Lapin itsenäiset taide- ja kulttuuritoimijat -toimialakuvaus

Page 1

Lapin itsenäiset taideja kulttuuritoimijattoimialakuvaus

Kirjoittanut: Jonna Leppänen

Aluksi

Kartoituksen tarve

Lapin taide- ja kulttuuritoimijoista ei ole kattavaa ja ajantasaista tietoa, jota voitaisiin käyttää alan edunvalvonnassa, toimijoiden kontaktoinnissa tai tilastollisena pohjana taide- ja kulttuurialan kokonaiskuvaa piirrettäessä. Erinäisiä toimijalistauksia ja alueellisia selvityksiä on laadittu, mutta mikään taho ei ole nykyisellään sitoutunut keräämään ja päivittämään tietoa taide- ja kulttuurialan ammatinharjoittajista, ammattilaisten määrästä, tai itsenäisten taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminnasta. Tätä tiedon vajetta paikkaamaan Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry käynnisti hankkeen, jonka puitteissa toteutettiin laaja kyselyyn perustuva kartoitus Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden lukumäärästä, toiminnan luonteesta, toiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta sekä työllistämisvaikutuksista.

Taide- ja kulttuuritoimintaa koskevan maakunnallisen tiedon lisäksi Lapista puuttuu maakunnallinen kulttuuristrategia. Maakunnallinen kulttuuristrategia ohjaa taiteen ja kulttuurin maakunnallista kehittämistyötä sekä sitoo taiteen ja kulttuurin omana elinkeinoalanaan osaksi koko maakunnan kehitystä. Kulttuuristrategia ohjaa kehittämistoimien kohdentamista alalle sekä luo ennakoitavuutta alalle, joka on suurelta osin riippuvainen erilaisista yksityisistä ja julkisista rahoittajista. Parhaassa tapauksessa kulttuuristrategia ei jää vain hallinnolliseksi dokumentiksi, vaan tekee koko Lapin kulttuurikentän aiempaa näkyvämmäksi osaksi Lapin elinkeinoelämää sekä helposti tavoitettavaksi ylpeyden aiheeksi kaikille maakunnan asukkaille.

Tiedon keräämiseksi ja Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden tavoittamiseksi luotiin vuoden 2022 syksyllä hanke nimeltään Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden osaamis- ja tarvekartoitus tulevan kulttuuriohjelman pohjaksi. Hankkeen toteuttajana on kittiläläinen taiteen asiantuntija- ja tuotanto-organisaatio Hiljaisuus. Hankkeen toteutus oli mahdollista Lapin Liiton myöntämällä AKKE-rahoituksella. Hanke kesti 12 kk aikavälillä 1.3.2023–28.2.2024. Vastaavana projektipäällikkönä toimi taideorganisaatio Hiljaisuuden toinen toiminnanjohtaja Jonna Leppänen. Hankkeen tuottajana toiminnanjohtaja Joonas Martikainen ja viestintäkoordinaattorina Taru Tuomisto.

Lappiin tarvitaan maakunnallinen kulttuuristrategia ja strategiatyön pohjaksi tarvitaan tietoa. Lapissa toimii aktiivisesti Maakunnallisen kulttuurin asiantuntijaryhmä MAKUA, joka käytännössä tarkoittaa

Lapin ELY-keskuksen koordinoimaa, Lapin kuntien kulttuuritoimien ja Saamelaiskäräjien muodostamaa yhteistyöverkostoa, jossa on mukana myös

2

Taiteen edistämiskeskus, Lapin liitto ja Lapin aluehallintovirasto. MAKUA-verkosto tapaa säännöllisesti 4–5 kertaa vuodessa eri puolilla Lappia ja toteuttaa maakunnallisen kulttuuritoiminnan kehittämistyöhön liittyviä hankkeita, kuten tällä hetkellä käynnissä olevaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Pohjoisen puhuri -hanketta, jonka toteuttava organisaatio on Rovaniemen kaupunki. MAKUA-verkoston kautta voidaan jakaa ja kerätä tietoa kunnallisesta ja Saamelaiskäräjien toteuttamasta kulttuuritoiminnasta Lapissa ja Saamenmaalla.

MAKUA-verkoston toiminnan ulkopuolelle jäävät kuitenkin taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, jotka eivät toimi kunnallisten taidelaitosten kautta tai joilla ei ole läheistä yhteyttä Lapin kuntiin tai Saamelaiskäräjiin. Viimeistään vuoden 2022 aikana tunnistettiin tarve itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden omalle verkostolle, joka voisi toimia MAKUA-verkoston rinnalla tietoa keräten ja jakaen sekä toimijoita yhdistäen. Yhdeksi taideorganisaatio Hiljaisuuden toteuttaman hankkeen tavoitteeksi määriteltiinkin Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden verkoston perustaminen. Hankkeen ja kartoituksen myötä voidaan tällä hetkellä tavoittaa 121 henkilöä ja/tai yhteisöä Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden verkoston uutiskirjeen kautta. Tämä on merkittävä viestintäkanava alan toimijoiden kesken sekä tukee asetettuja tavoitteita myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Tätä raporttia kirjoittaessa helmikuussa 2024 olemme tilanteessa, jossa Lapin Liitto on vihdoin käynnistänyt Lapin kulttuuristrategian valmisteluprosessin. Samaan aikaan koko maan laajuisesti on valmisteilla hallitusohjelmaan kirjattu Kulttuuripoliittinen selonteko, jonka valmistelemiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän marraskuussa 2023. Taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus on murroskohdassa johtuen koko valtiontalouden tilanteesta sekä veikkausvoittovarojen ja kulttuurin, tieteen urheilun ja järjestötoiminnan välisen yhteyden purkamisesta, minkä johdosta em. alojen rahoitus siirtyi kokonaisuudessaan valtion budjetista katettavaksi vuodesta 2024 alkaen. Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden näkökulmasta käsillä on merkittävä mahdollisuus osallistua sekä maakunnalliseen että valtakunnalliseen strategiaprosessiin samanaikaisesti ja toimia maakunnallisen taidealan ja ammattilaisten äänen voimistamiseksi kummassakin prosessissa. Sekä Lapin kulttuuristrategiaa että valtakunnallista kulttuuripoliittista selontekoa valmistellaan toimijoita ja kulttuurista nauttivia yleisöjä osallistaen.

3

Tavoitteet ja kartoituksen menetelmät

Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoitustyön päämääränä oli tavoittaa toimijat ja koota tietoa Lapin ja Saamenmaan itsenäisistä taide- ja kulttuuritoimijoista. Kartoitustyö toteutettiin levittämällä kartoituskyselyä ja järjestämällä avoimia työpajoja. Ensisijaiseksi tavoitteeksi kartoituskyselyn valmistelussa nousi ammattimaisten toimijoiden lukumäärän selvittäminen mukaan lukien sekä itsenäiset yhteisöt (yhdistykset, osuuskunnat, yritykset) sekä itsensätyöllistäjät (freelancerit, toiminimiyrittäjät, sivutoimiset yrittäjät). Muita tärkeitä tavoitteita kartoituskyselylle olivat toimintamuotojen ja toiminta-alueen, eri taiteenlajien edustuksen sekä kansainvälisen yhteistyön ja kuntayhteistyön aktiivisuuden selvittäminen.

Lisäksi haluttiin tietää, onko taiteen ja kulttuurin ammattilaisia Lapin jokaisessa kunnassa. Toimijoiden vaikuttavuutta kartoitettiin toiminnan työllistämisvaikutuksia, kulttuuritoimintaan osallistuvien kuntalaisten määriä ja viestinnän vaikuttavuutta kartoittamalla. Kyselyssä kysyttiin myös toiminnan taloudellista volyymia sekä merkittävimpiä vahvuuksia ja haasteita toiminnassa.

Kartoitus oli varsinaisesti auki 31.8.2023–13.11.2023. Jonka jälkeen kyselyä pidettiin vielä avoimena muutamalle ennalta tiedossa olevalle yhteisölle, joiden olemassaolo tuli esille alustavien tulosten julkistuksen yhteydessä. Kyselyyn tuli lopulta 157 vastausta, joista lopulliseen analyysiin huomioitiin 144 vastausta. On selvää, ettei kartoituskysely tavoittanut kaikkia taiteen ja kulttuurin ammattilaisia Lapissa ja Saamenmaalla. Erityisesti saamelaistaiteilijoiden tavoittamisessa epäonnistuttiin, eikä kyselyn tuloksia voida käyttää saamelaistaiteilijoiden määrän eikä erilaisten taideja kulttuuritoimijoiden toiminnan analyysin pohjana. Myöskään muiden maakunnan taide- ja kulttuuritoimijoiden osalta kyselyn tuloksia ei voida pitää puutteettomina. Kyselyn vastaukset ja niiden pohjalta tehty analyysi antaa kuitenkin oikeansuuntaisen kuvan Lapin maakunnan itsenäisten taideja kulttuuritoimijoiden määrästä ja toiminnan luonteesta. On tärkeää, että kyselyllä kerättyä tietoa täydennetään ja päivitetään säännöllisesti tulevien vuosien aikana.

4

Toinen tärkeä tavoite kyselyn toteuttamisessa oli itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden tavoittaminen. Ennen kartoitusta Lapin itsenäisistä taide- ja kulttuuritoimijoista ei löytynyt tietoa tai yhteystietoja edes kuntakohtaisesti. Yhteystietojen kokoaminen ja yhteisen viestintäkanavien kehittäminen on tärkeää paitsi tiedon levittämiseksi ja keräämiseksi myös muihin tarpeisiin. Alan sisäinen yhteisöllisyys kaipaa tukea pitkien välimatkojen ja harvaan asuttujen suurten maantieteellisten alueiden vuoksi. Vertaistuki ja yhdessä toimiminen on erityisesti Lapissa ja Saamenmaalla tärkeää. Toimijoita on alueella vähän suhteessa maantieteelliseen pintaalaan ja siksi yhteistyö ja kohtaamiset toimijoiden kesken ei aina tapahdu orgaanisesti ilman tukirakenteita. Lisäksi laajemmat, elinkeinoalojen väliset, yhteistyöaloitteet edellyttävät tietoa toimijoista sekä mahdollisuutta tavoittaa heidät. Kartoituksen myötä on ollut mahdollista luoda esimerkkejä erilaisista taide- ja kulttuurialan toimijaprofiileista ja synnyttää mielikuvia tulevaisuuden yhteistyöpotentiaaleista eri elinkeinoalojen kesken.

Kyselyn vastauksista lopullisessa analyysissa jätettiin huomiotta eiammattilaiset sekä ne yhteisöt ja yksilövastaajat, joiden kotikunta ei ole Lapissa. Huomionarvoista kuitenkin on, että Lapin maakunnan tuntumassa erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla on useita yhteisöjä sekä taiteen ja kulttuurin ammattilaisia, jotka toimivat aktiivisesti Lapin maakunnassa ja Saamenmaalla ja joilla on suoria ja välillisiä työllistämisvaikutuksia sekä merkitystä Lapin maakunnan kulttuurikentän ammattimaiseen ja aktiiviseen luonteeseen.

Mikäli yhteisöstä tai yksittäiseltä vastaajalta oli vastaanotettu useampi kuin yksi vastaus kyselyyn, poistettiin suppeampi vastaus ja avovastausten osalta vastaukset yhdistettiin.

5

Hanke kartoituksen mahdollistajana

Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoitustyön mahdollisti

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman eli AKKE-rahoituksen tuella toteutettu Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden osaamis- ja tarvekartoitus tulevan kulttuuriohjelman pohjaksi -hanke. Kyselyn lisäksi yksivuotisessa hankkeessa toteutettiin työpajoja sekä etä- että lähitoteutuksella.

Työpajojen tarkoituksena oli tarjota toimijoille mahdollisuus tavata toisiaan, tunnistaa ja oppia sanoittamaan omaa ammattitaitoa ja osaamista sekä koota tietoa toimijoiden itse kokemista kehittämistarpeista, haasteista ja vahvuuksista omassa ammattitoiminnassa taide- ja kulttuurialalla Lapissa ja Saamenmaalla.

Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoitustyön mahdollisti

Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman eli AKKE-rahoituksen tuella toteutettu Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden osaamis- ja tarvekartoitus tulevan kulttuuriohjelman pohjaksi -hanke. Kyselyn lisäksi yksivuotisessa hankkeessa toteutettiin työpajoja sekä etä- että lähitoteutuksella. Työpajojen tarkoituksena oli tarjota toimijoille mahdollisuus tavata toisiaan, tunnistaa ja oppia sanoittamaan omaa ammattitaitoa ja osaamista sekä koota tietoa toimijoiden itse kokemista kehittämistarpeista, haasteista ja vahvuuksista omassa ammattitoiminnassa taide- ja kulttuurialalla Lapissa ja Saamenmaalla.

Kuvaus Lapin taide- ja kulttuurikentästä

Lapin taide- ja kulttuurikenttä koostuu monenlaisista organisaatioista, yhteisöistä sekä itsenäisistä ammattilaisista. Koko Lapin ja Saamenmaan toimijoiden lukumääriä ei ole aiemmin koottu yhteen. Tämän kartoituksen tuloksena voimme luoda kuvan itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kentän kokoluokasta Lapissa ja Saamenmaalla. Kartoituksen kautta saadun tiedon lisäksi tarvitsemme lisää selvitystyötä niin itsenäisten kuin kunnallisten taide- ja kulttuuriorganisaatioiden määristä, kokoluokista, vaikuttavuudesta ja työllistämisvaikutuksista. Muun muassa Lapin liiton Lappi-brändi 2.0 -hankkeessa vuosina 2024–2026 tullaan keräämään lisää tietoa ja tilastoja osana kulttuuristrategiatyötä.

6

Kartoituskyselyyn saatiin vastauksista 19:sta kunnasta. Eniten vastauksia saatiin Rovaniemeltä (54,8%), seuraavaksi eniten Torniosta (7,7%), Inarista (6,5%) ja Kittilästä (4,5%). Suuresta osasta Lapin kuntia saatiin kyselyyn 1–2 vastausta. Vastaajien kotikunta ei kerro tarkkaa ammattilaisten määrää Lapin kunnissa, mutta antaa vahvan signaalin siitä, että taiteen ja kulttuurin ammattilaiset ovat asettuneet koko maakunnan alueelle. Samaan aikaan voidaan kuitenkin todeta lappilaisen ammattiyhteisön sijoittuvan pitkien etäisyyksien päähän toisistaan maantieteellisesti lukuun ottamatta suurimpien asutuskeskittymien kuten Rovaniemen, Tornion ja Inarin kaltaisia paikkoja, joissa taide- ja kulttuuriammattilaisten yhteisö on tiiviimpi.

Lapin ja Saamenmaan alueella toimivien taiteen ja kulttuurin ammattilaisten toiminta on hyvin monimuotoista. Vain 23,6% kaikista vastanneista (ml. yhteisöt ja yksittäiset ammattilaiset) kertoi toteuttavansa vain yhtä toimintamuotoa. Yleisin vastaus vain yhden vaihtoehdon valinneista oli “Taiteen tekeminen itse”. Monivalintakysymys oli kirjoitettu muotoon “Millaista taidetoimintaa toteutat?” ja vastaaja pystyi valitsemaan niin monta vastausvaihtoehtoa, kun halusi kuvatakseen omaa tai yhteisönsä taidetoimintaa. 69,7% vastaajista vastasi ainoana tai yhtenä useista vaihtoehdoista “Taiteen tekeminen itse”. Toiseksi yleisin vastaus joko ainoana tai yhtenä useista vaihtoehdoista oli “Tapahtuma- ja festivaalitoiminta”, jonka valitsi 47,1% vastaajista. Kolmanneksi yleisimmäksi vastaukseksi nousi “Taiteen asiantuntijuustehtävät”, jonka valitsi 35,5% vastaajista

Millaista taidetoimintaa toteutat - 155 vastausta

7
(30,3%)
47
41 (26,5%) 36 (23,2%) 49 (31,6%) 32 (20,6%) 38 (24,5%) 55 (35,5%) 73 (47,1%) 6 (3,9%) 108 (69,7%) 16 (10,3%)

Kartoituksen perusteella voidaan kuitenkin tehdä joitain johtopäätelmiä koko taide- ja kulttuurialasta Lapissa. Kaikista kyselyyn vastanneista 40,6% vastasi yhteisön edustajana ja 59,4% yksittäisenä taiteen ja kulttuurin ammattilaisena. Kaikista vastanneista (ml. yhteisöt ja yksilövastaajat) 65,8% kertoi toimivansa kulttuurialalla päätoimisesti. Vastaajien koulutustaso on merkittävästi sekä Lapin että koko maan väestön keskiarvoa korkeampi. Kartoituskyselyyn vastanneista korkeakoulututkinnon (alempi AMK-tutkinto, ylempi AMK-tutkinto, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto) oli suorittanut 81,8% koko Lapin keskiarvon ollessa 28,5% ja koko Suomen 33,3% (lähde: Lapin Luotsi https://lapinluotsi.fi/lappi-nyt/vaesto/koulutustaso/, viitattu 28.2.2024).

8
34,4% 16,2% 2,0% 43,5% 3,2%

Kuinka tiivisti teet/ edustamasi yhteisö tekee yhteistyötä kotikuntasi kanssa?

145 vastausta

Kartoituskyselyllä selvitettiin myös, kuinka aktiivisesti itsenäiset taide- ja kulttuuriyhteisöt sekä yksittäiset ammattilaiset tekevät yhteistyötä oman kotikuntansa kanssa. Tarkasteltaessa yhteisövastaajia ja yksittäisiä ammattilaisia yhdessä 46,9% kaikista vastaajista kertoi tekevänsä oman kotikunnan kanssa yhteistyötä “ei lainkaan” (arvo 1 asteikolla 1-5) tai “ei juuri lainkaan” (arvo 2 asteikolla 1-5). 32,5% kaikista vastaajista kertoi tekevänsä kotikuntansa kanssa yhteistyötä “säännöllisesti” (arvo 5 asteikolla 1-5) tai “melko säännöllisesti” (arvo 4 asteikolla 1-5).

9
(27,6%) 30 (20,7%)
23
28 (19,3%) 40
24 (16,6%)
(15,9%)

Instituutiot

Lapissa sijaitsee viisi Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitusta (vos) saavaa esittävän taiteen organisaatiota ja kahdeksan valtionosuusrahoitusta saavaa museota. Esittävän taiteen vos-toimijoista kolme sijaitsee Rovaniemellä ja kaksi Kemissä. Rovaniemellä sijaitsevista esittävän taiteen vos-toimijoista Rovaniemen teatterilla on Lapin alueteatterin erityistehtävä, Rovaniemen kaupunginorkesterilla eli Lapin kamariorkesterin erityinen maakunnallinen tehtävä ja Tanssiteatteri Rimpparemmi on osa pohjoisen tanssin aluekeskusta yhdessä kahden Pohjois-Pohjanmaalla ja yhden Kainuussa sijaitsevan ammattitanssitoimijan kanssa. Vosmuseoista Lapin maakuntamuseolla ja Rovaniemen taidemuseolla on maakunnallinen erityistehtävä. Lisäksi Saamelaismuseo Siida vastaa koko saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaiskulttuurin museon tehtävästä ja Tornionlaakson museolla on alueellinen museotyön tehtävä. Vos-rahoitteisten museoiden lisäksi Lapissa toimii lukuisia kunnan ylläpitämiä paikallismuseoita sekä yksityisten tahojen ylläpitämiä, taiteilijakoteja, taidegallerioita ja kotiseutumuseoita.

Lapin esittävän taiteen vos-yhteisöt:

Kemin Kaupunginteatteri, Kemi

Kemin kaupunginorkesteri, Kemi

Tanssiteatteri Rimpparemmi, Rovaniemi

Rovaniemen teatteri, Lapin alueteatteri, Rovaniemi

Rovaniemen kaupunginorkesteri, Rovaniemi

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset esittävän taiteen valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2024: https://okm.fi/esittava-taide, viitattu 28.2.2024.

10

Lapin vos-museot:

Aineen taidemuseo, Tornio

Kemin taidemuseo, Kemi

Kultamuseo, Sodankylä

Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi

Rovaniemen taidemuseo, Rovaniemi

Saamelaismuseo Siida, Inari

Särestöniemi museo, Kittilä

Tornionlaakson maakuntamuseo, Tornio

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset museoiden valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2024, https://okm.fi/documents/1410845/3956635/VOSmuseot+2024. pdf/882ddbdb-e28c-1af4-0348-5dd2ad0852f8/VOSmuseot+2024. pdf?t=1699267151807, viitattu 28.2.2024.

Lapissa taiteen ja kulttuurin ammattilaisia valmistuu jokaiselta koulutusasteelta. Maakunnassa toimii Lapin yliopisto ja sen Taiteiden tiedekunta, jolla on paljon aktiivista taidetoimintaa. Myös Lapin Ammattikorkeakoulu vahvistaa taide- ja kulttuuritoimintaa muun muassa kuvataiteilijakoulutuksen kautta. Kumpikin korkeakouluista muodostaa laajan taiteen ja kulttuurin ammattilaisen yhteisön Lappiin Rovaniemeltä ja Torniosta käsin. Lisäksi Lapissa toimii Ammattiopisto Lappia ja Saamelaisalueen koulutuskeskus, jotka kouluttavat taiteen ja kulttuurin osaajia mm. kuvataiteen, median, musiikin, tekstiili- ja muotialan sekä saamenkäsityön aloilta. Vaikka oppilaitokset ovat yksityisiä ei-kunnallisia tahoja, emme ole tässä kartoituksessa ottaneet niitä huomioon itsenäisinä taidetoimijoina, vaan käsittelimme oppilaitoksia instituutiona erillään itsenäisistä taideja kulttuuritoimijoista. Esimerkiksi Lapin yliopiston edustajina kyselyyn vastanneet on otettu huomioon taiteen ja kulttuuriin ammattilaisina yksilövastuksissa, kun he ovat muilta osin täyttäneet vastauskelpoisuuden kriteerit kuten taiteen ja kulttuurin ammattilaisuuden sekä heidän kotikuntanaan on ollut Lappi.

11

Itsenäiset taideorganisaatiot ja muut vapaat yhteisöt

Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoituksen perusteella voidaan sanoa, että Lapissa toimii 45 itsenäistä taide- ja kulttuuriyhteisöä. Vastanneista yhteisöistä suurin osa eli 30 yhteisöä (64,4% yhteisövastaajista) oli rekisteröityjä yhdistyksiä. Yhteisövastaajista yrityksiä oli 8 (17,8%). Sekä säätiöitä että osuuskuntia oli yhteisövastaajien joukossa yksi kumpaakin. Yhdistysten ja yritysten jälkeen kolmanneksi suurin yhteisövastaajien ryhmä oli “muut”, johon sisällytettiin työryhmämuotoiset epäviralliset yhteisöt sekä esimerkiksi sellaiset kulttuuritapahtumat, joiden taustayhteisöt eivät ole kulttuuritoimijoita. Muita yhteisöjä oli yhteensä 6 (13,3%).

Yhdistykset:

Art Äkäslompolo ry, Kolari

Circ2m, Kittilä

Kiertävä lastenkulttuurikeskus Kattila, Kittilä

Kulttuuriyhdistys Kumina ry, Tornio

Kulttuuriyhdistys Valsa, Rovaniemi

Kuusikko soi ry, Luosto soi! -festivaali, Sodankylä

Kuvataideyhdistys maahiset ry, Rovaniemi

Lapin pianoseura ry, Rovaniemi

Lapin taiteilijaseura, Rovaniemi

Lapin yhteisöllisen taiteen yhdistys Lysti ry, Rovaniemi

Midnight Sun Burlesque ry, Rovaniemi

Mikin Vintti ry, Keminmaa

Pellon Kuvataideseura ry, Pello

Piste Kollektiivi (Monitaideyhdistys Piste ry), Rovaniemi

Pohjoinen mediakulttuuriyhdistys Magneetti ry, Rovaniemi

Pohjoista musiikkivoimaa ry /Rovaniemi Chamber Music Festival, Rovaniemi

RasaCollective (Rasa Collectiven Kannatusyhdistys ry), Tervola

Rohki Hyä Sirkus ry., Kolari

Rollo Underground (Vaihtoehtoollinen Ry), Rovaniemi

Rovaniemen Cinema ry, Rovaniemi

Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry., Inari

Seitakuoro ry, Rovaniemi

12

Siepakat ry, Rovaniemi

Solekko Tehä Ry, Muonio*

Suomen Kalakirjasto ry, Muonio

Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry, Kittilä

Tornion Kuvataideseura ry, Tornio

Valoasema ry, Rovaniemi

Vocaliisat ry, Rovaniemi

*Solekko Tehä ry:n kotipaikka oli vielä kyselyyn vastaamisen aikaan syyskuussa 2023 Kittilä. Loppujulkaisun kirjoittamisaikaan helmikuussa 2024 yhdistyksen kotipaikka on Muonio.

Yritykset:

Artorio Oy, Rovaniemi

Louhistiina Tuotanto/ Dawn Matrix Oy, Sodankylä

Luode Stories Oy, Enontekiö

Northern Sound, Inari

Pop Up Lappi Oy, Musiikkikoulu POP UP, Rovaniemi

Solitude Music Oy, Rovaniemi

Studio E-City, Tornio

Tanssikoulu STAGE, Tornio

Osuuskunnat:

Kulttuuriosuuskunta Dead Standing Tree, Rovaniemi

Säätiöt:

Särestöniemi-museo/Kauko Sorjosen säätiö, Kittilä

Muut:

Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma, Inari

Ijahis idja -festivaali, Inari

Rovaniemen komiikkaklubi, Rovaniemi

Rovaniemen psykomaantieteellinen seura, Rovaniemi

Sanaseura, Rovaniemi

Vastarannan kino, Rovaniemi

13

Itsenäiset taiteen ja kulttuurin freelancerit

Kartoituskyselyyn saatiin 99 vastausta itsenäisiltä taiteen ja kulttuurin ammattilaisilta, jotka täyttivät kartoituksen tarkoitusta vastaavat kriteerit eli lappilaisuuden ja ammattilaisuuden.

Yksilövastaajien tarkemmassa tarkastelussa jätettiin huomioimatta vastaukset, joissa kotikunnaksi oli mainittu jokin muu kuin Lapin maakunnan alueella sijaitseva kunta sekä vastaukset, joissa ammattilaisuutta kartoittavaan kysymykseen oli vastattu kieltävästi. Yksilövastausten tarkemmassa analyysissä on huomioitu myös kaksi englanninkielistä vastausta.

Millaisia ovat taiteen ja kulttuurin itsenäiset yhteisöt ja organisaatiot Lapissa ja Saamenmaalla?

Taiteenalat ja toimintamuodot

Kartoituskyselyn perusteella Lapissa ja Saamenmaalla toimii 45 itsenäistä taide- ja kulttuurialan yhteisöä. Yhteisöt toimivat useilla eri taiteenaloilla. Yhteisöjen määrästä huolimatta esimerkiksi arkkitehtuurilla, nukketeatterilla, performanssitaiteella ja teatterilla ei kyselyn mukaan ole Lapissa toimivaa omaa yhteisöä. Kyselyyn vastasi kuitenkin 17 useita eri taiteenaloja edustavaa yhteisöä, joiden toimintaan sisältyy ainakin teatterin, nukketeatterin ja performanssitaiteen alojen toimintaa. Yhteisöistä 23 eli 51,1% sijaitsee Rovaniemellä, viisi Kittilässä (11,1%)*, neljä Inarissa (8,9%) ja neljä Torniossa (8,9%). Kaikki kyselyyn vastanneet yhteisöt sijaitsevat 11 Lapin kunnan alueella, mikä tarkoittaa että 10 Lapin kunnassa ei joko ole itsenäisiä taideyhteisöjä tai kartoituskysely ei tavoittanut yhteisöjen edustajia.

*Yksi kyselyn vastaamisajankohtana vielä Kittilään rekisteröity yhdistys on siirtynyt tämän raportin kirjoittamishetkeen mennessä Muonioon.

14

Taiteenalakohtaisesti tarkasteltuna eniten Lapissa ja Saamenmaalla on monitaiteisia yhteisöjä, joita kartoituskyselyn mukaan on 17.

Seuraavaksi eniten yhteisöjä maakunnassa on musiikilla, jolla kyselyn mukaan on 8 yhteisöä. Elokuvalla, tanssilla ja kuvataiteella on kyselyn mukaan kullakin kolme yhteisöä Lapissa ja Saamenmaalla. Kirjallisuudella ja mediataiteella on kummallakin kaksi ja burleskilla, musiikkiteatterilla, sanataiteella, sirkuksella, stand-up-komiikalla ja valokuvalla kullakin yksi itsenäinen taideyhteisö maakunnassa. Kyselyssä yhteisöiksi luettiin yhdistykset, yritykset, osuuskunnat, säätiöt sekä muut pääasiassa järjestymättömät epäviralliset yhteisöt.

Kyselyn perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä yhteisöjen kattavuudesta ja edustuksellisuudesta omalla taiteenalallaan. Yhteisöjen tarkempi profilointi ja toiminnan päätarkoitusten kartoittaminen tarvitsisi jatkotarkastelua.

Lapin ja Saamenmaan itsenäiset taide- ja kulttuuriyhteisöt toteuttavat hyvin monipuolisesti erilaista taide- ja kulttuuritoimintaa. Kyselyyn vastanneista 14 yhteisöstä toteutti vain yhtä toimintamuotoa. Yleisin vastaus vain yhtä toimintamuotoa toteuttavilla yhteisöillä oli “tapahtuma- ja festivaalitoiminta”. Näitä yhteisöjä oli 6. Taiteilijoiden työllistämisen valitsi ainoaksi toimintamuodokseen kaksi yhteisöä. Suurin osa yhteisöistä vastasi toimintamuotoa kartoittavaan kysymykseen valitsemalla kaksi tai useamman eri toimintamuodon. 33 vastanneista yhteisöistä valitsi ainoaksi tai muiden toimintamuotojen rinnalla tapahtuma- ja festivaalitoiminnan. 24 vastaajista toteutti ainoana toimintona tai muun toiminnan rinnalla aikuisten harrastustoimintaa. 19 yhteisöistä valitsi toimintatavakseen muun toiminnan osana omat taiteellisen työn sekä yhtä monta yhteisöä taiteilijoiuden työllistämisen.

33 (73,3%)

24 (53,3%)

19 (42,2%)

19 (42,2%)

16 (35,6%

15 (33,3%)

15 (33,3%)

13 (28,9%)

9 (20,0%)

4 (8,9%)

2 (4,4%)

15

Vastauksista voi tehdä jonkinlaisia johtopäätelmiä alan kehittämispotentiaalista. Esimerkiksi tapahtuma- ja festivaalitoiminnalla on potentiaalia kehittyä yhdessä kulttuuri- ja taidematkailun kanssa, mutta kyselyn perusteella nykytilanteessa vain viidesosa vastanneista yhteisöistä työskentelee kulttuurija taidematkailun alalla. Taiteilijoiden työllistäminen oli 19 vastanneen yhteisön yksi toimintamuodoista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mikäli yhteisön toiminta ja sen edellyttämät resurssit kasvaisivat, sillä olisi suoria työllistämisvaikutuksia. Nämä taiteilijoiden työllistämistä edistävät yhteisöt sijaitsivat Enontekiöllä, Inarissa, Kittilässä, Kolarissa, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Tervolassa. Kuntien kulttuurikasvatuksen sekä varhaiskasvatuksen ja koulutoiminnan näkökulmasta kiinnostavaa, on että taidekasvatusta toteuttavia yhteisöjä on Lapin ja Saamenmaan alueella 15. Valitettava taiteen ja kulttuurin työskentelymahdollisuuksien, kansainvälisen taiteilijayhteistyön ja taiteen tukemisen näkökulmasta on, että tämän kyselyn mukaan vain kaksi yhteistöä ylläpitää taiteilijaresidenssiä. On syytä kuitenkin huomioida että Lapin maakunnan alueella sijaitsee ainakin yksi taiteilijaresidenssi, jota ylläpitää Lapin ulkopuolella toimiva organisaatio.

Yhteistyö kuntien kanssa

Osa Lapin ja Saamenmaan alueella toimivista yhteisöistä tekee hyvin aktiivisesti yhteistyötä oman kotikuntansa kanssa. Vain neljä yhteisöä (8,9%) vastasi, ettei tee lainkaan yhteistyötä oman kotikuntansa kanssa. Seitsemän yhteisöä (15,6%) vastasi tekevänsä yhteistyötä kotikuntansa kanssa vain harvoin. Neutraalisti, eli arvon 3 (asteikolla 1-5) kuntayhteistyötä kartoittavaan kysymykseen vastasi 12 yhteisöä (26,7%). Melko säännöllisesti yhteistyötä vastasi tekevänsä 9 yhteisöä (20,0%). “Säännöllisesti useita kertoja vuodessa” vastasi 13 yhteisöä. (28,9%). Kyselyn vastausten perusteella, voidaan todeta, että lähes puolet itsenäisistä taide- ja kulttuurialan yhteisöistä tekevät säännöllisesti tai melko säännöllisesti yhteistyötä oman kotikuntansa kanssa. Varsinkin pienissä kunnissa, joissa kulttuurimäärärahat ovat pienet, on yhteistyö itsenäisten yhteisöjen ja taideorganisaatioiden kanssa suuri rikkaus kunnille ja kuntalaisille. Yhteistyössä kuntien kulttuuritoimien ja itsenäisten taide- ja kulttuuriyhteisöjen kesken on mahdollista saavuttaa monia kuntien kulttuuritoimintalakiin kirjattuja tavoitteita, joiden toteuttaminen vain kulttuurisihteerin työpanoksella on lähes mahdotonta.

16

Kartoituskyselyssä kysyttiin avoimilla kysymyksillä esimerkkejä kuntien ja itsenäisten yhteisöjen välisestä yhteistyöstä. Vastauksissa nousi esiin muun muassa esitysten järjestäminen kuntien toteuttamissa tapahtumissa, sekä kuntien tilaamat työpajat päiväkoteihin, kouluihin ja palvelutaloihin. Yhteisöt järjestävät tapahtumia yhdessä kuntien kanssa sekä saavat kunnista tiloja käyttöönsä. Useat yhteisöt mainitsivat vastauksissaan viestintäyhteistyön yhteisöjen toimintaan liittyen. Myös kuntien antamat toiminta-avustukset ja projektiavustukset mainittiin yhtenä yhteistyömuotona. Monissa vastauksissa nousi esiin vuoropuhelu ja tiedonvaihto oman kotikunnan kanssa, mikä viestii läheisestä kumppanuudesta itsenäisten toimijoiden ja kuntien kesken. Osa itsenäisistä toimijoista kertoi myös tekevänsä hankeyhteistyötä oman kotikunnan kanssa sekä tarjoavansa asiantuntjapalveluita kunnille. Parhaimmassa tapauksessa yhteistyö itsenäisten taidetoimijoiden ja kunnan kesken oli vastavuoroista ja koko alueellista taide- ja kulttuurielämää hyödyttävää.

17

Toiminnan laajuus ja työllistämisvaikutukset

Kartoituskyselyllä selvitettiin itsenäisten taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminnan laajuutta mm. toiminta-aluetta, liikevaihtoa ja työllistämisvaikutuksia selvittävillä kysymyksillä.

45:stä kartoituskyselyyn vastanneesta yhteisöstä 24 eli 46,7% ilmoitti toimivansa vain yhden kunnan alueella. Näistä yhteisöistä 16 toimi Rovaniemellä. Yhteisöistä 13 eli 28,9% ilmoitti toimivasta kolmen tai useamman kunnan alueella. Yhteisövastaajista 6 ilmoitti toimivansa koko Lapin alueella. Näistä kuudesta yhteisöstä viisi oli yhdistyksiä ja yksi yritys.

Yhteisöistä 19 eli 42,2% kertoi kyselyn vastauksissaan toimintansa liikevaihdon olevan alle 10 000€ vuodessa. 9 yhteisövastaajista eli 20% arvioi liikevaihtonsa olevan 10 000–50 000€ välillä. 50 000–100 000€ välille asettui kaksi yhteisövastaajista. Yli 100 000€ liikevaihto toteutui 13 yhteisöllä eli 28,9% yhteisövastaajista. Kaksi kyselyyn vastannutta yhteisöä ei vastannut liikevaihtoa koskevaan kysymykseen.

Kyselyn perusteella osa taide- ja kulttuurialan yhteisöistä Lapissa työllistää merkittävän joukon alan ammattilaisia. Joidenkin yhteisöjen työllistämisvaikutukset ovat pienet, mikä kertoo yhteisömuodon olevan taide- ja kulttuurialalla monelle ennen kaikkea itsensä työllistämisen väylä. Yhteisövastaajista 24 eli 53,3% kertoi työllistävänsä 5 tai useamman taiteen ammattialaista vuosittain. Mukaan luettiin kaikki erimittaiset työsuhteet sekä osa-aikaisuudet. Yhdeksän eli 20% vastaajista kertoi vuosittain työllistävänsä yli 20 taiteen ja kulttuurin ammattilaista. Työllistämisvaikutusten tuloksista voidaan päätellä, että taiteen ja kulttuurin yhteisöjen toimintaa tukemalla, voitaisiin luovien alojen työllisyyttä nostaa merkittävästi kuntakohtaisesti sekä koko Lapin maakunnan alueella.

18

Vaikuttavuus

Kartoituskyselyssä pyrittiin selvittämään Lapin ja Saamenmaan alueella toimivien yhteisöjen toiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden selvittäminen on tärkeää, sillä usein taide- ja kulttuurialan toiminnassa on niukoista resursseista huolimatta laaja osallistuvuuden aste sekä toiminnan vaikutukset ulottuvat kauas toiminnan ydinjoukosta. Tässä kartoituksessa vaikuttavuutta pyrittiin selvittämään kysymyksellä: ” Kuinka monta katsojaa/harrastajaa/osallistujaa toimintasi tavoittaa vuosittain?”. Tähän kysymykseen vastaajat saattoivat vastata lyhyellä avovastauksella. Varsinainen toimialan vaikuttavuuden kartoitus vaatisi tarkempaa selvitystyötä, jossa olisi määritetty erilaiset laskentatavat esimerkiksi yleisömäärien laskennalle tai käytössä olevien medioiden seuraajamäärien laskentaan. Hyvä keino taide- ja kulttuurialan vaikuttavuuden arviointiin voisi olla toimialan yhteinen mediaseuranta esimerkiksi uuden perustetun Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden verkoston kautta. Tämän kartoituskyselyn perusteella toimijat itse arvioivat oman toimintansa tavoittavan erilaisin keinoin n. 250 000 ihmistä vuosittain.

19

Kansainvälisyys

Lapin ja Saamenmaan taide- ja kulttuurialojen yhteisöt tekevät jonkin verran säännöllistä kansainvälistä yhteistyötä. Eniten kyselyn vastausten perusteella yhteistyötä tehdään pohjoismaalaisten tahojen kanssa, mikä on tietenkin maantieteellisen läheisyyden vuoksi Pohjois-Suomessa luontevaa. Kaikista vastanneista yhteisöistä kolmannes eli 33,3% kertoi tekevänsä kansainvälistä yhteistyötä Pohjoismaissa vuosittain tai useammin. Kuitenkin suurempi osa vastaajista eli 35,6% vastasi, ettei tee koskaan Pohjoismaista yhteistyötä. Toiseksi yleisin vastaus kysymykseen pohjoismaisesta yhteistyöstä oli ”Harvemmin kuin kerran vuodessa”, jonka valitsi yhteisövastaajista 28,9%.

Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi seuraavaksi eniten yhteisöjen vastausten perusteella tehdään kansainvälistä yhteistyötä Arktisella alueella. Perinteisesti Pohjoisen kalotin yhteistyötä (Circumpolar North) on tehty Pohjoismaiden pohjoisosien lisäksi Luoteis-Venäjälle sekä Pohjois-Amerikan pohjoisosiin. Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien vuoksi valtiolliset yhteistyösuhteen Venäjälle on kaikkien Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maiden osalta katkaistu, joten Pohjoismaiden pohjoisosien lisäksi tämän kyselyn vastauksissa viitattaneen pohjois-Kanadaan ja Alaskaan kohdentuvaan yhteistyöhön. 20,0% yhteisövastaajista kertoi yhteisönsä tekevän vähintään vuosittain yhteistyötä Arktisella alueella. 17,8% vastaajista kertoi tekevänsä harvemmin kuin kerran vuodessa Arktisen alueen yhteistyötä. Lähes puolet yhteisövastaajista eli 48,9% kertoi, ettei heidän yhteisönsä tee koskaan kansainvälistä yhteistyötä Arktisella alueella.

20

Eurooppalaista yhteistyötä vähintään vuosittain kertoi tekevänsä yhteisövastaajista 11,1%. Yhteisövastaajista 31,1% kertoi tekevänsä eurooppalaista yhteistyötä harvemmin kuin kerran vuodessa. 46,7% vastasi, ettei heidän yhteisönsä tee koskaan kansainvälistä yhteistyötä Euroopassa. Yhteisövastaajien osalta säännöllistä kansainvälistä yhteistyötä tehtiin siis eniten Pohjoismaissa ja Arktisella alueella. Kuitenkin kansainvälistä toimintaa oli vastausten perusteella enemmän Euroopassa kuin Arktisella alueella, kun huomioon otettiin myös harvemmin kuin vuosittain toteutuvat yhteistyön muodot.

Lapin ja Saamenmaan taide- ja kulttuuriyhteisöjen kansainvälisyyden tarkastelu on kiinnostavaa, sillä vastausten perusteella kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle olisi paljon mahdollisuuksia. Tässä kartoituskyselyssä ei selvitetty yhteisöjen kiinnostusta kansainvälisen toiminnan kasvattamiseen ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen laajentamiseen, joten tätä tulisi selvittää jatkotoimenpiteillä. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen maakunnallisesti taide- ja kulttuurialoilla voisi mahdollisesti vaikuttaa alueellisesti muidenkin toimialojen kansainvälistymistä tai toisinpäin, jo olemassa olevat yritysten kansainväliset yhteydet maakunnallisesti ja kuntatasolla, voisivat jatkossa vahvistaa myös paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia.

21

Toimitko ulkomailla?

Kaikki vastaajat 45 kpl

Pohjoismaissa

Vastaajia 44 kpl (97,8%)

16 (35,6%)

13 (28,9%) 8 (17,8%)

Euroopassa

Vastaajia 40 kpl (88,9%)

21 (46,7%)

14 (31,1%)

22
2 (4,4%) 0 1 (2,2%) 4 (8,9%) 1 (2,2%)
3 (6,7%) 0 0 1 (2,2%) 1 (2,2%) 5 (11,1%)

Euroopan

26

Arktisella

22

23
(48,9%)
alueella Vastaajia 39 kpl (86,7%) 8 (17,8%) 5 (11,1%) 0 0 0 4 (8,9%) 6 (13,3%)
(57,8%)
ulkopuolella Vastaajia 40 kpl (88,9%) 19 (22,2%) 2 (4,4%) 0 0 1 (2,2%) 1 (2,2%) 5 (11,1%)

Keitä ovat Lapin itsenäiset

taiteen ja kulttuurin ammattilaiset?

Taiteenalat ja toimintamuodot

Kartoituskyselyn perusteella Lapissa ja Saamenmaalla on hyvin monipuolisesti eri taiteenalojen ammattilaisia. Kyselyssä kysyttiin “Taiteenala, jolla toimit” ja kysymykseen saattoi valita vain yhden vastausvaihtoehdon. Yksilövastaajista suurin osa valitsi vastausvaihtoehdon “useita taidelajeja” (30,0%). Toiseksi suurin vastaajaryhmä valitsi “kuvataide” (15,0%) ja kolmanneksi “musiikki” (20,0%). Kyselyssä eri esittävän taiteen lajit oli eroteltu omiksi vastausvaihtoehdoikseen. Jos esittävät taiteet lasketaan yhteen musiikkia lukuunottamatta, on esittävän taiteen ammattilaisia Lapissa ja Saamenmaalla kyselyn perusteella 12,0% yksilövastaajista.

*Esittäviin taiteisiin on laskettu mukaan tanssin, teatterin, sirkuksen ja nukketeatterin vastaajat. Jos musiikki lasketaan mukaan, kuuluisi yksilövastaajista tähän ryhmään 28,0%.

24
3 (3,0%) 3 (3,0%) 3 (3,0%) 4 (4,0%) 5 (5,0%) 5 (5,0%) 6 (6,0%) 13 (13,0%) 15 (15,0%) 20 (20,0%) 30 (30,0%)

Kartoituskyselyssä tiedusteltiin vastaajien toimintamuotoja. Vaihtoehtoja oli 11 ja kysymys oli kirjattu muotoon “Millaista taidetoimintaa toteutat?”. Kysymykseen saattoi vastat valitsemalla yhden tai usean vaihtoehdon. Vastausvaihtoehdot olivat: Taidekasvatus, taiteilijoiden työllistäminen, lasten harrastustoiminta, aikuisten harrastustoiminta, kulttuuri- ja taidematkailu, soveltava taide, taiteen asiantuntijuustehtävät, tapahtuma- ja festivaalitoiminta, taiteilijaresidenssin ylläpito, taiteen tekeminen itse ja taiteellinen tutkimus. 85,0% yksilövastaajista kertoi tekevänsä itse omaa taidetta joko ainoana toimintamuotona tai muiden toimintamuotojen rinnalla. Kaikista yksilövastaajista 19,0% kertoi tekemänsä vain omaa taiteellista työtä. Yksilövastaajien toiseksi yleisin vastaus toimintamuotoihin oli “tapahtuma- ja festivaalitoiminta”, jonka valitsi 36,0% vastaajista. Ainoana vastauksena “tapahtuma- ja festivaalitoiminta” oli vain kahdella yksilövastaajalla, useimmilla se oli yhdistetty oman taiteellisen työn tekemiseen. Soveltavan taiteen toimintamuodokseen joko ainoana tai muiden toimintamuotojen rinnalla valitsi kaikista yksilövastaajista 22,0%.

85 (85,0%)

25
4 (4,0%) 13 (13,0%) 16 (16,0%) 19 (19,0%) 20 (20,0%) 22 (22,0%) 23 (23,0%) 30 (30,0%) 35 (35,0%) 36 (36,0%)

Taiteen asiantuntijat maakunnassa

Vastausten perusteella jatkotarkastelua vaatisi erityisesti “taiteen asiantuntijuustehtävät” vastausvaihtoehdon valinneet, joita oli kaikista yksilövastaajista 35,0%. Taiteen asiantuntijuuden sanoittaminen on yleistynyt taide- ja kulttuurialalla viime vuosina ja muun muassa Taiteen edistämiskeskus on tehnyt tässä tietä raivaavaa työtä esimerkiksi palkkaamalla organisaatioon taiteilijaasiantuntijoita sekä taiteen asiantuntijoita. Lapin maakunnan voimavarakartoituksen, eri elinkeinoalojen yhteistyöpotentiaalin sekä Lapin taide- ja kulttuurikentän vahvuuksien sanoittamiseksi olisi erityisen tärkeää pureutua erilaisiin taide- ja kulttuurialan asiantuntijuuksiin, joita maakunnann alueella on.

Kartoituskyselyn perusteella voidaan tehdä pintapuolista analyysia siitä, millaista asiantuntijuutta kyselyyn vastanneet yksilövastaajat omaavat perustuen yhdistelmävastauksiin, eli siihen minkä muun toimintamuodon vastaajat ovat “taiteen asiantuntijuustehtävät” valinnan lisäksi valinneet. Tämän analyysin perusteella suurin osa vastaajista (88,6%) identifioituu taiteilija-asiantuntijaksi eli heidän asiantuntijuutensa perustuu kokemuksiin omasta taiteellisesta työstä. Toiseksi suurin asiantuntijaryhmä tämän analyysin perusteella on taidekasvatuksen asiantuntijat (60,0%). Kolmanneksi yleisimmin asiantuntijuus yhdistys vastauksissa tapahtumaja festivaalitoimintaan (54,3%). Sosiaali- ja terveysalan yhteistyöpotentiaalin näkökulmasta on kiinnostavaa, että taiteen asiantuntijuustehtäviä tekevistä vastaajista 40,0% toimi soveltavan taiteen alalla. Matkailusektorin yhteistyön kannalta taas yhteistyöpotentiaalista kertoo sekä tapahtuma- ja festivaalitoiminnan asiantuntijuus (54,3%) sekä kulttuuri- ja taidematkailun asiantuntijuus (25,7%).

26

31 (88,6%)

21 (60%)

19 (54,3%)

14 (40%)

14 (40%)

12 (34,4%)

9 (25,7%)

9 (25,7%)

Itsenäisinä ammattilaisina kyselyyn vastanneista 69,0,% kertoi työskentelevänsä taide- ja kulttuurialalla päätoimisesti.

27

Yhteistyö kuntien kanssa

Kartoituskyselyssä selvitettiin, kuinka tiivistä yhteistyötä vastaajat tekevät kotikuntansa kanssa. Kysymys on tärkeä kuntayhteistyön kehittämiseksi sekä siksi, että mielikuvat eri kunnissa toteutetusta yhteistyöstä kuntien ja itsenäisten toimijoiden kesken saattavat poiketa todellisesta tilasta. Kyselyn yksilövastaajista 92 eli 92,0% vastasi kysymykseen “Kuinka tiiviisti teet yhteistyötä kotikuntasi kanssa?”. Kysymykseen jätti vastaamatta 8 yksilövastaajaa. Kysymykseen vastanneista 53,0% ilmoitti kotikunnakseen Rovaniemen.

Kysymykseen vastanneista yksilövastaajista 8,7% kertoi tekevänsä oman kotikuntansa kanssa yhteistyötä säännöllisesti useita kertoja vuodessa (arvo 5, asteikolla 1–5), 13,0% kertoi tekevänsä yhteistyötä kotikuntansa kanssa melko säännöllisesti (arvo 4, asteikolla 1–5), neutraalisti kysymykseen vastasi (arvo 3 asteikolla 1–5) 19,6% yksilövastaajista. Yleisin vastaus kysymykseen kuntayhteistyöstä oli arvo 2 eli harvoin, jonka valitsi yksilövastaajista 33,7%. Arvon 1 eli “ei koskaan” vastaukseksi kysymykseen valitsi 25,0% yksilövastaajista.

28

Vain n. viidennes (21,7%) kuntayhteistyötä koskevaan kysymykseen vastanneista yksilövastaajista kertoi tekevänsä säännöllisesti tai melko säännöllisesti oman kotikuntansa kanssa yhteistyötä. “Ei koskaan” tai “harvoin” kysymykseen vastasi 58,7% kysymykseen vastanneista. Yksittäisten taiteen ammattilaisten ja kuntien välistä yhteistyötä olisi mahdollista tiivistää nykyisestä. Kyselyssä selvitettiin myös erilaisia yhteistyön muotoja, joita yksilövastaajilla kuntien kanssa on. Eniten mainintoja yksilövastaajien avovastauksissa sai palveluiden, esiintymisien, koulutusten, työpajojen tai teosten/ tuotteiden myynti kunnille. Myös tapahtumien järjestäminen ja yhteisnäyttelyt mainittiin useissa vastauksissa. Yhteistyö kuntien kanssa oli myös viestintäyhteistyötä ja kunnan tilojen käyttämistä sekä kuntien myöntämää toiminta- tai projektirahoitus taiteilijayhteisöille sekä projekteille. Vastausten mukaan yhteistyötä tehtiin suoraan kunnan kulttuuritoimen kanssa sekä kansalaisopistojen ja kunnallisten kulttuuriorganisaatioiden kuten kaupunginteatterin ja taidemuseon kanssa. Myös kunnan kanssa toteutettavat kehittämishankkeet ja kunnan järjestämän koulutukset mainittiin vastauksissa.

Jotkut vastaajat kokivat, ettei heidän kotikuntansa ole lainkaan kiinnostunut taiteesta tai kunnassa toimivista taiteilijoista. Vastausten mukaan kunta voisi osoittaa arvostusta taiteilijoita ja taidetta kohtaa sijoittamalla taidetta julkisiin tiloihin ja esittämällä yhteistyöpyyntöjä taiteilijoille.

29

Johtopäätelmät ja toimenpideehdotukset

Toimialan vahvuudet

Itsenäisten taide- ja kulttuurialan toimijoiden kartoituskyselyn vastauksista välittyy kuva omintakeisesta, sinnikkäästä ja alueen paikalliskulttuureihin sekä paikallisyhteisöihin juurtuneesta taiteen ja kulttuurin toimialasta. Lapin ja Saamenmaan taide- ja kulttuurialalla monipuolisuus, monimuotoisuus ja monitaiteisuus ovat vahvuuksia, joilla luodaan merkityksellisiä yhteyksiä eri toimintamuotojen ja eri taiteenlajien välille ja samanaikaisesti kompensoidaan tukirakenteiden, rahoituksen, vakaiden työnantajien ja pitkien etäisyyksien sekä pienen ammattilaisten joukon synnyttämiä haasteita. Erityisiä vahvuuksia kysyttäessä sekä yksilövastaajien että yhteisöjen vastauksissa korostui monipuolisuus, useat vastaajat kokivat oman ammattitaidon olevan sovitettavissa erilaisiin toimintamuotoihin ja toiminnan konteksteihin. Monipuolisuus mahdollistaa vastausten mukaan toiminnan kohdentamisen monenlaisille kohderyhmille sekä oman ammattitaidon soveltamisen sekä taide- ja kulttuurityössä että muilla toimialoilla. Monessa vastauksessa korostui myös vahvat taidesisällöt. Sekä yhteisöjen että yksilöiden vastauksissa mainittiin vahva ammattilaisuus ja omintakeisuus taiteen sisällöissä, mikä on vahvuus kaikessa itse taiteen ympärille punoutuvassa taide- ja kulttuuritoiminnassa.

30

Erityisesti yhteisöjen vastauksissa vahvuuksina korostuivat pohjoinen toimijuus, innovatiivisuus, yhteistyöverkostot ja halu yhteistyöhön monenlaisten toimijoiden kanssa, asiantuntijuus saamelais- ja alkuperäiskulttuuriin liittyvissä asioissa, kehittämisorientaatio sekä kansainvälisyys. Mielenkiintoista on, että osassa yhteisövastauksissa tuli esille, kuinka toimintaa ei itse nähdä paikallisena tai perifeerisenä, vaan valtakunnallisesti vaikuttavana pohjoisesta käsin tehtävänä taide- ja kulttuurityönä. Monessa vastauksissa korostui myös toiminnan laaja-alaisuus ja se, että toiminta tavoittaa sellaisia yleisöryhmiä, jotka eivät muuten kävisi taide- ja kulttuuritapahtumissa. Moni yksilö- ja yhteisövastaaja mainitsi myös olevansa oman erityisalansa ainoa osaaja alueella, mikä nähtiin myös vahvuutena oman toiminnan kannalta.

31

Toimialan tarpeet

Lapin ja Saamenmaan itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoituskyselyssä nousi esille myös taiteen ja kulttuurin toimialan erityisiä tarpeita Lapissa. Kyselyssä, ja hankkeen aikana toteutetuissa työpajoissa nousi esille, että Lapissa ja Saamenmaalla ei nykyisellään ole yhtä kokoavaa taide- ja kulttuuritoimijoiden verkostoa. Tarve tiedon keräämiselle sekä jakamiselle, taiteen ja kulttuurin toimialan tilastoille maakunnallisesti, ammattiyhteisölle, alan edunvalvonnalle ja toimialatasolla uusille yhteistyökumppanuuksille on olemassa ja sanoitettu. Tarvittaisiin kuitenkin jokin toimija tai useita eri toimijoita, joiden kesken näitä erilaisia taide- ja kulttuurialaa kehittäviä ja ylläpitäviä toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa. Monissa vastauksissa nousi tarve taiteen ja kulttuurin maakunnalliselle visiolle sekä strategialle, joka ohjaisi alan kehittämistoimia, rahoituksia sekä tarjoaisi yhteisen kielen taide- ja kulttuurialan toimijoille, maakunnallisille päätöksentekijöille sekä eri toimialojen keskinäiseen vuoropuheluun. Itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden verkosto voisi tulevaisuudessa osaltaan tuoda toimijoita yhteen ja toteuttaa tarvittavia kehittämistoimia maakunnassa.

Alan kehittymisen esteitä ja toimintamahdollisuuksia haastavia tekijöitä kysyttäessä esille nousi monessa eri vastauksessa ja yhteydessä yleinen arvostuksen puute taide- ja kulttuurialaa ja sen ammattilaisia kohtaan. Arvostuksen puutetta koettiin paikallisyhteisöissä, kuntatasolla, maakunnallisesti sekä valtakunnallisessa politiikassa ja julkisessa puheessa. itsenäiset taide- ja kulttuurialan toimijat kaipasivat ”taiteen ja kulttuurin yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen merkityksen tunnustamista muiden alojen toimijoiden taholta” sekä sitä että taide ja kulttuuri otettaisiin jatkossa vahvemmin osaksi Lapin maakunnallista kehittämistä.

32

Odotukset tulevaisuudelta

Lapin liitto käynnisti vuoden 2024 alussa ”Lappi-brändi 2.0” -hankkeen, joka jatkuu vuoden 2026 loppuun saakka. Hankkeen tarkoituksena on päivittää vuosina 2008-2017 maakunnan asukkaita osallistaen luotu Lappi-brändi ja päivitystyön osana tarkastella Lapin maakuntaa erityisesti asumisen ympäristönä matkailun rinnalla. Taiteella ja kulttuurilla on alueen houkuttelevuuden ja asukkaiden viihtyvyyden sekä merkityksellisyyden kokemisen kannalta suuri merkitys ja siksi hankkeen osana laaditaan myös ensimmäinen maakunnallinen Kulttuurin ja luovien alojen kasvuohjelma, joka paikkaa puuttuvaa taide- ja kulttuuriohjelmaa Lapin maakunnallisen päätöksenteon ja kehittämistoimien visio- ja strategiadokumenttina.

Vuoden 2025 lopulla valmistuva Luovien alojen ja kulttuurin kasvuohjelma asettaa ensimmäistä kertaa taide- ja kulttuurialan muiden luovien alojen rinnalla osaksi Lapin maakunnallista strategiatyötä. Tämä on merkittävää koko toimialalle ja avaa mahdollisuuden osallistua maakunnalliseen kehittämiskeskusteluun muiden merkittävien toimialojen rinnalla. Taide- ja kulttuurialan vaikuttavuus vienti- ja tuontieuroina mitattuna on marginaalinen maakunnan tuottavimpiin toimialoihin verrattuna. Tarkasteltaessa alan vaikuttavuutta maakunnan viihtyvyyden, hyvinvoinnin, elämän merkityksellisyyden, alueellisen erottuvuuden ja kulttuuriperinteiden näkökulmista alan vaikuttavuus ja kokoluokka on merkittävä. Jatkossa tarvitaan lisää selvitystyötä ja mittaristoja joilla taide- ja kulttuurialan vaikutuksia ja toimintatapoja voidaan tunnistaa ja ottaa osaksi Lapin ja Saamenmaan kasvusuunnitelmia. Kasvua voi tapahtua toiminnan laajentumisen, vahvistumisen vakiintumisen kuin myös syventymisen kautta.

33

Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden osaamis- ja tarvekartoitus tulevan kulttuuriohjelman pohjaksi -hankkeen työryhmä

Hankepäällikkö Jonna Leppänen Hanketuottaja Joonas Martikainen Viestintäkoordinaattori Taru Tuomisto

Työpajat:

Kaltio Creative Katariina Imporanta Kokoamo Oy Hilma Heikkilä

Rahoittaja:

Lapin Liitto

Kartoituksen on toteuttanut kittiläläinen Taideorganisaatio Hiljaisuus.

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.