Täplä 3/2019

2019

ELMIA

12

7

UNN T 9 1 S E ILV

Y R K E R S AIKUI TO

20 LOIS

Hämeen Partiopiiri ry:n jäsenlehti

TÄ P L Ä on Hämeen Partiopiiri ry:n jäsenlehti, joka lähetetään kaikille 1-jäsenmaksun maksaneille jäsenille.

Tarjolla on monia pestejä, joista kenties joku on sinun unelmiesi pesti. Käy kurkkaamassa kaikki avoimet pestit osoitteessa: hp.partio.fi/pestihaku Avoinna on mm. valmentajien, muonittajien, ikäkausijaoston, viestinnän ja tapahtuman tekijöiden pestejä.

TÄ P L Ä ilmestyy vuonna 2019 neljä kertaa.

9. vuosikerta.

Painos: 7 200 kpl Paino: Forssa Print ISSN 1799-1153 TO I M I T U S Päätoimittaja: Essi Laukkanen ja Johanna Kalliomaa essi.laukkanen@partio.fi, johanna.kalliomaa@partio.fi Toimitussihteeri: Anna-Emilia Piirainen 050 311 0918, anna-emilia.piirainen@partio.fi TA I T TO Anna-Emilia Piirainen K A N N E N K U VA Olli Laurikainen TÄ M Ä N L E H D E N T E K I VÄT Anna-Emilia Piirainen, Essi Laukkanen, Johanna Kalliomaa, Anne-Maarit Elo, Joona Halinen, Harri Halmejärvi, Syke Honkanen, Atte Kesti, Tiina Koskinen, Olli Laurikainen, Petteri Lavikko, Mari Lehtisalo, Risto Lievonen, Jukka Niemi, Mauno Nivala, Jaakko Pirttikoski, Hanna Ristimäki, Lasse Roiha, Mikko Roininen, Antti Ruusuvuori, Virpi Väyrynen, Emmi Ylistalo, Henna Ylitolonen J U T T U J E N TO I M I T TA M I N E N Täplän aineisto- ja ilmestymispäivät vuonna 2019: Juttu- ja tilatoiveet Materiaalien DL Ilmestyy No. 1 14.12.

14.1.

22.2.

No. 2 15.3.

15.4.

24.5.

No. 3 12.7.

12.8.

20.9.

No. 4 21.9.

21.10.

29.11.

J U T T U V I N K I T J A TO I V E E T Juttuvinkkejä ja toiveita voi lähettää päätoimittajille ja toimitussihteerille osoitteeseen tapla@partio.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien julkaisemisesta, säilyttämisestä eikä palauttamisesta.

Etsi Ilpo!

Täplässä seikkailee nyt Ilpo Ilves kaikkien sudenpentujen iloksi. Ilpo piileskelee jossain päin lehteä ja saattaa olla piiloutuneena hyvinkin.

Ole siis tarkkana ja etsi Ilpo! Laita postia joko alla olevaan sähköpostiin tai Whatsapp -viestiä numeroon, ja osallistut yllätyspalkinnon arvontaan.

Viestiin tulevat tiedot: Koko nimi Lippukunta ja sudenpentulauman nimi Postiosoite Sivu, jolta Ilpo löytyi.

Edellisen kisan voitti Aaro V. Ylöjärven Viittaveljistä. Onnea Aaro!

050 311 i f . o i part tapla@

0927

JULKAISIJA Hämeen Partiopiiri ry Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere (03) 312 34 900 partiotoimisto.tampere@partio.fi hp.partio.fi H Ä M E E N PA R T I O P I I R I R Y Puheenjohtaja: Tytti Lindroos 050 566 0712, tytti.lindroos@partio.fi Toiminnanjohtaja: Tommi Nyman 050 311 0919, tommi.nyman@partio.fi T I L AU K S E T J A O S O I T E A S I AT Hämeen Partiopiiri ry (03) 312 34 900 tai partiotoimisto.tampere@partio.fi A I N E I S TO VA R AU K S E T J A I L M O I T U K S E T Anna-Emilia Piirainen 050 311 0920, anna-emilia.piirainen@partio.fi H Ä M E E N PA R T I O P I I R I FA C E B O O K I S S A www.facebook.com/hameen.partiopiiri H Ä M E E N PA R T I O P I I R I I N S TA G R A M I S S A @hppartio

SISÄLTÖ

Pääkirjoitus Atte Kesti

6

J o ha nna K a l l i o m a a , p ä äto i m i tta j a

Harri Halmejärvi

Harri Halmejärvi

Partiosyksy on jo hyvässä vauhdissa 12 17 Lasse Roiha

18 3 Pääkirjoitus

16 Sana

4 Uutiset

17 Historia

5 Kolumni 5 Instapalsta

18 Maailman­ jamboree

6 Avaimet aikuisrekryyn

20 Loisto kehittää lippukuntia

9 Haarlem Jamborette

23 Toimintavinkki ja some-gallup

12 Ilves19 loikkasi tulevaisuuteen

25 Myönnetyt pjvaltakirjat 26 Piirin kootut

S A

äännöllinen viikkotoiminta on lähtenyt käyntiin partiossa ympäri Suomen. Monissa lippukunnissa mietitään, miten toimintaa voisi kehittää tai miten uusia aikuisia saisi mukaan jakamaan vastuuta.

ktiivinen kannattaa olla aina, kun uusi lapsi tulee mukaan toimintaan. Jokaisella lapsella on yksi tai useampi lähiaikuinen, joka voi olla myös tuleva partiolainen. Kiireinen aikuinen ei lähde mukaan, jos kukaan ei pyydä. Lahden Sinisissä on käytössä hyvä toimintamalli, joka vie sudari- ja seikkailijaryhmät ulos koloilta ja houkuttelee lasten huoltajat säännöllisesti mukaan ”kertaosallistumisiin”. Perustouhuun tutustumisen jälkeen on helpompi ottaa isompaa vastuuta ja ryhtyä vaikka sammoksi. Lisää Lahden Sinisten mallista löytyy osoitteesta tapla.fi. Uusien aikuisten rekrytointivinkkejä on koottu myös partio.fi -sivuston lippukunnille osioon.

J

os syksyn aluksi mielessä on käynyt kysymys: ”Mikä tässä lippukunnan toiminnassa oikein nyppii?”, kannattaa lukea tarkalla silmällä tästä lehdestä juttu Loistosta. Se on Hämeen Partiopiirin kehittämä yksinkertainen ja helppokäyttöinen työkalu, joka ohjaa lippukuntia löytämään oman toiminnan hyvät puolet ja kehittämiskohteet. Kehittämistoimintaa ei tarvitse jättää pelkästään lippukunnan johtajiston harteille.

L

opuksi vielä, kiitos sinulle partioarjen sankari, joka haluat ja jaksat tänään ja huomenna tehdä töitä sen eteen, että minun ja muiden lapsilla on mahdollisuus hyvään harrastukseen! Voimia ja intoa partiosyksyn seikkailuihin.

Uutiset

Tekstit Anna-Em il ia Piirain en

Atte Kesti

Koitos Ilveksellä

Koitoksen kuvauksiin osallistui myös hämäläisiä tuomareiden ja avustajien rooleissa.

JOKO SINÄ OLET katsonut partion Koitos-sarjaa? Sarja esitetään Splay Suomen YouTube-kanavalla ja Täplän painoon mennessä esitettyjä neljää jaksoa on katsottu jo huikeat 379 758 kertaa!

Koitoksessa kilpailee neljä tubettajaa, Roni Back, Roponen, Julia Ahonen ja Pernilla Böckerman. Roni ja Julia muodostavat joukkueen 75% vegaanit, joka kisaa Roposen ja Pernillan Voittamattomat-joukkuetta vastaan. Koitosta on kuvattu keväällä ja kesällä ympäri Suomea. Sarjaa kuvattiin myös Hämeen piirileiri Ilveksellä, jossa itse asiassa kuvattiin sarjan finaalijakso.

Ilveksellä kuvattu jakso esitetään YouTubessa torstaina 26. syyskuuta. Mitä jos järjestäisitte kolollanne Koitos-katseluillan, jotta näette, kumpi joukkue korjaa voiton kotiin?

Johtajatulet kiinnostivat jälleen

Harrastemessuilla riitti kävijöitä LAHDESSA JÄRJESTETTIIN elokuun lopussa lasten ja nuorten Harrastemessut, joilla vieraili noin 12 000 ala- ja yläkoululaista.

Messuilla olivat kattavasti edustettuna niin urheiluseurat, kulttuuri- ja nuorisojärjestöt, kunnat ja kaupungit sekä viranomaiset. Paikalla oli myös Lahden alueen partiolaiset yhteistyössä Hämeen Partiopiirin kanssa. Partion osastolla vieraili yhteensä noin 750 lasta ja nuorta.

Partion osastolla vierailijat pääsivät kasaamaan trangiaa, opettelemaan solmujen tekoa, pelaamaan jättipelejä, sekä tietysti kuulemaan lisää partiosta ja löytämään itselleen sopivan lippukunnan. Osastolla saattoi myös katsoa Koitos-sarjan jaksoja ja muita partion esittelyvideoita.

KOLMATTA KERTAA JÄRJESTETYT Johtajatulet kokosi Evon metsiin 3000 johtajuudesta kiinnostunutta elo-syyskuun vaihteessa. Lämmin sää suosi 3000 seminaariosallistujaa, joista jopa 600 oli ei-partiolaisia.

Pääpuhujina metsäseminaarissa olivat tällä kertaa Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, Googlen toimialajohtaja Kati Riikonen sekä tunnekouluttaja Camilla Tuominen. Sunnuntaina saatiin seminaarin päätteeksi läni -kirkuulla vielä Idiootit ympäriljan kirjoittaa Thomas Eriksonia sekä säveltäjä-keksijä-futuristi-yrittäjää Perttu Pölöstä.

Erilaisia työpajoja ja verstaita viikonlopun aikana järjestettiin yli 200. Työpajoja järjestettiin perinteisesti metsässä, mutta myös meloen, vaeltaen ja saunoen.

LISÄÄ UUTISIA

täplä.fi

4 TÄPLÄ

Kolumni

E ssi L a u k k a ne n

Jonosta asiaa

J

J

onottaminen, tuo jokaisen lippukuntaleiriä suuremman partiotapahtuman perinteinen kompastuskivi. Jonottaminen jaksaa kerta toisensa jälkeen puhututtaa, vaikka sen ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään, joka joskus johonkin massatapahtumaan on osallistunut. Siellä missä ihmiset kerääntyvät isommalla joukolla yhteen, tuppaa jossain vaiheessa syntymään jonoja. Johtajatulilla jonotettiin puurovettä, Ilveksellä tiskivettä ja kolmannessa partiotapahtumassa jotakin muuta. Paitsi sillä yhdellä leirillä silloin seitsemän vuotta sitten, siellä ei jonotettu mihinkään! Vai jonotettiinko sittenkin? Aika kultaa muistot ja ei kai Taruksellakaan satanut kuin ihan aavistuksen…

Sitä paitsi, me suomalaiset olemme armoitettu jonottajakansa, joka jonottaa mielellään! Jonotamme ilmaisia ämpäreitä (tai oikeastaan ilmaisia ihan-mitä-vain), jonotamme Muumimukeja keskellä yötä, jonotamme lentokoneen vessaan 35 minuutin lennolla.

onotuskäyttäytyminen on vahvasti kulttuuriin sidottua. Jokainen suomalainen tietää, että jonoon mennään kiltisti sen viimeiseksi ja etuilua yrittävän niskaan porautuu välittömästi paheksuva katse, jos toinenkin. Saattaapa joku jopa livetä sanattomasta sopimuksesta olla puhumatta kanssaihmisille ja käskeä etuilijan luikkimaan takaisin jonon hännille. Toisin on esimerkiksi Kiinassa. Kiinalaiset eivät juuri jonoista perusta, sekalainen ryysiminen ja kyynärpäätaktiikka johtavat ennen pitkää sinne minne siisti jonokin. Mutta jos Kiinassa jono johonkin syntyy, on siinä seistävä liimautuneena edessä seisovan jonottajan iholle: suomalaiselle mieluisan hajuraon jättäminen nimittäin viestii kiinalaiselle, että jonossa on siinä kohtaa vapaa paikka ja siihen on täysin sopiva pujahtaa.

jaakonsamoojat

Tägää kuvasi #hppartio.

Kenties juuri sinun instakuvasi koristaa seuraavaa Täplää?

Tänään startattiin koloillat, Metsäkauriit ensin ja sitten Ketut.

Tästä se syksy alkaa! Ketuilla oli ohjelmassa VR-laseilla paluu Ilveksen horisontti-laaksoon ratkomaan tehtäviä, jotka pitivät sisällään etsimisen riemua, karttamerkkejä ja päättelyä sekä matematiikkaa. #partio #scout #hppartio #hasi #valkeekivi #harjusiskot #valkee #vinolaituri #melkeinkaaduttiin #ollaankuitenkinkunnossa #jee #lit #swäg

vastavalokuva

vartiomohkofantit Oltiin HaSin johtajakokouksessa ollaanpas me isoja jee.

#jaakonsamoojat #ilves19 #vr #horisonttilaakso #hppartio #partioscout #kololla

#ilves19 #hppartio #partioscout #partiokesä #näsijärvenkipinät

5 TÄPLÄ

Ohi on, pöly ja muistot jäljellä.

Mukaan tuleva aikuinen tarvitsee tukea ja kavereita liittyessään partioon.

6 TÄPLÄ

Teksti J u k k a N i e m i Kuvat M a r i Leht i s a l o, Sy k e H o nk a ne n, M i k k o R o i ni ne n

P I T K Ä J Ä N T E I S Y Y S J A VÄ L I T TÄ M I N E N A VA I M I N A

AIKUISTEN REKRYTOINNISSA Täplän kolmiosaisessa juttusarjassa kolme eri lippukuntaa kertoo oman tarinansa siitä, miten heidän toimintaansa on saatu mukaan uusia aikuisia. Ensimmäisessä osassa Nummen Eränkävijät kertoo, miten lippukunta aikuiskadon jälkeen päätti pistää aikuisrekrytointinsa uusiksi ja kuinka yrityksen ja erehdyksen kautta syntyi hienoja tuloksia tuottanut aikuisrekrytointikokonaisuus.

K

eväällä 2018 Nummen Eränkävijöissä kävi melkoinen kato, kun kymmenen sen johtajaa perusti uuden lippukunnan, Wanajan Ilveksen, ja vei mukanaan kuutisenkymmentä lasta ja nuorta. Tämän seurauksena meidän oli mietittävä Nummen Eränkävijöiden tilanne ja tulevaisuus ihan uudelleen. Päätimme ryhtyä korvaamaan lippukuntaa kohdannutta aikuiskatoa rekrytoimalla välittömästi uusia aikuisia. Anu ”Esme” Niemi otti päävastuun asiasta ja suunnitteli KoGi-työnään toimivan aikuisrekrypaketin. Esmen suunnittelema paketti sisälsi kolme päävaihetta: rekrytoinnin, perehdytyksen ja toiminnan lippukunnassa.

Uusien aikuisten rekrytointi aloitettiin kesäkuussa 2018 jakamalla esitteitä ympäri kaupunkia esimerkiksi kauppojen ilmoitustauluille, ja laittamalla ilmoitus paikallislehden ”Tapahtumat”-palstalle. Perehdytys alkoi elokuussa, ja siihen osallistui kolme uutta aikuista: yksi ilmoitusten perusteella, toinen puskaradion kautta ja kolmas oli lippukunnassa jo olevan sisupartiolaisen äiti.

Perehdytyskoulutukseen kuuluu viisi kahden tunnin moduulia sekä yönyliretki. Tämä Aikuisena partioon -koulutus sisältää Suomen Partiolaisten Tervetuloa partioon -koulutuksen asiat, mutta on laajempi sisältäen muun muassa partion perusteet, toimintatavat lippukunnassa, retken suunnittelun ja toiminnan retkellä (esimerkiksi retkikeittimen ja muun kaluston käyttö), ensiavun ja kriisiviestinnän sekä valmistautuminen yöretkeen. Lopuksi tehdään yöretki, jossa majoitutaan teltassa. Koulutus antaa hyvät valmiudet ymmärtää partion perusteita ja periaatteita sekä toimintaa lippukunnassa ja toimia käytännössä eri pesteissä. Koulutus päättyy lu-

pauksenantoon ja partiohuivin saamiseen.

Koulutuksen tueksi Esme laati 54-sivuisen NuEr Johtajan ABC:n, joka sisältää kaiken tarvittavan tiedon lippukunnasta ja sen toiminnasta. Ladattava verkkojulkaisu

”

VÄLITTÄMINEN JA SEN NÄYTTÄMINEN ON TODELLA TÄRKEÄÄ, JOTTA UUSI AIKUINEN KOKEE OLEVANSA TERVETULLUT MUKAAN PORUKKAAN. on helppo päivittää ja pitää ajan tasalla.

Koulutusta suunnitellessaan ja toteuttaessaan Esmelle oli tärkeää, että siitä tulee kokonaisuus, josta on lippukunnalle todellista hyötyä ja jolle löytyy selkeä jatkumo.

Tämä on toteutunut hyvin. Koulutuksen jälkeen aikuiset siirtyvät heille sopiviin pesteihin lippukuntaan, jossa pestijohtaja, ohjelmajohtaja ja muut aikuiset tukevat heitä.

2018 toteutetussa mallissa havaittiin kuitenkin kehitettävää. Markkinointi ei tavoittanut kohderyhmää eli oli tehotonta. Lisäksi markkinointikulma, eli eränkäynnin ja luonnossa toimimisen esille tuominen ja ihmisten mahdolliseen retkeilyhaluun vetoaminen, ei toiminut.

7 TÄPLÄ

Jotta aikuiset pysyvät mukana pidempään, heidän täytyy tuntea itsensä tervetulleiksi.

Koimme myös, että pesteissä aloittavat uudet aikuiset eivät saaneet riittävästi tukea. Toimintamallia mietittiinkin uudelleen ja vaihdettiin markkinointikulma arvoihin ja ihanteisiin vetoavaksi: tunnen vastuuni kasvattajana, rakastan luontoa ja haluan suojella ympäristöä, kehitän itsenäni, kunnioitan toisia ja haluan olla mukana ehkäisemässä syrjäytymistä. Markkinointikanavaksi valittiin 30–65-vuotiaisiin aikuisiin ja alueeseen kohdennettu Facebook-markkinointi, koska kohderyhmä käyttää ja seuraa tätä mediaa ja mainonta siinä on erittäin kustannustehokasta: pienellä rahalla saadaan paljon näkyvyyttä. Mietimme myös, miten pystyisimme parhaiten tukemaan uusia aikuisia lippukunnassa.

Tällä vuoden 2018 ensiyrityksellä tehtyjen virheiden perusteella korjatulla rekrytointikokonaisuudella lähdimme uuteen yritykseen keväällä 2019. Käynnistimme kohdennetun Facebook-kampanjan, jolla vetosimme arvoihin. Kampanjaa ajettiin kaksi kuukautta, ja sillä saatiin kahdeksan ilmoittautumista maaliskuussa alkaneeseen koulutukseen. Lisäksi koulutukseen osallistui kaksi lippukuntaan muuta kautta tullutta uutta aikuista. Näistä yhteensä kymmenestä aikuisesta yhdeksän antoi lupauksen ja sai kaulaansa Nummen Eränkävijöiden huivin toukokuun alussa, eli onnistumisprosentti oli parempi kuin olimme uskaltaneet odottaa.

Koulutuksen jälkeen olemme pyrkineet pitämään huolta uusista aikuisistamme muun muassa liittämällä heidät heti kaikkiin johtajiston tiedotuskanaviin ja pitämällä heihin aktiivisesti yhteyttä, pyytämällä mukaan tapahtumiin ja koulutuksiin ja esittelemällä heidät muille. Välittäminen ja sen näyttäminen on todella tärkeää. Kaikki, jotka tulevat mihin tahansa uuteen poruk-

kaan, haluavat tuntea, että heistä välitetään, heidät otetaan mukaan ja heitä tuetaan kaikin mahdollisin tavoin. Uudelle tulijalle ei voi sysätä roppakaupalla vastuuta ja jättää häntä sitten yksin.

Kuusi keväällä aloittaneista uusista johtajista aloittaa nyt akeloina, eli meillä alkaa kolme uutta sudenpentulaumaa. Syksyn toimintasuunnitelmat on laadittu yhdessä ryhmässä, johon kuuluvat nämä kuusi akelaa, heidän samoajaikäiset apujohtajansa sekä jokaiselle uudelle laumalle nimetty mentori, lippukunnassa jo pidempään toiminut ryhmätoiminnassa kokenut partiojohtaja. Mentorin pesti vastuullisena tukihenkilönä jatkuu ainakin koko syyskauden.

Syyskuun alussa aloitamme taas uuden Aikuisena partioon -koulutuksen, jonka tavoitteena on saada lippukunnan toimintaan viisi uutta aikuista lisää.

Aikuisrekryssä, kuten muussakin lippukunnan kehittämistoiminnassa, on ensisijaisesti kysymys omien heikkouksien tunnistamisesta ja rehellisestä tunnustamisesta, ja sen jälkeen töihin ryhtymisestä. Omaa toimintaa on hyvä pyrkiä tarkastelemaan objektiivisesti ja löytämään ne kohdat, joissa emme ole hyviä sekä ne, joissa olemme vahvoja, ja sitä kautta lähteä parantamaan toimintamalleja. Olemmeko ihan oikeasti tehneet tarpeeksi aikuisten saamiseksi lippukuntaan? Onko se, mitä olemme tehneet, ollut tehokasta ja tuloksellista? Selittely ei tuo toivottua tulosta, eikä mitään voi saavuttaa ilman tekijöitä ja pitkäjänteistä työtä.

8 TÄPLÄ

Kutsukaa uudet tulokkaat mukaan tapahtumiin ja koulutuksiin.

Teksti ja kuvat H a nna R i sti m ä k i

Raukee matkalla HAARLEM JAMBORET TELLE

Open day -päivänä raukeelaiset tarjosivat vierailijoille kaurapuuroa lakkahillolla.

9 TÄPLÄ

Neljä vuotta sitten sytytettiin kipinä tämän vuotiselle Raukee-reissulle. Vuonna 2015 saadut kokemukset valoivat intoa lähteä järjestämään uutta reissua. Niinpä parisen vuotta sitten kasattiin Raukeen staabi, maksettiin ilmoittautumismaksu Hollantiin ja laitettiin pyörät pyörimään.

R

yhmä saatiin kasaan ennätysajassa, vuosi ennen lähtöä meillä oli bussi täynnä. Raukeelaisia oli lopulta kymmenestä eri lippukunnasta, Vammalan Nuotiosiskoista, Tyrvään Metsänpojista, Karkun Samoojista, Keikyän Korvenkävijöistä, Nokian Partiotytöistä, Pirkan Pojista, Sata-Hämeen Vasamista, Ylöjärven Viittaveljistä, Maskun Hemmingin Tyttäristä ja Pojista sekä Jeanne d`Arc –lippukunnasta.

Reissun etukäteisvalmistelujen suurin työ oli varainkeruu. Muurikkalettujen paisto, puiden pinoaminen ja inventaarioiden tekeminen tulivat tutuiksi. Talkoohommissa tutustui muihin lähtijöihin paremmin samoin kuin ennen reissua järjestetyissä Raukee-miiteissä. ”Mieluummin överisti kuin vajaristi”, taisi olla meidän mottomme. Jamborette matkan varrelle osui seitsemän maata: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Luxemburg, Belgia ja Alankomaat. Jokaisessa maassa tutustuimme hieman enemmän myös vähintään yhteen kaupunkiin emmekä tyytyneet vain ajamaan valtioiden läpi. Lentäen olisimme olleet paljon aikaisemmin perillä. Menomatkalla kohdallemme osui Eurooppaa kiusanneet helteet.

Kölnissä lämpömittarissa oli 41 astetta, joka oli jo ehkä hieman liikaa. Tuomiokirkolle ei jaksanut lähteä kävelemään.

H

aarlem Jamborette on mukavan kokoinen, noin 4 000 partiolaisen leiri.

Suuremmaksi leiri ei voi kasvaa, sillä leirialue on jo nyt täynnä. Maita oli edustettuna n. 40. Meidän alaleiristä löytyi lähes 20 kansallisuutta. Oli hienoa nähdä, miten kulttuurit sekoittuivat ja ystävyyssuhteita luotiin monien eri maiden partiolaisten kanssa. Meidän lisäksemme Suomesta oli kaksi muuta ryhmää, Lappeen-

rannasta ja Kirkkonummelta. Hieman yllättäen olimme alaleirimme suurimpia ryhmiä 46 raukeelaisella. Viikon menomatkan jälkeen ryhmän kokoon oli jo tottunut, eikä sitä pitänyt ihmeellisenä.

Hollantilainen leirielämä erosi jonkin verran suomalaisesta leirielämästä. Esim. vesivessat ovat aikamoinen mukavuustekijä. 10 päivän leiriin mahtui monenmoista ohjelmaa, myös Amsterdamissa vietetty vapaapäivä.

Kaksi kertaa ohjelmassa oli Jambotours, eli retki leiri-

Haarlem Jamborettelle osallistui Suomesta yhteensä 46 partiolaista kymmenestä eri lippukunnasta.

alueen ulkopuolelle. Toinen retki oli kaikille sama, päivä Walibi Worldin huvipuistossa. Vuoristoratapainotteisessa huvipuistossa päivä kului nopeasti. Toinen Jambotour oli valinnainen. Puolet meidän ryhmästämme tutustui sotamuseoon ja toisen osa rautatiemuseoon ja Utrechtin kaupunkiin.

Kaksi kolmesta haikista oli myös leirialueen ulkopuolella. Punisher-haikkilaiset vietiin yli 40 kilometrin päähän leiristä. Sieltä he kävelivät päivän aikana takaisin leiriin. City-haikkilaiset tutustuivat Leidenin kaupungin katuihin ja kanaaleihin mitä erilaisimpien reittivihjeiden avulla. Escape-haikkilaiset ratkoivat vihjeitä, ja etenivät

10 TÄPLÄ

Päivän kestänyt rankasade aiheutti tulvia leirialueella, mutta oma lapio auttoi suomalaisia selviämään.

tutustuen leirin lähialueisiin. Myös aqua-päivän ohjelmiin mentiin bussilla. Ohjelmapaikalla oli tarjolla mm. purjehdusta, rantapelejä, melontaa valtavalla SUP-laudalla sekä sisävesiristeilyä.

Leirialueellakin toki oli ohjelmaa. Sports-päivänä oli tarjolla mitä erilaisempia urheilulajeja, joiden kehittelyssä vain mielikuvitus on ollut rajana. Arts and crafts-päivänä tarjolla oli mm. huonepakopeli, lasin kaiverrusta ja kankaan värjäystä. Trail-päivänä pääsi testaamaan omaa korkeanpaikan kammoaan vaijeriliu’ussa tai suorittamalla monipuolista esterataa.

Open day avasi portit vierailijoille. Mekin saimme vieraita Suomesta, kun yhden raukeelaisen vanhemmat saapuivat leirille. Open daynä esiteltiin myös omaa maata muille. Meillä oli tarjolla kaurapuuroa lakkahillolla sekä sisuja ja salmiakkia.

Iltaisin oli tarjolla erilaista ohjelmaa. Omassa alaleirissä ilta-aktiviteetteina oli mm. frisbee-turnausta, silent discoa, muotinäytöstä ja vesiliukua. Jambo bulevardilla eli leirin keskustassa sijainneella Mokkiella oli tarjota iltarientona koko leirin kokoiset synttärijuhlat ja lauantai-illan disco.

Ruoka leirillä tehtiin itse. Aamupalalla tarjotut pannarit asettivat hieman haastetta, sillä niiden paistaminen ei onnistunut ihan käden käänteessä 45 huivikaulalla.

Haastavaa oli tottua myös hollantilaisten olemattomaan lounaaseen, vaaleaan leipään, hedelmään ja kekseihin.

Muutaman kerran keittiöporukka onneksi loihti meille maittavan, lämpimän lounaan. Ääriolosuhteet muistaa aina. Menomatkan helteet ja leirin keskivaiheille osunut sadejakso ei hevin unohdu. Leirialueen maaperä ei kestä kovia sateita, maa ei

vain ime vettä. Ojien kaivaminen ja veden kantaminen tulivatkin hyvin tutuksi päivän kestäneen rankkasateen myötä, jotta teltat eivät tulvineet vedestä. Nopea reagointi paikallaan seisovaan veteen ja oma lapio auttoivat estämään suurimmat vahingot. Kaikilla ei ollut asiat yhtä hyvin, ja muutama porukka jouduttiin evakuoimaan vesimassojen keskeltä kuivemmille alueille.

N

yt on into vielä päällä, neljän vuoden päästä mennään taas. Silloin reitti kulkee Baltian kautta.

Ulkomaan leirimatka vaatii paljon, mutta antaa vielä enemmän. On hienoa nähdä, miten nuoret kasvavat reissun aikana ja saavat ikimuistoisia kokemuksia, uusista ystävistä puhumattakaan. Leirejä järjestetään vuosittain niin lähellä kuin hieman kauempanakin. Rohkeasti vaan etsimään omalle ryhmälle sopivaa leiriä ja matkaa suunnittelemaan. Leirimatkasta saatu into kantaa pitkälle.

Leirimatkat ulkomaille vaativat toki taloudellisiakin panostuksia. Apua siihen on kuitenkin saatavilla. Hämeessä piiriltä voi hakea henkilökohtaista avustusta helpottamaan leirimaksussa. Maaliskuussa kannattaa pitää silmät auki avusten haussa. Avustusta haettiin nyt ensimmäistä kertaa Kuksan kautta, mikä helpotti hakemuksen täyttämistä. Enää ei tarvinnut pyörittää papereita lippukunnan kautta. Kannustimme ja muistutimme kaikkia avustushakemuksen täytöstä, sillä mitään hävittävää asiassa ei ole.

Lisää meidän leirimatkasta voi käydä lukemassa https://raukee19.blogspot.com/

11 TÄPLÄ

Vierailupäivänä leirillä oli lähes 8000 ihmistä.

12 TÄPLÄ

Teksti Emmi Yl i sta l o j a E ssi L a u k k a ne n Kuvat O l l i L a ur ik a i ne n, Atte K e sti , J a a k k o Pi r tti k o sk i , Antti R u u su v u o r i

Tulevaisuus

LO I K K A S I E V O L L E Hämeen Partiopiirin toinen piirileiri, Ilves19 kokosi hämäläiset partiolaiset Hämeenlinnan Evolle heinäelokuun vaihteessa. Tulevaisuusteemaiselle leirille osallistui lähes 5000 partiolaista eri puolilta piiriä.

I

lveksen ohjelma rakentui neljän teemalaakson ympärille. Globaalikasvatuslaakso Biipiissä pohdittiin muun muassa ilmastonmuutosta ja yhdenvertaisuutta ja kokeiltiin kansainvälisiä urheilulajeja. Luontoon! -laaksossa puolestaan tutustuttiin metsästä saataviin elinkeinoihin ja saattoipa siellä bongata myös Evolla harvoin esiintyvän pandakarhunkin. Vesilaakson Valtameressä pohdittiin vesiympäristön suojelua, tutustuttiin meripelastukseen ja tietenkin polskittiin viilentävässä vedessä.

Neljästä ohjelmalaaksosta läheisimmin leirin teemaan, tulevaisuuteen liittyi teknologialaakso Horisontti. Laakson kolmessa toimintapisteessä leiriläiset pääsivät lennättämään droneja, ohjelmoimaan ihmisiä ja loikkaamaan virtuaalitodellisuuteen. Täplä haastatteli pelintekijä Teemu Polvea, joka liittyi partioon viime joulukuussa toteuttaakseen laaksossa sijainneen VR-pelin.

VR-laseja pystyi pelissä käyttämään ainoastaan yksi kerrallaan, joten sen pääpaino oli kuitenkin muualla kuin virtuaalitodellisuudessa. Peli tapahtui siis suurimmaksi osaksi pelinäkymän ulkopuolella ratkottavissa arvoituksissa.

– Emme halunneet, että kaikki ovat täällä lasit päässä, kun ollaan kuitenkin ulkona. VR-rastille tultaessa painotetaan, että täällä testataan teidän yhteistyökykyänne, virtuaalikymppinä Horisontti-laaksossa toiminut Polvi kertoo.

13 TÄPLÄ

Ko i t o k sen t ub et t a ja t Ro ni , Per ni lla Böc k er m a nn, Ro p o nen ja Juli a Aho nen vi er a i li va t m y ös lei r i llä.

P

aljon pelejä ja sovelluksia tehnyt Polvi oli innoissaan siitä, että näkee kerrankin pelaajien aidot reaktiot.

– On sydäntä lämmittävää nähdä, että ihmiset oikeasti tykkäävät pelistä. Se on ihan eri asia kuin nähdä anonyymejä lukuja.

Virtuaalitodellisuus on Teemun mukaan helpommin tavoitettavissa, kuin moni luulee ja se toivottavasti näkyi myös Horisontti-laaksossa.

– Ei pelkästään niin, että ”voi vitsi, kun meilläkin olisi nuo kahden tuhannen euron VR-lasit”, vaan näytetään, että omalla puhelimellakin voi tehdä tosi paljon.

Pelin pariin on Ilveksen jälkeen mahdollista palata vaikka vartion omissa kokouksissa. Sovelluksen saa ladattua omaan puhelimeen ja kirjallinen materiaali löytyy osoitteesta mobiteos.com/ilves19vr. Laaksossa käytetyt pahviset kehikot, joihin puhelin laitetaan, jaettiin leirille osallistuneille lippukunnille.

Ennen partioon liittymistä Polvella oli kokemusta vain Roihu-leirin rakennus- ja purkuleiristä.

Ilveksellä partiolaisia oli paljon enemmän ja päivät kuluivat nopeasti. Toisinaan iltaisin jäi kuitenkin muutama tunti vapaa-aikaa. Miten Polvi sen käytti?

– Lähden kävelemään suihkulle ja tulen takasin, niin se kolme tuntia menee siinä – varsinkin jos pyyhe unohtuu telttaan, Polvi naureskelee.

Sunnuntaina leirillä vietettiin karnevaaleja aurinkoisessa säässä.

tettiin ja järjes o k is id ir Le . äkausille useille ik

14 TÄPLÄ

15 TÄPLÄ

Sana

Tii na K o sk i ne n

M

E

inulle tulee hyvä olo luonnon keskellä.

Siellä saan koetella omia rajojani ja jaksamistani, mutta myös voimaantua ja korjaantua. Luonnossa olemisen hyviä puolia ihmiselle on jopa tutkittu. Keskittymiskyky paranee, syke ja verenpaine voivat madaltua. Luonnossa liikkuminen edistää myös hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä: suhtaudumme paremmin muihin ihmisiin ja mielialamme kohenee hyvin nopeasti. Luonto tekee meistä onnellisempia.

mme ole kovin hyviä noudattamaan neuvoa.

Joskus voi myös tuntua, että yrittäminenkin on liian epätoivoista. Mitä yhden ihmisen valinnat merkitsevät, onko niillä mitään merkitystä? Haluan kannustaa sinua ja itseäni. Jokaisella valinnalla on väliä. Sinun ja minun pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus. Jos jokainen tuo oman pisaransa mukaan, se saa aikaan tulvan.

K

un kesällä heräsin teltassa aamuyöllä, mietin miten kaikki aistit ovat ulkona erilailla auki. Metsä tuoksui ja piti omia ääniään.

Aamuaurinko änkesi säteitään telttakankaiden läpi ja tunsin ilman liikkuvan ihollani. Sydämeni tuntui tosi täydeltä. Kuin Jumala olisi halunnut olla mukana ja puhutella: pidä tästä kaikesta huolta, olen siinäkin asiassa sinun kanssasi.

S

KUVA Noora Qvick

ilti ihminen välillä vahingossa, mutta usein tahallaan tuhoaa luontoa. Kun Jumala loi maailman, hän loi sen hyväksi. Täydelliseksi. Se tarkoittaa, että maailmassa ei ollut mitään vikaa tai väärin. Ihmisellä oli kuitenkin oma tahto ja vapaus, ja luomakunnan täydellisyys on vaihtunut melkoiseen epätäydellisyyteen. Jumala tiesi tämänkin ennalta. Siksi hän varmaan antoi neuvoksi varjella luomaansa maailmaa.

Parasta YSP-kurssissa on se, että sen kautta on tullut paljon uusia ystäviä, ja se on avannut tosi monta uutta ovea partiossa! Oon päässyt tekemään partiota niin piirin, kuin SP:n tasolla, sekä leirilehden päätoimittajaksi isolla leirillä!

Saija, 16, YSP 2018

HAE MUKAAN! MILLOIN?

Hakuaika 30.9.–20.10.2019 Kurssiviikonloppu 24.–26.1.2020.

16 TÄPLÄ

Young SpokesPeople on ohjelma 15–22-vuotiaille partiolaisille, jotka haluavat näyttää maailmalle, mitä partio on. Viestinnästä kiinnostunut, ulospäinsuuntautunut, innokas partiolainen – tule mukaan!

LISÄTIETOA JA HAKUOHJEET: www.ysp.partio.fi FB: medialähettiläät | IG: yspfinland

M a u no N i va l a

BP-MAJA

L

5 0 V U O T TA

ahden seudun partiolaisten BP-majan käyttöönottojuhlasta ja vihkimisestä tuli kesällä kuluneeksi 50 vuotta. Hollolan Siikaniemessä oleva kämppä on saanut nimensä sen alkujuhlista vuosikymmenten takaa. Majan vihki käyttöön Suomessa vierailulla ollut, partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin puoliso, tyttöjen partiotoiminnan ylijohtaja Olave Baden-Powell.

BP-maja on Lahden seurakuntayhtymän omistama kämppä Vesijärven Siikaniemessä, niemen korkeimmalla kohdalla, etäällä seurakunnan nykyaikaisesta leiri- ja kurssikeskuksesta. Rakennusprojektin organisaattorina toimi Lahden seurakuntien partiotyön kannatusyhdistys - LSPKY ry. Hankkeella oli laaja joukko tukijoita, joiden joukossa mm. Askon tehtaiden perustaja Aukusti Avonius. Suurin vastuu rakennushankkeessa oli kuitenkin kannatusyhdistyksen puuhamiehellä, nuorisonohjaaja ja partiojohtaja Jukka Leinosella.

Leinonen muisteli majan 50-vuotisjuhlassa, että kämpän rakentaminen oli urakka joka vaati talkooporukalta suuria ponnisteluja. Hän johti miesporukkaa, jonka toimesta Asikkalan Kalkkisten kylällä puretun riihen hirret siirrettiin kuorma-autolla Hollolaan. Koska tietä perille ei ollut, hirsikuorma purettiin Siikaniemessä kuusikkoisen metsämäen alle, mistä ne kannettiin miesvoimin perille rakennuspaikalle. Niin valmistui partiolaisille retkipaikka Siikaniemeen, omaan rauhaan, 16 kilometrin päähän kaupungista. ulkeminen uudelle partiokämpälle taittui bussilla ja lähin pysäkki sijaitsi muutaman kilometrin päässä ”ison tien” varrella.

K

Loput matkasta käveltiin reppujen kanssa! Jalkapatikan kruunasi jyrkkä nousu Siikaniemen korkeimmalle paikalle metsäpolkua pitkin. Sähköä majalla ei ollut, vaan siellä toimittiin lyhtyjen ja avotakan valossa. Alkuvuosina BP-maja oli lippukuntien vartioiden ja laumojen käytössä aina kun se oli mahdollista. Koulujen loma-aikoina vuoroista jouduttiin neuvottelemaan, jotta kaikki saivat omansa.

Harri Halmejärvi

Harri Halmejärvi

Historia

Nykyisin kämpälle pääsee autolla pihaan. Vesi kannetaan alhaalta, kuten aina ennenkin. Kaikki Lahden seurakuntien lippukunnat käyttävät kämppää edelleen: Launeen Lähdesiskot ry, Lähteen Vartijat ry, Lahden Siniset ry ja Lahden Katajaiset ry. 1990-2000 lukujen vaihteessa Harjunalustan Siniveljet HSV oli aktiivisimpia leireilevistä partiolaista Lahdessa, nykyisin kärkipaikkaa aktiivisuudessa pitää Joutjärven Tapulitytöt ry. BP-majan käyttö on viime vuosina vähentynyt, mutta edelleen se on kaikkien lippukuntien käytettävissä. Tarinoita erilaisista BP-majalla tehdyistä partiojäynistä riittäisi kerrottavaksi useamman sukupolven ajalta, mutta niistä lisää joku toinen kerta…

17 TÄPLÄ

Teksti Vir p i väyr yne n Kuvat R is to L i evo n en , L a sse R o i ha , Vi r p i Väyr yne n

U N LO C K T H E W O R L D

– Hello Jambo

Heinä-elokuun vaihteessa Länsi-Virgianiassa, Yhdysvalloissa, pidetylle maailmanjamboreelle osallistui Suomesta yli 900 partiolaista. Suurin osa oli leiriläisiä, sillä Suomen joukkueella oli peräti 19 leirilippukuntaa. Jokaisessa leirilippukunnassa oli pääsääntöisesti 36 14–17-vuotiasta leiriläistä ja neljä leirilippukunnanjohtajaa. Suomen joukkueesta vastasi johtoryhmä apunaan Contingent Management Team, johon kuului 30 mahdollistajaa. Lisäksi Suomen joukkueella oli 135 palvelutehtävissä työskentelevää eli IST:iä (International Service Team). Hämeen piiristä osallistujia jamboreella oli 156.

J

amboreella leiriläiset asuivat perusleireissä (base camp), joita oli yhteensä viisi: Alpha, Bravo, Charlie, Delta ja Foxtrot. Jokainen perusleiri oli vielä jaettu omiin, pienempiin alaleireihin (sub camp).

Näiden lisäksi palvelu- ja joukkueenjohtotehtävissä olevilla oli oma alaleiri, Echo, jonne leiriläisillä ei ollut pääsyä.

Leiriläiset nukkuivat sopuisasti kahden hengen teltoissa. Leirilippukunnanjohtajilla puolestaan oli käytössään omat teltat. Jokaisella perusleirillä oli oma väri ja yhden perusleirin telttojen päälliskankaat olivat samanvärisiä. Esimerkiksi Alpha-leirissä kaikkien leiriläisten telttojen päälliskankaat olivat vihreitä. IST:it sen sijaan nukkuivat isoissa teltoissa, joihin mahtui neljä henkilöä.

Lisämukavuutta nukkumiseen toivat telttasängyt. Moni oli tuonut mukanaan pienen tyynyn tai makuualustan pehmittämään kovaa sänkyä. Koska IST:ien teltat olivat isoja ja niissä mahtui myös kunnolla seisomaan, olivat sängyt niissä kerrossänkyjä. eirilippukunnissa leiriläiset oli jaettu omiin vartioihinsa ja kerrallaan yksi vartio toimi keittiövuorossa, jolloin se vastasi päivän ruoan hankkimisesta alaleirin omasta kaupasta ja sen valmistamisesta omassa leirilippukunnassa. Jokaisella leirilippukunnalla oli omat kaasukeittimet ja keittiöväli-

L

neet. Aamupalat ja päivälliset syötiin yleensä omassa leirilippukunnassa ja lounasta varten varattiin eväät mukaan. Tämä siksi, että osa aktiviteeteistä saattoi sijaita sen verran kauempana, että omaan leiriin ei kesken päivän kannattanut palata.

IST:eillä ja CMT:n jäsenillä sen sijaan oli leiriruokala, joka tarjoili aamupalaa aikaisesta aamusta aina kello kymmeneen. Syömään kannatti kuitenkin mennä ajoissa, jotta ehti saada kunnon aamupalan: osa herkuista saattoi nimittäin loppua kesken, eikä niitä siten riittänyt mattimyöhäisille. Aamupalan yhteydessä kerättiin eväät lounasta varten. Valinnanvaraa oli todella paljon ja jokainen sai ottaa omantunnon mukaan sen, mitä tarvitsi.

Ruoka oli enimmäkseen hiilihydraattipitoista, kuten erilaisia patukoita. Lisäksi oli tarjolla kuivattua lihaa, josta sai päivän proteiiniannoksen sekä erilaisia pähkinöitä.

Päivän aktiviteettien jälkeen keittiövartio valmisti illallisen koko leirilippukunnalle. IST:it ja CMT:n jäsenet puolestaan saivat päivällisen jälleen ruokalassa. Päivällistä tarjoiltiin pääsääntöisesti iltaviidestä iltakymmeneen. Illalla oli myös mahdollista käydä kylillä herkuttelemassa eri maiden food houseissa tai tehdä ostoksia leirin kaupassa. Alaleireissä oli myös omia iltaohjelmia, joihin oli mahdollista osallistua.

18 TÄPLÄ

L

eiriläisillä oli valittavanaan useita erilaisia aktiviteettejä, jotka sijaisivat leirialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Ennen leiriä suositeltiin hankkimaan kunnon jalkineet ja ajamaan ne sisään tekemällä kävelylenkkejä. Tämä oli todella tarpeen, sillä aktiviteetteihin saattoi olla pitkä kävelymatka omasta perusleiristä. Maasto oli lisäksi mäkinen, sillä paikka oli entinen kaivosalue, joka oli maisemoitu myöhemmin BSA:n (Boy Scouts of America) leirialueeksi.

Aktiviteettejä oli useita: vesipisteitä suppailusta kajakilla melomiseen, erilaisia ammuntapisteitä, kiipeilyseiniä, pyöräilypisteitä ja vaijeriliukuja. Näiden lisäksi oli mahdollista tutustua Global Development Villageen, jossa oli erilaisia elämään liittyviä pisteitä. Kylässä pääsi esimerkiksi pelaamaan elämänkaaripeliä, jossa pelimerkit joko vähenivät tai kasvoivat sitä mukaan, miten oma rooli elämän

Suomalaiset matkalla avajaisiin.

Se tunne ku maistat salmiakkia ekaa kertaa...

aikana kehittyi. North American Dream -pisteessä oli mahdollista tutustua erilaisiin kulttuureihin tai kokeilla, millaista olisi olla oman elämänsä yrittäjä. World Pointissa oli suurimmalla osalla joukkueista oma näyttelyteltta, jossa oli mahdollista pistäytyä ja tutustua eri maiden tapoihin, kulttuuriin, kerätä leimoja omaan muistikirjaan tai klikkauksia omaan Novus-rannekkeeseen.

Pohjoismailla oli yhteinen teltta, jossa oli mahdollista suorittaa Nordic Challenge ja ansaita siitä hieno merkki. Osaan tehtävistä täytyi kerätä tiimi, jonka kanssa etsittiin oikeaa satamaa Peppi Pitkätossulle, rakennettiin legoilla toisen antamien ohjeiden mukaan tai laulettiin yhdessä karaokea islantilaisittain.

IST:eillä oli myös oma aktiviteettipiste, jossa oli mahdollista käydä joogaamassa, kokeilemassa kuntosalilaitteita, katsella elokuvia tai vaikka saunoa suomalaisten kanssa. Suomalaisten sauna tuntuikin olevan kovassa suosiossa ja vielä viimeisenä iltana moni käytti tilaisuuttaan hyväksi ja tuli istumaan saunan pehmeisiin löylyihin. Monelle seuraava mahdollisuus heittää löylyä kiukaalle suomalaisten saunassa taitaa olla Korean jamboreella. hteiset ohjelmat, kuten avajaiset, kulttuuripäivä ja päättäjäiset keräsivät yli 40 000 jamboreeosallistujaa yhteen Summit Stadiumille.

Ennen näiden ohjelmien alkua eri maiden värikkäät liput liehuivat ja erilaiset kannustushuudot kiirivät ilmoille.

Oli hienoa nähdä, miten paljon meitä todella oli ja miten kaikki olivat sulassa sovussa. Kaikkiin ohjelmiin liittyi partiomainen osuus ja amerikkalainen viihdeosuus erilaisine laulajineen puhumattakaan ilotulituksista. Etenkin päättäjäisten ilotulitus oli todella valtaisa.

19 TÄPLÄ

Y

Teksti Hen na Yl i to l o ne n Kuvat Pet te r i L av i k k o

LOISTO

L Ö Y TÄ Ä L I P P U K U N T I E N K E H I T TÄ M I S K O H T E E T Hämeen Partiopiirin kehittämä Loisto-laatutyökalu on enemmän kuin pelkkä lippukunnan laaduntarkistuslista. Sen tarkoituksena ei ole tehdä kaikista piirin lippukunnista keskenään samanlaisia. Tarkoitus ei ole myöskään jaotella lippukuntia loistaviin, menetteleviin tai huonoihin lippukuntiin. Loisto-prosessi ei vaadi lippukunnan johtajistolta suuria ponnisteluja, lukuisia kokouksia tai dokumenttien laatimista. Loisto, on oikeastaan helposti käytettävä kehittämisen väline ja ihan loistava juttu!

N

ummen Eränkävijät on hämeenlinnalainen yhteislippukunta. Viisi vuotta sitten ihmettelimme, kuten moni muukin lippukunta, miten voisimme kehittää lippukunnan toimintaa. Osasimme hyvin luetella asioita, jotka lippukunnassa toimivat huonosti mutta hyvin toimivia asioita oli vaikeampi löytää. Lähdimme ensimmäiseen Loisto-prosessiin varautuneen innostuneesti.

Lippukuntavierailu oli onnistunut ja hyvä tilaisuus. Loistomestari johti keskustelua, kyseli, kannusti ja antoi palautetta. Meille selvisi, että lippukunnassa tehtiin monia asioita hyvin. Emme kuitenkaan saaneet Loistoa aivan suoraan, vaan saimme puoli vuotta aikaa hoitaa mm. puuttuvan koulutussuunnitelman ja pestien kirjaamiset kuntoon. Lippukunnan ensimmäinen Loisto saatiin seuraavassa kevätkokouksessa. Fiilis oli mahtava, suorastaan loistava.

Loisto-arviointi auttoi meitä löytämään lippukunnan kehittämiskohteet. Ryhdyimme jämäköittämään lippukunnan asioiden hoitamista ja niiden hallintaa. Toimintaa ja ohjeita kirjattiin auki, jolloin kaikilla oli selkeämpi kuva siitä mitä tehdään. Nummen Eränkävijöissä oli tuolloin yli 200 jäsentä, joten yhteisiä tapoja oli hyvä selventää.

Toisen Loiston aikana lippukuntamme oli myllerryksen keskellä. Meidän piti ”koota rivit” ja miettiä mihin keskittää voimavaramme. Lippukunnanjohtajana mietin, onko järkevää lähteä sellaisessa tilanteessa mukaan Loisto-prosessiin, mutta se kannatti. Uusia kehittämiskohteita löytyi jälleen.

Sain myös todeta, ettei Loisto-prosessi ole työllistävä aikasyöppö. Ennakkovalmisteluiksi riitti Loistomestarin kanssa käyty 30 minuutin ennakkokeskustelu, väliaikaisen salasanan antaminen lippukunnan Driveen ja ennakkokyselyn lähettäminen Kuksan kautta jäsenistölle. Kuksahaasteet mukaan luettuna aikaa valmistautumiseen meni noin tunti ja koko prosessiin kaiken kaikkiaan noin viisi tuntia.

20 TÄPLÄ

• Loistoja on myönnetty vuodesta 2013 lähtien.

• 33 lippukunnalla on Loisto ja niistä 14 on sen jo kerran uusinut • Loisto on voimassa 3 vuotta • Uusinta-arviointi toteutetaan samalla tavalla kuin ensimmäinenkin arviointi • Lippukunnan toimintaa arvioidaan lippukunnan, ryhmän ja yksilön näkökulmista • Osa kriteereistä on merkitty erityisen tärkeiksi. Arviointia tehtäessä näitä kriteereitä painotetaan erityisen paljon

Loisto kandidaatti Näsijärven Kipinät

L

ippukuntavierailu ei ole tiukkapipoisten, virallisten auditoijien kuulustelutilaisuus, jota kannattaisi jännittää etukäteen. Loistovartio, johon voi kuulua mestarin lisäksi mm. alueen valmentajia, perehtyy etukäteen ennakkokyselyn tuloksiin ja lippukunnan toimittamiin dokumentteihin. Vierailun aikana vartio ja Loistomestari huolehtivat, että lippukunnan toimintaa ja tilannetta tarkastellaan riittävän monesta näkökulmasta. Loistoa uusittaessa käydään läpi myös, mitä lippukunta on tehnyt arviointiraportissa mainituille kehittämiskohteille. Vierailun aikana paikalla on hyvä olla mahdollisimman eri-ikäisiä lippukunnan toimijoita johtajista samoajiin ja vaeltajiin.

Onnistunut lippukuntavierailu tarjoaa kaikille osallistujille tilaisuuden kertoa lippukunnan toiminnasta oman näkemyksensä. Nuorilta saa loistavia ideoita!

Lippukuntavierailun jälkeen Loistomestari käy vartion kanssa läpi tekemänsä huomiot ja kirjoittaa arviointiraportin. Lippukunta voi saada Loiston suoraan tai ehdollisena ( jolloin annetaan puoli vuotta aikaa yhdessä sovittujen asioiden korjaamiseen). Mikäli lippukunnan toiminnassa on suuria puutteita, eikä Loistoa voi sillä kertaa myöntää, lippukunnalle annetaan ohjeita ja tarvittavaa tukea toiminnan kehittämiseen.

Hämeen Partiopiirissä on turhan monta lippukuntaa, jotka eivät ole vielä ilmoittautuneet Loistoon. Varmasti niissäkin lippukunnissa tehdään hyvää partiota ja moni olisi suoraan Loiston arvoinen. Kannustan näiden lippukuntien johtajia ottamaan Loisto puheeksi ja etsimään siitä tarvittaessa lisää tietoa. Loisto-jaosto vastaa mielellään kysymyksiin.

Tervetuloa Loisto-lippukuntien joukkoon!

21 TÄPLÄ

tiin koille myönnet Nokian Erävei i Ilveksellä.

Loisto-diplom

Loiston hyödyt

L

ippukunta saa arvokasta tietoa toiminnastaan, kehittämiskohteistaan ja vahvuuksistaan. Arviointiraporttiin kirjatuista kehittämiskohteista saa näppärästi tavoitteita seuraavien vuosien toimintasuunnitelmaan.

Loistovinkit

K O

uka tahansa lippukunnan johtajista voi ottaa puheeksi Loiston ja organisoida siihen liittyviä asioita.

ta ajoissa yhteyttä loistolippukunta@partio. fi tai Petri Loukoon petri.louko@partio.fi.

Vaikeinta on saada mahdollisimman monta lippukunnan toimijaa samaan paikkaan samalla hetkellä (=lippukuntavierailun ajaksi).

U

lkopuoliset ihmiset huomaavat lippukunnan hyvät käytännöt paremmin. Omaan toimintaan sokeutuu helposti ja näkee vain ne asiat, jotka eivät toimi. Hyvien asioiden havaitseminen nostaa fiilistä ja tuo tsemppihenkeä lippukuntaan.

H

L K

V

L

elpointa on antaa Loistomestarille väliaikainen pääsy lippukunnan sähköiseen arkistoon. Hän kyllä etsii haluamansa dokumentit eikä sinun tarvitse lähetellä niitä sähköpostin liitetiedostoina. aikka Loistomestarit eivät ole lahjottavissa, pieni herkuttelu lippukuntavierailun aikana on kiva juttu. Johtajiston on mukavampi jutustella lippukunnan asioista kahvikupposen ja pullaviipaleen parissa.

ippukuntavierailun aikana saa hyviä vinkkejä, miten muissa lippukunnissa tehdään asioita.

Näitä voi jalostaa omaan toimintaan sopivaksi.

olmen vuoden välein tulee pidettyä ”missä mennään tsekkaus”. Usein toiminnan arviointi jää vain yksittäisten tapahtumien arviointiin mutta Loiston myötä tulee tsekattua kaikki asiat.

V

araa lippukuntavierailuun mukaan kynä ja paperia. Vierailun jälkeen pää pursuaa uusia ideoita ja osa saattaa unohtua. Muutama epämääräinen muistisana lapulla voi auttaa muistamaan ne kaikki.

Ä

lä stressaa, tämä on hyvä juttu niin lippukunnalle kuin sen toimijoillekin!

22 TÄPLÄ

oiston avulla voi tarkastaa, että toiminta on yhdistyslain mukaista. Tämä auttaa etenkin hallitusjäseniä hoitamaan pestiään.

Teksti Anne - M a a r i t E l o Kuvat An ne - M a a r i t E l o

T O I M I N TA V I N K K I TEE-SE-ITSE RISUKEITIN

R

isukeitin on retkikeitin, jossa poltetaan nimensä mukaisesti maassa olevia kuivia risuja ja tikkuja. Risukeitintä käytetään useimmiten veden lämmitykseen. Yksinkertaisimmillaan risukeitin on kaksi sisäkkäistä metallista lieriötä, joista ulompi estää kuumia kekäleitä putoamasta maahan ja sisemmässä palavat risut. Keittimen liekki palaa kuumana ja puhtaana, kun huolehtii, että tuli saa riittävästi ilmaa alaosaansa. Huomioitavaa on, että risukeitin nokeaa huomattavasti muita keittimiä enemmän.

Internet on tulvillaan erilaisia risukeittimenteko-ohjeita ja kaupoista löytyy myös erilaisia valmiita vaihtoehtoja. Täplän mukaan pakattavalla kannellisella risukeitinkeittimellä pannullinen vettä kiehuu noin kahdeksassa minuutissa. Kokeile ja ihastu, tämä on ainakin hauskaa, jos ei aina niin käytännöllistä!

TA R V I K K E E T : •

•

•

Kaksi selvästi eri kokoista, tulenkestävää purkkia: isompi täysin umpinainen ja pienempi jo valmiiksi reikäinen astiankuivatusteline.

Neljä ruuvia ja mutteria (Ruuvien tulee olla riittävän pitkät, jotta ilma pääsee hyvin kiertämään tulen alle. Vaihtoehtona ruuveille voit käyttää pitkiä metallisia varrastikkuja tai jotain muuta tulta sietävää puikkoa.)

Prikkoja antamaan tukea.

Mallikeittimen osat mahtuvat purettuna isompaan purkkiin kannen alle.

23 TÄPLÄ

VA L M I S T U S : 1.

Jos sisemmässä purkissa ei ole riittävästi ilmareikiä, tee niitä lisää. Enemmän on tässä tapauksessa parempi.

Huolehdi kuitenkin siitä, että poltettava aines ei mahdu putoamaan pois.

2. Kiinnitä ruuvit sisemmän purkin pohjaan tasaisesti, mahdollisimman lähelle reunoja. Aseta purkki isomman purkin keskelle. Vaihtoehtoisesti pujota reikäisen purkin sivujen läpi kaksi varrasta ja laske purkki isomman purkin reunojen varaan roikkumaan.

3. Täytä sisempi purkki maasta löytämilläsi risuilla ja oksilla. Sytytä. Pistä vesi kiehumaan.

Keitintä voi tuunata lisäämällä sisemmän purkin yläreunaan kulmaraudat, jotta pannu pysyy paikallaan tukevammin. Itse tekemisen hauskuus on myös siinä, että omaa tekelettään voi aina tuunata paremmaksi!

SOME -RAATI

Pussiruoka vai itse tehty? %

18

82

RETKI­ RUOKA

Lettu vai pulla? %

86

14

Pannukahvi vai pikakahvi? %

90

10 24 TÄPLÄ

RETKIKEITTIMET

Teksti J o o na H a l i ne n

V E R TA I L U S S A TRANGIA – Vaatii osaamista käyttämiseen – Painava

+ Helppokäyttöinen + Monimutkaisemmatkin ruuat onnistuu + Kaasu- ja bensakeittimellä todella tehokas + All-in-one-ratkaisu – Spriikeitin melko tehoton ja liekin säätö hankalaa – Painava – Vie paljon tilaa rinkassa

RISUKEITIN + Todella kevyt + Polttoainetta ei tarvitse kantaa mukana + Polttoaineeksi käy mikä tahansa palava aines -> ekologinen!

– Polttoainetta voi olla hankala löytää esimerkiksi märkään aikaan tai tunturissa – Ei pärjää tehossa perinteisille keittimille – Ei voi käyttää metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikaan

PIENET KAASUKEIT TIMET + Todella kevyt + Tehokas – Teho laskee pakkasilla, vaikka käyttäisi talvikaasua – Usein melko hutera – Tarvitsee tuulensuoja toimiakseen tehokkaasti

AV OT U L I

M O N I P O LT T O A I N E K E I T I N + Tehokas + Toimii talvellakin erittäin hyvin + Polttoaineeksi käy melkeinpä mikä tahansa palava neste – Tarvitsee paljon huoltoa

+ Näyttävä tapa tehdä ruokaa + Tarvitsee vain ruoanlaittoastiat – Hyvän puutavaran saatavuus – Nokeaa kaiken – Ei voi käyttää metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikaan

Myönnetyt pj-valtakirjat Ahde, Heini

Näsijärven Kipinät

Sorvari, Katja

Nastapartio

Ahokas, Jasse

Nastapartio

Uitus, Petra

Tampereen Lokit

Hellsten, Salla

Roineen Tytöt

Vallius, Heidi

Roineen Tytöt

Ingman, Heidi

Kalvolan Katajasiskot

Karjalainen, Sirpa

Tesoman Sinisiskot

Ketola, Laura

Myllykylän Harjuvuokot

Kuismin, Aino

Tesoman Sinisiskot ry

Lahti, Juulia

Ikaalisten Korpi-Kotkat

Patana, Milja

Viialan Metsänkävijät

Piirainen, Anna-Emilia

Nokian Eräveikot

Pulkki, Timo

Jaarlin Pojat ry

Ruutinen, Terhi

Tervaksentekijät

Saari, Matti

Hervannan Hukat

Sihvo, Matias

Myllykylän Harjuvuokot

Siivola, Riina

Ryttylän Eräveikot ry

25 TÄPLÄ

KUVA Heli Lehtomäki

Piirin kootut

26 TÄPLÄ

27 TÄPLÄ

Oletko sinä piirin paras myyjä?

Piirin parhaat myyjät palkitaan jälleen. Eniten kalentereita ja kortteja myynyt palkitaan huimalla 300 € lahjakortilla Scandinavian Outdooriin. Toiseksi ja kolmanneksi tulleet saavat 100 € arvoiset lahjakortit.

Myymällä 10 tuotetta saat tonttumerkin.

Hopeisen tonttumerkin saat myymällä 50 tuotetta. Huimat 100 tuotetta myymällä saat hihaasi kultaisen tonttumerkin.

Tänä vuonna:

Kun myyt vähintään 18 tuotetta, saat lisäksi Koziolin aterinsetin.

Kierrätysmuovista valmistettu aterinsetti sopii suuhun ja on erittäin kevyt kantaa.