T YÖ P E R Ä I N E N H Y VÄ KS I K ÄY T TÖ JA J U L K IS E T H A N K I N N AT
Hyväksikäyttö ja ihmiskauppa Suomen työmarkkinoilla Työperäistä hyväksikäyttöä, kuten alipalkkausta tai syrjintää sekä sen räikeintä muotoa ihmiskauppaa, esiintyy kaikkialla maailmassa, eikä Suomi ole poikkeus. Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti matalapalkkaisilla työvoimavaltaisilla aloilla, kuten siivous-, rakennus- ravintola- ja palvelualoilla. Myös kotihoidon parissa sekä maatalous-, logistiikka- ja kuljetusaloilla on havaittu väärinkäytöksiä.2
Haasteena on, että työperäinen ihmiskauppa ja hyväksikäyttö piiloutuvat usein osaksi arjen ja työn rutiineja. Paperilla kaikki voi olla kunnossa eikä hyväksikäyttö näy työntekijöistä tyypillisesti ulospäin. Työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa viittaa tilanteeseen, jossa henkilö saatetaan tekemään työtä ilman, että hänellä on tosiasiallista mahdollisuutta kieltäytyä siitä tai lopettaa työn tekeminen ilman vakavia seurauksia. Rajanveto lievän ja vakavan hyväksikäytön välillä on usein vaikeaa. Kun yleisimpiin hyväksikäytön muotoihin, kuten alipalkkaukseen ja ylityökorvausten maksamatta jättämiseen lisätään velkaantumista, rekrytointimaksuja, palkattomia harjoittelujaksoja, tai jos työntekijän palkasta pidätetään esimerkiksi ylisuuria majoitus-, kuljetus- tai työvälinekuluja, muuttuu tilanne vakavammaksi. Suomessa esiin tulleissa vakavissa hyväksikäyttötapauksissa on useimmiten ollut kyse työntekijän riippuvaisen aseman tai turvattoman tilan hyväksi käyttämisestä sekä hänen erehdyttämisestään työn olosuhteista, asumisesta ja palkasta.3 Ihmiskaupparikoksen tunnistamiseen liittyen on hyvä huomioida, että tapauksiin ei aina liity fyysistä väkivaltaa tai vapaudenriistoa.
Esim. Jokinen, A. ja Ollus, N. (2014): Tuulikaapissa on tulijoita. Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ravintoa ja siivouspalvelualoilla. Helsinki: Heuni Publication Series No. 76; Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä (2021): Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tilannekatsaus 1.1.—30.6.2021; Aluehallintovirasto (2021): Työsuojeluviranomainen valvoo kotitalouksia, jotka käyttävät ulkomaista työvoimaa (8.6.2021) | Aluehallintovirasto (sttinfo.fi) 3 Ylinen, P., Jokinen, A., Pekkarinen, A-G., Ollus, N., Jenu, K-P. ja Skur, T. (2020): Työperäisen ihmiskaupan paljastaminen. Tutkintaopas esitutkintaviranomaisille ja tarkistuslista työsuojeluviranomaisille. Helsinki: HEUNI Publication Series No 95b 2
16
