Markku Rautiainen herttoniemeläisten kirkkoherra

Kirkkoherran tehtävään siunaaminen Kuva: Hannele Nuojua

Kun Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Veijo Vatka jäi eläkkeelle syksyllä 2011, hänelle löytyi seuraaja omasta seurakunnasta, pitkään Kulosaareen seurakunnassa palvellut rovasti Markku Rautiainen.

Virkaan asettaminen

Lokakuun 10. päivänä 2011 tapahtui Markku Rautiaisen juhlallinen virkaan asettaminen, jonka toimitti piispa Irja Askola avustajineen. Markku oli otettu saamastaan huomiosta ja purki tuoreet tuntemuksensa sanoiksi pian juhlan jälkeen: – Olen todella kiitollinen virkaanasettamisjuhlasta Herttoniemessä. Irja piispa oli lämmin ja läsnäoleva. Järjestelyistä ja ohjelmasta vastaavat työntekijät ja vapaaehtoiset tekivät sydämestään juhlaa ja seurakuntalaiset ottivat lämpimästi vastaan.

Markun nimitystä väritti seurakunnissa tapahtunut organisaatiomuutos. Herttoniemeläiset kuuluivat aikanaan vuosisatoja Helsingin pitäjän seurakuntaan. Matka nykyisin Vantaalla sijaitsevalle Pyhän Laurin kirkolle oli pitkä ja tie kivinen. Lähemmäs kirkkoa päästiin, kun herttoniemeläiset liitettiin Malmin seurakuntaan. Ja sitten yhden hallinnon kiepsauksen myötä Herttoniemestä tuli oma seurakunta vuonna 1961. Vähän ennen Rautiaisen virkaan nimittämistä seurakunnissa tapahtui jälleen uudelleenjärjestelyjä. Yli 90 vuotta itsenäisenä elänyt Kulosaaren seurakunta ja Herttoniemen seurakunta muodostivat uuden seura

Markku Rautiainen Kuva: Helsingin srk-yhtymän arkisto

kunnan vuoden 2011 alusta. Markku Rautiaisesta tuli vaalin myötä samalla uudestaan myös kulosaarelaisten kirkkoherra.

Lapsuus- ja nuoruusaikaa Herttoniemessä

Markku Rautiaisen juuret ovat Karjalassa kuten hänen edeltäjänsäkin. Isovanhemmat ja vanhemmat olivat Viipurista. Virallisten asiakirjojen mukaan Markku Rautiainen on syntynyt vuonna 1954 Helsingin kaupungissa. Paljasjalkainen stadin kundi siis. Elämänsä aikana Markku on ehtinyt asua eri puolilla Suomea, ja jonkin aikaa myös ulkomailla.

Lapsena ollessaan hän asui muutaman vuoden Herttoniemessä. Koti sijaitsi tuolloin Susitie 10:ssä, rauhallisella alueella. Talvella Susitien mäkeä oli mukava laskea, se oli kuin tehty kelkkamäeksi. – Pari vuotta nuorempi veli ajoi tietenkin päin puuta, Markku muistaa. – Sitä siinä sitten miehissä päiviteltiin!

Markku jakoi jonkin aikaa postia alueella, joka käsitti Kettutien ja Siilitien alaosan.

– Kannoin postia muun muassa Siilitien koululle. Posti sijaitsi tuolloin Eräkävijäntorilla. Siilitie 1:ssä oli niin monta rappua, että viimeinen oli nimeltään ÖÖ.

Tutuiksi tulivat autolähetin ja vahtimestarin toimet ja kokemuspohjaa antoi myös opiskeluaikainen työ Kontulan Alkossa myyjänä. – Ja rippikoulun vetäjänäkin tuli oltua, Markku muistelee.

Valmistuminen teologiksi

Valkolakin Markku Rautiainen painoi päähänsä Arkadian yhteiskoulusta. Vapaaehtoistyö nuorisotoiminnassa loi pohjaa ammatinvalinnalle. Markku tiesi, että teologian opinnot ovat vaatimuksena papin virkaan. Haave urasta kirkollisella alalla oli unelma matkasta kohti parempaa maailmaa. Ylioppilastutkinnon jälkeen ovet avautuivatkin Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan, josta hän valmistui säädetyt opinnot suoritettuaan teologian maisteriksi vuonna 1983. Teologin tutkinnon lisäksi Markku on kouluttautunut muun muassa seurakunnan johtamisessa, kirkon yhteiskunnallisessa työssä ja työnohjaajakoulutuksessa.

Markku kertoo, että tänä vuonna hän täyttää pappina 29 vuotta ja ”still going wrong”! Markun mukaan näin sanomalla hän haluaa ilmaista, että hän tietää myös oman vajavuutensa. – Jungilaisena oman varjonsa tunteminen vapauttaa aidosti olemaan oma itsensä.

Monenlaista on tullut tehdyksi

Markku Rautiainen on toiminut Alppilan, Johanneksen ja Kannelmäen seurakunnissa, Malminkartanossa ja pitkään Kulosaaren seurakunnassa. Viimeisimpänä tehtävänään ennen kirkkoherraksi nimittämistään hän toimi Herttoniemen seurakunnan Kulosaaren aluekappalaisena. Näissä tehtävissä hänelle kasvoi kirkonmiehelle niin tärkeä retorinen uskottavuus.

Ulkomaan kokemusta Markku sai kun hän työskenteli yli kahdeksan vuotta St. Matthew´s Evangelical Lutheran Churh’in kirkkoherrana Ontariossa Kanadassa. Markulle se oli opettavaista aikaa: – Olin kirkon ainoa työntekijä. Minun tehtäväni oli olla niin pappi, talonmies kuin taloudenhoitajakin. Sen kokemuksen jälkeen tiesin selviytyväni isoistakin haasteista.

Herttoniemen seurakunnan esimies

Herttoniemen seurakunnan alue on laaja. Markun toimialueeseen kuuluvat Herttoniemenranta, Länsi-Herttoniemi, Kulosaari ja Myllypuro. Iso seurakunta asettaa omat vaatimuksensa. Jumalanpalvelukset, diakoniatyö, nuorisotyö, kuorotoiminta, yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa ja esimerkiksi rippileirit Sammatin leirikeskuksessa ovat niitä perinteisiä työmuotoja. Tällä hetkellä painaa eniten epävarmuus talouden kehityksestä. Vähenevät resurssit nostavat ryppyjä Markun otsalle: – Joudumme etsimään uusia joustavampia tapoja toimia. Johtaja on mahdollistaja, asioita jaetaan ja käsitellään yhdessä. Avainsana on yhteistyö. – Tukena on työntekijöiden ammattitaito, siinä suunnassa ei ole kitkatekijöitä. Myös seurakuntalaiset ovat ottaneet hyvin vastaan, toteaa Markku

Yhden asian Markku Rautiainen haluaa erityisesti nostaa esiin. Herttoniemen seurakunta auttaa pulmassa, jota poliitikot eivät ole pystyneet ratkaisemaan. Joka viikko kerääntyy Myllypuroon 600 – 700, joskus jopa yli tuhat, avun tarpeessa olevaa ihmistä noutamaan seurakunnan jakamaa ruoka-annosta: – Se on palvelu, jossa kysyntä ja tarjonta todella kohtaavat.

Virikkeet toiminnan käynnistämiselle tulivat 90-luvun lamasta. Aluksi järjestettiin ongelmissa oleville velkaneuvontaa ja muita tukitoimia. Yhtenä tuen muotona EU antoi ruoka-apua, aamupuuroa kodittomille. – Toiminta vaati tekijänsä ja löysi kanavansa seurakunnasta. Siitä se lähti ja jatkuu edelleen. Kaupunkikin on ollut tyytyväinen tehtyyn ratkaisuun, Markku summaa.

Epäily siitä, että ruokapalvelusta käydään noutamassa annoksia, vaikkei siihen oikeasti olisi tarvetta, saa Mark

ku Rautiaisen tuohtuneeksi: – Ruokajonossa odottavien ihmisten motiivien arviointi on halpamaista ja samalla surullista. Se kertoo sekä arvioitsijoiden että yhteiskunnan kovista arvoista vähäosaisia kohtaan.

Markku on huolissaan nuorten uskonnollisesta kehityksestä. – Nuorilla ja nuorilla aikuisilla ei ole enää sellaista uskontoon liittyvää tunnemuistia kuin aikaisemmin. Kun tunnejälki puuttuu, niin tilalle tulee helposti uuspakanuus.

Maallistuneessa yhteiskunnassa kirkosta eroaminen tapahtuu Markusta joskus kovin helposti. Kaksituhatvuotinen traditio katkeaa liian kevyin perustein. Markku viittaa esimerkkinä vuoden takaiseen television keskusteluohjelmaan, joka aiheutti kirkosta eroamisten vyöryn: – Kirkosta eroaminen ja kirkkoon kuulumattomuus eivät auta pohtimaan elämän syvimpiä arvoja.

Markku Rautiaisen vaalilauseena oli ”Vuorovaikutus – luottamus – yhteys”. Se käy hyvin myös elämänohjeesta. Markku toteaa, että – Se on arvolause, joka puhuttelee itseäni edelleen ja muistuttaa, että voisin terävöittää toimintaani. Se symbolisoi omalla tavallaan myös kolmiyhteyttä.

Kotioloissa

Markun perheeseen kuuluu Annelivaimo ja neljä poikaa sekä tytär. Annelin päivätyö tapahtuu Opetushallituksessa. Tänä vuonna kirjoittaneet kaksospojat ovat saman pulman edessä kuin isä aikoinaan. Tuoreilla ylioppilailla on edessä elämän suunnan etsiminen. Sanotaan, että elämä ilman unelmia on vankila, unelmat kuuluvat elämään. Nyt poikien on tehtävä unelmista totta.

Kotona pyörii Barre-koira, pieni ja iloinen Shih tzu.

– Kiva kaveri mökkireissuilla, naurahtaa Markku.

Harrastuksistaan Markku kertoo, että – Nuorempana tuli joskus lasketeltua, surffattua ja pelattua squashiakin. Nyt on harrastuksena tietenkin mökkeily ja joskus, liian harvoin, tulee käytyä golf-radalla.

Huominen on paremmin

Ihminen on lahja toiselle ihmiselle. Kirkonmies tietää, että maailmassa on paljon asioita, joita voi kohdata vain toisen ihmisen kautta. Kun kuuntelee Markku Rautiaisen ajatuksia alkaa uskoa, että ehkä sittenkin, kaikista maailman uhkista huolimatta, hyvän tarkoitukset toteutuvat. Unelma matkasta kohti parempaa maailmaa jatkuu. Erkki Merimaa

epa.fi al

Alepasta aina aamusta iltaan ja Alepa Herttoniemestä kellon ympäri.

24 h

Alepa Herttoniemi, Hiihtomäentie 14, 00810 Helsinki

ma-la 7-23 su 10-23

Alepa Erätori, Kettutie 2, 00800 Helsinki

BONUS JOPA 5 %

naapuri, jonka tunnet nimestä.

MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % HOK-ELANTO.FI

Herttoniemestä maailmalle – jo yli 40 vuoden ajan.

Suomalainen perheyritys Planmeca Oy on maailman Suomalainen perheyritys Planmeca Oy kolmanneksi suurin hammaslääketieteen laitevalmistaja. Yhtiön Herttoniemessä suunnittelemat ja valmistamat tuotteet ovat myynnissä ympäri maailman, yli sadassa eri maassa. Planmecan palveluksessa on maailmanlaajuisesti lähes 2 400 työntekijää, joista kotimaassa noin 800. Uusinta teknologiaa. Palkittua muotoilua. Suomalaista työtä. www.planmeca.fi