Lapin itsenäiset taideja kulttuuritoimijattoimialakuvaus
Kirjoittanut: Jonna Leppänen
Aluksi
Kartoituksen tarve
Lapin taide- ja kulttuuritoimijoista ei ole kattavaa ja ajantasaista tietoa, jota voitaisiin käyttää alan edunvalvonnassa, toimijoiden kontaktoinnissa tai tilastollisena pohjana taide- ja kulttuurialan kokonaiskuvaa piirrettäessä. Erinäisiä toimijalistauksia ja alueellisia selvityksiä on laadittu, mutta mikään taho ei ole nykyisellään sitoutunut keräämään ja päivittämään tietoa taide- ja kulttuurialan ammatinharjoittajista, ammattilaisten määrästä, tai itsenäisten taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminnasta. Tätä tiedon vajetta paikkaamaan Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry käynnisti hankkeen, jonka puitteissa toteutettiin laaja kyselyyn perustuva kartoitus Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden lukumäärästä, toiminnan luonteesta, toiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta sekä työllistämisvaikutuksista.
Taide- ja kulttuuritoimintaa koskevan maakunnallisen tiedon lisäksi Lapista puuttuu maakunnallinen kulttuuristrategia. Maakunnallinen kulttuuristrategia ohjaa taiteen ja kulttuurin maakunnallista kehittämistyötä sekä sitoo taiteen ja kulttuurin omana elinkeinoalanaan osaksi koko maakunnan kehitystä. Kulttuuristrategia ohjaa kehittämistoimien kohdentamista alalle sekä luo ennakoitavuutta alalle, joka on suurelta osin riippuvainen erilaisista yksityisistä ja julkisista rahoittajista. Parhaassa tapauksessa kulttuuristrategia ei jää vain hallinnolliseksi dokumentiksi, vaan tekee koko Lapin kulttuurikentän aiempaa näkyvämmäksi osaksi Lapin elinkeinoelämää sekä helposti tavoitettavaksi ylpeyden aiheeksi kaikille maakunnan asukkaille.
Tiedon keräämiseksi ja Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden tavoittamiseksi luotiin vuoden 2022 syksyllä hanke nimeltään Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden osaamis- ja tarvekartoitus tulevan kulttuuriohjelman pohjaksi. Hankkeen toteuttajana on kittiläläinen taiteen asiantuntija- ja tuotanto-organisaatio Hiljaisuus. Hankkeen toteutus oli mahdollista Lapin Liiton myöntämällä AKKE-rahoituksella. Hanke kesti 12 kk aikavälillä 1.3.2023–28.2.2024. Vastaavana projektipäällikkönä toimi taideorganisaatio Hiljaisuuden toinen toiminnanjohtaja Jonna Leppänen. Hankkeen tuottajana toiminnanjohtaja Joonas Martikainen ja viestintäkoordinaattorina Taru Tuomisto.
Lappiin tarvitaan maakunnallinen kulttuuristrategia ja strategiatyön pohjaksi tarvitaan tietoa. Lapissa toimii aktiivisesti Maakunnallisen kulttuurin asiantuntijaryhmä MAKUA, joka käytännössä tarkoittaa
Lapin ELY-keskuksen koordinoimaa, Lapin kuntien kulttuuritoimien ja Saamelaiskäräjien muodostamaa yhteistyöverkostoa, jossa on mukana myös
Taiteen edistämiskeskus, Lapin liitto ja Lapin aluehallintovirasto. MAKUA-verkosto tapaa säännöllisesti 4–5 kertaa vuodessa eri puolilla Lappia ja toteuttaa maakunnallisen kulttuuritoiminnan kehittämistyöhön liittyviä hankkeita, kuten tällä hetkellä käynnissä olevaa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Pohjoisen puhuri -hanketta, jonka toteuttava organisaatio on Rovaniemen kaupunki. MAKUA-verkoston kautta voidaan jakaa ja kerätä tietoa kunnallisesta ja Saamelaiskäräjien toteuttamasta kulttuuritoiminnasta Lapissa ja Saamenmaalla.
MAKUA-verkoston toiminnan ulkopuolelle jäävät kuitenkin taiteen ja kulttuurin ammattilaiset, jotka eivät toimi kunnallisten taidelaitosten kautta tai joilla ei ole läheistä yhteyttä Lapin kuntiin tai Saamelaiskäräjiin. Viimeistään vuoden 2022 aikana tunnistettiin tarve itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden omalle verkostolle, joka voisi toimia MAKUA-verkoston rinnalla tietoa keräten ja jakaen sekä toimijoita yhdistäen. Yhdeksi taideorganisaatio Hiljaisuuden toteuttaman hankkeen tavoitteeksi määriteltiinkin Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden verkoston perustaminen. Hankkeen ja kartoituksen myötä voidaan tällä hetkellä tavoittaa 121 henkilöä ja/tai yhteisöä Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden verkoston uutiskirjeen kautta. Tämä on merkittävä viestintäkanava alan toimijoiden kesken sekä tukee asetettuja tavoitteita myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Tätä raporttia kirjoittaessa helmikuussa 2024 olemme tilanteessa, jossa Lapin Liitto on vihdoin käynnistänyt Lapin kulttuuristrategian valmisteluprosessin. Samaan aikaan koko maan laajuisesti on valmisteilla hallitusohjelmaan kirjattu Kulttuuripoliittinen selonteko, jonka valmistelemiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän marraskuussa 2023. Taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus on murroskohdassa johtuen koko valtiontalouden tilanteesta sekä veikkausvoittovarojen ja kulttuurin, tieteen urheilun ja järjestötoiminnan välisen yhteyden purkamisesta, minkä johdosta em. alojen rahoitus siirtyi kokonaisuudessaan valtion budjetista katettavaksi vuodesta 2024 alkaen. Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden näkökulmasta käsillä on merkittävä mahdollisuus osallistua sekä maakunnalliseen että valtakunnalliseen strategiaprosessiin samanaikaisesti ja toimia maakunnallisen taidealan ja ammattilaisten äänen voimistamiseksi kummassakin prosessissa. Sekä Lapin kulttuuristrategiaa että valtakunnallista kulttuuripoliittista selontekoa valmistellaan toimijoita ja kulttuurista nauttivia yleisöjä osallistaen.
Tavoitteet ja kartoituksen menetelmät
Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoitustyön päämääränä oli tavoittaa toimijat ja koota tietoa Lapin ja Saamenmaan itsenäisistä taide- ja kulttuuritoimijoista. Kartoitustyö toteutettiin levittämällä kartoituskyselyä ja järjestämällä avoimia työpajoja. Ensisijaiseksi tavoitteeksi kartoituskyselyn valmistelussa nousi ammattimaisten toimijoiden lukumäärän selvittäminen mukaan lukien sekä itsenäiset yhteisöt (yhdistykset, osuuskunnat, yritykset) sekä itsensätyöllistäjät (freelancerit, toiminimiyrittäjät, sivutoimiset yrittäjät). Muita tärkeitä tavoitteita kartoituskyselylle olivat toimintamuotojen ja toiminta-alueen, eri taiteenlajien edustuksen sekä kansainvälisen yhteistyön ja kuntayhteistyön aktiivisuuden selvittäminen.
Lisäksi haluttiin tietää, onko taiteen ja kulttuurin ammattilaisia Lapin jokaisessa kunnassa. Toimijoiden vaikuttavuutta kartoitettiin toiminnan työllistämisvaikutuksia, kulttuuritoimintaan osallistuvien kuntalaisten määriä ja viestinnän vaikuttavuutta kartoittamalla. Kyselyssä kysyttiin myös toiminnan taloudellista volyymia sekä merkittävimpiä vahvuuksia ja haasteita toiminnassa.
Kartoitus oli varsinaisesti auki 31.8.2023–13.11.2023. Jonka jälkeen kyselyä pidettiin vielä avoimena muutamalle ennalta tiedossa olevalle yhteisölle, joiden olemassaolo tuli esille alustavien tulosten julkistuksen yhteydessä. Kyselyyn tuli lopulta 157 vastausta, joista lopulliseen analyysiin huomioitiin 144 vastausta. On selvää, ettei kartoituskysely tavoittanut kaikkia taiteen ja kulttuurin ammattilaisia Lapissa ja Saamenmaalla. Erityisesti saamelaistaiteilijoiden tavoittamisessa epäonnistuttiin, eikä kyselyn tuloksia voida käyttää saamelaistaiteilijoiden määrän eikä erilaisten taideja kulttuuritoimijoiden toiminnan analyysin pohjana. Myöskään muiden maakunnan taide- ja kulttuuritoimijoiden osalta kyselyn tuloksia ei voida pitää puutteettomina. Kyselyn vastaukset ja niiden pohjalta tehty analyysi antaa kuitenkin oikeansuuntaisen kuvan Lapin maakunnan itsenäisten taideja kulttuuritoimijoiden määrästä ja toiminnan luonteesta. On tärkeää, että kyselyllä kerättyä tietoa täydennetään ja päivitetään säännöllisesti tulevien vuosien aikana.
Toinen tärkeä tavoite kyselyn toteuttamisessa oli itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden tavoittaminen. Ennen kartoitusta Lapin itsenäisistä taide- ja kulttuuritoimijoista ei löytynyt tietoa tai yhteystietoja edes kuntakohtaisesti. Yhteystietojen kokoaminen ja yhteisen viestintäkanavien kehittäminen on tärkeää paitsi tiedon levittämiseksi ja keräämiseksi myös muihin tarpeisiin. Alan sisäinen yhteisöllisyys kaipaa tukea pitkien välimatkojen ja harvaan asuttujen suurten maantieteellisten alueiden vuoksi. Vertaistuki ja yhdessä toimiminen on erityisesti Lapissa ja Saamenmaalla tärkeää. Toimijoita on alueella vähän suhteessa maantieteelliseen pintaalaan ja siksi yhteistyö ja kohtaamiset toimijoiden kesken ei aina tapahdu orgaanisesti ilman tukirakenteita. Lisäksi laajemmat, elinkeinoalojen väliset, yhteistyöaloitteet edellyttävät tietoa toimijoista sekä mahdollisuutta tavoittaa heidät. Kartoituksen myötä on ollut mahdollista luoda esimerkkejä erilaisista taide- ja kulttuurialan toimijaprofiileista ja synnyttää mielikuvia tulevaisuuden yhteistyöpotentiaaleista eri elinkeinoalojen kesken.
Kyselyn vastauksista lopullisessa analyysissa jätettiin huomiotta eiammattilaiset sekä ne yhteisöt ja yksilövastaajat, joiden kotikunta ei ole Lapissa. Huomionarvoista kuitenkin on, että Lapin maakunnan tuntumassa erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla on useita yhteisöjä sekä taiteen ja kulttuurin ammattilaisia, jotka toimivat aktiivisesti Lapin maakunnassa ja Saamenmaalla ja joilla on suoria ja välillisiä työllistämisvaikutuksia sekä merkitystä Lapin maakunnan kulttuurikentän ammattimaiseen ja aktiiviseen luonteeseen.
Mikäli yhteisöstä tai yksittäiseltä vastaajalta oli vastaanotettu useampi kuin yksi vastaus kyselyyn, poistettiin suppeampi vastaus ja avovastausten osalta vastaukset yhdistettiin.
Hanke kartoituksen mahdollistajana
Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoitustyön mahdollisti
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman eli AKKE-rahoituksen tuella toteutettu Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden osaamis- ja tarvekartoitus tulevan kulttuuriohjelman pohjaksi -hanke. Kyselyn lisäksi yksivuotisessa hankkeessa toteutettiin työpajoja sekä etä- että lähitoteutuksella.
Työpajojen tarkoituksena oli tarjota toimijoille mahdollisuus tavata toisiaan, tunnistaa ja oppia sanoittamaan omaa ammattitaitoa ja osaamista sekä koota tietoa toimijoiden itse kokemista kehittämistarpeista, haasteista ja vahvuuksista omassa ammattitoiminnassa taide- ja kulttuurialalla Lapissa ja Saamenmaalla.
Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoitustyön mahdollisti
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman eli AKKE-rahoituksen tuella toteutettu Lapin taide- ja kulttuuritoimijoiden osaamis- ja tarvekartoitus tulevan kulttuuriohjelman pohjaksi -hanke. Kyselyn lisäksi yksivuotisessa hankkeessa toteutettiin työpajoja sekä etä- että lähitoteutuksella. Työpajojen tarkoituksena oli tarjota toimijoille mahdollisuus tavata toisiaan, tunnistaa ja oppia sanoittamaan omaa ammattitaitoa ja osaamista sekä koota tietoa toimijoiden itse kokemista kehittämistarpeista, haasteista ja vahvuuksista omassa ammattitoiminnassa taide- ja kulttuurialalla Lapissa ja Saamenmaalla.
Kuvaus Lapin taide- ja kulttuurikentästä
Lapin taide- ja kulttuurikenttä koostuu monenlaisista organisaatioista, yhteisöistä sekä itsenäisistä ammattilaisista. Koko Lapin ja Saamenmaan toimijoiden lukumääriä ei ole aiemmin koottu yhteen. Tämän kartoituksen tuloksena voimme luoda kuvan itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kentän kokoluokasta Lapissa ja Saamenmaalla. Kartoituksen kautta saadun tiedon lisäksi tarvitsemme lisää selvitystyötä niin itsenäisten kuin kunnallisten taide- ja kulttuuriorganisaatioiden määristä, kokoluokista, vaikuttavuudesta ja työllistämisvaikutuksista. Muun muassa Lapin liiton Lappi-brändi 2.0 -hankkeessa vuosina 2024–2026 tullaan keräämään lisää tietoa ja tilastoja osana kulttuuristrategiatyötä.
Kartoituskyselyyn saatiin vastauksista 19:sta kunnasta. Eniten vastauksia saatiin Rovaniemeltä (54,8%), seuraavaksi eniten Torniosta (7,7%), Inarista (6,5%) ja Kittilästä (4,5%). Suuresta osasta Lapin kuntia saatiin kyselyyn 1–2 vastausta. Vastaajien kotikunta ei kerro tarkkaa ammattilaisten määrää Lapin kunnissa, mutta antaa vahvan signaalin siitä, että taiteen ja kulttuurin ammattilaiset ovat asettuneet koko maakunnan alueelle. Samaan aikaan voidaan kuitenkin todeta lappilaisen ammattiyhteisön sijoittuvan pitkien etäisyyksien päähän toisistaan maantieteellisesti lukuun ottamatta suurimpien asutuskeskittymien kuten Rovaniemen, Tornion ja Inarin kaltaisia paikkoja, joissa taide- ja kulttuuriammattilaisten yhteisö on tiiviimpi.
Lapin ja Saamenmaan alueella toimivien taiteen ja kulttuurin ammattilaisten toiminta on hyvin monimuotoista. Vain 23,6% kaikista vastanneista (ml. yhteisöt ja yksittäiset ammattilaiset) kertoi toteuttavansa vain yhtä toimintamuotoa. Yleisin vastaus vain yhden vaihtoehdon valinneista oli “Taiteen tekeminen itse”. Monivalintakysymys oli kirjoitettu muotoon “Millaista taidetoimintaa toteutat?” ja vastaaja pystyi valitsemaan niin monta vastausvaihtoehtoa, kun halusi kuvatakseen omaa tai yhteisönsä taidetoimintaa. 69,7% vastaajista vastasi ainoana tai yhtenä useista vaihtoehdoista “Taiteen tekeminen itse”. Toiseksi yleisin vastaus joko ainoana tai yhtenä useista vaihtoehdoista oli “Tapahtuma- ja festivaalitoiminta”, jonka valitsi 47,1% vastaajista. Kolmanneksi yleisimmäksi vastaukseksi nousi “Taiteen asiantuntijuustehtävät”, jonka valitsi 35,5% vastaajista
Millaista taidetoimintaa toteutat - 155 vastausta
Kartoituksen perusteella voidaan kuitenkin tehdä joitain johtopäätelmiä koko taide- ja kulttuurialasta Lapissa. Kaikista kyselyyn vastanneista 40,6% vastasi yhteisön edustajana ja 59,4% yksittäisenä taiteen ja kulttuurin ammattilaisena. Kaikista vastanneista (ml. yhteisöt ja yksilövastaajat) 65,8% kertoi toimivansa kulttuurialalla päätoimisesti. Vastaajien koulutustaso on merkittävästi sekä Lapin että koko maan väestön keskiarvoa korkeampi. Kartoituskyselyyn vastanneista korkeakoulututkinnon (alempi AMK-tutkinto, ylempi AMK-tutkinto, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto) oli suorittanut 81,8% koko Lapin keskiarvon ollessa 28,5% ja koko Suomen 33,3% (lähde: Lapin Luotsi https://lapinluotsi.fi/lappi-nyt/vaesto/koulutustaso/, viitattu 28.2.2024).
Kuinka tiivisti teet/ edustamasi yhteisö tekee yhteistyötä kotikuntasi kanssa?
145 vastausta
Kartoituskyselyllä selvitettiin myös, kuinka aktiivisesti itsenäiset taide- ja kulttuuriyhteisöt sekä yksittäiset ammattilaiset tekevät yhteistyötä oman kotikuntansa kanssa. Tarkasteltaessa yhteisövastaajia ja yksittäisiä ammattilaisia yhdessä 46,9% kaikista vastaajista kertoi tekevänsä oman kotikunnan kanssa yhteistyötä “ei lainkaan” (arvo 1 asteikolla 1-5) tai “ei juuri lainkaan” (arvo 2 asteikolla 1-5). 32,5% kaikista vastaajista kertoi tekevänsä kotikuntansa kanssa yhteistyötä “säännöllisesti” (arvo 5 asteikolla 1-5) tai “melko säännöllisesti” (arvo 4 asteikolla 1-5).
Instituutiot
Lapissa sijaitsee viisi Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitusta (vos) saavaa esittävän taiteen organisaatiota ja kahdeksan valtionosuusrahoitusta saavaa museota. Esittävän taiteen vos-toimijoista kolme sijaitsee Rovaniemellä ja kaksi Kemissä. Rovaniemellä sijaitsevista esittävän taiteen vos-toimijoista Rovaniemen teatterilla on Lapin alueteatterin erityistehtävä, Rovaniemen kaupunginorkesterilla eli Lapin kamariorkesterin erityinen maakunnallinen tehtävä ja Tanssiteatteri Rimpparemmi on osa pohjoisen tanssin aluekeskusta yhdessä kahden Pohjois-Pohjanmaalla ja yhden Kainuussa sijaitsevan ammattitanssitoimijan kanssa. Vosmuseoista Lapin maakuntamuseolla ja Rovaniemen taidemuseolla on maakunnallinen erityistehtävä. Lisäksi Saamelaismuseo Siida vastaa koko saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaiskulttuurin museon tehtävästä ja Tornionlaakson museolla on alueellinen museotyön tehtävä. Vos-rahoitteisten museoiden lisäksi Lapissa toimii lukuisia kunnan ylläpitämiä paikallismuseoita sekä yksityisten tahojen ylläpitämiä, taiteilijakoteja, taidegallerioita ja kotiseutumuseoita.
Lapin esittävän taiteen vos-yhteisöt:
Kemin Kaupunginteatteri, Kemi
Kemin kaupunginorkesteri, Kemi
Tanssiteatteri Rimpparemmi, Rovaniemi
Rovaniemen teatteri, Lapin alueteatteri, Rovaniemi
Rovaniemen kaupunginorkesteri, Rovaniemi
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset esittävän taiteen valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2024: https://okm.fi/esittava-taide, viitattu 28.2.2024.
Lapin vos-museot:
Aineen taidemuseo, Tornio
Kemin taidemuseo, Kemi
Kultamuseo, Sodankylä
Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi
Rovaniemen taidemuseo, Rovaniemi
Saamelaismuseo Siida, Inari
Särestöniemi museo, Kittilä
Tornionlaakson maakuntamuseo, Tornio
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset museoiden valtionosuusrahoituksesta vuodelle 2024, https://okm.fi/documents/1410845/3956635/VOSmuseot+2024. pdf/882ddbdb-e28c-1af4-0348-5dd2ad0852f8/VOSmuseot+2024. pdf?t=1699267151807, viitattu 28.2.2024.
Lapissa taiteen ja kulttuurin ammattilaisia valmistuu jokaiselta koulutusasteelta. Maakunnassa toimii Lapin yliopisto ja sen Taiteiden tiedekunta, jolla on paljon aktiivista taidetoimintaa. Myös Lapin Ammattikorkeakoulu vahvistaa taide- ja kulttuuritoimintaa muun muassa kuvataiteilijakoulutuksen kautta. Kumpikin korkeakouluista muodostaa laajan taiteen ja kulttuurin ammattilaisen yhteisön Lappiin Rovaniemeltä ja Torniosta käsin. Lisäksi Lapissa toimii Ammattiopisto Lappia ja Saamelaisalueen koulutuskeskus, jotka kouluttavat taiteen ja kulttuurin osaajia mm. kuvataiteen, median, musiikin, tekstiili- ja muotialan sekä saamenkäsityön aloilta. Vaikka oppilaitokset ovat yksityisiä ei-kunnallisia tahoja, emme ole tässä kartoituksessa ottaneet niitä huomioon itsenäisinä taidetoimijoina, vaan käsittelimme oppilaitoksia instituutiona erillään itsenäisistä taideja kulttuuritoimijoista. Esimerkiksi Lapin yliopiston edustajina kyselyyn vastanneet on otettu huomioon taiteen ja kulttuuriin ammattilaisina yksilövastuksissa, kun he ovat muilta osin täyttäneet vastauskelpoisuuden kriteerit kuten taiteen ja kulttuurin ammattilaisuuden sekä heidän kotikuntanaan on ollut Lappi.
Itsenäiset taideorganisaatiot ja muut vapaat yhteisöt
Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kartoituksen perusteella voidaan sanoa, että Lapissa toimii 45 itsenäistä taide- ja kulttuuriyhteisöä. Vastanneista yhteisöistä suurin osa eli 30 yhteisöä (64,4% yhteisövastaajista) oli rekisteröityjä yhdistyksiä. Yhteisövastaajista yrityksiä oli 8 (17,8%). Sekä säätiöitä että osuuskuntia oli yhteisövastaajien joukossa yksi kumpaakin. Yhdistysten ja yritysten jälkeen kolmanneksi suurin yhteisövastaajien ryhmä oli “muut”, johon sisällytettiin työryhmämuotoiset epäviralliset yhteisöt sekä esimerkiksi sellaiset kulttuuritapahtumat, joiden taustayhteisöt eivät ole kulttuuritoimijoita. Muita yhteisöjä oli yhteensä 6 (13,3%).
Yhdistykset:
Art Äkäslompolo ry, Kolari
Circ2m, Kittilä
Kiertävä lastenkulttuurikeskus Kattila, Kittilä
Kulttuuriyhdistys Kumina ry, Tornio
Kulttuuriyhdistys Valsa, Rovaniemi
Kuusikko soi ry, Luosto soi! -festivaali, Sodankylä
Kuvataideyhdistys maahiset ry, Rovaniemi
Lapin pianoseura ry, Rovaniemi
Lapin taiteilijaseura, Rovaniemi
Lapin yhteisöllisen taiteen yhdistys Lysti ry, Rovaniemi
Midnight Sun Burlesque ry, Rovaniemi
Mikin Vintti ry, Keminmaa
Pellon Kuvataideseura ry, Pello
Piste Kollektiivi (Monitaideyhdistys Piste ry), Rovaniemi
Pohjoinen mediakulttuuriyhdistys Magneetti ry, Rovaniemi
Pohjoista musiikkivoimaa ry /Rovaniemi Chamber Music Festival, Rovaniemi
RasaCollective (Rasa Collectiven Kannatusyhdistys ry), Tervola
Rohki Hyä Sirkus ry., Kolari
Rollo Underground (Vaihtoehtoollinen Ry), Rovaniemi
Rovaniemen Cinema ry, Rovaniemi
Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry., Inari
Seitakuoro ry, Rovaniemi
Siepakat ry, Rovaniemi
Solekko Tehä Ry, Muonio*
Suomen Kalakirjasto ry, Muonio
Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry, Kittilä
Tornion Kuvataideseura ry, Tornio
Valoasema ry, Rovaniemi
Vocaliisat ry, Rovaniemi
*Solekko Tehä ry:n kotipaikka oli vielä kyselyyn vastaamisen aikaan syyskuussa 2023 Kittilä. Loppujulkaisun kirjoittamisaikaan helmikuussa 2024 yhdistyksen kotipaikka on Muonio.
Yritykset:
Artorio Oy, Rovaniemi
Louhistiina Tuotanto/ Dawn Matrix Oy, Sodankylä
Luode Stories Oy, Enontekiö
Northern Sound, Inari
Pop Up Lappi Oy, Musiikkikoulu POP UP, Rovaniemi
Solitude Music Oy, Rovaniemi
Studio E-City, Tornio
Tanssikoulu STAGE, Tornio
Osuuskunnat:
Kulttuuriosuuskunta Dead Standing Tree, Rovaniemi
Säätiöt:
Särestöniemi-museo/Kauko Sorjosen säätiö, Kittilä
Muut:
Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma, Inari
Ijahis idja -festivaali, Inari
Rovaniemen komiikkaklubi, Rovaniemi
Rovaniemen psykomaantieteellinen seura, Rovaniemi
Sanaseura, Rovaniemi
Vastarannan kino, Rovaniemi
Itsenäiset taiteen ja kulttuurin freelancerit
Kartoituskyselyyn saatiin 99 vastausta itsenäisiltä taiteen ja kulttuurin ammattilaisilta, jotka täyttivät kartoituksen tarkoitusta vastaavat kriteerit eli lappilaisuuden ja ammattilaisuuden.
Yksilövastaajien tarkemmassa tarkastelussa jätettiin huomioimatta vastaukset, joissa kotikunnaksi oli mainittu jokin muu kuin Lapin maakunnan alueella sijaitseva kunta sekä vastaukset, joissa ammattilaisuutta kartoittavaan kysymykseen oli vastattu kieltävästi. Yksilövastausten tarkemmassa analyysissä on huomioitu myös kaksi englanninkielistä vastausta.
Millaisia ovat taiteen ja kulttuurin itsenäiset yhteisöt ja organisaatiot Lapissa ja Saamenmaalla?
Taiteenalat ja toimintamuodot
Kartoituskyselyn perusteella Lapissa ja Saamenmaalla toimii 45 itsenäistä taide- ja kulttuurialan yhteisöä. Yhteisöt toimivat useilla eri taiteenaloilla. Yhteisöjen määrästä huolimatta esimerkiksi arkkitehtuurilla, nukketeatterilla, performanssitaiteella ja teatterilla ei kyselyn mukaan ole Lapissa toimivaa omaa yhteisöä. Kyselyyn vastasi kuitenkin 17 useita eri taiteenaloja edustavaa yhteisöä, joiden toimintaan sisältyy ainakin teatterin, nukketeatterin ja performanssitaiteen alojen toimintaa. Yhteisöistä 23 eli 51,1% sijaitsee Rovaniemellä, viisi Kittilässä (11,1%)*, neljä Inarissa (8,9%) ja neljä Torniossa (8,9%). Kaikki kyselyyn vastanneet yhteisöt sijaitsevat 11 Lapin kunnan alueella, mikä tarkoittaa että 10 Lapin kunnassa ei joko ole itsenäisiä taideyhteisöjä tai kartoituskysely ei tavoittanut yhteisöjen edustajia.
*Yksi kyselyn vastaamisajankohtana vielä Kittilään rekisteröity yhdistys on siirtynyt tämän raportin kirjoittamishetkeen mennessä Muonioon.
Taiteenalakohtaisesti tarkasteltuna eniten Lapissa ja Saamenmaalla on monitaiteisia yhteisöjä, joita kartoituskyselyn mukaan on 17.
Seuraavaksi eniten yhteisöjä maakunnassa on musiikilla, jolla kyselyn mukaan on 8 yhteisöä. Elokuvalla, tanssilla ja kuvataiteella on kyselyn mukaan kullakin kolme yhteisöä Lapissa ja Saamenmaalla. Kirjallisuudella ja mediataiteella on kummallakin kaksi ja burleskilla, musiikkiteatterilla, sanataiteella, sirkuksella, stand-up-komiikalla ja valokuvalla kullakin yksi itsenäinen taideyhteisö maakunnassa. Kyselyssä yhteisöiksi luettiin yhdistykset, yritykset, osuuskunnat, säätiöt sekä muut pääasiassa järjestymättömät epäviralliset yhteisöt.
Kyselyn perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä yhteisöjen kattavuudesta ja edustuksellisuudesta omalla taiteenalallaan. Yhteisöjen tarkempi profilointi ja toiminnan päätarkoitusten kartoittaminen tarvitsisi jatkotarkastelua.
Lapin ja Saamenmaan itsenäiset taide- ja kulttuuriyhteisöt toteuttavat hyvin monipuolisesti erilaista taide- ja kulttuuritoimintaa. Kyselyyn vastanneista 14 yhteisöstä toteutti vain yhtä toimintamuotoa. Yleisin vastaus vain yhtä toimintamuotoa toteuttavilla yhteisöillä oli “tapahtuma- ja festivaalitoiminta”. Näitä yhteisöjä oli 6. Taiteilijoiden työllistämisen valitsi ainoaksi toimintamuodokseen kaksi yhteisöä. Suurin osa yhteisöistä vastasi toimintamuotoa kartoittavaan kysymykseen valitsemalla kaksi tai useamman eri toimintamuodon. 33 vastanneista yhteisöistä valitsi ainoaksi tai muiden toimintamuotojen rinnalla tapahtuma- ja festivaalitoiminnan. 24 vastaajista toteutti ainoana toimintona tai muun toiminnan rinnalla aikuisten harrastustoimintaa. 19 yhteisöistä valitsi toimintatavakseen muun toiminnan osana omat taiteellisen työn sekä yhtä monta yhteisöä taiteilijoiuden työllistämisen.
33 (73,3%)
24 (53,3%)
19 (42,2%)
19 (42,2%)
16 (35,6%
15 (33,3%)
15 (33,3%)
13 (28,9%)
9 (20,0%)
4 (8,9%)
2 (4,4%)
Vastauksista voi tehdä jonkinlaisia johtopäätelmiä alan kehittämispotentiaalista. Esimerkiksi tapahtuma- ja festivaalitoiminnalla on potentiaalia kehittyä yhdessä kulttuuri- ja taidematkailun kanssa, mutta kyselyn perusteella nykytilanteessa vain viidesosa vastanneista yhteisöistä työskentelee kulttuurija taidematkailun alalla. Taiteilijoiden työllistäminen oli 19 vastanneen yhteisön yksi toimintamuodoista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mikäli yhteisön toiminta ja sen edellyttämät resurssit kasvaisivat, sillä olisi suoria työllistämisvaikutuksia. Nämä taiteilijoiden työllistämistä edistävät yhteisöt sijaitsivat Enontekiöllä, Inarissa, Kittilässä, Kolarissa, Rovaniemellä, Sodankylässä ja Tervolassa. Kuntien kulttuurikasvatuksen sekä varhaiskasvatuksen ja koulutoiminnan näkökulmasta kiinnostavaa, on että taidekasvatusta toteuttavia yhteisöjä on Lapin ja Saamenmaan alueella 15. Valitettava taiteen ja kulttuurin työskentelymahdollisuuksien, kansainvälisen taiteilijayhteistyön ja taiteen tukemisen näkökulmasta on, että tämän kyselyn mukaan vain kaksi yhteistöä ylläpitää taiteilijaresidenssiä. On syytä kuitenkin huomioida että Lapin maakunnan alueella sijaitsee ainakin yksi taiteilijaresidenssi, jota ylläpitää Lapin ulkopuolella toimiva organisaatio.
Yhteistyö kuntien kanssa
Osa Lapin ja Saamenmaan alueella toimivista yhteisöistä tekee hyvin aktiivisesti yhteistyötä oman kotikuntansa kanssa. Vain neljä yhteisöä (8,9%) vastasi, ettei tee lainkaan yhteistyötä oman kotikuntansa kanssa. Seitsemän yhteisöä (15,6%) vastasi tekevänsä yhteistyötä kotikuntansa kanssa vain harvoin. Neutraalisti, eli arvon 3 (asteikolla 1-5) kuntayhteistyötä kartoittavaan kysymykseen vastasi 12 yhteisöä (26,7%). Melko säännöllisesti yhteistyötä vastasi tekevänsä 9 yhteisöä (20,0%). “Säännöllisesti useita kertoja vuodessa” vastasi 13 yhteisöä. (28,9%). Kyselyn vastausten perusteella, voidaan todeta, että lähes puolet itsenäisistä taide- ja kulttuurialan yhteisöistä tekevät säännöllisesti tai melko säännöllisesti yhteistyötä oman kotikuntansa kanssa. Varsinkin pienissä kunnissa, joissa kulttuurimäärärahat ovat pienet, on yhteistyö itsenäisten yhteisöjen ja taideorganisaatioiden kanssa suuri rikkaus kunnille ja kuntalaisille. Yhteistyössä kuntien kulttuuritoimien ja itsenäisten taide- ja kulttuuriyhteisöjen kesken on mahdollista saavuttaa monia kuntien kulttuuritoimintalakiin kirjattuja tavoitteita, joiden toteuttaminen vain kulttuurisihteerin työpanoksella on lähes mahdotonta.
Kartoituskyselyssä kysyttiin avoimilla kysymyksillä esimerkkejä kuntien ja itsenäisten yhteisöjen välisestä yhteistyöstä. Vastauksissa nousi esiin muun muassa esitysten järjestäminen kuntien toteuttamissa tapahtumissa, sekä kuntien tilaamat työpajat päiväkoteihin, kouluihin ja palvelutaloihin. Yhteisöt järjestävät tapahtumia yhdessä kuntien kanssa sekä saavat kunnista tiloja käyttöönsä. Useat yhteisöt mainitsivat vastauksissaan viestintäyhteistyön yhteisöjen toimintaan liittyen. Myös kuntien antamat toiminta-avustukset ja projektiavustukset mainittiin yhtenä yhteistyömuotona. Monissa vastauksissa nousi esiin vuoropuhelu ja tiedonvaihto oman kotikunnan kanssa, mikä viestii läheisestä kumppanuudesta itsenäisten toimijoiden ja kuntien kesken. Osa itsenäisistä toimijoista kertoi myös tekevänsä hankeyhteistyötä oman kotikunnan kanssa sekä tarjoavansa asiantuntjapalveluita kunnille. Parhaimmassa tapauksessa yhteistyö itsenäisten taidetoimijoiden ja kunnan kesken oli vastavuoroista ja koko alueellista taide- ja kulttuurielämää hyödyttävää.
Toiminnan laajuus ja työllistämisvaikutukset
Kartoituskyselyllä selvitettiin itsenäisten taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminnan laajuutta mm. toiminta-aluetta, liikevaihtoa ja työllistämisvaikutuksia selvittävillä kysymyksillä.
45:stä kartoituskyselyyn vastanneesta yhteisöstä 24 eli 46,7% ilmoitti toimivansa vain yhden kunnan alueella. Näistä yhteisöistä 16 toimi Rovaniemellä. Yhteisöistä 13 eli 28,9% ilmoitti toimivasta kolmen tai useamman kunnan alueella. Yhteisövastaajista 6 ilmoitti toimivansa koko Lapin alueella. Näistä kuudesta yhteisöstä viisi oli yhdistyksiä ja yksi yritys.
Yhteisöistä 19 eli 42,2% kertoi kyselyn vastauksissaan toimintansa liikevaihdon olevan alle 10 000€ vuodessa. 9 yhteisövastaajista eli 20% arvioi liikevaihtonsa olevan 10 000–50 000€ välillä. 50 000–100 000€ välille asettui kaksi yhteisövastaajista. Yli 100 000€ liikevaihto toteutui 13 yhteisöllä eli 28,9% yhteisövastaajista. Kaksi kyselyyn vastannutta yhteisöä ei vastannut liikevaihtoa koskevaan kysymykseen.
Kyselyn perusteella osa taide- ja kulttuurialan yhteisöistä Lapissa työllistää merkittävän joukon alan ammattilaisia. Joidenkin yhteisöjen työllistämisvaikutukset ovat pienet, mikä kertoo yhteisömuodon olevan taide- ja kulttuurialalla monelle ennen kaikkea itsensä työllistämisen väylä. Yhteisövastaajista 24 eli 53,3% kertoi työllistävänsä 5 tai useamman taiteen ammattialaista vuosittain. Mukaan luettiin kaikki erimittaiset työsuhteet sekä osa-aikaisuudet. Yhdeksän eli 20% vastaajista kertoi vuosittain työllistävänsä yli 20 taiteen ja kulttuurin ammattilaista. Työllistämisvaikutusten tuloksista voidaan päätellä, että taiteen ja kulttuurin yhteisöjen toimintaa tukemalla, voitaisiin luovien alojen työllisyyttä nostaa merkittävästi kuntakohtaisesti sekä koko Lapin maakunnan alueella.
Vaikuttavuus
Kartoituskyselyssä pyrittiin selvittämään Lapin ja Saamenmaan alueella toimivien yhteisöjen toiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden selvittäminen on tärkeää, sillä usein taide- ja kulttuurialan toiminnassa on niukoista resursseista huolimatta laaja osallistuvuuden aste sekä toiminnan vaikutukset ulottuvat kauas toiminnan ydinjoukosta. Tässä kartoituksessa vaikuttavuutta pyrittiin selvittämään kysymyksellä: ” Kuinka monta katsojaa/harrastajaa/osallistujaa toimintasi tavoittaa vuosittain?”. Tähän kysymykseen vastaajat saattoivat vastata lyhyellä avovastauksella. Varsinainen toimialan vaikuttavuuden kartoitus vaatisi tarkempaa selvitystyötä, jossa olisi määritetty erilaiset laskentatavat esimerkiksi yleisömäärien laskennalle tai käytössä olevien medioiden seuraajamäärien laskentaan. Hyvä keino taide- ja kulttuurialan vaikuttavuuden arviointiin voisi olla toimialan yhteinen mediaseuranta esimerkiksi uuden perustetun Lapin itsenäisten taide- ja kulttuuritoimijoiden verkoston kautta. Tämän kartoituskyselyn perusteella toimijat itse arvioivat oman toimintansa tavoittavan erilaisin keinoin n. 250 000 ihmistä vuosittain.
Kansainvälisyys
Lapin ja Saamenmaan taide- ja kulttuurialojen yhteisöt tekevät jonkin verran säännöllistä kansainvälistä yhteistyötä. Eniten kyselyn vastausten perusteella yhteistyötä tehdään pohjoismaalaisten tahojen kanssa, mikä on tietenkin maantieteellisen läheisyyden vuoksi Pohjois-Suomessa luontevaa. Kaikista vastanneista yhteisöistä kolmannes eli 33,3% kertoi tekevänsä kansainvälistä yhteistyötä Pohjoismaissa vuosittain tai useammin. Kuitenkin suurempi osa vastaajista eli 35,6% vastasi, ettei tee koskaan Pohjoismaista yhteistyötä. Toiseksi yleisin vastaus kysymykseen pohjoismaisesta yhteistyöstä oli ”Harvemmin kuin kerran vuodessa”, jonka valitsi yhteisövastaajista 28,9%.
Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi seuraavaksi eniten yhteisöjen vastausten perusteella tehdään kansainvälistä yhteistyötä Arktisella alueella. Perinteisesti Pohjoisen kalotin yhteistyötä (Circumpolar North) on tehty Pohjoismaiden pohjoisosien lisäksi Luoteis-Venäjälle sekä Pohjois-Amerikan pohjoisosiin. Venäjän Ukrainaan kohdistamien sotatoimien vuoksi valtiolliset yhteistyösuhteen Venäjälle on kaikkien Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Amerikan maiden osalta katkaistu, joten Pohjoismaiden pohjoisosien lisäksi tämän kyselyn vastauksissa viitattaneen pohjois-Kanadaan ja Alaskaan kohdentuvaan yhteistyöhön. 20,0% yhteisövastaajista kertoi yhteisönsä tekevän vähintään vuosittain yhteistyötä Arktisella alueella. 17,8% vastaajista kertoi tekevänsä harvemmin kuin kerran vuodessa Arktisen alueen yhteistyötä. Lähes puolet yhteisövastaajista eli 48,9% kertoi, ettei heidän yhteisönsä tee koskaan kansainvälistä yhteistyötä Arktisella alueella.
Eurooppalaista yhteistyötä vähintään vuosittain kertoi tekevänsä yhteisövastaajista 11,1%. Yhteisövastaajista 31,1% kertoi tekevänsä eurooppalaista yhteistyötä harvemmin kuin kerran vuodessa. 46,7% vastasi, ettei heidän yhteisönsä tee koskaan kansainvälistä yhteistyötä Euroopassa. Yhteisövastaajien osalta säännöllistä kansainvälistä yhteistyötä tehtiin siis eniten Pohjoismaissa ja Arktisella alueella. Kuitenkin kansainvälistä toimintaa oli vastausten perusteella enemmän Euroopassa kuin Arktisella alueella, kun huomioon otettiin myös harvemmin kuin vuosittain toteutuvat yhteistyön muodot.
Lapin ja Saamenmaan taide- ja kulttuuriyhteisöjen kansainvälisyyden tarkastelu on kiinnostavaa, sillä vastausten perusteella kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle olisi paljon mahdollisuuksia. Tässä kartoituskyselyssä ei selvitetty yhteisöjen kiinnostusta kansainvälisen toiminnan kasvattamiseen ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen laajentamiseen, joten tätä tulisi selvittää jatkotoimenpiteillä. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen maakunnallisesti taide- ja kulttuurialoilla voisi mahdollisesti vaikuttaa alueellisesti muidenkin toimialojen kansainvälistymistä tai toisinpäin, jo olemassa olevat yritysten kansainväliset yhteydet maakunnallisesti ja kuntatasolla, voisivat jatkossa vahvistaa myös paikallisten taide- ja kulttuuritoimijoiden kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia.
Toimitko ulkomailla?
Kaikki vastaajat 45 kpl
Pohjoismaissa
Vastaajia 44 kpl (97,8%)
16 (35,6%)
13 (28,9%) 8 (17,8%)
Euroopassa
Vastaajia 40 kpl (88,9%)
21 (46,7%)
14 (31,1%)
Euroopan
26
Arktisella
22
