Visiitti 2017

Page 1

2017

Fooninki

Finlandia Hotellien asiakaslehti

vaihtoi isännän emäntään

Suomen juhlavuosi on täynnä tapahtumia

SIVU 12

Jumppahetki hotellissa pitää vireessä

SIVU 24

SIVU 18

Mariskan musiikki ei tunne rajoja SIVU 6

01_VISIITTI_1-2016_kansiVAIHTOEHTOJA.indd 1

21.12.2016 13.12


pääkirjoitus

Jo vuosi kasvun tiellä On ollut ilo usean taantumavuoden jälkeen havaita Suomen taloudessa elpymisen merkkejä jo alun toista vuotta. Investointeja on käynnistynyt ja uusia investointia julkistettu eri puolilla Suomea. Talouden orastava nouseva toimeliaisuus on näkynyt myös Finlandia Hotelleiden toiminnassa – hotelliemme liikevaihto on kasvanut lievästi, mutta vakaasti joka kuukausi edellisen vuoden vastaaviin lukuihin verrattuna – ja tämä on näkynyt hotelliemme käyttöasteen parantumisena. Ilahduttavaa on myös bonusasiakkuuksien eli kanta-asiakasohjelmamme myynnin kasvu myös toista vuotta. Tarjoamillamme eduilla on merkitystä. Ravintolapalveluiden käyttö on myös lisääntynyt niin yksityisten asiakkaiden kuin yritysten osalta. Nämä myönteiset signaalit tuovat uskoa jatkuvaan palvelujemme parantamiseen ja kehittämiseen. Kiitos teille arvoisat asiakkaamme!

Finlandia Hotellien asiakaslehti KUSTANTAJA Finlandia Hotels Pohjolankatu 38 00600 Helsinki (09) 684 1440 myynti@finlandiahotels.fi www.finlandiahotels.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Pauloaho TOIMITUS Toimitussihteeri Tapio Rusanen Omnipress Oy

Uudistustyömme on jatkuvaa parantamista Finlandia Hotelleissa on toteutettu uudistuksia ja uutta on tulossa. Airport Hotel Oulussa on viimeksi päivitetty kokoustilojen sisustusta muun muassa uusimalla lattioiden pinnat. Hotelli IsoValkeisessa Kuopiossa huoneiden uudistus on edennyt suunnitelmien mukaisesti, huonetyyppejä on nyt kolme: economy, standard ja standard plus. Hotelli Albassa Jyväskylässä on alkamassa koko hotellia käsittävä hotellihuoneiden kylpyhuoneiden remontti. Huoneet remontoidaan noin kymmenen huonetta kerrallaan, joten majoitustoiminta toimii ennallaan mahdollisimman pienillä häiriöillä. Hotelli Fooningissa siirrytään varsinai-

seen perheyrittäjyyteen Anne Kuivamäen mukaantulon myötä, ja lisäksi hotellissa tullaan uusimaan hotellihuoneita ja yleisiä tiloja. Hotelli Kurikkaan ollaan asentamassa autokatosta autolla liikkuvien asiakkaiden viihtyisyyden parantamiseksi. Ja yksi isompikin hotellin remontti on suunnitelmissa...

Toimintatapamme Finlandia Hotellit toimii yksityisenä, yrittäjävetoisena ja suomalaisena hotelliketjuna. Korostamme toimintamallimme ja palvelujemme paikallisuutta ilman valtakunnallisia ketjukonsepteja. Siksi voit kohdata jokaisessa aidosti erilaisen ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden.

Bonusasiakkaan erikoisedut – 5 € / vrk ja 59 €/ 2hh/vrk Tarjoamme edelleen kanta-asiakkaillemme Suomen edullisimman majoitustarjouksen. Tulossa on superedulliset talvi- ja kesäkampanjahintamme. Haluamme, että sinulla olisi mahdollisuus hyödyntää kantaasiakkuuttasi myös vapaa-ajalla. Lisätiedot ja ehdot löydät kotisivuiltamme www.finlandiahotels.fi. Kerro tarjouksestamme myös ystävillesi ja tutuillesi, sillä edun saa heti käyttöön ostamalla bonuskortin! Uusi bonuskortti maksaa vain 26 €, voimassaoloaika on kolme vuotta eli vain reilut kahdeksan euroa per vuosi. Uusiminen on vielä edullisempaa, vain 15 €! Muistathan, että suoraan varaamalla saat parhaan hinnan. Tervetuloa mukaviin hotelleihimme! Kari Pauloaho toimitusjohtaja

tapio.rusanen@omnipress.fi ULKOASU HANK, www.hank.fi PAINOPAIKKA Topnova Oy PAINOS 6 000 kpl ISSN 1458 - 9214

02_VISIITTI_1-2016_paakkari.indd 2

FINLANDIA HOTELLIT: Harjavalta: Hotelli Hiittenharju, puh. (02) 531 1600 Helsinki: Park Hotel Käpylä, puh. (09) 799 755 Imatra: Imatran Kylpylä, puh. 020 7100 500 Jyväskylä: Hotelli Alba, puh. (014) 636 311 Kankaanpää: Finlandia Hotelli Lumiainen, puh. (02) 578 8240 Kemijärvi: Hotelli Mestarin Kievari, puh. (016) 320 7700 Kokkola: Hotelli Seurahuone, puh. 020 7959 600 Kuopio: Hotelli IsoValkeinen, puh. (017) 5396 100, Hotelli Jahtihovi, puh. (017) 264 4400 Kurikka: Hotel Kurikka, puh. (06) 4510 500 Oulu: Airport Hotel Oulu, puh. (08) 514 5100 Pietarsaari: Pietarsaaren Kaupunginhotelli, puh. (06) 788 8111 Riihimäki: Hotel Seurahuone Riihimäki (019) 716 270 Seinäjoki: Hotelli Fooninki, puh. (06) 421 7700 Utö: Havshotel, puh. (02) 240 5330 Uusikaupunki: Hotelli Aquarius en puh. (02) 8413 123 Ylivieska: Hotelli Käenpesä, puh (08) 423 611. ä le h d

Varaukset kaikkina vuorokaudenaikoina www.finlandiahotels.fi

Tä m os on ispain näkö issa myös v e luetta ivuillamm os k a i k r d e n v .finla www els.fi hot

21.12.2016 12.25


tärppejä

Rolecin latauspistoke löytyy Fooningin seinästä. Lisätietoja: ml-tekniikka.fi teslaclub.fi

Sähkövirtaa autoihin Finlandia Hotellit Fooninki Seinäjoella ja

ylläpitää latauspistekarttaa. Tällaisia ovat

murrosvaiheessa, ja markkinoilla kaupan

Aquarius Uudessakaupungissa ovat lisän-

Type2 (11 ja 22kW), CHAdeMO-pikalataus

sellaisia latauslaitteita, joissa on vikoja.

neet palvelutarjontaansa sähkö- ja hybridi-

sekä työmaapistoke (3x16A, 11 kW). Rolec-latauslaitteet ovat Euroopan suu-

autojen latausmahdollisuuden. Fooningin seinässä on parisen kuukautta ollut Rolec-merkkinen latauspistoke. – Tesla-klubi kiinnostui heti tästä, Fooningin hotelli-isäntä Heikki Kuivamäki my-

rin merkki ja laitteita maahantuovan ML-

Klubilaisten päivittäisessä käytössä on

useita valovirtapistokkeita.

Tekniikka Ky:n myyntijohtaja Risto Takalan

– Työmaapistoke sopii Teslalle ja muil-

mukaan ne sopivat hyvin monien sähkö- ja

lekin sähköautoille ja hybrideille, kunhan

hybridiautojen lataukseen.

niissä on adapteri, toimitusjohtaja Toni

– Sähköä käyttävät tulevat varmas-

häilee.

Aquariuksessa on puolestaan tällä hetkellä on yksi 16 A:n työmaapistoke sekä

ti yleistymään vauhdilla, koska esimerkik-

Tyrjy. Tyrjyn mukaan ensi kesänä maan sulet-

toista sataa Tesla Model S-, Model X- ja

si dieselautojen käyttöä rajoitetaan jo nyt

tua on tarkoitus tehdä kunnollinen lataus-

Roadster-henkilöautoa. Tesla Club Finland

suurissa kaupungeissa. Ala on kuitenkin

piste Aquariuksen paikoitusalueelle.

Kesäyön Superetu alk.

59 € 2 hh

Lue lisää ja varaa omasi: finlandiahotels.fi Tarjous voimassa 19.6.-6.8.2017. Huoneita rajoitetusti.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

05 VISIITTI_1-2016_lyhyt.indd 5

21.12.2016 12.28


ajankohtaista

Hotelli Alba on vuoden 2016 Finlandia Hotelli

4 Visiitti

04-05 VISIITTI_1-2016_hotelli alba.indd 4

21.12.2016 14.27


ajankohtaista Finlandia Hotel Alba on Vuoden 2016 Finlandia Hotelli. Hotelliketjun hallitus perustelee tunnustuksen myöntämistä tuloksellisella toiminnalla Jyväskylän talousalueen laajentuneessa majoitusliiketoiminnassa sekä jatkuvalla ja määrätietoisella hotelliliiketoiminnan uudistamisella. Palkitsemisperusteluja ovat myös sitoutuminen kotimaiseen yrittäjävetoiseen hotelliketjuun ja sen aktiivinen kehittäminen, tuloksellinen kanta-asiakasmyynti sekä myönteinen asiakaspalaute. Alban hotellinjohtaja Katri Paakkari korostaa yhteistyötä ja yliopistokaupungin vilkkautta hotellibisneksen onnistumisessa. – Jyväskylä on vireä kaupunki. Täällä osataan hoitaa ammattimaisesti kongressien, messujen ja erilaisten isojen tapahtumien järjestelyt. Teemme yhteistyötä matkailun toimijoiden kesken. Jyväskylän kaupunki on Paakkarin mukaan satsannut viime vuosien aikana tapahtumamarkkinointiin ja perustanut matkailutoimialalle ryhmän kehittämään nimenomaan tapahtumamatkailua. – Tämän avulla olemme saaneet lisää palvelujen kysyntää koko kaupunkiin ja myös meillä hotelli Albassa ovat käyt-

töasteet nousseet. Myös yleinen tilanne tuntuu vilkastuneen kaupungissa. Sijaintimme Mattilanniemessä Jyväskylän yliopiston kampusalueella on sopiva, ja saamme majoittaa runsaat joukot kansainvälisiä kongressivieraita vuosittain, Paakkari lisää.

Sijainti valttina Hotelli Alba on ainutlaatuisella paikalla Jyväsjärven rannalla, noin kilometrin päässä keskustasta. Alban laiturilta pääsee saunasta uimaan, kirkkoveneet odottavat laiturissa ja vuokrattavissa on myös saunalautat. – Talvella laituriltamme pääsee suoraan luistelemaan ja hiihtämään Jyväsjärvelle. Kesällä meillä on myös upea järvinäköalaterassi, Katri Paakkari tuumaa. Hotellitoiminta edellyttää kuitenkin jatkuvaa uudistumista, mitä ei Albassakaan ole unohdettu. – Alban toimintaa kehitetään toki jatkuvasti. Aivan viimeaikaiset uudistukset ovat koskeneet varausjärjestelmän ja hinnoittelun kehittämistä sekä tätä kautta palvelun parantamista asiakkaillemme. Katri Paakkarin mukaan huoneita on remontoitu vuosittain noin 10 kpl.

– Loppuvuodesta 2016 on aloitettu hotellihuoneiden kylpyhuoneremontti, joka jatkuu laajempana heti vuodenvaihteen jälkeen. Suunnitelmissa on lisäksi kevättalven kuluessa uudistaa myös Alban vastaanotto- ja aulatilaa.

Bonusasiakkaat pysyvät Hotellinjohtaja Katri Paakkaria ilahduttaa bonuskorttiasiakkaiden määrä. Heitä on noin 20 prosenttia kaikista Alban asiakkaista. – Mielestämme bonusasiakkuudessa on positiivinen etu sekä asiakkaalle, että hotellille. He ovat ketjumme voimavara. Pystymme tarjoamaan tämän lisäarvon asiakkaillemme helpolla tavalla. Näkyvyyttä tulee myös ketjun markkinoinnin kautta. Katri Paakkarin mukaan asiakaspalautteissa listataan Hotelli Alban parhaina puolina henkilökuntaa, sijaintia ja ruokaa – mukaanlukien aamupala. – Kanta-asiakkaamme pitävät Albaa toisena kotinaan mukavan henkilökunnan vuoksi. Sijaintimme luonnonkauniilla paikalla Jyväsjärven rannalla on vahva valtti. Järven ympäri kulkee Rantaraitti ja suurin osa kanta-asiak-

kaistamme pakkaakin lenkkarit mukaan ja käy töiden jälkeen lenkillä, Alban modernissa saunassa ja päivällisellä näköalaravintolassamme. – Meillä on ihana, ammattitaitoinen henkilökunta, josta on tullut asiakkaistamme välittävä tiimi. Paakkari kiittelee Alban henkilöstön sitoutuneisuutta. – Se on hyvä sekoitus konkareita ja nuorempia osaajia. Konkarit tuntevat kanta-asiakkaamme ja talon, nuoremmat tuovat iloista energisyyttä palveluun. 5 Lisätiedot: www.hotellialba.fi

Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema Hotelli Alba on aivan Jyväsjärven rannassa Mattilanniemen kampusalueella Jyväskylän Yliopiston kainalossa. Laiturilta pääsee saunasta uimaan, ja asiakas voi myös vuokrata saunalautan käyttöönsä.

Visiitti 5

04-05 VISIITTI_1-2016_hotelli alba.indd 5

21.12.2016 14.27


kulttuuri

6 Visiitti

06-10 VISIITTI_1-2016_mariska.indd 6

21.12.2016 12.29


kulttuuri

Mariska

vaihtaa vaivatta musiikkityylistä toiseen Mariska on oma lukunsa kotimaisessa muusikkojoukossa. 37-vuotiaan naisen musiikillinen repertuaari on laaja ja monipuolinen. Kappaleiden tyylit vaihdelleet ajan mittaan iskelmästä punkin ja räpin kautta jazziin. Hän kirjoittaa myös kappaleidensa lyriikat itse. TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVAT TIMO PORTHAN JA KARI MARTIALA

M

ariska – Anna Maria Rahikainen – saapuu haastatteluun helsinkiläiskahvilaan hyväntuulisena. Hänen mukanaan piti olla puolivuotias vauvansa, mutta lapsenvahti järjestyikin mukavasti. – Lapsi on ollut todella ihana yllätys ja asia elämässä. Lapseni on tosi iloinen ja hänen kanssaan oleminen kasvattaa kieltämättä omaa positiivisuutta ja hyvinvointia. Ei voi olla pahoissa fiiliksissä, kun näkee sellaisen hymynaaman. Tilaamme kevyen lounaan ja kahvit ja alamme purkaa Mariskan uran vaiheita, jotka eivät ole niitä tavanomaisimpia. Hän aloitti klassisen pianon soiton 7-vuotiaana ja pääsi 11-vuotiaana

Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle piano-oppilaaksi. – Mä kuitenkin kyllästyin parissa vuodessa niihin opintoihin ja lopetin siellä. Tilalle tuli punk. Kummitätini oli kova punkkari ja asui meillä, kun olin ihan natiainen. Hän joutui aina kavereittensa kanssa mun lapsenvahdiksi ja olin siellä prinsessavaatteissa, kun hoitajien ketjut kolisi ja värjätyt hiukset heilui. Altistuin silloin sille punk-estetiikalle ja tietysti myös musiikille. – Toki punkkari on kapinallinen ja kai mä sitä koen olevani jollain tasolla vieläkin, Mariska naurahtaa. Hän liittyi teini-iässä Oheisvasara-nimiseen yhtyeeseen toiseksi laulajaksi. Lontooseen hän lähti vuonna 1998 King´s Collegeen opis-

kelemaan muinaiskreikkaa ja latinaa. – Niitä aineita pääsi opiskelemaan suoraan. Hain eri kouluihin, mutta KCL:stä tuli hyväksyntä ilman, että piti lentää mihinkään haastatteluihin.

Demolevy Lontoossa Opiskeluaikanaan Mariska liittyi silloin joksikin aikaa kosketinsoittajaksi Stratford Mercenaries -punk-yhtyeeseen ja alkoi kirjoitella omia kappaleita Englantilaiset räppäriystävät tuottivat Mariskalle Tee ze -demon, jota hän esitteli levy-yhtiöissä Suomessa loppuvuodesta 2001. Hän muutti kesällä 2002 takaisin Suomeen tekemään esikoislevyään Toisin sanoen. Hän teki läpimurtonsa vuonna 2002 Tarkasta tämä -singlellään ja on

Visiitti 7

06-10 VISIITTI_1-2016_mariska.indd 7

21.12.2016 12.29


kulttuuri

MARISKAN

TOP 5

Tangomarkkinoiden järjestämän Tangon Sävellysja sanoituskilpailun vuoden 2010 voittajakappaleeksi valittiin Mariskan säveltämä ja sanoittama tango ”Sua kaipaan”.

Nalle Luppakorvan loppumusat. Itketti joka kerta. Oli mielestäni kaunis laulu.

Mikko Alatalo: Ihmisen ikävä toisen luo. Itketti pienenä, en ollut ihan varma miksi. Tajusin että siinä on kyse jostain surullisesta asiasta.

David Bowie: Young Americans. Tätä punkkarikummini soitti aina kotona.

Nina Hagen: Was ist es. Samaisia punkkarikummini peruja. Nina Hagenia ihailen suuresti rajattoman monipuolisuutensa sekä tyylikkyyden puolesta.

Busta Rhymes: Gimme some more. Kuulin biisin Lontooseen muutettuani 7/11-kaupassa. Jähmetyin. Päätin siltä seisomalta alkaa räpätä.

sittemmin tahkonnut lukuisia hittejä sekä kultaa myyneitä albumeita. Toinen sooloalbumi Memento mori ilmestyi helmikuussa 2004 ja kolmas, Suden hetki, julkaistiin elokuun alussa 2005. Seuraava albumi odotutti itseään vuoteen 2010, jolloin Mariska julkaisi uuden yhtyeensä kanssa Mariska & Pahat Sudet -nimisen pitkäsoiton. Se ei enää ollut räppiä, vaan Mariskan sanoin ”punkjazzja blueshenkistä iskelmää”. Mariska & Pahat Sudet -yhtyeen toinen albumi Kukkurukuu julkais-

tiin syksyllä 2012. Levyn tuotti Jukka Immonen, joka tuotti myös bändin ensimmäisen levyn, sanoituksista vastasi Mariska itse ja sävellyksistä hänen ohellaan koko yhtye. Pahat Sudet -yhtye lopetti kuitenkin toimintansa elokuussa 2013, ja Mariska jatkoi jälkeen omaa soolouraansa. Lokakuussa ilmestyi 11 vuoden jälkeen sitten Mariskan kolmas sooloalbumi, tanssittavaa bilemusiikkia sisältävä Matador. – Olen ikävöinyt joraamista paljon. Tää levy on ikään kuin päivitetty versio

mun varhaisemmasta soolourasta. Mukana on vanhojen tuttujen yhteistyökumppaneiden lisäksi uusia tekijätuttavuuksia, mutta samojen elementtien äärellä ollaan tälläkin kertaa. Kappaleiden taustat on tehty enimmäkseen koneella levyn avausraitaa lukuunottamatta, jolla musisoivat kitaristi Timo Kämäräinen, rumpali Eppu Kosonen ja räppäri Tuomas Kauhanen.

Rajanveto turhaa Mariska itse ei koe ongelmaksi liikkumistaan eri musiikkityylien välillä.

8 Visiitti

06-10 VISIITTI_1-2016_mariska.indd 8

21.12.2016 12.29


Seuraa Mariskaa: www.mariska.fi facebook.com/ mariskaofficial instagram.com/ mariskamusic

– Se on kaikki musiikkia. Ihmiset vetelee viivoja eri musiikkityylien välille. Mun mielestä kyse on loppujen lopuksi suhteellisen samasta asiasta eri paketeissa. – Vaihto musiikkigenrestä toiseen onnistuu suhteellisen helposti – pitää vaikka kuunnella jonkun aikaa toista tyyliä, omaksua se muotokieli ja estetiikka ja sen jälkeen on helpompi sukeltaa siihen maailmaan. Monipuolisuudestaan huolimatta Mariska ei ole samalla tavoin tunnettu kuin vaikkapa samaa ikäluokkaa olevat Chisu tai Jenni Vartiainen. Hän on kuitenkin

Suomen tuotteliaimpia ja työllistetyimpiä biisinkirjoittajia. – Johtuneeko siitä että markkinointia ei edistä se, että mä aina teen hiekkakakun ja sitten ryssin sen tekemällä jotain muunlaista. Mä aina lähden rakentamaan uraa aika alusta, nyt jo kolmatta kertaa. Mutta musta on muutenkin omituista lähteä rinnastamaan mua Chisuun tai Jenniin. Toiset kirjoittaa Hesariin, toiset pienempiin julkaisuihin. Mariskan mielestä kevyen musiikin tila on Suomessa hyvällä mallilla. – Artisteja on tällä hetkellä hirmuisesti

MARISKA Soololevyt Toisin sanoen (2002) Memento mori (2004) Suden hetki (2005) Matador (2016) Levyt Pahat Sudet -yhtyeen kanssa Mariska & Pahat Sudet (2010) Kukkurukuu (2012)

Visiitti 9

06-10 VISIITTI_1-2016_mariska.indd 9

21.12.2016 12.29


kulttuuri Sua kaipaan Sua kaipaan, sä miten sait mut tähän jamaan, miks sytytit mut roihuamaan, saanko tulen sammumaan?

Typötyhjiin Mut miksi uskomasta lakkaa en sillonkaan kun silmiisi katselen typötyhjiin typötyhjiin ja miten se vaan voikin olla niin että yhä luotan sun lupauksiin typötyhjiin typötyhjiin

Itserakkausjuttuu

Mariskan kasvot tulivat tutuiksi myös myös Tanssii Tähtien kanssa -ohjelmasta vuonna 2013. Hän kisasi tanssija Aleksi Seppäsen parina.

– tarjonta on siis runsasta, joka lienee hyvä juttu varsinkin kuulijalle; on varaa mistä valita. Muutenkin täällä on tosi tasokkaita tekijöitä. Musa on siis hyvissä kantimissa Suomessa.

Palkinto sanoituksesta Tunnustustakin toki on tullut: hän sai Kalevalaisten naisten liiton myöntämän Larin Paraske -palkinnon, joka myönnetään taitavalle sanankäyttäjälle, ja Emmapatsaan vuonna 2010 Jenni Vartiaisen biisistä En haluu kuolla tänä yönä. Vartiaisen ohella Mariska on sanoittanut hittikappaleita myös useille muille kärkiartisteille kuten Anna Puulle, Jari Sillanpäälle ja Samuli Edelmanille. – Larin Paraske -palkinto oli tietysti mielettömän hieno juttu, mutta mä koen että se tuli vähän ennenaikaisesti. Siitä tuli kauheet paineet, kun koin että palkinto piti sitten lunastaakin jotenkin. Sille mä varmaan loppuelämäni omistaudun, hän naurahtaa. Omissa kappaleissaan Mariska ei vierasta vaikeitakaan aiheita kuten politiikkaa tai feminismiä, ja hänellä on kyky sanoittaa niitä iskevälle selkokielelle. – Varsinaisia esikuvia mulla ei ole, mutta kotimaisista musiikintekijöistä esimerkiksi Chisu ja Samuli Putro tekevät tosi hyviä juttuja, (erityisesti teksteiltään). Sitten on jotain brittinimiä kuten Faith-

less, joka kiinnostaa mua musiikillisesti tällä hetkellä. Suosikit vaihtelevat tosi paljon, mutta yksi kestosuosikki on flamencolaulaja Camarón de la Isla. Hän on Espanjan Olavi Virta, ja häntä kuuntelen tosi paljon. Runoniekoista Mariska nostaa esiin Putron ohella Leonard Cohenin ja Jaana Rinteen. – No joo, on Eino Leinoltakin tullut pari hyvää, hän naurahtaa. – Tosin en mä kovin paljon musiikkia kuuntele. Laulutekstejä syntyy biisi tai kaksi viikossa, viime aikoina tosin uuden levyn julkaisun ja keikkojen takia on jäänyt siihen yhteen. Aiheet löytyy mistä milloinkin. Jotkut tilaajat tosin antaa aiheita valmiina, muuten ideat löytyvät usein omista kokemuksista. Lastenlaulujakin on jo syntynyt Ipanapa-yhtyeelle, tosin ”ne ei menneet sellaisenaan levy-yhtiön sensuurista läpi” kuten Mariska hymähtää. – Sovittiin sitten kollegan kanssa että tehdään siitä oma versio, Rapanapa – juomalauluja lapsille. Se vaan odottaa vielä julkaisemistaan…

Kapellimestarina ja tangon parissa

Uusi musiikillinen aluevaltaus oli keväällä 2011 osallistuminen Yle TV1:n Maestro

Olen vihdoinkin käsittänyt sen Mä oon fiksu ja kivannäköinen Kaiken hyvän todellakin ansaitsen Mitä tielleni sattuu Helppo muista on kyllä välittää Mut itteänikin mun täytyy silittää Lupaan täst edes aina yrittää

– tikusta asiaa -sarjaan, jossa julkisuuden henkilöt opettelivat johtamaan orkesteria. Hän eteni siinä kilpailussa semifinaaliin saakka. Yksi esimerkki uusiin musiikkityyleihin heittäytymisestä on Mariskan voitto Tangomarkkinoiden järjestämässä Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailussa vuonna 2010 – samassa kisassa, jonka esimerkiksi Lauri Tähkä voitti 2014. Voittaneen Sua kaipaan -tangon syntyminen kävi samalla metodilla. – Taisin kuunnella jotain Astor Piazzollan levyä vähän aikaa, ja sitten tein sellaisen biisin, jonka kuvittelin kisassa onnistuvan. – Olin jo pari vuotta ajatellut että tangolaulukilpailuun osallistuminen olisi aika metkaa. Mariska esitti tuon kappaleensa tietysti itse. Mukavassa nosteessa oleva nainen keikkailee kaksistaan dj. Hanna-Maaria Tuomelan kanssa. – Hän on superlahjakas ja monipuolinen muusikko, joka hoitelee koneet, soittaa ja laulaa. Ihan aarre! – Keikat on pääosin viikonloppuisin, ja tilanteen mukaan pitää joko ottaa lapsi mukaan tai jättää isälleen tai mummille kotiin. Klubeilla tämänhetkinen musa toiminee parhaiten, koska haen livekeikoilla tanssittavuutta. 5

10 Visiitti

06-10 VISIITTI_1-2016_mariska.indd 10

21.12.2016 12.29


levyarvio

Mariska: Matador EMI Finland Oy

Mariska tekee vahvoja tekstejä, mutta meinaa jäädä tuottajien varjoon Ensimmäisten joukossa 2000-luvun alussa

Tuoreella Matador-albumilla tasaisen

Parhaimmillaan Matador onkin ilahdut-

suomeksi räpännyt ja sittemmin pop-iskel-

vahvat tekstit ja Mariskan suloinen lau-

tavan vaihtelurikasta ja heittäytyvää kuul-

mään koukannut Mariska on palannut soo-

luääni sitovat kappaleet toisiinsa, mutta

tavaa vailla turboahdettua yleissaundia,

louralle yli vuosikymmenen jälkeen.

lopputulos on kaukana säihkyvästä helmi-

mutta toisaalta sävellysten, sovitusten ja

nauhasta niin hyvässä kuin pahassa.

tuotannon välinen maaginen liima puuttuu

Vuosien saatossa hänestä on kehittynyt ennen kaikkea taitava lyyrikko, joka pys-

Se hyvä paikantuu levyn keskikohdan

kokonaisuudesta lähes tyystin. Samalla ar-

tyy sanoituksillaan suorimaan monia arki-

kappalenelikkoon, joka alkaa laiskasti puk-

tistin ääni tahtoo jäädä laajan tuotantotii-

sia mutkia selkokielelle – joskin pehmeäm-

suttavasta Je m’appelle Marista ja päätyy

min vaihtelevien ambitioiden varjoon.

mällä otteella kuin vaikkapa monella tapaa

Burialilta äänimaailmansa lainaavaan Soti-

vertailukohdaksi sopiva Paula Vesala.

laat-biisiin.

HEIKKI KIVELÄ / KESKISUOMALAINEN

Talviyön Superetu alk.

59 € 2 hh

Lue lisää ja varaa omasi: finlandiahotels.fi Tarjous voimassa 9.1.-6.3.2017. Huoneita rajoitetusti.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

11 VISIITTI_1-2016_lyhyt.indd 5

21.12.2016 12.29


hotellissa

Fooninki

nostaa paremman puoliskon esiin Nurmossa sijaitseva Hotelli Fooninki on suurten muutosten edessä. Uutiset ovat kuitenkin iloisia ja elämänmakuisia. Johtaja Heikki Kuivamäki keskittyy haalarihommiin, kun osan vetovastuusta ottaa hotelliemännäksi nimetty Anne-puoliso. TEKSTI JA KUVAT ANNE ANTTILA

P

arkkipaikat Hotelli Fooningin pihamaalla ovat jälleen lähes viimeistä ruutua myöten miehitetyt. Näin on ollut jo pitkään. Hotelli-isännäksi itseään kutsuva Heikki Kuivamäki on tyytyväinen näkemäänsä. – Olemme tavattoman onnekkaita, että asiakkaat ovat löytäneet Fooningin. Pärjääminen kovassa kilpailussa ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Sen eteen täytyy tehdä lujasti töitä, kuunnella herkällä korvalla asiakkaita ja mukautua siinä sivussa myös haasteisiin, hotelli-isäntä tietää kertoa.

Monissa liemissä pyöritelty Hotelli Fooningilla on takanaan vaiherikas historia. Hotellin tarina sai alkunsa vuonna 1987, jolloin vasta valmistuneeseen kiinteistöön perustettiin myös Finlandia Hotels -lipun alla pyörivä Hotelli Paukavuori. Ajanmukaisen majoitusliikkeen kantaviin voimiin palkattiin myös myyntialan monitaituri ja entinen kauppias Heikki Kuivamäki. – Olihan se hienoa ja opettavaista aikaa. Hotellivirkailijana pääsin nopeasti sisälle tämän lajin yritysmaailmaan.

Samalla omaksuin paljon myös sellaisia asioita, joista on ollut merkittävää hyötyä myös nykyhetkessä. Kultaisen 80-luvun jälkeen tultiin kuitenkin raadolliselle 90-luvulle, jolloin Paukavuoreltakin loppuivat paukut ja yritys ajautui konkurssiin. Vaikka Paukavuoren tarina loppui lamaan, niin vuonna -94 “raunioille” nousi kuitenkin uusi yritys, joka sai nimekseen Fooninki. Uutta, mutta edelleen Finlandia Hotels -ketjuun kuuluvaa yritystä ryhtyivät kipparoimaan Paukavuoren tiskin takaa tuttu Heikki Kuivamäki sekä liikemies Asko Pöytälaakso. Tällä kokoonpanolla mentiin 1990luvun loppupuolelle, jolloin Heikki myi osuutensa Askolle, mutta jatkoi kuitenkin talon palveluksessa. Vuonna 2007 vaihtui jälleen valta, kun johtaja Pöytälaakso luopui osakkeistaan ja vetovastuun Fooningista otti talon henkilökunta. Heikki Kuivamäen lisäksi yritystoimintaa lähtivät luotsaamaan TanjaRiikka ja Janne Salmenautio sekä Satu Leppäkoski. – Tällä tehotiimillä mentiin seuraavat kolme vuotta, jolloin edessä olivat hyvin ratkaisevat hetket. Nurmon liittyessä Sei-

näjokeen, meidän oli tehtävä muun muassa päätös vuokralla olevan kiinteistön suhteen. Tässä yhteydessä päädyimme siihen, että ostan osakkaat ulos ja samalla lunastan myös kiinteistön perheyritykseni nimiin, Fooningin isäntä taustoittaa.

Vahvaa naisenergiaa Heikki Kuivamäen jatkaessa yrittäjänä, entiset osakkaat jäivät kuitenkin hotellin palvelukseen. Tanja-Riikka Salmenautio jatkaa edelleen ravintolapäällikönä ja keittiöpäällikön tehtäviä hoitaa vastaavasti Satu Leppäkoski. Vain Janne Salmenautio on siirtynyt matkan varrella uusiin tehtäviin. – Fooningin vahvuuksiin lukeutuvat hyvät työntekijät. Olen tavattoman onnekas, kun ympärilläni on vahvaa naisenergiaa ja alan rautaiset ammattilaiset. Tällä vakiokokoonpanolla on turvallista kipparoida Fooninkia myös niillä tuulisimmilla ajan jaksoilla, Kuivamäki puhelee tyytyväisenä. Vuoden 2017 alusta Hotelli Fooningin energinen esikunta saa vahvistusta, kun Heikki Kuivamäen Anne-puoliso siirtyy virallisesti hotellin palkkalistoille. – Tähän saakka olen pyörittänyt perheyritystä ilman perhettä, joten vaimon

12 Visiitti

12-15 VISIITTI_1-2016_fooninki.indd 12

21.12.2016 14.38


Neljän kova kopla. Anne ja Heikki Kuivamäen lisäksi Fooningin vakiohenkilökuntaan kuuluvat ravintolapäällikkö Tanja-Riikka Salmenautio sekä keittiöpäällikkö Satu Leppäkoski.

Vuoden 2017 alusta Anne Kuivamäki siirtyy Heikki-miehensä tueksi Hotelli Fooningin palkkalistoille.

mukaantulo on erittäin mieluisaa. Nyt voimme jakaa vetovastuuta, rytmittää töitä ja puntaroida yrittäjän arkea muutenkin aivan uudenlaisesta näkökulmasta, hotelli-isäntä iloitsee.

Uusi aikakausi Anne Kuivamäen mukaantulo merkitsee Hotelli Fooningille uuden aikakauden alkua. Hotelliemännäksi nimetty Anne sanoo kypsytelleensä ajatusta jo pidempään, mutta lopullinen päätös vaati kuitenkin oikean ajankohdan. – Ratkaisu on niin iso, etten halunnut tehdä hätiköityä päätöstä. Puolen vuoden vuorotteluvapaan aikana sain kuitenkin rauhassa miettiä ammatinvaihtoa. – Vaikka laskeutuminen kaupallisen alan asiakaspalvelutehtävistä hotelliemännäksi on kohtalaisen pehmeä, niin muutos on vaatinut omanlaisensa jalostustyön.

Visiitti 13

12-15 VISIITTI_1-2016_fooninki.indd 13

21.12.2016 14.38


hotellissa

Heikki Kuivamäki sanoo siirtyvänsä haalarihommiin. Isossa kiinteistössä on aina jotain laitettavaa

Kyseessä on kuitenkin uusi ala ja erilainen työnkuva, Anne muotoilee. Vaikka Anne sanoo hyppäävänsä aivan uudenlaiseen uraveneeseen, niin itse hotellimaailma on rouva Kuivamäelle kuitenkin entuudestaan tuttu. – Kylmiöt, siivouskomerot, tiskinurkkaus sekä aamupala eli ns. munavuorot ovat tulleet vuosien saatossa hyvin tutuiksi. Vapaa-ajat ja jopa kaikki lomat olen autellut Heikkiä ja perehtynyt tätä kautta yrityksen eri osa-alueisiin. Tässä vaiheessa voin sanoa olevani hyvin kiitollinen “Hessun oppivuosista”, Anne kertoo naureskellen. Fooningin hotelli-isäntä on luonnollisesti tyytyväinen vaimonsa tekemään ratkaisuun. – Toiveeni on täyttynyt. Vielä keväällä kumpikaan meistä ei tiennyt, että jatkossa saamme tehdä jopa työvuorolistat yhdessä. Ajatus oli yhteinen, mutta lopullisen päätöksen teki kuitenkin Anne. Pelisäännöt ovat samat kuin avioliitossakin; kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, Heikki hymähtää.

”Tunnelmaa ei remontoida pois!” Annen ryhtyessä hotelliemännäksi, Heikki sanoo siirtyvänsä vastaavasti haalarihommiin. – Nyt kun työt, vastuu ja rutiinihommat voidaan jakaa, niin energiaa jää niille villeimmillekin ajatuksille.

Lisäksi pystyn irrottautumaan myös kiinteistöhuoltotehtäviin, sillä hommia riittää ja vasarallekin löytyy töitä, hotellinisäntä listaa. Lähiaikoina Fooningin huoneet saavat uuden ilmeen, kylpyhuoneet remontoidaan ja hotellin puolta tullaan muutenkin päivittämään ajan henkeen sopivaksi. – Jopa käytäville asennetaan uudet

14 Visiitti

12-15 VISIITTI_1-2016_fooninki.indd 14

21.12.2016 14.38


hotellissa Tällainen on Fooninki l 30 huonetta, joista kaksi suitea l kolme 10-30 henkilön kokoustilaa l majoituskapasiteetti 60 hlöä / lisävuoteet l pub l 100-paikkainen tilausravintola l fooninki” (vooninki) tarkoittaa talon kerrosta Keittiöpäällikkö Satu Leppäkoski on luotsannut maineikasta keittiötä jo 12 vuoden ajan.

Erikoista

matot ja energiaystävälliset led-valaisimet, Heikki kuvailee tyytyväisenä. Vaikka mittavan ja vaiheittain tehtävän pintaremontin myötä yleisilme raikastuu, niin yhdestä asiasta Kuivamäen isäntäpari pitää tiukasti kiinni. – Tunnelmaa ei remontoida pois. Fooninki tulee jatkossakin säilyttämään omintakeisen kodikkuuden, sillä kestikievarimainen sielu on meidän vahvuutemme. Jos se meistä on kiinni, niin Fooninki ei tule koskaan olemaan niin sanottu luksushotelli kristallikruunuineen. Meidän talolla täytyy olla kasvot ja mielellään hymyilevät sellaiset.

Muutaman vuoden Annen myötä Hotelli Fooningista tulee entistä vahvempi ja tiiviimpi perheyritys. Vaikka vielä tässä vaiheessa vetovastuu on yhteinen, niin tulevaisuudessa tilanne tulee olemaan Heikin mukaan toinen. – Lähentelen eläkeikää, joten muutaman vuoden sisällä tulemme tekemään astetta isompia ratkaisuja. Vaimon on hyvä opetella asiat tulevaisuutta ajatellen, sillä jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin hänestä tulee johtaja taloon, hotelli-isäntä paljastaa. Hotelliemäntänä aloittava Anne Kuivamäki sanoo olevansa tyytyväinen tekemäänsä ammatinvaihtoon. – Muutos on suuri ja kaikin puolin merkittävä. Jännitys jäi lähtökuoppiinsa, sillä Hessun rinnalla on turvallista pureutua hotellimaailman saloihin. Hän on hyvä valmentaja. Luotan siihen, että kun pärjäämme avioparina, pärjäämme myös työparina, Anne muotoilee hymyillen.

Vetonaulana hyvä ruoka Vuoden 2017 vaihteeseen ajoittuva remontti tulee Kuivamäen isäntäparin mukaan antamaan juuri sopivan piristysruiskeen tulevaisuutta ajatellen.

– Kilpailu on kovaa, joten asiakkaiden viihtyvyyteen tulee panostaa kaikilla eri osa-alueilla. Lisäksi hinta-laatu -suhde on pidettävä kohdillaan, unohtamatta myöskään Fooningin vetonaulaksi muodostunutta ruokaa. Hyvä keittiö on rakennuksen takka, jonka ympärille on rakennettu koko talo, hotelli-isäntä tietää kertoa. Valtaosa Fooningin hotelliasiakkaista ovat komennusmiehiä ja reppureita. – Liiketoimintamme kantavin voima on edelleen majoitus oheistoimintoineen. Jos olisimme pelkästään ravintolapalveluiden varassa, niin toiminta ontuisi ja selviäminen vaikeista vuosistakin olisi ollut hyvin epävarmaa, Heikki Kuivamäki paljastaa. Maukas ruoka, monipuolinen aamupala ja hyvät sängyt ovat vahvuus, joihin Fooningin isäntäpari aikoo jatkossakin panostaa. – Näiden kohdalla puhutaan laadusta, joista ei tingitä. Esimerkiksi aamupalapöydän runsas valikoima erikoisruokavalioineen kestää kovimmankin vertailun, Anne hymähtää. Myös Fooningin käyttöaste erittäin vertailukelpoinen. – Takana on superkesä ja talon historian paras puolivuotiskausi. Käyttöaste on ollut keskimäärin 70 prosenttia ja jopa koko syksy on vedetty täyden hotellin linjaa, Heikki iloitsee. Myös jatkoa on luvassa, sillä Atrian varjossa oleva Fooninki odottaa lohkaisevansa oman siivunsa myös elintarvikealan yritykselle avautuvista Kiinan markkinoista. – Nurmon tehdas on hyväksytty Kiinaan, joten eiköhän tämä jättipotti tule näkymään myös tämän talon varauslistoilla. Toivottavasti. Fooningin vetovoimaisuutta lisää myös erinomainen sijainti. – Vaikka emme ole kaupungin keskustassa, niin sijaintimme on kuitenkin keskeinen.

l Hotellinisäntä tarjoaa tarvittaessa ilmaisen kyydin asiakkaille. l Remontti tehdään pääsääntöisesti tulorahoituksella. l Sunnuntaisin Enstin tahdittamat kuntotanssit. l Fooninki kielsi sisällä tupakoinnin ennen tupakkalain voimaan astumista.

Yöelämä ulkoistettu – Saamme hyvää palautetta myös meluttomuudesta. Erityisesti rauhalliset viikonloput ovat yöpyjien mieleen. Meillä on toki suuren suosion saavuttanut pub, mutta itse yöelämän olemme ulkoistaneet. Luotsaamamme karaokebaari löytyy vain kivenheiton päässä hotellista. Remontin ja uuden hotelliemännän myötä Hotelli Fooninki rakentaa entistä vahvemman kivijalan myös tulevaisuutta ajatellen. – Muutoksista huolimatta toimintatyylimme pysyy samanlaisena; konstailemattomana ja aitona. Haluamme säilyttää myös sen tunteen, jota asiakkaat kuvailevat “pohojalaaseksi rentoureksi”. Tällaisen tunnelman säilyttäminen on meille suuri kunnia-asia. Haluamme olla aidosti erilaisia, Kuivamäen isäntäpari kuvailee. 5

Visiitti 15

12-15 VISIITTI_1-2016_fooninki.indd 15

21.12.2016 14.38


MIKKO TÖRMÄNEN

tärppejä

Finlandia Hotel Airport Oulun Kota on nimensä mukainen.

Vihiluodon Kodalla pyörivät kokkikurssit ovat uusi ja mukava tapa tarjota hyödyllistä ohjelmaa hotellimajoittumisen lomaan.

Kokkikurssi rennoin rantein Finlandia Hotel Airport Oulun ja tunnetun TV-kokki Janne Pekkalan järjestämä kokkishow on nyt pidetty puolenkymmentä kertaa tilausravintola Kodassa ja jatkoa on luvassa. Ihan sen mukaan, kuinka monessa sopassa hämmentävän, kiireisen Pekkalan aikataulu antaa tilaa. – Kivvaa hommaahan se on ollut. Eikä minun oo tarvinnut kuin ohjailla muitten tekemisiä, Pekkala myhäilee tunnetulla Oulun murteellaan. Hotellinjohtaja Timo Väärälä kertoo että idea kokkikurssista syntyi melkein itsestään. – Janne kyseli tiloja ja me taas tarvit-

simme hyvä kokkia – tämä on sellainen win-win -tilanne. Pekkalan ohjauksessa nojataan enemmän improvisaation ja luovuuden voimaan kuin valmiiseen reseptiikkaan. Ja luonnollisesti Jannen seurassa ohjelmassa on myös leppoisaa tarinointia Oulun murteella. Koko setti kestää 3-4 tuntia. Kodalla ruoka valmistetaan avotulen äärellä ja yhdessä kokattu menu nautitaan Kodassa lyhtyjen valossa taljoilla istuen. Valittavana on kaksi menua, toisessa pääruokana härän fileetä ja toisessa loimulohta rommivoilla. Molempien ruokien kera on ryynättyjä juureksia ja kermaista

Janne Pekkala on tuttu kasvo, sillä hän teki humoristista Makupalatkokkiohjelmaa vuodesta 1997 alkaen TV2:lle yli 300 jaksoa.

sienimuhennosta. – Kotaan mahtuu järkevästi 10-16 kurssilaista, Väärälä arvioi. 750 euron (+menu 40-45 euroa/hlö) hintaan kurssiporukka tutustaa ruoan valmistuksen lomassa toisiinsa rennolla tavalla. – Eräälläkin isohkon yrityksen ostamalla kurssilla 12 osanottajasta vain muutama oli suomalaisia. Porukka piti ensin kokouspäivän ja tuli kurssille sen jälkeen. Aamulla kiittelivät, että oli ollut paljon hauskempaa kuin istua ilta jossakin ravintolassa aikaa tappamassa, Väärälä lisää. Lisätiedot airporthotel.fi

16 Visiitti

16-17 VISIITTI_1-2016_vihiluoto.indd 16

21.12.2016 12.41


EERO K A RVO NEN

Musiikkia Hailuodossa

tärppejä

Helposti luontoon

hankkeena vuosina 2016-2017. Reitti on noin kolmisen kilometriä pitkä ja matkan

Vihiluodon kyläyhdistyksen ja Finlan-

varrella on nuotiopaikka ja myös lintu-

dia Hotel Airport Oulun yhteistyön hedel-

torni kaikkien käytettävissä. Lisäksi pyö-

Suomen suurin saari Hailuoto on ensi

mä on vanhan kuntoreitin kunnostami-

rätuolilla kulkevia varten on oma grilli-

kesänä kolmannen kerran Hailuodon

nen esteettömäksi luontopoluksi. Aivan

paikka.

musiikkipäivien näyttämönä. Nelipäi-

hotellin läheltä alkava Kempeleenlahden

väisen, elokuisen tapahtuman kävi-

luonnonsuojelualueen vanha luontopolku

Vihiluodon luontopolku on Suomen pisin

jämäärät ovat kovassa kasvussa ja jo

oli liian savinen ja liukas, mutta elokuun

esteetön luontopolku. Luontopolulla on

nyt on Hailuodon hotellikapasiteet-

alussa vihityllä, levennetyllä luontopolul-

ollutkin runsaasti kävijöitä.

ti täyteen buukattu ensi kesälle. Hotel-

la on helppo kulkea vaikka pyörätuolilla

linjohtaja Timo Väärälän mukaan Fin-

tai lastenrattaiden kanssa.

– Pyörätuoliväkeä on tullut tänne kauempaakin, ja varaamme hotellimme inva-

Työt tehtiin talkoilla, ainoastaan maa-

landia Hotel Airport Oulu on Hailuotoa

Hotellinjohtaja Timo Väärälän mukaan

huoneen vessoineen heidän käyttöönsä,

lähin hotelli, ja Hailuodon musiikkipäi-

murska on ajettu koneella. Pyörätuoli-

kun vaan tiedämme ryhmän tulosta etu-

vien kanssa on jo sovittu yhteistyöstä.

reitti toteutetaan Maaseuturahaston EU-

käteen.

Kaikki sai alkunsa 2015, kun Oulunsalo Ensemblen perustaja, taiteelli-

Esteettömille luontopoluille on luontomatkailun kasvaessa yhä enemmän kysyntää.

nen johtaja ja alttoviulisti Sinikka AlaLeppilampi perusti ystävänsä muusikko Markojuhani Rautavaaran kanssa barokki- ja klassista sekä pelimannimusiikkia esittelevän musiikkitapahtuman. Elokuinen tapahtuma löi heti läpi, ja klassi-

Voit seurata Musiikkipäiviä myös Facebookissa.

sen musiikin konsertit ympäri saarta ovat olleet hyvin suosittuja. Viime kesänä oli jo 13

Lisätiedot: hailuodonmusiikkipaivat.fi

MATTI NISKANEN

erilaista musiikkiesitystä ja konserttia.

JARI PELTOMÄKI/ FINNATURE

Bongarin paratiisi Airport Oulu -hotellin viereinen Kempeleenlahti on merkittävä lintuvesialue ja suosittu kohde lähellä tunnetumman Liminganlahden ohella. Lintubongarit ovat myös Vihiluodon luontopolun ahkeria käyttäjiä. – Keväisin lintujen muuton aikaan hotelli on täynnä ulkomaisia bongareita 1,5-2 kuukauden ajan. Luontokuvaus- ja lintumatkoihin erikoistunut Finnature Oy järjestää alueella lintu- ja kuvauskursseja ja bongauskilpailuja. Lintuoppaiden avulla kurssilaiset oppivat tunnistamaan vaikkapa hanhet ja monet kahlaajat. BonSuokukko on yksi Liminganlahden lintuerikoisuuksista.

gauksen kruunaa ateriointi avotulen ääressä Vihiluodon Kodalla, hotellinjohtaja Timo Väärälä lisää. Hotellin yhteistyökumppani Eventours puolestaan järjestää monenlaisia teematapahtumia, luontopäiviä, ruokakursseja, aktiviteettipäiviä. Oulu Safarin tarjoamaa ohjelmaa on puolestaan esimerkiksi leikkimielinen Pirtutrokarin peruskurssi hotellin pihalla. Lisätiedot: finnature.fi ja eventours.fi

Visiitti 17

16-17 VISIITTI_1-2016_vihiluoto.indd 17

21.12.2016 12.41


kunto ja terveys

Ylivieskassa sijaitseva Hotelli Käenpesä on nyt myös kuntoilevan matkailijan unelmakohde. Monipuolisten liikuntamahdollisuuksien lisäksi Käenpesä tarjoaa asiakkailleen kuntosalipalveluita sekä omatoimista huonejumppaa. Hotellihuoneeseen on mahdollisuus tilata myös kiertävä hieroja. TEKSTI JA KUVAT ANNE ANTTILA

Vastaisku hotelliuupumiselle

K

eskellä kaikkea, mutta kuitenkin hiljaisuuden äärellä. Finlandia-hotels-ketjuun kuuluvan hotelli Käenpesän suurimpia vahvuuksia ovat edelleen hyvät liikenneyhteydet sekä keskeinen sijainti. Liikematkustajien suosiossa oleva Käenpesä on saavuttanut vahvan jalansijansa myös niiden keskuudessa, jotka haluavat majoittautumisen kylkeen liikunnallista toimintaa. Vuoden 2017 alusta hotellinjohtajana aloittava Sanna Autio sanoo Käenpesän panostavan jatkossa entistä enemmän asiakkaittensa hyvinvointiin. – Jokainen työkseen matkustava tietää, ettei matkalaukkuelämä ole helppoa. Taustalla ovat usein aikataulupaineet ja arjen hektisyys, jolloin esimerkiksi fyysinen hyvinvointi saattaa jäädä varjoon. Näiden ympärille olemme kehittäneet uuden palvelumuodon, jonka keskiössä

ovat muun muassa hotellin kautta saatavat kuntosalipalvelut, Sanna Autio taustoittaa.

Jokaiselle jotakin Rauhallisena liikemieshotellina tunnettu Hotelli Käenpesä on hyvien liikuntamahdollisuuksien ympäröimä. Lyhyen kävelymatkan päässä ovat muun muassa jäähalli, 15-väyläinen frisbeegolfrata, urheilukenttä sekä uimahalli oheispalveluineen. Hotellin “nurkilta” lähtevät myös käytännölliset lenkkipolut, jotka muuntautuvat talven tullen hyvin hoidetuiksi hiihtoladuiksi. Hurjapäisimmillä on mahdollisuus jopa seinäkiipeilyyn – Jokaiselle löytyy jotakin. Vaikka lajien suhteen kirjo on laaja, niin valtaosa voidaan luokitella kuitenkin hyvin matkailuystävällisiksi. Kuntoilun ääreen pääsee suoraan hotellin ovelta ja vä-

Vuoden 2017 alusta hotellinjohtajana aloittava Sanna Autio on asiakkaille tuttu yrityksen markkinointi- ja esimiestehtävistä. Nina Ojakippola (vas), Sanna Autio ja Mervi Sammalmaa ovat tyytyväisiä Kuntokeskus Puntin monipuoliseen tarjontaan.

lineidenkään suhteen ei tarvitse lisätä matkatavaroiden määrää. Kaikki löytyy läheltä ja hotellin vastaanotosta voimme vuokrata myös frisbeegolfkiekkoja, Sanna Autio määrittelee tyytyväisenä.

Virtapiikki jaksamiseen Hotelli Käenpesän uusi aluevaltaus on kuntoilijan paratiisiksi luonnehdittu Kuntokeskus Puntti. Vuoden 2015 kesäkuussa ovensa avannut kuntosali on saanut asiakkailta erinomaisen vastaanoton. Noin 500 neliömetrin kokoisiin tiloihin saneeratussa Kuntokeskuksessa on

18 Visiitti

18-21 VISIITTI_1-2016_kaenpesa.indd 18

21.12.2016 12.45


kunto ja terveys

”Hyvällä sykkeellä eteenpäin” Vuoden 2017 alusta Käenpesän hotellinjohtajana aloittaa yrityksen markkinointi- ja esimiestehtävistä tuttu Sanna Autio, 39. Ylivieskassa asuva Autio sanoo astuvansa “suuriin saappaisiin”, mutta vastaanottaa tehtävän suurella kiitollisuudella. – Lähden liikkeelle hyvällä sykkeellä. Tämä on ollut haaveeni jo pitkään, vaikka päädyin hotellialalla vasta vuonna 2014, Sanna paljastaa hymyillen. Matkailuvirkailijan, kaupan esimiehen erikoistutkinnon sekä restonomin koulutuksen saanut Sanna Autio aloitti työuransa vuonna 2000 Ylivieskan Alkosta. Laskeutuminen johtajuuteen on Sannan kohdalla kuitenkin kohtalaisen pehmeä, sillä talo, tavat ja työtoverit ovat entuudestaan tuttuja. – Tästä on hyvä jatkaa, sillä Käenpesä on yrityksenä hyvin vetovoimainen. Lisäksi onnistuneet uudistukset sekä asiakasystävälliset palvelumuodot takaavat sen, että hotelli säilyttää jatkossakin asemansa liikematkaajien keskuudessa, toimitusjohtajakurssia suorittava Autio iloitsee. Hotelli Käenpesässä eletään myös energiankäytön suhteen ajan hermolla. Lämmön talteenoton, lämmityksen ohjausmuutoksen ja vedensäästötoimien ansiosta hotellin vuosittaisia energiakuluja on saatu leikattua lähes 10 000 eurolla.

Tällainen on uusi johtaja: l Sannalla on aviomies ja kaksi lasta (19 ja 6) sekä Turo-koira l Harrastuksista rakkaimmat ovat kuntosali, moottoripyöräily sekä pitkät “maailmanparannus-kävelylenkit” ystävän kanssa.

l Salainen pahe löytyy suklaasta

Visiitti 19

18-21 VISIITTI_1-2016_kaenpesa.indd 19

21.12.2016 12.45


kunto ja terveys huomioitu tasapuolisesti kaikentasoiset treenaajat, aloittelijoista lajin huippuihin. Tilat on jaettu kolmeen eri osioon. Suurinta tilaa hallitsee punttisali ja kahteen muuhun on keskitetty aerobinen sekä toiminnallinen osio. Puntin toiminnasta vastaava Mervi Sammalmaa sanoo kuntokeskuksen sopivan täydellisesti Käenpesän toimintamalliin. – Hotellin asiakaskunnasta 95 prosenttia on miespuolisia reppureita ja liikemiehiä. Ammatikseen matkustavien miesten joukosta löytyy paljon myös niitä, jotka hakevat virtapiikkiä jaksamiseensa kuntosalin kautta. Nyt meillä on tarjota palvelumuoto, joka on vain 400 metrin päässä hotellista ja asiakkaiden käytössä aamuviidestä puoleenyöhön, kuntosalivastaava Sammalmaa selvittää tyytyväisenä.

Joustavasti ja pikkurahalla Venyvät treeniajat ovat osa Käenpesän joustavaa asiakaspalvelua. – Tällä tavoin asiakas voi valita itselleen parhaimman treeniajan. Toiset tulevat Puntille jo ennen aamupalaa ja osa asiakkaista haluaa vetää ohjelman ennen nukkumaan menoa. Asiakkaan viihtyvyys on meille kunnia-asia ja tätä kautta pyrimme tukemaan myös heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, Sammalmaa kertoo. Joustavuuden lisäksi hotellin asiakkaat pääsevät Puntille pienellä rahalla. Kertakeikka maksaa viisi euroa ja kuukausi-

kortti irtoaa 40 eurolla. – Kulkuoikeudella varustetulla kuukausikortilla on rajaton treenioikeus. Kuntosalivisiitti ei ole sidottu tiukkaan kellonaikaan, sillä treenaaminen luonnistuu seitsemänä päivänä viikossa klo 05-24 välisenä aikana. Mervi Sammalmaan mukaan Puntti tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden myös ohjattuun treenaamiseen. – Personal trainerit Nina Ojakippola sekä Jaakko Kivioja ovat alansa huippuja. Ninalta saa myös ravintoneuvontaa ja urheiluhierontaan erikoistuneen Jaakon voi tarvittaessa tilata kotikäynnille vaikka hotellihuoneeseen.

Monien tarinoiden talo Hotelli Käenpesän historia on hyvin mo-

Hotellitoiminnan pyörittämisen Käen-

nivaiheinen.

pesässä aloitti vuonna 1979 Ylivieskan

Hotellin ensimmäinen osa rakennettiin

Osuuskauppa.

vuonna 1979, jolloin siihen valmistui 39

Vuonna 1984 uudeksi toimijaksi tuli

huonetta sekä ravintola- ja saunatilat.

SOK:n tytäryhtiö Sokotel ja 1.9.1990 Kä-

Viisi vuotta myöhemmin hotellia laa-

enpesää lähti luotsaamaan Hans ja Maija Kauppilan omistama yhtiö.

jennettiin 41 huoneella ja koulutustilalla.

Vuoden 2007 syyskuun 1. päivä Käen-

Myöhemmin osa huoneista on muutettu Pub Kukkuu-baariksi ja kabinetin tiloiksi. Nykyisin Käenpesässä on 72 huonetta, joissa on yhteensä 150 vuodepaikkaa. Salissa, pubissa, kabineteissa ja saunatiloissa on yhteensä lähes 400 anniskelupaikkaa. Käenpesän omisti aluksi Ins-Motelli, jolta Keskipohjan Säästöpankki osti kiin-

teistön vuoden 1990 lopulla. Säästöpan-

pesän liiketoiminta siirtyi Antti Rantalalle

kin loppumisen myötä kiinteistö siirtyi Ar-

ja Esa Vallille.

senalille/Kapiteelille. Vuonna 2000 kiinteistön ostivat Hans ja Maija Kauppila ja vuoden 2007 kesä-

Käenpesän ravintolapalvelut on ulkoistettu. Hotellin kiinteistössä sijaitsee ravinto-

kuun 1. päivä Käenpesän kiinteistö siirtyi

la pikkuVELI, jonka yrittäjänä toimii Jari

Esa Vallin omistukseen.

Ruonakoski.

20 Visiitti

18-21 VISIITTI_1-2016_kaenpesa.indd 20

21.12.2016 12.45


Huonejumppa pitää vireessä

Kuntokeskus Puntista vastaava Mervi Sammalmaa pitää tärkeänä, että asiakas voi kokonaisvaltaisesti hyvin.

Kiireen vastapainoksi Käenpesä tarjoaa asiakkailleen helpon, mutta toimivan liikesarjan, jonka voi suorittaa vaikka hotellihuoneessa. Personal Trainer Nina Ojakippolan laatimassa “huonevenyttelyssä” huomioidaan muun muassa autoilevan ihmisen lihakset. Rintarangan avaus

Hyvän tuulen majatalo Hotelli Käenpesä tunnetaan matkailijoiden keskuudessa hyvän tuulen majatalona, jonne on kiva tulla ja mukava palata uudelleen. Ystävällinen asiakaspalvelu, kodikas tunnelma ja viihtyisät huoneet ovat vahvuuksia, joista tulevan hotellinjohtajan mukaan täytyy pitää tiukasti kiinni. – On asioita, joissa ei sovi lipsua ja nämä ovat juuri niitä. Olemme tavattoman onnekkaita, kun talossa on tutut ja tavat tuntevat työntekijät. Meillä on jopa omat siivoojat, joiden kädenjälki on parasta A-luokkaa, Sanna Autio kertoo tyytyväisenä. Vuosien saatossa Käenpesässä on tehty myös pintaremonttia. Saunaosasto on saanut tunnelmalliset pinnat, suite on aivan omaa luokkaansa ja myös hiljattain valmistuneet bisneshuoneen remontit on tehty asiakasta ajatellen. Sisustussuunnittelusta on vastannut Villa Ruusan Leena Kyllönen. Lähitulevaisuudessa myös standardhuoneet remontoidaan ja päivitetään materiaaleja myöten tähän hetkeen. – Kaikki tehdään kuitenkin Käenpesän retroperinteitä kunnioittaen. Olemme jättäneet huoneisiin esimerkiksi vanhat “kiekkopuhelimet”. Nykypäivänä niitä ei juuri tarvita, mutta ovathan ne upean näköisiä, Autio ja Sammalmaa naureskelevat. 5

Astu pitkä askel, asento, kädet sivulle auki. Lähde painamaan kevyesti painoa alas eteen, samalla kevyesti taivuttaen taakse. Kierrä vartaloa rauhallisesti poispäin takajalasta. Kierrä vartalo takaisin eteen ja ponnahda kevyesti ylös, samalla jalat kääntyvät vastakkaiseen suuntaan. Toista liike.

Päinmakuulle ojennus

Pyyhkeen nosto ylävartalo eteen kallistuneena Ota pyyhkeestä hartian levyinen myötäote ja asetu seisomaan lantion levyiseen haaraan. Aktivoi keskivartalo tiukaksi, työnnä lantiota taakse, polvet kevyesti koukkuun ja kallista ylävartaloa etuviistoon. Säilytä tämä asento liikkeiden toivojen ajan. Sisään hengityksellä nosta pyyhe suorin käsin pään yläpuolelle vartalon jatkeeksi ja uloshengityksellä laske pyyhe takaisin reisien eteen. Toista liike.

Asetu päinmakuulle jalat lantion leveydelle ja kädet hartiatasolle, niska pitkänä. Lähde ojentamaan sisään hengityksellä ylävartaloa irti lattiasta aktivoimalla keskivartalo ja lavat. Uloshengityksellä laskeudu takaisin alas. Älä työnnä käsillä, vaan käytä selkälihaksia ojennukseen. Toista liike.

Lantionnosto Asetu lattialle selin makuulle jalat koukussa, jalkapohjat tukevasti lattiassa kiinni. Nosta lantio ylös pitäen paino kantapäillä. Purista pakaroita yhteen. Laske lantio jarrutellen takaisin lähelle lattiaa ja toista liike.

Visiitti 21

18-21 VISIITTI_1-2016_kaenpesa.indd 21

21.12.2016 12.46


10 kysymystä

Raili ja Sakari Pekkanen ovat vetäneet Finlandia Hotelli Jahtihovia Kuopiossa yli 11 vuotta. Sinä aikana kiinteistössä on tehty suuret remontit. – Meillä on iso investointi takana, joten lainoja riittää vielä muutamaksi vuodeksi maksuun, Raili Pekkanen tuumaa ja vastailee 10 kysymykseen. TEKSTI TAPIO RUSANEN KUVA TIMO HARTIKAINEN

Pienessä hotellissa johtajan työnkuvaan kuuluvat kaikki työtehtävät Keitä olette, mistä tulette? – Olemme reilusti yli viisikymppinen aviopari, syntymävuotemme on -62. Sakari on syntynyt Kuusamossa, mutta asunut Pudasjärvellä aina siihen saakka, kun muutimme Kuopioon. Minä olen syntynyt Pudasjärvellä ja asunut siellä myös yli nelikymppiseksi. – Joten vilskettä on piisannut. Perheessämme on neljä lasta ja kaksi koiraa. Vanhin tyttäremme (25 v.) on asunut jo ulkomailla reilut viisi vuotta. Hän lähti maailmalle USA:n vaihtovuotensa jälkeen, on opiskellut Lontoossa psykologiaa ja tällä hetkellä jatkaa opiskeluaan Amerikassa. Joten ensimmäinen lapsi pois pelistä, kun jatkajaa mietiskellään. – Toinen tyttäremme on 21-vuotias ja viettää välivuottaan. Hän harrastaa juoksua ja onkin jo vuosia kuulunut Suomen kärkeen 400 metrillä ja 400 m aitajuoksussa. Hän työskentelee hotellissamme aina, kun kiireiltään ehtii, mutta halajaa lukemaan oikeustieteitä, joten sekin toivo jatkajasta meni. – Sitten seuraa kaksi kohta 18 vuotta täyttävää poikaa, joista toinen on biologisesti oma ja toinen sijaislapsi. Oma poikamme on lukion toisella luokalla ja haaveilee kauppakorkeakouluun menosta. Mutta valitettavasti hänen haaveensa

suuntautuu myös ulkomaille kohti Lontoon Cityä. – Perheeseemme on siis kuulunut sijaislapsi Liberiasta. Hän tuli meille asumaan viisi vuotta sitten. Hänen kotiolonsa olivat tosi surkeat. Hän pelasi jalkapalloa toisen poikamme kanssa samassa joukkueessa ja oli näin meille tuttu. Päätimme kokeilla sijaisvanhemmuutta. Haasteita on ollut, mutta tällä hetkellä poika opiskelee Turussa lähihoitajaksi ja jatkaa jalkapallouraansa. – Ja koiria meillä on aina ollut vähintään kaksi.

Mikä on koulutuksenne? – Hotelli- ja ravintola-alan koulutusta meillä ei kummallakaan ole. Sakari on laskentaekonomi ja minä markkinointimerkonomi. Työ on meidät opettanut hotellialalle.

Millainen työhistoria? – Koulun jälkeen olin muutaman vuoden paikallislehdessä töissä ja myöhemmin vähän aikaa tilitoimistossa. Sakari työskenteli Tietotehtaalla lähinnä atk-hommissa ja jonkun aikaa myös tilitoimistossa. Sitten kohtalo puuttui peliin ja sukupolvenvaihdoksen kautta siirryimme molemmat kahvila-ravintolan yrittäjiksi. Siinä hommassa

vierähtikin sitten 16 vuotta. Siinä sivussa Sakari tutustui hieman hotelli- ja ravintolaalaan, kun Hotelli Iso-Syöte oli kolme vuotta hänellä vuokralla. – Tienvarsipaikka myytiin ABC-ketjuravintolaksi ja tie oli taas avoin uusille suunnitelmille. Silloin siirryimme Kuopioon Hotelli Jahtihoviin.

Mitä työtehtäviinne kuuluu? – Pienen hotellin ollessa kyseessä kaikki työtehtävät kuuluvat työnkuvaan. Ehkä Sakari mieluummin hoitaa ns. isot linjat. Itse keskityn käytännön asioiden hoitoon ja niihin pieniin asioihin, jotta arki sujuu. Teemme ihan samoja hommia kuin työntekijämme. Lisäksi hoidamme tietysti paperihommat, kiinteistöhuollon ja paljon muuta. Kiinteistö on myös omistuksessamme, joten puuhaa riittää myös sillä saralla. – Sakarilla on myös toinen työmaa liittyen opaskoirien koulutukseen ja hän onkin ollut viime vuosina enemmän työllistetty siellä.

Millaisena koette työnne? – Työ on kyllä monipuolista. Koska tosiaan myös kiinteistö on omamme, niin hoidamme myös pienet remontit itse.

22 Visiitti

22-23 VISIITTI_1-2016_kymmenen kysymysta.indd 22

21.12.2016 12.47


Raili ja Sakari Pekkasen tavoitteena on seuraavan viiden vuoden aikana maksaa yrityslainat pois, pitää kiinteistö hyvässä kunnossa ja jäädä sitten tavalla tai toisella ”eläkkeelle”.

Ehkä pelkästään hotellin pyörittäminen ei motivoisikaan tarpeeksi, mutta kun kyseessä on oma kiinteistö niin sen eteen kyllä tekee töitä mielellään. – Työ on todella mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Toisena päivänä pyörittelemme lukuja ja seuraavana päivänä sisustamme huoneita tai teemme pihahommia.

sellessa täytyy nostaa hattua itselleen. Olemme kunnostaneet osan vanhaa Kuopion historiaa taas uusille sukupolville nähtäväksi. Talo onkin kaunis ja huoneistot sen sisällä upeita. – Olemme saaneet asiakkailta talosta hyvää palautetta. Huoneistoissa asuukin vuodesta toiseen samoja perheitä heidän vieraillessaan Kuopiossa.

Mikä työssänne on vai­ keinta tai haastavinta?

Onko kilpailu alalla Kuopiossa kovaa?

– Vaikeina emme koe asioita. Kaikki on ratkaistavissa. Mutta haasteina ovat tällä hetkellä lainojen maksu, kannattavuuden ylläpitäminen ja kiinteistön kunnosta huolehtiminen. – Markkinointi on ollut myös yksi haasteista. Olemme keskittyneet lähes täysin nettimarkkinointiin ja viimeisimpänä olemme laittaneet omille sivuille uuden varauskanavan.

– Kuopio on kasvava kaupunki. Majoituskapasiteettia on, mutta isojen tapahtumien aikaan se ei riitä. Tosin yksinomaan muutamaa tapahtumaa varten ei hotellia kannata rakentaa. Hintakilpailua on lähinnä hiljaisina aikoina. Olemme pärjänneet siinä hyvin, kiitos yksinkertaisen organisaatiomme.

Tarina hyvästä loppu­ tuloksesta työssänne? – Lisärakennus valmistui kuusi vuotta sitten. Sillä tuplasimme majoituskapasiteettimme. Ja vuosi myöhemmin saneerasimme samassa pihapiirissä olevan vanhan hirsitalon huoneistohotelliksi. Varsinkin tätä vanhaa puutaloa kat-

Mikä on nolointa mitä on työssä tapahtunut? – Muistan yhden tosi nolon tapauksen. Olin respassa vuorossa yhtenä iltapäivänä, kun kaksi mieshenkilöä saapui hotelliin. Hotelli oli täynnä ja jäljellä oli vain parivuoteellinen huone. Selitin miehille posket punaisina, että meillä on jäljellä vain sellainen parivuoteellinen pieni huone. Silloin toinen mies hymyili iloisesti

ja sanoi, että sehän meille käy. Vasta silloin tunnistin pariskunnan entuudestaan ja muistin, että he todella ovat pariskunta. Pyytelin siinä hämilläni anteeksi, mutta onneksi he olivat tosi mukavia ja lopulta kaikki oli hyvin. Näinkin voi käydä.

Mitä teette vapaa-aikana? – Opimme jo varhaisessa vaiheessa, että työ ei ole koko elämä. Itselle ja perheelle pitää jäädä aikaa. Meillä onkin tosi liikkuva perhe. Minä lenkkeilen joka päivä ja Sakari juoksee ja harjoittelee maratonia varten. Kaikki lapset ovat myös liikunnallisia. Yleisurheilu ja jalkapallo ovatkin läsnä perheen elämässä päivittäin. – Ja koirat vaativat myös osansa arjestamme. – Olemme koti-ihmisiä ja vietämme paljon aikaa kotona. Itselleni mieluinen harrastus on varsinkin matkustaminen. Käynkin reissussa keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Nykyisin suosin varsinkin kaupunkilomia. Sakari harrastaa myös metsästystä ja rentoutuukin syksyisin mieluiten hirvimetsällä. – Koko perhe onkin lähdössä seuraavaksi joulun viettoon Lontooseen, jonne vanhin tytärkin Amerikasta saapuu. Joulu vietetään vähän eri aikaan kun normaalisti, sillä olemme itse aina jouluna töissä ja työntekijät lomalla. 5

Visiitti 23

22-23 VISIITTI_1-2016_kymmenen kysymysta.indd 23

21.12.2016 12.47


Suomi 100 vuotta

Suomesta tuli itsenäinen valtio 6. joulukuuta 1917. Valtio syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. 100-vuotisjuhlien kunniaksi on vuodesta 2017 tulossa kaikkien aikojen suurin kansallinen juhlavuosi. Ohjelmaan on liitetty jo yli 2 000 hanketta. Juhlavuotta vietetään koko vuoden, koko Suomessa. TEKSTI TAPIO RUSANEN

Suomen suuri vuosi

24 Visiitti

24-27 VISIITTI_1-2016_suomi 100.indd 24

21.12.2016 14.39


Suomi 100 vuotta

Synttäreihin yhdessä syöden Kun Suomen suureen syntymäpäivään on sata päivää, järjestetään maailman suurimmat kyläjuhlat. 100 sataan -viikonloppuna 25.–27. elokuuta alkaa lähtölaskenta Suomen syntymäpäivään. Silloin vietetään koko Suomen voimin synttärikarnevaaleja, joissa sadat tekijät ympäri Suomea luovat oman näköisiään kyläjuhlia. Luvassa on juhlia kansallispuistoissa, taivaan alla, varuskunnissa, kouluissa ja ravintoloissa. www.syodaanyhdessa.fi

Visiitti 25

24-27 VISIITTI_1-2016_suomi 100.indd 25

21.12.2016 14.39


Suomi 100 vuotta

I

tsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna on kansalaisille tarjolla monipuolista ja kansainvälistä ohjelmaa sekä Suomessa että maailmalla. Itsenäisyyden juhlavuosi käynnistyy heti uudenvuoden aattona 31.12. tasavallan sydämessä Helsingin Töölönlahdella. Päivä huipentuu Kansalaistorilla klo 21 alkaviin Uuden vuosisadan bileisiin. Päälavan lauteille nousee huikea kattaus maamme eturivin artisteja. Myös monissa muissa kaupungeissa uusi vuosi otetaan vastaan Suomi 100 -tunnelmissa. Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden monimuotoisen ohjelman kokoamisesta. Kuka tahansa voi kuitenkin ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 -ohjelmaan juhlavuoden 2017 syksyyn asti. Ohjelma- ja tapahtumakalenteri täydentyy koko vuoden ajan.

Tuhansia juhlatilaisuuksia

Juhlavuoden ohjelmaa toteuttavat yksittäiset kansalaiset, järjestöt, kunnat, kaupungit, valtio, yritykset ja monet muut erilaiset yhteisöt. Ohjelmahankkeiden puitteissa järjestetään kymmeniä tuhansia tilaisuuksia, tapahtumia, konsertteja, näytöksiä, seminaareja, kisoja, juhlia tai muita yhteisiä hetkiä. Myös ulkomailla tapahtuu: suomalaisuutta juhlitaan vähintään 70 maassa ja viidellä mantereella. Juhlavuosi löytyy Facebookista, Instagramista, Twitteristä , Youtubesta ja Snapchatista nimellä SuomiFinland100 (#Suomi100, #Finland100). Ohessa muutamia poimintoja. Lähde www.suomifinland100.fi

Soulmiehet kiertävät Soulmiehet Sami Saari, Niko Ahvonen ja Jussu Pöyhönen juhlistavat sata vuotta täyttävää Suomea toteuttamalla laajan kiertueen 17.2.-22.4. Silloin nostetaan esiin suomi-soulin kovimmat hitit. Jokaisella konserttipaikkakunnalla nähdään soulmiesten rinnalla huippuluokan vierailija, kuten Johanna Försti, Osmo Ikonen, Marjo Leinonen, Sakari Kuosmanen, Tuomo Prättälä, Harri Saksala ja Brädi. Kahdentoista konsertin Soul-Suomi juhlakiertue alkaa Jyväskylän Paviljon-

gista ja päättyy Turun Logomoon. Muut esiintymispaikat ovat Pori, Mikkeli, Hämeenlinna, Savonlinna, Joensuu, Helsinki, Tampere, Kuopio, Oulu ja Lahti. www.soulmiehet.fi

Etelä-Karjalassa marssitaan Kahdeksatta kertaa järjestettävä Suomen kovin marssikilpailu 28.-29. huhtikuuta Lappeenrannassa on kaikille avoin tapahtuma, jossa osallistujat pääsevät halutessaan koettelemaan fyysisiä rajojaan ko-

Oopperassa suomalaista Suomen kansallisooppera ja -baletti tuovat keväällä ensi-iltaan Kaija Saariahon kahden oopperan illan Only the Sound Remains sekä neljän suomalaisen huippukoreografin Voiman. Lisäksi 100-vuotisohjelmistoon kuuluvat suositut baletit Seitsemän veljestä ja Kullervo ja konsertit Tango! – Buenos Airesista Seinäjoelle sekä Erkki Melartinin Aino-oopperan konserttiesitys. Syksyllä ensi-iltansa saa puolestaan kaksi kotimaista kantaesitystä. Sebastian Fagerlundin ooppera Syyssonaatti perustuu Ingmar Bergmanin elokuvaan. Kansallisoopperan ja -baletin suursatsaus on Kenneth Greven balettispektaakkeli Kalevalanmaa. www.oopperabaletti.fi

Kaikki tanssimaan Koko Suomi tanssii 2017 -kampanja kutsuu kaikki tanssimaan juhlavuonna. Kampanja on laajin Suomessa koskaan toteutettu tanssihanke. Sen tavoitteena on, että jokainen suomalainen tanssii tai kokee tanssia vuoden 2017 aikana. Ohjelman toteuttavat tuhannet tanssialan toimijat, koulut ja oppilaitokset, tanssiryhmät, järjestöt ja taiteilijat eri puolilla Suomea. www.danceinfo.fi

26 Visiitti

24-27 VISIITTI_1-2016_suomi 100.indd 26

21.12.2016 14.39


Suomi 100 vuotta

Suomi 100 on Snapchatissa! Suomi 100 on avannut oman Snapchat-tilinsä. Snapchatin kautta Suomi 100 avaa toimistonsa ovet ja esittelee Suomi 100 -sihteeristön arkea rakentamassa Suomen juhlavuotta. Etenkin viestintätiimi ja sen päivittäiset työt Suomi 100-toimistossa ja sen ulkopuolella tulevat seuraajille tutuiksi. Luvassa on juhlatunnelmaa ja tutustumista Suomi 100-ohjelmaan ja sen tekijöihin kieli poskella. PETRI JOKELA

Kanavaa tuotetaan kolmella kielellä: pääkielenä toimii suomi,

Vuosi 2015 oli Kihauksen 25-vutoisjuhlavuosi.

mutta sisältöä tuotetaan myös englanniksi ja ruotsiksi. Löydä Suomen juhlavuoden

vemmin kuin missään muussa vastaavassa tapahtumassa. Marssilla on maantie- ja maastomarssi sarjat. Molemmissa sarjoissa matka on 50 km ja mukana on kannettava vähintään 10 kilon taakka kantolaitteessa annetun aikarajan puitteissa. Maastomarssi sisältää lisäksi suunnistusta ja toiminnallisia tehtävärasteja. etela-karjalan-sotilasmarssi.webnode.fi

Kansanmusiikkia Kansanmusiikkifestivaali Kihaus Folk Rääkkylässä 7.-8. heinäkuuta on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Festivaalin teemana on Itää, sanan kaikissa merkityksissä. Konserttien lisäksi ohjelmassa on seminaareja, koulutusta ja kursseja. Kihaus Folk on karjalainen, koko perheen riemukas juhla. www.kihaus.fi

Purjelaivat merellä Kansainvälinen Tall Ships Races 2017 tuo näyttävät purjelaivat heinäkuun lopussa Suomeen. 100 sankaria, 100 tarinaa -hankkeessa purjehduskisaa isännöivät Kotka ja Turku tarjoavat sadalle 15-25-vuotiaalle nuorelle tilaisuuden mennä mukaan huikealle purjehdukselle Itämeren aalloille. www.turku.fi/tall-ships-races-2017

Suomen 100 luontohelmeä Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa ideoimaan, kokemaan ja varjelemaan 100 kansallisesti merkittävää kohdetta, jotka haluamme jättää perinnöksi jälkipolville. Kohteet voivat olla esimerkiksi erilaisia luontoalueita, järviä, tuntureita, metsiä, soita tai merenrannikkoja. Yhteistä kohteille on se, että ne tarvitsevat aktiivisia toimia, jotta luontoon liittyvät arvot, kuten maiseman kauneus, lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuus tai virkistysarvot säilyisivät. Jossakin tapauksissa tämä tarkoittaa suojelualueen perustamista, toisissa tapauksissa esimerkiksi suon ennallistamista, virtaveden kunnostamista tai vieraslajien kitkemistä. Lisäksi kehitetään uusia, innovatiivisia tapoja löytää Suomen luonnon hienous ja järjestetään kohteisiin esimerkiksi retkiä ja yleisötapahtumia. Eri tahoja kutsutaan ennakkoluulottomasti ehdottamaan heille tärkeitä luontokohteita sadan kohteen listaan. Suomen luonnonsuojeluliitto tekee lopulliset kohdevalinnat. www.sll.fi

tili Snapchatista nimellä @suomifinland100 tai skannaamalla Suomi100 Snapchat-tunnus (alla) Snapchatin kameralla.

Verkkokaupasta saa Pinssejä, lippuja, julisteita, ilmapalloja, banderolleja… Suomi-neidon juhlavarusteet ovat nyt saatavilla Suomi 100-verkkokaupasta. 24/7 avoin verkkokauppa tarjoaa helpon tavan hankkia materiaalit kaikenlaisiin juhlavuoden tilaisuuksiin.

Tutustu koko ohjelmaan: suomifinland100.fi

Visiitti 27

24-27 VISIITTI_1-2016_suomi 100.indd 27

21.12.2016 14.39


Культура ФОТОГРАФИЯ: ПЕТРИ ЙОКЕЛА

В 2015 году праздновалось 25-летие фестиваля Kihaus Folk.

Юбилейный год Финляндии

По воле населения, в результате многосторонних усилий, 6 декабря 1917 года Финляндия стала независимым государством. Юбилейный, 2017-й год, станет самым ярким в истории страны праздничным годом. В программу, посвященную столетию независимости Финляндии, уже включено более двух тысяч самых различных проектов. Празднования будут проходить в течение всего года, по всей Финляндии. ТЕКСТ: ТАПИО РУСАНЕН

28 Visiitti

28-30_VISIITTI_1-2016_venaja.indd 28

21.12.2016 12.56


Культура

Празднование юбилея за общим столом За сто дней до Дня независимости пройдет самый крупный в мире деревенский праздник. 25 - 27 августа начнется отсчет ста дней до юбилея независимой Финляндии, и по этому случаю силами сотен жителей по всей Финляндии в рамках юбилейных карнавалов будут проводиться деревенские праздники. Празднования пройдут в национальных парках, под открытым небом, в гарнизонах, школах и в ресторанах. www.syodaanyhdessa.fi

На крупнейшем в мире деревенском празднике никто не останется голодным.

Народная музыка С 7 по 8 июля в рамках программы юбилейного года независимости Финляндии в Ряяккюля пройдет фестиваль народной музыки Kihaus Folk. Наряду с концертами, в программу будут включены семинары, обучение, различные курсы. Kihaus Folk – карельский праздник для всей семьи. www.kihaus.fi

В Финляндии и в других странах населению будет предложена многосторонняя международная программа, посвященная столетию независимости страны. Празднование столетия независимости начнется уже в последний день предыдущего года, 31 декабря. Торжества пройдут в самом сердце республики, в Хельсинки, на берегу залива Тёёлёнлахти. Кульминацией торжеств дня станет празднование столетия, которое начнется на площади Кансалайстори в 21.00. На главной сцене выступят самые популярные музыканты и исполнители. Встреча Нового года во многих других городах также пройдет в атмосфере празднования столетия независимости Финляндии. За многостороннюю программу и координирование мероприятий в рамках проекта «Финляндии – 100 лет» ответственность возложена на аппарат Госсовета (правительства), однако в программу проекта кем угодно могут быть предложены крупные или небольшие мероприятия. Предложения будут приниматься и рассматриваться до

осени 2017 года. Программа и календарь событий будут постоянно пополняться в течение почти всего года.

Тысячи праздничных мероприятий Программу юбилейного года будут осуществлять частные лица, различные организации, сельские и городские муниципалитеты, государственные органы, фирмы и многие другие структуры. В рамках программы проекта будут организованы десятки тысяч мероприятий, событий, концертов, выступлений, семинаров, соревнований, празднеств, различных встреч. Празднования пройдут также в других странах: независимость Финляндии будет отмечаться как минимум в семидесяти странах, на пяти континентах. За событиями юбилейного года можно проследить по ссылке SuomiFinland100 (#Suomi100, #Finland100) в Интернете: Facebook, Instagram, Twitter, Youtube, Snapchat. Ниже приведена небольшая выборка. Источник: www.suomifinland100.fi

Все – на танцы Кампания «В 2017 году танцует вся Финляндия» в юбилейный год приглашает всех танцевать. Самая крупная танцевальная кампания в Финляндии направлена на то, чтобы каждый житель страны в течение 2017 года сам принял участие в танцах или насладился атмосферой танца. Программу по всей Финляндии будут осуществлять тысячи любителей танца, школы, учебные заведения, ансамбли, организации и профессиональные исполнители. www.danceinfo.fi

Концерты симфонического оркестра в России Симфонический оркестр радио Финляндии (RSO) под руководством главного дирижера Ханну Линту в юбилейный год выступит в России с тремя концертами. Будут исполнены: оркестровое произ-

ведение финского композитора Эркки Мелартина Traumgesicht, концерт для скрипки с оркестром Сибелиуса и Симфония No. 3 («Героическая») Бетховена. В СанктПетербурге и Выборге солистом будет победитель конкурса скрипачей им. Яна Сибелиуса в 2010 году Никита Борисоглебский. Расписание гастролей Симфонического оркестра радио Финляндии в России: 12 февраля: Москва, Большой зал Консерватории 14 февраля: Выборг, Дом культуры 15 февраля: Санкт-Петербург, СанктПетербургская академическая филармония

Гастроли музыкантов в жанре соул С 17 февраля по 22 апреля, по случаю столетия независимости Финляндии, музыканты, выступающие в жанре соул – Сами Саари, Нико Ахвонен и Юссу Пёюхёнен совершат масштабные гастроли. Будут исполнены финские хиты в жанре соул. В концертах повсюду наряду с музыкантами соул выступят также топ-исполнители Йоханна Фёрсти, Осмо Иконен, Марьё Лейнонен, Сакари Куосманен, Туомо Пряттяла, Харри Саксала и Brändi. Во время праздничных гастролей будет проведено двенадцать концертов, первый из которых пройдет в «Павильоне Ювяскюля», а последний – в Logomo в Турку. Концерты пройдут также в городах Пори, Миккели, Хямеенлинна, Савонлинна, Йоенсуу, Хельсинки, Тампере, Куопио, Оулу и Лахти. www.soulmiehet.fi

Visiitti 29

28-30_VISIITTI_1-2016_venaja.indd 29

21.12.2016 12.56


Культура Парад парусов на море В конце июля Финляндия примет десятки красивых парусных судов – участников международной парусной регаты The Tall Ships Race. В рамках проекта под названием «100 героев, 100 историй» парусные суда зайдут в города Котка и Турку, и сто человек, молодежь от 15 до 25 лет, получат возможность выйти на парусниках в плавание по волнам Балтики. www.turku.fi/tall-ships-races-2017

Проект «Финляндии – 100 лет» в Snapchat!

Марш-походы в Южной Карелии С 28 по 29 апреля в городе Лаппеенранта в восьмой раз пройдут самые крупные в Финляндии соревнования «Марш-поход». Соревнования открыты для всех. Участники будут иметь возможность потягаться силами в одном из самых сложных соревнований. Соревнования подразделяются на дорожный поход и поход на пересеченной местности. Длина обоих маршрутов – 50 километров, с поклажей весом не менее десяти килограммов. При этом необходимо уложиться в указанное время. В поход по пересеченной местности будет также включено спортивное ориентирование и контрольные пункты с заданиями. etela-karjalan-sotilasmarssi.webnode.fi

Жемчужины природы в проекте «Финляндии – 100 лет» Союз охраны природы Финляндии призывает выдвигать новые идеи и предложить в качестве природоохранных зон сто важных для страны объектов, которые нужно оставить следующим поколениям в наследство. Такими объектами могут быть, например, различные природные зоны, озера, сопки, леса, болота, морские побережья. Общее для всех объектов – необходимость в активных действиях по охране природных ценностей для поддержания многосторонности видов и выявления цен-

ности разного типа природных объектов, рекреативных зон, красивых пейзажей. В некоторых случаях это потребует создания новых природоохранных зон, или, например, восстановления болот и потоков воды в водоемах, а также устранения чужеродных видов. Кроме того, будут разрабатываться новые инновационные методы выявления ценностей финской природы, а для широкой публики будут проводиться, например, походы и различные мероприятия. Проект призывает смело предлагать важные природные объекты для включения их в перечень ста природоохранных объектов. Окончательный выбор объектов будет производиться Союзом охраны природы Финляндии. www.sll.fi

«Финляндии – 100 лет» имеет свой аккаунт в Снапчате. Благодаря этому, проект раскроет двери своего офиса и широкая публика сможет ознакомиться с буднями секретариата проекта «Финляндии – 100 лет». Во время юбилейного года наиболее широко будет представлена пресс-служба проекта. В программе – создание праздничной атмосферы, знакомство с программой проекта и с теми, кто усердно над ней работает. Информация будет размещена на трех языках: основной язык – финский, но часть контента будет выпускаться также на английском и шведском. Аккаунт «Финляндии – 100 лет» в Снапчате можно найти по ссылке @suomifinland100 или отсканировав код Suomi100 при помощи камеры Snapchat (см. ниже).

Что продается в Интернет-магазине Значки, флажки, плакаты, воздушные шары, транспаранты… Праздничные предметы, посвященные юбилею «девушки Суоми», можно купить в Интернет-магазине Suomi100. Работающий круглосуточно магазин в сетях Интернет – удобный способ приобретения материалов для различных мероприятий юбилейного года. Со всей программой можно ознакомиться по ссылке: www.suomifinland100.fi

30 Visiitti

28-30_VISIITTI_1-2016_venaja.indd 30

21.12.2016 12.56


vinjetti

Diabetes

lisää alttiutta suun sairauksille Diabeteksen voi todeta verensokerin mittaamisella sormenpäästä.

M

uita tyypillisiä suusairauksia, joille diabetes altistaa, ovat ientulehdus ja hampaiden reikiintyminen. Diabetes pitää yllä matala-asteista tulehdustilaa elimistössä ja se lisää riskiä sairastua suusairauksiin. Myös diabetekselle tyypillinen oire korkea verensokeri ja siihen liittyvä lääkitys etenkin kakkostyypin diabeetikoilla voi aiheuttaa muun muassa suun kuivumista, jolla on merkityksensä suusairauksien etenemiselle. Diabeetikon riski sairastua esimerkiksi kiinnityskudossairauteen – parodontiittiin – on kolminkertainen verrattuna henkilöön, joka ei sairasta diabetesta. Kiinnityskudossairaus aiheuttaa infektion, joka hoitamattomana ja edetessään tuhoaa hammasta kiinnittävää luuta ja pahimmillaan hammas voi irrota kokonaan leuasta. – Korkean verensokerin eli hyperglykemian aikaan saamat kudosmuutokset ja diabeetikon yliaktiivinen puolustusvaste edistävät ienkudoksen tuhoa, selventää hammaslääketieteen tohtori, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen Oral Hammaslääkäreistä.

Diabetes on siitä häijy sairaus, että se vaikuttaa terveyteen ja erityisesti suun terveyteen monella tavalla. Arvioidaan, että 40 prosenttia diabeetikoista sairastaa muun muassa hampaiden kiinnityskudossairautta eli parodontiittia.

Parodontiitti on myös saavuttanut kansantaudin aseman, ja sitä sairastaa Suomessa yli 60 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä. Se ylläpitää elimistön systeemistä matala-asteista tulehdustilaa, kuten diabeteskin. Parodontiitti voi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa ja lisätä diabeteskomplikaatioiden riskiä. Huono suunterveys voi olla hoitoon vastaamattoman diabeteksen takana. Tulehdus suussa voi kulkeutua myös verenkierron mukana muualle kehoon ja edistää sydänja verisuonisairauksien riskiä. Diabetes-vastaanotolla potilas olisi hyvä ohjata suun ja hampaiden tutkimuksiin hammaslääkärille osana diabetespotilaan kokonaishoitoa. – Tutkimuksissa pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti ikenien tilaan. On myös tärkeää, että hammaslääkäri kysyy diabetesta sairastavan potilaan pitkäaikaisen sokeriarvon tasoa ja johdannaissairauksia sekä huomioi ne hoidossaan, Heikkinen lisää. Diabeetikkoa on myös hyvä ohjeistaa siitä, miten suusairaudet ja muun muassa parodontiitti voivat vaikuttaa verensokeriarvoihin.

Vinkit diabeetikolle • Ota selvää mikä parodontiitti on, kysy siitä hammaslääkäriltäsi. • Käy säännöllisesti hammaslääkärissä, vähintään kerran vuodessa. • Vaadi, että hammaslääkäri tarkistaa myös ikenet ja mittaa ientaskut suun ja hampaiden tutkimuksen yhteydessä. • Muista muu tehokas harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla sekä hammasvälien puhdistus. • Pidä kiinni säännöllisestä ateriarytmistä. Vältä napostelua ja anna suun välillä levätä. • Verensokerin nopea korjaaminen hiilihydraateilla saattaa aiheuttaa reikiintymistä etenkin, jos se tapahtuu toistuvasti öiseen aikaan, jolloin syljen eritys ja puolustusominaisuudet ovat heikoimmillaan. LÄHDE: TERVEYS 2011 -TUTKIMUS

Visiitti 31

31_VISIITTI_1-2016_diabetes.indd 31

21.12.2016 12.59


Finlandiaristikko LAATINUT TAPIO RUSANEN

Voita lahjakortti!

Ristikon ratkaisu

Kerro meille mikä on oma suosikkisi ketjumme hotelleista ja miksi:

Arvomme vastaajien kesken majoituslahjakortin. Mielestäni tämän lehden paras juttu alkaa sivulta:

Nimi Osoite Puh.nro Sähköposti

Lähetä kuponki 31.5.2017 mennessä osoitteeseen: Finlandia Hotels, Pohjolankatu 38, 00600 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostitse osoitteella: sales@finlandiahotels.fi Visiitti-lehden edellisen numeron lukijakilpailun Finlandia Hotelsin majoituslahjakortin voittivat Jari Kolehmainen ja Pauliina Hakala. Onnea voittajalle!

32_VISIITTI_1-2016_takasivu.indd 32

21.12.2016 13.02


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.