2/2025 MIELENTERVEYSVÄEN KULTTUURI- JA MIELIPIDELEHTI 34. VUOSIKERTA
HELMI
MIELENTERVEYS JA SAAVUTETTAVUUS
5 HELMI-PÄIVÄ
Helmi-päivän juhlatunnelmaa.
6-7 MIELENTERVEYSYHDISTYS HELMI RY:N VUOSIKOKOUS
Vuosikokouksessa valittiin hallituksen uudet jäsenet.
8-9 ASKEL LÄHEMMÄS -HANKKEEN ESITTELY
Helmin uusi hanke esittäytyy.
10 SAAVUTETTAVUUTTA YHTEISÖN AVULLA
Sosionomiopiskelija Heli pohtii saavutettavuutta.
12 HELSINKI RECOVERY APP – LÖYDÄ TIETOA JA UUSIA
PAIKKOJA MOBIILISOVELLUKSEN AVULLA
Mikä on Helsinki Recovery App ja kuinka se toimii?
14-15 MIELENTERVEYSPOOLI EDISTÄÄ MIELENTERVEYSOIKEUKSIA
Aija kertoo Mielenterveyspoolista ja saavutettavuudesta.
16 MIELENTERVEYS JA SAAVUTETTAVUUS
Lukija käsittelee mielenterveyttä ja uutta terapiatakuuta.
17 ONKO PSYKOTERAPIA SAAVUTETTAVISSA KAIKILLE SITÄ TARVITSEVILLE?
Pian omakohtaisia kokemuksia psykoterapiasta ja sen saavutettavuudesta.
18-19 VIIKKONI KUVINA
Uusi hallituksen puheenjohtaja Eveliina sekä talous – ja hallintovastaava Tiina kertovat viikostaan kuvien ja tekstin kera.
21 TAIDE TUO YHTEEN – OPINNÄYTETYÖN ESITTELY
Selma esittelee Helmille tehdyn opinnäytetyönsä.
22 LÄHILUONNON SAAVUTETTAVUUS
Johanna kertoo lähiluonnon merkityksestä ja saavutettavuudesta.
23 OLETKO A VAI B – TAI KENTIES X?
Petri pohdiskelee yhteiskunnan jakautumista ja Allan kertoo omakohtaisen kokemuksen esteettömyydestä mielenterveyspalveluissa.
24-25 YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET
Kuinka kokemusasiantuntijat voivat vaikuttaa?
26-27 SABINA SPIELREIN: POTILAS, PSYKOANALYYTIKKO, NAINEN AJASSA
Kirjoittaja analysoi tekstissään romaania Sabina Spielreinistä.
28 RISTIKKO JA SUDOKU
Helmi 2/2025
Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti
TEEMANA
Mielenterveys ja saavutettavuus
PÄÄTOIMITTAJA
Heidi Saukkonen
TOIMITUSSIHTEERI
Katri Ruotsalainen
ULKOASU JA TAITTO Verneri Käyhkö
ISSN-L 0788-9828, ISSN 0788-9828 (Painettu) ISSN 2242-6140 (Verkkolehti) Painosmäärä: 500 34. vuosikerta
PAINO PunaMusta Oy
ILMOITUSMYYNTI
Antero Viinikainen ja Auli Lepistö antero.viinikainen1@gmail.com, p. 050 530 6978
ILMOITUSAINEISTOT
TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032 aineistot@tjm-systems.fi
Kannen kuva: Kuvapankki
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Viisi uusinta Helmi-lehteä: https://issuu.com/helmiry Yhteystiedot: helmi@mielenterveyshelmi.fi
Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tekstisi sähköpostilla Katri.Ruotsalainen@mielenterveyshelmi.fi
Jäsenasioissa yhteys Tiina Väänäseen tiina.vaananen@mielenterveyshelmi.fi
MEDIAKORTTI
Linkki mediakorttiin löytyy HELMI ry:n sivuilta osoitteesta: https://mielenterveyshelmi.fi/mediakortti-2025/
Lehtiaineisto ilmestyy:
maaliskuu viikolla 11 kesäkuu viikolla
Mielenterveys ja saavutettavuus –yhdessä kohti parempaa arkea
Hyvät Helmi ry:n kävijät,
Mielenterveys kuuluu jokaiselle – niin arjessa kuin palveluissa. Se ei ole ylellisyyttä tai vain kriisitilanteita varten, vaan perustavanlaatuinen osa hyvinvointiamme. Viime vuosina yhteiskunnallinen keskustelu on ottanut tärkeitä askelia tähän suuntaan. Mielenterveys nähdään yhä selvemmin osana jokapäiväistä elämää, ja sen tukemiseen halutaan panostaa.
Samalla kuitenkin tiedämme, ettei arjen tuki aina tavoita niitä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Liian moni kohtaa edelleen pitkiä odotusaikoja, byrokratiaa tai esteitä, jotka vaikeuttavat avun saamista. Siksi saavutettavuus on meille Helmi ry:ssä sydämen asia. Meidän on yhdessä varmistettava, että mielenterveyden palvelut ja tuki ovat aidosti kaikkien ulottuvilla – helposti, inhimillisesti ja ilman kynnystä.
Toivo syntyy teoista. Helsingin kaupungissa tehdään työtä palveluiden kehittämiseksi, ja me Helmi ry:ssä haluamme olla siinä mukana. Meillä on paljon osaamista ja kokemusta siitä, miten tuki tavoittaa parhaiten: kun se on lähellä, ihmisen kokoista ja perustuu
luottamukseen. Matalan kynnyksen kohtaamiset, vertaistuki ja yhteisöllisyys voivat olla voimavaroja, jotka kantavat pitkälle. Olemme nähneet, miten pienet asiat voivat muuttaa elämän suuntaa. Tulevaisuus näyttää valoisammalta, kun pidämme ääntä yhdessä. Kokemustieto, osallisuus ja arjen asiantuntijuus ovat voimavara, jota ilman emme voi kehittää toimivia palveluita. Meidän jokaisen ääni on tärkeä – ja yhdessä meillä on vahva sanottava.
Helmi ry jatkaa työtään sen puolesta, että jokainen voi löytää paikkansa ja saada tarvitsemansa tuen. Me uskomme siihen, että yhdessä rakennettu tuki on kestävää. Mielenterveys ei ole yksilön huoli vaan yhteinen vastuu – ja myös yhteinen mahdollisuus.
Kiitos, että olet osa tätä yhteisöä. Jatketaan yhdessä eteenpäin – toivon ja osallisuuden tietä.
Lämpimin terveisin,
Eveliina Lafghani
Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n puheenjohtaja
Toiminnanjohtajan tervehdys
Lämmin kesätervehdys kaikille!
Kevät on jälleen ollut Helmissä aktiivinen ja monipuolinen – olemme saaneet nauttia retkistä, ryhmistä ja tapahtumista laidasta laitaan. Huhtikuussa käynnistyi uusi Askel lähemmäs -hanke, jonka tavoitteena on luoda koulutusmalli vapaaehtoisille vertaisohjaajille sekä laajentaa etätukihenkilötoimintaa. Hankkeen myötä saimme tiimiimme kaksi uutta työntekijää –lämpimästi tervetuloa Anna-Maria ja Nina!
Kevään aikana olemme myös uudistaneet yhdistyksen visuaalista ilmettä mainonnassa sekä päivittäneet verkkosivumme. Tavoitteena on tehdä Helmin toiminnasta entistä saavutettavampaa ja näkyvämpää. Uusi, raikas ulkoasu ja selkeämpi sivurakenne helpottavat tiedon löytämistä ja toivottavasti innostavat yhä useampia osallistumaan toimintaan.
Lämmin kiitos kaikille vuosikokoukseen osallistuneille – oli ilo tavata teidät kasvokkain. Kokouksessa valittiin uusi puheenjohtaja sekä uusia hallituksen jäseniä ja varajäseniä erovuoroisten tilalle. On hienoa saada mukaan uusia ihmisiä ja asiantuntemusta.
Vuoden 2024 raportointivelvoitteet on saatu päätökseen kevään aikana, kun rahoittajalle toimitettiin sekä tuloksellisuusraportti että vuosiselvitys. Nyt kesä tuo henkilökunnalle mahdollisuuden hengähtää hetken. Helmi-talo on kuitenkin avoinna koko kesän – arkipäivisin klo 9–15 – ja toimintaa järjestetään säännöllisesti.
Kesän aikana talolla toimii myös useita opiskelijoita suorittamassa harjoittelujaksoaan. He tuovat arvokasta lisävoimaa arkeemme ja ovat mukana toteuttamassa omia ryhmiään ja retkiään yhdessä muun henkilökunnan kanssa.
Toivotan teille kaikille oikein ihanaa ja aurinkoista kesää – kuullaan ja kohdataan Helmissä!
Ystävällisin terveisin, Heidi Saukkonen, Toiminnanjohtaja
Vastaavan toiminnanohjaajan tervehdys
Kesäkuun alussa on aika palata sorvin ääreen täysillä! Sairausloma on takana, ja palaan takaisin kokoaikaisiin töihin innolla ja uutta energiaa täynnä.
Kiitos kaikille tuesta ja ymmärryksestä sairausloman aikana. On niin ihanaa hypätä jälleen Helmin toimintaan täysillä ja tehdä kaikkea yhdessä.
Kesä tuo mukanaan lisää valoa ja lämpöä, ja mikä olisikaan parempi tapa nauttia siitä kuin yhdessä luonnossa liikkuen! Helmiporukka suuntaa kesän aikana monille retkille ulkoilukohteisiin, eikä taukoa pidetä edes heinäkuussa – päinvastoin, jatkamme seikkailuja koko kesän ajan!
Lisäksi pyrimme lähtemään talolta ulos aina kun mahdollista, ihan spontaanisti pop up -hengessä. Kurkkaa siis järjestösivut lehden lopussa ja ilmoita itsesi mukaan retkille. Tule talolle syömään, kahville tai vaikka laulamaan karaokea! Kuullaan ja kohdataan.
Ystävällisin terveisin
Johanna Norring, Vastaava toiminnanohjaaja
Helmi-päivä
Vietimme vuosittaista Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n Helmi-päivää mahtavan seuran, upean musiikkiesityksen sekä maistuvien herkkujen äärellä. Helmi-talolla oli sankoin joukoin porukkaa ja tunnelma oli lämmin sekä juhlava.
Toiminnanjohtaja Heidi Saukkonen piti puheen sekä muisteli yhdessä juhlaväen kanssa jo menneitä Helmipäiviä. Artistivieraanamme toimi ihastuttava laulaja ja lauluntekijä Sofia Autio! Lopuksi nautimme keittiön loihtimat kakkukahvit ja nautimme toistemme seurasta.
Helmi-päivä on tärkeä perinne, jossa juhlistetaan yhteisöä sekä sen voimaa. Perinteenä on ollut nostaa esille yksi helmiläinen, jonka panos on nähty tärkeänä osana yhteisöämme. Perinteen taustalla on ollut halu jakaa tunnustusta äänestetylle helmiläiselle sekä palkita hänet. Tänä vuonna poikkeuksellisesti eniten ääniä saanut helmiläinen ei toivonut tunnustusta. Pitkän pohdinnan jälkeen on päätetty, ettei perinnettä vuoden helmiläisen äänestämisestä enää jatketa. Arvostamme kaikki toisiamme sekä toistemme panosta tasapuolisesti. Jatkossa juhlistakaamme Helmi-päivänä kaikkia helmiläisiä tasapuolisesti yhteisössämme!
Mielenterveysyhdistys
Helmi ry:n vuosikokous
Tilaisuus alkoi yhteisellä kahvittelulla, jonka jälkeen siirryimme tilaisuuden varsinaiseen osuuteen. Vuosikokouksessa valittiin uudet yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle hallituskaudelle 2025–2026. Erovuorossa olivat tänä keväänä puheenjohtaja Päivi Seila, varsinaiset jäsenet Tuula Samulin, Tiina Viitanen ja Jyrki Wahlstedt sekä varajäsenet Harri Fagerlund ja Taru Reinikainen. Ehdolla hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi oli Eveliina Lafghani. Ehdolla hallituksen uusiksi jäseniksi olivat Tiina Viitanen, Ella Mustakangas, Jyrki Wahlstedt, Minna Kettunen, Eija Toiviala, Pekka Arokko, Minna Mahkonen sekä Sirkku Nyyssönen.
Puheenjohtaja Päivi avasi kokouksen klo. 16.00. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Validian toimitusjohtaja Laura Ämmälä. Kokouksen sihteeriksi
valittiin Heidi Saukkonen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin palveluohjaajat Minna Papunen ja Mika Ristiranta. Ääntenlaskijoiksi valittiin palveluohjaaja Minna Papunen ja vapaaehtoistoiminnan ohjaaja sekä hankepäällikkö Mira Martikainen.
Paikalla vuosikokouksessa oli 25 jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin yleisiä yhdistyksen asioita ja läpikäytiin vuosikertomusta 2024, vuoden 2025 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota sekä esiteltiin uutta Askel Lähemmäs -hanketta ja strategiasuunnitelmaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet sekä varajäsenet äänestettiin samalla äänestyskerralla. Puheenjohtajaksi valittiin Eveliina Lafghani. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Tiina Viitanen, Ella Mustakangas sekä Jyrki Wahlstedt. Varajäseniksi valittiin Minna Kettunen ja Eija Toiviala. Suuri kiitos ja onnittelut kaikille valituille!
Tiina Viitanen, Ella Mustakangas, Eveliina Lafghani, Roosa Tiensuu, Minna Kettunen, Timo Krohn, Jyrki Wahlstedt, Arja Sihvonen (Kuvasta puuttuvat: Sami Laihanen, Eija Toiviala ja Veera Henriksson)
Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n
uusi hallitus:
Puheenjohtaja: Eveliina Lafghani (2025–2026)
Varsinaiset jäsenet
Tiina Viitanen (2025–2026)
Ella Mustakangas (2025–2026)
Jyrki Wahlstedt (2025–2026)
Timo Krohn (2024–2025)
Roosa Tiensuu (2024–2025)
Sami Laihanen (2024–2025)
Varajäsenet
Minna Kettunen (2025–2026)
Eija Toiviala (2025–2026)
Arja Sihvonen (2024–2025)
Veera Henriksson (2024–2025)
Laura Ämmälä, Päivi Seila ja Eveliina Lafghani
Heidi Saukkonen ja Päivi Seila
Laura Ämmälä ja Heidi Saukkonen
Askel Lähemmäs -hankkeen esittely
Mitä teemme?
Askel Lähemmäs on Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n vapaaehtoistyön koulutusohjelma, jota rahoittaa STEA. Hanke alkoi huhtikuussa 2025 ja päättyy vuoden 2027 lopussa. Askel Lähemmäs -hanke koostuu kahdesta osasta:
Uusien vapaaehtoisten vertaisohjaajien kouluttaminen pääkaupunkiseudun pienempiin yhdistyksiin ja etätukihenkilötoiminnan laajentaminen Mielenterveyden Keskusliiton (MTKL) jäsenjärjestöihin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueelle
Ketä olemme?
Hankepäällikkönä toimii Helmi-talon kävijöille ja vapaaehtoisille tuttu Mira Martikainen. Hankkeen työntekijöinä aloittivat Anna-Maria Kuri ja Nina Tikkasalmi. Anna-Maria eli Ansku vastaa hankkeessa vapaaehtoisten vertaisohjaajien kouluttamisesta sekä koordinoinnista ja Nina puolestaan etätukihenkilötoiminnan kehittämisestä.
Kenelle hanke on suunnattu?
Askel Lähemmäs -hankkeen kohderyhmään kuuluvat yksinäisyyttä ja mielenterveyshaasteita kohdanneet henkilöt ja toiminnan tavoitteena on yksinäisyyden väheneminen ja osallisuuden kokemuksen vahvistuminen vapaaehtoistyön avulla.
Vapaaehtoiset vertaisohjaajat toimivat esimerkiksi ryhmänohjaajina harraste- tai vertaisryhmissä. Vapaaehtoistyö räätälöidään aina henkilön omien voimavarojen ja kiinnostuksenkohteiden mukaiseksi. Vertaisohjaajat koulutetaan ja perehdytetään tehtäviinsä ja heille järjestetään mm. virkistystoimintaa.
Etätukihenkilö toimii vapaaehtoisena tukihenkilönä yksinäisyyttä kokevalle mielenterveystoipujalle, jonka omat tukiverkostot ovat puutteelliset. Etätukihenkilötoiminnassa tapaamiset toteutetaan Teamsin tai Zoomin välityksellä tukiparin yhdessä sopimina aikoina noin kerran viikossa. Tukihenkilöiksi haetaan tavallisia, täysi-ikäisiä ihmisiä, joiden oma elämä on tasapainossa. Heidät perehdytetään tehtäväänsä ja he sitoutuvat luottamuksellisuuteen ja vaitioloon. Tukisuhde solmitaan pisimmillään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tukihenkilötoimintaan voit osallistua mistä päin Suomea tahansa.
Mikäli kiinnostut, tule juttelemaan tai laita meille viestiä! Työskentelemme paljon etänä, mutta meidät löytää myös Helmi talolta.
Askel Lähemmäs -hankkeen koulutuksista
Oletko kiinnostunut maksuttomasta vertaisohjaajakoulutuksesta?
Vertaisohjaaja -koulutuksessa löydät omat vahvuutesi ryhmäohjaajana sekä saat työvälineitä, varmuutta ja ideoita ryhmäohjaukseen.
Koulutus on Sinulle, joka haluat tarjota vertaistukea ryhmämuotoisesti ja olet itse kokenut mielenterveyden haasteita tai olet mielenterveystoipujan läheinen. Tervetulleita ovat niin vertaisohjaajuudesta kiinnostuneet kuin jo kokemusta omaavat! Lisätietoa järjestösivuilla.
Hankepäällikkö: Mira puh. 044-7774998 Vertaisohjaajien kouluttaminen: Ansku puh. 040-7586438 Etätukihenkilötoiminta: Nina puh. 040-5023718
Anna-Maria, Mira ja Nina
Saavutettavuutta yhteisön avulla
Sosionomiopiskelijan pohdintoja
Ovet auki ja mieli myös
Jos saavutettavuus olisi henkilö, se olisi se tyyppi, joka sanoo “istuhan tähän ja juodaan kupposet kahvia” riippumatta siitä, milloin olette viimeksi nähneet. Se olisi ystävällinen ja ilahtuisi aina sinut nähdessään. Mutta koska saavutettavuus ei ole henkilö vaan ilmiö, siitä puhuminen meinaa joskus jäädä puolitiehen. Liian usein keskustelu saavutettavuudesta jää ramppeihin ja fonttikokoihin, kun oikeasti pitäisi puhua myös tunnelmasta, kohtaamisesta ja siitä, miltä tuntuu, kun tulee nähdyksi tai kuulluksi.
Me, jotka tunnemme Helmi-talon, tiedämme, että täällä saavutettavuus ei ole vain asia, joka on tarkistettu listalta. Täällä se on kulttuuria, ilmapiiriä ja niitä pieniä eleitä, jotka tekevät tilasta kodin tai ainakin sen paikan, jonne on turvallista tulla, vaikka ei olisi varma, jaksaisiko olla mukana tänään.
Yhteisöllisyys on saavutettavuuden salainen supervoima
Yhteisöllisyys ei ole mitään suurta ja dramaattista, vaan sitä arkista toisen huomaamista, muttei mitenkään vaivaantunutta läsnäoloa. Täällä ei tarvitse selittää, miksi tulee tai miksi ei ole käynyt hetkeen. Jos tulet paikalle ja sinulla on hiljainen päivä, niin saa olla. Jos taas on sellainen olo, että tekisi mieli höpöttää, niin Siskon salista löytyy varmasti kuulija ja kaveri.
Yhteisöllisyys tekee tilasta saavutettavan silloinkin, kun oma olo ei ole huipussaan. Silloin, kun pää toimii ikään kuin etäyhteydellä ja yhteys pätkii. Helmissä yhteisö vetää lempeästi mukaan toimintaan tai vaikka sen kahvikupposen äärelle. Täällä saavutettavuus ei ole toiminto vaan elävä osa arkea, joka toimii. Se ei ole täydellistä, mutta se on todellista.
Opiskelijan silmin: esteetön tila, esteetön tunne
Sosionomiopiskelijana astuin Helmiin ensikertaa tietoisena siitä, että tulen tänne oppimaan ammattilaisen roolissa. Heti ensimmäisen kahvikupposen äärellä opin, että saavutettavuus ei ala arkkitehtipiirroksista, hissistä ja inva vessasta, vaan asenteesta. Täällä yhteisöllisyys ei tule valmiiksi paketoituna, vaan se rakennetaan yhdessä, kohtaaminen kerrallaan. Helmin yhteisössä saa olla osa porukkaa vain siksi, että on paikalla. Se, jos joku opettaa enemmän kuin mikään kirjallinen lähde. Kun tämä yhteisö huomioi toisen pienillä teoilla, se rakentaa sellaista saavutettavuutta, jota ei voi mitata oven leveydellä tai lavuaarin korkeaudella. Se on saavutettavuutta, joka pysyy mukana vielä silloinkin, kun sulkee oven takanaan ja astuu ulos.
Helmi, joka ei ole piilossa
Alussa totesin, että jos saavutettavuudelle pitäisi antaa kasvot, se olisi lempeä ja lämmin eli juuri sellainen, kun Helmi-talon tunnelma on. Ottaa joka päivä vastaan lämpimästi ja aamukahvin kera. Se ei säikähdä hiljaisuutta eikä hätäänny kyyneleistä. Se tietää, että joskus suurin este ei ole fyysinen, vaan tunne siitä, ettei tule kuulluksi. Onneksi Helmissä kuullaan. Joten jos vielä mietit, onko sinulla paikka täällä: tietysti on. Se on se nojatuoli nurkassa, kahvikuppi pöydällä ja se katse, joka sanoo: “Hyvä, kun tulit.” Se, jos mikä on arvokasta, kuin helmi.
Kirjoittaja on sosionomiopiskelija, joka uskoo kahvin voimaan ja siihen, että yhteisö kantaa, vaikka välillä kengät hiertäisivätkin.
Teksti: Heli Kyyhkykari
Kuva: Kuvapankki
Helsinki Recovery App - Löydä tietoa ja uusia paikkoja mobiilisovelluksen avulla
Helsinki Recovery App on Helsingin kaupungin vuosina 2020-2023 kehittämä mobiilisovellus, josta löytyy luotettavaa tietoa ja tukea elämän eri tilanteisiin ja linkkejä lisätiedon saamista varten. Recovery Appin voi ladata ilmaiseksi Play kaupasta tai App Storesta. Sovelluksen kehittämisen eri vaiheissa on ollut mukana ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Sen käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi ja käyttäjäystävälliseksi. Teksti on kirjoitettu selkokielellä ja kielivaihtoehtoja ovat suomi, ruotsi ja englanti. Sovellukseen kirjatut tiedot tallentuvat ainoastaan käyttäjän omaan puhelimeen.
Sovellus on suunnattu kaikille helsinkiläisille ja sieltä löytyy niin 3.sektorin kuin Helsingin julkiset palvelutkin. Sen avulla voi seurata unen laatua ja mielialaa, täyttää toipumismittareita ja pitää päiväkirjaa. Oma apu -sivustolta löydät luotettavaa tietoa esimerkiksi mielenterveydestä, päihteiden ongelmakäytöstä, fyysisestä terveydestä ja liikkumisesta. Liikuntasivulta pääset vaikkapa linkin avulla hel.fi -sivustolle, mistä löydät mm. ulkokuntosalit, leikkipuistot ja sisäliikuntahallit. Myös asumiseen ja asunnottomuuteen, toimeentuloon ja ihmissuhteisiin liittyvää tietoa on tarjolla. Sieltä löytyvät myös kriisi- ja päivystysnumerot ja nuorille on oma sivustonsa.
3.sektorin paikkoja sovellukseen on tallennettu 88 kpl. Paikan nimeä klikatessa esiin tulee sivu, jossa on lyhyt esittely paikasta, osoite ja linkki Google Mapsiin, puhelinnumero ja linkki paikan omille internet-sivuille. Eri palveluita voi etsiä myös hakusanalla tai karttatoiminnon avulla, jolloin löytyvät esimerkiksi omaa asuinpaikkaa lähellä sijaitsevat palvelut.
Itse olen käyttänyt Recovery Appia mm. oman toipumiseni seurantaan. Olen tarkastellut esimerkiksi nukkumista ja mielialaani viikko- ja kuukausitasolla. Yhdessä elämäni vaiheessa täytin lähes päivittäin ahdistuneisuuskyselyä. Samalla kirjasin sovelluksen päiväkirjaan ajatuksiani ja tunnelmiani. Kun tuli huonompia jaksoja, niin oli helppo päiväkirjan avulla katsoa, mitkä asiat olivat minua auttaneet silloin kun oloni oli parempi. Niiden avulla sain itseni kammettua taas parempaan vaiheeseen. Kännykkä oli aina mukanani, niin sitä oli yksinkertaista täyttää aina silloin, kun tuli tarve, vaikka junassa istuessa.
Myös työssäni kokemusasiantuntijana käytän sovellusta paljon, kun yhdessä asiakkaideni kanssa etsimme heille esimerkiksi sopivaa 3. sektorin paikkaa tai millaisia liikuntamahdollisuuksia kaupunki tarjoaa. Moni asiakkaistani onkin ottanut sovelluksen ilolla vastaan ja ladannut sovelluksen tutustuakseen siihen rauhassa itsekseen. Recovery Appia voivat työssään käyttää apuna myös ammattilaiset.
Recovery Appin parhaita puolia on se, että saman sovelluksen alle on kerätty niin paljon monipuolista tietoa. Recovery App on hyvä apuväline, kun miettii itselleen mielekästä tekemistä, etsii työkaluja mielen hyvinvointiin tai vaikka unettomuuden omahoitoon. Ei enää välttämättä tarvitse harhailla internetin loputtomilla sivustoilla vaan kannattaa kokeilla Recovery Appia.
Teksti: Tuula Samulin, kokemusasiantuntija Kuva: Helsingin kaupunki
Digipulmiin ei tarvita tuuria, vaan luuria.
Kaipaatko selväsanaista, luotettavaa apua tietokoneen, älypuhelimen tai asiointipalveluiden käyttöön? Päivystämme Helsingin kaupungin
Digituessa juuri sinua varten. Ja autamme ihan maksutta – nyt myös puhelimessa ja chatissa!
Soita Digitukeen: 09 310 10011
Tai chattaa: digituki.hel.fi
Ma–pe klo 9–12
Mielenterveyspooli edistää mielenterveysoikeuksia
Mielenterveyspooli on laaja verkosto, jossa mielenterveysjärjestöt ovat yhdistäneet voimansa vaikuttaakseen mielenterveyspolitiikkaan ja -palveluihin. Mielenterveysyhdistys Helmi ry on Mielenterveyspoolin jäsen. Mielenterveyspooli vaikuttaa yhteiskunnassa monilla keinoilla sen puolesta, että mielenterveyden ongelmia kokevien ihmisten ja heidän läheistensä saama tuki vahvistuisivat. Haluamme, että mielenterveyspolitiikka tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia ja kuulumista yhteiskuntaan.
Mielenterveyteen liittyviä perus- ja ihmisoikeuksia kutsutaan mielenterveysoikeuksiksi. Ne tuovat mielenterveyden näkökulman perus- ja ihmisoikeuksiin sekä niiden seurantaan ja valvontaan. Mielenterveysoikeuksien pohjana on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määritellyt yleismaailmalliset ihmisoikeudet sekä perustuslain mukaiset perusoikeudet. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tukee mielenterveyttä. Mielenterveysoikeudet ovat yksi hallituksen hyväksymän kansallisen mielenterveysstrategian (2020–2030) painopisteistä.
THL on laatinut palveluiden saavutettavuudesta tarkastuslistan. THL:n mukaan on varmistettava, että kaikkien väestöryhmien on mahdollista hyödyntää palveluja yhdenvertaisesti ja että palveluja on tarjolla riittävästi suhteessa eri väestöryhmien tarpeisiin. THL:n listan mukaan saavutettavuuden ulottuvuuksia ovat
- Palvelujen edullisuus
- Palvelujen ymmärrettävyys
- Palvelujen sijoittuminen
- Rakennetun ympäristön esteettömyys
- Viestintä ja vuorovaikutus
Myös saavutettavuus kuuluu perus- ja ihmisoikeuksiin. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, onko eri palveluita helppo käyttää ja esimerkiksi eri tapahtumiin ja toimintaan helppo osallistua. Sosiaalinen saavutettavuus viittaa ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyviin asioihin. YK:n vammaissopimuksessa esteettömyys on määritelty ihmisoikeudeksi. Se merkitsee fyysisen ympäristön ja tilojen sekä henkisen ja sosiaalisen ympäristön saavutettavuutta sekä palveluiden ja tuotteiden helppokäyttöisyyttä. Esteettömyys merkitsee myös vuorovaikutukseen ja tiedonsaannin saavutettavuuteen liittyviä asioita. Vammaisyleissopimus antaa suojaa myös ihmisille, joilla on mielenterveyden ongelmia.
- Palveluissa käytettävä kieli
- Mahdollisuus käyttää palvelua erilaisissa asiointikanavissa
Mielenterveyspooli osallistuu vuosittain Pride-kulkueeseen. Kuva: Kalle Erkkilä
- Palvelujen sosiaalinen turvallisuus ja
- Kunnioittava ja yhdenvertainen kohtelu.
Mielenterveyden näkökulmasta saavutettavuus voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi näitä asioita:
- Voiko luottaa siihen, että ei tule syrjityksi mielenterveyden ongelman vuoksi
- Etukäteen on saatavilla tietoa siitä, mitä tapahtuu ja keitä osallistuu
- Tilasta voi poistua helposti ja siihen on lupa
- Osallistujilta ei edellytetä puhumista tai muuta esiintymistä
- Toimintakyvyn vaihteluun suhtaudutaan ymmärtävästi
- Osallistuminen ei edellytä sitoutumista osallistumiseen säännöllisesti, vaan voi osallistua omien voimavarojen mukaan
- Osallistuminen on mahdollista etäyhteydellä
- Osallistuminen on mahdollista ilman kameran laittamista päälle
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkaisi vuonna 2024 tarkastuskertomuksen nuorten mielenterveysja päihdepalveluista hyvinvointialueilla. Sen mukaan palveluissa on paljon alueellisia eroja. Palvelujen saavutettavuutta on kehitetty useimmilla alueilla esimerkiksi tarjoamalla nuorille erilaisia digitaalisia ratkaisuja ja liikkuvia palveluita. Useimpiin perustason palveluihin pääsee ilman lähetettä. Matalan kynnyksen walk in -palvelut olivat toukokuussa 2024 vielä kohtuullisen harvinaisia. Etävastaanottojen rooli vaihteli alueittain, ja nuorten suosimia viestintäsovelluksia käytettiin palveluissa vain harvoin. Kotiin vietäviä palveluja tarjottiin vähän, ja ostopalvelut aiheuttivat vaihtuvuutta henkilöstössä. Vain harva alue keräsi nuorilta systemaattisesti palautetta palvelujen kehittämiseksi. Saavutettavuus liittyy mielenterveyteen myös niin, että mielenterveyspalveluiden, kuten muidenkin palveluiden ja toiminnan, täytyy olla saavutettavia monenlaisille ihmisille. Tämä voi tarkoittaa muun muassa sitä, että:
- Mielenterveyspalveluita on tarjolla eri kielillä tai tulkattuna, ottaen erityisesti huomioon suomen- ja ruotsinkielisten, viittomakielisten ja alkuperäiskansa saamelaisten kielelliset oikeudet
- Mielenterveyspalveluiden ammattiosaamiseen kuuluu tunnistaa syrjinnän ja vähemmistöstressin vaikutus mielenterveyteen
- Mielenterveyspalveluissa toimitaan antirasistisesti
- Mielenterveyspalveluissa ymmärretään sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta ja eri perhe- ja suhdemuotoja
- Mielenterveyspalveluissa ei tehdä oletuksia ihmisen sukupuolesta, ihmissuhteista, kielitaidosta, taustasta, toimintakyvystä ja vastaavista, vaan annetaan tilaa moninaisuudelle
- Mielenterveyspalvelut järjestetään fyysisesti saavutettavalla tavalla aisti- ja liikuntavammaisten henkilöiden näkökulmasta
- Mielenterveyspalveluissa otetaan huomioon neurokirjolla olevat ihmiset
- Mielenterveyspalveluita on mahdollista käyttää etäyhteydellä
- Vammaisille ihmisille tarkoitetut kuljetuspalvelut toimivat hyvin
- Mielenterveyspalveluiden toimintakäytännöt, kuten ajan varaaminen ja peruuttaminen ja palautteen antaminen ovat saavutettavia.
Miten Mielenterveyspooli edistää saavutettavuutta?
Mielenterveyspooli tekee vaikuttamistyötä muun muassa antamalla asiantuntijalausuntoja lainvalmisteluun ja kannanottoja ajankohtaisista aiheista. Niissä nostamme esiin yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä asioita. Olemme viime vuosina puuttuneet esimerkiksi hallituksen toteuttamiin toimeentulon leikkauksiin. Köyhyys tekee elämästä vaikeampaa. Moni mielenterveyden häiriöitä sairastava ihminen on köyhä, koska työkyky tai voimavarat eivät riitä työssä käymiseen.
Mielenterveyspooli kampanjoi alue- ja kuntavaaleissa mielenterveyden puolesta. Nostimme vaaliteemoissa esiin mielenterveysoikeuksia. Tavoittelemme sitä, että kunnat tekisivät kaikista palveluistaan saavutettavia myös mielenterveystoipujille ja neurokirjon ihmisille ja edistäisivät mielenterveystoipujien osallisuutta. Haluamme, että hyvinvointialueet varmistavat mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden ja omakieliset palvelut sekä huolehtivat mielenterveyspalveluiden henkilöstön moninaisuus- ja yhdenvertaisuusosaamisesta.
Kaikilla organisaatioilla, kuten esimerkiksi viranomaisilla, yrityksillä ja järjestöillä, on velvollisuus varmistaa toimintansa saavutettavuus. Tähän on onneksi myös paljon keinoja. Laajempi tietoisuus mielenterveydestä ja stigman väheneminen tukevat myös saavutettavuuden paranemista. Mielenterveyspoolin jäseninä on useita järjestöjä, jotka ovat mielenterveystoipujien tai eri psyykkisiä sairauksia sairastavien ihmisten itse perustamia. Toivon, että toimintamme tuntuu kaikille mukana oleville turvalliselta ja yhdenvertaiselta, ja että tavat osallistua toimintaan ovat helppoja ja ymmärrettäviä erilaiset toimintakyvyt huomioon ottaen. Tässä on varmasti paljon parantamisen varaa. On tärkeää, että me mielenterveyskentän toimijat muistamme kehittää myös omaa toimintaamme saavutettavammaksi.
Teksti: Aija Salo, Mielenterveyspoolin pääsihteeri
Mielenterveys ja saavutettavuus
Suomi on maailman onnellisin maa ja siitä huolimatta meillä lapset ja nuoret ahdistuvat ja masentuvat sankoin joukoin. Avun tarve on kasvanut vuosi vuodelta. Olen sitä mieltä, että apua mielenterveysongelmin on ollut vaikea saada tai ainakin avun saaminen on ollut aina hidasta. Sama koskee terapiaa. On hyvää tuuria, jos saa hyvän terapeutin. Itse pitää olla asiassa aktiivinen ja sitoutua terapiaan.
Olen tullut siihen tulokseen, että yhteiskunnassamme on syvällä jotain pahasti vialla, koska väkivalta ja rikokset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Olen pohtinut miten edellisten sukupolvien sotakokemukset ja puhumattomuuden kulttuuri ovat vaikuttaneet asiaan. Sodassa traumatisoituneet monesti vaiennettiin ja leimattiin hölmöiksi ja typeriksi. Perheissä heidät jätettiin monesti jopa arkisten tapahtumien ulkopuolelle esim. yhteisten ruokahetkien ulkopuolelle syömään yksin eri huoneeseen. Myös vakivalta ja ankara kuri siihen aikaan on voinut vaikuttaa lapsiin ja sitten siirtyä siitä jatkumona seuraaviin sukupolviin.
Minun nuoruudessani 1980- luvulla stigma mielenterveysasioissa oli kova. Asioista ei juuri puhuttu tai kirjoitettu esim. lehdissä. Koulussa ei myöskään puhuttu asiasta mitään. Niinpä sairastuessani paniikkihäiriöön tuli ensimmäiset lehtijutut asiasta ja sitä pidettiin silloin uutena ilmiönä, jopa ”muotisairautena”. Työpaikalla siitä sai kokea häpeää työpaikan menettämisen ja leimaamisen takia. Niinpä en kertonut asiasta edes työtovereille silloin sen tarkemmin. Nyt näistä asioista puhutaan avoimemmin ja tänä keväänä on tullut voimaan terapiatakuu, joka takaa
alle 23- vuotiaille hoitoa kuukauden sisällä, kun hoidon tarve on todettu lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveysongelmiin. Tämä on hieno asia toteutuessaan. Tärkeintä nuorelle on saada keskusteluapua nopeasti, jotta ongelmat ei mutkistu ja mene umpisolmuun. Jonossa odotellessa asiat eivät yleensä selkene. On oleellista, että on joku, joka kuuntelee ja myötäelää nuoren kanssa. Liian usein joutuu kohtaamaan vähättelyä. Se ei ole hyväksi nuoren kehitykselle ja jatkolle elämässä eteenpäin.
Terapiatakuun huono puoli on se, että se on lyhytpsykoterapiaa tai muita psykososiaalisia hoitomuotoja. Se ei siis ole pääsy pitkään psykoterapiaan. Se voi tuntua ongelmien vähättelyltä, kun nuorelle tarjotaan vaan ”lyhytterapiaa”, jota voi tarjota, vaikka koulukuraattori. Terapiatakuun mukaisiin lyhyisiin hoitomuotoihin kannattaa suhtautua kuitenkin avoimin mielin, koska kaikki mielenterveytensä kanssa kamppailevat eivät tarvitse erikoissairaanhoitoa ja pitkäaikaista psykoterapiaa vaan selviävät lyhyellä 10 kerran täsmähoidolla. Suomessa on vaan totuttu pitkiin ja kauan kestäviin psykoterapioihin. Henkilökohtaisesti kannatan Kelan korvaamaa 3- vuotista psykoterapiaa, jonka olen nuorena käynyt. Koin silloin, että siitä oli minun kohdallani oleellinen apu työ- ja kotielämässä. Meistä jokainen voi harrastaa mielenterveyttä ylläpitäviä hyviä tekoja ja toimia mm. tavata ystäviä, harrastaa itselle mieluisia asioita kuten kulttuuri, taide yms. ja liikuntaa sekä ulkoilua ja käydä vaikkapa mielenterveysyhdistyksessä kahvilla tai yhteisillä retkillä.
Mukavaa kesää!
Teksti ja kuva: Tarja Ruusunen
Onko psykoterapia saavutettavissa kaikille sitä tarvitseville?
Oma terapiapolkuni on pitkä, sairastuin psyykkisesti jo täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Aloitin Kelan kuntoutusterapian 22-vuotiaana ja kävin sitä maksimimäärän, kolme vuotta. Jatkoin terapiaa sen jälkeen omalla kustannuksellani lähes seitsemän vuoden ajan lähiomaisen taloudellisen tuen avulla. Olin myös kokopäivätyössä ja asuin edullisessa työsuhdeyksiössä, mikä myös taloudellisesti mahdollisti terapiassa käynnin. Lopulta aloitin työeläkelaitokseni ammatillisen kuntoutuksen ja onnistuin suorittamaan ammatillisen perustutkinnon ja terapiaani lopeteltiin käyntikertoja harventaen. Elämässä kaikki ei kuitenkaan mene niin kuin suunnittelemme. Psyykkinen sairauteni oli niin vakava, että jouduin hakemaan kuntoutustukea, joka lopulta muuttui toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. Jätin kertaalleen eläkkeen lepäämään ja luovuin koko eläkkeestäkin lopulta, mutta psyykkiset oireeni palasivat aina uudelleen ja sain eläkkeeni takaisin. Minun oli myönnettävä, että olin osatyökykyinen.
Tämän vuosikymmenen alussa minulle avautui mahdollisuus päästä lyhytpsykoterapiaan opiskelijapsykoterapeutille psykiatrian poliklinikkani kautta. Tämä oli käänteentekevää. Sain sellaisia oivalluksia, joiden avulla oireeni loppuivat pysyvästi. Jatkoin lyhytpsykoterapiani jälkeen samalla psykoterapeutilla Helsingin kaupungin myöntämällä palvelusetelillä hänen valmistuttuaan. Tätä terapiaa on jäljellä vielä vuosi ja psyykkinen vointini on kohentunut yhä edelleen.
Onko psykoterapia pitkäaikaissairaiden saavutettavissa? Omakustanteisesti harvan tulot riittävät terapian kuluihin. Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Eli sitä ei myönnetä toistaiseksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleville. Psykiatrian poliklinikoilta saa harvoin psykoterapiaa ja ryhmät ovat usein oireidenhallintaryhmiä, toimintaterapeuttisia tai vertaistukeen pohjautuvia ryhmiä. Ne ovat toki hyviä, mutta joskus myös psykoterapeuttisista ryhmistä voisi olla apua. Ja joskus, kuten minun, oli onni päästä yksilölyhytpsykoterapiaan.
Kun Kelan kuntoutuspsykoterapia ei ole pitkäaikaissairaiden saavutettavissa, onko muita vaihtoehtoja?
Kela järjestää psykoterapiaa myös vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Se on suunnattu henkilöille, joiden sairaus tai vamma on niin vaikea, että se haittaa huomattavasti arkea, ja joille arjen toiminnoista
selviytyminen on vaikeaa. Helsingin kaupunki myöntää myös palveluseteleitä psykoterapiaan. Helsingissä terveyskeskuksesta voi saada maksimissaan 20 kerran lyhytpsykoterapiapalvelusetelin ja erikoissairaanhoidosta palvelusetelin kuntoutuspsykoterapiaan, jonka kesto on maksimissaan kolme vuotta. Jotkut yhdistykset tarjoavat myös maksuttomia lyhytkestoisia yksilökeskusteluja. Esimerkiksi Valkonauhaliitto Helsingissä tarjoaa lyhytkestoisia maksuttomia yksilökeskusteluja kaiken ikäisille, vähävaraisille sekä erilaisista vaikeuksista kärsiville henkilöille. Myös useat seurakunnat järjestävät alle 29-vuotiaille walk-in terapiaa, joka on anonyymia ja maksutonta. Toiminta on lähtökohtaisesti kertaluonteista, mutta halutessaan voi tulla juttelemaan uudelleenkin.
Psykoterapeuttiopiskelijat tarjoavat psykoterapiaa edullisemmin kuin jo valmistuneet psykoterapeutit. Koulutus- tai opiskelijapsykoterapiaan ei tarvitse itse maksavana lähetettä. Koulutuspsykoterapiaan kuuluu aina työnohjaus, eli psykoterapeuttiopiskelija käsittelee hoitosuhdetta kokeneen työnohjaajan kanssa luottamuksellisesti ja anonyymisti. Psykoterapeuttiopiskelijat ovat suorittaneet vaaditut opintonsa ja ovat saaneet koulutuksen terapiatyön perusteisiin. He ovat myös aloittaneet kliinisen harjoittelun ja saavat ohjausta kokeneemmalta terapeutilta. Psykoterapeuttiopiskelijoiden vastaanottohinnat alkavat noin 50 eurosta/kerta.
Lasten ja nuorten terapiatakuu on astunut voimaan 1.5.2025. Sen myötä lapset ja alle 23-vuotiaat saavat maksutonta lyhytpsykoterapiaa tai psykososiaalista hoitoa viimeistään 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun avun tarve on todettu. Oireet kartoitetaan perusterveydenhuollossa. Aika näyttää kuinka uudistus lähtee liikkeelle hyvinvointialueilla. Uudistus on hyvä, mutta toteutui alemmalla ikärajalla kuin useat kansalaisjärjestöt olisivat halunneet. Kaikkein parhaiten psykoterapia on työelämässä tai sinne suuntaavien saavutettavissa joko omakustanteisesti tai Kelan kuntoutuspsykoterapiana. Onneksi pitkäaikaissairaille on kuitenkin vaihtoehtoja, vaikkakin vaikeammin saavutettavia, sillä psykoterapia voi olla hoitomuotona hyvinkin vaikuttava niille, joille se sopii.
Teksti: Pia Rainio, koulutettu kokemusasiantuntija KoKoA ry:n hallituksen jäsen ja sihteeri Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsen
HALLITUKSEN
VIIKKONI KUVINA
EVELIINAN
PUHEENJOHTAJA VIIKKO
MAANANTAI
Työviikko alkaa vauhdikkaasti kokouksilla ja vaikuttamistyössä. Pikkuparlamentin edessä oli ihana pysähtyä katsomaan kukkivia kirsikkapuita ja kevät maisemaa.
TORSTAI
Iltakävelyllä ihana auringonlasku, tämä kevät on ollut melkoisen kylmä mutta kirkkaalla säällä silmiä hiveleviä auringonlaskuja.
TIISTAI
Kollegan kanssa lounastapaamisella. Koska mielen hyvinvointi koostuu minulla pienistä hetkistä ja kauniista asioista, jotka pysäyttävät. Niin tämä pieni sushi lautanen pysäytti minut hetkeksi ja oli pakko ottaa kännykkä räpsy.
PERJANTAI
En ole mikään urheilun harrastaja mutta käyn aina silloin tällöin Kendon vapaissa harjoituksissa. Aikaisemmin kävin Kendo treeneissä säännöllisesti, mutta nyt vain silloin tällöin, kun aika antaa myöden. Kendo on miekkailu laji, joka vaatii keskittymistä ja tuo ihanan irrottautumisen arjesta ja on minulle tapa nollata viikko. Arvaa kuka on kuka?
SUNNUNTAI
Viileästä ilmasta huolimatta, ihanaa puuhailla hetki kotipihalla ja ihastella kevättä
KESKIVIIKKO
Helmi ry:n puheenjohtaja tehtävään valmistautumista ja perehtymistä yhdistykseen, sen toimintaan. Oli innostava istua perehtymässä yhdistykseen huomaamatta, että aika kului siivillä, kun tutustuin kaikkeen toimintaan mitä yhdistys tekee.
LAUANTAI
Viikonloppuna on ihana viettää hidasta elämää. Rakastan lukemista ja usein kirppareilta tarttuu mukaan kirjoja. Parhautta on upota jonkin uuden kirjan äärelle ja viettää päivää lukien ja oleillen.
TALOUS- JA TIINAN
HALLINTOVASTAAVA VIIKKO
MAANANTAI
Pitkät metsälenkit Iitan ja Alman kanssa on ihan parasta ulkoilua ja liikuntaa!
TORSTAI
Etätyöpäivä – täällä työskentelen silloin, kun en ole talolla.
TIISTAI
Kirjat <3 Luen paljon ja nimenomaan fyysisiä kirjoja. Seuraavaksi lukulistalla Sixten Korkmanin tietokirja Talous ja humanismi.
PERJANTAI
Radion sinfoniakonsertti Musiikkitalolla, aina ainutlaatuinen kokemus.
SUNNUNTAI
Hetkeksi malttoivat poseerata - Almalla työhanska suussa, nappasi sen maasta ja paineli karkuun, tämä on selvä merkki siitä, että nyt pitäisi leikkiä.
KESKIVIIKKO
Joogaan lähdössä. Aloitin viime syksynä joogan uudelleen monen vuoden tauon jälkeen ja on siitä saakka pysynyt osana viikoittaista rutiinia.
LAUANTAI
Juoksemisen riemua!
Kirjoitettu aikaan
Runoja
Ota minulle maailma. Ota minulle rauha.
Katsoin selkäsi kaareutumia kauan.
Kaikkosivat.
Kannoin hiuksenhienosti suruni.
Näetkö nuo keltaiset karusellit?
Lapset: Iloiset.
Suruisat. Mutta leikkivät.
Mekin kiepuimme
Onnellisina
Surullisina
Sinä minä:
Jotta se mikä niin kosketti, on:
Kaikkein tärkeintä on:
Sinun: Muistettava.
Minun: Muistettava.
Olen kirjoittanut sinulle
Olet kirjoitettu minun aikaani
Olen kirjoittanut sinulle: Syleilyni
Maailma ja rauha. Olen sinussa.
Katso, kuinka kaunis on karuselli:
Lapset; kannetut, kieppuvat, liikkuvat.
Lapsi luottaa.
Katja Lahdenranta
Tulisen rakkauden odottaminen
Kainalosauva nojaili asekaappiin. Kun se ei auennut, tuli kävelykepistä kainalosauvalle kulissisuhde.
Miltsu Sinulle
Hyvyys seuratkoon sinua elämäsi matkalla
Aurinko paistakoon polullesi
Sade virvoittakoon sieluasi Pyydä voimaa päiviisi
Sirkka-Liisa
Vitsi
-Miksi te kävelette festarialueen ulkopuolella? -Me kierrämme festareita.
Miltsu
Taide tuo yhteen - opinnäytetyön esittely
Nimeni on Selma Dahhouki, ja olen ollut työharjoittelijana Helmi-talolla keväällä 2025. Olen sosionomiopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulussa, ja olen saanut ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä opinnäytetyöni yhteistyössä Helmin kanssa.
Opinnäytetyöprosessi alkoi jo syksyllä 2024, kun otin yhteyttä Helmiin yhteistyön merkeissä. Olin aiemmin toiminut vapaaehtoisena Helmissä tukihenkilönä vuonna 2022 ja tiesin, että Helmin toimintaan kuuluu runsaasti taidelähtöisiä ryhmiä, joissa osallistujat voivat ilmaista itseään, saada vertaistukea ja oppia uusia taitoja. Nykyiset tutkimukset osoittavat, että osallistuminen yhteisölähtöisiin taideryhmiin voi tukea mielenterveystoipujien toipumisprosesseja –erityisesti silloin, kun toiminta tapahtuu turvallisessa ja voimaannuttavassa ympäristössä. Tämä teema kiinnosti minua, ja se johdatti minut tekemään opinnäytetyöni tästä aiheesta. Olin erityisen kiinnostunut taideryhmistä ja siitä, millaisia kokemuksia osallistujilla oli niistä.
Opinnäytetyöni ideana oli hyödyntää toimintatutkimuksen menetelmää Helmin yhteisölähtöisten taideryhmien kehittämisessä. Tämä tarkoitti yhteistyötä ryhmien osallistujien kanssa ja oppimista heidän kokemuksistaan. Halusin tuoda osallistujien äänet esiin sekä tukea heitä tunnistamaan kehittämiskohteita ja tekemään muutoksia, jos he kokivat siihen tarvetta.
Järjestin ja ohjasin neljä työpajaa, jotka pidettiin helmikuussa ja maaliskuussa 2025. Työpajoissa teimme yhdessä pieniä taideharjoituksia ja keskustelimme olemassa olevien taidetyöpajojen eri puolista. Kolme ensimmäistä työpajaa oli teemoitettu, ja viimeisessä pohdimme yhdessä aiemmin esiin nousseita asioita. Prosessin aikana kävi ilmi, että osallistujille tärkeää oli vertaissuhteet sekä ryhmien ohjaajien että toisten osallistujien kanssa. Rentoa ilmapiiriä ja vapautta tehdä taidetta omalla tavalla pidettiin tärkeänä –samoin kuin ryhmien energisyyttä ja yhteishenkeä. Osallistujat kokivat myös tärkeäksi sen, että heidän töitään oli esillä Helmi Galleriassa ja että he saivat palautetta yhteisöltä. He kertoivat, että ryhmät ovat saavutettavia ja tasa-arvoisia, ja että he voivat vaikuttaa tarjottaviin toimintoihin ja ryhmiin.
Osallistujat nostivat esiin myös joitakin asioita, joita he haluaisivat muuttaa taideryhmissä. He toivoivat, että Ateljee Aatosta voisi siivota ja järjestää, ja että Helmi Gallerian näyttelyitä markkinoitaisiin laajemmin. He puhuivat, että voisivat tehdä yhdessä suuren yhteistaideteoksen, ja ideoivat yhteisnäyttelyä Helmin ulkopuolelle, johon voisi hakea rahoitusta. Prosessin myötä sain tutustua osallistujiin ja nautin ajasta heidän kanssaan. Pääsin heidän kokemustensa kautta näkemään, miten Helmin taideryhmät tukevat osallistujia heidän omasta näkökulmastaan. Tämä oli minulle opiskelijana todella arvokas kokemus.
Teksti ja kuvat: Selma Dahhouki
Lähiluonnon saavutettavuus
Voiko pieni luontokokemus keskellä kaupunkia olla yhtä merkityksellinen, kuin retki kansallispuistoon?
Kyllä. Luonnolla on jokaiselle henkilökohtainen merkitys ja jokaiselle luonnossa oleminen tuottaa erilaisia tuntemuksia. Joku toinen voi tarvita totaalista hiljentymistä kansallispuistossa mutta toiselle kaupunkiympäristön kukkapuisto voi riittää rentoutumiseen ja luontokokemuksen saavuttamiseen.
Millaiset esteet voivat vaikeuttaa lähiluontoon pääsyä?
Useimpiin lähiluontokohteisiin sekä kansallispuistoihin pääsee julkisella liikenteellä. Kaikkiin kohteisiin ei kuitenkaan välttämättä ole helppo pääsy julkisella liikenteellä, jolloin luontoon pääseminen voikin olla haastavampaa. Luonnossa maasto ja sen epätasaisuus sekä korkeuserot voivat tehdä luontokohteesta esteellisen. Helsingin kaupungin nettisivuilta löytyy luontokohteiden saavutettavuusinfot, tästä esimerkkinä Sipoonkorven kansallispuiston Storträskin vaativa mutta esteetön reitti. Mikäli ei pääse kansallispuistoihin, löytyy aika lailla kaikista kaupunginosista puistoalueita kuten Lapinlahden puisto tai Roihuvuoren kirsikkapuisto.
Kuinka lähiluontoon menosta voisi saada rutiinin?
Kuten kaikesta muustakin, se tulee aikatauluttaa itselleen ja laittaa se omaan viikko-ohjelmaan. Lähiluontoon meneminen voi olla lähipuistossa hetken hengittely matalalla kynnyksellä oman jaksamisen mukaan. Kun jostain asiasta tekee itselleen mahdollisimman helpon, on siitä helpompaa rakentaa itselleen osa uutta rutiinia.
Miten luonnossa oleminen voi vaikuttaa hyvinvointiin?
Todella monella tapaa. Luonnossa liikkuminen ja oleilu vaikuttaa positiivisesti fyysiseen hyvinvointiin kehon ja sen lihasten liikkuvuuden avulla sekä vaikuttaen positiivisesti tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon ja alentaen verenpainetta. Tutkimusten mukaan luonto vaikuttaa verenpaineen alentamiseen kaikilla ihmisillä, jotka luonnossa liikkuvat. Luonto on siis tässä asiassa lääke kaikille! Liikunta ehkäisee myös muistisairauksia. Psyykkiseen hyvinvointiin luonto vaikuttaa mm. Lieventämällä masennuksen oireita sekä laskemalla ahdistuneisuuden tunteita.
Millaiset roolit/vaikutukset kouluilla tai työpaikoilla voi olla lähiluonnon saavutettavuuteen?
Kouluissa ja työpaikoissa voisi tehdä enemmän retkiä ja työhyvinvointipäiviä luontoon. Työpalaverit voisi hoitaa kävelypalavereina ulkona ja koulussa liikuntatuntien sijoittuminen useammin luontoon jumppasalin sijaan. Koulujen kuvataidetunneilla voisi maalata ulkona metsässä luonnon värejä ja muotoja. Mahdollisuudet ovat rajattomat!
Voiko itse vaikuttaa lähiluonnon saavutettavuuteen?
Tottakai voi! Luonnossa liikkuminen täytyy pitää puheissa ja oikeasti lähteä sinne kun on mahdollisuus. Tutuille voi suositella ulkoilualueita joita tietää ja esteettömät reitit ovat hyviä suosituksia. Helmissä on paljon retkiä, jotka suunnitellaan niin, että kohteisiin meneminen itsenäisesti omalla ajalla olisi myös mahdollisimman helppoa. Käymme vuoden aikana monissa eri luontokohteissa!
Teksti ja kuva: Johanna Norring
Oletko A vai B - tai kenties X?
90-luvulla, kun Suomi oli laman kourissa, käytiin vilkasta keskustelua siitä, kuinka ihmiset ovat jakautumassa A- ja B-kansalaisiin. Tämä jako näkyi myös terveydenhuollossa. Niillä, joilla oli töitä, oli myös mahdollisuus päästä ilmaiseen työterveyshuoltoon.
Työelämän ulkopuolelle syystä tai toisesta jääneet joutuvat enimmäkseen turvautumaan julkiseen sektoriin ja sen tarjoamat palvelut eivät aina ole niin laadukkaita kuin työterveyshuollon. Myös hoitoon pääsy on nopeampaa työterveyshuollossa kuin julkisella sektorilla. Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, kuinka hallitus on leikannut mielenterveyteen suunnattuja rahoja. Näillä leikkauksilla on ollut erityisesti vaikutusta julkisen sektorin palveluihin.
Joskus kannattaa kärjistää ja vaikka jako A- ja B-kansalaisiin tuntuu mustavalkoiselta ja mustavalkoinen ajattelu ei yleensä vastaa todellisuutta, jossa on myös harmaan sävyjä, niin mielestäni tämä jako kuvaa nykyhetken tilannetta Suomessa. Työelämän ulkopuolelle jääneillä on suuremmat riskit kokea mielenterveyden ongelmia. Heiltä monesti puuttuu se itsearvostus ja sosiaalinen ympäristö, minkä työyhteisö antaa - ja he tietysti tulevat yleensä taloudellisesti heikommin toimeen.
On vaikea keksiä ratkaisuja tähän ongelmaan, sillä rahasta on pulaa. Tässä tilanteessa kolmannen sektorin mielenterveyttä tukevien palveluiden roolin merkitys korostuu. Vaikka erilaiset mielenterveysyhdistykset eivät voi tarjota hoitoa akuuttiin kriisiin, ne tarjoavat palveluita, jotka ehkäisevät näitä kriisejä. Vaikka Helmin määrärahoja on leikattu ja toimintoja joudutaan supistamaan, Helmi tarjoaa edelleen kävijöille paikan, missä voi kohdata muita ihmisiä. Tämä on arvokasta, ja uskon että monille se on elintärkeää.
Omalla kohdallani olen viime aikoina viettänyt enemmän aikaa kotona ohjelmointitaiteen parissa. Se on tarjonnut minulle keinon ilmaista itseäni, kokea merkityksellisyyttä ja osallisuutta – toisenlaisen yhteyden maailmaan. Elämä ei aina sovi A- tai B-kansalaisen muottiin. Ehkä olenkin X-kansalainen – sellainen, joka rakentaa omaa paikkaansa yhteiskunnassa taiteen, ajattelun ja uuden kokeilun kautta. On tärkeää, että yhteiskunta tunnistaa myös tällaiset elämänmuodot arvokkaiksi ja tukemisen arvoisiksi.
Teksti: Petri Keckman
Esteettömyys mielenterveyspalveluissa on tärkeää
Helsingin Vammaisneuvostossa mielenterveyssektorin edustajana fyysinen esteettömyys oli paljon esillä. Toin uutena keskusteluun psyykkisen esteettömyyden kuten esimerkiksi kun jumittuu kotiin. Ainakin Helmi ry ja Majakka ry mielenterveysyhdistykset ovat ohjaajiensa käynneillä auttaneet kotiinsa jumittumassa olleita asiakkaita. Saavutettavuutta käynneillä on saanut ainakin psyykkisenä helpotuksena.
Teksti ja kuva: Allan
Yhteiskunnalliset vaikuttamismahdollisuudet
Kokemustieto osaksi päätöksentekoa
Kokemustieto nousi kaikkien huulille vuonna 2009, kun kokemusasiantuntijuuden roolin vahvistamista ehdotettiin Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Mieli 2009). Eteläsuomalainen Mielen avain – hanke syntyi syksyllä 2009. Mukaan lähti 35 kuntaa, jotka muodostivat 13 osahanketta. Hankkeessa järjestettiin myös Mielen avain -kokemusasiantuntijakoulutuksia. Koulutuksien lähtökohtana oli tukea asiakkaan henkilökohtaista kuntoutumisprosessia passiivisesta palveluiden vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi. Vuonna 2012 Mielen avain -kokemusasiantuntijakoulutuksista valmistuneet kokemusasiantuntijat perustivat oman kokemusasiantuntijayhdistyksen KoKoA –Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry:n. Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia kokemusasiantuntijuuden ja kokemustiedon edistäjänä ja edunvalvojana koko Suomessa.
Yhdistyksen tavoitteena oli myös poistaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja tuoda jäsenistönsä kautta mielenterveys- ja päihdepalveluihin asiakkaan näkökulma ja osallisuus sekä kehittää palveluja yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa. Myöhemmin yhdistys teki sääntömuutoksen ja tavoitteet laajentuivat mielenterveys- ja päihdepalveluista koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kokemusasiantuntijat ovatkin toimineet jo pitkään
terveys- ja sosiaalipalveluissa esimerkiksi ohjaten erilaisia ryhmiä, pitämällä vastaanottoja ja olemalla kehittämisryhmien jäseniä. Yhteiskunnan päättävissä elimissä kokemusasiantuntijoita on kuitenkin nähty vasta harvoin.
Kokemusasiantuntijat ja etenkin mielenterveyskuntoutujat osallistuvat harvoin poliittiseen toimintaan, joka olisi yksi suuri väylä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Suomessa. Poliittisissa puolueissa on mahdollisuus ajaa itselle tärkeitä asioita lainsäädäntöön asti, tästä on hyvänä esimerkkinä juuri voimaantullut Terapiatakuu alle 23-vuotiaille. Poliittiseen toimintaan rohkenee silti vain harva lähteä.
Helsingissä on kehitetty ainutlaatuinen kokemusvaikuttajakoulutus nuorille aikuisille, joka on osa Etappi ry:n Koala-ryhmän toimintaa. Kokemusvaikuttajakoulutuksen tavoitteena on luoda avoimempaa keskusteluilmapiiriä ja hälventää mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa ja tuoda mielenterveysteemoja päättäjien ja yleisön tietoon ja olla mukana kehittämässä ja suunnittelemassa parempia palveluja. Koulutuksen aihealueita ovat oma kokemusasiantuntijuus, mielenterveys, aktiivisuus, viestintä ja media, poliittinen vaikuttaminen, yhdistystoiminta ja vaikuttaminen, esiintymis- ja vuorovaikutustaidot sekä kehittäminen ja palvelumuotoilu. Koulutuksia on järjestetty säännöllisesti
18–35-vuotiaille joka vuosi jo usean vuoden ajan. Kokemusvaikuttajakoulutuksen tavoitteet ovat arvostettavia ja toimintaa olisi hyvä olla myös yli 35-vuotiaille. Psyykkisistä häiriöistä, varsinkin vakavista, kuntoutuminen on pitkä tie ja kokemusasiantuntijoiksi kouluttaudutaan usein vasta keski-iässä. Silloin opiskelu- ja työhistoriaan voi olla jäänyt pitkä tauko tai sairastuminen on tapahtunut niin nuorena, että opiskelut ovat jääneet kokonaan kesken. Edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä ovat siten heikentyneet. Lisäksi puuttuu ryhmän tuki eikä esimerkkejä ole. Vaikka stigma onkin psyykkisistä sairauksista vähentynyt, voi se kuitenkin vaikeuttaa huomattavasti uuteen ryhmään liittymisessä.
Myös pitkästä kuntoutumispolusta tulevaa kokemustietoa olisi hyvä hyödyntää päätöksenteossa. KoKoA ry haki viime vuonna STEA:lta avustusta vaikuttajavalmennuksien järjestämiseen kokemusasiantuntijoille. Avustusta haettiin kokemusasiantuntijoiden toimijuuden ja vaikuttamisosaamisen vahvistamiseen ja elämänlaadun parantamiseen ja hankkeessa oli tarkoitus luoda Kokemusasiantuntijan vaikuttajavalmennuksen koulutussuositukset, jolloin hankkeen jälkeen eri yhteisöt pystyvät toteuttamaan valmennusta esimerkiksi kansalaisopistojen ja opintokeskusten kanssa yhteistyönä. Vaikuttajavalmennuksen aihealueina olisi ollut aktiivinen kansalaisuus (yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen ja kansalaisvaikuttaminen), vaikuttaminen ja aktivismi (vaikuttaminen päätöksentekoon ja esiintymistaidot) sekä vaikuttava viestintä ja media (oman tarinan soveltaminen eri viestintäympäristöissä). STEA ei kuitenkaan suositellut avustuksen myöntämistä, koska tällä hetkellä STEA-avusteisessa toiminnassa pyritään turvaamaan järjestöissä tapahtuvan kokemusasiantuntijatoiminnan toteuttamista ja alueellista levittämistä ja kokemusasiantuntijuuden sisältyminen toimintaan palvelee sinällään jo vaikuttamistoimintaa eli avustusta ei siten myönnetty.
On ollut hienoa huomata, että esimerkiksi Helmissä on järjestetty ennen vaaleja poliittisia debatteja eri puolue-edustajien välillä. Äänestäminen on jokaisen tärkeä kansalaisoikeus ja -velvollisuus. Olisi myös hyvä, että kokemusasiantuntijoiden ääni kuuluisi puolueiden sisällä ja kokemustietokin olisi osa päätöksentekoa.
Yli kymmenessä vuodessa olemme päässeet aika pitkälle. Kokemusasiantuntijuus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat passiivisesta palveluiden vastaanottajasta aktiiviseksi toimijaksi. Olisiko nyt aika, että kokemusasiantuntijat etenisivät aktiivisista toimijoista päätöksen tekijöiksi tai ainakin varteenotettaviksi vaikuttajiksi yhteiskunnallisien päätöksien teossa?
Teksti ja kuva: Pia Rainio Koulutettu kokemusasiantuntija KoKoA ry:n hallituksen jäsen ja sihteeri Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsen
Sabina Spielrein: potilas, psykoanalyytikko, nainen ajassa
Mira Kreivilän historiallinen romaani Niin kuin se minussa on, kertoo Sabina Spielreinista – nuoresta naisesta, joka oli ensin psykiatrinen potilas, sitten psykoanalyytikko ja tieteentekijä. Hänen suhteensa lääkäriinsä C.G. Jungiin on monitasoinen: se on samalla hoitosuhde, opettaja–oppilasdynamiikka ja rakkaustarina. Romaani tuo esiin varhaisen psykiatrian käytäntöjä ja toipumiskokemuksia tavalla, joka puhuttelee myös nykyajan lukijaa.
Jotkut ihmiset jäävät historiankirjoihin. Spielrein ja C.G. Jung ovat kaksi heistä. Aluksi meille esitellään Sabina Spielrein ja on II-maailmansota, kun saksalaiset ovat hänen kodissaan. Spielrein on juutalainen. Hän jää suremaan sitä, että tutkimustyö jää kesken. Romaanihenkilö Sabina ei näe ennusmerkkejä siitä mitä natsimaissa tapahtui 1930-luvulla. Historiallinen Sabina kuoli 1942, natsien suorittamassa joukkomurhassa Rostovissa.
Sen jälkeen palataan ajassa taaksepäin, kun Sabina Spielrein tapaa lääkärinsä C.G. Jungin ensimmäistä kertaa mielisairaalassa. Kirjassa eläydytään fiktion keinoin, millaista on olla varhaisen psykoanalyytikon ensimmäinen potilas 1900-luvun alkupuolella. Psykiatriaa käsittelevät hetket tuovat esiin ajan hoitokäytäntöjä. Rakkaustarina alkaa, kun Spielrein on yliopistossa Jungin opiskelijana.
Millainen oli psykiatrisen potilaan arki 1900-luvun alun Sveitsissä? Romaani kertoo sekavuudesta, joka ilmenee, kun terapeutti on poissa. Tarina kertoo, kuinka henkisesti järkkynyt nuori nainen tulee psykoterapeutiksi. Isän kasvatusmenetelmät ovat aiheuttaneet trauman, jonka jo 1900-luvun alun lääketiede tunnistaa.
”Lapsi ei lakkaa rakastamasta vanhempiaan, kun nämä lyövät ja laiminlyövät, lapsi lakkaa rakastamasta itseään.”
Jungin mukaan Burghölzlin sairaalassa, jossa Jung ja Sabina ovat potilaana ja lääkärinä, tarjotaan sen ajan parasta psykiatrista sairaanhoitoa. Hoito ei ehkä ole kaikkien saavutettavissa, mutta 18-vuotias Sabina on päässyt hoitoon. Sairastuneen oireet ovat romaanin mukaan hyvin rankat.
Jungin hoitomenetelmä perustuu keskusteluun, mikä hämmästyttää hoitajia. Jo 1900-luvun alussa käytettiin lääkkeitä, jotka helpottivat nukkumista. Mikä on totta ja mikä potilaan kokemusta tai harhaa ja väärinkäsitystä, ei ilmene tekstistä, lukija saa tulkita sen. Teos näyttää miltä kulttuurisesti merkitty luokitus, eli hulluus tuntuu ja toipumistarina on epätavallinen mutta toivoa antava
Lääkärit Bleurer ja Jung kirjoittavat romaanissa merkintöjä potilaasta lääkärin näkökulmasta. Sabina sanoo yliopistolla tietävänsä psykiatriasta, koska hän on ollut mielisairaalassa hoidossa. Näin hän sanoo, kun on opiskelemassa lääkäriksi. Romaanissa Jungin äiti on ollut mielisairaalassa. Kirjassa kuvataan potilaita sen ajan tietämyksen varassa.
Rakkaustarinan eettinen puoli nostaa esiin monta kysymystä hyvästä hoidosta ja ihmissuhteista. Onko historiallinen todellisuus saatu vangittua teokseen? Rakkaus ja tiede näyttävät parantaneen Sabinan. Psykoanalyytikon sielun elämä on teoksen pohjavire, sekä Jungin että Sabinan, koska he molemmat ovat psykoanalyytikkoja.
Jung kohtelee Spielreinia hyvin, vaikka potilaan oireet ovat rajut, puhumisen sijaan hän vääntelee ruumistaan. Kirjassa olevan sairaskertomuksen mukaan hän työntää kasvonsa puuroon, kutsuu hoitajan yöllä luokseen ja kertoi että hänellä on kaksi päätä. Spielrein kokee, että hoitajat saattavat kirjoittaa mitä tahansa hänestä, mutta Jung kuuntelee nimenomaan häntä ja hänen omia kokemuksiaan. Hoitajia Sabina kutsuu enkelinaisiksi.
Kirjan eläytymismaailmassa on paljon sellaista, mikä voisi olla totta myös nykymaailmassa, kuten potilaiden sosiaalinen todellisuus suhteessa normaaliin maailmaan. Teos kertoo: ”Ihmisyydestä ei kai meitäkään tulisi erottaa, vaikka olisimme parantolassa ja mieleltämme järkkyneitä.” Sabinasta olisi ollut mukava saada edes sukat jalkaan, kun asiat ovat huonosti, sillä monet asiat erottavat hänet normaalista arjesta. Monet arkiset asiat ovat toisin, kun ihminen on potilas. Sabina ihmettelee omaa rooliaan potilaana.
Vaikka teos sijoittuu 1900-luvun alkuun, moni sen kuvaama kokemus on tunnistettavissa nykypäivän psykiatrisesta hoidosta. Erityisesti potilaan kokemus siitä, ettei häntä ymmärretä tai että hänen näkemyksensä ohitetaan, tuntuu ajattomalta.
Keskeiset henkilöt: Sabina Spielrein ja C.G. Jung sekä Sigmund Freud, joka liittyy Spielreinin elämäntarinaan. Sairaalassa Spielrein alkaa lukea tieteellisiä tekstejä ja anatomiaa. Hän opiskelee. Lääkäri näyttäytyy julmana, jopa pelottavana. Silti Sabina Spielrein opiskelee itsekin lääkäriksi. Spielrein tunnetaan muun muassa lasten lääkärinä.
Teos sijoittuu aikaan, jolloin alettiin ajatella, että mielisairaita voitaisiin hoitaa. Potilaan sosiaaliseen asemaan liittyvät ongelmat näyttäisivät säilyneen, vaikka kyseessähän on fiktio, jossa nykyisyys ja nykyiset asenteet heijastuvat mielikuvituksen luomiin maailmoihin.
Teos sisältää ”hermostuttavaa” dialogia sairaala maailmasta, joka ei vanhene, vaikka teoksen maailma sijoittuu 1900-luvun alkuun. Jung saattoi keskustella potilaansa kanssa jopa 3 tuntia, kertoo romaani.
Vaikka rakkaustarina on kaunis, on vaikea kuvitella C.G. Jungia näihin tilanteisiin, joissa entinen potilas kohtaa lääkärinsä tasavertaisena, itsekin lääkäriopiskelijana rakkautta tuntien. Ilmeisesti historialliset faktat antavat ymmärtää, että tämä on mahdollista.
Pyrkimys päästä hulluutta ”kokevan” ihmisen maailmaan edustaa mm. aistimuksia sekoittava tyyli, tilanteessa, jossa hoitaja tulee huoneeseen, jossa potilas on yksin ja Sabina on siellä raapinut itseään. ”Kuulin […] hänen katseensa.” Sabina on erilainen potilas, jollaista hoitajat eivät ole tavanneet aikaisemmin, ei pelkästään opiskelu vaan myös itsensä raapiminen.
Millainen Sabina on? ”18-vuotias nainen! Joka täytyy tainnuttaa sulfonaalilla, tai muuten keinuu ja sätkii lattialla ja huutaa niin että korvia vihloo. ” sanoo hoitaja, jonka mielestä Sabina olisi pitänyt laittaa heti siteisiin, jotta halu parantua kasvaisi. Hoitajia pelottaa Sabina-potilaan suuri määrä kiintymystä lääkäreitä kohtaan. Sabinan näkökulma tulee esiin ajatusääninä, jotka on merkitty kursiivilla.
Kirjan vahvinta antia on sen tapa kuvata potilaan sisäistä kokemusta – kuinka Sabina ei ole vain oireidensa kohde, vaan aktiivinen ja ajatteleva ihminen, jonka ääni kuuluu lukijalle selkeästi. Kirja hiipii mieleen hitaasti ja se on luettava ajatuksella. Vasta toisella lukukerralla pääsin kiinni teoksen ytimeen.
Teksti: Eija Toiviala YTK (filosofia, psykologia, teologia, naistutkimus) Entinen mielenterveyshoitajaopiskelija
Kuva: Kuvapankki
Laatija:: Juha Porkola
Kuva: Niko Korpela
AJANKOHTAISTA
ASKEL LÄHEMMÄS -HANKEEN KOULUTUKSET:
ASKEL LÄHEMMÄS VERTAISOHJAAJAKOULUTUS
Opetuspäivät: 1.–3.7. KLO 12.00–15.00 ja 8.–10.7. KLO 12.00–15.00 Koulutuspaikka: Valoemy, Kuunkehrä 2 A, 2. kerros, 02210 Espoo Koulutus on Sinulle, joka haluat tarjota vertaistukea ryhmämuotoisesti ja olet itse kokenut mielenterveyden haasteita tai olet mielenterveystoipujan läheinen. Koulutus ei sido sinua jatkamaan vertaisohjaajana. Tarjoamme kuitenkin tukea, verkostoja vertaisryhmän toteuttamiseen sekä virkistäytymistä jos päätät jatkaa kanssamme. Myös vertaisohjaajana jo toimineet ovat tervetulleita! Voit kysyä lisää tai ilmoittautua koulutukseen täyttämällä hakulomakkeen. Pääset lomakkeelle osoitteesta https://link.webropolsurveys. com/S/BD8BC5E17B3043E1
ASKEL LÄHEMMÄS VERTAISOHJAAJAKOULUTUS
Koulutuspaikka Lapinlahden Lähde 13.8.–31.10.2025 Koulutus soveltuu mielenterveys- ja päihdetoipujille, jotka haluavat tarjota vertaistukea ja auttaa muita oman kokemuksensa kautta taiteen keinoin. Koulutuksessa löydät omat vahvuutesi ryhmäohjaajana, opit konkreettisia välineitä ryhmäohjaamiseen, tutustut eri taidemenetelmien soveltamiseen osana ryhmäohjausta ja saat PAIKKO-osaamistodistuksen.
Koulutus koostuu:
- 14 lähiopetuspäivästä (13.8. 25.9.)
- 4x 2 h ohjausharjoittelusta (29.9–30.10.)
- 3x 1,5 h ohjaustapaamista harjoittelun aikana
- Valmistujaiset 31.10
Koulutukseen voit ilmoittautua osoitteessa www. taiteensulattamo.fi/vertaisohjaaja-koulutukset
TAPAHTUMIA:
YHTEISÖKAHVIT JOKA KUUN VIIMEINEN TIISTAI
24.6., 29.7. JA 26.8. KLO 13.OO Keskustelua yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
HELMIN KUVAPAJAN TAIDENÄYTTELYN
AVAJAISET
TIISTAINA 3.6. KLO 13.30 Tule ihastelemaan kevään kuvapajan tuotoksia taidenäyttelyyn Galleria Helmissä. Näyttely nähtävillä kesäkuun ajan. Avajaistarjoiluna kuplivaa ja pientä naposteltavaa. Tervetuloa!
LUENTO: MIELENTERVEYS, SEKÄ
MIELENTERVEYDELLISET HAASTEET JA
SEKSUAALISUUS
TIISTAINA 10.6. KLO 13.30 Luennoitsijana sairaanhoitajakätilö AMK, auktorisoitu seksuaalineuvoja (SSS), seksuaaliterapeutti, terapeuttinen parisuhdeohjaaja sekä mindfullness -ohjaaja Anni Mäkäräinen. Sisältää loppukeskustelun. Kahvitarjoilu. Kaikki ovat tervetulleita mukaan tilaisuuteen Helmi-talolle tai verkon välityksellä! Ei ilmoittumista.
HELMI-TALON AVOIMET OVET
TORSTAINA 12.6. KLO 9.00–15.00
Helmi-talossa valmistellaan suurta juhlapäivää!
Vallilan Helmi-talo täyttää 5 vuotta ja ovet avautuvat kaikille, jotka haluavat juhlistaa tätä merkkipaalua.
- Superaamupala klo 9.00–10.00 hintaan 2,5 €.
- Palveluohjaajien pitämät tietoiskut klo 10.00 ja klo 11.00 Olkkarissa.
- Askel lähemmäs -hankkeen esittely klo 12.00 Olkkarissa.
- Lounasta klo 11.30–13.00 hintaan 4 €.
- Toiminnanjohtaja Heidi Saukkosen tervehdys on klo 13.00.
- Laulajaesiintyjä Vilho klo 13.30–14.15
Tarjolla kahvia ja keksejä, joten jutustelu ja yhdessäolo ovat taatusti osa päivän parhaita hetkiä. TERVETULOA juhlimaan kanssamme Helmi-talolle!
KIMPPU JUHANNUKSEKSI
KESKIVIIKKONA 18.6. KLO 13.00 Helmi-talolla
Kerää omat kukkasi mielellään jo edellisenä iltana, että ne ehtivät hyvin imemään vettä yön aikana. Virittäydytään pikkuhiljaa juhannustunnelmaan ja sidotaan omista kukistamme kimppu, vaikka juhannuspöytään. Mari opettaa tekniikan, jolla voit sitoa vaikka minkälaisia kimppuja. Kaikki mukaan kukkakimppuja tekemään! Tilaisuus on ilmainen.
JUHANNUSJUHLAT
TORSTAINA 19.6. KLO 13.00
Juhannusjuhlat Helmi-talolla! Maksutonta makkaraa tarjolla klo 11.30–13.00 tai niin kauan, kun makkaraa riittää. Grilli on kuumana Helmi-talon parkkipaikalla ylätasanteella. Megabingoa pelataan klo 13.00, jossa tietenkin megapalkinto! Tervetuloa mukaan viettämään juhannusta Helmi-talolle.
MIKKO SAARI -KOKEMUSASIANTUNTIJALUENTO ”MYSTISISTÄ ÄÄNISTÄ SELIVÄMINEN”
TIISTAINA 24.6. KLO 13.30–14.30
“Äänet, joita muut eivät kuule, ja niistä kumpuavat harhaluulot, ovat joidenkin ihmisten kohtalo. Olin yksi heistä monia vuosia, ja tarinani kertoo sen kanssa tulleista suurista haasteista, ja lopulta niiden selättämisestä. Tämä ei ole pelkkä selviytymistarina, vaan vahvistumisen tarina vaikeuksien kautta.” Tule kuulemaan luentoa Helmi-talolle tai Teamsiin.
SADONKORJUUJUHLA
TIISTAINA 16.9. ALKAEN KLO 10.00
Syksy on sadonkorjuun aikaa ja mekin Helmissä sitä vietämme. Päivän teemaan liittyen tietovisailua ja sienitietoa, sadonkorjuulounas, juuresten ja kasvisten maistelukisa, sekä omenapiirakkakahvit. Olet lämpimästi tervetullut talolle!
RETKIÄ:
MUSTASAAREN RETKI
KESKIVIIKKONA 11.6. KLO 10.45 Pukeudu sään mukaisesti ja nappaa matkaan oma vesipullo. Tapaaminen lauttalaiturilla klo 10.30. Saaressa on mahdollisuus käydä uimassa, joten ota varuiksi myös uimatarvikkeet. Kotiin saaresta voi lähteä omaan tahtiin tai yhdessä ohjaajan kanssa viimeistään klo 15.40 lautalla. Hyvän sään sattuessa voimme auringon avulla tehdä taidetta. Tutustutaan yhdessä syanotypiatekniikkaan, joka on vanha valokuvien jalovedostustekniikka. Ilmoittautumiset 2.6. mennessä. Retkeen kuuluu lauttamatkat saareen sekä runsaat eväät. Ilmoitathan ilmoittautuessasi mahdollisen erityisruokavaliosi. Hinta 5 €.
KESÄINEN RETKI MAININKIIN
PERJANTAINA 27.6. KLO 13.00 Lähde mukaan perinteeksi muodostuneelle retkelle kesäisen meren rantamille. Yhdistetään kävely ja leivoskahvit ihanassa kesäravintola Mainingissa Vuosaaressa. Tapaamme Rastilan metroasemalla klo 13.00, josta noin 1,5 km kävelyä. Maksu ja ilmoittautumiset 16.6. mennessä. Hinta 2,50 €.
MINIGOLFIA KÄPYLÄSSÄ
TORSTAINA 10.7. KLO 13.00 Minigolfia Käpylän minigolf radalla. Ilmoittautuminen 9.7. mennessä, retki on ilmainen. Lähtö Helmi- talolta yhdessä kävellen klo 12.30 tai kohteessa klo 13.00.
IKEAAN AAMIAISELLE
TIISTAINA 15.7. KLO 9.00
Tapaaminen Helmi-talolla noin klo 9.00, josta yhdessä matkataan bussilla Vantaan Ikealle. Bussi lähtee Paavalinkirkon pysäkiltä, mutta kesän tarkat aikataulut tarkentuvat myöhemmin. Nautitaan yhdessä Ikean buffetaamiainen, puuroa, leipää, munakasta, nakkia, mehua, jogurttia, croissantia yms. Aamupalan jälkeen voidaan yhdessä kiertää Ikeaa! Hinta retkelle on 2 €. Jokainen huolehtii itse oman bussilippunsa ABC. Ilmoita itsesi mukaan viimeistään 9.7.
STADIKALLE UIMAAN
PERJANTAINA 18.7. KLO 13.00 Tapaaminen uimastadionin porteilla klo 13.00. Hinta 2 €, sisältää pääsymaksun ja jätskin kioskista. Ilmoita itsesi mukaan 18.7. mennessä. Säävaraus retkeen!
PALOHEINÄÄN PORTAISIIN JA PUNTILLE!
PERJANTAINA 25.7. KLO 12.30 Lähtö Helmi-talolta klo 12.30. Matkataan yhdessä bussilla Paloheinän portaisiin ja ulkopunttisalille. Paloheinässä on myös tosi kiva metsälenkki, jonka voimme osallistujien niin halutessa kiertää yhdessä. AB-lipulla kohteeseen, jokainen huolehtii oman bussilippunsa. Nappaa oma vesipullo mukaan, tämä on tärkeää! Retki on ilmainen.
TURISTINA TURKUUN
KESKIVIIKKONA 30.7. KLO 8.30
Matkataan keskiviikkona 30.7. Helsingin päärautatieasemalta klo 8.35 lähtevällä junalla kohti Turkua. Tule siis ajoissa, juna ei odota! Saavumme Turkuun klo 10.40. Junamatkalle mukaan ainakin vesipullo ja jotain pientä evästä. Helmin puolesta tarjotaan pientä suolapalaa menomatkalla, ilmoitathan siis mahdolliset ruoka-aineallergiat. Turussa voi kierrellä vapaasti tai yhdessä ohjaajien kanssa. Lounaalle mennään porukalla ja paikka selviää kohteessa. Kotiinpäin lähdetään klo 15.34 junalla, takaisin Helsingissä klo 17.40. Hinta retkelle on 15 €, mikä pitää sisällään edestakaiset junamatkat, pientä evästä aamun junamatkalle sekä buffetlounaan Turussa. Ilmoittautumiset viimeistään 23.7. mennessä.
KÄVELYRETKI VALLILAN SIIRTOLAPUUTARHAAN
PERJANTAINA 15.8. KLO 12.00 Lähdetään katsomaan loppukesän kukkatarhoja sekä kasvimaita ja kävellään puutarhan kujia ristiin rastiin. Kävelyn päätteeksi käydään siirtolapuutarhan kahvilassa. Maksu ja ilmoittautumiset 12.8. mennessä. Hinta 2 €.
RASTILAN KARTANON CAFE MONAMI
PERJANTAINA 29.8. KLO 13.00 Toiveenne toteutuu jälleen kerran, kun hieno kartanomiljöö ja tyylikäs Cafe Monami yhdistyy. Vietetään mukava jutusteluhetki kahvin kera ja täytekakulla herkutellen. Yhteislähtö Rastilan metroasemalta klo 13.00. Ilmoittaudu mukaan 15.8. mennessä. Hinta 2,50 €.
KESÄHARJUUN
IITTIIN
MA 8.9.-11.9. KLO 9.00-> Syksyn alkuun lomalle Kesäharjuun Iittiin! Majoitus kolmen tai kahden hengen huoneissa. Aamiainen, lounas, päiväkahvit sekä iltapala. Kuljetukset Helmitalolta/Helmi-talolle. Helmin ohjaaja mukana koko loman ajan. Yhteistä tekemistä joka päivälle: kävelyretkiä, tutustumista lähiluontoon, liikuntahallilla käyntiä, uimista, saunomista, grillaamista, biljardia, ulkopelejä, bingoa ja mitä ikinä keksimme! Hinta lomalle 50 €. Hae lomalle mukaan viimeistään 22.8. Hakukaavakkeen saat sähköpostiisi pyytämällä tai Helmi-talolta toiminnanohjaajilta.
RYHMIÄ:
KORTTELIKÄVELY
KESKIVIIKKOISIN KLO 10.30, 11.6. ALKAEN
Uusi ryhmä on startannut. Matalan kynnyksen kävelyryhmässä rauhallista kävelyä, jotta kaikki pysyy porukassa. Matkan pituus n. 500–1000 m. Tule kokeilemaan ja innostu!
RUOKAKURSSI HELMI-TALOLLA
KESKIVIIKKOISIN 3.9-1.10. KLO 14.00–17.00 (5 krt)
Tervetuloa oppimaan uusia reseptejä ja herkuttelemaan Helsingin työväenopiston ohjaaja Anni Ritalan kanssa! Kurssi järjestetään Helmin omassa keittiössä. Kurssin hinta on 15 €. Viimeinen ilmoittautumis- ja maksupäivä 22.8. Tervetuloa mukaan kokkaamaan ja herkuttelemaan!
LUONTO JA MIELI -RETKET
MAANANTAISIN 11.8–1.9. KLO 12.00 (4 krt)
Retket sisältävät helppoja harjoitteita ja rauhallista kävelyä erilaisissa luontokohteissa. Kokoonnumme maanantaisin Helmi-talolla klo 12.00, josta lähdemme yhdessä noin 2–3 tuntia kestäville retkille. Jokaisella retkellä Helmi tarjoaa pullakahvit! Matkat jokainen kustantaa itse. Sitouduthan jokaiselle neljälle retkikerralle. Ohjaajina toimivat sosionomiopiskelijat Ella ja Carolina. Retket ovat osa opinnäytetyötä. Ilmoita itsesi mukaan ryhmään 1.8. mennessä. Lämpimästi tervetuloa!
PALVELUOHJAUS:
PALVELUNEUVONTA
MAANANTAISIN 2.6.–29.8. KLO 13.00–14.30 Tarvitsetko tukea arjen haasteisiin tai käytännön asioiden hoitoon, vinkkejä tai motivointia? Palveluohjaaja tavattavissa ilman ajanvarausta Helmi-talolla maanantai-iltapäivisin. Tervetuloa juttelemaan! HILLITSE HÄPEÄÄ!
PERJANTAISIN 22.8.–19.9. KLO 10.00–11.30 (5 krt) Tervetuloa pohtimaan mitä häpeä on, miten se näyttäytyy ja mikä siihen tehoaa. Ryhmää ohjaa kokemusasiantuntija Sirpa Sinisalo. Ilmoittautumiset 8.8. mennessä palveluohjaajille: minna.papunen@ mielenterveyshelmi.fi / puh. 0400 528 661 tai mika. ristiranta@mielenterveyshelmi.fi / puh. 040 626 6129.
MIELEKÄS MUUTOS -KURSSI
TIISTAISIN 2.9.–23.9. KLO 13.00–15.00 (4 krt.) Suursuosion saavuttanut Mielekäs muutos -kurssi tulee taas! Tunnistatko elämässäsi muutoksen tarvetta? Miten rakentaa jotain, jota kutsua merkitykselliseksi elämäksi? Tällä kurssilla etsitään vastauksia elämän merkityksellisyyden ytimessä oleviin kysymyksiin omaa ajattelua herättelevien tehtävien ja nykytutkimukseen sekä kokemustietoon heijastelevien tietoiskujen avulla. Kurssi tarjoaa mahdollisuuden omaksua työkaluja muutokseen, joka tuntuu mielekkäältä. Ilmoittaudu mukaan palveluohjaajille 22.8. mennessä: minna.papunen@mielenterveyshelmi.fi / puh. 0400 528 661 tai mika.ristiranta@mielenterveyshelmi.fi / puh. 040 626 6129.
VAPAAEHTOISTOIMINTA: TUKIHENKILÖTOIMINTA
Kaipaatko tukea ja juttuseuraa? Vai voisitko itse olla tukena toiselle ihmiselle? Tukihenkilötoiminnassa yhdistämme tukihenkilön ja tuen tarvitsijan. Koulutamme vapaaehtoiset tukihenkilöt tehtäväänsä. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: lähitukihenkilötoiminta (tapaamiset pk-seudulla) Mira Martikainen puh. 0447774998 / mira.martikainen@mielenterveyshelmi.fi tai etätukihenkilötoiminta (tapaamiset etäyhteydellä) Nina Tikkasalmi puh. 040-5023718 / nina.tikkasalmi@ mielenterveyshelmi.fi
KEITTIÖ TIEDOTTAA:
LEIVONTARYHMÄ
TIISTAINA 9.9. KLO 13.30–15.00
Helmin keittiön leivontaryhmä, jossa valmistetaan toiveiden mukaan suolaisia ja makeita leivonnaisia yhdessä ajan kanssa ja opastaen. Tule oppimaan ja harjoittelemaan omaa suosikkireseptiäsi! Omat leipomuksensa saa viedä kotiin päivän päätteeksi. Ryhmä on ilmainen mutta vaatii ilmoittautumisen. Tervetuloa mukaan!
SUPERAAMUPALA
TO 12.6. JA PE 29.8. KLO 9.00–10.00
Herkullinen ja runsas aamupala vaihtuvin valikoimin! Olet lämpimästi tervetullut ilman erillistä ilmoittautumista. Aamupalan hinta 2,50 €.
Huomio! Ryhmien paikat täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä
ILMOITTAUTUMISET
Ryhmiin, retkille ja tapahtumiin:
Helmin toimisto: p. 040 1616 604 tai talolla/sähköpostitse toiminnanohjaajille: johanna.norring@mielenterveyshelmi.fi mari.saavala@mielenterveyshelmi.fi katri.ruotsalainen@mielenterveyshelmi.fi
hyvä elämä
LAHJOITA
haluamasi summa helposti ja nopeasti
MobilePaylla numeroon 94045
Näin teet lahjoituksen
MobilePaylla:
1. Avaa MobilePay-sovellus
2. Syötä haluamasi lahjoitussumma
3. Syötä 5-numeroinen lyhytnumero 94045
4. Hyväksy lahjoitus pyyhkäisemällä
Rahankeräyslupanumero RA/2021/261
TUE MATALAN KYNNYKSEN MIELENTERVEYSTYÖTÄ, TAI TULE MUKAAN TOIMINTAAN!
Jokainen tarvitsee syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja tavata muita ihmisiä Meillä Helmi-talolla yhteisöllisyys, osallisuus ja kokemus vertaisuudesta sekä aito kuulluksi tuleminen lisäävät mielenterveystoipujan voimavaroja ja itsenäistä toimijuuttaTuemme mielenterveystoipujaa omannäköisen hyvän elämän rakentamisessa ja ylläpitämisessä
KAIKILLE AVOIN MATALAN KYNNYKSEN KOHTAAMISPAIKKA
Ryhmätoimintaa ja retkiä Vertaistukea Vapaaehtoistoimintaa Lounaskahvila
Palveluohjausta
Tukihenkilötoimintaa
Tapahtumia ja luentoja
Helmi-talo, Vallila
Mäkelänkatu 56, 00510 Hki p 040 161 6604
www.mielenterveyshelmi.fi mielenterveys helmi
Mielenterveysyhdistys Helmi