3 minute read
Ajassa
KUVA HELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI
Advertisement
STADI TARJOAA
Pääsiäismarkkinoiden humua
Teurastamolla vietetään lauantaina 4.4. klo 10–17 pääsiäismarkkinoita, joissa on myynnissä pääsiäisen makuja ja sesongin herkkuja. Lisäksi mukana on ruokaan liittyvää designia sekä käsityöläistuotteita. Tapahtuman erikoisuutena on astiakirppis, jossa keräilijät myyvät vintage-aarteitaan. Ohjelmaa on kaikenikäisille, luvassa on muun muassa poniratsastusta ja eläinten rapsuttelua.
Lue lisää: www.teurastamo.com
KUVA ISTOCKPHOTO
– Jos oma turvallisuus huolestuttaa ilta- ja yöaikaan, on hyvä valita reittinsä niin, että liikkuu siellä, missä on asutusta ja hyvä katuvalaistus.
Jos turvallisuus on kuitenkin aidosti uhattuna, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin.
– Kaupungissa on myös rikollisuutta ja ilkivaltaa. Joskus esimerkiksi naapurustoa ympäri kiertävä autoralli häiritsee niin paljon, että asiaan täytyy puuttua. Poliisin tehtävänä on huolehtia tällaisista tapauksista.
Yleisimmät Helsingissä tapahtuvat järjestyshäiriöt johtuvat Mönkkösen mukaan alkoholin ja päihteiden käytöstä.
– On silti hyvä muistaa, että vaikka vartijoita partioisi paljonkin, heidän läsnäolonsa ei aina kieli ongelmista. Suurimmaksi osaksi vartijoiden tehtävänä on palvella ja opastaa ihmisiä, Mönkkönen muistuttaa.
Turvallisin mielin kaupungissa
ILTA ON PITKÄLLÄ, ulkona on sysipimeää ja edessä on kävelymatka asemalta kotiin. Illan pimetessä moni alkaa pohtia, onko ulkona turvallista liikkua. Securitaksen Etelä-Suomen aluejohtajan Petri Mönkkösen mukaan pelko on kuitenkin usein turhaa.
– Helsingissä ja Suomessa ylipäätään on yleisesti ottaen varsin turvallista liikkua. Osa ihmisistä kokee pimeällä liikkumisen epämiellyttäväksi, mutta pelätä ei kuitenkaan tarvitsisi. On myös hyvä muistaa, että pelko on suhteellista, ja eri ihmiset kokevat eri asiat pelottaviksi. Joku pelkää pimeällä liikkumista, joku toinen hälyisiä katuja, hän sanoo. Mönkkösen mukaan se, onko ulkona turvallista liikkua illalla tai yöllä, riippuu siitä, millaisella alueella ylipäätään liikkuu ja mitä kaikkea alueella sijaitsee. Järjestyshäiriöitä on aina enemmän sellaisilla alueilla, joissa on mahdollisesti päihtyneitä ihmisiä, ja baarien, nakkikioskien ja taksitolppien ympäristöissä sattuu ja tapahtuu helpommin kuin muualla.
– Mikään tietty alue ei ole yleensä sen vaarallisempi kuin toinen. Järjestyksenvalvontatehtävissä toki sellaiset paikat, missä on muutenkin paljon ihmisiä, korostuvat. Loukkaantumisia sattuu ja tapahtuu siellä, missä on liikettä.
MONELLE VARSINKIN LÄHIMETSÄT ja puistot näyttäytyvät iltaisin mahdollisina vaaranpaikkoina. Mönkkönen huomauttaa, että niissä on kuitenkin hyvin turvallista liikkua.
– Kun metsässä on hyvä valaistus, kuten Helsingin metsäisillä lenkkipoluilla yleensä on, siellä on turvallista kävellä pimeälläkin.
Mönkkösen mukaan valaistus näyttelee muutenkin tärkeää roolia turvallisuudenluojana.
Ilmoita ovien ja valaisimien vioista
• Valaistus lisää piha-alueiden turvallisuutta. Jos huomaat rikkoutuneen valaisimen tai palaneen lampun, tee siitä Hekalle vikailmoitus: www.hekaoy.fi/vikailmoitus • Rappukäytäviin ja muihin yhteisiin tiloihin johtavat ovet on hyvä pitää aina lukittuna. Vikailmoitus on syytä tehdä myös epäkunnossa olevista lukoista ja ovista.
LÄHIÖSSÄ TAPAHTUU
Kummituskävelylle
KAUPUNGINMUSEON JÄRJESTÄMILLÄ KUMMITUSKÄVELYILLÄ voi tutustua aavemaiseen Helsingin kulttuurihistoriaan sekä kaupungin tunnetuimpiin kummituksiin ja mysteereihin.
Esimerkiksi Puistokatujen kummitukset -kävelyyn voi osallistua 17.4. tai 22.5. klo 17–18.30. Kävelykierros kestää 1,5 tuntia ja sen hinta on 10 euroa. Kummituskävelylle ilmoittaudutaan lomakkeella Helsingin kaupunginmuseon nettisivuilla.
Lue lisää ja ilmoittaudu kummituskävelylle: www.helsinginkaupunginmuseo.fi > Tapahtumat STADI SILLOIN
Pajunkissoja poimimassa
Vuoden 1957 pääsiäisenä piisasi lunta, kun Helsingin uuden yhteiskoulun abit hiihtivät Malmilla. Hiihtelyn lomassa opiskelijat keräilivät pajun oksia.
Vuonna 1846 valmistunut Hakasalmen huvila on yksi harvoista Helsingin rakennuksista, joka edustaa empire-ajan huvila-arkkitehtuuria. Tämä kuva on otettu huvilasta vuonna 1956.
SLANGIKOULU
LÄTKÄSSÄ = RAKASTUNUT
Oon ihan lätkässä naapurin mimmiin. Olen aivan rakastunut naapurin naiseen.
KUVA HEIKKI HAVAS/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEOI
Pyhien maisemien äärelle
STOAN KULTTUURIKESKUKSEN PYHÄ maisema -näyttelyssä voi ihailla 29.4.–31.5. Jarmo Palolan maalauksia, jotka käsittelevät ihmiskunnan sopeutumista alati kiihtyvään ympäristön ja ekologian tilan muutokseen. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Lue lisää: www.stoa.fi > Tapahtumat HAKASALMEN HUVILAN HISTORIA
Karamzinin huvilan hyväntekijä
TÖÖLÖNLAHDELLA SIJAITSEVA HAKASALMEN huvila on yksi Helsingin harvoista rakennuksista, joka edustaa empire-ajan huvila-arkkitehtuuria. Sen rakensi Carl Johan Walleen, joka oli huvilan tunnetuimman asukkaan Aurora Karamzinin (1808-1902) isäpuoli. Vuonna 1846 valmistunutta rakennusta kutsutaan myös Karamzinin huvilaksi.
AURORA, OMAA SUKUA Stjernvall, muutti Pietariin keisarilliseksi hovineidiksi. Hän avioitui upporikkaan Paul Demidovin kanssa vuonna 1836. Pariskunta matkusti paljon ulkomailla ja tutustui hyväntekeväisyyteen, johon he käyttivät paljon varoja. He saivat pojan vuonna 1839, jonka jälkeen Paul Demidov menehtyi. Vaikka Aurora asui Pietarissa, hän kävi usein Helsingissä ja Espoossa, jossa hän omisti Träskändan kartanon. Vuonna 1846 hän avioitui eversti Andrei Karamzinin kanssa. Andrei kaatui Krimin sodassa vuonna 1854.
YKSIN JÄÄTYÄÄN AURORA vietti aikaa hyväntekeväisyyden parissa ja hänestä tuli Helsingissä merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Helsinkiin perustettiin Auroran aloitteesta muun muassa kansankeittiö, lastentarha työläisten lapsille, lastenkoti ja palvelijatarkoti maaseudulta tulleille tytöille sekä vuonna 1867 Aurora perusti Diakonissalaitoksen.
AURORA ASETTUI PYSYVÄSTI Helsinkiin vuonna 1875. Kaupunki osti huvilan ja sen sivurakennukset vuonna 1896, mutta Aurora asui huvilassa kuolemaansa asti. Vuodesta 1912 lähtien Hakasalmen huvilassa on ollut Helsingin kaupunginmuseon toimintaa.
