Page 1

HELSINGIN KUVATAIDELUKIO

Vuosikertomus 2 0 1 0 – 2 0 1 1


HELSINGIN KUVATAIDELUKIO HELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS ASP-(UNESCO-)KOULU Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985.

YHTEYSTIEDOT PÄÄKOULU Torkkelinkatu 6 00500 HELSINKI Postiosoite: PL 3802 00099 Helsingin kaupunki Rehtori Mervi Willman puh. (09) 310 82365 mervi.willman(at)edu.hel.fi Apulaisrehtori Maiju Silén puh. 050-401 3122 maiju.silen(at)edu.hel.fi Koulusihteeri Eila Wickström puh.(09) 310 82367, faksi (09) 310 82375 Kanslia on avoinna koulupäivinä klo 9–16. Opinto-ohjaaja Sari Vahtera puh. (09) 310 82368 Opinto-ohjaaja Raija Anttila puh. (09) 310 82371 Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370 Terveydenhoitaja Tuija Koski Puh. 050-310 5598 Psykologi Kalle Partanen Puh. 040 336 0859 Erityisopettaja Sinikka Willberg Puh. 050 547 4278 Kouluisäntä ja toimitilahuoltajat puh. (09) 310 82369 TAIDETALO Pengerkatu 5 00530 Helsinki Taidetalon opettajat puh. (09) 310 87124 Faksi (09) 310 87121 Taidetalon kouluisäntä puh. (09) 310 72647 Koulun internet-sivut: www.kuvatl.edu.hel.fi Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

KUVA Veera Arstio


HELSINGIN KUVATAIDELUKIO

Vuosikertomus 2 0 1 0 – 2 0 1 1 SISÄLLYS REHTORIN KATSAUS MENNEESEEN VUOTEEN

2

HALLITUKSEN PUSUJA JA JULKILAUSUMIA

4

TORKKELI 85 VUOTTA

6

VIHREITÄ TEKOJA

10

TORKKELIN TAIDETTA

14

LUOKKAHUONEIDEN TUOLLA PUOLEN

18

KANSAINVÄLISIÄ POLKUJA

24

ARJEN JA JUHLAN DRAAMAA

30

LEENA ”LEWE” WALLIKIVI JÄÄ ELÄKKEELLE

34

KOULUN VAIHEET

REHTORIT

Helsingin toinen suomalainen lyseo

1925–49

Lauri Pelkonen

1925–30

Oma koulurakennus

1945

Viljo Laine

1930–47

Helsingin toinen lyseo

1950–77

Veijo Kattainen

1947–50

Torkkelinkadun lukio

1977–79

Jouko Palonen

1950–74

Torkkelin lukio

1979–91

Antero Kuusisto

1974–84

Helsingin kuvataidelukio

1991–

Päivö Suomela

1984–85

Taimi Viherketo

1985–88

Mailis Artén

1988–99

Ilkka Arvas

1999–2003

Mervi Willman

2003–

TEKSTIEN TOIMITUS Maarit Nopsanen ULKOASU JA TAITTO Katja Särkkä KANNEN KUVAT Lauri Lähteenmäki, Niina Ranta, Peppi Reenkola PAINATUS Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki HELSINGIN KUVATAIDELUKIO 2011


Ida Tuominen

!"#$$%

Helsingin

kuvataide

Anni Sutinen

lukio

Anna Tolonen

Meeri Heikkilä

Vilma Eskola

Aada Koivuranta

Taustakuva: Laura Similä Logo: Ella Härkönen Lasse Ilmonen

N E E T O TEEN U V N VUO E E S EN EE E N S N E E M ENNE S U M A S TS U A A K N KATS I R O IN HT R O RE T REH Helsingin kuvataidelukio !""#$%%&&&'()*+",'-.)'!-,'/

SSS

Syyslukukaudella 2010 vietimme koulumme

yhteisöstä ja mahdollisuus vaikuttaa sen toimintaan.

suomalaises-

Koulumme opiskelijat ovatkin aktiivisesti mukana

ta lyseosta, silloisesta poikakoulusta, on kehittynyt

koulun toiminnassa kehittämistiimeissä, ympäristö-

yksi Helsingin suosituimmista lukioista. Sanonta

raadissa, Hesan Nuorten Ääni -hankkeessa, oppilas-

”Rakkaalla lapsella on monta nimeä” sopii kouluum-

kunnan hallituksessa ja valtuustossa sekä osallisina

me hyvin. Nykyinen virallinen nimi Helsingin kuvatai-

opettajakokouksissa ja Palmian palavereissa.

85-vuotisjuhlaa.

Helsingin

toisesta

delukio on koulun viides nimi. Virallisen nimen rinnalla kulkee edelleen epävirallinen ”Torkkeli”.

Juhlavuottamme juhlistettiin Studia Generalia Torkkeliensis -luentosarjalla. Eri aloilla menestyneet

85 vuodessa on tapahtunut sekä koulutuspolitii-

koulun entiset opiskelijat kertoivat kiinnostavia tari-

kassa että pedagogiikassa monenlaisia muutoksia.

noita omasta alastaan ja siitä polusta, joka on vienyt

Opettajan rooli on muuttunut tiedonjakajasta opis-

heidät Torkkelista nykyiseen tehtävään. Alasta riip-

kelijan ohjaajaksi, kannustajaksi ja tiedon lähteille

pumatta jokainen oli hyödyntänyt omassa työssään

houkuttelijaksi. Myös opiskelijan rooli on muuttunut:

luovuuttaan, kulkenut kohti unelmaansa ja uskonut

hän on nykyään työyhteisön jäsen, jolla on vastuuta

tämän saavuttamiseen.

2


Juhlavuoteen liittyi useita hienoja näyttelyitä niin

Lukuvuosi on ollut työntäyteinen. Oppiminen

omalla koululla kuin koulun ulkopuolellakin. Jokainen

vaatii monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä.

näyttely vaatii kuvataideopettajilta suurta panostus-

Torkkelin kehittämis- ja kehittymishaluiset opettajat

ta. Upeiden näyttelyiden aikaan saamiseksi tarvitaan

ovat osallistuneet innokkaasti erilaisiin koulutuksiin

paljon ideointia, suunnittelua, opiskelijoiden kannus-

lukuvuoden aikana. Oppimista edistää myös koulum-

tamista ja ohjaamista, välillä vaatimista. Itse näytte-

me viihtyisä ilmapiiri. Tavoitteiden saavuttamiseksi

lyn pystytykseen vaaditaan myös runsaasti fyysistä

tarvitaan yhteisiä ponnisteluja, ja yhdessä tekemi-

työtä. Näyttelyt ovat olleet vaikuttavia, ja opiskeli-

nen lisää yhteisöllisyyttä. Monipuolisten oppimis-

joille on tarjoutunut mahdollisuus saada omia töitään

ympäristöjen ja projektien tarjoaminen opiskelijoille

Helsingin keskustaan kaikkien kaupunkilaisten kat-

vaatii opettajalta erityisiä ponnisteluja, kykyä nähdä

sottaviksi.

oppiminen laajasti ja intoa tehdä asioita toisin.

Koulumme saavutti tänä vuonna OKKA-säätiön

Kiitos kaikille opettajille laadukkaasta opetustyös-

kestävän kehityksen sertifikaatin. Olimme saaneet

tä sekä koulun kehittämisen hyväksi tehdystä työstä.

Vihreä lippu -tunnuksen jo vuonna 2008, joten ympäristötyö oli meille tuttua entuudestaan. Sertifikaatin saamiseksi olikin tarkasteltava asioita entistä laajemmasta näkökulmasta, otettava huomioon myös henkinen ympäristö ja dokumentoitava tarkasti tekemämme työ. OKKA-säätiön edustajat nostivat erityi-

”Opettajan
rooli
on
muuttunut
 tiedonjakajasta
opiskelijan
 ohjaajaksi,
kannustajaksi
ja
tiedon
 lähteille
houkuttelijaksi.”

seksi ansioksemme laadukkaan opetuksen, yhteisöllisyyden ja laaja-alaisen työn sekä sosiaalisella että ekologisella alueella. Tätä tietä on hyvä jatkaa.

Koulumme mukavat ja taitavat opiskelijat ansaitse-

Lukuvuoden aikana on opittu uusia tietoja ja tai-

vat kiitokset hyvästä yhteistyöstä ja aktiivisesta osal-

toja niin perinteisillä luokkaoppitunneilla kuin vaikka-

listumisesta koulun toimintaan. Kiitos myös muulle

pa vierailuilla taidemuseoihin. Myös studia genera-

henkilökunnalle ja johtokunnalle koulun ja opiskeli-

lia -tapahtumissa, taidenäyttelyjen rakentamisessa,

joiden hyväksi tehdystä työstä.

kansainvälisessä yhteistyössä ja kestävän kehityksen

Koulussamme pitkän uran kuvataideopettaja-

toiminnassa on kyse oppimisesta. Uskon yhdessä te-

na tehnyt Leena Wallikivi jää eläkkeelle 1.8.2011.

kemisen ja oppimisen lisäävän opiskelumotivaatiota.

Haluan kiittää Leweä koulun ja opiskelijoiden hyväksi

Lisäksi koulumme laaja kurssitarjonta mahdol-

tehdystä työstä ja toivottaa oikein virkeitä mutta lep-

listaa opiskelijoiden yksilölliset opintopolut. Tällöin tulee opiskelijan ohjaamisesta ja tukemisesta myös varsin haasteellista. Olemme aloittaneet jo edellisenä lukuvuonna ryhmänohjauksen uudistamisen. Helsinki pääsi mukaan Opetushallituksen rahoittamaan ohjaushankkeeseen, jossa on kuusi muutakin helsinkiläislukiota pilotoimassa hanketta.

poisia tulevia vuosia. Toivotan tänään valkolakkinsa saaville uusille ylioppilaille onnea ja kaikkea hyvää elämässä. Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille.

S

Mervi Willman rehtori 3


HALL

JULK

ILAU

ITUK

SUMI

A

SEN P

USUJ

A JA

Syksyllä 2010 hallitus ryhtyi heti tiiviiseen yh-

Tammikuussa järjestettiin vaalit, joissa opiskelijat

teistyöhön uuden valtuuston kanssa. Hallitus ja val-

äänestivät kouluumme uuden hallituksen ja vanhojen

tuusto järjestivät huikean Halloween-tapahtuman,

tekijöiden lisäksi mukaan saatiin uusia kasvoja. Uusi

jossa perinteisten naamiaisten lisäksi ohjelmassa

hallitus osoittautui ilahduttavan aktiiviseksi. Kaikista

oli opiskelijoiden tekemää esittävää taidetta sekä

pesteistä nimittäin kiisteltiin, sillä usea hallituslainen

ennustajaeukon vastaanotto. Tapahtumia järjestet-

halusi sihteeriksi, varapuheenjohtajaksi tai tapahtu-

täessä valtuuston rooli on ollut entistä tärkeämpi.

mavastaavaksi.

SSS

Valtuusto on vuoden aikana ollut myös mukana to-

Hallitus on kunnostautunut tapahtumien järjes-

teuttamassa pihamaalausprojektia, jonka tuloksena

tämisessä: uudistanut niitä entistä mielikuvituksel-

koulumme pihalle saatiin hieno taideteos.

lisemmiksi. Pikkujoulun glögitarjoilu ja opiskelijoiden

Yhteistyötä on tehty monien eri tahojen kanssa.

kirjoittamien jouluisten kirjeiden lukeminen keskus-

Suomen Lukiolaisten Liitto on pitänyt infotilaisuuden

radiosta piristivät koulupäivää joululomaa edeltä-

koulussamme, ja samassa tilaisuudessa myös halli-

vällä viikolla. Ystävänpäivänä hallitus myi pusuja ja

tus esittäytyi uusille ykkösille. Hallitus järjesti vuo-

jakeli ihania rakkausrunoja koulumme opiskelijoille.

tuiset Kolmen suuren bileet Sibelius-lukion ja Kallion

Sinä päivänä koulussamme pukeuduttiin värikoo-

lukion kanssa. Myös kirjakauppa Jamera on edelleen

din mukaisesti mitä nerokkaimpiin väriyhdistelmiin.

tärkeä yhteistyökumppanimme.

Koulumme vappujuhlakin oli uuden formaatin mukai-

Hallitus

saattoi

päätökseen

edellisen

Hesan

nen.

Nuorten Ääni -hankkeemme eli uusien kalusteiden

Helsingin kaupunki on asettanut uusia vaatimuk-

hankkimisen kakkosaulaan. Rakkaaseen oleskelu-

sia kouluille. Hallituksemme jäsenet ovatkin osallis-

tilaamme hankittiin uusi sohva sekä kolme Fatboy-

tuneet moniin eri koulutustilaisuuksiin ja infoihin,

säkkituolia, jotka ovatkin olleet kovassa käytössä

joissa aiheena on ollut uudistuva nuorten vaikutta-

lukuvuoden aikana.

misjärjestelmä. Nuorten mielestä nykyinen järjestel-

4


Hallitus kokoustaa. Tutorien järjestämä disko ykkösille.

mä, Hesan Nuorten Ääni, on epädemokraattinen ja

nestivät koulumme julkilausuman vuoden 2011 viral-

antaa nuorille vain illuusion, että he saavat vaikuttaa

liseksi julkilausumaksi.

asioihin. Todellisuudessa nuoret saavat päättää vain

Pamaus-kokouksessa, jossa julkilausumista ää-

kouluun tulevan sohvan värin. Aiheesta keskusteltiin

nestettiin, esiteltiin myös koulumme HNÄ-hanke.

myös nuorten Avoimissa Foorumeissa, joihin osallis-

Tämän

tui koulumme opiskelijoita.

Torkkelin oman kangaskassin, jonka jokainen kuva-

vuoden

hankkeeksi

oppilaat

äänestivät

Hallitus on seurannut aktiivisesti ajankohtaisia

taidelukiolainen sai omakseen. Koulussamme järjes-

tapahtumia ja ilmaissut myös kritiikkiä virkamiesten

tettiin kilpailu, jossa suunniteltiin logo tähän yhteistä

tekemiä päätöksiä kohtaan. Uudistuneessa Hesan

torkkelilaista identiteettiä ilmentävään kassiin. Ennen

”Hallitus
on
seurannut
aktiivisesti
 ajankohtaisia
tapahtumia
ja
ilmaissut
 myös
kritiikkiä
virkamiesten
tekemiä
 päätöksiä
kohtaan.”

eduskuntavaaleja oppilaskunnan hallitus järjesti varjovaalit, joissa jokainen koulumme oppilas sai äänestää. Yllätys oli, että kuvataidelukiolaisten valitsema eduskunta olisikin aika punavihreä mutta hämmästyttävän paljon ääniä kahmi myös Piraattipuolue. Oppilaskunnan hallitus kiittää mahtavasta vuo-

Nuorten Ääni -järjestelmässä nuoret saavat tehdä

desta kaikkia yhteistyökumppaneita, koulun opettajia

julkilausumia asioista, joihin he toivoisivat muutosta.

ja henkilökuntaa sekä muita opiskelijoita – maailman

Hallituksemme teki julkilausuman siitä, että nuorten

ylivoimaisesti parasta oppilaskuntaa! Toivotamme

vaikuttamisjärjestelmä, jollaista Helsinkiin suunni-

kaikille teille riemukasta ja ennen kaikkea rentoutta-

tellaan tulevaksi, ei ole nuorten tahdon mukainen.

vaa kesälomaa, sen olemme takuulla ansainneet!

Kritisoimme julkilausumassa esimerkiksi sitä, että järjestelmässä ei ole nuorten kauan toivomia nuorisovaltuustotyylisiä vapaita vaaleja. Muut nuoret ää-

S

Elisa Gebhard

Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja 5


Katja Särkkä

A T T O U V 5 8 I L E K K R O T SSS

Syksyllä koulumme juhli Torkkelin 85-vuotissyntymäpäiviä eri vaiheissa: pitkin syksyä koulun entiset

opiskelijat vierailivat luennoimassa omasta työstään, järjestettiin pieni juhla, ja koulumme opiskelijoiden taidenäyttelyitä oli esillä aivan ydinkeskustassa. Järjestimme pienimuotoisen juhlan oman väen kesken 19.11.2010. Ohjelman aloitti koulun bändin esitys, jota seurasivat rehtorin juhlapuhe ja oppilaskunnan tervehdys. Koulumme pitkäaikainen, eläkkeelle jäänyt valokuvaus- ja video-opettaja Marja Linnasalo oli tehnyt nautittavaksemme kiehtovan koosteen menneiden vuosien oppilastöistä. Juhlat päättyivät aplodeihin juhlivalle Tossulle ja kakkutarjoiluun.

Studia

sis

kkelien r o T a i l a r Gene

–
inspiroivien
luentojen
sarja

SSS Yhtenä juhlavuoden päätapahtumana järjestet-

ta me-henkeä, kiinnostusta jatko-opintojen suunnit-

tiin Studia Generalia Torkkeliensis -luentosarja, jossa

teluun, yleistä innostusta kaikenlaisia aiheita koh-

esiintyi 11 koulun entistä opiskelijaa. He pitivät lu-

taan ja ylpeyttä koulun pitkistä juurista. Luennoista

entoja, jotka käsittelivät lukiovuosia, jatko-opintoja

nauttivat kaikki kohderyhmät, opiskelijat, opettajat,

ja sijoittumista työelämään ja maailmaan. Esiintyjät

muu henkilökunta, esiintyjät itse ja jopa muutamat

olivat Sampo Karjalainen, Antti Nylén, Kalle Kallio,

ulkopuoliset, suuren yleisön edustajat. Luentosarjan

Salla Tykkä, Satu Nurmio, Miina Savolainen, Saku

ajan kirjoitettiin blogia esitysten herättämistä reakti-

Lehtinen, Juho Grönholm, Joel Melasniemi, Jaakko

oista ja ajatuksista.

Veijola ja Iiro Jääskeläinen. Luentosarja onnistui yli odotusten: se tuotti ilois-

6

http://torkkeli85.wordpress.com/


Katja Särkkä Katja Särkkä

Ensimmäisessä Studia Generalia Torkkeliensis -tilaisuudessa oli puhumassa Sampo Karjalainen.

7


Kerttu Jaatinen Veera Arstio

Iiri Poteri

ssa a t us k s ke i l uh j e aid t en t s lai o i uk l e aid t a Kuv Koulun 85-vuotisjuhlan oppilastyönäyttelyitä

set tutkivat Helsinkiä taiteen keinoin. Urbaani ympä-

oli syksylllä Narinkka-torin kupeessa vanhalla linja-

ristö ja graffitit olivat lähtökohtana veistoskirjaimille,

autoasemalla

kaupunkisuunnitteluviras-

jotka muodostivat sanan: H-E-L-S-I-N-K-I. Opiskelijat

ton näyttelytila Laiturissa, Lasipalatsin pihalla sekä

pohtivat kurssilla myös Helsingin olemusta asuin-

Lasipalatsin näyttelytila Akkunassa.

paikkana haastattelemalla ja kuvaamalla kaupunki-

SSS

Helsingin

Laiturissa oli esillä töitä kahdelta eri kurssilta.

laisia. Valokuvista ja vastauksista muodostui näytte-

Ympäristötaide ja valokuva -kurssilla oli otettu ku-

lyyn kollaasi, josta näyttelyvieraat saattoivat arvailla,

via vuorokauden kestävällä retkellä Kuusiluodossa

mikä on kenenkin lempipaikka kaupungissa.

Vanhankaupunginlahdella. Kuvien aiheena oli oman

Juhlavuoden syksyllä tehtiin kaksi juhlajulistetta

olemassaolon merkkien kuvaaminen. Luonnontilassa

opiskelijoiden töitä yhdistellen. Julisteita vietiin esille

oleva saari ja lahden takana tuikkiva kaupungin silu-

lähialueelle ja kauemmaksikin. Joulukuun puolivä-

etti toivat kuviin myös aihetta luontosuhteen pohti-

listä aina tammikuun loppuun ilahduttivat opiskeli-

miseen.

joidemme naamataulut ja juhlajulisteet ohikulkijoita

Ihminen ja ympäristö -kurssilla kuvataidelukiolai8

Lasipalatsin keskusaukion vitriineissä.


Astri Laitinen

SSS

Juhlavuoden kunniaksi koulumme järjesti syk-

syllä 2010 Korkeammalle ja syvemmälle -kuvataidekurssin, jonka teemana oli ”Juhlat”. Kurssin opettajikurssilla oli noin kaksikymmentä, muutama myös Ressun lukiosta.

AAkkkkuuna nassssa a

KoSy-kursseja järjestävät tietyt

helsinkiläiset lukiot, ja niissä on mahdollisuus perehtyä yhteen aihepiiriin syvemmin kuin tavallisilla kursseilla. Kurssin aikana opiskelijat pohtivat, mitä kaikkea voidaan tarkoittaa käsitteellä ”juhlat” ja mitä juhlat kulttuurisesti ovat eri aikakausina merkinneet. Syntyi ideoita ja luonnoksia railakkaista kaveriporukan bileistä sekä virallisemmista ja hillitymmistä juhlista. Pohdimme myös syitä erilaisiin juhliin. Päämääränä kurssilla oli kuitenkin järjestää näyttely Lasipalatsissa sijaitsevan taidegalleria Akkunan tiloihin käyttäen taiteellisina ilmaisutapoina kuvanveistoa, ääntä ja videota. Prosessiin kuului monenlaisia työvaiheita: taiteltiin serviettejä ja päällystettiin näyttelytilan lattia kontaktimuovilla. Lopputuloksena syntyi upea näyttely, joka oli täynnä tunnelatausta, värejä ja liikettä. Näyttelyssä kävijät saattoivat astella sisälle teokseen ja olla osana juhlia – ihastella katettua pöytää, mu-

Enni Lähderinne

Juh Juhllat at

na olivat Hanna Pusa sekä Katja Särkkä. Opiskelijoita

siikkia, valoja ja seinille heijastuvia videoita. Teos kuvasi juhlien hyviä ja huonoja puolia, joista kertoivat esimerkiksi fiinit samppanjalasit ja upea seinää pitkin aseteltu morsiusmekko mutta myös likaiset, rikkinäiset astiat sekä granaattiomenaa syövää henkilöä esittävä video, jossa hedelmä näytti enemmänkin lihalta. Samppanjalasit viittasivat klassisiin pukukoodijuhliin, joissa noudatetaan etikettiä, mutta teoksen mukana juhlat muuttuivat virallisista raameistaan vapaammiksi, entistä hurjemmiksi ja lopulta kertoivat karun videon kautta sitä tilaa, jonka liikaa juhlinut lopulta saa aikaan juhlien päättyessä. Näyttely huipentui performanssiin, jossa ryhmä opiskelijoita

laittautui

nukkemaisille

teekutsuille,

nautti teestä ja leivoksista sekä vilkutteli ja esiintyi näyttelyvieraille. Teos sai paljon positiivista palautetta, jota kävijät saattoivat jättää vieraskirjaan. Kukin tulkitsi näyttelyn tilan, äänet ja valot eri tavoin, mutta näyttely oli kokonaisuutena erittäin vaikuttava ja ajatuksia nostattava.

S

Hanna Kivelä

9


VIHREITÄ TEKOJA

atin a k i o f i erti eluk s d i n a e t tyks kuva i h n e i k g n vän ä t Helsi s e ti k t u v a sa Helsingin kuvataidelukiossa otettiin reipas

vesi, 3) henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, 4)

harppaus kestävän kehityksen toiminnassa keväällä

opiskelijahuolto ja muu oppimisen tuki sekä 5) kult-

2010, kun opettajainkokouksessa päätettiin lähteä

tuuriympäristö, tavat ja perinteet.

SSS

tavoittelemaan OKKA-säätiön erittäin arvostettua

Syksyllä teimme itsearvioinnin, johon osallistui

kestävän kehityksen sertifikaattia ensimmäisenä lu-

koko koulun väki. Tämän jälkeen koulumme kestä-

kiona pääkaupunkiseudulla.

vän kehityksen toimintaa arvioi myös ulkoinen arvi-

Lukiollamme on jo pitkät perinteet Vihreä lippu

oija. Arviointiin kuului muun muassa opiskelijoiden

-toiminnasta, ja nyt oli luontevaa laajentaa ympäris-

haastatteluja, koulun tiloihin tutustumista ja kirjalli-

tötoimintaa myös muihin kestävän kehityksen tee-

sen materiaalin tarkastelua.

moihin. Kouluumme perustettiin kestävän kehityk-

Työ

kannatti,

sillä

koulullemme

myönnettiin

sen tiimi, johon valittiin jäseniksi sekä opettajia että

15.12.2010 ensimmäisenä lukiona pääkaupunkiseu-

opiskelijoita. Tiimi asetti itselleen ja samalla koko

dulla kestävän kehityksen sertifikaatti. Sertifikaatti

kouluyhteisölle tavoitteen.

on tunnustus arvokkaasta ja pitkäjänteisestä työs-

Kestävän kehityksen toiminnan näkyväksi teke-

tä, jota koulussamme on jo vuosien ajan toteutettu

minen on vaatinut koko kouluyhteisöltä isoa pon-

kestävien arvojen puolesta, mutta sertifikaatti myös

nistusta, kun lähes kaikki sen toiminta on yhteisesti

velvoittaa kouluamme jatkamaan työtämme entistä

arvioitu viiden kestävän kehityksen teeman kautta.

pontevammin.

Nämä olivat 1) jätteen synnyn ehkäisy, 2) energia ja 10

S

Carla Urbano


sia

pauk m e t via a t t u aik v n i raad ö t s i Ympär Ympäristöraatiimme valittiin jälleen lukuvuo-

jolloin opiskelijat antoivat puun lehtiä koulun hen-

den alussa jokaisesta RO-ryhmästä yksi tai useampi

kilökunnalle ja opettajille pienistä ympäristöteoista.

edustaja. Tämän lukuvuoden teema on ollut ”vesi ja

Eniten lehtiä saaneet palkittiin kunniamaininnoilla.

SSS

veden säästäminen”.

Ajan hengen mukaisesti koulumme ympäristöraa-

Raati on kokoontunut säännöllisesti ja järjestänyt

ti tiedottaa toiminnastaan myös sosiaalisen median

erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Syksyllä järjes-

maailmassa. Ankka-Mini Torkkeli on ympäristöraati-

timme muun muassa ensimmäisen biojätteettömän

laisten yhteinen tiedottaja.

päivän. Päivä oli onnistunut: 600 opiskelijan ruokai-

Koulumme ympäristöraati aloitti yhteistyön Etu-

lusta syntyi biojätettä vain yksi peruna ja lusikallinen

Töölön, Medialukion ja Mäkelänrinteen lukioiden ym-

kastiketta! Aloitimme siis uuden perinteen, joka toi-

päristöraatien kanssa. Yhteinen kokous on jo pidetty,

vottavasti vähitellen muodostuu itsestäänselvyydeksi

ja toukokuussa vietämme yhteisen ympäristötoimin-

meille jokaiselle ihan jokaisena päivänä.

nan arviointipäivän Harakkasaaressa.

Koulumme vesi-teemaa on tänä lukuvuonna käsitelty tarkastelemalla niin sanottua piilovettä eli huomaamatonta vedenkulutusta ja pohtimalla puhtaan veden merkitystä. Vesi-teema on ollut esillä myös

S

Carla Urbano

KUVAT ympäristöraati

useissa oppiaineissa ryhmätöissä ja projekteissa. PUUviiKKOa vietimme perinteisesti tammikuussa, 11


Suomenlahden sydämessä Historiallinen
saari
herättää
kysymyksiä
tulevasta
 SSS Tein syksyllä retken, joka oli kuin matka ajatuk-

Ajatusleikki: Seison korkealla kukkulalla saa-

sissani, ajassa. Se oli matka täynnä aistihavaintoja,

ren korkeimmassa kohdassa. Suljen silmäni ja näen

useimpien korviin lähinnä haaveilua tulevaisuuden

maailman liikkeen. Vuodet vierivät, näköala muut-

utopioista,

tuu. Tanskansalmen satelliittikuvien sinileväkukinnat

pysähtymistä

muuttumattomaan

het-

harvinaistuvat vuosi vuodelta, vesi huuhtoo ne pois.

keen. halla-aamu.

Puolan teollisuuskaupunkien rannat alkavat tasoittua

Kaisaniemen puistossa ruohonkorsien pisarat kasteli-

– savupiiput katoavat näkyvistä, saastemeri puhdis-

vat jalkamme nilkkoihin asti. Veden roiskeet kasvoil-

tuu.

Silloin

oli

alkusyksy,

kirpeä

lamme, aaltojen kohahdus lautan lähtiessä liikkeelle.

Avaan silmäni; näkymä on erilainen. Itämeren

Kullansävyinen auringonnousu Helsingin horisontis-

ekosysteemi vaarantuu. Olemme saattaneet sen

ta, meren tumma pinta. Vene surisi hiljaa lähestyes-

katastrofaaliseen

sämme Helsinginniemestä työntyvää vehreää saarta.

muutoksin, joiden vaikutus on Itämeren kaltaiselle

Saderintama liikkui vetten yli – kuulimme sen iskey-

haavoittuvalle merialueelle suunnaton. Mittasimme

tyvän tyyntä merta vasten jo ennen kuin se saavutti

koululla näytteiden kaukaakin kulkeutuvista teolli-

meidät.

suussaasteista aiheutuvia kemiallisia pitoisuuksia:

Rannassa

opettajamme

ojensi

vanhemmille

opiskelijoille muovipullot näytteenottoa varten. Ne

tilaan

mitättömiltä

kuulostavin

ammoniumia, fosfaattia, nitriittiä. Muutos on minimaalinen. Mitä vaikutusta sillä siis voi olla?

otettiin huolimattomasti laiturin reunasta ennen siir-

Kuljimme Harakkasaaressa pitkiä kävelyretkiä

tymistämme luentosaliin. Projektori heijasti valko-

saniaisten ja ruohonkorsien seassa. Kukkuloiden lo-

taululle kuvia, kaavioita ja diagrammeja saastuneen

masta kohosi köynnösten peittämiä bunkkereita ja

Itämeren nykytilasta. Mikään siinä ei hätkähdyttänyt

kasemateiksi kutsuttuja mökkejä, joita on aikoinaan

ennen menneisyyden tarinoita.

käytetty tutkimuskeskuksina. Nyt saari on kuin hy-

12


lätty – se on museokäytössä muistona menneistä

sitteet olivat minulle yhtä vieraita kuin tuleville suku-

ajoista. Muistini virkistämiseksi otan esiin akvaari-

polville ovat monet meille tutuista asioista ja lajeis-

ohuoneen, jossa vierailimme: siellä oli lukuisia ak-

ta, joiden häviämistä emme koskaan ole osanneet

vaarioita täynnä Itämeren kotoperäisiä kaloja, hyvin

edes ajatella. Kun olin lapsi, vanhempani päättivät

erilaisia lajeja. Akvaariohuoneen ikkunanpuoleisessa

tulevaisuudestani minun puolestani. Nyt meidän teh-

päädyssä oli suuri, tyhjä hyllykkö, jota koristi aino-

tävänämme on päättää vuorostamme, maalata oma

astaan vanhanaikainen pleksilasi, johon haukien kal-

näkemyksemme tulevasta.

taisten suurtenkin kalojen kopioita oli säilötty, kuin reliikeiksi.

”Avaan
silmäni;
näkymä
on
erilainen.
 Itämeren
ekosysteemi
vaarantuu.”

Silloin kauan sitten kahluuveteni oli sameaa, sameampaa kuin nyt. Kirkastumista on jo havaittavissa. Suomenlahden rannassa lintujen sirkutus, tuulen suhina puissa. Kevät keväältä eri lailla, eri aikaan, meren asukit heräilevät talvisesta levostaan jään murtuessa niiden yllä.

Tähän asti Harakkasaari on ollut tutkimusmatka

Joskus katson vielä yli Suomenlahden vesipei-

Itämeren nykytilaan. Jonain päivänä nämä akvaari-

lin, terveen Maan. Makaan ruohonkorsien joukossa,

ohuoneen kalat elävät vain akvaarioissa, odottaen

varpaat hiekassa. Pisaroi, rannan vedessä pulppuaa.

pääsyä takaisin kotomereen, jota ei silloin enää ih-

Jokin siellä vielä elää.

misen tekojen tähden ole – niistä tulee yksi lisäys

S

Veronica Ahonen

luonnon lukemattomiin museoihin, kuudennen suuren sukupuuttoaallon mennyt todiste.

KUVAT ympäristöraati

Lapsena asuin meren lähellä. Ekokatastrofien, biodiversiteetin ja muuttuvan ilmaston kaltaiset kä13


14

Grafiikkaa Kallion kirjastossa hhh Sanna Koskimäki, temperamaalaus hh Ida Guev, temperamaalaus h Vilma Voudinmäki, linopainotyö g


TORKKELIN TAIDETTA SIELLÄ JA TÄÄLLÄ Kuvataidelukion taide ilahdutti katsojia eri

Ekowash Helsinki -pesulassa sekä Helsingin kau-

puolilla Helsinkiä muutenkin kuin juhlavuoden näyt-

pungin ympäristökeskuksessa. Näyttelyissä kävijät

telyissä. Syyskuussa Vantaan Vernissassa järjestet-

saivat ihastella arvoituksellisia linografiikkakasvoja,

tiin Minun elokuvani -tapahtuma, jossa oli mukana

graafisia kurkistuksia ympäröivään todellisuuteen

kaksi kuvataidelukiolaisten tekemää lyhytelokuvaa.

sekä Kallion kerrostalojen inspiroimia painokankaita.

SSS

Elokuva-alan ammattilaiset antoivat Veronika- ja

Myös autot ja urheilu innostivat opiskelijoitam-

Kummitäti-elokuvien tekijöille erinomaista palautet-

me taiteentekoon. Autokoulu Symppiksen ikkunassa

ta. Kallio kipinöi -viikolla marraskuussa Kallion kirjas-

Kaisaniemessä oli kesäkuusta elokuuhun esillä opiske-

tossa oli esillä opiskelijoiden grafiikkaa ja veistoksia.

lijoiden autoaiheisia maalauksia. Kuvataidelukiolaiset

Joulukuussa Seurasaaren perinteisellä joulupolulla oli

suunnittelivat ja toteuttivat myös suuria liikunta-

puu täynnä kuvataidelukiolaisten huovuttamia lintuja

aiheisia maalauksia Your Move -suurtapahtumaan.

ja muita metsän eläviä pienten kävijöiden ihmetel-

Maalaukset olivat esillä touko–kesäkuun vaihteessa

tävänä.

tapahtumapaikalla Helsingin Olympiastadionin ym-

Maaliskuussa ”Mun juttu” -nimisessä lukioiden oppilastöiden näyttelyssä Sanomatalon Mediatorilla

päristössä. Your Move oli vuoden 2011 suurin liikuntatapahtuma Suomessa.

oli esillä opiskelijoittemme taidetta. Palkituiksi tu-

Omalla koululla eri taidekurssien vaihtuvat näyt-

livat Astri Laitinen, Lasse Ilmonen ja Miia Kota.

telyt piristivät arkeamme. Maaliskuussa koulun gal-

Opetusviraston vuotuinen opiskelijoidemme töistä

leriassa Camera Aureassa oli entisen opiskelijamme

koottu näyttely pidettiin maalis–huhtikuussa.

Veera Tammisen näyttely ”Teetä ja saivartelua”.

Toukokuisilla Kallio kukkii -kaupunkifestivaaleilla opiskelijoiden töitä oli esillä Kallion kirjastossa,

KUVAT Tomi Uusitalo ja Katja Särkkä

15


Sukel simme värii n Ilona Turunen

SSS

Keväällä 2010 aloitimme suuren

ryhmän voimin Korkeammalle ja syvemmälle -kurssin ”Sukella väriin”. Kurssin tarkoituksena oli syventyä luonnon väriloistoon eri vuodenaikoina. Ensin valokuvasimme läpi kesän Loviisa Kankaan Emmi Holopainen

Emmi Holopainen

johdolla ja myöhemmin talven taitteessa siirryimme tutkimaan värejä sekatekniikan avulla Tuttu Sillanpään opastamana. Ensimmäisellä tapaamiskerrallamme tutustuimme yhteiseen blogiimme*, jonka kautta pidimme yhteyttä myös kesällä.

Janita Haapalainen

Emmi Holopainen

Ilona Turunen

16

Janita Haapalainen

Emmi Holopainen


Emmi Holopainen

Ilona Turunen

Ilona Turunen

Janita Haapalainen

Koko kesäloman blogissamme toimi viikoittainen

Kurssin aikana teimme kaksi retkeä: Pääsimme

”haastesysteemi”, jonka ideana oli, että maanantai-

kuvaamaan syksyn väri-ilotulitusta Kumpulan kasvi-

päivän aikana kuka tahansa kurssin osallistujista lait-

tieteelliseen puutarhaan, missä saimme kuvata va-

taa kuvahaasteen ja muut yrittävät parhaansa mu-

paasti ympäri aluetta. Toinen kurssimme kohokohta

kaan vastata siihen väri- tai muototeeman mukaan.

oli retki marraskuun alussa Helsingin yliopiston Viikin

Loimme Blogger-palvelun avulla kaikki myös omat

kampukselle, biotieteiden laitokselle, jossa kasvitie-

blogimme, joihin sitten lisäilimme omien mieltymyk-

teen professori Jouko Rikkinen kertoi omasta näkö-

sien mukaan sekä kuvallista että kirjallista materiaa-

kulmastaan väreistä ja niiden synnystä sekä hieman

lia kurssin kulusta.

myös omasta työstään niin kasvien tutkijana kuin

Olin innoissani itse kurssista, mutta ehkä vielä

valokuvaajanakin. Saimme nähdä mahtavia mikro-

enemmän siitä, että saimme koko kesäksi lainaan

skooppikuvia sienirihmastoista, jotka ovat uskomat-

digijärjestelmäkamerat! Saimme myös mukaamme

toman kaunis osoitus luontoäidin osaamisesta!

makrolisiä, joiden avulla pääsimme mahdollisimman

Reissumme jälkeen olikin sitten aika siirtyä sekatekniikan pariin Tutun ohjauksella. Tehtävänämme oli tehdä omien valokuviemme pohjalta 13 x 13

”silmä
harjaantui
huomaamaan
 pieniäkin
yksityiskohtia”

cm:n kokoisia neliöitä maalaten, piirtäen, liimaten ja leikaten. Saimme siis käyttää materiaaleja rajattomasti maaleista erilaisiin piirtimiin ja papereihin.

lähelle kuvauskohdetta. Kurssin ideana ei siis ollut

Ensimmäisenä tehtävänä teimme kolme neliötä käyt-

kuvata mahdollisimman tarkkoja kuvia kasveista

tämällä samaa väriä mahdollisimman vivahteikkaas-

vaan pyrkiä kuvaan, jonka pääasiana olivat luonnos-

ti. Toisessa tehtävässä saimme päästää pienet bilehi-

sa esiintyvät värit ja muodot.

leemme ulos kuorestaan, sillä aiheenamme oli tehdä

Kesä

kuluikin

mummolan oilla,

kuvaillessani

kukkapenkkejä

Pietarsaaressa

milloin

missäkin:

kaksi kuvaa, ”kylmä ja lämmin hohto”. Materiaalina

tutkiessa,

lähikalli-

sai käyttää muun muassa kiiltotusseja, paljetteja ja

puutarhassa...

hileitä. Päästäksemme fiilikseen Tuttu laittoi tausta-

Aspegrenin

Kuvamateriaalia syntyi niin tiuhaan tahtiin, ettei

musiikiksi Wham!:ia ja ABBAa.

kaikkea edes ehtinyt lisäämään blogiin. Myös kurs-

Lukiessasi tätä kurssi on jo saanut loppunsa,

silla ollut ystäväni valitteli sitä, kuinka hänellä on

mutta kirjoittaessani tätä nyt helmikuun alussa pää-

materiaalia monia tuhansia kuvia – harmi, ettei mi-

tepiste vielä häämöttää edessäpäin. Seuraavaksi va-

tenkään ole mahdollista nähdä kaikkien hienoja työn

litsemme parhaat kuvamme, teetämme ne ja ripus-

tuloksia. Kesätyöskentely oli mielestäni hyvin antoi-

tamme niistä näyttelyn koulun seinälle. Mikä mahta-

saa. Kukkapuskissa pyörimisessä ja kuvauskohtei-

va tapa lopettaa hieno kurssi!

den etsimisessä saattoi vierähtää tunti jos toinenkin.

S

Huomasin myös kesäpäivien kuluessa kiinnittäväni

Janita Haapalainen

enemmän huomiota ympärilläni olevaan luontoon: silmä harjaantui huomaamaan pieniäkin yksityiskoh-

* http://sukellavariin.blogspot.com

tia. 17


LUOKKAHUONEIDEN TUOLLA Inspiraatiota
vierailuilta
ja
vierailijoilta

Yhteiskuntakurkistuksia Yhteiskuntaopin kursseilla käytiin määrätietoi-

SSS Kuvataideaineiden kursseilla vierailtiin ahkeras-

sesti tutustumassa erilaisiin kohteisiin koulun ulko-

ti museoissa ja taidenäyttelyissä. Kiasma ja Ateneum

puolella. Erityisesti yhdessä sovitut retket korostuivat

kuuluivat monien kurssien opinto-ohjelmaan, mutta

valinnaisilla kursseilla. Kohteita olivat muun muassa

myös Suomen kansallismuseossa ja pienemmissä

eduskunta, Suomen Pankin rahamuseo, käräjäoi-

gallerioissa keskustan alueella vierailtiin. Lisäksi pii-

keus, yrityslakimiehen työpaikka, ulko- sekä työ- ja

rustus ja maalaus -kurssilaiset kävivät piirtämässä

elinkeinoministeriö,

Eläinmuseossa ja Tekniikan museossa.

SSS

eduskunnan

kansalaisinfossa

järjestetty luento EU:n talouskriisistä ja vaikuttami-

Juhlat-kurssilla

vieraili

kuvataiteilija

Kaarina

sen työpaja Nuorisoasiainkeskus Hapessa. Erilaiset

Kaikkonen kertomassa omasta työstään ja teosten

retket vaativat aikaa mutta tarjoavat huikean erilai-

luomisesta tilan ehdoilla. Valokuvaus ja ympäristö

sia näköaloja käsiteltäviin asioihin.

-kurssilla vietettiin vuorokausi Kuusiluodolla valoku-

Historian tunteja elävöittivät vierailut eri pääkau-

vaten ja eläytyen ympäröivään saaristoluontoon.

punkiseudun museoihin, joihin lukeutuivat ainakin

Kuvataidelukiolaiset pääsivät tutustumaan ylem-

Sinebrychoffin museo, Ötzi-näyttely Espoon WeeGee-

piin opinahjoihin kuvataide- ja opo-kursseilla, esi-

talossa, Tekniikan museo ja Eläinmuseo.

merkiksi Kuvataideakatemiaan ja Taideteolliseeen korkeakouluun. Valokuvauksen ja grafiikan yhteiskurssilla tutustuttiin graafikon työhön Valligrafia-

Dramaattisia
tilanteita SSS

työhuoneella.

Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla käytiin

perinteiseen tapaan ahkerasti helsinkiläisissä teattereissa: nähtiin paitsi kovien ammattilaisten myös taitavien opiskelijoiden ja harrastajien esityksiä. Mieleenpainuvia olivat esimerkiksi Teatteri Kultsan tulkinta Reko Lundanin näytelmästä ”Teillä ei ollut nimiä” Kalasataman kaasutehtaalla ja monet Q- ja Kansallisteattereissa nähdyt esitykset. Muutaman koulullemme:

kerran

teatterilaiset

Viirus-teatterin

tulivat

myös

mielenterveyson-

Elokuvakursseilla opiskelijat kävivät muun muassa

Docpoint-

Fiktioelokuvakurssi

ja

Loikka-elokuvafestivaaleilla.

teki

myös

vierailun

Helsinki

Filmiin, jossa tuottaja-käsikirjoittaja Aleksi Bardy kertoi kiinnostuneille opiskelijoille elokuvan tekemisestä Suomessa. Animaatioelokuvaryhmä tutustui tuotantoyhtiön toimintaan Anima Vitaessa, jossa tuottaja Sini Lindberg kertoi meneillään olevista projekteista ja yhtiön kehittymisestä Suomen suurimmaksi animaatioiden tekijäksi.

gelmia käsittelevää näytelmää ”Aurora – Helsinki” tulivat näyttelijä ja apulaisohjaaja pohjustamaan esityspäivänä kertomalla näytelmästä ja laittamalla opiskelijoita improvisoimaan näytelmän kohtauksia. Q-teatterin yleisötyöprojektin vastaava Jonna Wikström kävi antamassa vinkkejä koulumme draamakurssin harjoituksissa sekä piti Corto Maltese -näytelmään liittyvän työpajan opiskelijoillemme yhdessä Sarjakuvakeskuksen opettajan kanssa. 18

Kuusiluodolla sai rauhassa tutkia ympäristöä ja valokuvata yöhön asti.


PUOLEN

Essay Contestin ja samalla Suomen filosofian olympialaisten karsintakilpailuna toimineen kisan voittajaksi selviytyi opiskelija Milla Huuskonen. Hän oli keväällä mukana Suomen valmennusjoukkueessa ja osallistui toisena suomalaisena kilpailijana kansain-

Rakkaudesta
*iloso*iaan SSS Unescon kansainvälistä filosofian päivää 18.11. juhlistamassa vieraili filosofi FT Jarkko S. Tuusvuori

välisiin filosofian olympialaisiin Wienissä Itävallassa 26.–29.5. 2011.

Skandinaavisia
tuulia

keskustelutilaisuudessa, jonka aiheena oli ”Filosofia – viileää etäisyyttä vai viisauden rakkautta”.

SSS

Ruotsin kursseilla on käytetty hyväksi ope-

Opiskelijoita osallistui niin ikään filosofian päi-

tusministeriön tukeman Svenskanu-verkoston tar-

vään liittyvään esseekirjoituskilpailuun. Tämän Baltic

joamia mahdollisuuksia. Syksyn ja kevään aikana

Sea Essay Contestin ja samalla Suomen filosofian

kuvataidelukiolaiset ovat saaneet kuulla ruotsintun-

olympialaisten karsintakilpailuna toimineen kisan

neilla pohjoismaalaisten nuorten kertovan Tanskasta,

voittajaksi selviytyi opiskelija Milla Huuskonen. Hän

Islannista ja Norjasta kuvin ja sanoin. Lokakuussa

on keväällä osallistunut Suomen valmennusjoukku-

2010 järjestettiin sarjakuvapiirtämisen kurssi ruot-

eeseen tähdäten kansainvälisiin filosofian olympialai-

siksi RUA1- ja RUA7-kurssien tunneilla. Kurssin piti

siin (IPO) Wienissä toukokuussa.

Petra Bergström, ja opiskelijapalautteen pohjalta jat-

Filosofian opiskelijat pitivät innokkaasti aamun-

kamme tätäkin toimintaa.

avauksia muun muassa YK:n päivänä ihmisoikeuksis-

Olemme hyödyntäneet ahkerasti myös Svenskanu-

ta, filosofian päivänä kriittisen ajattelun merkitykses-

verkoston Filmotek-elokuvalainausta: katselleet ja

tä ja Snellmanin päivänä suomalaisuudesta. Filosofian

analysoineet pohjoismaalaisia elokuvia. Martin Appel

kursseilla vierailtiin Kiasmassa, Tennispalatsin taide-

on ilahduttanut meitä piristävillä esityksillään ruot-

museossa ja Valokuvataiteen museossa.

salaisesta mediasta useaan kertaan lukuvuoden ai-

Opiskelijoita osallistui niin ikään filosofian päivään liittyvään esseekirjoituskilpailuun. Tämän Baltic Sea

kana, ja Matias Åberg on kertonut opiskelumahdollisuuksista Ruotsissa ja muualla Pohjolassa. Aida Palmgren

19


Iso mies SSS Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokai-

omahyväiset oppilaat kiilaavat muitta mutkitta koko

lu kaikille oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Muissa

jonon ohi muita ajattelematta ja saavat osakseen

maissa tämä on erittäin harvinaista, mikä onkin yksi

paheksuvia katseita sekä aiheuttavat närkästynyttä

syy koulujärjestelmämme arvostukseen. Nykyisin

supattelua muiden joukossa.

noin 900 000 suomalaista lasta ja nuorta nauttii päi-

Ensimmäisen kerroksen käytävän reunoilla istus-

vittäin maksuttoman kouluaterian. Vai nauttiiko sit-

kelevat ne oppilaat, jotka eivät ehtineet ensimmäi-

tenkään?

sen ryntäyksen kärkeen. Kuten monet muut, Emmi,

Keskustelu kouluruoan mausta, hinta- ja laatusuh-

10D, odottaa jonon lyhenemistä mukavasti sohvalla

teesta sekä oppilaiden kouluruokailutottumuksista

löhöillen. ”Asteikolla yhdestä kymmeneen nälkä on

käy kuumana. Monilla on traumaattisia kokemuksia

kymppi plus plus”, Emmi toteaa vatsan vahvistaessa

jo ala-asteelta: keitossa lilluvat läskinpalat, epämää-

kovalla murahduksella tiedon paikkansapitävyyden.

räiset klöntit kastikkeissa ja pikkuötökät salaateissa

Vähitellen hälisevä joukko etenee koulun kellari-

eivät houkuttele nauttimaan kouluruokalan antimia,

kerroksessa sijaitsevaan pieneen ja sokkeloiseen ruo-

mutta ilman vatsantäytettä pitkät koulupäivät ovat

kalaan. Jono johdattaa oppilaat ensin huoneeseen,

sietämättömiä. Päätimme ottaa selvää, minkälaisia

jossa kaikki nappaavat käsiinsä tarjottimet, lautasen

ruokailutottumuksia Helsingin kuvataidelukion opis-

ja ruokailuvälineet sekä tärkeimmän: ruoan. Sen jäl-

kelijoilla on.

keen tarjottimiensa kanssa tasapainoilevat oppilaat

Kauhea mölinä ja jalkojen tömistys täyttävät

pakkautuvat hakemaan juotavaa, salaattia ja leipää

Torkkelin pitkät ja ahtaat käytävät: Kello on yksitois-

huoneesta, joka on ehdottomasti ruokalan pahin sol-

ta ja lukion ruokailu on juuri alkanut. Ihmiset ryn-

mukohta. Jonkun maitolasi tippuu ja särkyy tuhan-

täävät portaita alas kilpaillen ensimmäisistä paikoista

siksi pirstaleiksi ruuhkauttaen tilaa entisestään.

jonossa, sillä hitaimmat joutuvat odottamaan kie-

Lopulta saavutetaan itse ruokala ja nyt ilmaan-

murtelevan ihmislauman hännillä jopa parikymmen-

tuu uusi ongelma: vielä täytyy löytää paikka itselle ja

tä minuuttia vatsan huutaessa tyhjyyttään. Jotkut

kymmenelle ystävälle täpötäydestä ruokalasta.

20


Opiskelijat istuvat pöydissä kylki kyljessä, kuin

Lempiruokien välillä oli suurta hajontaa, mut-

sillit sardiinipurkissa, rupattelevat ystäviensä kanssa

ta tutut ja turvalliset ruoat niin kuin makaronilaa-

ja maistelevat tämän päivän poikkeuksellista ateriaa:

tikko ja kalapuikot olivat suosiossa. Kamalimman

Amerikka-teemaviikko on saavuttanut huippunsa, ja

ruoan tittelistä ei sen sijaan ollut kovaa kilpailua:

tarjolla on hampurilaisia ja lohkoperunoita. Vaikka

”Pestokuorrutettu kala” oli lähes jokaisen oppilaan

annos saikin oppilailta kouluarvosanaksi täyden kah-

inhokkilistalla. ”Ruokalan tilat ovat myös todella

deksikon, Miksu 10E-ryhmästä ei täysin lämpene

huonot ja ahtaat”, kertoi Laura, 10B, kun kysyimme

ajatukselle, jossa Suomi noudattaisi Amerikan ja Iso-

ruokalan yleisilmeestä ja tiloista, ”sinne ei ole mu-

Britannian esimerkkiä ja alkaisi tarjota tämäntyyp-

kava mennä”. Jotkut kammoksuvat kouluruokaa sy-

pistä ruokaa koulussa joka päivä. ”Loppupeleissä täl-

dämensä pohjasta, kuten Nora, 10F: ”Kouluruoka on

laiseen kyllästyisi”, Miksu pohtii, ”ja olisihan se aika epäterveellistäkin.” Suomessa

tarjottava

yksinkertaisesti pahaa, mutta leipä on jees.” Ruokalan sei-

”Asteikolla
yhdestä
kymmeneen
 nälkä
on
kymppi
plus
plus”

nät saivat myös negatiivista palautetta opiskelijoilta, vaik-

kouluruoka on suunniteltu tarkasti vallitsevien terveyssuositusten ja suomalais-

ka niiden olisi tarkoitus ilahduttaa ruokailijoita.

ten ruokatottumusten mukaisiksi, mutta silti monet

Kaikesta huolimatta ruokailu yhdistää torkkelilai-

jättävät kouluruoan väliin ja syövät mieluummin

sia, sillä nälkäisten oppilaiden perässä seuraavat hei-

esimerkiksi suklaapatukan tai jonkin leivonnaisen.

dän ystävänsä, jotka eivät välttämättä muuten söisi.

Huolestuttavimman ryhmän muodostavat ne, jotka

”Menen koska kaikki muutkin menevät”, tokaisi Nora.

eivät nauti lounasaikaan mitään vaan kituuttavat

Isoiksi miehiksi kasvettuamme meillä kaikilla on ai-

koko päivän aamiaisen voimin.

nakin yksi yhteinen kokemus koulustamme.

Ruokailun jälkeen suurin osa koululaisista kerääntyy toisen kerroksen oleskelutilaan viettämään

S

Ilona Ahonen ja Nora Lehtopuro

jokaperjantaista tunnin mittaista joustoa. Oppilaat istuskelevat rennosti pienissä ryhmissä, heittävät huulta ja lojuvat sohvilla sekä upouusilla Fatboy-

Koulumme ruokala muuttaa täysin muotoaan kesällä

säkkituoleilla.

2011 alkavan remontin myötä. Tämän jälkeen ruo-

Kyselimme ihmisten mielipiteitä kouluruoasta, ja

kailuolosuhteetkin muuttuvat toisenlaiseksi. Tämä

ne olivat yllättävän positiivisia: Eetu, 10D, otti esiin

reportaasi välittää siis vanhan ruokalan viimeisen

vanhempien maksamat verot ja koki velvollisuudek-

vuoden historiallisia tuntoja.

seen syödä. ”Ei voi kasvaa isoksi mieheksi ellei syö!” Monet olisivat valmiita jopa maksamaan kouluruoasta itse, jos laatu näin parantuisi, mutta suurin osa oli ihan tyytyväinen nykyiseenkin ruokaan, vain vaihtelua kaivattaisiin lisää. 21


ti t n e t aali

v n i l rkke

To

Katja Särkkä

SSS

Helsingin kuvataidelukiossa järjestettiin maa-

liskuussa vaalipaneeli, jossa käsiteltiin koulumme opiskelijoita askarruttavia teemoja. Keskusteluun osallistuivat kansanedustajaehdokkaat Aino Halonen (Vas.), Fatbardhe Hetemaj (Kok.), Laura Jokela (PS), Eeva Kärkkäinen (Kesk.), Matti Niemi (SDP), Sanna Vesikansa (Vihr.) ja Suvi Puhakka (KD). Myös RKP oli saanut kutsun, mutta valitettavasti Tino Singh ei päässyt paikalle. Tilaisuuden juontajana toimi koulun Jarno Kettunen

opiskelija Emma Rantatalo, joka tenttasi osallistujia muun muassa ydinvoimaan, nuorisopolitiikkaan ja ympäristöön liittyvillä kysymyksillä. Yleisöstä kuultiin myös kiperiä kysymyksiä sekä kynän suhinaa. Kuulijat piirsivät ehdokkaista taidokkaita karikatyyrejä.

22


Animaatiota ja eteläafrikkalaista taidetta SSS

Joulukuussa eräänä perjantaina RO-ryhmäni

Saimme aikaan kokonaiset yhdeksän sekuntia puo-

teki

muiden

len tunnin sisällä. Ei kuulosta kummoiselta, mutta

ken

ykkösten

Tennispalatsissa

tapaan

esillä

tutustumisret-

olleeseen

Peekaboo-

siinäkin ajassa ehti paperilla tapahtua paljon!

taidenäyttelyyn. Etelä-Afrikasta on kehittynyt viime

Oli vaihdon aika: toinen ryhmä pääsi jatkamaan

vuosikymmenen aikana yksi merkittävistä nykytai-

meidän työtämme ja meidät vietiin vastaavasti kat-

teen keskuksista, ja näyttelyssä oli esillä 20:n eri

somaan näyttelyä. Kuljimme oppaan johdolla ja

eteläafrikkalaisen

valokuvaajan

näimme paljon maalauksia ja valokuvia, joissa näkyi-

töitä. Monien teosten aiheet liittyivät jatkuvaa muu-

vät selvästi rotusorron ihmisiin jättämät jäljet, vie-

tosta käyvään yhteiskuntaan, joka askarruttaa taitei-

ras kulttuuri ja ihmisten köyhyys sekä epävarmuus.

lijoiden mieltä. Apartheid eli rotusorto lakkautettiin

Joissakin töissä näitä rankkoja aiheita oli käsitelty

Etelä-Afrikassa vuonna 1994, mutta sen jäljet näky-

jopa satiirisin keinoin. Vaikeissa oloissa huumoria on

vät yhä, vaikka esimerkiksi tummaihoisilla on nykyi-

kuitenkin vaikeaa löytää, ja nämä mustalla huumo-

sin oikeus toimia vaikutusvaltaisessakin asemassa.

rilla sävytetyt kuvat tekivätkin minuun ehkä suurim-

taidemaalarin

ja

Meidät jaettiin retken alussa kahteen ryhmään:

man vaikutuksen.

ensimmäinen lähti kiertämään varsinaista näyttelyä,

Eniten pidin teoksista, jotka taiteilija oli maa-

ja minun ryhmäni ohjattiin erilliseen huoneeseen,

lannut Tintti-sarjakuvista tutulla tyylillä. Tintissä on

joka valojen sytyttyä paljastuikin pieneksi elokuva-

usein viitattu yhteiskunnallisiin epäkohtiin, ja tyyli

teatteriksi. Meille näytettiin erään taiteilijan tekemä

sopi aiheisiin melko hyvin värittäen ne omalla syn-

lyhyt hiilianimaatio, jossa seikkaili hauskan vallatto-

källä hauskuudellaan. Toisissa maalauksissa taas oli

man näköisesti piirrettyjä siluetteja ihmis- ja eläin-

viitattu eurooppalaiseen kirkkotaiteeseen ja sen tun-

hahmoista.

nettuihin teoksiin. Useissa töissä kohtasivatkin Etelä-

Se oli tehty erikoisella tekniikalla: taiteilijalla oli ollut vain yksi suuri paperi, johon hän oli jokaisen

Afrikan nykyhetki ja Euroopan taide, joskus hyvin yllättävilläkin tavoilla.

videokameran ottaman kuvan välissä tehnyt hiilellä

Kierroksen päätyttyä pääsimme takaisin paja-

pieniä muutoksia. Näin kuva eli valkokankaalla haus-

huoneeseen, jossa toinen ryhmä jo odottelikin meitä.

kalla tavalla jättäen jälkeensä utumaisia viivoja ja

Toiset olivat jatkaneet kesken jäänyttä animaatiotam-

jälkiä, jotka tietenkin olivat peräisin taiteilijan ajoit-

me ja saaneet sen valmiiksi. Saimme kaikki katsoa

tain käyttämästä säämiskästä. Tunnelma oli hyvin

sen yhdessä. Aikaansaannoksemme oli hyvin lyhyt

mustavalkoinen ja unenomainen, jollain tavalla myös

mutta sitäkin hienompi, ja katsoimme sen useaan

hivenen koskettava ja pelottava. Ihastuin tuohon

kertaan nauraen vedet silmissä. Ryhmänohjaajamme

animaatioon saman tien.

lupasi linkittää animaation Fronteriin, josta näkisim-

Riemullani ei siis ollut rajaa, kun meille kerrottiin,

me sen vastedeskin aina kun haluaisimme.

että ryhmämme saisi tehdä oman animaation samal-

Iltapäivä taidemuseossa oli todella hauska ko-

la tekniikalla. Meidät vietiin toiseen, valoisampaan

kemus. Se kasvatti yhteishenkeämme ja saimme

huoneeseen, jota kiersivät pienet pöydät ja jonka

uusia yhteisiä kokemuksia. Myös taidenäyttely oli

keskelle oli taululle pingotettu suuri paperi. Seinillä

kiehtova ja antoi uudenlaisen kuvan Etelä-Afrikasta

oli paljon lasten tekemiä piirustuksia: huone oli sel-

avaten myös minulle siellä elävien ihmisten tuntei-

västi tarkoitettu juuri tällaisia retkiä varten.

ta ja ajatuksia. Tämä tutustumisretki sopi meille

Saimme jokainen vuorollamme mennä taululle ja piirtää parin muun ryhmän jäsenen kanssa paperiin yhä uusia ja uusia kuvioita samalla, kun jokainen sai

Kuvataidelukion kasvateille paremmin kuin hyvin!

S

Maria Kyllönen

myös vuorollaan kokeilla videokameran käyttöä ja ottaa kuvia alati muuttuvasta taideteoksestamme.

Daniela Uittokallion Peekaboo-näyttelyn työpajassa tekemä sarjakuvastrippi

23


SSS Kansainvälinen toiminta on ollut tänä vuonna erityisen vilkasta. Kuvataidelukio on jatkanut yhteistyötä vanhojen kumppaneiden venäläisten

laisten kanssa alkaa uuden hankkeen myötä:

ja saksalaisten kanssa sekä aloittanut yhteis-

Pariisilaiseen Lycée Turgot´hon kokoontui tam-

työn uusien kumppaneiden italialaisten, ruot-

mikuussa

salaisten ja espanjalaisten kanssa. Keväällä vi-

projektia, jonka teema on ”Nous sommes tous

rittelimme ystävyyskoulutoimintaa ruotsalaisen

des étrangers - We are all strangers”. Innokkaita

Huddingegymnasiet-lukion kanssa, ja ensi luku-

osallistujia oli paitsi Suomesta ja Ranskasta myös

vuonna yhteistyö käynnistynee sekä opiskelija-

Portugalista, Italiasta ja Turkista.

ryhmä

suunnittelemaan

Comenius-

että opettajavaihdoilla. Mahdollisesti

myös

yhteistyö

KANSAIN

ranska-

VÄLISIÄ

24

POLKUJA


Teetä, englantia ja vieraanvaraisuutta moskovalaisittain Marraskuussa 2010 koulustamme lähti seit-

kiertämään kaupungin merkittävimpiä nähtävyyksiä.

semän opiskelijaa sekä opettajat Matti Sallinen ja

Opas kierrätti koko ryhmää Punaisen torin ympäril-

Juha Tikka parin päivän vierailulle moskovalaiseen

lä ja kertoi Moskovan historiallisista tapahtumista ja

yhteistyökouluun ”Education Centre no 1637, 12a,

paikoista.

SSS

3rd Vladimerskaya street, Moskow” jatkamaan ku-

Majoituimme oppilaiden perheisiin ja iltaisin saim-

vataiteen Korkeammalle ja syvemmälle -hanketta.

me tutustua venäläiseen perhe-elämään sekä kokea

Moskovalaisessa koulussa opetus painottuu vies-

uusia elämyksiä. Minä pääsin perheen kanssa kiertä-

tintään ja multimediaan, siksi juuri tämä koulu on

mään Moskovaa ja katselemaan nähtävyyksiä sekä

meidän

ottamaan valokuvia. Venäläinen kulttuuri on hyvin

yhteistyökumppanimme.

Moskovassa

oli

pieni ryhmä opettajia ja noin 15-vuotiaita oppilaita,

mielenkiintoinen ja erilainen kuin omamme.

joiden kanssa olimme yhteyksissä jo ennen vierai-

Etenkin ruokatottumukset olivat täysin uusi ko-

lua. Kerroimme itsestämme, harrastuksistamme ja

kemus: meille vieraille tarjottiin koko ajan ruokaa

omasta elämästämme sähköpostiviestien välityksellä

ja pientä purtavaa ja aina juotiin teetä. Myös venä-

perheille, joiden luo majoituimme.

läisten vieraanvaraisuus hämmästytti täysin meidät kaikki. Perhe vaatimalla vaati, että nukuin talon ai-

”Kokoonnuimme
kaikki
pyöreään
 pöytään
keskustelemaan
kouluistamme
 ja
kaupungeistamme.”


noassa makuuhuoneessa ja muu perhe majoittui olo-

Perillä Moskovassa päivät olivat hyvin intensiivi-

munikointia: välillä tuli hauskoja tilanteita, kun per-

siä. Meille oli järjestetty paljon erilaista ohjelmaa,

heen vanhemmat eivät puhuneet yhtään englantia,

kuten tutustumista venäläiseen koulunkäyntiin sekä

ja minä en ymmärtänyt venäjää. Loppujen lopuksi

kaupungin historiallisiin nähtävyyksiin. Pääsimme

jokaisesta ongelmasta selvittiin, vähintäänkin elekie-

vierailemaan teknisen piirustuksen sekä multimedian

len avulla.

huoneeseen. Asunnot ovat siis hyvin pieniä ja moskovalainen keskivertoperhe elää todella ahtaasti ja vaatimattomasti. Pieni kielimuurikaan ei haitannut yhteistä kom-

tunneille ja teimme yhdessä venäläisten oppilaiden kanssa lyhyitä videoita.

Aivan uutta minulle oli venäläisten rohkeus ja innokkuus yrittää parhaansa, vaikkei aina kaikki men-

Kokoonnuimme kaikki myös pyöreään pöytään

nytkään suunnitelmien mukaan. Meidän suomalais-

keskustelemaan kouluistamme ja kaupungeistam-

ten on tapana häpeillä englannin puhumista ja erityi-

me. Venäläiset olivat hyvin kiinnostuneita suomalai-

sesti pelätä sitä, ettei sano kieliopillisesti oikein jo-

sesta kulttuurista. Kerroimme heille Torkkelista, siitä,

tain asiaa. Moskovalaisnuoret yrittivät kommunikoida

millaista opiskeleminen on, millaisia meidän kuvatai-

parhaalla mahdollisella tavalla ja puhuivat englantia

dekurssit ovat ja mitä kaikkea muuta kivaa koulus-

sen, mitä osasivat, eivätkä miettineet, ääntävätkö he

samme tapahtuu: puhuimme esimerkiksi Avoimien

jonkin sanan täysin oikein.

ovien päivästä, Tossujaisista ja ykkösten tutustu-

Toivon, että opin ainakin itse sen, että maailmalla

misiltapäivästä. Kerroimme heille myös Suomesta

ei pidä pelätä virheitä ja pysyä sen takia hiljaa vaan

ja Helsingistä – tunnetuista paikoista ja erilaisista

kannattaa rohkeasti hyödyntää koulussa omaksuttua

nähtävyyksistä sekä kauniista luonnosta – ja näytim-

kielitaitoa. Vierailu olikin ikimuistoinen ja opettava

me samalla paljon opiskelijoiden ottamia kuvia. He

kokemus!

kuuntelivat kiinnostuneina ja esittivät kysymyksiä. Me saimme kuulla heiltä Moskovasta ja venäläisen koululaisen arjesta. Esitelmien jälkeen pääsimme

S

Silja Jukkala KUVA Silja Jukkala

25


ry” o t s i i al h jekt c o o r l p ö : y teist i – Kallio h Y Yhteistyöprojekti r va Si o N ” ”Nova Siri – Kallio: local history” SSS

Helsingin kuvataidelukion ja eteläitalialaisen

Liceo Classico di Nova Sirin yhteinen projekti aloi-

Basilicatasta alueen historiaa ja kulttuuria esittelevän PowerPoint-esityksen.

tettiin syksyllä 2009. Alun perin vuoden mittaiseksi

Opiskelijat aloittivat keskinäisen yhteydenpitonsa

suunniteltu projekti venyi kahteen vuoteen ja hui-

Facebookissa. Näin he pääsivät tutustumaan tuleviin

pentui

kevätluku-

”hosteihinsa” jo ennen vierailujemme toteutumista.

kaudella 2011. Rahoitusta projektia varten saatiin

Vierailu Italiaan, jonka oli alun perin määrä toteutua

Opetushallitukselta ja Helsingin kaupungilta.

jo keväällä 2010, siirtyi kumppanikoulumme toivees-

molemminpuolisiin

vierailuihin

Projektin aiheeksi valittiin ”local history”, paikal-

ta syyslukukaudelle 2010. Matkasuunnitelmiamme

lishistoria, ja lukuvuoden 2009–2010 aikana projek-

kohtasi takaisku Finnairin lakon takia, ja jouduim-

tiin sitoutuneet Kuvataidelukion opiskelijat perehtyi-

me kahdesti siirtämään lähtöämme. Tammikuussa

vät pareittain johonkin koulun oman kaupunginosan

2011 matkamme Etelä-Italiaan viimein toteutui.

Kallion historialliseen, merkittävään tai muuten kieh-

Määränpää, pieni Nova Sirin kaupunki, saavutettiin

tovaan kohteeseen, kuten Hakaniemen halliin ja to-

lentämällä Roomaan ja jatkamalla matkaa kohti ete-

riin, Karhupuistoon, Avikaisen leipomoon ja Kallion

lää yöbussilla. Vaivalloinen matkustaminen palkittiin

kaupunginosalle ominaiseen arkkitehtuuriin. Näitä

ikimuistoisilla päivillä ja upealla säällä koko vierai-

ja muita kohteita dokumentoitiin piirtämällä ja va-

lumme ajan.

lokuvaamalla sekä kerättiin tietoa niiden historias-

Tammikuinen viikko Basilicatassa näytti meille

ta. Syntyneistä töistä järjestettiin näyttely Kallion

toisenlaisen Italian, jota turistivirrat eivät vielä ole

kirjastossa toukokuussa 2010. Italialaiset opiskeli-

löytäneet. Basilicata oli aikaisemmin Italian köyhin-

jat valmistivat vastaavasti omasta maakunnastaan

tä, takapajuisena pidettyä aluetta, joka on tunnettu

26


kreikkalaisesta historiastaan ja merkittävistä arkeologisista löydöistään. Etelä-Italian vuoristoiset, vehreät ja merelliset maisemat tekivät vaikutuksen, ja hiekkarannat houkuttelivat keräämään meren kauniiksi muovaamia kiviä matkalaukkujen täytteeksi. Italialaiset olivat järjestäneet meille vierailuja alueen merkittävimpiin kohteisiin, joista etenkin kallioon hakattu muinainen Materan kaupunki, nykyisin Unescon maailmanperintökohde, jäi mieleen. Perhemajoitus antoi opiskelijoille oivan tilaisuuden päästä tutustumaan tavallisten italialaisten arkeen. Kommunikointi sujui englanniksi, jota tosin hyvin harvat aikuiset osasivat, italialaiset nuoretkin melko heikosti. Puutteet kielitaidossa korvautuivat monin verroin italialaisten osoittamassa vieraanvaraisuudessa ja välittömyydessä. Perheiden tiivis osallistuminen kaikkeen kouluun liittyvään oli silmiinpistävää. Useiden italialaisoppilaiden vanhemmat olivat mukana museovierailuillamme ja illanvietoissamme. Italialainen ruokakulttuuri osoittautui maineensa veroiseksi. Mikroruoka ja einekset tuntuivat olevan tuntemattomia käsitteitä, sillä joka ateria valmistettiin alusta lähtien tuoreista raaka-aineista. Ystäväkoulumme

Nova

Sirissä

on

klassinen

lukio, jossa panostetaan muinaiskreikan ja latinan opiskeluun modernien kielten kustannuksella.

”Ystäväkoulumme
Nova
Sirissä
on
 klassinen
lukio,
jossa
panostetaan
 muinaiskreikan
ja
latinan
opiskeluun” Koulunkäyntiä tuntui toisaalta leimaavan tietynlainen rentous ja toisaalta perinteinen byrokraattisuus. Koulun kuvataidetunti, johon opiskelijamme pääsivät osallistumaan, osoittautui säntilliseksi, tarkasti ohjatuksi ruukun kuvien jäljentämiseksi. Koulutilat olivat vaatimattomat mutta viihtyisät. Italialaisnuorten käytös oli luontevan kohteliasta joka tilanteessa. Italialaisten vastavierailu Suomeen toteutui huhti-toukokuun vaihteessa. Alkajaisiksi järjestetyssä tervetuliaistilaisuudessa italialaisille kerrottiin koulustamme, näytettiin opiskelijoiden tekemä Suomiaiheinen video ja opetettiin suomen kielen kummallisuuksia – ”kokoo kokoon koko kokko” – ja nautittiin 27


vapun kunniaksi simaa ja munkkeja. Viikon aikana

Fazerille ja pitsaa suomalaisittain.

italialaiset pääsivät normaalien oppituntien lisäk-

Kaksi lukuvuotta jatkunut projekti saatettiin näin

si osallistumaan Jackson Pollock -työpajaan, jonka

päätökseen, mutta sekä opiskelijoiden että opetta-

tuotokset lähtivät Italiaan muistona vierailusta.

jien keskinäinen yhteydenpito jatkuu varmasti vilk-

Helsinkiin tutustuttiin kiertoajelulla ja luonnolli-

kaana. Uuteen kulttuuriin ja uusiin ihmisiin tutustu-

sesti vierailtiin omassa Unescon maailmanperintö-

minen on ollut avartavaa. Haikeiden jäähyväisten ei

kohteessamme, Suomenlinnassa, jonka eksoottisin-

onneksi näinä helpon matkustamisen aikoina tarvitse

ta antia tuntuivat olevan kevään viimeinen lumikasa

olla lopulliset. Projekti päättyi, mutta syntyneet ystä-

ja mahdollisuus lumisotaan. Suomalainen luonto tuli

vyyssuhteet jäävät elämään.

tutuksi koleassa säässä tehdyllä retkellä Luukkiin.

S

Valpuri Suonio

Ohjelmassa oli myös Kiasman Ars-näyttely, retki

KUVAT Petra Paatero

Kuin elokuvaa: kuvataidelukiolaisia Giffonin festivaaleilla Maailman suurimmat lasten ja nuorten elo-

tettyjä elokuvia sekä toimivat tuomaristona, joka va-

kuvafestivaalit järjestetään Italiassa Giffoni Valle

litsi festivaalien voittajaelokuvat. Elokuvien katselun

Pianassa. Koulustamme näille festivaaleille osallistui

lisäksi opiskelijat tapasivat näyttelijöitä ja ohjaajia,

heinäkuussa 2010 italian opettajan johdolla kaksi op-

vastailivat lehdistön ja TV-kanavien toimittajien ky-

pilasta, Taru Tiililä ja Senja Ruohonen.

symyksiin ja osallistuivat iltaisin konsertteihin, joissa

SSS

Kymmenenpäiväisen festivaalin aikana nuoret katselivat kaikkialta maailmasta kilpailusarjaan lähe28

italialainen pop tuli tutuksi.


Frankfurt/Helsinki SSS

Yhteistyö saksalaisen koulun Ziehenschule

valokuvaustehtävän kautta. He saivat pareittain viisi

huhtikuus-

Frankfurtissa edellisen tapaamisen yhteydessä syn-

sa Helsingissä. Vuosi sitten seitsemän koulumme

tynyttä valokuvaa. Suomen vierailun aikana heidän

opiskelijaa ja kaksi kuvataideopettajaa vierailivat

tuli kuvata näille kuville pareja. Kuvaparit koostet-

Frankfurtissa. Nyt saksalaiset opiskelijat saapuivat

tiin vierailun päätteeksi näyttelyksi koulun seinälle.

opettajiensa johdolla vastavierailulle Helsinkiin.

Seuraavaksi on suunnitteilla meidän koulumme opis-

Frankfurt

am

Mainin

kanssa

jatkui

Opiskelijat tutustuivat kouluumme sekä kaupunkiin ja tutkivat kokemaansa ja näkemäänsä annetun

kelijoiden vierailu Frankfurtiin keväällä 2012. KUVAT Loviisa Kangas, Anna Salmi

i Ida Tuominen ja Laura Similä työstävät saksalaisten vieraidensa kanssa valokuvia näyttelyä varten. Opiskelijat yhdistivät Saksassa ja Suomessa otetun kuvan yhdeksi kokonaisuudeksi. h i

29


Arjen ja juhlan draamaa GRAFIIKKA Enni Vilhonen ja Helen Wang

Aivan tavallinen tunti SSS Avaan luokkani oven, istahdan tietokoneen ää-

muuta hengästynyttä henkilöä. Toisen bussi myöhäs-

reen, ja odotellessani Wilma-neidin heräilyä kuun-

tyi, toisen ratikka reistaili. Kirjaan heidät saapuneik-

telen ilmastointilaitteen hurinaa, tietokoneen rapi-

si. Jatkamme edellisellä tunnilla annetun tehtävän

naa ja katselen Alli Tryggin puiston lumisia puita.

suunnittelua: ”Aamun ensimmäinen kohtaaminen.

Hämeentieltä kantautuu liikenteen vaimeaa huminaa.

Kun avaat silmäsi, mitä näet? Minkälainen on he-

Seinäkello raksuttaa kovaäänisesti minuutteja men-

räämisen tunnelma, valo, mitä kuulet, miltä tuntuu,

neiksi. Vuodenaika vaihtuu. Valkoisten hankien yllä

mitä ajattelet? Kuvaile silmien avautuminen, havah-

välkehtivän kevätauringon häikäisevä valo yllättää

tuminen arkiseen aamuun.”

taas, osoittaa ikkunalaudan tuhruisten sormenjälkien

Joku hymyilee utuisen tyytyväisenä muistellen

polut ja talven pimeydessä kuivuneen vesilammikon

mielessään heräämisen hetkiä, toinen hakee aamui-

ruosteiset ääriviivat.

Kuukausien pöly ja sateiden

sia asioitaan ikkunan ulkopuolella aukeavasta näky-

roiskeet lasissa täplittävät ikkunantakaisen maise-

mästä, kolmas kiemurtelee: ”Mä en kyllä keksi mi-

man kirkkauden harmailla läiskillä ja valumilla, nuh-

tään. Oli mulla ainaki kauhee väsy. Herätyskello ei

ruisilla joenuomilla. Yläkerroksesta kuuluu etäisesti

o kiva.” ”Lakkaa tuskailemasta ja anna kynän piirtää

armotonta jyskettä ja töminää, raivokasta raakuntaa

omiansa paperille, kyllä se houkuttelee idean. Piirrä

ja kirkkaita kiljahduksia. En säikähdä. Tiedän, että

vaikka vasemmalla kädellä.” Pari ystävystä ryhtyy

naapurimme Kallion lukion opiskelijat siellä availevat

heti toinen toistaan kannustaen merkitsemään aja-

ääniään ja ilmaisevat itseään. Metalligrafiikan ensimmäisen kurssin toinen tunti on alkamassa. Kuvataidelukiolaiset hiippailevat supatellen ja ujosti hymyillen luokkaan, kantamuksiaan

”Lakkaa
tuskailemasta
ja
anna
kynän
 piirtää
omiansa
paperille”

asetellen ja vaatteitansa järjestäen. Viimein tulijat istuvat paikoillaan, varmuuden vuoksi vielä puhelimi-

tuksiaan paperille. Osa istuu vaiti ja liikkumatta.

aan sormeillen. Käytävässä joku kuuluu olevan pa-

Tovin keskittymisen jälkeen siirrymme grafiikan pa-

niikissa, toinen shokissa. Merkitsen tyynesti läsnäoli-

jaan leikkaamaan kuparilaattoja työtä varten.

jat. Tovin kuluttua sisään liukuu neito, joka ilmoittaa

Pieni piiri asettuu roskakorin ympärille viilaile-

olevansa myöhässä, koska juna hyytyi. Laitan myö-

maan laattojen reunoja ja vaihtamaan kuulumisi-

hästymismerkinnän, seuraavaksi sisään astelee pari

aan. Kuparinsäihkeet sinkoilevat, toiminta energisoi,

30


ja tehtävän toteutus kypsyy vaivihkaa mielessä.

viedään?” ”Mul o hirvee nälkä. Ihanaa, mitähän siel o

Seuraavaksi valmistuu pohjustus. Kuumennan läm-

ruokana?” ”Apua, ope! Mä tein sen luonnoksen laatal-

pölevyn, ja graafikot seisoskelevat ympärilläni kiltisti

le kuitenki oikeen päin, vaik piti peilikuvana, emmä

vuoroaan odotellen. ”Pohjustuksen te osaisitte kyllä

muistanu. Mut pitää mennä.” ”Heippa!” ”Moikka!”

tehdä itsekin, ei o vaikea.” ”Ei, ei me nyt kuitenkaan

Tunti päättyy ystävällisesti rasahdellen. Sisään as-

tänään, ens kerralla sitte.” Viimein jokaisella on poh-

tuu seuraavalle tunnille tuleva opiskelija. ”Oon vähä

justettu laatta. Metalligrafiikka monine vaiheineen on

etuajassa.”

kärsivällisyyttä vaativa taiteenlaji, varsin terveellinen

jäädä jatkamaan”, ilmoittaa edellisen tunnin oppilas.

asiasta toiseen singahteleville opiskelijoille.

Tyttöjen kevyttä juttelua ja töihin taas.

”Paperit
rapisevat,
kynät
liikkuvat
 vilkkaasti.”

”Ku mull on hypäri, mä voin varmaan

Käytävältä kuuluu loittonevan kengänkopseen lomasta iloinen rupattelu: ”Ku sä meet ja haluaisit vaik kasvisruokaa, ni sun pitää kuiteski aika usein tyytyä vähän pahaanki makuun sitte.” Minä itsekseni ihmet-

Palaamme

luokkaan

jatkamaan

työskente-

telen, minne ovat kadonneet minä, hän, me, te ja he.

lyä. Kiertelen ja kommentoin. Ihastelen ja arvelen.

Ennen oli näitä persoonamuotoja, henkilöitä, mutta

Muistuttelen, että luonnos tulee kaivertaa laatalle

jäljellä heistä on nyt vain sä, tyyppi joka toimii aina

peilikuvana. Paperit rapisevat, kynät liikkuvat vilk-

preesensissä. Minne ja milloin hävisivät menneet ai-

kaasti. Tunnelma on harras, hiljainen ja keskittynyt.

kamuodot, pluskvamperfekti ja imperfekti, ja mihin

Joku juttelee asioitaan, toinen ihmettelee: ”Miks sä

meni futuuri, tulevaisuus? Näitä ikävöin mä useasti.

oot noin nopee, sähän olit abiristeilylläki.” Luokkaan

Yllä olevalla kuvauksella on löyhänpuoleinen mut-

saapuu viimeinen pommiin nukkunut: ”Hei, mä en ny

ta uskollinen sidos todellisuuteen. Irralliset tapahtu-

sitte tiedä vielä oikeen mitään, ku mä olin ne ekat

mat ovat elävästä elämästä, tapahtumista luokassa,

tunnit poissa.”

henkilöiden lausahdukset useimmiten suoria lainoja,

Lopuksi kerätään luonnokset ja laatat kansioihin: pakkaamisen ääniä, sihinää, vaatteiden kahinaa, kolahtelua, lauseenpätkiä, askelia, päivittelyä, kännykkään vilkuilua, tekstiviestipiippauksia ja viikon-

mutta kollaasimenetelmällä toisiinsa liitettyjä, paikattujakin osa.

S

Pirjo Alapoti-Nieminen

lopun muistelua kikatuksineen. ”Mihin nää kansiot 31


Dr. Ozia keksimässä Syksyn draamakurssia alettiin herätellä jo

vaikka koulurakennuksen alkeellinen tekniikka aset-

keväällä 2010, kun ohjaajamme Maarit Nopsanen

tikin omat rajansa ideoiden toteutukselle. Muukin vi-

sekä entinen torkkelilainen ja nykyinen TaiKin opis-

suaalinen toteutus oli melkoinen urakka. Ekologisia

kelija Susanna Alanne kokosivat yhteen draama-

arvoja kunnioittaen lavastajat loivat lähes kaiken

ryhmän raakileen. Projektin aiheeksi sovittiin laaja

rekvisiitan tyhjästä: Dr. Ozin viikset tehtiin värjätyis-

”Kohtaamisia”, jonka pohjalta kurssilaiset pohtivat

tä barbin hiuksista, ja suurin osa roolivaatteistakin oli

tapaamisissaan, millaiset hahmot ja tarinat olisivat

oppilaiden omia.

SSS

kiinnostavia.

Draamakurssi oli hauska mutta myös varsin

Käsikirjoittajille syntyikin pian ajatus sadusta,

raskas projekti, sillä aikaa oli vähän. Oli mahtavaa

jossa kohdataan paljon erilaisia hahmoja. Otimme

seurata yhdessä luodun tarinan ja näyttelijöiden ke-

varsin kunnianhimoisesti tavoitteeksemme saada

hitystä, vaikka sen aikaan saaminen vaatikin välillä

näytelmän rungon valmiiksi jo juhannukseen men-

hikeä ja kyyneliä. Aina joku puuttui harjoituksista,

nessä. Juhannuspäivän aamuna ryhdyimmekin ko-

ja näyttelijät ja lavastustiimi seisoivat toimettomina,

koamaan ideoitamme yhteen ja saimme aikaiseksi

kun Nopsanen yritti ruoskia käsikirjoittajista tekstiä irti tehokkaampaan tahtiin. Kurssin puolivälissä käsi-

”Oli
mahtavaa
seurata
yhdessä
luodun
 tarinan
ja
näyttelijöiden
kehitystä,
 vaikka
sen
aikaan
saaminen
vaatikin
 välillä
hikeä
ja
kyyneliä.”

kirjoitus olikin jo varsin eheä, minkä jälkeen paineet siirtyivät näyttelijöille ja puvustajille. Roolien jako sujui kivuttomasti, ja yllättävää oli se, että monet näyttelijät halusivat näytellä nimenomaan sellaisia hahmoja, joita eivät oikeasti lainkaan muistuttaneet. Lavalla monet paljastivatkin

kierrevihkon käsittämättömän luonnossivun, jonka

itsestään aivan uusia puolia. Näyttelijät saivat pro-

pohjalta aloimme kesän levättyämme syksyllä työs-

jektin aikana paljon hyviä vinkkejä Q-teatterin Jonna

tää näytelmää Fronterissa, jossa suuri osa projektin

Wikströmiltä, joka tuli aika ajoin seuraamaan harjoi-

ideoinnista tapahtui.

tuksia. Ammattilaisena hän toi uutta potkua muun

Hahmoja kehitettiin myös yhdessä improvisaa-

muassa lavaliikehdintään.

tion avulla. Käsikirjoitus perustui löyhästi Ihmemaa

On pieni ihme, että ylipäätään saimme aikaan

Oziin, vaikka hahmoista tulikin fantasiahahmojen si-

näin toimivan näytelmän yhdessä jaksossa. Kaikista

jaan erilaisten stereotyyppien edustajia ja velhokin

esteistä selvittiin kuitenkin kunnialla, ja olemme yl-

muuntautui nykyaikaistetussa versiossa ilmiselviä

peitä meistä kaikista.

ratkaisuja latelevaksi TV-psykologiksi, Dr. Oziksi. Näin saimme myös spektaakkelimaisen loppukohtauksen sekä lisää rooleja näyttelijöille. Näytelmän ”Dr. Ozia etsimässä” keskeiseksi teemaksi muotoutui nuoren identiteetin etsintä.

S

Saara Lahnajärvi

käsikirjoittaja ja Dr. Oz

S

Anna Neva

käsikirjoittaja ja valoteknikko

Juhlavuoden kunniaksi halusimme panostaa myös esityksen näyttävyyteen. Näytelmä alkoi lyhyellä videopätkällä, ja tehosteena käytettiin projisointia, 32

KUVAT Kerttu Jaatinen


33


Leena
”Lewe”
 Wallikivi
jää
eläkkeelle SSS

Kuvataiteen lehtori Leena Wallikivi on toi-

minut vuosina 1999–2011 Helsingin kuvataidelukiossa

kuvataideopettajana

erikoisalueinaan

kuvanveisto ja tekstiilitaide. Eläkkeelle Lewe on siirtynyt vähitellen, osa-aikaeläkkeellä pikkuhiljaa joutilasta uutta elämää opetellen. Viime

vuosina

Lewe

on

työskennellyt

Pengerkadun Taidetalossa pitkin, notkahtelevin askelin käytäviä harppoen, iloisesti opiskelijoiden kanssa puuhaillen, kuunnellen ja kannustaen. Lewen toverillinen ja suurpiirteinen opetus on innostanut opiskelijoita toimintaan ja vapaaseen itseilmaisuun. Työtoverina Lewe on ollut sydämellinen, avulias ja seurallinen. Lewe on suhtautunut ymmärtäväisesti kollegoihinsa ja kuunnellut aikaansa säästelemättä murheitamme. Meille tulee ikävä Lewen maistuvaisia herkkupaloja, puheliasta seuraa ja nauravaista olemusta. Lewe rakastaa eläimiä ja luonnossa oleskelua. Toivomme pitkiä onnellisia eläkepäiviä ja kiireettömiä metsäretkiä uuden koiranpennun, kahden kissan, lasten, lastenlasten ja ystävien seurassa.

S

34

Pirjo Alapoti-Nieminen


KUVATAIDELUKION
VÄKI HENKILÖKUNTA

JOHTOKUNTA Puheenjohtaja

Henkilökohtaiset varajäsenet

PÄÄKOULUSSA

Kirsi Malassu

Anita Kokkila

Koulusihteeri

Eila Wickström

Kouluisäntä

Jarmo Nyberg

Ruokapalveluesimies

Paula Leivo

Varapuheenjohtaja Yrjö Solantausta

Jouni Salo

Jaakko Anttila

Paula Jaakkola

Anne Lahnajärvi

Mari Kantola

Heli Urnberg

Jyrki Molarius

Ruokapalvelutyöntekijä Liqing Lin Toimitilahuoltajat

Opettajat Maarit Nopsanen

Suvi Jouhti

Matti Sallinen

Matti Kuosmanen

Muu henkilökunta Paula Leivo

Leila Rajasammal, Raimo Peltomäki, Saikouba Drammeh

Terveydenhoitaja

Tuija Koski

Psykologi

Kalle Partanen

Erityisopettaja

Sinikka Willberg

TAIDETALOSSA Kouluisäntä

Vesa Pailakka

Toimitilahuoltaja

Heli Lampi

Vesa Pailakka REHTORIT

Opiskeijajäsenet Tiia Fehrmann

Inka Salo

Laura Similä

Elisa Gebhard

Rehtori

Mervi Willman

Apulaisrehtori

Maiju Silén englanti, ruotsi

Sihteeri ja esittelijät

OPETTAJAT

Mervi Willman

Ahtiainen Kari

psykologia, uskonto

Alapoti-Nieminen Pirjo

kuvataide

OPPILASKUNNAN HALLITUS

Anttila Raija

psykologia, opinto-ohjaus

Puheenjohtaja

Elisa Gebhard

Arima Heli

italia, englanti

Varapuheenjohtaja

Meri Toivonen

Cabannes Kirsi

venäjä

Sihteeri

Janne Sinisalo

Elopuro Nina

ranska

Rahastonhoitaja

Sami Gerasimoff

Erra Satu

äidinkieli ja kirjallisuus

Ohjaavat opettajat

Harju Matias

musiikki

Veronica Ahonen

Heinonen Helena

ranska

Vanilla Aminoff

Hirvonen Helinä

liikunta, terveystieto

Sanni Karppanen

Jouhti Suvi

matematiikka, kemia

Eetu Lehmusvaara

Kangas Loviisa

kuvataide

Tiitu Myrsky

Kannukene Tuire

kuvataide

Vy Tram

Katajisto Kati

historia, yhteiskuntaoppi

Keränen Kalle

historia, yhteiskuntaoppi

Hanna Vanhanen

Kilpiö Johanna

saksa, ranska

Pia Strang

Kuosmanen Matti

matematiikka, fysiikka

Kärkkäinen Tiina

historia, yhteiskuntaoppi (virkavapaalla lv. 2010-11)

Köngäs Jarl

maantiede, biologia

Lahnaohja Saara

äidinkieli ja kirjallisuus

Laurén Anu

espanja

Laurila Sari

biologia, maantiede

Lehtonen Saija

matematiikka,fysiikka

Lempiäinen Anne

venäjä 35


Mannos Liisa

englanti

Urbano Carla

kemia, matematiikka

Mattsson Anne

historia, yhteiskuntaoppi

Uusitalo Tomi

kuvataide

(virkavapaalla 8.4.-4.6.2011)

(virkavapaalla 1.8.2010–28.2.2011)

Nakari Minna

ruotsi

Vahtera Sari

opinto-ohjaus

Niemelä Piia

saksa, englanti

Vanhanen Hanna

elämänkatsomustieto,

(virkavapaalla lv. 2010-11)

filosofia

Niemi Karoliina

saksa, englanti

Varjotie Heini

Nopsanen Maarit

äidinkieli ja kirjallisuus

Virkkunen Johanna

ruotsi

Prokofjew Maija

venäjä

Pulliainen Ukri

filosofia,

Väntti Tarja

kuvataide, multimedia

äidinkieli ja kirjallisuus

(virkavapaalla 23.12.2010–5.6.2011)

elämänkatsomustieto

Wallikivi Leena

kuvataide

Pusa Hanna

kuvataide

Willberg Sinikka

erityisopetus

Päivänsalo Leena

uskonto, psykologia

Sallinen Matti

matematiikka, fysiikka

Sillanpää Tuttu

kuvataide

Skyttä Marko

ruotsi, englanti (virkavapaalla 2.5.–4.6.2011)

Strang Pia

kuvataide

Suonio Valpuri

englanti

Särkkä Katja

kuvataide

Tikka Juha

kuvataide

36


Wanhat tanssivat Penkinpainajaisiltana

SSS wanhat

aloittivat

esittämällä leen

juhlintansa

tansseja

Vuosaaren

perheil-

yläasteella.

Wanhojen päivänä he esiintyivät omalla koululla ja Helsingin jäähallissa muiden helsinkiläislukiolaisten kanssa. Lisäksi ryhmä opiskelijoita kävi esittämässä tansseja Kivelän vanhustenkeskuksen asukkaille.

KUVAT Katja Särkkä, Matti Vesanen


Helsingin kuvataidelukio vuosikertomus 2010-11  

Helsingin kuvataidelukio vuosikertomus 2010-11

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you