Talviuimarien ajatuksia rakkaasta harrastuksestaan

Sirkan tunnelmia: ”Tämä on parasta minulle! Tätä en jätä koskaan! Tämä on minun juttuni!”

Tein kyselyn Herttoniemi-seuran talviuimareille eli Herttoniemen Hylkeille kevättalvella 2012. Halusin tutustua uimareiden syvimpiin ja kirkkaimpiin ajatuksiin ja oletin saavani hyvinkin erilaisia vastauksia. Erehdyin.

Kyselyyn vastasivat kuvassa 1 olevat: Hannu Solanne, Raili Nurmela, Eeva-Liisa Kainulainen, Kaija Eerikäinen, Raija Tenhola, Tuula Kasanen, Ritva Innamaa, Harri Kainulainen ja Eeva Lehtinen sekä kuvasta puuttuvat Sirkka Alhava, Matti Suorsa, Virpi Kauranen, Maarit Väisänen, Katariina Simonen ja Irja Tuominen.

Vastausten mukaan avantoharrastus on alkanut 1 – yli 10 vuotta sitten ihan sattumalta, uteliaisuudesta tai toivottujen terveysvaikutusten takia. Sopiva etäisyys kotoa Tuorinniemen avannolle ja lämpimiin pukukoppeihin on siivittänyt aloittamista. Ensimmäiset pulahdukset ovat heti innostaneet, meri on vetänyt puoleensa, hyinen hurmio koukuttanut…

Uimarien vastauksista poimittua:

Uiminen tuntuu parhaalta varsinkin silloin, kun on kirpeä pakkanen, tyyni ja aurinkoinen sää ja kun avanto on niin suuri, että voi uida 20 vetoa. Irja: ”Kun pakkasta on 20 astetta, avanto tuntuu lämpimältä. Olo on uinnin jälkeen fantastinen.” Upeinta on aamulla hiljaisuudessa, auringon noustessa. Kun on apea mieli, murheita

Hannu, Raili, Eeva-Liisa, Kaija, Raija, Tuula ja edessä Ritva ja Harri tai muuten vaan täytyy ”patistella” itseään, tulee avannossaolon jälkeen ”voittajafiilis”. Uiminen on ihanaa, kun on kaunis pimeä ilta ja kaupungin valot näkyvät hyvin, lumi kimmeltää tai pääsee pulahtamaan hikisenä avantoon hiihtolenkin päätteeksi.

Avannon vaikutukset ovat ilmiselviä: pienet taudit jäävät avantoon, olo on euforinen uinnin jälkeen, flunssat ovat vähentyneet, kolotus lientynyt, verenpaine laskenut ja mieli on kirkas ja tasapainoinen. Itsensä voittaminen joka kerta; avantoon meneminen antaa voimia, virkeyttä ja energiaa koko päiväksi. Avantouinti vähentää stressiä ja lisää henkistä tasapainoa. On syntynyt uusia, hyviä ystävyyssuhteita. Avantouinti voimaannuttaa.

Mieleen jäänyt avantokokemus:

Ritvan erikoisin kokemus oli, kun joutsenperhe oli avannon reunalla ja uimarit ja joutsenet tuijottivat toisiaan ikään kuin pohtien, kumman allas on kyseessä. Sopupelillä mahduimme kaikki uimaan!

Maarit: ”Kuvankaunis talvimaisema ja höyryävä merivesi.”

Railin, Tuulan ja Hannun mieleen on jäänyt ensimmäinen kerta, kun uskalsi mennä avantoon ja tuli ylpeä olo itsensä voittamisesta.

Virpi: ”Kerran olin kovalla pakkasella unohtanut uimapuvun kotiin. Avantoon oli päästävä. Raput olivat jäässä, kun ei ollut lämpömattoja tai –levyjä ja avantoon meno oli työlästä. Jouduin laskeutumaan portaita istuallani ja totesin ystävättärelleni, että tästä puuttuu enää, että peppu jäätyy rappuun kiinni ja joudut hälyttämään palokunnan irrottamaan… Näin ei onneksi käynyt!”

Eeva: ” Kävelin laituria pitkin uimaan. Laiturilla oli 2–3 pikkupoikaa.

Yksi pojista kysyi, meSirkka. Virpi: netkö uimaan. Vasta”Avanto avarsin, että kyllä. Miten taa aivoitukset.” niin? No, kun olet noin Kaija: ”Avanto vanha, ei meidän mumantaa energimut ui!” aa. Avanto hu

Raija: ”Hauskin kokuttaa huolet. kemus oli, kun uiskenAvanto pitää telimme yhdessä sorsiflunssat ja polen kanssa. Hienoin oli vien kolotukset pimeässä illassa suurloitolla.” Raiten lumihiutaleiden li: ”Ei lämmin leijaillessa.” Eeva: ”Avanto on ainoa käyttämäni lääke” luita riko eikä ollessa pääse avantoon, niin pyörähdemukavalla tavalla. Hieno harrastus.” ta..? Miksen myös minä..? Avanto an”Jos harkitset, tule mukaan vaan, en usko, että tulet pettymään” , kehottaa avanto ”. Harri: Mitä avanto merkitsee mapaikalla tapaa ainoastaan hymyileuimarille? viä kanssauimareita!” Tuula: ”Mikä ei Välttämättömyyttä, henkireikää kotapa, se vahvistaa!” ”Hyvää kelluntaa van työn vastapainoksi, terveyttä ja – myös surffauksessa”, kannustaa Kaluonnonmukaisuutta. ”Jos ei reissussa tariina. Raija: ”Rohkea rokan syö!” tään hangessa” (Harri). ”Tulee olo, että on tehnyt enemmänkin”, toteaa Matti. Katariina herätti myös Virpin sanoin: ”Ulkoilua, liikuntaa. tärkeitä kysymyksiä : Hyvän ystävän arkista tapaamista. Iloa Mitä voisi tehdä itse, jotta meri pysyisi ja nautintoa. Mielen kohotusta. Visupuhtaana ja uimakelpoisena? Onko joaalista mielihyvää. Itsestä ja omasta tain, mitä seura voisi tehdä? Isot asiat terveydestä huolehtimista helpolla ja lähtevät pienistä asioista.

Rohkaisuksi tulevillekin avantouiHaastamme kaikki pohtimaan, toimimareille: Eeva-Liisa: ”Olisiko minusmaan ja uimaan! taa erinomaisen alun päivälle.” Hannu: Teksti ja kuvat ”Olo uinnin jälkeen: avannosta tulee Hannele Ilves, ihan toinen mies kuin sinne meni”. Herttoniemi-seuran talviuimarit ”Ylös, ulos ja avantoon!” Eeva: ”Ui

Jäinen umpihulluus

Sulaa hulluutta: kävellä lämpimästä sängystään rantaan pakkasessa kilometri kaksi, käydä kopissa riisuutumassa uikkarisilleen, käppäillä lipokkaissa pyyhe hartioilla laiturille, nakata pyyhe penkille, ottaa pari ratkaisevaa askelta laiturin päähän. Lipokkaat pois, kolme askelta alaspäin, takaperin hyiseen veteen, ämmä-kokoisen ruhon runnominen S-kokoiseen avantoon, portaasta kaksin käsin kiinni pitäen neljäkymmentä potkua. Kantapäät kolkkaavat jäähän, kop-kopkopoti-kop.

Sulaa umpihulluutta. Mutta tarvitsen – sieluni, suoleni tarvitsee – sen, arktisen katarsiksen.

Marja Mykkänen 4.2.2012

apukamu hakEvana.

pikasEna kamahaku.

R-kioski ERätoRi Avoinna: ma–la 08.00–21.00, su 09.00–21.00