Faktan paikka

Pihapiirissä kuhisee

TALVEN VAIHTUESSA KEVÄÄSEEN pihalla alkaa kuhina, kun eläimet tulevat ulos talvipiiloistaan sekä touhuavat ruoanetsintä- ja pesänrakennuspuuhissa. Talojen pihojen tuntumassa voi nähdä tuttuja eläimiä, kuten variksia, citykaneja ja oravia, mutta katse saattaa myös osua uudempaan vieraaseen, kuten esimerkiksi metsäkauriiseen.

Rotta Rattus norvegicus • Yleinen kaikissa rakennetuissa kaupunginosissa, rottia saattaa olla Helsingissä jopa yhtä paljon kuin ihmisiä. • Yleensä poissa silmistä, asustelee muun muassa viemäriverkossa. • Helsingin rotat eivät kanna ihmisille kovin vaarallisia tauteja. • Lyhytikäinen nisäkäs, joka on tehokas lisääntyjä: suotuisissa oloissa naaras voisi saada jopa sata jälkeläistä vuodessa, mutta käytännössä niin monia poikueita ei synny.

30 vuotta Voi elää jopa

Varis Corvus corone cornix • Tuttu harmaatakki, joka syö vähän kaikkea katujen ”roskaruoasta” linnunmuniin ja -poikasiin. Ei enää pahasti pelkää ihmistä. • Kun variksen poikaset hyppäävät alkukesällä pesästä lentokyvyttöminä, emo voi iskeä ohikulkijoiden kimppuun. Kalalokki Larus canus • Saariston ja kattojen runsaslukuinen pesijä, joka on rauhoitettu. • Poikasilla taipumus tulla alas katolta lentokyvyttöminä, jolloin emolinnut alkavat puolustaa niitä äänekkäin valehyökkäyksin. • Munii huhti–toukokuussa 3 munaa, kuten muutkin lokit. Orava Sciurus vulgaris • Helsingin nimikkoeläin, jonka puuhia voi seurata kaikkina vuodenaikoina. • Rakentaa itselleen risuista yöpymisja poikaspesiä, mutta asettuu toisinaan myös linnunpönttöön tai rakennukseen. • Vaihtaa turkkia kaksi kertaa vuodessa: talviturkki on selästä harmaanvaalea, kesäturkki ruskeanpunertava. • Saa 3–6 poikasta, jotka lähtevät pesästä alkukesällä, mahdollinen toinen poikue vasta loppukesällä. 3–5 poikasta

2vuotta Elää korkeintaan

Supikoira Nyctereutes procyonoides • Epäonnekseen haitallinen vieraslaji, jota torjutaan monin paikoin linnuston suojelemiseksi. • Vaaraton kaikkiruokainen, joka viihtyy hyvin asutuksen tuntumassa. • Viettää kylmät talvijaksot pesässään, mutta ei vaivu yhtenäiseen talviuneen. • Supikoira elää monista nisäkkäistä poiketen parisuhteessa.

6–10 pentua

Kani Oryctolagus cuniculus • Luontoon hylätyistä lemmikeistä polveutuva vieraslaji. • Aiheuttaa tuhoja kasveille, mutta suurempi uhka on vakiintuneiden yhdyskuntien käytävien laajeneminen rakennusten alle. • Aktiivinen läpi talven, mutta viihtyy kovilla pakkasilla maan alla sen ajan, jota ei käytä syömiseen. • Tunnetaan tehokkaasta lisääntymisestä, Helsingissä kani saa noin 2–3 poikuetta vuodessa.

Älä ruoki lintuja ja muita pihan eläimiä!

MUISTATHAN, ETTÄ LINTUJEN ja muiden eläinten ruokkiminen on kielletty Hekan järjestyssäännöissä.

Kanahaukka Accipiter gentilis • Entinen erämaalintu, jolla on Helsingissä Suomen tihein kanta. • Pesii metsissä ja saalistaa etenkin lintuja läpi vuoden. • Kanahaukan soidinhuutelua kuulee jo helmikuussa, mutta pesimäaika on pitkä ja poikaset lentokykyisiä vasta alkukesällä.

3–4 poikasta

Metsäkauris Capreolus capreolus • Tuoreimpia kaupunkilaistujia ja kerrostalojen pihojen vierailijoita, joiden kanta kasvussa. • Uskaltautuu syömään päivänvalossakin, joskin on hankala esimerkiksi viljelypalstoilla. • Hyötyy talviruokinnasta. Syö talvisin puiden ja pensaiden kuorta ja silmuja sekä kesäisin vihreitä kasvinosia. • Naaras synnyttää vasansa keväällä tai kesällä.

Siili Erinaceus europaeus • Laji on selvästi taantumassa. • Hiukan hoitamaton piha lehtikasoineen on siilille eduksi. Sille voi myös rakentaa tai ostaa talvipesän. • Siili vetäytyy talvipesään ja vaipuu horrokseen lokakuussa noin puoleksi vuodeksi, mutta viikon parin välein se nostaa ruumiinlämpöään, virtsaa ja on muutenkin aktiivinen. • Naaras synnyttää kesäkuussa 5–8 poikasta, joiden piikit ovat vielä piilossa ihon alla.

2–3 vasaa

Kettu Vulpes vulpes • Ennen niin arka kettu ei enää piittaa ihmisistä eikä juuri koiristakaan. • Kanta kasvanut huomattavasti vuosikymmenen aikana. • Liikkuu isoissa puistoissa kantakaupungin tuntumassa. • Auttaa kanien torjunnassa ja on aktiivinen läpi talven. • Naaras synnyttää pentunsa luolaan huhtikuussa.

Kastemato Lumbricus terrestris • Kastemato ja muut lierot ahertavat maanparannustöissä läpi vuoden, jos maa ei ole roudassa. • Kiskoo puiden lehtiä maan alle käytäviinsä, jolloin maassa voi nähdä hiukan kohollaan olevia lehtikiehkuroita. • Kastemato on kaksineuvoinen eli koiras ja naaras samanaikaisesti, mutta lisääntyy kuitenkin parittelun avulla. • Munii useita munakoteloita, joissa on kussakin enintään 20 munaa.

3–5 pentua

Pikkuvarpunen Passer montanus • Melko uusi tulokas suuressa osassa Helsinkiä. • Syö talvisin siemeniä ja kesäisin hyönteisiä. • Kolopesijä, jonka erottaa parhaiten mustista poskilaikuista. Ei ole kooltaan tavallista varpusta pienempi.