Herttoniemen ruokaosuuskunnan pellolla kukoistaa jo toinen kasvukausi

Herttoniemen ruokaosuuskunnan keväällä 2011 lanseeraama Kaupunkilaisten oma pelto kukoistaa hyvässä hoidossa. Osuuskuntalaiset palkkasivat uuden kasvukauden kynnyksellä uudet puutarhurit, jotka pääsivät suunnittelemaan tämänvuotisen viljelyohjelman viime vuoden oppien perusteella. Oman pellon lisäksi osuuskuntalaisten iloksi on tulossa myös puutarha Mustosen tilalle.

Hortonomi Heidi Hovi on perehtynyt biodynaamiseen viljelyyn muun muassa opinnoissaan Snellman-korkeakoulussa ja työskennellessään kotimaisilla luomu- ja biodynaamisilla tiloilla. Hän onnistui luomaan osuuskuntalaisille viljelysuunnitelman, joka tasapainottelee maaperän asettamien haasteiden ja satotoiveiden välillä. - Meillä oli tänä vuonna paljon enemmän tietoa, millainen operaatio on edessä sekä enemmän työvoimaa, toteaa hankkeen primus motor, ruokaosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Repo tyytyväisenä.

Kevään kokouksessa puutarhurin pestin juuri vastaanottanut Hovi totesi, että tässä ajassa on terveellistä tehdä jotain, minkä tekeminen kestää monta vuotta. Vantaan Korsossa sijaitsevan biodynaamisen palstan luonteeseen kuuluu, että käsityötä on paljon. Tavoitteena on tänä vuonna ollut pitää myös pientareet siistinä, ettei niiltä leviä rikkakasveja. Hovin kanssa peltoa hoitavat Harri Loippo ja Tuomas Heinämäki. - Työtä on kolmelle henkilölle paljon, joten toivomme osuuskuntalaisten osallistuvan joka viikko järjestettäviin talkoisiin, Hovi toteaa.

Peltotöissä on ollut läpi kesän mukana myös viisi harjoittelijaa. Runsaasti lisäkäsiä pellolle saatiin heinäkuun alussa, kun kansainvälisen työleirin osanottajat kävivät ohdakkeiden ja muiden rikkakasvien kimppuun.

Maanparannustöitä ja uusi puutarhatila

Tänä vuonna pellolla on siirrytty täysin luonnonmukaisesta viljelystä hieman tehokkaampaan luomutuotantoon. Lupaavina muutoksina Hovi pitää muun muassa runsaampaa lannoitusta, hyvää kastelumenetelmää ja kestorikkakasvien saamista pois pellosta. Kaikki tapahtuu biodynaamisten oppien mukaan: oikeastaan Hovi hoitaa enemmän peltoa kuin kasveja.

Lannoitussuunnitelman mukaista maanparannetta on muun muassa naapuritilan kompostoitu hevosenlanta, josta osan kasvit käyttävät tänä vuonna, osa sitoutuu ravinnevarastoon.

Hovin pitkän ajan tavoite on maaperän pH-pitoisuuden nostaminen. Ennen viime kesää viitisen vuotta viljelemättömänä olleen 1,5 hehtaarin palstan maaperän pH on nyt noin 5, kun ihanteelliset kasvuolosuhteet tarjoaisi pH 6,7. Hapanta maaperää neutraloidaan kalkilla, jotta kasvit voisivat käyttää ravinteet paremmin hyväkseen.

Osuuskunnan viljelysten on määrä kasvaa, kun Mustosen tilan 30 aarin puutarha saadaan kunnostettua käyttöön. Siitä tulee hyötypuutarha, jossa on myös mukava oleskella. Yrttimaan

Pop up -kyläkauppa Erätorille

ja marjapensaiden lisäksi Mustoseen suunnitellaan sataneliöistä kasvihuonetta, joka palvelisi myös taimien kasvatuksessa tulevina vuosina.

Viljelysuunnitelma etenee viikko viikolta

Heidi Hovin laatima huolellinen viljelysuunnitelma tähtää totta kai pellon mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen. Osuuskuntalaiset toivovat vastinetta satomaksulleen, ja jo kesän ensimmäiset sadonjakelut juhannuksen tienoilla vastasivat odotuksiin. - Ensimmäistä satojaksoa varten istutimme erilaisia salaatteja, pinaattia, varhaisperunaa, retiisiä ja kevätsipulia, Hovi kertoo.

Hänellä on nöyrä asenne: koko ajan edetään sen mukaan, miten vuodenkierto etenee. Kevään lämpösumma suosi, ja pellolta saatiin jopa suunniteltua enemmän satoa kesä-heinäkuun vaihteessa. Samaan aikaan Hovin johdolla jo valmisteltiin elokuussa alkavaa toista satojaksoa. - Osa jostain sadosta voi epäonnistua tuholaisten takia. En vielä tunne peltoa, joten en tiedä, onko siellä esimerkiksi kaalia uhkaavaa möhöjuurta tai kirppaa. Kansainvälisen työleirin ansiosta uskon, että saamme ainakin kitkettyä kaiken.

Puutarhurin työ on priorisointia: alkukesästä kitkemisen kanssa kilpaili vielä istutus. Kesäkuun lopussa istutettiin toinen erä salaattia, viimeiset maissit ja kurpitsa. Kylvö on tarkoituksella jaksotettu pitkälle kesään, jotta osuuskuntalaisille riittäisi vaihtelevaa satoa syksyllä.

Hovi muistuttaa siitäkin, että biodynaamiset siemenet eivät ole aivan yhtä

varmoja ja tuottavia kuin tavanomaiset. Niissä on kuitenkin puolensa: - Kun ne saa onnistumaan, ovat kasvikset mielestäni laadukkaampia ja niiden maku on alkuperäisempi, Hovi puntaroi.

Esimerkiksi biodynaaminen retiisi yllätti osuuskuntalaiset. Tavanomaisen pyöreän muodon sijaan pellosta nousi suippoa, pitkämäistä retiisiä. Se on retiisin alkuperäinen, jalostamaton muoto, Hovi opastaa. - Biodynaaminen siemenviljely tutkii alkuperäislajien ominaisuuksia ja pyrkii palauttamaan niitä, Hovi kertoo.

Kohti satoisaa syksyä

Elokuussa osuuskuntalaiset vaihtavat jälleen innokkaasti kasvisruokien ohjeita noutaessaan osuuttaan sadosta. Kovassa huudossa ovat reseptit, joihin käytetään kesäkurpitsaa, porkkanaa, kyssäkaalia, sipulia, parsakaalia… Syyskuussa nousee vielä maissia, lanttua, perunaa punajuurta, purjoa – jos kaikki menee hyvin. Myös yrttejä saadaan.

Osuuskunnan jäsenistössä on ollut pientä vaihtuvuutta. Keskikesällä osuuskunnan vahvuuteen saattoi vielä liittyä. Kysy tämänhetkisestä tilanteesta osuuskuntalaisilta!

Ensimmäisen vuoden palautteen perusteella sadon jakelua varten on tänä vuonna käytössä kaksi pistettä, toinen Herttoniemessä ja toinen Kalasatamassa Tukkutorilla. Pellon omistajiin kuuluu väkeä Töölöä myöten, joten kantakaupungin tuntumassa sijaitsevan jakelupisteen myötä sadon nouto onnistuu yhä useammalta pyörämatkan päästä.

Tässä kasvaa porkkana

Purjon istutusta

Toimiiko oma pelto?

Miksi sitoutua ruokapiiriin tai oman pellon viljelyyn? Monelle on tärkeää saada kontakti ruoan alkuperään. Moni nuori äiti ja isä haluaa syöttää lapsilleen puhdasta ruokaa. Joukossa on myös sellaisia, joille lähikaupan luomuvalikoima ei yksinkertaisesti riitä.

Vaikka sato ei viime syksynä ollut joka viikko suuren suuri, aina joukossa oli sellaista, johon oli ilo tutustua. Viimeistään kasvisten maistaminen varmistaa sen, että mukana kannattaa olla: perunat maistuvat aivan kuin ennen vanhaan, porkkanoita ei ole tarpeen kuoria ja salaatti on rapsakkaa.

Tehokkaamman viljelyn ja tarkan suunnittelun myötä kesästä 2012 tulee vielä satoisampi ja monipuolisempi, ja jakelupisteillä koetaan jälleen monta iloista yllätystä.

Ruokapiirin viime vuonna järjestämät pop up -kyläkaupat saivat jo keväällä jatkoa Erätorilla. Ex-Rainen kioski muuttui Hertsikan pumpun myötä asukastilaksi, joten ruokaosuuskunnalla on hyvät mahdollisuudet järjestää pop up -kyläkauppoja useammin, Olli Repo uskoo.

Elokuussa tehdään herttoniemeläistä historiaa, kun pop up -kyläkauppa laajenee Erätorille.

– Erätori pääsee varsinaiseen torikäyttöön 18.8. Olemme pyytäneet ruokapiirin ruoantuottajia valtaamaan torin. Tulkaa herttoniemeläiset näyttämään, että Erätori voi olla vihdoin oikea tori!

Pop up -kylätorin parasta antia on se, että pääsee tapaamaan tuottajia ja näkee, kuka ruoan tekee.

- Tuottajat pääsevät myymään tuotteitaan ilman välikäsiä suoraan herttoniemeläisille. Parasta on kontaktin saaminen tuottajiin. Ruoka saa kasvot, Repo huomauttaa.

Repo on tyytyväinen: kyläkaupan pitäminen on tuottanut konkreettista tulosta ja Herttoniemi saa oman torin. 18.8. Erätorin ensimmäinen tori, teemana uusi sato. 22.9. Teemana sadonkorjuu 27.10 Vuoden viimeinen tori, teemana kekri.

Jos olet kiinnostunut ruokapiiristä tai ruokaosuuskunnasta, ota yhteyttä ruokaosuuskunta@gmail.com. Teksti: Mariaana Nelimarkka Kuvat: Heidi Hovi