Lo r e mI p s u m
Nurkan
takana
matkailu vuonna 2020 Ira Peltonen
V
uosi 2020 ja sen tuomat erityisjärjestelyt milloin missäkin asioissa ovat aiheuttaneet monille päänvaivaa, kesän aikana etenkin matkustamisen suhteen. Moni suomalainen on tottunut viettämään kesät Suomessa, mutta moni on myös tottunut viettämään ainakin osan kesästä ulkomailla. Kesä 2020 toi kuitenkin monille uudenlaisia ulottuvuuksia matkailuun. Kun ulkomaille matkustaminen ei olekkaan niin helppoa kuin yleensä, on tyydyttävä kotimaahan. Kun avaa silmät ja lähtee positiivisin mielin koluamaan omaa kotimaata, saattaa ihan nurkan takaa löytyä ihmeellisiä paikkoja, joita ei ole ennen ajatellut. Ehkä sitä ei aina tarvitsekkaan lähteä niin kauas.
IP
A
suntoautot ja teltat ovat Suomessa tuttu näky, mutta tänä kesänä ne saattoivat tulla tutuiksi myös niitä ennen kokeilemattomille. Lentämisen sijaan moni lähti roadtripille, omalla tai vuokratulla autolla. Leirintäalueet olivat varmasti ihan yhtä täysiä kuin aiempinakin vuosina, ja telttoja pystytettiin varmasti tuhansia. Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti. Sen vaeltaa vuodessa noin 5000 vaeltajaa. Reitin varrella luonto on hyvin vaihtelevaa, ja se onkin erinomainen paikka kokea Suomen luonnon kohokohdat yhdellä kertaa. Matkan varrella on melkein kaikkea aina aavoista soista ikimetsiin ja joen uomista tunturimaisemiin. Tänäkin kesänä karhunkierros oli yhtä suosittu kuin aina ennenkin. Vaeltaminen on upea tapa kokea luontoa. Rantalomiin verrattuna vaeltaminen on erinomaista vaihtelua. Sitä huomaa, miten vähällä pärjää montakin päivää luonnon keskellä, ja pääsee kokemaan suomen luonnon kauneuden ympärillänsä vuorokauden ympäri. Monelle pitkä vaellus saattaa kuulostaa epämiellyttävältä, ja karhunkierroksen varrella kulkeva pieni karhunkierros onkin oiva kohde päiväretkelle. 12 kilometriä pitkä ulkoilureitti kulkee joidenkin karhunkierroksen hienoimpien paikkojen läpi, ja on Suomen suosituimpia retkikohteita. Pienellä karhunkierroksella käy vuosittain 60 000 kävijää. Korona ei paljoa karhunkierroksella näkynyt, vaeltajia ja päiväretkeilijöitä oli reitillä yhtä paljon kun aiempinakin vuosina.
IP
IP
L
appi on joka vuosi yhtä suosittu suomalaisten keskuudessa. Kun ajaa vielä hiukan eteenpäin, huomaa olevansa jo Norjan puolella. Tänä vuonna Norja oli erittäin suosittu matkakohde. Norjan avattua rajansa suomeen, päätti moni matkustaa Norjaan. Omalla autolla, vuokra-autolla, tai junalla ja autolla Norjaan on erittäin helppo päästä. Matka on toki pitkä, mutta sen arvoinen. Vuonojen upeat vuorimaisemat vetävät vertoja alpeille. Miksi lähteä jonnekkin kauemmas, kun upeita maisemia löytyy näinkin läheltä? Lofootit ovat tunnetusti yksi suosituimpia kohteita Norjassa, mutta läheltä suomen rajaa löytyy yhtä hienoja paikkoja. Lyngenfjordin leirintäalueelta aukeaa näköala niin sanotuille Lyngen alpeille. Nimikin kertoo, mitä niistä tulee mieleen. Norjan vuonoista löytyy runsaasti ulkoilumahdollisuuksia. Polkuja kulkee vuorilla paljon, ja maasto on välillä niin paljasta, ettei polkuja välttämättä tarvitse. Teltankin voi pystyttää melkein mihin vain. Norjassa myös riittää tilaa monelle. Koronaa ei tarvinnut pelätä, kun matkusti omalla autolla, eikä käynyt kaupassa ruuhkaisimpaan aikaan.
IP
S
uomen saaret ovat myös mainioita matkakohteita. Saaristoelämään astuessa huomaa olevansa kuin täysin toisessa maailmassa. Oulun vieressä sijaitseva saari Hailuoto on yksi näistä Suomen upeista saarista. Saarelta löytyy hotelli ja lukuisia vuokramökkejä, joissa voi viettää muutaman päivän ihaillen saaren upeaa luontoa ja meren läheisyyttä. Telttailu on kuitenkin myös hyvin suosittua Hailuodossa, ja mahdollisuudet siihen ovat erinomaiset. Merelle katsoessa näkee kuinka se jatkuu aina horisonttiin asti, saaren metsissä kulkee ihania ulkoilureittejä, ja rannat houkuttelevat uimaan ja nauttimaan auringosta tai ihanan virkistävästä meri-ilmasta. Koronan aikaan on mukavaa, kun voi lomailla omassa rauhassa pienessä kalastajamökissä tai omassa teltassa. Viikonloppuisin saarella näkyi enemmän vierailijoita, mutta koska saari on kuitenkin suhteellisen iso, löytyi kaikille paljon tilaa oleskella omassa rauhassa.
IP
Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen on monille stressaavaa
NB
Opiskelun aloittaminen ja lukusuunnitelman laatiminen voivat tuntua haastavilta
Tutkintomaksut voivat yll채tt채채 sek채 aiheuttaa rahahuolia
NB
Korona on tuottanut monille huolta kirjoituksiin osallistumismahdollisuuksista Onneksi koulu on mahdollistanut kirjoittajille turvallisen tavan opiskella ja valmistautua kirjoituksiin
NB
A lkusanat Kolme henkilöä, kolme eri kokemusta. Kysyin minulle läheisiltä ihmisiltä mietteitä kevään koronakaranteenista. Kuvissa näkyy jokaiselle tyypillinen ympäristö keväällä.
VILJA KUOPPALA
A nna Meurasalo, 17 M iltä koronakaranteeni
tuntui? Mun mielest se oli ihan kauheeta, et tuntu ihan vankilameiningiltä. Siin menetti kaiken järjen. Elämä meni miinuksella taaksepäin. Mitä opit? Mä opin ittestäni enemmän, mä ymmärsin et mä tarviin tiettyjä asioita mun arkeen, et se toimii. Esim ihmiskontaktit, ja silleen et pääsee ulos tekemään ees jotain.
M itä sait aikaan?
Etätuntien aikana mä meikkasin, ja se oli sillee kivaa ajanvietettä, et pysty keskittyy tuntiin paremmin.
Mikä oli parasta? Mä en keksi mitään. No, en käyttäny päihteitä ollenkaan et se oli varmaan hyvä asia.
VILJA KUOPPALA
VILJA KUOPPALA
H elmi Sulonen, 6 M iltä koronakaranteeni tuntui?
Ihan tylsälle. Ei ollu niin paljon tekemistä. Mä halusin kavereita. Mitä opit? Paljon uusia juttuja, niinku napsuttamaan sormia. Isoveli Aapo osaa mua hiljempaa. Mitä sait aikaan? Mä tein paljon hiekkakakkuja. Vieläkin mä askartelen ja piirrän. Mikä oli parasta? Että mä sain leikkiä omilla leluilla. Kaikki muu oli tylsää.
VILJA KUOPPALA
A nna Toriseva, 17 M iltä koronakaranteeni tuntui?
Must se ei tuntunu niin pahalta, mut ei se kyllä kivaakaan ollu. Oli vähän rennompaa, ku piti olla vaan kotona koko ajan. Mut emmä semmoseen uudestaan haluais.
Mitä opit? Mä opin ainaki käyttämään tietokonetta
aika hyvin. Sit opin ittestäni, et kyl pitää olla muidenki kaa. Sitä tarvii. Huomas kans, että rutiini on ihan hyvä olla. Et herää aikasin, ja silleen. Mä myös opin, et etäopetuksessa ei opi kunnolla. Mitä opit? Mä opin ainaki käyttämään tietokonetta aika hyvin. Sit opin ittestäni, et kyl pitää olla muidenki kaa. Sitä tarvii. Huomas kans, että rutiini on ihan hyvä olla. Et herää aikasin, ja silleen. Mä haluun viel lisätä, et etäopetuksessa ei opi kunnolla. Mitä sait aikaan? Mä soitin pianoo enemmän ku yleensä. Sillon ku oli kouluu, nii en ehtiny paljoo. Sit mä olin ulkona enemmän. Mikä oli parasta? Sai nukkuu enemmän, ja ei tarvinnu lähtee mihinkään.
VILJA KUOPPALA
Metsä
Luonnossa kulkeminen tuo hyvän mielen, oli se sitten kävelyä, pyöräilyä tai vaikka uimista. On rauhallista. Ajatukset selkenevät, kiire ja stressi unohtuvat hetkeksi. Puhdas ilma tekee hyvää.
Vuoden 2020 aikana on moni ruvennut ulkoilemaan ja liikkumaan luonnossa. Toivon, että se toimii jonkinlaisena herätyksenä suomalaisille. Nykyajan digitaalinen maailma ohjaa ihmisiä passiiviseen viihteen kuluttamiseen sen sijaan, että nautittaisiin esimerkiksi liikunnasta, luonnon maisemista ja raikkaasta ilmasta.
Metsä on Suomessa luonnon kohteista ehkä helpoimmin saavutettavissa. Suomi on täynnä metsää ja puut ovat erittäin olennainen osa kulttuuria. Puutaloja, puuteollisuutta, puutaidetta, puuesineitä, paperia. Puut ovat tärkeä osa suomalaisten elämää, koska metsä on meille tärkeä.
Kuvaan luontoa. Lähinnä maisemia, koska kuvaus on minulle harrastus kaiken muun ohella. Jos paikalle sattuu tulemaan eläin, yritän tietty saada siitä hyvän kuvan, mutta en varsinaisesti etsi niitä. Halusin sarjalla luoda mystisen kuvan metsästä ja luonnosta. Sarjan kuvat on kuvattu viime vuoden aikana. Yritin valita sellaisia kuvia, jotka tukevat toisiaan ja luovat rauhallista tunnelmaa.
Luontoon on helppo mennä täysin pakoon arjen kiireitä. Toisaalta voi saada enemmän irti, jos menee luontoon rauhoittumaan ja järjestelemään ajatuksiaan. Luonto antaa tilaa asioille. Ulkona ei ole fyysisesti ahdasta, mikä saa olon tuntumaan vapaammalta. Metsässä vapauden lisäksi tuntuu suojaisalta. Korkealle kohoavat puut ja vankat kivet ja kalliot tuovat turvallisuuden tunteen alkukantaisiin aivoalueisiimme.
Huoneähky 2020 Saana Kesonen
Jos pitäisi mainita yksi paikka, mistä olen jatkuvasti tämän vuoden aikana itseni löytänyt, kertoisin satavarmasti omasta huoneestani. Sattuneista syistä (etäkoulu, pandemia), joista kaikki olemme jo täysin tietoisia, on oletettavaa, että muidenkin ikäisteni nuorten vastaus tällaiseen kysymykseen voisi kuulua suunnilleen samana. Oma huone on vuoden kuluessa muuttunut luokkahuoneeksi, koulun käytäviksi, opon toimistoksi ja jopa ruokalaksi. Aikaisemmin olen kovasti tykännyt viettää aikaa huoneessani, mutta etäkoulun myötä olen alkanut kaipaamaan yhä enemmän vaihtelua paikkoihin, missä oleskelen. Oma huone tuntuu edelleen pääasiassa turvalliselta ja mukavalta, mutta pitkien koulupäivien jälkeen siellä ei hirveämmin tee mieli viettää aikaa. Omassa huoneessa istun ensin etäkoulupäivän ajan, ja sen jälkeen vielä abiturientin tavoin luen ylioppilaskirjoituksiin koko illan. Alkaa tuntua hyvin puuduttavalta, kun hommia on niin paljon, ettei kunnon taukoja viitsi pitää. Koko päivän sitä vain pönöttää kotona. Tunnetta sopisi nimeämään esimerkiksi ‘’mökkihöperöys’’ tai vaihtoehtoisesti ‘’huoneähky’’.. Usein opiskelua kuitenkin piristää se, että huoneeseeni paistaa kaunis ilta-aurinko. Aurinko osuu huoneeni peileihin ja muihin kiiltäviin pintoihin, ja luo kauniita heijastuksia seinille. Ikään kuin saisin katsella vaihtoehtoista auringonlaskua, koska oikeaa sellaista en opiskelupäivinä ehdi näkemään. Tällaiset pienet ilot tuovat opiskeluun mielekkyyttä, mutta eivät silti riitä poistamaan tulevaa huoneähkyn tunnetta. Välillä huoneähky kasvaa niin suureksi, että ihan palaa halusta käydä ulkona, vaikka syksy olisi sinä päivänä yllättänyt rankkasateella. Oma huone tuntuu silloin raskaalta, eikä siellä jaksa tehdä uuvuttavan koulupäivän jälkeen mitään rakentavaa. Usein lähden siis käymään iltakävelyllä. Syksyn pimeys voi joistain tuntua luotaantyöntävältä, mutta hämärässä tehdyt iltakävelyt ovat omasta mielestäni ennen kaikkea virkistäviä. Halusin siis tällä tekstillä kertoa, kuinka niinkin yksinkertainen asia, kuin iltakävelyt, voivat olla täydellisiä pakokeinoja ja ensiluokkaisia voimavaroja arjen keskelle. Kuvien muodossa havainnollistan, kuinka kiintoisia näkymiä ja tunnelmia erilliset iltakävelyni ovat sisältäneet.
Parannuskeinoja huoneähkylle
Kuvat, joita olen ottanut kävelyilläni ovat kaikki yksilöllisiä, mutta useissa niistä toistuu sama väripaletti. Tummansinisen, okran, vihreän ja harmaan eri sävyt luovat iltakävelyihin täysin omanlaistaan miljöötä. Illan viileys ja tummat sävyt täydentävät toisiaan ja varsinkin, jos päivällä on satanut, on aistikokemus hyvinkin virkistävä. Kaikki tämä lisättynä siihen, että iltakävelyt toimivat taukoina kiireisen opiskeluarjen keskellä, tekee niistä niin mukavia. Tällaisen oman huoneen tunkkaisuudesta eroavan aistikylvyn jälkeen voi huomata omaan huoneeseen palatessaan raskaan tunnelman lähes hävinneen,. Tästä voidaan huomata, kuinka tärkeää ulkoilman ja taukojen merkitys opiskelun keskellä oikeastaan on. Jos iltakävelyt eivät maistu, kannattaa ulkoilua ja taukoja harrastaa muissa muodoissa. Itse suosin iltakävelyjä, ja voin olettaa, että ne sopivat opiskelijan kuin opiskelijan arkeen. Myös mainittu mökkihöperöys laantuu (ainakin hetkeksi). Idea on yksinkertainen, mutta sitäkin toimivampi.
Olen aina pitänyt iltakävelyistä, mutta vuonna 2020 olen aivan täysin hurahtanut niihin. Sekä mökkihöperöys, että iltakävelyt ovat olleet minulle iso osa tätä vuotta. Siksi ajattelin kirjoittaa niistä tämän tekstin. Viime keväänä, suurin osa suomalaisista pysyi paljon kotona koronan takia. Uskon, että hyvin moni sai paljon uutta näkökulmaa siihen, kuinka tärkeää ulkoilu on ihmisen hyvinvoinnille. Päivät, jolloin pysyttelee pelkästään sisällä, ovat tönkköjä. Ulkoilu lähiympäristössä on muutenkin todella antoisaa, kun omasta naapurustostaan huomaa uusia puolia. Ympäristö voi olla erittäin normaalia ja arkista, mutta omasta mielestäni siitä löytyy aina jotain mielenkiintoista ja nättiä. Jopa teollisuusalueet ovat olleet mielestäni mukavia kävelypaikkoja. Kuten saattaa huomata, olen löytänyt itselleni oikein mukavan voimavaran iltakävelyistä, jopa parannuskeinon huoneähkyyn. Suosittelen siis kaikkia kokeilemaan niitä myös, ellei tapaa ole jo muodostunut. Painotan, että jokainen voi löytää itselleen sopivan keinon tappaa huoneähkyä ja tuulettaa mieltään, ja se voi olla jotain aivan muutakin, kuin illalla kävelemistä.. Näinä aikoina erityisen tärkeää on arvostaa elämän pieniä, yksinkertaisia kivoja juttuja.
Syksyn alussa iltakävelyt olivat hieman valoisampia. Soittolista iltakävelylle Pitch the Baby - Cocteau Twins All Neon Like - Björk Keep Pushing On - John Maus The Sensual World - Kate Bush Souvlaki Space Station- Slowdive Harsoinen Teräs - Hassisen Kone The Suburbs - Arcade Fire Nivelet - Kauko Röyhkä ja Narttu
K채vell채 ei tarvitse yksin, ota yst채v채si mukaan ja nauti maisemista jaetusti
K KK
2020-KERTAISET PAINEET Ikään kuin ylioppilaskirjoituksiin kohdistuneet paineet eivät olisi jo tarpeeksi kovat, kulunut vuosi on lisännyt niitä entisestään. Muun muassa kokeiden äkkinäinen aikaistaminen ja etäopetuksen heikko laatu ovat vaikuttaneet kokelaiden suoritumiseen.
KK
KK
K KK
O
livia Matilainen, 18, on jo kolmet kirjoitukset läpi kahlannut abi, jolla on vielä ensi keväänäkin koitoksia edessä. Monien muiden kirjoittajien tavoin kirjoitukset ovat tuntuneet raskailta ja stressaavilta. Keväällä Olivia sai biologiasta E:n ja koki ristiriitaisia tunteita. Koetta aikaistettiin koronan takia ja asiasta koitui paniikkia varmastikin lähes kaikille ylioppilaille. Tänä syksynä pitkästä englannista hänen tavoitteensa on C. M kyseisestä aineesta tuntuisi jo lottovoitolta.
Monista tuntuu, että arvosanoista on hankalaa puhua ja niihin kohdistuu hirveästi paineita ja olettamuksia. Opiskelijat kokevat helposti, että koko heidän älykkyytensä sekä ominaisuutensa opiskelijana, kuten ahkeruus ja osaaminen, määräytyvät ylioppilaskirjoitusten kautta.
KK
Kirjoitukset myös määrittävät pitkälti sitä, mille aloille on mahdollista päästä ilman pääsykoetta tai jotakin muuta väylää, joka vaatii taas paljon töitä. Kilpailu on kovaa ja yhä useampi opiskelija kokee opiskelupaikan saannin hurjan vaikeaksi.
Motivaatio laskee, kun omiin mahdollisuuksiin on vaikeaa edes uskoa. Vuonna 2020 todistusvalintakiintiö kasvoi, mutta samalla pääsykoeväylä pieneni olemattomiin. Esimerkiksi psykologian alalle pääsykokeella otettiin vain 30%.
Ylioppilaskirjoituksiin liittyy paljon negatiivisia tunteita. Niitä ovat mm. Jännitys, ahdistus, stressi, epävarmuus ja epäonnistumisen tunne. Monille tulee ylioppilaskirjoitusten aikaan univajetta ja muita fyysisiä stressin oireita, kuten närästystä ja päänsärkyä. Ei ole harvinaista itkeä tai jopa kokea pitkäaikaista ahdistusta kirjoitusten takia. Sitten kun kirjoitukset vihdoin ovat ohi, niistä jäädyt kirjaimet ovat ikään kuin leimattu koko omaan identiteettiin kiinni. Jos tuntee epäonnistuneensa, sitä on vaikeaa myöntää sekä itselleen että muille. Ylioppilaskirjoituksiin jäätävässä burnoutissa valmistautuminen ei välttämättä johdu pelkästä ulkoisesta paineesta, vaan myös siitä, ettei kokelas halua tuntea itseään arvottomaksi.
KK
K KK
KK
“Jos tuntee epäonnistuneensa, sitä on vaikeaa myöntää sekä itselleen että muille.” Ylioppilaaksi pyrkiviä ja valmistuneita kannattaakin välillä muistuttaa siitä, että he ovat paljon muuta, kuin rivi kirjaimia todistuksessa. Tie jatko-opintoihin voi aueta muuta kautta ja kirjoitukset ovat vain yksi etappi sillä tiellä.
KK