Ajassa

KUVA JENNI RAINOLA

MIKÄ ON PARASTA HELSINGISSÄ?

Helsingin monipuolisuus ilahduttaa

OLEN ASUNUT HELSINGISSÄ melkein koko ikäni, Helsinki on kotini. Parasta Helsingissä on sen monipuolisuus: tapahtumat, kulttuurien sekamelska ja kaupungin vilske.

Tarvittaessa rauhaa löytyy puistoista, metsistä ja saaristosta, ja nämä kaikki ovat myös saavutettavissa hyvillä julkisilla menopeleillä. On hienoa, että eri puolilla kaupunkia on uimahalleja, kirjastoja, työväenopistoja ja muita koulutusmahdollisuuksia.

Kati Sjöblom, Hekan asukas

KUVA ISTOCKPHOTO

Mars metsään

TIESITKÖ, ETTÄ JO 15 minuutin kävely metsässä kohottaa mielialaa? Jos maltat viipyä vartin pidempään, lähtee verenpainekin tutkitusti laskuun.

Metsän elvyttävä vaikutus syntyy eri aistien yhteispelinä: rauhallinen äänimaisema, vaihtuvat näkymät ja erilaiset tuoksut irrottavat arjen pyörteistä, kertoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta. Metsän ympäröimänä ihmisen on helpompi rentoutua – tämän vuoksi luontoa hyödynnetään terapiaympäristönäkin. – Kun ympäristö on turvallinen, rauhallinen ja luonnollinen, autonominen hermosto rauhoittuu, Tyrväinen sanoo.

Jo pitkään on tiedetty, että luonnossa liikkuminen edistää mielenterveyttä ja tuottaa fyysisiä terveyshyötyjä. Nyt huomio kiinnittyy myös siihen, miten metsän terveyshyötyjä voidaan tuoda sen ulkopuolelle: toimistoihin, kaupunkiympäristöihin, vanhainkoteihin, sairaaloihin. Myös virtuaaliympäristöt tai moniaistilliset luontohuoneet voivat tuottaa terveyshyötyä. – Jo luontomaiseman passiivinen katselu palauttaa, Tyrväinen sanoo.

Jo 15 minuutin kävely metsässä kohottaa mielialaa.

JOS KUITENKIN OIKEAAN metsään pääsee, sinne kannattaa ehdottomasti mennä. Helsingissä monimuotoisia luontokohteita on rakentamispaineista huolimatta paljon, sanoo Tyrväinen. – Iäkkäät, varttuneet metsät tuottavat tutkitusti parhaiten mielenterveyshyötyjä, ja Helsingissä on juuri tämän kannalta hyviä, isoja metsäalueita.

Tällaisia ovat esimerkiksi Uutela, Mustavuori, Vartiosaari ja Keskuspuisto, jolla on jopa japanilainen terveysmetsäsertifikaatti: se edistää tutkitusti terveyttämme.

Helsinkiläisten metsien eteen on tehty Euroopankin tasolla uraauurtavaa työtä, Tyrväinen kertoo. – Ulkoilumetsiä on hoidettu valtakunnallisesti pisimpään, maisemaa ja monimuotoisuutta hoitaen, ja myös asukkaat ovat päässeet mukaan alueiden suunnitteluun.

JOTEN, EIKÖHÄN MENNÄ. Terveyshyötyjen kannalta kalenteriin ei tarvitse sumplia vaativia patikkaretkiä. – Toistuvat puolen tunnin käynnit kolmesti viikossa ylläpitävät tutkitusti hyvää mielialaa.

Yleisesti metsiin on vapaa pääsy. Kansallispuistoissa kulkua voidaan rajoittaa merkityille reiteille, mutta muuten metsissä voi kulkea vapaasti jalan, hiihtäen tai pyörällä. Metsää ei saa roskata eikä vahingoittaa. Eläimiä ei saa häiritä eikä avotulta saa tehdä luvattomasti.

Mutta nauttia saa. Rauhallisuudesta, puiden havinasta, lintujen laulusta, kauniista maisemista. Saa hengittää, pysähtyä ja palautua.

Anne Ventelä

Huomioi metsässä:

• Puita ei saa kaataa eikä oksia katkoa • Sammalta, jäkälää tai varpuja ei saa kerätä • Luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja saa kerätä vapaasti

KUVA ARVO KAJANTIE/HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

STADI SILLOIN

Pilkkijöitä jäällä

1950-LUVULLA PILKITTIIN MEREN jäällä kauniissa lumisissa maisemissa.

MENOVINKKEJÄ

Tunnelmallinen Linnoituksen joulu

SUOMENLINNASSA PIDETTÄVÄSSÄ Linnoituksen joulu -tapahtumassa on luvassa jouluista ohjelmaa ja tunnelmaa 27.11.2021–6.1.2022. Tapahtuman aikana linnoituksen yritykset palvelevat poikkeusaukioloin. Yhtenä koko perheen ohjelmanumerona on esimerkiksi linnoitustontun reitti, joka johdattaa seikkailuun, jossa kuljetaan ympäri linnoitusta.

Lue lisää: www.suomenlinna.fi

SLANGIKOULU

STIKKAA = LUMILAUTAILLA

Mä oon aika pollee mun skidist, ku se osaa stikkaa. Olen aika ylpeä lapsestani, kun hän osaa lumilautailla.

KUVA HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Vuosaarenhuipulle virkistymään

VUOSAARENHUIPUN VIRKISTYSALUE kutsuu kävelylle. Alueen kaksi uutta luontopolkua ovat hieman yli kilometrin pituisia. Lisäksi alueella on muitakin reittejä ja polkuja. Vuosaaren entisen kaatopaikan paikalle nousseelta virkistysalueelta löytyy myös parkkipaikkoja, wc-tilat, sekä konteista rakennettu infopiste, jossa esitellään alueen historiaa ja luontoa. Kaisaniemen ravintola oli suosittu kohde läpi 1800-luvun. 1900-luvun vaihteessa se tunnettiin erityisesti poliitikkojen ja kuuluisuuksien kantapaikkana.

RAVINTOLA KAISANIEMEN HISTORIA

Ravintolaelämää Kaisaniemessä

LIKI 200 VUOTTA sitten ravintoloitsija Catharina ”Kaisa” Wahllund päätti perustaa neljännen ravintolansa Helsinkiin. Hän vuokrasi tuolloin hiljattain avatun Kasvitieteellisen puutarhan vieressä olevan yleisen puistoalueen kaupungilta kunnossapitovastuulla, ja sai samalla oikeuden ulkoilmaravintolaan. Wahllund myi kahvilatuotteita pienestä kojusta, kunnes hänen rakennuttamansa ravintola valmistui vuonna 1839. Puistoaluetta alettiin kutsua Kaisaniemeksi, ja ravintola oli yhtäjaksoisesti toiminnassa tammikuuhun 2019 saakka. tu avoveranta. Terassia laajennettiin vuonna 1886, ja vuonna 1929 ravintolasali suurennettiin puoliympyrän muotoon.

Vuonna 1946 ravintolaan tehtiin erikoinen laajennus: uusi katettu avoterassi rakennettiin talon vieressä kasvavan tammen ympärille. Vuonna 1970 terassi elävine puineen muutettiin osaksi lämpimiä sisätiloja. Puun runko paksuuntuu jatkuvasti, mikä tuottaa haasteita vesikaton rakenteille.

Rakennus on suojeltu, ja se on rakennushistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas. Rakennuksessa on säilynyt kattomaalauksia, vanhoja puisia peiliovia sekä eri ikäisiä kaakeliuuneja.

VUONNA 2019 RAKENNUS jäi tyhjilleen. Keväällä 2021 Helsingin kaupunki myi huonokuntoisen kiinteistön yksityiselle ravintoloitsijalle. Viimeisimpien julkisuudessa jaettujen tietojen mukaan ravintolan on määrä aueta mittavan remontin jälkeen vuonna 2023.

Anne Ventelä

Asiantuntijana rakennuskonservaattori Jaana Perttilä, Helsingin kaupunginmuseo