Heppu 3/2020

Page 1

3/2020

PARTIOLAISET PUKEUTUVAT MONIPUOLISESTI S. 6

MUKANA POIKKEUKSELLISEN PARTIOKESÄN KORONALIITE

hep p u o n Pä ä k aup unk i s eudun Pa rt i o la i s et ry :n jäs enleht i


sisältö

sivuT 16–17 Johtamistaitoja harjoitellaan joka ikäkaudessa. KUVA Esko Raikunen

PÄÄTOIMITTAJAT Hanna Hämäläinen Silja Aunola TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Susanna Mikander GRAAFINEN SUUNNITTELU Eeva Kangas

Kolumni: Kerran partiolainen Mut mitä mä oikein laittaisin päälle? Kolkkia, ruusunnuppuja ja pöllöjä mistä ikäkausisymboliikka kumpuaa? Pääkaupunkiseudun piilotetut retkikohteet Mannerheim-soljet tunnustuksena partioideologian sisäistämisestä Rauhaa rakentamassa Partio kasvattaa johtajuuteen Teema – lippukuntien etäpartiomerkit Koronaliite – poikkeustilanne partiossa Piiri pyörii: Ilmoitukset ja mainokset

PAINOPAIKKA

TEKIJÄT

Jari Marvia, Emilia Marvia, Salla

PunaMusta Oy Forssa

Aino Hokkanen, Hanna “Beagle”

Merikukka, Sonja Meskanen,

ISSN 1239-1298

Hämäläinen, Suvi Kettunen, Pinja

Mia Muhonen, Milla Muhonen,

Lehtinen, Jukka Lindell, Susanna

Petteri Ojala, Emmi Pelkonen,

“Suski” Mikander, Milla Muho-

Aikakauslehtien liiton

Lila Puntila, Esko Raikunen,

nen, Katariina Pekkonen, Iiris

jäsen

Shutterstock.com, Alex Söder-

Tattari, Eerika Veikkanen, Ville

holm, Iiris Tattari, Hannu Tiitu,

Väisänen, Liinu Yli-Hongisto

Eerika Veikkanen

Levikki 10 500 kpl

ILMESTYMISAIKATAULU 4/2020 25.11.2020 OSOITTEENMUUTOKSET

TOIMITUKSEN

Tehdään itse partion

SÄHKÖPOSTIOSOITE:

asiointipalvelussa:

heppumedia@partio.fi

asiointi.partio.fi.

KUVAT, VIDEOT, KUVITUKSET Yuri Birjulin, Filip Eller, Anna

KANNEN KUVA Hanna Kimmonen

Enbuske, Otto Hyytiälä, Alex Inkiläinen, Reetta-Stiina Järvinen, Suvi Kettunen, Emma Lahtinen, Jukka Lindell, Anna Lohko,

RAALI PAIN UT

E UOT OT

2

Ulkopuolelta & ilmiö

HIILIN E

Jäsenlehti Heppu

4 5 6 10 11 12 14 16 18 19 26

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

PEFC/02-31-162


Partiolaiset ovat aktiivisia ja pyrkivät parantamaan maailmaa - juuri sellaisia arvoja ihannoin ja pidän esimerkkinä myös omalle toiminnalleni. – YURI BIRJULIN, SIVUT 14-15

KUVAT Petteri Ojala

Tokko partiomieles tallella on

S

aapuessani viime Johtajatulille vaaleissa

sesta, toinen exceleiden pyörittämisestä.

farkuissa ja valkoisessa t-paidassa, mi-

Viime aikoina olen viihtynyt Teams-kokouk-

nua katsottiin pitkään. Näytin kuulem-

sissa, mutta rakastan myös herätä tukka takus-

ma kaupunkilaiselta, joka oli tullut ensimmäisen

sa teltasta keskeltä metsää. Lämmöllä muistelen

kerran metsään. Partiohuivi oli kuitenkin pal-

myös sämpylöiden valmistamista Kavalahdessa,

jastanut asian todellisen laidan: citypartiolainen

tuttuihin törmäämistä Partioaseman aulassa,

se vaan on.

tuulen tuisketta iltapurjehduksella ja myrsky-

Olen kuullut stereotypioita, joiden mukaan partiolainen osaa jokaisen solmun eikä eksy iki-

lyhdyn valossa iltasadun lukemista makuupusseissa tuhiseville sudenpennuille.

nä. Paitsi minä. Vähän nolottaa myöntää näin

Meitä on moneen, mutta yhteistä on partiofii-

julkisesti, mutten vieläkään osaa lippusolmua

lis. Ehkä partioliljan tai -apilan muotoinen sy-

tai ottaa suuntaa kompassin avulla - metsään

dän, ”Ole valmis”-teksti tatuoituna vasempaan

menee joka kerta.

ranteeseen tai jotain syvempää.

En ole kuitenkaan vaipunut epätoivoon. Omat

Mitä sun partiofiilis on?

vahvuuteni löytyvät muualta partiosta. Partio on opettanut minulle muun muassa johtajuudesta, ”Minä pystyn” -asenteesta, ensiavusta ja viestinnästä. Jokaisen partioharrastus näyttää, kuulostaa ja tuntuu vähän erilaiselta. Toinen syttyy kisaami-

Hanna “Beagle” Hämäläinen päätoimittaja

KUVA Alex Söderholm

Uudella innolla syksyyn

K

eväällä partiotoiminnan siirtyessä etäi-

Erityisesti ryhmänjohtajalle kevät oli haasta-

lyksi fiilis oli kaikkea muuta kuin in-

vaa aikaa. Olen kuitenkin iloinen siitä, kuinka

nostunut. Pelonsekaisin tuntein laitet-

paljon piirissämme on pystytty tekemään etä-

tiin johtajakaverini kanssa viestiä, kuinka meille

partiota kevään aikana. Jokainen etätoimintaa

sudenpentulauman kanssa etäily olisi nyt vain

toteuttanut johtaja on varmasti oppinut ja oi-

liian iso pala purtavaksi kaiken muun ohella.

valtanut ihan hurjan paljon. Olemme partiona

Oli oikeastaan helpotus, että sai hetkeksi ottaa

pystyneet tarjoamaan lapsille ja nuorille tärkeän

etäisyyttä oman ryhmän kokouksista. Olimme

ryhmän ja varmistamaan rakkaan harrastuksen

johtajaparini kanssa haalineet hieman liian pal-

jatkumisen myös poikkeustilanteessa.

jon tekemistä keväälle. Jo maaliskuussa meidän

Kiitos ihan jokaiselle ryhmänjohtajalle us-

molempien jaksaminen alkoi olla kortilla. Emme

kalluksesta ja jaksamisesta ihan uudenlaisessa

vain yksinkertaisesti pystyneet siirtämään su-

tilanteessa!

darilaumamme toimintaa etäpartioksi, joten ilmoitimme reilusti, että kevät ollaan tauolla.

Lisää toiminnasta poikkeusaikana voit lukea liitteestä.

Tänä syksynä aloitettiin taas ryhmän toiminnan suunnitteleminen uudella innolla. Meille paras päätös oli ottaa vähän etäisyyttä. Nyt syksyllä tajusimme, että on turha potea huonoa omaatuntoa pienestä partiotauosta.

Pinja Lehtinen piirinjohtaja

3


ULKOPUOLELTA

ilmiö

Partiosta liikkuu monenlaisia mielikuvia. Milloin partiolainen nähdään suossa rämpivänä solmujentekijänä, milloin mummoja tien yli taluttavana tunnollisuuden perikuvana. Välillä tuntuu, että rakasta harrastusta on täysin mahdotonta tiivistää ulkopuoliselle ymmärrettävään muotoon. Kolme partiolaisia läheltä seurannutta henkilöä kertoi Hepulle, miltä partio näyttää sivustakatsojan silmin. TEKSTI Liinu Yli-Hongisto KUVAT Anna Enbuske, Emmi Pelkonen, Reetta-Stiina Järvinen

Partiolaisen työkaveri

Partiolaisen kaveri

Partiolaisen sisko

“Useampi työkaverini on pitkän linjan

“Kamuni Henri A. on partiolainen

“Isosiskoni on ollut partiolainen

partiolainen. Partiolaisuus huokuu

niin että kuuluu. Minä en. Silti hän

yhdeksän vuotta. Hänelle partio-

heissä sellaisena ratkaisukeskeisyyte-

kaappasi minut Johtajatulille kaato-

vuoden kohokohtia ovat aina olleet

nä ja can do -asenteena. Kaikki onnis-

sateeseen Siilasmaata kuulemaan.

retket ja leirit. Suurleirin tunnelma

tuu ja hoituu. Heidän partiojuttuja

Kättelytapa hämmensi, mutta ruoka

sai minutkin vähän kateelliseksi

kuunnellessa harmittaa, että valitsin

oli hyvää ja seura lämmitti. Johtami-

vierailupäivänä Sarasteella. Leirit

itse aikanaan vapaapalokuntaharras-

sestakin kertyi tietämystä, samoin

ja koko partiomaailma vaikuttavat

tuksen partion sijaan.

yhteisöllisyydestä ja partiohengestä.

ulkopuolisen silmin salaperäisiltä

Kokemus vastasi pitkälti Henkan

sisäpiirijutuilta. On univormut, eri-

aikuisella iällä, kävin sellaisen kurs-

viikoittain tarjoamia partiotarinoita.

laisia kokoontumisia ja oma kielikin.

sinkin, mutta tuntuu vaikealta löytää

Siitä askel vei Norjaan telttailemaan ja

Siskoni on kuitenkin partiosanaston

mieluista omaa paikkaa. Aikuisryhmiä

Repovedellä kaakkuria kuulemaan

ja merkkikokoelman lisäksi saanut

voisi olla enemmän.”

– ehkä joskus partioonkin.”

partiosta ihan käytännön taitojakin

– Salla Merikukka

– Toni Sairanen

sekä partiolaisen arvot.”

Olen yrittänyt aloittaa partion

– Pilvi Rasimus

Tervetuloa

lippukuntaan 4

Syyskauden alussa on hyvä hetki pohtia, miltä lippukunta näyttää uuden jäsenen silmin. Kun lippukuntaan liittyminen on helppoa ja mukavaa, toiminta on sujuvampaa ja jäsenmäärä pääsee kasvamaan. Esimerkiksi seuraaviin seikkoihin kannattaa kiinnittää huomiota: • Onko toiminta kaikille avointa? • Tarjotaanko uusille riittävästi perehdytystä partiomaailman saloihin? • Saako ensimmäiselle retkelle varusteita lainaan? • Pääseekö porukkaan hyvin mukaan myös ulkopuolelta?


KUVA Jukka Lindell

Kolumni

Ku kelaan partiota, kelaan mettäretkiä Sipoonkorpeen. Ja tyyppejä. Yhdessä tekemistä.

Kerran partiolainen

M

un partiotie alko seiskaluokan syksyllä -81. Satuin fillaroimaan kolon ohi, uudet koulufrendit viitto kirkonmäeltä mua niiden luo. Ne luki sarjiksia, jutteli niitä näitä, puhu jostain leiristä.

- Mikä juttu tää on? mä kysyin. - Lepakko-vartion kokous. Ens tiistaina taas, sama aika, sama paikka, ne sano. - Tuunks mäki? mä kysyin. - Tuut, ne sano. Tottakai mä menin. Partiossa vierähti sit intensiivisesti seuraavat vuodet, kunnes muutin muualle parikymppisenä. Ku kelaan partiota, kelaan mettäretkiä Sipoonkorpeen. Ja tyyppejä. Yhdessä tekemistä. Kololla hengailua, notskilla juttelua, laavussa nukkumista, leirinrakennusta ja PT-kisareissuja. Säätämistä frendien kanssa maastopuku päällä ja lantsarit jalassa. Tervaskantojen ettimistä, muitten leirien ettimistä, jäätyneitä jugurtteja, pitkiä patikointeja, pakkiin kärtsääntyneitä puuroja. Kerran partiolainen... ...aina partiolainen? Mulla on aina linkkari taskussa. Samoin kynä ja paprua. Uudessa mestassa hommaan aina ekaks kartan. Hyvät huudit löydän sekä metässä että suurkaupungissa eksymisen ja hahmottamisen tutulla yhdistelmällä. Oleellista on olla valmis(tautunut). Ku oon mun partiometässä, oon himassa. Jokainen retki on aina omansa, mut kuvio on sama ku partion kaa. Turha vaihtaa toimivaa. Retket on jatkunu läpi vuosien. Niitä on tehty perheen, joogifrendien ja duunikavereiden kanssa. Retkille saa helposti seuraa, mut moni kans jännittää eksymistä tai villieläimiä. Oon vieny mettään myös kaukaa tulevia tyyppejä, kuten kerran kaks ympäristöaktivistia Amazonilta. Syötiin talvehtineita karpaloita kohmeisella suolla ja istuttiin kalliolla termarikahvilla. Niillekin mettä merkkas staili, et jälkiä tai roskia ei jätetä. Välillä törmään metässä johonkin vanhaan tuttuun. Samat jauhannat, samat partsanimet, sama kättely vasurilla. Ton vikan mä kyl yleensä mokaan. Jukka “Niilo” Lindell, Keravan Korvenpojat

KUVITUS Shutterstock

vapautta ja siellä olo vastuuta. Niilläkin oli linkkarit taskussa. Niillä oli sama

Kirjoittaja oli aktiivipartiolainen 80-luvulla, jolloin hän oppi sekä retkeilemään että arvostamaan jokamiehenoikeuksia, pyöräteitä ja hyvää makuupussia.

5


Mut mitä mä oikein laittaisin päälle? Ihmiset muuttuvat ajan myötä ja muoti sen mukana.

tapahtumasta, vuodenajasta Partiossa pukeutuminen riippuu varmasti tai lippukunnasta, mutta ennen kaikkea jokaisesta itsestään. TEKSTI Katariina Pekkonen KUVAT Emma Lahtinen, Esko Raikunen VIDEO Alex Inkiläinen

6


Partiolaista eiv채t m채채rit채 kettuhousut tai purjehdustakki, vaan huivi kaulassa.

7


Ansiomerkit ojossa ja väiski päässä Partiohuivi, partiopaita, pillinaru, partiovyö. Näitä kaikkia nähdään käytettävän, kun kyseessä on virallinen partioasu. Etenkin Suomessa partioasusta on tullut juurikin se virallinen vaate, joka päällä edustetaan leiriaamun lipunnostossa tai ansiomerkkien jakotilaisuudessa. Alun perin partioasu oli kuitenkin pukeutumistyyli, joka saavutti suurta suosiota Amerikassa partiopoikien keskuudessa. Robert Baden-Powell suunnitteli asun Etelä-Afrikan poliisivoimien univormun pohjalta. Silloin asuun kuului polvihousut, polvisukat, paita, sauva sekä leveälierinen hattu. Monissa maissa partioasu on yhä edelleen se, mitä leireillä käytetään eniten - ja partiopaita on se, joka leirin jälkeen on hammastahnassa ja haisee savulta. Partiohuivin ja partiopaidan tai –mekon lisäksi viralliseen partioasuun kuuluu siisti tumma alaosa sekä halutessa pillinaru, partiovyö ja päähine. Suomen partioasu erottautuu muista varmasti erityisesti Väiski-päähineellä, joka usein herättää monenlaisia mielipiteitä. Mikään ei kuitenkaan estä lähtemästä metsään asulla, johon kuuluu ulkoiluvaatteiden lisäksi partiopaita ja vaikka pillinaru!

Maalla, merellä, ilmassa Pukeutuminen partiossa riippuu pitkälti siitä, mitä on tekemässä. On loogista, että purjehtimaan lähtiessä meripartiolainen laittaa purjehdustakin päälle tai että vaelta-

On jokaisen etu, että kaikki saavat pukeutua niihin vaatteisiin, jotka itsestä tuntuvat parhaalta.

maan lähtiessä laitetaan tukevat ja vedenkestävät kengät jalkaan. Joku tulee koloiltaan vaelluskengissä ja ulkohousuissa, toinen suosii metsäänkin lähtiessä valkoisia housuja ja kenkiä. Retkelle tai pidemmälle leirille lähtiessä on toki hyvä katsoa säätiedotusta ja miettiä hieman omaa vaatetusta sen mukaan. On varmasti ikävää, jos kaikki vaatteet ovat läpimärkiä jo ensimmäisen päivän jälkeen. Joskus vaatteet saattavat myös likaantua tai iltanuotiolla niihin voi tarttua herkästi savun haju. Lähes kaikki vaatteet ja kengät voi kuitenkin pestä ja tuulettaa jälkeenpäin, joten mukavuus kannattaa laittaa edelle.

Muistoja kannetaan vaatteissa Leiripaitoja ja muitakin leirivaatteita löytyy monen partiolaisen vaatekaapista. Usealla suurella leirillä on yleensä oma leiritunnuksensa, kuten huivi tai muu tunniste. Moni tahtoo hankkia sen lisäksi myös leiripaidan tai jonkin muun tuotteen leirin logolla taikka sen visuaalisella ilmeellä varustettuna. Leirituotteet tuovat leirillä monelle yhteenkuuluvuuden tunnetta. Leirin jälkeen niistä muistuu mieleen monia unohtumattomia hetkiä. Hienoa leirituotteissa on se, että sama tuote voi tuoda jokaiselle sen kantajalle eri muistoja ja hetkiä mieleen, joista jokainen on yhtä arvokas. Kansainvälisillä leireillä erilaiset oman maan tuotteet ovat myös arvokasta swoppaus-tavaraa. Monesti vaatteita, tavaroita, huiveja ja merkkejä swoppaamalla eli vaihtamalla saa uusia tuttavuuksia sekä palan toisen kulttuurin leirielämästä.

8


Raitaa, ruutua, farkkua Farkuista on tullut niin yleisesti kuin partiossakin niin sanotusti “ne siistit housut”. Alun perin 1500-luvulla farkut eli farmarihousut kehitettiin Genovan kaupunkivaltiossa työhousuiksi laivaston merimiehille. Farkkujen saavuttua Amerikkaan 1800-luvulla ne pysyivät yhä työhousuina. Vasta aivan viime vuosikymmeninä farkuista on tullut kaiken kansan housut, joita käytetään muulloinkin, kun työtä tehdessä. Farkkujen käyttö partiossa puhututtaa paljon, useimmiten niiden käytännöllisyyden - tai epäkäytännöllisyyden - vuoksi. On siis ehkä parasta todeta, että jokainen pukeutukoon niin kuin parhaaksi itse kokee. Kuten muutenkin elämässä, on partiossa kaikkien oma asia, mitä pukee päälleen. Pukeutumisen ei pitäisi tuottaa päänvaivaa, vaan sen kuuluisi olla sivuroolissa. Partio on kasvatusjärjestö, ja sudenpennuille voi olla täysin tarpeellista opettaa, mitä metsäretkelle on hyvä laittaa päälle. Samalla on kuitenkin pyrittävä muistamaan jokaisen ihmisen lähtökohdat, tarpeet ja mielenkiinnot. Joku haluaa satsata varusteisiin aina viimeisen päälle, kun toiselle sopii käytössä kuluneetkin. On jokaisen etu, että kaikki saavat pukeutua niihin vaatteisiin, jotka itsestä tuntuvat parhaalta. On kuitenkin yksi asia, joka erottaa partiopukeutumisen kaikesta muusta pukeutumisesta. Oli päällä sitten retkeilyvaatteet, farkut ja kauluspaita tai virallinen partioasu, roikkuu kaulassa lähes poikkeuksetta partiohuivi. Se on tunnus, joka yhdistää jokaisen partiolaisen ympäri maailmaa riippumatta pukeutumistyylistä. Partiolaista eivät määritä kettuhousut tai purjehdustakki, vaan huivi kaulassa.

KATSO VIDEO - AVAA ARILYN JA OSOITA SILLÄ KUVAA

Ultra Bra vai partio? Keltainen sadetakki on monelle ihan tavallinen vaate niin partiossa kuin sen ulkopuolellakin. Joillekin mieleen saattaa kuitenkin juolahtaa Ultra Bra –yhtye, joka tunnettiin usein keltaisista sadetakeistaan. Partioleireillä on myös luotu uudelleen kyseisen bändin kuvia, jos mukana on ollut useampikin keltaisen sadetakin omistaja. Fjällrävenin retkeilyhousut - jotka myös “kettuhousuina” tunnetaan - ovat nousseet suureen suosioon partiolaisten keskuudessa eikä se sinänsä ole mikään ihme. Monen mielestä housut ovat kätevät ja kivan näköiset. Kuten kaikki muutkin trendit, voi tämäkin aiheuttaa paineita. Kyse voi olla siitä, ettei housuihin halua tai voi käyttää kovin suurta summaa rahaa tai etteivät nämä kyseiset housut esimerkiksi istu itselle. Täytyykin muistaa, että vaatetuksessa pitäisi suosia juuri niitä vaatteita, jotka itsestä tuntuvat mukavalta eikä turhaan mennä vain massan mukana.

9


Kolkkia, ruusunnuppuja ja pöllöjä – mistä ikäkausisymboliikka kumpuaa? Kun aloittaa partioharrastuksen, eteen tulee valtavasti uutta opittavaa. Jo ennen kuin uusi partiolainen on ensimmäistäkään kertaa päässyt sisaruspiiriin, hän on törmännyt monenlaiseen partiosanastoon. Mutta miten partiossa käytettävät ikäkausien nimitykset ovat syntyneet? Kuinka luontomme tunnetuimmat petoeläimet liittyvät asiaan? TEKSTI Ville Väisänen KUVITUS Lila Puntila

P

artion rantautuessa Suo-

tiin kansainvälisesti “ruusunnuppuja”,

kuningas karhu. Jopa ikäkausien värit on

meen viime vuosisadan

mutta tämä nimi hylättiin partiolaisten

tietoisesti mietitty kuvaamaan kyseisen

alkupuolella

kauden partiolaisen tyypillistä luonnetta.

ikäkausien

vastustuksen takia. Ikäkauden nimeksi

nimet eivät olleet samal-

otettiin tontut, ja johtajia alettiin kutsua

la tavalla itsestään selviä

pöllöiksi.

kuin miltä ne nykyisin saattavat tuntua.

Suomen partiopoika- ja partiotyttöjär-

käytössä omia partiosanoja ja -symbo-

Ehkä eniten muutoksia on ollut nuorim-

jestöt yhdistyivät Suomen Partiolaisiksi

leita. Esimerkiksi Metsänkävijälippukun-

mista partiolaisista eli nykyisistä suden-

vuonna 1972. Samalla sekä kolkkapojat

tien symboli on karhu. Uusia partiosym-

pennuista aikojen saatossa käytetyissä

että tontut nimettiin jälleen sudenpen-

boleita ja -sanoja myös syntyy jatkuvasti.

nimissä.

nuiksi. Vanhat nimet eivät kuitenkaan

Lisää tietoa aiheesta löytää internetistä

poikapartiolaisia

kadonneet täysin, vaan tontut ja kolkat

muun muassa PartioWikistä ja lippukun-

kutsuttiin sudenpennuiksi, mutta ni-

elävät yhä joidenkin partiolaisten kielessä.

tien sivuilta.

Aluksi

pienimpiä

mestä luovuttiin 1940-luvun alussa, sillä

10

Näiden kaikkien vanhojen nimien ja symboleiden lisäksi lippukunnilla on

sitä pidettiin liian eksoottisena. Uudeksi

Luonnonläheistä symboliikkaa

nimeksi tuli kolkkapojat, joka on van-

Osa partiossa käytettävistä symboleista

ha oravien metsästykseen liittyvä sana.

on ikivanhoja. Muun muassa heraldista

Kolkka eli vasama oli nuijamainen tylppä

liljakuviota – fleur de lis’tä – on käytetty

nuoli, jonka avulla oravia voitiin ampua

vaakunoissa jo 400-luvulla. Alun perin se

rei’ittämättä kallisarvoista nahkaa. Kun

on esittänyt kurjenmiekkakasvin kukin-

eläin oli ammuttu, kolkkapoika haki eläi-

toa. Partiossa lilja symboloi ulkoilmaelä-

men ja käytetyn vasaman. Kolkat kantoi-

mää ja vapaata luontoa.

vat paidoissaan nuolimerkkiä, joka ku-

Uudempi keksintö ovat ikäkausien

vasi viritettyä jousta kolkkanuolineen.

symbolieläimet, jotka kuvaavat kunkin

Kolkkapartiolaisten kerrotaan myös hä-

ikäkauden jäseniä.

tyyttäneen oravia jonkinlaisilla nuijilla.

nimi antaa vihjeen kauden eläimestä,

Sudenpennuilla jo

Myös nuorimpien partiotyttöjen nimi

joka on iloinen ja energinen suden pentu.

on vaihtunut useammin kuin kerran.

Seikkailijoiden eläin sen sijaan on ove-

Poikien tapaan tyttöpartiolaiset aloittivat

la ja aktiivinen kettu, tarpojien metsien

toimintansa Suomessa sudenpentuina.

”kovis” ahma, samoajien itsekseen pär-

Tyttösudenpentujen nimeksi ehdotet-

jäävä ilves ja vaeltajien metsien vahva


Pääkaupunkiseudun piilotetut retkikohteet Kyllästyttävätkö vanhat vakioretkikohteet? Tässä pari retkipaikkaa, jotka soveltuvat kaikille sudenpennuista aikuisiin! Ota pyörä alle tai hyppää julkisten kulkuneuvojen kyytiin ja ota suunta kohti Uutelaa tai Mustavuoren luonnonsuojelualuetta. TEKSTI JA 360-KUVAT Iiris Tattari ja Eerika Veikkanen KUVITUS Lila Puntila ja Shutterstock

Virkistymistä Uutelan merenrantamaisemissa

paitsi 1.4.-15.7. välisenä aikana, jolloin poluilla ja ulkoilurei-

Uutela on Itä-Helsingissä sijaitseva 105 hehtaarin kokoinen

teillä on pysyttävä. Tulenteko ja leiriytyminen on kiellettyä

luontoalue. Se on yksi Itä-Helsingin vierailluimmista retki-

alueella.

kohteista - eikä syyttä. Uutelassa voi ihastella upeita ja mo-

Jännitys ei Mustavuoresta lopu. Hieman reitin ulkopuolella

nipuolisia luonnonmaisemia. Uutela sopii hyvin myös lasten-

pääsee tutkimaan luolia, rotkoja ja juoksuhautoja, jotka ovat

rattailla ja pyörätuoleilla kulkeville, sillä Uutelan retkireitit

jäännöksiä ensimmäisen maailmansodan aikaisesta linnoi-

ovat hyvin hoidetut, leveät ja tasaiset.

tustyömaasta. Varovaisuus täytyy kuitenkin muistaa, ja liik-

Uutelassa on nähtävää monipuolisesti suhteellisen pienellä

kuminen tapahtuu jokaisen omalla vastuulla.

alueella. Uutelassa on kaksi merkittyä luontopolkua, joista

Lehtokasvillisuudeltaan Mustavuori on hyvin monipuo-

toinen on pituudeltaan 2,5 kilometriä ja toinen 1,5 kilometriä.

linen. Se kuuluukin valtakunnalliseen lehtojensuojeluoh-

Maisemat Uutelassa vaihtuvat nopeasti merellisistä tervalep-

jelmaan sekä Euroopan unionin Natura 2000 –verkostoon.

pälehdoista ja pitkospuista jylhiin kallioihin ja hempeisiin

Tarkkasilmäinen bongari voi löytää kohteesta harvinaisem-

kukkaniittyihin. Historiasta kiinnostuneet jännityksen etsijät

piakin lajeja.

löytävät Uutelasta myös vanhan tykkibunkkerin Skatannie-

Matka taittuu nopeasti ja helposti julkisilla kulkuneuvoilla

men suunnalta. Bunkkeri on merkattu useimpiin karttoihin.

Helsingistä Rautatientorin metroasemalta metrolla, bussilla

Uutela soveltuu hyvin monenlaiseen retkeilyyn. Uutelassa

ja kävellen noin 50 minuutissa. Auton saa pysäköityä aivan

on useampi keittokatos, joissa voi grillata tai kokata. Uutela

kohteen lähimaastoon parkkipaikalle.

sopii loistavasti myös pilkkimiseen, onkimiseen, marjastukseen ja sienestykseen. Lisäksi alueella voi yöpyä riippumatoissa tai teltoissa. Kulkuyhteydet Uutelaan ovat hyvät. Vuosaaren metroasemalta on noin kilometri Uutelan ulkoilualueelle, mutta halutessaan lähemmäs pääsee Vuosaaren metroasemalta bussilla numero 90. Vuosaaren metroasemalta lähtee myös pikkubussi numero 819, jonka päätepysäkki on aivan luontoalueen

Lisää retkipaikkavinkkejä: bit.ly/retkipaikkavinkit2020

keskellä.

Jännitystä ja historiaa Mustavuorella Itä-Helsingin toinen näkemisen arvoinen retkikohde on Mustavuoren luonnonsuojelualue. Noin 37 hehtaarin alueelle mahtuu paljon kokemista ja näkemistä. Kohde pitää sisällään 2,5 kilometrin pituisen Mustavuoren polun, joka on osittain leveää ulkoilutietä ja paikoitellen kapeaa metsäpolkua. Kohde ei sovellu pyörätuolilla tai lastenrattailla kuljettavaksi vaihtelevuutensa vuoksi. Koska reittiä ei ole merkitty maastoon, on se helppo kulkea mobiilikartan avulla. Karttaan on lisätty reittipisteitä, jotka kertovat kohteesta lisää tietoa. Alueella voi liikkua vapaasti,

Tutustu Uutelaan. – Avaa Arilyn ja osoita sillä jutun kuvaa.

11


M a n n e R h e im - s o l j e t tunnustuksena partioideologian sisäistämisestä Vuosittain jaettavat Mannerheim-soljet ovat tarkoitettu aatteellisesti kunnostautuneille nuorille partiolaisille. Ne ovat laajalti tunnettu ja arvostettu kunnianosoitus. Millainen on merkkien historia ja kuka sellaisen voi saada? TEKSTI Milla Muhonen KUVA Otto Hyytiälä

12


V

uonna mäinen

1920

ensim-

suomalainen

kunniapartiolainen, vapaaherra,

nen sai ajattelemaan hänen tehneen jo-

tai ikäkausijohtajan eli akelan, sampon

tain hyvää, jonka muutkin ovat nähneet.

tai luotsin koulutus. Tämä osoittaa saajan

Myös Liinasta soljen saaminen tuntui

sitoutumista partiojohtajan tehtäviin ja

Suomen

hyvältä. ”Olin kuitenkin ollut aktiivisesti

maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Hän

marsalkka ja presidentti

mukana johtajana, ja moni kaveri oli jo

osallistuu viikoittaiseen lippukuntatyö-

C.G.E. Mannerheim pe-

saanut soljen”, hän kertoo ajatuksistaan.

hön, vaikka asuisikin eri paikkakunnalla.

rusti ja luovutti jaettavaksi Mannerheim-

Samalla häntä alkoi kuitenkin myös no-

Tällöin työtä voi tehdä myös paikallisessa

soljen. Hän tapasi virkamatkoillaan mo-

lottamaan, koska hänen isänsä piti soljen

lippukunnassa tai osittain etäyhteyksien

nia reippaita partiolaisia ja lupasi soljen

myöntämistä tosi hienona juttuna, vaik-

avulla. Viikoittaiseksi partiotoiminnak-

jaettavaksi heille, jotka toteuttavat parti-

kei se tuntunut Liinasta niin isolta asialta.

si luetaan myös toiminta aluejärjestössä,

on päämäärän ja ovat valmiita pitämään

piirissä tai keskusjärjestössä

kiinni oikeasta. Hänen tarkoituksenaan

Kuka on sopiva saaja?

oli ylläpitää partioharrastusta, joka pyrkii

Solkia on kaksi erilaista: toisen luokan

tulee kertoa, miten soljen saaja on aat-

muun muassa velvollisuudentuntoisten ja

Mannerheim-solki 17-19-vuotiaille ja

teellisesti kasvanut ja kehittynyt partio-

ystävyyttä yli rajojen rakentavien nuorten

ensimmäisen luokan Mannerheim-solki

johtajana. I luokan soljen saaja ei vain si-

kasvattamiseen.

Ehdotukseen kirjatuissa perusteluissa

enintään 23-vuotiaille. Soljen saaja osal-

toudu partion arvoihin, vaan pystyy myös

Mannerheim-solki voidaan myöntää

listuu viikoittaiseen partiotoimintaan

soveltamaan partion aatepohjaa omassa

partiolaiselle, joka on sisäistänyt parti-

lippukunnassa, aluejärjestössä, piirissä

toiminnassaan ja käyttäytymisessään niin

oideologian ja elää sen mukaisesti. Se on

ja/tai keskusjärjestössä, mikä osoittaa si-

partiossa kuin sen ulkopuolellakin.

siis aatemerkki eli sitä ei myönnetä pel-

toutumista ja innostusta partiotoimintaa

Konkreettisesti hakemuksessa tulee

kästään aktiivisen partiotoiminnan ansi-

kohtaan. Hän on myös sisäistänyt partion

kertoa saajan partiotoiminnasta, ku-

oiden perusteella.

arvot osaksi omaa elämäänsä.

ten missä tehtävissä hän on toiminut ja

Suomen Partiolaiset myöntää Manner-

kuinka aktiivisesti. On tärkeää myös tuo-

heim-solkia kerran vuodessa. Ehdotukset

II luokan solki

da esimerkein esiin saajan aatteellinen

tulee lähettää 15.11. mennessä. Jako ta-

II luokan solkea voidaan ehdottaa nuo-

kehittyminen viimeisen kolmen vuoden

pahtuu vuosittain Yrjönpäivänä 23.4. pii-

relle partiolaiselle, joka on toiminnassaan

aikana. Onko hän esimerkiksi osallistunut

rin perinteen mukaisesti. Pääkaupunki-

sitoutunut partion arvoihin ja toiminut

suuriin projekteihin tai kehittänyt lippu-

seudun Partiolaisissa järjestetään yleensä

ansiokkaasti ja innostuksella partiotehtä-

kunnan toimintaa? Myös ensimmäisen

erillinen jakotilaisuus, johon tervetulleita

vissä. Saaja erottuu ikätovereistaan partio-

luokan soljen ehdotuksen esimerkeissä

ovat myös soljen saajien läheiset.

aatteen toteutumisessa hänen elämässään.

tulee kertoa miten tunnus, jokin ihanteis-

Hän on lisäksi suorittanut tarpoja- tai sa-

ta tai lupauksen osa on näkynyt toimin-

Soljet herättävät monia ajatuksia

moajaikäkauden päätösmerkin ja osallis-

nassa. Esiin voi tuoda esimerkiksi vas-

Mannerheim-solkia pidetään arvostettui-

tuu viikoittaiseen partiotoimintaan.

tuullisuutta, rehellisyyttä ja sinnikkyyttä.

na tunnustuksina ja isoina kunnianosoi-

Merkkiä haettaessa ehdotuksessa tulee

Saajan tulee toteuttaa myös II luokan

tuksina. ”Manskun saaminen ei vaadi sen

kertoa, miten partion arvot näkyvät ehdo-

soljen vaatimukset. Hakemuksessa tulee

kummempia urotekoja. Minun mielestäni

tetun saajan partiotoiminnassa, elämässä

perustella myös II luokan soljen vaati-

on tosi kiva, että voidaan kiittää ja osoit-

ja kasvussa partiovuosien aikana. Lisäksi

musten täyttyminen, jos henkilölle eh-

taa arvostusta sellaista hyvää perusteke-

ehdotuksessa tulee olla partion ulkopuo-

dotetaan I luokan Mannerheim-solkea

mistä ja arvojen omaksumista kohtaan”,

lisen tahon, kuten koulun, suositus.

ilman aiempaa II luokan solkea. Tämä

kertoo Sara-Maria ”Sarkku” Rönkkö

Ehdotuksessa voi konkreettisesti ker-

tarkoittaa esimerkiksi kuvausta siitä, mi-

Leppäpirkoista. Vaaran Vaeltajien Liina

toa esimerkiksi saajan johtamistehtävis-

ten saaja erottuu ikätovereistaan sitoutu-

Huttunen nostaa esiin solkien historialli-

tä lippukunnassa ja mitä hän on näissä

misessa partion arvoihin.

suuden. ”On siistiä, että on jäänyt perin-

tehtävissä oppinut. Tekstissä tulee tuoda

teitä ja osia historiasta, vaikka partio on-

esiin saajan piirteitä, jotka tukevat par-

kin nykyään erilainen juttu kuin ennen.”

tion arvoja, kuten innokkuus, nousujoh-

Sekä Sarkku että Liina ovat molem-

teisuus, auttamishalukkuus tai esimer-

mat saaneet toisen luokan Mannerheim-

killisyys. Samalla kannattaa kertoa myös

soljen vuonna 2019. Sarkulle soljen saa-

partion ulkopuolisesta aktiivisuudesta,

minen tuli täysin yllätyksenä: ”Minulla

kuten tutortoiminnasta koulussa.

oli pitkään ollut omassa lippukunnassa vähän sellainen olo, ettei vaivannäköä-

I luokan solki

ni oikein arvosteta tai edes tajuta, miten

I luokan solki on tarkoitettu toiminnas-

suuri rooli partiolla on elämässäni.” Hän

saan

oli aina ajatellut, että solkia saavat vain

partiolaiselle. Ehdotetun saajan tulee olla

”superpartiolaiset”, jolloin soljen saami-

suorittanut partiojohtajan peruskoulutus

aatteellisesti

kunnostautuneelle

> Vuoden 2020 solkiehdotukset tulee lähettää 15.11. mennessä. > II-luokan solki on tarkoitettu 17–19-vuotiaille > I-luokan solki enintään 23-vuotiaille. > Viime vuonna pääkaupunkiseudulle myönnettiin yhteensä 72 Mannerheim-solkea. > Juttua varten on hyödynnetty Suomen Partiolaisten ansiomerkki ohjetta sekä Pääkaupunkiseudun Partiolaisten hakuvinkkejä solkia varten.

13


Rauhaa rakentamassa

Kun nuoret pääsevät osallistumaan, syntyy todennäköisesti myös kestävämpiä ratkaisuja.

“Mulla on aina ollut halu muuttaa maailmaa vähän paremmaksi paikaksi. Ajatus pohjautuu partioaatteeseen. Se mielestäni kiteyttää hyvin elämänfilosofian, jota haluan myös noudattaa. Partion ihanteista suosikkini on ehdottomasti rakentaa ystävyyttä yli rajojen.” TEKSTI Suvi Kettunen KUVAT Yuri Birjulin ja Salla Merikukka

I 14

Birjulin

ti edustaa ja kertoo. Edustustehtävissä

ryhmän istunnossa. Edustustehtävien li-

toimii vuoden 2020 Yhdistyneiden

lvesveikoista

tuleva

Yuri

edustetaan Suomea, verkostoidutaan ja

säksi haluan tuoda päätöksentekoa ja YK:n

Kansakuntien

opitaan paljon uutta.

toimintaa lähemmäs nuoria. YK nähdään

nuorisodelegaattina

edustaen Suomen nuoria ja nuorisojärjes-

“Vuoden kolme ensimmäistä kuukaut-

usein hyvin byrokraattisena ja etäisenä

töjä YK:ssa. Nuorisodelegaatti on Suomen

ta kerkesivät kulua normaalisti. Pääsin

elimenä. Tavoitteenani on päivittää ta-

kansallisen delegaation täysvaltainen jä-

käymään New Yorkissa sosiaalisen kehi-

pahtumista mahdollisimman laajasti ja

sen. Hänen tehtävänsä voisi tiivistää ly-

tyksen toimikunnan kokouksessa ja sitä

monipuolisesti erilaisiin median kanaviin.

hyesti kahteen sanaan: nuorisodelegaat-

ennen Brysselissä EU-neuvoston YK-työ-

Teemat ovat monelle nuorelle kiinnostavia


KUKA? ja helpommin lähestyttäviä, kun somea päivittävät nuoret

toimimaan sen mukaisesti. Nyt

kasvot mielenkiintoisiin aiheisiin painottaen.”

Suomi on ensimmäisenä maana luomassa konkreettista toimin-

Tie nuorisodelegaatiksi

taohjelmaa

“Opiskelen Helsingissä valtiotieteellisessä tiedekunnas-

Tyypillisesti kansainvälisessä po-

sa pääaineena maailmanpolitiikka. Opinnot sekä omat

litiikassa puhutaan paljon sodista

mielenkiinnonkohteeni ohjaavat minua osaltaan työs-

ja aseellisista konflikteista, joita

kentelemään kansainvälisille aloille. Ennen nuorisodele-

ratkovat turvallisuusalan ammat-

gaatiksi hakemista seurasin aikaisempien vapaaehtois-

tilaiset. Nuorisojärjestöt näkevät,

ten työskentelyä pestissä. Silloin minulle heräsi ajatus,

että nuorten pitäisi olla mukana

että haluaisin tuoda enemmän esille maahanmuuttaja-

tekemässä rauhanprosesseja. Kun

taustaisten nuorten näkemyksiä ja vaikuttaa päätöksiin

nuoret pääsevät osallistumaan,

heidän näkökulmastaan. Vanhempani tulevat Venäjältä ja

syntyy todennäköisesti myös kes-

puhun kotona venäjää, joten teema on minulle läheinen.

tävämpiä ratkaisuja. Tähän pää-

Siispä otin, repäisin ja hain. Olin yllättynyt ja onnellinen

töslauselmaan on kirjattu tavoite,

valinnasta. En kokenut olevani mikään poliittinen broileri

jossa nuoret pääsevät osallistu-

tai nuorisojärjestöjen jyrä, mutta olin kiinnostunut YK:n

maan päätöksentekoon entistä

toiminnasta. Pelkäsin todella, ettei minua olisi valittu,

enemmän.

mutta todellisuus oli toinen. Älä siis pelkää hakea vaikka

olen osallistunut aktiivisesti toi-

miettisit, onko sinulla tarpeeksi kokemusta tai ettet ole

mintaohjelman suunnitteluun ja

pyörinyt oikeissa piireissä. Ne ovat turhia huolenaiheita

viestimiseen.

delegaatiksi pyrkiessä.

päätöslauselmalle.

YURI BIRJULIN Lippukunta: Ilvesveikot Mitä tekee: Vuonna 2020 YK:n nuorisodelegaatti edustaen Suomen nuoria ja nuorisojärjestöjä YK:ssa. Opiskelee maailmanpolitiikkaa Helsingin yliopistossa. Mistä ei luopuisi? “En luopuisi ystävistä ja ihmisistä ympärilläni. Ihminen on sosiaalinen olento, ilman ihmisiä ympärillämme emme olisi mitään muuta. Yksinkertaista.”

Nuorisodelegaattina

Tulevana syksynä järjestetään

Myös partiolla on ollut merkittävä rooli siinä mitä teen

YK:n yleiskokous, johon minun

tänä päivänä. Kävin aikoinani YSP-kurssin (Young Spo-

on tarkoitus osallistua. Kokous

kespeople), jossa kyse oli pitkälti siitä, että näytetään

tulee olemaan tämän vuoden ko-

maailmalle, mitä partio on. Partiolaiset ovat aktiivisia ja

hokohta. Tavoitteenani olisi pu-

pyrkivät parantamaan maailmaa - juuri sellaisia arvoja

hua ja vaikuttaa keskusteluihin

ihannoin ja pidän esimerkkinä myös omalle toiminnal-

maahanmuuttajataustaisten nuorten näkökulmasta. Sen

leni. Partioihanteista suosikkini on rakentaa ystävyyt-

lisäksi haluaisin lisätä vielä enemmän tietoisuutta, kiin-

tä yli rajojen. On mielenkiintoista laittaa eri kulttuureja

nostusta ja ymmärrystä YK:ta kohtaan. Toivoisin, ettei

vastakkain ja vierekkäin, kuten Venäjää ja Suomea, joista

YK:n toimintaa pidettäisi liian haastavana ja vaikeasti ta-

omat taustani ovat peräisin. Lopulta on parempi yrittää

voiteltavana. Ihmiset usein ajattelevat, ettei nuoria kiin-

ymmärtää eri kulttuureja kuin asettua seisomaan yhden

nosta politiikka, mutta todellisuudessa aiheet kuten il-

oikeana pitämänsä tosiasian taakse.

masto, sukupuoli tai rauha puhuttavat nuoria paljon. Juuri

Partiossa olen varmasti saanut tavata enemmän ih-

YK käsittelee näitä aiheita globaalilla tasolla. Maailman

misiä eri elämän piireistä kuin missään muualla. Erilais-

ongelmat ovat isoja ja tiiviisti linkittyneitä toisiinsa. Ne

ten ihmisten tapaaminen kasvattaa myös itseä. Partiossa

yltävät kansallisten rajojen yli. Haluan tehdä parhaani,

muutenkin, johdetaan sitten ryhmää tai tapahtumaa, se

jotta nämä aiheet pysyisivät ja olisivat helpommin nuor-

tapahtuu hirveän nuorena moneen muuhun harrastuk-

ten ymmärrettävissä ja saatavilla. Rauhan rakentaminen

seen verrattuna. Partiossa opetellaan nuoresta pitäen toi-

koskettaa meitä kaikkia eikä sen vuoksi tarvitse olla nuo-

mimaan erilaisten ihmisten kanssa, ottamaan vastuuta,

risodelegaatti.”

selviämään hankalista tilanteista ja epäonnistumaan. Uskon, että juuri nämä kokemukset ovat vaikuttaneet

Katsaus tulevaisuuteen

monella elämäni osa-alueella sekä kasvattaneet että ke-

“Tulevaisuudessa haluaisin olla vielä aktiivisemmin

hittäneet minua ihmisenä. “

mukana ruohonjuuritason partiossa. Voisin suunnitella esimerkiksi megaeeppisiä vaelluksia kavereiden kanssa

Nuoret mukana rauhanprosessissa

tai osallistua jonkin tapahtuman suunnitteluun. Partion

“Korona perui kaikki kevään edustusmatkat, joten olen

ulkopuolella haluaisin työskennellä kansainvälisellä ta-

pääasiassa osallistunut kokouksiin etänä sekä kirjoittanut

solla. Laittaa itseni likoon ja tehdä töitä koko intohimol-

paljon haastatteluja ja artikkeleita. Vuoden keskeisimpänä

la. Suomalaisena korkeakouluopiskelijana koen olevani

teemana on toiminut YK:n päätöslauselma Nuoret, rauha

etuoikeutetussa asemassa, jolloin haluan tehdä töitä sen

ja turvallisuus (2250). Päätöslauselma on jäsenvaltioi-

eteen, että muillakin olisi samanlaisia mahdollisuuksia

den yhdessä solmima sopimus, joka sitoo jokaista maata

kuin minulla.“

15


Partio kasvattaa johtajuuteen Partiossa johtajuus on paljon enemmän kuin yksittäisiä projekteja ja pestejä. Johtamista ja siihen liittyviä taitoja ei opetella vasta aikuisena, vaan jo sudenpentuikäiset saavat partiossa kokemuksia johtamisesta. TEKSTI Aino Hokkanen KUVITUS Lila Puntila

J

o varhaisessa iässä tarjottujen johtamiskokemusten voi nähdä liittyvän erityisesti yhteen partiomenetelmän osaan - nousujohteisuuteen. Nousujohteisuuden tavoitteena on, että partiolainen saa

kasvaessaan ikänsä mukaisia, aina hieman haastavampia johtamistehtäviä ja samalla myös enemmän vastuuta. Siten johtaminen ei ole pelottava, tuntematon mörkö, joka yllättää aikuisuuden kynnyksellä, vaan sen periaatteet tulevat tutuksi jo nuorena. Nousujohteisuuden toteutuessa laumalleen leikin säännöt selittävä sudenpentu voisi 20 vuoden päästä olla valmis johtamaan Finnjamboreen. Erilaisten johtamistehtävien kirjo on laaja ja siksi myös johtamistehtävän käsitettä on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Yleistäen voisi kuitenkin sanoa, että kaikki johtamistehtävät sisältävät vastuita ja velvollisuuksia. Partiotoimintaan kuuluvien johtamisharjoitteiden tarkoitus onkin opettaa lapsia ja nuoria ottamaan sekä kantamaan

Vaikka johtamistehtävien laajuus ja vaikeusaste määräytyvät usein ikäkauden mukaisesti, ei tehtäviä voi kokonaan luokitella ikäkausikohtaisesti.

vastuuta. Vastuunkannon opettaminen on vahvasti sidoksissa myös partion tavoitteisiin: Suomen Partiolaisten yhtenä tavoitteena on kasvattaa nuorista yhteiskunnallisesti aktiivisia ja vastuunsa tuntevia kansalaisia. ja osaa johtaessaan hyödyntää vuosien varrella keräämään-

Yksilöllistä johtajuutta

sä kokemusta. Toisaalta partioon juuri liittynyt aikuinen

Vaikka johtamistehtävien laajuus ja vaikeusaste määräy-

voi työelämässä olla johtamisen asiantuntija ja tuoda par-

tyvät usein ikäkauden mukaisesti, ei tehtäviä voi kokonaan

tiojohtamiseen uusia, arvokkaita näkökulmia. Vastaavasti

luokitella ikäkausikohtaisesti. Siinä missä yksi sudenpentu

nuori vaeltaja voi johtaa reilummin kuin kokenut konkari.

hihkuu innosta saadessaan selittää polttopallon säännöt

Mahdollisia stereotypioita voi yrittää rikkoa kääntämällä

muulle laumalle, ei hieman vanhempi seikkailija välttä-

partioarkeen vakiintuneet käytännöt ylösalaisin: mitä jos

mättä vielä uskalla tehdä samaa. Jokainen johtaja on yksilö,

lippukuntaretkellä sudenpennut opettaisivatkin aikuisille

ja johtamiseen liittyvät yksilölliset piirteet voivat tulla esiin

jonkin tärkeän taidon?

jo nuorena. Joskus johtaja ei myöskään itse tunnista omia

16

taitojaan niin hyvin, että osaisi kertoa kyvyistään muil-

Pelisääntöjä ja jatkuvaa oppimista

le. Toista johtajaa kannattaakin haastaa näyttämään oma

Vaikka kaikki ovat erilaisia johtajia, liittyy johtamiseen

osaamisensa.

myös pelisääntöjä. Nämä pelisäännöt tulevat partiossa tu-

Partiossa johtamiseen ja johtajuuteen liittyy myös eri-

tuiksi johtamisharjoitteiden ja -tehtävien kautta. Akelan

laisia oletuksia. Stereotyyppistä ajattelua on esimerkiksi

ohjaamana nokkapentu oppii, että hyvä johtaja ei tee kiu-

se, että olettaa hyvän johtajan olevan kokenut partiolainen.

saa toiselle tai anna johdettavalle tahallaan epämieluista

Tosiasiassa hyvät johtajat ovat kaikki erilaisia. Pitkään toi-

tai liian haastavaa tehtävää. Ensimmäistä tarpojaryhmää

minnassa mukana ollut aikuinen tuntee partion käytännöt

johtava samoaja oppii olevansa esimerkki johdettavilleen


ja huomaa, että kokouksessa kiroilu on vaikea kieltää tarpojilta, jos samaa tekee itse. Usein johtaja oppii myös tekemään yhteistyötä toisten johtajien kanssa. Esimerkiksi suurten leirien johtotehtävissä suositaan parijohtajuutta, sillä johtajapari jakaa vastuun ja kantaa taakan kaksin. Parille pystyy avautumaan huolista tai häneltä voi pyytää apua – ja samalla toisen oppii myös tuntemaan entistä paremmin.

Nousujohteisuuden toteutuessa laumalleen leikin säännöt selittävä sudenpentu voisi 20 vuoden päästä olla valmis johtamaan Finnjamboreen.

johtaminen voi jopa pelottaa. Välillä johtamiseen kohdistuva pelko voi johtua siitä, että annettu johtamisteh-

Johtamistehtävä tarjoaa johtajalle mahdollisuuden op-

tävä on liian haastava tai ettei siihen saa tarpeeksi tu-

pia myös itsestään. Joku voi tehtävän aikana ymmärtää

kea. Vaikka ketään ei tulisi pakottaa johtamaan, vastuun

olevansa erityisen hyvä johtaja, kun taas toinen voi op-

kantaminen on tarpeellista niin normaalielämässä kuin

pia pitävänsä enemmän toisenlaisista tehtävistä. Kaikille

partiossakin. Siksi johtamistaidot ovat hyödyllisiä kai-

johtajan rooliin asettuminen ei ole mielekästä ja joskus

kille – omasta luonteesta tai ikäkaudesta riippumatta.

Miten johtajuus näkyy eri ikäkausissa? 1. SUDENPENTU Sudenpentuikäinen partiolainen opettelee ottamaan vastuuta esimerkiksi nokkapentujärjestelmän avulla. Viikkokokouksissa nokkapentu avustaa akelaa pienissä tehtävissä. Jokainen sudenpentu pääsee vuorollaan kokeilemaan nokkapennun roolia.

2. seikkailija Seikkailijat pääsevät kokeilemaan vertaisjohtajuutta ohjatessaan joukkueensa sisällä toimivia pienryhmiä. Pienryhmää johtava seikkailija voi päästä esimerkiksi opettamaan uuden taidon pienryhmälleen tai kertomaan heille seuraavan tehtävän ohjeet.

4. SAMOAJA

Vuonna 2020 ohjelmapainotuksen teemana on “Minäkin johdan!”. Painotuksen tavoitteena on oppia tunnistamaan partiossa opittavia johtamiseen liittyviä taitoja.

Samoajaikäinen kartuttaa johtamiskokemustaan ohjaamalla nuorempia ikäkausia tai vastaamalla pienistä suunnitteluprojekteista. Ryhmänjohtaminen vaatii samoajalta oma-aloitteisuutta, sillä yhdessä johtajaparinsa kanssa samoaja huolehtii viikkokokousten toteuttamisesta.

5. VAELTAJA Vaeltajien ja aikuisten johtamistehtävät voivat lippukuntapestien lisäksi ulottua piirin ja keskusjärjestön tehtäviin. Lisäksi kaikkien yli 18-vuotiaiden partiolaisten osaamista kasvattaa johtamistaitoihin keskittyvä partiojohtajan peruskurssi.

3. tarpoja Tarpojaikäiset harjoittelevat johtamista jo oman ikäkautensa ulkopuolella. Tarpojavartio voi esimerkiksi pitää viikkokokouksen seikkailijaikäisille, jolloin tarpojat oppivat ohjaamaan nuorempia partiolaisia tositilanteessa.

17


PäPalaiset ovat vallitsevasta tilanteesta huolimatta tarttuneet tuumasta toimeen ja suunnitelleet mitä hienompia etäpartiomerkkejä! KOONTI Eerika Veikkanen KUVAT Hannu Tiitu, Juuli Rantaniemi, Filip Eller

ta, lennätä Bongaa, morse ottaneet enkävijät ovat suunnitelleet - Malmin Tuul ja a ot ti i etäpar suunnan koht ppukunnan , joita myös li ja te et te vi a. akti ta it or voivat su ulkopuoliset iv ui lta

n nett is et Ilm apar tio er kk i Na ppaa oh je m xx #m m xx m /m .fi tio ar ap ilm a a: äp st #p ee os oi tt tio scou t tä pa rt io #par #i lm apar tio #e

Sydämellisiä terveisiä ja QRkoodien metsästystä - Viestitytöt ovat saaneet VT-haasteet ja pika-aktiviteetit pakett iin.

#etäpa rtio #vie stit ytö t #pa

rtio sco ut

ngoa nistusta ja bi Leivontaa, suun ja Hespartto ovat yhdessä t - Töölön Sinise taitehtäviä korvaamaan tiis et ne ta ut te to intaa. e lähipartiotoim ku ul uu ka ik ill ät #etä pa rt #t iis ta ite htäv #par tio scou t

Ota PäPan sosiaalisen median kanavat seurantaan ja muista käyttää kuvissasi hashtageja # partioscout ja #päpa

18

io #par tio

Instagram – @ partiokuuluukaikille | SnapChat – @ partiolaiffii Twitter – @ partiokuuluu | Youtube – Partio kuuluu kaikille Facebook – @ PääkaupunkiseudunPartiolaiset


KUVA Hanna Kimmonen

HEPPU LIITE sivut 19–25

uosi

artiov p n e n i l l e s k > Poikkeu kesä

orona k n e i t n u k u p > Lip

muotoa

e leiri m l o k n ä s e k > Leiri

KORONALIITE – poikkeustilanne partiossa

19


Poikkeuksellinen par ntaina 2.8.2020 järjestettyyn Koronakevät ja poikkeuksellinen partiokesä huipentuivat sunnu ssä kerrotaan, miten koronakoko Suomen yhteiseen virtuaaliseen etäiltanuotioon. Tässä liittee huolimatta turvallisesti. pandemia vaikutti partioon ja miten toimintaa järjestettiin siitä en TEKSTI Susanna “Suski” Mikander KUVAT Sonja Meskan

K

Hepun toimitus kokoontui etänä suunnittelemaan tätä lehteä.

orona keskeytti keväällä kasvokkain tapahtuvan partiotoiminnan ja peruutti lopulta kesän suuret partioleirit. Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti keväällä yli 10 hengen kokoontumiset oli kielletty. Kesällä voitiin järjestää 50–500 hengen partiotapahtumia, joissa toiminnan tuli tapahtua alle 50 hengen ryhmissä, jotka eivät ole kosketuksissa toistensa kanssa. Suomen Partiolaiset julkaisi koko kevään ajan sivulla www.partioohjelma.fi/etapartio aktiviteettivinkkejä, joita kuka tahansa voi toteuttaa sekä hyödyntää myös koronan jälkeen. Sivulle www.partio.fi/korona puolestaan päivitetään viimeisimmät ohjeet liittyen partiotoiminnan järjestämiseen korona-aikana.

Zoom, Discord, Padlet, Teams, Minecraft ...

H

eti maaliskuussa partiolaiset siirtyivät ensimmäisten harrastusten joukossa järjestämään erilaista etätoimintaa. Monet digitaaliset alustat ovat olleet avainasemassa etäpartiotoiminnan järjestämisessä. Ryhmien viikkokokouksia on järjestetty muun muassa Zoomissa, keskusteluja käyty Discordissa ja ohjelmaideoita kerätty kaikille avoimessa Padletissa. Espoon Partiotuen samoajatapahtuma Vimma ei jäänyt koronan takia kokonaan järjestämättä. VIMMA-MIX-radiokanavan kautta järjestettiin osallistujille erilaisia kilpailuja ja aktiviteetteja läpi viikonlopun. Radion lisäksi tapahtuman järjestämisessä hyödynnettiin WhatsAppia. Partioviikolla järjestettiin lähes 500 osallistujan virtuaalinen partiotaitokilpailu. Kilpailu keräsi yhteen yli 100 vartiota Lapin partiopiiristä saakka. Tehtäväkäskyt toimitettiin sähköisesti yksi kerrallaan, ja vartiot palauttivat vastaukset ohjeiden mukaisesti kisan järjestäjille eri kanavia pitkin. Kunkin tehtävän jälkeen vartio pääsi siirtymään seuraavan vihjeen varassa “uudelle rastille”. Suurten kesäleirien peruunnuttua Suomen Partiolaiset julkaisivat Ketänä-etäkesäleiripaketin lippukunnille. Partioleiri Bitti puolestaan kokosi yli 7-vuotiaat Minecraftin maailmaan. Lippukuntien partiokesästä voit lukea lisää seuraavalta aukeamalta.

20

Historian ensimmäinen etä-PJPK

P

oikkeuskevään poikkeusjärjestelyt toivat mukanaan aivan uudenlaisen partiojohtajanperuskurssin. Historian ensimmäinen etä-PJPK oli Moodlen ja videopuheluiden kautta järjestetty kokonaisuus, jonka intensiiviosa alkoi toukokuun alussa ja jatkui kesäkuun puoliväliin. Jokaisella viikolla oli oma teemansa, johon tutustuttiin itsenäisesti ja vartion kanssa tekemällä erilaisia tehtäviä. Viikon päätteeksi teema koottiin yhteen kouluttajien johdolla kurssin yhteisessä Zoom-tapaamisessa. “Etä-PJ-kurssin tekeminen oli staabille iso ponnistus, sillä valmiita koulutusmateriaaleja ja etätehtäviä ei juurikaan ollut. Seitsemän opintopisteen pusertaminen kasaan kuukaudessa ei ollut helppoa, mutta yhteistyöllä ja sisulla siitäkin selvittiin! Staabin yhteishenki oli myös korvaamaton apu totutellessa uuteen korona-arkeen niin partiossa kuin muilla elämän osaalueilla”, kurssin johtaja Pauliina Moilanen koulutusryhmästä kertoo. Jos laadukas etäkoulutus kiinnostaa, ensi helmikuussa PJ-toimikunta tarjoaa monimuoto-kurssin, jossa yhdistetään lähikoulutuksen ja etäkurssin parhaat puolet! Kannattaa siis pitää piirin tapahtumakalenteria silmällä.


tiovuosi Virtuaalinen iltanuotio Himmee

K

aikille avoin virtuaalinen tapahtuma Himmee kokosi partiolaiset ympäri Suomen yhteisen toiminnan ja iltanuotion äärelle YouTubeen sunnuntaina 2.8. Tapahtuman juontaja Onni Pusa, 16, valittiin unelmapestiinsä videohakemuksen perusteella. Onni toimii Pääkaupunkiseudun Partiolaisten sometiimissä, Suomen Partiolaisten medialähettiläänä sekä omassa lippukunnassaan Hyvinkään Nummenpojissa viestinnän ja markkinoinnin johtajana ja tarpojaryhmän vetäjänä. “Live-lähetys meni tosin hyvin, ja ilmeisesti katsojatkin tykkäsivät! Livessä oli hauskaa ja esimerkiksi musavideoiden aikana juontajien kanssa tanssittiin ja soitettiin ilmamandoliinia. Jännittävin hetki oli 10 sekuntia ennen suoran lähetyksen alkamista, kun tiesi, että kohta se on menoa. Lähetyksen jälkeen tunnelma oli helpottunut, ja koko porukka oli ihan fiiliksissä”, Onni kertoo.

“Valmistelimme Hallan ja Ellin sekä muun työryhmän kanssa juonnot edellisenä päivänä, kävimme saunassa ja nostatimme ryhmähenkeä. Muutama tunti ennen lähetystä pidimme vielä kenraaliharjoitukset kameroiden ja muun tiimin kanssa”, Onni kertaa viikonlopun tapahtumia. “Uskaltakaa tavoitella unelmianne! Tää saattaa kuulostaa geneeriseltä, mutta ihan oikeasti. Jokainen pesti on ihmisen kokoinen, ja jos sä haluat jonkun pestin, uskalla hakea sitä. En mäkään kaikkia pestejä aina saa, mutta vielä vähemmän niitä saa, jos ei uskalla edes yrittää”, Onni kiteyttää lopuksi. Tulevaisuus näyttää, missä pestissä nuori juontajalupauksemme nähdään kahden vuoden kuluttua Finnjamboree Kajolla. > Live-lähetyksen tallenne on nähtävissä syyskuun ajan Youtubessa: www.partio.fi/himmee.

Himmeen livestudio rakennettiin Keuruulle Isohiekan leirikeskukseen.

Medialähettiläs Onni Pusa toimi yhtenä Himmeen juontajista.

21


Lippukuntien korona Tällä aukeamalla kerrotaan, minkälaista toimintaa lippukunnissa

Päin Mäntyä

- Tavastien kesäleiri

Mikander TEKSTI Susanna “Suski” Marvia ilia Em ja via KUVAT Jari Mar

n alun perin osallistua Vantaa Tavastien tarkoituksena oli kin ten kui isku Mu ia tak ustilanteen alueleiri Muiskulle. Poikke esti ais pik n ttii ale ssa , ja lippukunna siirtyi vuodella eteenpäin kämpän omaa leiriä lippukunnan suunnitella ja markkinoida maastossa. muutamat talkoot, joissa “Pidimme huhti-kesäkuussa aluetta, etta yleisesti: raivasimme parantelimme kämpän alu ikon ja mistimme kunnollisen keh kaadoimme puita sekä val triä hiekme 50 n noi e imm ksi rakens lauteet telttasaunalle. Lisä a tuoda aa olisi helpompaa jatkoss katietä, jotta tavarakuorm . too ker a rvi Ma htaja Jari kämpälle”, lippukunnanjo än reiuvettä jouduttiin käyttämä “Koronan takia käsienpes tarjolla ä ess eyd yht rian aisen ate lusti. Lämmintä vettä oli jok skon kohdalla käsidesi ja han pesua varten. Ruoanlaittajie ulla mp apu jalk in etti soille rakenn jen käyttö oli tärkeää. Ves joima tta Tel ä. ttä käy ei tarvinnut toimiva kraana, jotta käsiä ita ilijo kka sei ja ti, jäs väl llisimman tukset toteutettiin mahdo ”, issa ato pum riip kua nuk hdollisuus vanhemmille tarjottiin ma Jari tiivistää.

22

järjestettiin kesällä.

Kilon Kipinöiden

turvallinen yöretki ja vaellus Kevon luonnonpuistos sa

TEKSTI Milla Muho nen KUVAT Mia Muhone n ja Mi

lla Muhonen

Kilon Kipinät tote uttivat peruuntune en kesäleirin sijaan useamman ryhmän yhteisen ka hden yön retken. Retkellä nu kuttiin neljän heng en laavuissa ja samoissa ryhmiss ä toimittiin retken aik an a paljon. Esimerkiksi ruoanl aitto ja suunnista m ine n hoituivat näillä vakiintuneil la kokoonpanoilla . Retkipaikkana oli Nuuksion kansall ispuiston reunalla sijaitseva Vääräjärvi. Päivän aikana, kun nuotiopaikalla oli eniten retken ulko pu olisia henkilöitä, ohjelmassa oli rastikierto lähiym päristössä. Tällöin retkeläiset pystyivät välttää ko nt ak tia muihin ihmisiin. Lisäksi lippukunn an tyttöosasto Le imahdus suuntasi kesävaellukselle Ke von luonnonpuisto n maisemiin. Tahti oli edell isvuoden vaellusta rennompi, ja vaelluksella nautitt iin viiden päivän aja n uskomattoman hienoista m aisemista. Jokaine n oli kuivannut valmiiksi vaell usruoat, ja maasto ssa nautittiin monipuolisista ja värikkäistä eväistä . Leimahdus suosittelee Kevoa retkikohteeksi muil lekin! Hienoa, koskematonta luon toa, joka vaihtelee jatkuvasti tunturipaljakasta kanjonin rehevään koivikkoon.


kesä

Korven Koukkaaji e

n

legipurjehduksia Saaristomerellä ja itäisellä Suom enlahdella

TEKSTI Suvi Ke ttunen

Kevään osalta Korven Koukka ajat peruivat ka kokoontumiset ikki ryhmien sekä 75-vuotis juhlavuoden ju Myös Etelä-Hels hl aretken. ingin yhteinen kesäleiri Kettu eteenpäin. Kesä sii rtyi vuodella loman alkaessa tautitilanne va rauhallisemmal ikutti kuitenkin ta, ja koukkaaj at pystyivät järje kesäiset legipu stämään jokarjehdukset. “Alun perin legi purjehduksen pä äkohteena oli La koronapandem tvia, mutta ian edetessä tu li se lväksi, että ulko kasta on luovut maanmattava. Varakohtee ksi valikoituivat ja itäinen Suom Saaristomeri enlahti. Tautiti lannetta seurat Alkukesästä, ku tiin jatkuvasti. n tilanne Suom essa alkoi help tuminen uskalle ot taa, ilmoittauttiin avata. Purje hdukset pystyt maan lopulta ai tii n toteuttavan suunnitellu sti”, kertoo kolm duksella kippar ella legipurjehina toiminut Ja nne Holopaine n. “Legipurjehduk silla piti ottaa po ikkeavat olosuh oon. Erityisen tä teet huomirkeää oli, että pu rjehdukselle ei mikäli on minkä os allistuta, änlaisia flunssa an tai koronaan oireita. Lisäksi viittaavia esimerkiksi käsih uuhteita pidett saatavilla”, Jann iin jatkuvasti e selventää. “P ur jehdusten aika Suomessa oli hy an tautitilanne vin maltillinen. Koronan olemas mielessä, mutta sa olo pidettiin se ei silti estäny t yhdessä tekem men kesässä ja istä sekä Suosaaristoluonnos sa seikkailua.”

Päiväleiri

aa

sten kesään puuh

toi Laajasalon Sini ri

TEKSTI Iiris Tatta

n päivän päiväleiri n alussa kahden uu ok e, el i ill st nu rje en jä t aa sudenp Laajasalon Sinise leirillä oli ohjelm ivä Pä n. a aa ill jo sij n iri a rasteja, tavallisen kesäle n sisältyi erilaisi ojille. Ohjelmaa rp ta ja e ill jo . ili ja seikka ä partiotaito siassa perinteisi harjoiteltiin pääa aktiosina, eikä kont aikaisempina vu in ku än isemm ka ai em en ikennut Käsidesiä kului n päiväleiri ei po te uu m ta ut m ä, ikki leikkejä voitu le aan. ahtumista kovink ap ot rti pa a mist

23


Kesäleirejä koronan – Leirikesän kolme leirimuotoa

4500 lasta. Partiotaustaisen Leirikesä ry:n leireille osallistuu vuosittain noin leirien järjestäjän. Se tekee Leirikesästä Suomen suurimman kaikille avoimien lasten n? Mutta miten leiritoiminnan ylläpitäminen onnistui koronan aikaa TEKSTI Liinu Yli-Hongisto KUVAT Anna Lohko

Leirikesä ja partio Leirikesän toiminnan juuret ovat Helsingin Partiopoikapiirin vuonna 1954 aloittamissa Stadin kundin kesäleireissä. Nykyään Leirikesä ry on erillinen yhdistys ja Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry yksi sen jäsenistä. Osa Leirikesän yöleireistä järjestetään piirin kiinteistöillä Kiljavan leirikeskuksessa, ja Leirikesän toimiston väki työskentelee Partioasemalla. Partiolaisten päiväleirit olivat osa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten toimintaa vuosina 2013–2017, minkä jälkeen vastuu niiden järjestämisestä siirtyi Leirikesälle. Leirikesän leirit työllistävät vuosittain suuren määrän partiolaisia ja muita nuoria.

Jutun kirjoittaja työskenteli kesällä Partiolaisten päiväleireillä. Lisäksi juttua varten on haastateltu Leirikesän toiminnanjohtajan sijaista Hanna Hietikkoa.

24

Päiväleireillä ulko-ohjelmaa ja ahkeraa käsienpesua

P

artiolaisten päiväleirit ovat Leirikesän kaikille avoimia päiväleirejä, joiden ohjelma pohjautuu partio-ohjelman aktiviteetteihin. Kesällä 2020 leirejä järjestettiin 7–12-vuotiaille Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla kesäkuun ajan lähes tavalliseen tapaan. Kuten aina, leireillä toimittiin pienissä, alle 30 henkilön ryhmissä ohjaajat mukaan lukien. Lapsia kannustettiin huolehtimaan hygieniasta vielä tavallistakin paremmin: leireillä pestiin ja desinfioitiin käsiä, muistutettiin yskimään ja aivastamaan oikein sekä huolehdittiin tilojen ja välineiden puhtaudesta. Ohjelma järjestettiin ilman lähikontaktia ja pääosin ulkona. Isoja muutoksia ohjelman rakenteeseen ei kuitenkaan jouduttu tekemään. Päiväleireillä päästiin tuttuun tapaan muun muassa laittamaan ruokaa retkikeittimellä, nikkaroimaan ja retkeilemään – sekä tietenkin nauttimaan iloisista kesäpäivistä ikioma leirihuivi kaulassa!


aikaan

Yöleirien perinteet jatkuivat pienemmissä ryhmissä

E

niten muutoksia koronapandemia aiheutti Leirikesän yöleirien toimintaan. Noin 7–16-vuotiaille tarkoitettuja leirejä järjestettiin Kiljavan leirikeskuksessa Hyvinkäällä kesä–heinäkuun ajan sekä Kesärinteen leirikeskuksessa Tuusulassa kesäkuun ajan. Suurimmat mullistukset kokivat Kiljavan leirit, kun yksi suuri, normaalisti enimmillään 220 osallistujan leiri jaettiin kolmeen tai neljään osaan. Pienemmät ryhmät majoittuivat teltoissa eri puolilla Kiljavan leirialuetta ja leireilivät keskenään ilman kontaktia toisiinsa. Kesärinteellä leirien osallistujamäärää pienennettiin hieman, jotta leirin koko pysyi alle 50 henkilössä leirihenkilökunta mukaan lukien. Normaalisti Kesärinteen leireillä nukutaan sisällä, mutta tänä vuonna osallistujilla oli mahdollisuus halutessaan nukkua ulkona omassa teltassa. Päiväleirien tapaan myös yöleireillä keskityttiin hyvään hygieniaan ja ohjelman järjestämiseen ulkona. Ruoka laitettiin poikkeuksellisesti itse retkikeittimellä, mikä riemastutti monia osallistujia. Vaikka leirit päällisin puolin näyttivät hieman erilaisilta kuin yleensä, monet tutut yöleirien jutut säilyivät. Tänäkin vuonna päästiin muun muassa uimaan, tekemään ostoksia leirien vetonaulaksi muodostuneesta kanttiinista sekä osallistumaan monenlaiseen ohjelmaan tuttujen ohjaajien ja kivojen leirikaverien kanssa.

Verkkoseikkailu

– kokonaan uudenlainen tapa leireillä

T

uttujen leirimuotojen rinnalle kehitettiin Leirikesän Verkkoseikkailu, 7–12-vuotiaille suunnattu päiväleiri, joka toteutettiin täysin etänä. Kevään aikana Leirikesä järjesti lapsille noin 30 minuutin mittaisia maksuttomia puuhatuokioita verkon välityksellä. Puuhatuokioista saadun hyvän palautteen inspiroimana suunniteltiin etätoimintaa myös kesälle sen varalta, että normaalien leirien järjestäminen ei olisi mahdollista. Lopulta Verkkoseikkailuita järjestettiin kesäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla vaihtoehtona muille leirimuodoille. Verkkoseikkailu toteutettiin Zoom-videopuhelupalvelun kautta niin, että leiriohjaaja ja lapset osallistuivat leirille kotoaan. Yhdelle leirille mahtui mukaan lapsia yhteensä 20 ruudun ääreltä. Saman laitteen kautta leirille saattoi osallistua myös useampi esimerkiksi samaan perheeseen kuuluva lapsi. Kuusituntisen leiripäivän ohjelmaan kuului muilta leireiltä tuttuja aktiviteetteja: ruoanlaittoa, ulkoilua, kisailua ja kädentaitoja. Kaikki ohjelmat oli suunniteltu niin, että lasten oli helppo osallistua niihin kotona itsenäisesti. Kokemukset uudesta leirimuodosta olivat niin hyviä, että Verkkoseikkailuja suunnitellaan pidettäväksi myös ensi kesänä.

25


PIIRI PYÖRII

AJANKOHTAISET JA ILMOITUKSET

KATSO KAIKKI TAPAHTUMAT JA KURSSIT PÄPA.FI/TAPAHTUMAT

PIIRI PYÖRII

AJANKOHTAISET JA

TE RVETU LOA PI I RI N KOKOU KSE E N SU N N U NTAI NA 25.10. 2020 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n sääntömääräinen piirin kokous järjestetään

sunnuntaina 25.10.2020 klo 15:00. Paikka on Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki. Valtakirjojen tarkistus ja kahvitarjoilu alkavat klo 14:00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä valitaan vuosille 2021-2022 seuraavat luottamushenkilöt: piirihallituksen puheenjohtaja, piirihallituksen varapuheenjohtaja, piirineuvoston puheenjohtaja, piirineuvoston jäsenet ja varajäsenet, edustajat Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n jäsenkokoukseen marraskuussa ja piirin ehdokkaat partioneuvostoon, jotka valitaan jäsenkokouksessa. Kokousmateriaalit löytyvät viimeistään 11.10.2020 osoitteesta: bit.ly/piirinkokous2020 Tervetuloa paikan päälle vaikuttamaan ja osallistumaan!

Syksyn vapaat kämppävuorot

Avustuksia partiotoiminnan toimintaedellytysten parantamiseen ja kehittämiseen vuodelle 2021 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry ja Helsingfors Svenska Scouter rf julistavat haettaviksi Urlus-Säätiön avustukset lippukuntien toimintaedellytyksien parantamiseen ja kehittämiseen Apurahaa voivat hakea Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n ja Helsingfors Svenska Scouter rf:n lippukuntarekistereihin merkityt lippukunnat ja lippukuntien taustayhteisöt. Apurahoja voidaan myöntää lippukunnan toimintaedellytysten parantamiseen, kuten kämpän tai veneen korjauksiin tai näihin liittyviin kehityshankkeisiin. Anomuksesta tulee ilmetä tarkka yksilöinti itse tuettavasta hankkeesta ja sen vaikutuksesta lippukunnan toimintaan sekä hankkeen rahoitussuunnitelma. Yksittäistä hanketta tuetaan maksimissaan 5 000 eurolla. Apurahaa haetaan vapaamuotoisella anomuksella, jonka pitää olla Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n toimistolla (Töölönkatu 55, 00250 Helsinki) 13.11.2020 kello 16.00 mennessä (ko. päivän postileimalla toimitettu hakemus huomioidaan). Kuoreen tunnus Urlus-Säätiön apuraha. Halutessaan anomuksen voi toimittaa myös sähköpostitse aleksi.harmokivi@ partio.fi. Urlus-Säätiön avustus lippukunnille on luotu säätiön toiveesta. Piiri ja HeSS kokoavat avustushakemukset ja toimittavat ne kootusti Urlus-Säätiölle, joka tekee päätöksen tuettavista hankkeista. Toimintamallin myötä lippukunnat eivät enää voi hakea avustusta suoraan Urlus-Säätiöltä.

Tarkista vapaat vuorot ja tee löytöjä! Joitakin peruutuksia on tullut myös isoille kohteille. Muista, että kaikkien kämppien pihoilla voi telttailla. Jos tapahtumasi järjestäminen mietityttää, ole rohkeasti yhteydessä: timo.paaskynkivi@partio.fi tai 0505112606.

26

Seuraava Heppu ilmestyy 25.11.2020 > Ilmoitusaineistojen DL: 27.10.2020


A ILMOITUKSET KATSO KAIKKI TAPAHTUMAT JA KURSSIT PÄPA.FI/TAPAHTUMAT PIIRI PYÖRII

AJANKOHTAISET JA ILMOITUKSET KATSO KAIKKI TAPAHT

ONNITTELEMME PJ-VALTAKIRJAN SAANEITA

ADVENTTIKALENTERIEN MYYNTI ALKAA JÄLLEEN LOKAKUUSSA!

Helvamo Ilari, Kelovartijat Hintikka Saana, Merimetsot ry Keränen Essi, Oulunkylän käskynhaltijat ry Kärkkäinen Eemeli, Olarinmäen Samoojat Lehtinen Taru, Nuuksion Eräkarhut ry Lumberg Lucas, Jokihiset Pentala-Nikulainen Oona, Rekolan Metsäsiskot ry Riihijärvi Veera, Erämetsot

KALENTERILLA ON MYÖS IKIOMA VERKKOKAUPPA: ADVENTTIKALENTERI.FI

Kalenterin hinta on 10 euroa (+ postikulut verkosta ostettuna). Lisätietoa kampanjasta saat lippukuntasi joulukampanjapäälliköltä ja piirin adventtikalenterityöntekijältä.

Vinkit ja ideat adventtikalenterien myyjille partio.fi/adventtikalenteri

KALENTERIN KUVITUKSET Christel Rönns

Kannusta kiinnostuneet ostajat verkkokaupan äärelle ja pyydä heitä osoittamaan tukensa juuri teidän lippukunnalle! Nettikaupasta myydyistä kalentereista lippukunta saa myös oman osuutensa, joka on 4,50 € jokaista myytyä kalenteria kohti.

Siljander Mira, Pohjois-Espoon Kalahaukat

JÄITKÖ LÄHTÖKUOPPIIN? Elokuun ilmoporras päättyi 31.8., mutta vielä ehdit kyytiin. Tarkista toteutuvat tapahtumat ja vapaat paikat: päpa.fi/ilmoporras. Ilmoittaudu mukaan ja kaappaa kaverit kainaloon!

HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU Anna palautetta tästä lehdestä. HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU Vastaa kyselyyn: bit.ly/heppukysely320 HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU HEPPU•HEPPU •HEPPU•HEPPU

Hei lukija!

SINUSTAKO ALUEESI PIIRINEUVOS? > Katso päpa.fi/vaalit ja hae ehdolle!

27


OSALLISTUMISOHJEET 1. Valitse kartalta pätkä rantaa ja ilmoita siivousajankohta
 2. Hae roskapihdit lainaan kirjastosta
 3. Vietä hauska päivä rannalla ja siivoa ranta roskista
 4. Jätä roskat isoihin jäteastioihin, jotka löydät kartalta
 5. Ilmoita ranta siivotuksi!

WWW.SATAKOLKYT.FI


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.