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan eduista ja oikeuksista kuten yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta, maksuttomasta opetuksesta ja sukupuolten tasa-arvosta. Historian kirjoihin jääneen kokouksen näyttämönä toiminut työväentalo tuhoutui tulipalossa 1912. Samoin kävi sen seuraajalle vuonna 1929. ”Mielenvikaisen murhapolttajan kaamea tihutyö” otsikoi Hämeen Sanomat 26.6.1929. Työväentalon ohella poroksi paloivat Seurahuone, VPK:n talo ja muutama asuintalo. – Tämä Forssan kolmas työväentalo rakennettiin kahdeksassa kuukaudessa ja suurimmaksi osaksi talkoilla, Matti Uutela kertoo. Suunnittelijana toimi rakennusmestari Heikki Siikonen. Paljon SDP:n historiaa ovat nähneet nämäkin seinät. Lämpiössä muistetaan reliefillä Eino Rauniota (1909-1979), joka oli forssalainen pitkäaikainen kansanedustaja ja valtiovarainministeri Rafael Paasion ja Mauno Koiviston hallituksissa. Talossa ovat vierailleet niin Koivisto, Tarja Halonen kuin Martti Ahtisaarikin, jonka menestyksekäs presidentinvaalikampanja alkoi täältä.

okläeytnkyot ?

TERHI RAUMONEN

Se on muuttanut välillä muotoaan ja väriään, mutta seissyt tutulla paikallaan Loimijoen varrella jo reilusti toista sataa vuotta. Huittisten palokunnantalo, Wanha WPK, on palvellut huvin ja hyödyn tukikohtana, jossa yhteinen hyvä on työntänyt luokka-ajattelun ja poliittiset näkemyserot syrjään.

Sopu on antanut sijaa palokunnantalossa

ulkisivussa komeilee Huittisten VPK:n perustamisvuosi 1884. Palokunta osti talon vuonna 1904 kauppias Hellmannilta 3000 markan hintaan. Kaupparakennus ei ollut kaiketi uudenkarhea, sillä sitä ryhdyttiin heti laajentamaan ja kunnostamaan. 1930-luvulla koko rakennuksen malli muuttui, kun siitä tuli ”nelipäätyinen”. Aiemmin päätyjä oli ollut kaksi. VPK:n 100-vuotishistoriikin laatija Tapani Mikola mainitsee kirjassa huittislaisille ominaisen piirteen: ”sellainen merkillisyys, että luokka-ajattelu ja sittemmin puoluepoliittinen toiminta jätetään sivuun järjestötoiminnassa”. Taloon ovat sen historian aikana mahtuneet palokuntalaisten lisäksi Huittisten työväenyhdistys ja porvarillisempi Nuorisoseura. Ison rakennuksen ylläpito edellytti jatkuvaa varainhankintaa. Järjestettiin iltamia, arpajaisia ja teatteriesityksiä. 1900-luvun vaihteen tienoissa olivat huviretket suurta muotia. Siipirataslaiva Alku kuljetti retkeläisiä pitkin Loimijokea tai Kokemäenjokea. Mukana oli VPK:n torvisoittokunta, ja retkillä järjes-

tettiin urheilukilpailuja. Joulukuun 3. päivän iltana 1905 VPK:n sali täyttyi ääriään myöten. Sinne ahtautui lähes tuhat pitäjäläistä vaatimaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja yksikamarista eduskuntaa sekä keskustelemaan sopivasta valtiopäivämiehestä. Lisäksi päätettiin antaa potkut urkuri Saariselle, joka oli esiintynyt santarmin kätyrinä – ”inhottava ja häpeällinen teko”, pöytäkirjassa paheksutaan. ”Kokouksessa vallitsi koko ajan mallikelpoinen järjestys, vaikka keskustelu eri puoluekantoja edustavain kesken usein kiihtyi hyvinkin vilkkaaksi,” huomautettiin Satakunta-lehdessä (7.12.1905).

TULE SELLAISENA KUIN OLET

Palokunnantalo toimi välillä myös kiertokouluna ja kunnantalona sekä yhteiskoulun voimistelusalina. Jatkosodan aikaan siellä koulutettiin alokkaita. Vuonna 1919 alkanut elokuvien näyttäminen loppui vasta 2008. Siitä lähtien Wanha WPK on toiminut ravintolana, jonka Anna ja Niko Rajaniemi ovat omistaneet nyt kahden vuoden ajan. – Onhan tämä aivan ainutlaatuinen

ympäristö, ja työpaikkana tosi viihtyisä, Anna Rajaniemi sanoo istuessaan ravintolasalissa. Valoisan, avaran salin katto on yhä korkealla. Katto ja lattia ovat säilyneet alkuperäisinä. Paikoillaan ovat myös vanhat näyttämöverhot. Tunnelmalla on hintansa. – Tämän ikäisessä talossa on aina jotain korjattavaa. Tekeminen ei lopu kesken. Keittiötä on uusittu ja rännejä korjattu. Kiitos kaikkien talosta yli sadan vuoden ajan huolta pitäneiden, voi Wanhan WPK:n saliin nyt istahtaa nauttimaan ruuasta ja miljööstä. Lounasta on tarjolla joka arkipäivä. Iltaisin ja viikonloppuisin paikka toimii tilausravintolana, jossa järjestetään perhejuhlia ja kokouksia. Saman katon alla Ilonan maalaispuoti myy lähialueen tuotteita, pääasiassa elintarvikkeita ja sisustustavaraa. – Tämä on kiva juhlapaikka ja kaunis lounasympäristö, jonne kuitenkin uskaltaa tulla syömään myös työvaatteissa, Anna Rajaniemi summaa. Talon perinteen mukaisesti kaikki ovat edelleen tervetulleita sellaisena kuin ovat.

LIEKE 2/2018

TERHI RAUMONEN

Elokuvateatteri, tanssipaikka, kirkko ja vankila Punkalaitumen Mäenpään työväentalo on 110 vuoden aikana ehtinyt olla monenkirjavan toiminnan tyyssija. Tavoitteena on saada talolle taas toimintaa ja väki viihtymään siellä.

un nikkarityylinen työväentalo nousi korkealle mäelle vuonna 1908, siihen rakennettiin ajan tavan mukaisesti torni. Sieltä aukeaa yhä huikea näköala Punkalaitumenjoelle. – Talon rakentaminen talkoilla on ollut valtava urakka. Talkoisiin osallistuttiin innolla, koska tarve saada oma kokoontumistila oli suuri, sanoo Jouko Mäkelä. Työväentalo ei ollut vain työväestön projekti, vaan paikalliset talollisetkin pitivät sitä tarpeellisena. Heiltä saatiin rakennukseen mm. puutavaraa. – Näin monenlaisiin sivistys- ja kulttuuriharrastuksiin saatiin tila. Täällä oli lukupiiri, näytelmäkerho, soittokunta, kirjasto ja lehtilukusali. Talo on palvellut ihmisiä hyvin, sanoo Irma Rantanen, joka tuntee rakennukseen lukkarinrakkautta. – Mäki oli lapsuuden leikkipaikkani, jossa kaiken ikäiset lapset kulkivat isona laumana. Isäni näytti täällä elokuvia ja äiti lausui runoja. Minäkin olen ollut lavalla tonttuleikissä. Kansalaissodan aikaan työväentalo toimi vankilana. Myöhemmin sotien aikaan se oli armeijan käytössä koulutuspaikkana. Kun kirkkoa korjattiin, oli työväentalo sijaiskirkkona. – Tämä on ollut keskeinen paikka Punkalaitumella, Jouko Mäkelä kiteyttää.

LIEKE 2/2018

VÄREITÄ ELI VÄHÄPUKEISIA VEDENNEITOJA Eniten väkeä vetivät iltamat ja elokuvat, joita alkuun näyttivät kiertävät teatterit. Vuonna 1941 rakennettiin oma elokuvahuone. Suosio oli suurta. Vuonna 1944 työväentalolla käytiin elokuvissa yli 34 000 kertaa. – Tämä ei ollut vain työväestön teatteri, vaan katsojia kävi koko kunnasta, ja tänne tultiin pitkienkin matkojen takaa, Jouko Mäkelä kertoo. Tansseissa ja elokuvissa työväentalolla on aikoinaan syntynyt monta pariskuntaa. Katja ja Mauri Multasta naurattaa, kun he istuvat kuvattaviksi juhlasalin penkeille. Muut paikallaolijat kiiruhtavat muistuttamaan, että nämä ovat olleet siellä katsomassa uskalletuksi mainostettua Ilmari Sarkin Väreitäelokuvaa (1965). – Väreitä katsottiin, juu, mutta silloin ei naurattanut, Mauri Multanen sanoo. Jännittämäänhän se pisti, kun nätti tyttö istui vieressä. Työväentalon mäki on ollut lapsuuden leikkipaikka myös Jouko Valoselle, joka nyt esittelee yläkerrassa sijaitsevaa elokuvahuonetta. Oven takaa paljastuu aikakapseli: entisajan elokuvannäyttäjän työpaikka, jonka sydämenä on Bauerin valokaariprojektori. – Haaveena on, että se saataisiin vielä kuntoon, ja elokuvatoiminta talolla voisi jossain muodossa jatkua.

okläeytnkyot ? TORSTAITANSSIT TAKAISIN?

Elokuvien näyttäminen loppui 1973, kun televisio vei niiden paikan ihmisten viihdyttäjänä. Pikkuhiljaa talo hiljeni, mutta nyt sitä on jälleen herätelty henkiin. Kotiseutuliiton tuella on tehty ikkunaremontti. – Museoviraston arkkitehdin kartoituksessa todettiin, että oli hyvä, ettei työväenyhdistys ollut rikkaampi: täällä on sen vuoksi säilynyt kaikki vanha niin hyvin, Irma Rantanen sanoo. Ravintolatilan katto ja seinät on levytetty 60-luvulla, ja 80-luvulla on rakennettu sisävessat. Muuten talo on jotakuinkin alkuperäisessä asussaan. Viimeisen vuoden aikana talossa on ollut enemmän ohjelmaa ja tilaisuuksia kuin sitä edeltävänä 30 vuotena yhteensä, sanoo Jouko Mäkelä. – On ollut konsertteja, kasakkateatteri, näytelmä, vappujuhlat, karaoketanssit. Uudelleen sisään ajaminen ottaa tietysti jonkin verran aikaa. Kuntalaiset huomaavat, että tänne kannattaa tulla, tarjolla on hyviä tilaisuuksia. Edelleen Punkalaitumen Työväenyhdistyksen omistamassa talossa vietetään myös perhejuhlia: häitä, synttäreitä, rippijuhlia. Ehkä aikanaan hyvin suositut torstaitanssitkin vielä tekevät paluun, ovathan tansseissa soitetut levytkin tallella – ja niitä on peräti 1400 kappaletta.

Likylässä eke

TERHI RAUMONEN

Tuleeko Forssasta Suomen Hollywood? Kaikki on mahdollista, sillä Yrityskehityksen käyntiin polkaisema Forssa Film Office ainakin kosiskelee kaupunkiin tuotantoyhtiöitä kuvaamaan ihan tosimielellä.

Forssa tahtoo elokuvakaupungiksi – Tämä taitaa olla hiukan eksoottinen juttu, Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Maria Jokinen naurahtaa. Kesällä alkunsa saanut Forssa Film Office on Yrityskeskuksen hankkeista pienimmästä päästä, mutta on jo ehtinyt saada valtakunnallistakin julkisuutta. LounaPlussan kautta rahoitetun hankkeen tarkoituksena on houkutella Forssan kaupungin seudulle elokuva- ja tv-tuotantoja sekä mainosfilmien kuvauksia. Jokisen mielestä Forssa ympäristöineen sopii kuvauspaikaksi loistavasti. – Sijainti lähellä pääkaupunkiseutua on yksi ehdoton vahvuus, sillä päivärahakustannukset ovat tuotannoissa isoja. Forssan palvelutaso on hyvä: majoituskapasiteetti verrattuna samankokoisiin kaupunkeihin on hyvä, catering- ja kuljetuspalveluiden saatavuus on hyvä, hän luettelee. Kuvauspaikoiksi on tarjolla niin kaunista luontoa kuin vanhaa tehdasmiljöötä. – Suurkaupungiksi Forssaa ei saa, mutta kaikki muu onnistuu. Tammelasta löytyy kaksi kansallispuistoa, Ypäjältä hevosia, Jokioisilta museorautatie ja kartano. Luonto ja maaseutu ovat täällä helposti saavutettavissa kansainvälisiäkin tuotantoja ajatellen. Tänne on Helsinki-Vantaalta aika paljon helpompi tulla kuin Lappiin, toimitusjohtaja visioi.

ELINVOIMAA JA ELOKUVATURISTEJA

Hankkeen sivut: forssafilmoffice.fi

Suoratoistopalvelut ovat mullistaneet tv:n katselun. Tuotantoihin satsataan paljon rahaa. Maria Jokisen tavoitteena on saada osa noista miljoonista Forssan seudulle lisäämään elinvoimaa. – Kun kokonainen produktio sijoittuu tänne, esimerkiksi 40 henkeä majoittuu, syö ja käyttää muita palveluita kahden kuukauden ajan, on se merkityksellistä. Paikallisiin palveluihin kuluu kuvausbudjetista helposti puolet, yleensä satojatuhansia euroja, hän tietää. Hankkeelle on tuotettu sekä suomeksi että englanniksi nettisivut, joissa esitellään Forssan seutua ja esimerkkejä kuvauspaikoista. – Toivoisin, että suhteellisen pian saataisiin tänne produktio, jotta päästäisiin tekemään koeponnistus. Siitä opittaisiin, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, Maria Jokinen sanoo. Tärkeä yhteistyökumppani on Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, joka suunnittelee oheen omaa hanketta elokuva-alaan liittyvästä koulutuksesta. – Tänne sijoittuviin tuotantoihin olisi koulun kautta tarjolla esimerkiksi maskeeraajia, kampaajia ja cateringiä. Forssassa on toki jo kuvattukin osia elokuvista. Pilvenmäen raviradalla kuvattiin kesällä 2014 Ajomiestä, jota kuvattiin myös Loimaalla. Pari vuotta sitten Tom of Finland -elokuvan sotilaat polskivat avannossa Tammelassa. – Olisihan se hienoa, kun täällä kuvattaisiin jokin iso elokuva, joka menisi laajaan levitykseen. Kuvauspaikoista voisi tulla turistikohteita, niin kuin vaikka Game of Thronesin ja Emmerdalen kohdalla on käynyt. Lappeenrannan matkailukin hyödyntää ulkomaille myytyä Sorjonen-sarjaa. Forssan lisäksi valkokankaalle ja ruutuun voisivat päästä forssalaiset, sillä isot tuotannot tarvitsevat paljon avustajia. – Leffan tekeminen on kiehtova maailma, toimitusjohtaja Jokinen vinkkaa. LIEKE 2/2018

Perinnesuksi tallentaa talviliikunnan historiaa TERHI RAUMONEN

500 paria suksia, 150 paria monoja ja iso läjä muuta talviurheilukamaa. Loimaan Perinnesuksi vaalii Juvan vesitornin kupeessa ainutlaatuista kokoelmaa, jonka äärellä muistellaan menneitä ja josta lainataan rekvisiittaa elokuviin ja teattereihin. – Ostelin kirpparilta ja huutokaupoista eri-ikäisiä suksia. Kahdet puusukset löytyivät vanhan taloni ullakolta. Tein luokanopettajan hommia ja vein vanhoja suksia kouluun näytille lapsille. Jossain vaiheessa minä vain hulluunnuin suksiin ja rupesin hommaamaan niitä aina vain lisää, Jouko Pukki valottaa keräilyn alkuaikoja. Ensimmäinen suksinäyttely koottiin Kertunmäen urheilumajalle. Turun Sanomat teki siitä jutun, ja vaikka siinä ei ollut yhteystietoja, löydettiin Pukki erikoisen nimensä vuoksi Loimaalta helposti. – Ihmiset alkoivat soitella ja alkoi tulla lahjoituksia. Turun Sanomien jutun luki myös MTV:n toimittaja Tiina Klemettilä. Kohta Jouko Pukki oli suksineen Ihana aamu -ohjelman suorassa lähetyksessä. Lisää suksilahjoituksia ropisi. Näyttelytilaksi saatiin kaupungilta käyttöön vuonna 2006 parakki, joka sisustettiin porukalla. Aluksi tavaroita ei riittänyt joka huoneeseen. Nyt niistä on jo runsaudenpula. – Kun suksiparista laitettiin vain toinen esille, saatiin vähän väljyyttä, kertoo Risto Heinonen ja esittelee harvinaisia saranasuksia. Karhun valmistamat sukset kehitti lentokoneinsinööri Edward Wegelius 40-luvulla. Kahtia taittuvat sukset oli nätti pakata lentokoneeseen mukaan. 16

LIEKE 2/2018

– Esitteen mukaan sarana oli suksen vahvin kohta!

MÄKISUKSET KARI TAPIOLLE

Suosuksi. Ampumahiihtäjä Mari Laukkasen sukset. Nopeuslaskija Kalevi ”Häkä” Häkkisen sukset. Hiihtäjä Marjo Matikaisen kämmenenkuvat betonissa. Suksivoiteita ja paketteja, monoja, kelkkoja, talviurheiluvaatteita, pokaaleja ja mitaleja. Vanhimmat esineet ovat 1800-luvun puolelta, tuoreimmat aivan uusia. Välineitä on lasten kelkoista kilpaurheilijoiden, metsästäjien, sotilaiden ja vaikkapa puhelinlaitoksen vikapartion suksiin. Kokoelma on laaja ja edustava, mutta parakki ei ole varsinainen museo, Jouko Pukki huomauttaa. – Kokoelmaa ei ole luetteloitu kunnolla, tällä porukalla ei oikein ole sellaiseen halua eikä intoa. Me vain harrastellaan näiden kanssa, jutellaan mukavia ihmisten kanssa ja esitellään näitä. Pyritään selvittämään niiden alkuperää: missä ja kuka on käyttänyt, mistä ostettu, mitä maksettu. Kaikki lahjoitukset otetaan vastaan. Koska samanlaisia suksia on kertynyt paljon, niitä lainataan esimerkiksi elokuviin ja teatteriin rekvisiitaksi. Perinnesuksen suksilla on sivakoitu Tumman veden päällä ja Mielensäpahoittaja -elokuvissa.

– Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset -elokuvaan tarvittiin meiltä ampumahiihtäjän varusteet ja Kääntöpiste-elokuvaan suksipussi. Parhaillaan meiltä on lainassa mäkisukset Kari Tapiosta kertovaan elokuvaan, Jouko Pukki kertoo. Perinnesuksen näyttelyyn voi poiketa mennessään hiihtämään tai laskemaan mäkeä Juvan ulkoilualueelle. Kymmenkunta yhdistyksen aktiivia pitää näyttelyä auki lumiaikana joka sunnuntai kello 11–15, ryhmille lisäksi sopimuksen mukaan. Pääsymaksu on vapaaehtoinen. Facebook: Loimaan perinnesuksen ystävät

Lieke kylässä

Perinnesuksen puuhamiehet Risto Heinonen, Matti Tapio ja Jouko Pukki.

LIEKE 2/2018

me palvelemme

TERHI RAUMONEN

Sallilan tuoreimpia kasvoja ovat toimitusjohtaja Tarja Heinonen ja myyntineuvottelija Marika Kivistö. He toivovat lumista talvea.

Eläkkeelle siirtyneen Olli Eskolan jälkeen Sallilan toimitusjohtajaksi valittiin sähkövoimatekniikan insinööri ja tuotantotalouden diplomi-insinööri Tarja Heinonen. – Tulin Sallilaan viime elokuussa Vakka-Suomen Voima Oy:stä. Perheeseeni kuuluvat Huittisissa työskentelevä aviomies ja kolme lasta, joista yksi on jo täysiikäinen ja muuttanut opiskelemaan Itä-Suomeen. Kaksi asuu vielä kotona, ja toinen käy yläastetta ja toinen ammattikoulua, hän kertoo. Toimitusjohtajan työpäiviä leimaa vaihtelevuus. – Kaikki päivät ovat erilaisia, mutta päiviin kuuluu paljon erilaisia kokouksia yhteistyökumppaneiden kanssa ja myös sisäisiä kokouksia omien liiketoimintojen puitteissa. Tähtäin on kehittyä, jotta voidaan vastata käynnissä olevaan alan murrokseen. Yhteiskunnan ja energiasektorin kehittymistä ja muutossignaaleja on seurattava tiiviisti. Tarja pitää työssään eniten vaihtelevuudesta, Sallilan ihmisistä ja yhdessä tekemisestä. Tarja Heinonen Mitä kuuluu toimitusjohtajan talveen? – Jos vain kelit ovat otolliset, niin hiihtäminen ainakin ja retkiluistelua mm. Köyliönjärven jääreitillä. Suunnitelmat liittyvät paljon talviseen ulkoiluun, joten toivotaan talvisia kelejä.

HARRASTUKSENA KOIRAT JA HEVOSET

Myyntineuvottelija Marika Kivistö liittyi Sallilan joukkoon lokakuun lopulla. Tradenomiksi opiskellut Marika työskenteli aiemmin Punkalaitumen kunnalla. – Perheeseeni kuuluu mieheni lisäksi kissa ja koira. Vapaa-aikani kuluu pääasiassa koirien ja hevosten parissa. Tällä hetkellä vapaa-ajan vie nuori saksanpaimenkoirani, jonka kanssa harrastan IPOa (suojelukoirakoulutusta), hän kertoo. Ensimmäiset työpäivät ovat kuluneet työnkuvaan, ihmisiin ja organisaatioon tutustumisessa. Parasta uudessa työssä on monipuolisuus, Marika arvioi. Myös hänen talveensa kuuluu ulkoilu. – Toivon, että talvella olisi riittävästi lunta, jotta pääsisi laskettelemaan ja hiihtämään koiran kanssa.

Marika Kivistö

LIEKE 2/2018

A L K U P A L A

K O U R A S O S P A A A K L O I L P L A U K K K E O

I R A N

K A A T U S A U S A T N O S T I A N T U T Y H R I N P I A T Ä

I N H O T T A A T U N T I L A T V A T

K A R T O M T I A K A S T A R A S I E N I K E A R T Ä S I O N N I

R U J O

P U U S K R A A A A A L T A V I K I E T S E Ä I R L I L E A M T U

A V O K A D O T K A I N N I K U L A T

S O T A T O R V T I A K I A L R O A T J A L A K A O S U T R I U T

L I M A T A

noin 28,35 g

Lystikäs Mukava veitikka! heppu!

SIISPÄ LIS

LIEKE 1/2018 RISTIKON RATKAISU

AITO

-torstai

lehteillä

S E N I I L I T

L A I H A

H O V I O T S K K A U R M E K A A T R S A K U I T I K O U U N T

Jorma Kemppainen 2018

RISTIKKO

HYLKY

ystävä

isyhdää t

nikama

jymisevä

MEINATA

2018 HÄVELIÄITÄ Railo

sopimus pankki

OIVA

huhu

COOL Niinistö

rahattomia

helppo

kutupaikka zz z

Edellisen ristikon voittaja on Kaisa Heikkilä Huittisista.

Irja

vuodatus

leuhka

TILA

-tunto Moi!

poikia kuin pyydät

kermakaramelli

TURHA

+++

ihailija

Mikko

melullekin

maltillisia to ris a K

ÖLJY

vouhottaa

siten

käsityöläinen

VIILA Algeria

konstailla 1 000

solisevia

substantiivi

Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan palkinto. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin

Täytä ristikko ja lähetä se 31.1.2019 mennessä: Sallila Yhtiöt, Loimijoentie 65, 32440 Alastaro LIEKE 2/2018

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!