2022
LKI
I-SO T H Ä T N HJA
20 PO
LÄ
IRIL E L R U U ÄS
EN
ÄIS L I R I E L 7
N!
NTOO U K T A I STOAS
12 KALU
Hämeen Partiopiiri ry:n jäsenlehti
TÄ P L Ä on Hämeen Partiopiiri ry:n jäsenlehti, joka lähetetään kaikille 1-jäsenmaksun maksaneille jäsenille. TÄ P L Ä ilmestyy vuonna 2022 neljä kertaa. 12. vuosikerta. Painos: 7 500 kpl Paino: PunaMusta, Forssa ISSN 1799-1153 (painettu) ISSN 2737-3347 (verkkojulkaisu) PÄ ÄTO I M I T TA J A Riina Aspila, riina.aspila@partio.fi TO I M I T U S S I H T E E R I Anna-Emilia Piirainen 050 311 0920, anna-emilia.piirainen@partio.fi TA I T TO Jesse Heiskanen K A N N E N K U VA Joona Halinen TO I M I T TA J AT Antto Hautamäki, Anna Kaisko, Iina Malinen J U T T U J E N TO I M I T TA M I N E N Täplän aineisto- ja ilmestymispäivät vuonna 2022: Juttu- ja tilatoiveet Materiaalien DL Ilmestyy No. 1 10.12.21 23.1. 21.2. No. 2 25.3. 17.4. 23.5. No. 3 23.6. 14.8. 19.9. No. 4 30.9. 23.10. 28.11. J U T T U V I N K I T J A TO I V E E T Juttuvinkkejä ja toiveita voi lähettää päätoimittajalle ja toimitussihteerille osoitteeseen tapla@partio.fi Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien julkaisemisesta, säilyttämisestä eikä palauttamisesta. JULKAISIJA Hämeen Partiopiiri ry Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere (03) 312 34 900 partiotoimisto.tampere@partio.fi hp.partio.fi
tapla@
50 311 0 i f . partio
0927
T I L AU K S E T J A O S O I T E A S I AT Osoitteen muutokset tehdään itse suoraan partiorekisteri Kuksaan. Ohjeet: partio.fi/kuksaohje Ongelmatapauksissa voitte kääntyä toimitussihteerin puoleen: anna-emilia.piirainen@partio.fi A I N E I S TO VA R AU K S E T J A I L M O I T U K S E T Anna-Emilia Piirainen 050 311 0920, anna-emilia.piirainen@partio.fi HÄMEEN PAR TIOPIIRI SOSIAALISESSAMEDIASSA Facebook: @hppartio Instagram: @hppartio Twitter: @HPpartio LinkedIn: Hämeen Partiopiiri ry
RAALI PAIN UT
E UOT OT
Täplässä seikkailee Ilpo Ilves kaikkien sudenpentujen iloksi. Ilpo piileskelee jossain päin lehteä ja saattaa olla piiloutuneena hyvinkin. Ole siis tarkkana ja etsi Ilpo! Laita postia joko alla olevaan sähköpostiin tai Whatsapp-viestiä numeroon tai QR-koodilla, ja osallistut yllätys-palkinnon arvontaan. Viestiin tulevat tiedot: Koko nimi Lippukunta ja sudenpentulauman nimi Sähköposti Sivu, jolta Ilpo löytyi. Edellisen kisan voitti Neea N. Kymeenkotkista. Onnea Neea!
H Ä M E E N PA R T I O P I I R I R Y Puheenjohtaja: Henri Backman 050 550 0640, henri.backman@partio.fi Aluejohtaja: Tommi Nyman 050 311 0919, tommi.nyman@partio.fi
HIILIN E
Etsi Ilpo!
ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine
SISÄLTÖ
Pääkirjoitus Pi i r i nj o hta j a Antti Ruusuvuori
Otto Virtanen
Markus Kuoppala
7 16
Joosef Abokther
12
20 3 Pääkirjoitus 4 Uutiset 5 Kolumni
12 Kalustoasiat kuntoon Kajoa varten
5 Myönnetyt PJvaltakirjat
16 Kajo: Kohti hiilineutraalia partiota!
6 Sana
18 Hämeen huvit
6 Instapalsta
18 Piirin tiedote
7 Partiolaisena suurleirillä
19 Pohjantähti-solki
10 Jaksaminen partioleirillä
21 Piirin kootut
11 Kaukapartio 50-vuotta
20 Piirihallituspalsta
H e nr i ” H e nk k a” B a c k m a n,
Edessä uudet 100 vuotta hämäläistä partiotoimintaa!
U
utena puheenjohtajana minulle tärkeintä on teidän jäsenten ja lippukuntien hyvinvointi. Siihen yhden vastauksen tuo konkretisoituva henkilöstöorganisaatiouudistus. Vuoden alusta muodostamme yhdessä Järvi-Suomen, Kymin ja Etelä-Karjalan kanssa palvelualue B:n Käytännössä työ on organisoitu uudelleen toimivammalla ja järkevämmällä tavalla. Lippukuntien hyvinvointia ajatellen jokainen lippukunta saa nimetyn järjestökoordinaattorin, joista tiedotetaan lippukuntia vielä erikseen.
M
uutoksia aiheuttaa liiankin tuttu koronaepidemia. Tautimäärät vaihtelevat ja rajoitukset koskevat myös partiolaisia. Uskon itse, että saamme koronaepidemian taltutettua, mutta siihen tarvitaan meitä kaikkia ja kärsivällisyyttä. Rokotukset, hyvä käsihygienia, kipeänä kotona pysyminen auttavat ehkäisemään tartuntaa. Kaverille soittaminen ja kuulumisten kysyminen auttaa taas lievittämään tapaamisen ja läheisyyden kaipuuta. Ajankohtaiset uutiset ja rajoitukset löytyvät aina piirin nettisivuilta.
H U
ienoja hetkiä ja hyvinvointia tuo Kajo2022. Kajolla yhdistyvät jälleen kerran partio, ystävät ja Evo. Toivottavasti meitä hämäläisiä on lähdössä paljon Kajolle ja saadaan yhteisiä muistoja! utena puheenjohtajana lupaan olla sinun käytettävissäsi. Soita, laita viestiä, kutsu kaakaolle, niin mietitään yhdessä miten tehdään meidän piiristämme parempi.
Ihanaa ja elämyksellistä vuotta 2022!
Uutiset
Anne Taljavaara-Gore
Tekstit Anna-Emilia Piirainen
Iskikö Kajoneuloosi? OLETKO HUOMANNUT somessa Kajo-neuleita, joita on neulottu Kajon yhteisneulonnassa? Mikäli tämä tempaus on mennyt ohi, ei hätää! Vielä on aikaa neuloa oma Kajo-neule ennen suurleiriä. Suuntaa osoitteeseen kajo2022.fi/mika-kajo/ kajoneule. Sivulta löydät ohjeet Kajo-neuleen tekemiseen. Somesta löydät inspiraatiokuvia tunnisteella #kajoneulekal ja ei muuta kuin lankakaupoille. Kajon yhteisneulontaidean takana ovat hämäläiset Anne Taljavaara-Gore sekä Janna Rintamaa. Lue lisää tästä projekJUT TU JATKUU tista osoitteesta tapla.fi.
täplä.fi
Piirin parhaat myyjät palkittiin
Näkyvyyttä heijastimilla
JOULUKAMPANJAN PIIRIN KOLME PARASTA myyjää on selvillä. Voiton vei tänäkin vuonna Fanni Kuusisto Vammalan Nuotiosiskoista hurjalla 4656 euron myynnillään. Mahtaako Fanni tehdä taas uusia ennätyksiä ensi vuonna vai nähdäänkö parhaan myyjän paikalla joku uusi nimi? Toiselle sijalle piirin paras myyjä kisassa ylsi Aleksi Järvi Nokian Eräveikoista. Kolmannen sijan puolestaan nappasi Teemu Peltonen Messukylän Metsäpojista. Loistavaa myyntiä kaikilta kolmelta. Joulukampanja oli tänä vuonna todellinen yllätys. Kampanjan tulos oli Hämessä n. 6 % parempi edellisvuoteen verrattuna. Myös valtakunnallisesti onnistuimme keräämään ennätyksellisen yli 3 miljoonan euron potin partiotoiminnan tueksi. Kampanjan tuotoilla katetaan merkittävä osuus lippukuntien toiminnan kuluista, eli kyseessä on partiolaisten tärkein varainkeruukampanja. Kiitämme kaikkia 107:ää kamJUT TU JATKUU panjaan osallistunutta hämäläistä täplä.fi lippukuntaa ja heidän kampanjapäälliköitään hyvästä tuloksesta.
PIIRI JÄRJESTI JÄLLEEN tänä vuonna loistavan heijastinkampanjan. Kampanjaan osallistui 45 eri lippukuntaa ympäri piiriä. Heijastimia jaettiin kampanjan aikana lähes 5000 kpl! Heijastinkampanja järjestettiin nyt toista kertaa. Kampanjan tarkoitus on lisätä partion näkyvyyttä mutta samalla tuottaa hyvää mieltä vuoden pimeimpään aikaan. Valitettavan usein ihmiset edelleen kulkevat pimeillä kaduilla ilman heijastinta. Heijastinkampanjan iloisia tunnelmia löytyy mm. Instagramista #hppartio-tunnisteella. Kiitämme kaikkia kampanjaan osallistuneita!
4 TÄPLÄ
Kolumni
Noora Qvick & Aura Pajamo, Kajo leirikokemuspäälliköt
JAETTU KOKEMUS ON PARAS KOKEMUS
T
ässä kuvitteellinen postikortti tulevalta finnjamboree Kajolta! Keinahda jo nyt Kajo-tunnelmaan, ja ota haltuun Kajotaan-leiribiisi Spotifysta.
Kirjoittajat vastaavat pestissään Kajon leirikokemukseen liittyvistä asioista kuten leirialueen kaavasta, arkkitehtuurista ja muotoilusta eli siitä, miltä leirillä näyttää, leirin brändistä, leirituotteista, leirin tarinasta sekä koko leirin palvelumuotoilusta eli osallistujalähtöisyydestä.
Moi kummi, kirjoitan täältä partiole iri Kajolta postikorttia – ostin tän itse omilla rahoilla sieltä kaupasta! Muistatko kun keväällä kerroin, että oon ilmoit tautunut ja, täällä on jus t niin siistii ku etukätee n odotinkin. Mä pääsin ennen leiriä osallistuun leirinsuunnitteluun osallis tujafoorumin jäsenenä. nyt ne asiat on ihan kon Ja kreettisesti tääl! Sen lisä ks meillä on tosi hieno leiriportti, me rakennett iin se ite. Tähän asti me ollaan oltu yhdessä avajaisissa, siis 13 000 partiolaista samassa pa ika ssa, ja siel oli tosi magee meininki: laulettiin Kajotaan-leirilaulua, he ijastetiin valoa toisillemme cd-levyillä ja näh tiin livenä ne maskotit! Niistä pariin ollaan törmä ty jo ohjelmalaaksoissa. tTää on oikeesti ihan ku pieni kaupunki keskellä metsää! Tääl on parasta! Mä oon tutustunut jo moniin uus iin kavereihin ja yhtien tanskalaisten kanssa me swapattiin jo merkkejä kin. Nyt mulla on sellainen nah kamerkki, jonka aion pyy tää isää ompelee mun partiopaitaan kun tuun kotiin täältä. Oon pääss y jo osallistuun ohjelmaa Tuuma-, Kantti- ja Mitte n lölaaksossa, kerran koh dalle osu sairaan hausk välähdysohjelma. a Mut nyt täytyy mennä! Tänään on keskiäiset ja jotain supersiistiä luvass Käyn viel palvelupisteel a! lä leimaamassa tähän Ka jo-leiman ja nakkaan kor laatikkoon. Terkkuja ja tin haleja! P.S. Voitko lataa mun ma
ksurannekkelle jätskirah
Terkuin Onerva, tarpoja
aa?
Myönnetyt pj-valtakirjat Arvonen, Veera
Toijalan Eräveikot ry
Halme, Inkeri
Santamäen Palokärjet ry
Heinonen, Laura
Härmälän Ilvestytöt ry
Hevonoja, Kristiina
Vesilahden Valkohännät ry
Hietanen, Veli-Pekka
Hämeenkyrön Hälläpyörät ry
Leppänen, Suvi
Nokian Eräveikot ry
Saarenoja, Mika
Pirjetan Partio ry
Lonka, Veera
Santamäen Palokärjet ry
Saarinen, Voitto
Tampereen Kotkat
Mattila, Susa
Messukylän Metsätytöt ry
Salin, Julia
Nastapartio ry
Meskanen, Saskia
Kanavan Vartijat ry
Stenberg, Pompo
Kaukapartio ry
Ovaskainen, Mikko
Kalvolan Olavinpojat ry
Uusi-Kytölä, Susanna
Tainionvirran Taimenet ry
Runsten, Martti
Tampereen Kotkat
Weiström, Sanna
Vesilahden Valkohännät ry
5 TÄPLÄ
Sana
Malla Lehtovaara, seppo
V
artiolaiset katsoivat hämmästellen lattialla olevia neljää kankailla peitettyä tuolia. VJ otti taskustaan neljä 50 euron seteliä. ”Kuvittele, että näillä tuoleilla istuu neljä ihmistä. Minulla on tässä 200 € rahaa, miten nämä rahat jaetaan teidän mielestä kristillisesti näille ihmisille.” ”Helppo juttu, kaikille tasan saman verran! Se on oikein.” Joku toinen ehdotti vitsinä, että hän voi ottaa kaikki rahat, mutta sanoi sitten, että kristillisesti ajateltuna se jaetaan tasan. VJ poisti tuolien päältä kankaat. 1. tuolissa luki: Kalle 12-v., lapsi joka saa viikkorahaa 50 €, käyttää rahat elokuviin ja herkkuihin. Kuului tuhahdus: ”Liian paljon rahaa viikossa.” 2. tuolissa luki: Tiiu 15-v., lapsi, joka voisi ostaa 50 €:lla perheelleen pyykinpesuainetta sekä hammastahnaa ja itselleen uusia sukkia. Kuului kuiskaus: ”Ei ole oikein, että lapsen pitää ostaa pesuainetta perheelle omista rahoista.” 3. tuolissa luki: Marija 11-v., lapsi, ei ole ikinä nähnyt noin paljoa rahaa. Marija saisi 50 € koulupuvun ja pääsisi kouluun. Kuului kysymys: ” Tarvitseeko jonkun maksaa ensin vaatteet, että pääsee kouluun?”
4. tuolissa luki: Amir 13-v., lapsi, joka voi 50 € maksaa kyydin maaseudulta kaupunkiin. Hän pääsisi töihin auttaakseen vanhempiaan selviämään perheen ruokkimisesta. Kuului huokaus: ”Tää ei varmaan tapahdu Suomessa.” VJ kysyi taas: ”Muuttuiko jakoajatus, kun tiedätte nyt kaiken tämän?” Annan teille ohjeeksi kristinuskon tärkeän henkilön Jeesuksen ohjeen, joka löytyy vähän eri sanoin eri uskonnoista. Olette ehkä kuulleet kultaisesta säännöstä: ”kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille.” Vartiolaiset ajattelivat, että oikeudenmukaisuuden nimissä rahaa täytyy antaa sille, joka sitä eniten tarvitsee. Joskus onkin oikein jäädä ilman ja iloita siitä, että enemmän tarvitseva saa sen mitä tarvitsee. Kuka tarvitseekaan eniten rahaa? Jokaisella vartiolaisella oli oma näkemys asiasta ja asioita perusteltiin huolella. Minäpä en kerrokaan Ilvesvartion ratkaisua. Sinä voit miettiä itse, mikä olisi sinusta oikea tapa jakaa rahat ja miksi?
sasipartio Tägää kuvasi #hppartio.
Kenties juuri sinun instakuvasi koristaa seuraavaa Täplää?
Kuha on kala. Kärpät harjoittelivat kalan perkausta. Kaikki uskalsivat eikö se ollutkaan niin ällöä.
#kärpätonparhaat #sahalahdensinisudet #hppartio #partio
#hppartio #partioscout #eettinenvalinta @eetti_ry
tammerotre tervaksentekijät Tänään Tarpojat pelasivat Eetin Äly(tön)puhelinpeliä. Pelissä rakennetaan meille kaikille tuttu älypuhelin ja tutustutaan valmistukseen liittyviin eettisesti hankaliin valintoihin.
#hppartio #partioscout #tammerotre
6 TÄPLÄ
Tämän vuoden talviretki jouduttiin pitämään päiväretkenä vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Saimme kuitenkin vietettyä kivan päivän Aitolahden vanhassa pappilassa hyvin talvisissa tunnelmissa.
Teksti
Iina Malinen Kuva Antti Ruusuvuori, Emilia Heikinsuo, Otto Virtanen
Partiolainen O S A N A S U U R L E I R I K O K E M U S TA – VA I S I T T E N K I N L E I R I O S A N A PA R T I O K O K E M U S TA?
E
nsi kesänä järjestetään seuraava finnjamboree, Kajo. Kajolla nähdään lähes 13 000 partiolaista jopa ulkomailta saakka, joten Kajo tarjoaa loistavan mahdollisuuden saada uusia partiokavereita ympäri maailmaa! Mutta minkälaista on olla leiriläisenä suurleirillä ja miten se eroaa esimerkiksi lippukunnan kesäleiristä? Kokosin myös parhaimpia vinkkejä suurleiriä varten sekä syyt miksi suurleirikokemus kannattaa kokea myös itse!
7 TÄPLÄ
S
uurleiristä mahtavan tekee ihmismäärä. Esimerkiksi viimeisin finnjamboree, Roihu, kasasi 17 000 partiolaista Evon metsiin. Tälläiset henkilömäärät mahdollistavat ohjelmassa ja pesteissä suuren määrän vaihtoehtoja, joista löytää itsellensä mieluisin. Haastateltavana ollut Nea Toropainen, Nokian Eräveikoista sekä Oulunsalon Norresta nostikin yhdeksi suurleirien parhaimmaksi puoleksi monipuoliset, ikäkausille kohdistetut ohjelmat. On valinnanvaraa, mikä itseään kiinnostaa, ja mitä haluaa kokea.
pariin ja luo ikään kuin pienen kaupungin keskelle metsää. Sairaalat, pelastustoimet, sähköt, keittiöt ja ties mitkä mukaan lukien.” toteaa Nea, kuitenkin vahvasti kannustavaan sävyyn. Leirillä voi oppia paljon uutta myös esimerkiksi Kajo-leirin päämäärästä: miten luoda suuri yleisötapahtuma mahdollisimman ympäristöystävällisesti.
Vanhemmaksi varttuessa, esimerkiksi samoajilla leiriarkeen sisältyy myös pesti. Pesti voi olla lähes mitä tahansa, mitä voi kuvitella: ohjelmalaaksossa pestijohtaja, jäätelökioskin myyjä tai somettaja! Nea kertoi unelmapestinsä olevan viestintään pohjautuvaa ja tapahtumantäytteistä, ja hän toimiikin Kajolla podcast-kymppinä! Joten kyllä, erilaiset unelmat voivat toteutua leirillä pesteissä, kun etsii uutta ja kiinnostavaa. Suurleirille lähtö on mieleenjäävä kokemus. Leirillä tapahtuu varmasti paljon, mutta myös itse kokemus on mahtava. “Vaikka se saattaa tuntua isolta kakulta ja jopa pelottavalta, se on vaan yksinkertaisesti sellanen kokemus mitä todella harvoin pääsee kokemaan. Nähdä se, kuinka ihmisiä kerääntyy yhteen maailman parhaan harrastuksen
8 TÄPLÄ
”
ERILAISET UNELMAT VOIVAT TOTEUTUA LEIRILLÄ PESTEISSÄ, KUN ETSII UUTTA JA KIINNOSTAVAA
L
eireiltä jää myös yleensä käteen muutakin kuin kokemus: nimittäin uusia kavereita ja partiotuttavuuksia, myös ulkomailta. Leirilippukunnat ovat yleensä aika suuria, jolloin sieltä myös varmasti löytyy ihmisiä, joihin tutustua. Useisiin leirilippukuntiin sijoitetaan myös kansainvälisiä leirejä, kuten Roihulla tehtiin ja Kajolla tullaan tekemään, joka mahdollistaa maailmanlaajuisia ystävyyksiä. Nea nostaakin esille Norjan jamboreelta oman, vieläkin mielenpäällä olevan kokemuksen uusista ystävistä: ”Mieleen painui Norjan jamboreen norjalaiset tutut. He ottivat meidät välittömästi mukaan juttuihin ja varmasti muistan heidät ihan nimeltäkin vielä pitkään. Yhdeltä norjalaiselta sain hänen nimi-pyykkipojan. Kun hän sitä mulle antoi niin hän sanoi, että nyt muistat mut sitten niin kauan kun tämä on huivissa. Saatto ehkä mennä kyyneliksi ja pyykkipoika löytyy vieläkin huivista.”
M
ukaan lähtee varmasti paljon tavaraa, kuten makuupussia ja vaihtovaatteita, mutta myös tunnelman kannalta mukaan kannattaa Nean mielestä pakata esimerkiksi eväitä, valoja ja roskapusseja. Tsemppieväät ovat tärkeä osa pakkaamista, sillä välillä leirillä väsymys saattaa iskeä, ja pieni makea tekisi terää. Myös tunnelman kohottamista varten patterilla toimivat valot ovat kiva lisä, joilla saa kotoisan fiiliksen omaan telttaansa ja se on myös helpommin tunnistettavissa “telttamerestä”. Lisäksi omat roskapussit helpottavat leiriarkea kummasti: voi hyödyntää niin pakkaamisessa, kuin jälkiensä siivoamisessa. Nea odottaa innolla jo ensi kesää ja Kajoa, sekä 2023 järjestettävää Etelä-Korean maailmanjamboreeta. Voin myös täysin samaistua Nean mielipiteeseen, että suurleirien yksi paras asia on tunnelma: mikään siviilielämässä ei ole niin taianomaista kuin suurleirien tunnelma, kun leirijuhlassa lauletaan yhdessä leirilaulua, heilutetaan lippukunnan lippua ja tanssitaan yhdessä kesäillassa.
Sisaruspiiri Ilves19-piirileirillä
9 TÄPLÄ
Teksti Antto Hautamäki Kuva Olli Laurikainen
JAKSAMINEN
PARTIOLEIRILLÄ
S
uurleirit ovat yleensä pidempiä kuin normaalit lippukuntaleirit. Leiristä kannattaa nauttia, mutta ihan joka ilta ei kannata valvoa pikkutunneille, sillä se voi kostautua pitkällä juoksulla väsymyksenä. Leiriohjelmaa suunniteltaessa kannattaa varmistaa, että leiriohjelmassa jää ohjelmatontakin aikaa nuorille mutta myös johtajille. Leirillä ollessaan aikuisten on hyvä muistaa, etteivät he ole yksin. Ennen leiriä kannattaa miettiä kuinka paljon vastuuta jaksaa tai pystyy kantamaan. On myös riskialtista laittaa kaikki yhden johtajan varaan. Tässä kohtaa tullaankin siihen kuuluisaan ”ei” sanaan. Leirikokouksissa ja muissa palavereissa kannattaa opetella sanomaan myös ei, silloin kun se on tarpeen. Hyvää johtajuutta ei ole se, että jokaiseen kysymykseen vastaa, niin kuin oletetaan. Hyvään johtajuuteen kuuluu myös se, että pidetään itsensä puolta, ja jos pyydetään mahdottomia, niin sanotaan se ääneen. Jokaisen johtajan kannattaa ottaa vastuusta vapaita hetkiä omaan leiripäiväänsä. Suurleireillä voi esimerkiksi hyödyntää johtajahuollon ohjelmia, jotka voivat olla hyvinkin mielenkiintoisia. Leirin nettisivut ja muut materiaalit kertovat lähempänä leiriä, millaisia johtajahuoltomahdollisuuksia on luvassa, ja siksi ne kannattaa lukea ennen leiriä huolellisesti läpi. Ruokailu ja levot ovat asioita, joista kannattaa pitää myös huoli ja muistaa. Leirisankaruutta ei ole se, että venytetään tietoisesti jaksamisen rajoja. Johtajien on hyvä muistaa, että pitkä leiri verottaa jaksamista ihan eri lailla, kuin lyhyet viikonloppuretket.
VINKKEJÄ LIPPUKUNNILLE ◆
Varatkaa suurleireillä leirilippukunnan staabiin riittävästi väkeä, ettei mennä minimimiehityksellä. Leirilippukunnassa olisi hyvä olla sen verran väkeä, että staabilaiset voivat pitää vapaavuoroja tai - päiviä. Leireillä, joihin osallistuu myös nuoremmat ikäkaudet, tämä tarkoittaa myös akeloita ja sampoja.
◆
Omia lippukuntaleirejä ja vastaavia retkiä varten kannattaa miettiä, onko tarkat minuuttiaikataulut tarpeen. Tällainen mietintä on tarpeen, sillä jo lippukuntaleireillä on niin monta muuttujaa: joku ohjelma voi osoittautua laskettua lyhyemmäksi tai sitten toinen ohjelma venyä aiotusta. Muutokset ohjelmassa voivat aiheuttaa turhaa stressiä johtajille, jos leirin aikatauluissa ei ole jouston varaa tai varaohjelmaa mietittyä.
◆
Myös vastuunjakoa on hyvä pohtia etukäteen. Leirinjohtajan ei ole hyvä tehdä kaikkea yksin. Resurssointiin saattaisi auttaa se, että esimerkiksi nimetään ryhmä, joka vastaa leiristä tai pestataan leirilippukunnalle oma johtokolmikkonsa.
◆
Jaksaminen onnistuu parhaiten, kun huolehtii omista voimavaroistaan, eikä ylitä liikaa ja säännöllisesti jaksamisen rajoja. Varavirtaa leirillä saattaa olla hankala saada!
10 TÄPLÄ
Historia
Kaukapartion historiikkitiimi: Väinö Ikäheimo, Eeva Huupponen, Kirsi Mikkola, Paula Vuorinen, Maarit Karonen, Riitta Niemistö ja Taina Asikainen Kuva Hämeen Partiopiirin arkistot
Kaukapartio
S E K O PA R T I O I N T I A J O V U O D E S TA 1 9 7 2
K
aukajär velle nousivat ensimmäiset kerrostalot 60-luvun lopulla. Joka talon alakerrassa oli Kaukajär viosuuskunnan hallinnoima kerhotila. Messukylän seurakunta oli yhden kerhotilan ensimmäinen vuokralainen. Siellä alkoi toimia Messukylän Metsäty ttöjen ja -poikien r yhmiä. Muutama viikko SP:n perustamisen jälkeen kaukajär veläiset kokoontuivat perustamaan yhteislippukuntaa 16.5.1972. Yhteistyö äiti- ja isälippukuntien kanssa oli etenkin alkuaikoina vahvaa. Yhteistä syksyistä pyöräretkeä Tallomarallya järjestettiin vuodesta 1975 lähtien aina 2010-luvulle saakka. Siihen osallistuivat myös useat muut itätamperelaiset lippukunnat. Alkuvuosikymmeninä toiminnalle oli tunnusomaista nuoret johtajat ja kapinahenki vanhanaikaiseksi koettua pönötystä kohtaan. Sittemmin on tasaannuttu, mutta vieläkään ei pönötetä. Aikuisten rekr y toinnissa on onnistuttu ny t 2000-luvulla vallan erinomaisesti ja nuoretkin ovat pysyneet hy vin toiminnassa vaeltajaikään saakka. Kaukapartio on vuosien varrella kasvanut ja on nykyään Tampereen suurimpia lippukuntia yli 200:lla jäsenellään. Kaukapartio vuokrasi Loukkokankaan kämpän Lylystä vuonna 1984. Se oli erityisesti kesäleirien tukikohtana kymmenen vuotta. Kämpälle pysty tettiin pieni valmissauna, koska siellä oli vain hankalasti lämmitettävä savusauna. Seuraavalla vuokrakämpällä Rimmillä ei ollut saunaa ollenkaan, joten vanha sauna siirrettiin sinne trailerilla. Pitkään haaveissa ollut ihan oma kämppä löy tyi Sastamalasta. Limperin kämppä ostettiin vuonna 2014. Sinne sauna siirrettiin purettuna ja rakennettiin kokonaan uudestaan.
Vuonna 1973 Kaukapartio sai käy ttöönsä kolon vastavalmistuneen seurakuntatalon alakerrasta. Vuonna 2003 toiminta laajeni Levonmäkeen. Ny t 50-vuotisjuhlavuonna ympyrä sulkeutuu. Vanha seurakuntatalo luovutettiin helmikuun alussa rakennusliikkeelle viimeisenkin käy ttäjän, Kaukapartion, muutettua Kaukajär viosuuskunnan hallinnoimaan kerhotilaan uudehkon kerrostalon alakertaan.
11 TÄPLÄ
Teksti Anna Kaisko Kuvat Otto Virtanen, Antti Ruusuvuori Vektorit Macrovector / Freepik
KALUSTOASIAT K U N T O O N K A J O A VA R T E N
Suuret leirit vaativat lippukunnilta monenlaista valmistautumista. Varainhankinta aloitetaan usein jo edellisen vuoden puolella, tuttujen lippukuntien kanssa sovitaan tulevan leirilippukunnan kokoonpanosta ja johtajistossa etsitään tekijät tärkeimpiin leirilippukunnan pesteihin. Yhteen asiaan havahdutaan usein vasta liian lähellä leiriä: mitä kalustoa leirille tarvitaan? 12 TÄPLÄ
13 TÄPLÄ
T
ästä alkaa kaluston metsästys: mitä löytyy varastosta, mitä kämpältä? Olikohan naapurilippukunnalle viime kesänä lainattua telttaa vieläkään palautettu? Moni on kuullut varoittavia leirilegendoja, joissa leiriä pystyttäessä on telttapussista kaivettu homeinen tai rikkinäinen teltta. Tai kun kaikki leirille mukaan otetut teltat olivat ehjiä, mutta keppi- ja kiilapussit sijaitsivatkin useamman sadan kilometrin päässä leiripaikalta. Kajolle valmistauduttaessa riski tällaiseen on tavallistakin isompi, koska koronan takia lippukuntien omia leirejä on jo kahden vuoden ajan järjestetty pienempinä toteutuksina tai jätetty väliin kokonaan. Monissa lippukunnissa on onneksi jo ymmärretty, että kalustoasioiden hoitoon kannattaa panostaa. Suurleirejä tulee eteen harvemmin, mutta selkeät kalustokäytännöt helpottavat lippukunnan jatkuvaa retki- ja leiritoimintaa. Kalustonhoitoa on hyvä pohtia myös talouden näkökulmasta: kalustoon on vuosien saatossa investoitu usein paljon rahaa. Hyvin hoidettuna kalustohankinnoista on pitkään iloa. Eikä kestävyysteemaakaan tule unohtaa: asianmukainen kaluston käyttö, huolto ja korjaaminen auttavat pitämään nykyisen kaluston käytössä mahdollisimman pitkään. Mitä perusasioita kannattaa laittaa kuntoon, jos kalustoasioissa tuntuu olevan vielä kehitettävää? Saimme vinkkejä kahdelta kokeneelta kalustonhoitajalta, Kari Hokkaselta Toijalan Eräveikoista ja Tero Alholta Nokian Eräveikoista. Lähtökohtana kaikelle on se, että kalusto on hyvin kartoitettuna ja listattuna. Tämä on erityisen tärkeää silloin, jos sitä säilytetään useassa paikassa. Listaus on hyvä olla helposti kaikkien saatavilla. Kari muistelee pestinsä alkuaikoina käyttäneensä paljon aikaa myös kalustoon tutustumiseen. Samassa yhteydessä laavu- ja erätoveripussit saivat laminoidut laput, jotka kertovat heti käyttäjälle pussin sisällön. Telttamalleista Kari loi kalustokansioon valmistajan sivuilta etsityt kuvat ja tiedot, joiden avulla käyttäjä voi valita sopivimman. Toinen tärkeä asia on luoda selkeät käytännöt kaluston lainaukseen ja palautukseen. ”Meillä on lippukuntaohjeessa kirjallisesti kuvattuna koko prosessi: miten lainaus, palautus, huolto menee”,
kertoo Tero. ”Meillä ei ole niin sanottua vapaata varastoa, vaan kaikki kalusto lainataan ja palautetaan huollettuna kalustotiimin kautta. Tämä muutos paransi selkeästi kulttuuria”. Toijalassa malli on hieman vapaampi, mutta varaukset tehdään aina Karin kautta, ja melko usein hän käy myös itse luovuttamassa tavarat varastosta. ”Käyttäjät pitävät ehkä tavarasta paremmin huolta, kun kalustonhoitaja on aktiivisesti näkyvillä”, toteaa Kari. Samalla käyttäjille pystyy antamaan myös vinkkejä ja ohjeita kaluston käyttöön ja jälkihuoltoon. Kummassakin lippukunnassa käytäntönä on, että teltat palautetaan kuivina ja trangiat pestyinä. Kunto usein vielä tarkistetaan, ennen kuin tavarat jäävät hyllyyn odottamaan seuraavaa käyttöä. Ohjeisiin kuuluu myös rikkoontumisista ja puutteista ilmoittaminen. Nokialla pidetään muutaman kerran vuodessa pienellä porukalla talkoot, jossa kalustoa korjaillaan ja huolletaan perusteellisemmin. ”Tarpojien aktiviteetteihin kuuluu myös kalustonhuoltoon osallistuminen, joten heitä kannattaa ottaa mukaan”, Tero vinkkaa. Kaluston käyttöiän maksimointi on tärkeää, sillä uutta kalustoa hankintaan maltilla. ”Vuosittainen budjetti on yleensä melko pieni. Olisi hyvä, jos tarpeet olisivat tiedossa jo aina vähän ennakkoon”, toteaa Kari. ”Kun ei tarvi ostaa kiireellä, voi kysellä tarjouksia ja etsiä alennusmyyntejä”, vahvistaa Tero. Mitä jos kalustonhoitajan pesti kiinnostaisi – mitä se vaatii ja kenelle sitä voi suositella? Konkarit toteavat, että järjestelmällinen luonne sopii tehtävään hyvin. Jonkin verran kädentaitojakin on hyvä olla, jotta pienet huollot onnistuvat. Pesti sitoo vähemmän kuin viikkotoiminta, mutta etenkin isompien leirien alla työtä on enemmän. Kummallakaan ei tällä hetkellä ole pestiä viikoittaisessa toiminnassa, mutta lainaukset ja palautuksen hoituvat silti hallitusti. ”Todella iso kiitos tästä apureilleni Suskille ja Päiville, jotka hoitavat kololla viikottain lainauksia ja palautuksia”. Vastineeksi panostuksesta pesti antaa tekijöilleen hyvää mieltä siitä, että he voivat olla todella konkreettisesti mahdollistamassa aktiivista partiotoimintaa – retkiä ja leirejä – muille lippukuntalaisille.
14 TÄPLÄ
SOME -RAATI
AN N N U K LIPPU LUSTO KA Meidän lippukunnassamme on nimetty kalustonhoitaja? % kyllä ei
6%
94 %
Palautan aina lippukunnan tavarat paremmassa kunnossa kuin mitä ne sain? % kyllä
ei
20 %
80 %
Kaluston lainaaminen on hyvin järjestetty ja se on helppoa? % kyllä ei
68 %
32 %
15 TÄPLÄ
Teksti Aada Rehnberg Kuva Markus Kuoppala
KOHTI HIILINEUTRAALIA
PARTIOTA!
K
ajo tulee olemaan partiohistoriamme ensimmäinen suurleiri, jonka hiilijalanjälki lasketaan ja selvitetään. Miten tähän tavoitteeseen päästään ja miksi siihen edes pyritään? Pyysimme Kajon vastuullisuusja kumppanuuspäällikkö Paavo Tertsusta avaamaan, millä tavoin hiilijalanjälki pyritään pitämään alhaisena ja miten sitä mitataan. Kiinnostus vastuullisuuteen on ollut kipinä Paavon aktivoitumiseen partiossa, ja ohjannut uralle kiertotalouden erityisasiantuntijana. Mutta mitä vastuullisuus siis oikeastaan on? “Vastuullisuutta voisi sanoa pikemminkin ajattelutavaksi kuin tavoitteeksi. Vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi valintojen ja tekojen vaikutusten ymmärtämistä sekä toiminnan jatkuvaa kehittämistä”, Paavo tiivistää. Vastuullisuuteen kuuluu ympäristön lisäksi myös esimerkiksi saavutettavuuden, tasavertaisuuden sekä kestävyyden pohtiminen. Kajolla niitä mitataan esimerkiksi seuraamalla muiden kuin suomenkielisten aktiviteettien määrää sekä stipendijärjestelmän toimivuutta. Tasavertaisuus varmistetaan noudattamalla kaikkia kajolaisia koskevaa eettistä ohjeistusta. Kajosta tullaan tekemään kattava vastuullisuusraportti, jonka tavoitteena on helpottaa vastuullisuuden suunnittelua tuleville suurleireille. Paavo nostaakin yhdeksi vastuullisuus- ja kumppanuusryhmän tärkeimmistä tehtävistä Kajon toimien, niin epäonnistumisten kuin onnistumistenkin, kirjaaminen ylös tulevaisuutta varten. “Roihulla vastaavaa ryhmää ei ollut – siksi monet opitut asiat ja tiedot ovat vuosien saatossa unohtuneet.” Kumppanien valinnan tukemiseksi Kajolle on kehitetty vastuullisuutta arvioiva työkalu, liikennevalopalvelu. Liikennevalot ohjaavat kohti huolellisempaa valintaa, ja auttaa pohtimaan myös yhteistyökumppanin toiminnan
kestävyyttä. Paavo toteaakin Kajolla vastuullisuuden ja kestävyyden merkitsevän ennen kaikkea ymmärrystä leirin vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin. “Ihmisten hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa”, hän tiivistää. Myös Kajon ohjelmaa on pohdittu tulevaisuutta ja kestävyyttä silmällä pitäen: leirillä opittuja taitoja pääsee hyödyntämään myös sen jälkeen. Leirin aikana on mahdollista suorittaa esimerkiksi Helppo tulla –koulutus. Ilmastoteoista puhuttaessa monella tuleekin ensimmäisenä mieleen kasvissyönti. Kajo onkin ensimmäinen suurleiri, jolla tarjoillaan useana leiripäivänä kasvisruokaa. Jopa kolmannes leirillä tarjoiltavista lämpimistä leiriruuista tulee olemaan kasviperäistä! Tämän lisäksi ruoantoimittaja Compass Group pyrkii hyödyntämään mahdollisimman paljon kotimaisia vihanneksia ja lihatuotteita. Leirillä on myös kiinnitetty erityistä huomiota hävikin vähentämiseen. Esimerkiksi leirikeittiössä syöjien määrää arvioidaan leirikeittiössä olevien kameroiden avulla. Näin saadaan tietää, montako ruokailijaa keittiöllä keskimäärin on, ja ruokamääriin voidaan tehdä muutoksia nopeallakin aikataululla. Toki myös leiriläisillä on iso rooli hävikin määrän hillinnässä – syödään lautaset tyhjiksi ja kierrätetään jätteet! Kajo tulee varmasti olemaan ainutlaatuinen partioelämys kaikille osallistujille. Paavon ja muiden vastuullisuuspesteissä toimivien tavoitteena onkin varmistaa jokaiselle partiolaiselle mahdollisuus tähän kokemukseen ilman huolta ilmastoahdistuksesta. Kajolla edetään pienin askelin kohti kestävämpien partiotapahtumien rakentamista, johon myös jokainen leiriläinen pääsee osalliseksi. Paavo odottaakin ensi kesän leiriä jo innolla, sekä etenkin siellä vallitsevaa suurleiritunnelmaa: “Sitä on vaikeaa selittää, mutta samaa kokemusta ei saa mistään muualta!”
16 TÄPLÄ
KAJO EVOLLA 15.-23.7.2022
17 TÄPLÄ
Hämeen huvit Senja Tallbacka
MILLOIN TAPAHTUMA OLI JA MISSÄ? Urjan Varstat järjesti Itsenäisyyspäivänä rastiradan koko lippukunnalle MITÄ TAPAHTUI/TEHTIIN? Kolme vartiollista eri ikäisiä partiolaisia uhmasi pakkasta ja kiersi iltapäivän Urjalan keskustassa erilaisten rastien parissa. OLIKO OHJELMAA TAI PUHEITA? Rasteilla mm. viikattiin Suomen lippua, keitettiin riisipuuroa, kisailtiin viestissä ja laitettiin partiopiirejä kartalle. OLIKO TUNNELMA KATOSSA? Iloisia ilmeitä riitti pakkasesta huolimatta! JA KUKA SINÄ OLET?
Haluatko teidän lippukuntanne oman tapahtuman näkyviin Täplän Hämeen huvit -palstalla? Lue lisää osoitteesta täplä.fi, ja ilmoita tapahtumanne lomakkeella. Julkaisemme kaikki ilmoitetut tapahtumat joko painetussa lehdessä tai verkkomediassa.
Senja Tallbacka, ohjelmajohtaja
Teksti Henri Backman, Hämeen Partiopiirin piirinjohtaja ja Janna Rintamaa, Hämeen Partiopiirin varapuheenjohtaja
HÄMEESSÄ SUOSITAAN KOTIMAISTA LÄHIRUOKAA
S
uomen Partiolaisten hallituksen linjauksen mu-
mintaa. Partiossa järjestetään vuosittain tuhansia erilaisia
kaisesti keskusjärjestön tapahtumissa ja ko-
tapahtumia, joista vain murto-osa on keskusjärjestön ta-
kouksissa tarjoillaan jatkossa kasvisruokaa. Lin-
pahtumia. Ensimmäisenä suurempana tapahtumana lin-
jaus pohjautuu partion jäsenkokouksen syksyllä 2020
jaus koskee puolentoista vuoden päästä järjestettävää
tekemään päätökseen, jossa tavoitellaan toiminnan hii-
aikuisten partiolaisten Johtajatulet-tapahtumaa. Linjaus
lineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kasvisruokaan
ei koske ensi kesänä järjestettävää finnjamboree Kajoa.
siirtyminen keskusjärjestön tilaisuuksissa on yksi konkreettinen teko tapahtumien hiilijalanjäljen pienentämi-
Hämeen Partiopiirin tapahtumissa tarjoillaan jatkossakin
seksi.
ruokaa, joka sopii kaikille osallistujille erityisruokavaliot huomioiden. Suosimme kotimaista lähiruokaa ja pyrim-
Nuorisojärjestönä partioliike haluaa tehdä osansa ilmas-
me lisäämään kasvispainotteisen ruoan määrää ravitse-
tonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja elää arvojensa
mussuosituksia noudattaen.
mukaisesti. Myös partiossa toimivilta nuorilta on noussut vahva huoli ja vaatimus partion aktiivisista toimista
Kannustamme myös lippukuntia huomioimaan omassa
ilmaston hyväksi.
toiminnassaan kestävät valinnat. Yksi tapa kehittää toimintaa ympäristöystävälliseen suuntaan on ottaa käyt-
Linjaus koskee lähtökohtaisesti vain keskusjärjestön jär-
töön Kestävästi partiossa -tunnus. Ohjeet tunnuksen ha-
jestämiä tapahtumia ja projekteja, ei paikallista tai alu-
kemiseen löytyvät partion verkkosivuilta partio.fi/nyt/
eellista piireissä ja lippukunnissa tapahtuvaa partiotoi-
kestavasti-partiossa
18 TÄPLÄ
Teksti Riina Aspila Kuva Joosef Abokther
POHJANTÄHTI-SOLKI ON UUSIN AATEMERKKI Pohjantähti-solki on täydentänyt vuoden verran Suomen Partiolaisten aatemerkkien valikoimaa. Pohjantähti-solkea on muutamia jo myönnetty, viimeisimpiä Hämeen 100-vuotisjuhlallisuuksissa, mutta osalle merkki on kuitenkin vielä tuntematon.
P
ohjantähti-solki muodostuu kolmesta osasta: ylhäältä avoin sydämen muotoa muistuttava havukehä kertoo saajan olevan partiojohtaja. Kolme ruusua kuvaavat lupausta, tunnusta ja ihanteita sekä liittävät soljen myös olemassa olevaan aatesolkien ketjuun Mannerheim-solkien tapaan. Pääaihe on nimensä mukaisesti kuitenkin Pohjantähti, joka symbolisesti johtaa aatteen kasvuun sekä esimerkillisyyteen kohti vahvempaa aatetta. Aatteellinen suunta on ylös pohjoiseen, kohti syvällisempää partioaatteen sisäistämistä.
ajan. Partion arvoihin sitoutumisen tulee näkyä myös harrastustoiminnan ulkopuolella. Partiojohtajan tulee olla saanut toisissa partiolaisissa aikaan kasvua ja sitoutumista partiotoimintaan. Saajan tulee olla merkin myöntämisvuonna vähintään 26 -vuotias.
Soljen myöntämisperusteissa vaalitaan partiojohtajalta sitoutumista partion arvoihin, sekä ansiokasta ja innostavaa otetta johtamistehtävissä vähintään kolmen vuoden
Pohjantähti-solkea haetaan muiden ansiomerkkien tapaan Kuksan kautta. Lisätietoa ja apua saat piirin ansiomerkkiryhmästä.
Ehdotuksen liitteeksi tarvitaan puolto henkilöltä, joka tuntee saajaehdokkaan partion ulkopuolella ja voi puollossaan kertoa, miten partion arvot näkyvät saajaehdokkaan toiminnassa. Tämän näkemyksen esiintuomisessa kannattaa ohjeistaa puoltajaa hyvin.
19 TÄPLÄ
Teksti Janna Rintamaa, piirin varapuheenjohtaja
UUSI VUOSI, UUDET KUJEET
V
uodenvaihteen jälkeen tuntui hyvältä hypätä piirin varapuheenjohtajan pestiin levänneenä ja suklaakiintiö ainakin toistaiseksi täynnä. Alkuvuosi on lähtenyt rytinällä liikkeelle ja taas ollaan jännitetty rajoitusten keskel-
lä myös partiotoiminnan mahdollisuuksia. Opiskelijana minulla käynnistyy nyt kolmas vuosi etäopintoja. Niistä muutamista järjestyneistä partion lähitapaamisista, kuten viime syksyn partioneuvostosta, lippukunnan syysleiristä ja piirin juhlista, olen saanut paljon voimaa jaksaa etäelämän keskellä. Otan siis ilolla vastaan jokaisen lähitapaamisen, kävelylenkin tai kahvihetken, joita tänä vuonna on tulossa. Lisää ilon pilkahduksia etäarkeen tuovat edessä siintävät Yhden päivän jamboree sekä tietenkin odotettu finnjamboree Kajo. Olen mukana kansainvälisyysryhmässä tekemässä Kajosta kansainvälistä kokemusta kaikille osallistujille ja tällä hetkellä tuntuu jopa vähän hassulta, että leiriin on tosiaan aikaa enää alle puoli vuotta. Syksyllä on jälleen Suomen Partiolaisten jäsenkokouksen aika sekä tietenkin aina yhtä jännittävät piirivaalit seuraavassa syyskokouksessa. Juhlahumu saa jatkoa, sillä tänä vuonna on aika juhlia 50-vuotiasta keskusjärjestöämme. Omasta jaksamisesta huolehtiminen ja lepääminen saattaa helposti jäädä taka-alalle, kun mahdollisuuksia osallistua livetapahtumiin avautuu. Tänä vuonna aionkin panostaa juuri omaan jaksamiseeni pestieni ohella, ja toivon mahdollisimman monen muistavan tehdä samoin. Vaikka partio onkin rakas harrastus, jolle voisi antaa jokaisen tunnin päivästään ja enemmänkin, on tärkeää varata aikaa myös ihan vain itselleen. Pidetään huolta, ettei partio muutu raskaaksi harrastukseksi. Vuoteen mahtuu siis yhtä jos toista. Toivon pääseväni tapaamaan mahdollisimman monen kanssa ihan kasvotusten ja näkemään piirimme partiotoimintaa parhaimmillaan. Alkuvuoden haasteista huolimatta uskon vahvasti mitä mainioimpaan partiovuoteen 2022!
20 TÄPLÄ
Piirin kootut
Joko sä kuulit, mitä koulutuksia
En, kerro!
on tarjolla?
Johtajapäivä 26.3. Lahden Sibeliustalolla
KUVA Johanna Kalliomaa
Tarjolla koulutusta partiojohtajille, mm. Kompassista ansiomerkeistä tilastojen hyödyntämisestä koulutuksista aikuisrekrystä Lisäksi kaksi pidempää koulutusta (ei kevätkokousedustajille): ikäkausiohjelman perusteet perhepartio-ohjaajan koulutus Lue lisää tapahtumakalenterista: hp.partio.fi/kalenteri
Katso myös ennen kokousta olevan Johtajapäivän koulutustarjonta! 21 TÄPLÄ
Piirin kootut
RIEKON KIEPAUS II partiotaitojen talvi-SM 12.-13.3.2022 KAJAANI ILMOITTAUDU 21.2. SAAKKA OSOITTEESSA: kuksaan.fi/46608
@riekonkiepaus Riekon Kiepaus II www.riekonkiepaus.fi
ONNISTUUKO HATTUTEMPPU? Tarpojien kevätmestaruuskilpailut Hattulassa 23.4.2022
Tule, koe ja voita! Kisakutsu osoitteessa: hp.partio.fi/kevatkisat 22 TÄPLÄ
Hapsu-kisan teemana on kestävä kehitys. Hapsun puuhien avulla sudenpennut oppivat, mitä kestävä kehitys tarkoittaa arjessa. Tervetuloa mukaan viettämään mukavaa retkipäivää ratkoen visaisia pulmia ja uutta oppien!
Ilmoittautumiset 4.–20.4. ja lisätiedot:
KUVA Arttu Uotila
23 TÄPLÄ
29.5.2022 HÄMEENLINNA Vuonna 2021 tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun hämäläinen partiopiiritoiminta alkoi. Koko hämäläinen ilveskansa kokoontuu juhlistamaan merkkivuotta Hämeenlinnaan yhden päivän jamboreelle. Tapahtuma rakentuu paraatista ja paraatijuhlasta oheisohjelmineen. Tule tapahtuman tekijäksi. Katso avoimet pestit!
hp.partio.fi/100vuotta