4
HIMA 4 | 2021
Ajassa
KUVA JENNI RAINOLA
MIKÄ ON PARASTA HELSINGISSÄ?
Helsingin monipuolisuus ilahduttaa OLEN ASUNUT HELSINGISSÄ melkein
koko ikäni, Helsinki on kotini. Parasta Helsingissä on sen monipuolisuus: tapahtumat, kulttuurien sekamelska ja kaupungin vilske. Tarvittaessa rauhaa löytyy puistoista, metsistä ja saaristosta, ja nämä kaik-
ki ovat myös saavutettavissa hyvillä julkisilla menopeleillä. On hienoa, että eri puolilla kaupunkia on uimahalleja, kirjastoja, työväenopistoja ja muita koulutusmahdollisuuksia. Kati Sjöblom, Hekan asukas
KUVA ISTOCKPHOTO
tyjä, ja Helsingissä on juuri tämän kannalta hyviä, isoja metsäalueita. Tällaisia ovat esimerkiksi Uutela, Mustavuori, Vartiosaari ja Keskuspuisto, jolla on jopa japanilainen terveysmetsäsertifikaatti: se edistää tutkitusti terveyttämme. Helsinkiläisten metsien eteen on tehty Euroopankin tasolla uraauurtavaa työtä, Tyrväinen kertoo. – Ulkoilumetsiä on hoidettu valtakunnallisesti pisimpään, maisemaa ja monimuotoisuutta hoitaen, ja myös asukkaat ovat päässeet mukaan alueiden suunnitteluun. JOTEN, EIKÖHÄN MENNÄ. Terveyshyötyjen
kannalta kalenteriin ei tarvitse sumplia vaativia patikkaretkiä. – Toistuvat puolen tunnin käynnit kolmesti viikossa ylläpitävät tutkitusti hyvää mielialaa. Yleisesti metsiin on vapaa pääsy. Kansallispuistoissa kulkua voidaan rajoittaa merkityille reiteille, mutta muuten metsissä voi kulkea vapaasti jalan, hiihtäen tai pyörällä. Metsää ei saa roskata eikä vahingoittaa. Eläimiä ei saa häiritä eikä avotulta saa tehdä luvattomasti. Mutta nauttia saa. Rauhallisuudesta, puiden havinasta, lintujen laulusta, kauniista maisemista. Saa hengittää, pysähtyä ja palautua.
Mars metsään TIESITKÖ, ETTÄ JO 15 minuutin kävely met-
sässä kohottaa mielialaa? Jos maltat viipyä vartin pidempään, lähtee verenpainekin tutkitusti laskuun. Metsän elvyttävä vaikutus syntyy eri aistien yhteispelinä: rauhallinen äänimaisema, vaihtuvat näkymät ja erilaiset tuoksut irrottavat arjen pyörteistä, kertoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta. Metsän ympäröimänä ihmisen on helpompi rentoutua – tämän vuoksi luontoa hyödynnetään terapiaympäristönäkin. – Kun ympäristö on turvallinen, rauhallinen ja luonnollinen, autonominen hermosto rauhoittuu, Tyrväinen sanoo. LUONNON VAIKUTUS TERVEYTEEN on kuuma
aihe maailmalla. Suomessa on tutkittu paljon nimenomaan metsien terveysvai-
Jo 15 minuutin kävely metsässä kohottaa mielialaa. kutuksia, koska metsä on kansallismaisemamme ja tyypillisin vapaa-ajan liikuntaympäristömme, Tyrväinen toteaa.
Jo pitkään on tiedetty, että luonnossa liikkuminen edistää mielenterveyttä ja tuottaa fyysisiä terveyshyötyjä. Nyt huomio kiinnittyy myös siihen, miten metsän terveyshyötyjä voidaan tuoda sen ulkopuolelle: toimistoihin, kaupunkiympäristöihin, vanhainkoteihin, sairaaloihin. Myös virtuaaliympäristöt tai moniaistilliset luontohuoneet voivat tuottaa terveyshyötyä. – Jo luontomaiseman passiivinen katselu palauttaa, Tyrväinen sanoo. JOS KUITENKIN OIKEAAN metsään
pääsee, sinne kannattaa ehdottomasti mennä. Helsingissä monimuotoisia luontokohteita on rakentamispaineista huolimatta paljon, sanoo Tyrväinen. – Iäkkäät, varttuneet metsät tuottavat tutkitusti parhaiten mielenterveyshyö-
Anne Ventelä
Huomioi metsässä: • Puita ei saa kaataa eikä oksia katkoa • Sammalta, jäkälää tai varpuja ei saa kerätä • Luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja saa kerätä vapaasti
