Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Jäsenlehti 1-2023

Pohjois-Suomi

Jäsenlehti

ARAlla jaettavana runsaasti avustusmäärärahoja

Kysyimme kuudelta

Oulun vaalipiirin

kansanedustajalta

heidän näkemyksensä

asumisen suurimmista ongelmista.

Hissiremontti mahdollistaa lisävuosia omassa kodissa

Riittääkö vir taa?

Nyt on aika kartoittaa taloyhtiösi valmiudet sähköautojen latauspisteiden asentamiseen. Riippumatonta selvitysapua hankekartoitukseen ja ohjeita tarvittaviin toimenpiteisiin löytyy osoitteesta . Sieltä voit ladata ilmaiset ohjeet lataushankkeenne toteuttamisen tueksi.

Voimme tulla myös kertomaan sähköautojen latauksen hankekuvioita hallitukselle tai yhtiökokoukseenne joko etänä tai paikan päälle.

Avaa ovi edullisempaan asumiseen

Kysy lisää ja pyydä tarjous DNA:n taloyhtiömyynniltä:

Lauri Junes Myyntipäällikkö 044 044 5690 lauri.junes@dna.fi

Kaikki säästö on kotiinpäin. Silti monessa taloyhtiössä maksetaan netistä enemmän kuin olisi pakko. DNA Netti taloyhtiösopimuksella on fiksu ratkaisu, joka järkevöittää asumiskustannuksia Oulun talousalueella. Vuokraan tai vastikkeeseen kuuluvan perusnopeuden lisäksi asukas voi hankkia nettiin lisänopeutta rahanarvoiseen hintaan. Hintakin on kohdallaan ja aina tuntuvasti edullisempi kuin ilman taloyhtiösopimusta.

Olisiko aika nostaa nettiasiat tapetille taloyhtiössänne?

Lue lisää osoitteessa dna.fi/hpj

95 %

Taloyhtiöpäättäjistä suosittelisi DNA Nettiä taloyhtiöille.*

*DNA:n tekemä kysely isännöitsijöille ja hallitusten puheenjohtajille 2022.

Kiinteistöliitto Pohjois-suomi KIINTEISTÖLIITTO Meri-Lappi

Kannen kuva: Ilpo Koskela,

GST

Pääkirjoitus …………………………………………………………………. 4

Blogi: Johdatko taloyhtiötäsi hernerokkasumussa? .....………... 5

Päätoimittaja

Johanna Laitala 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi

Toimitussihteeri

Merja Kokko

040 485 4311 merja.kokko@ kiinteistoliitto.fi

Julkaisija

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliitto Meri-Lappi

Kirkkokatu 53, 90100 OULU 040 485 4311 pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

ISSN 2323-6485

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

Kustantaja

PSKY Palvelu Oy

Kirkkokatu 53, 90100 Oulu

Taitto, ilmoitusaineistot GST Graafinen Studio 0400 514 540 info@graafinenstudio.com

Ilmoitusmarkkinointi

Mediatoimisto Dorimedia Oy

Inkeri Valtonen 040 717 8614 inkeri.valtonen@dorimedia.fi

Ilmestymisviikot 7, 21, 38, 50

Aineistoviikot 4, 18, 35, 47

Painopaikka

PunaMusta Oy

Osoitelähde Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsen- ja sidosryhmärekisteri Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenrekisteri

Jakelu Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenet ja isännöitsijät sekä sidosryhmät Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat ja isännöitsijät

Jäsenlehti

Ennen oli kaikki paremmin –vai oliko sittenkään Pääkirjoitus

Emme taida kaikki olla tyytyväisiä nykyiseen tekemiseen ja elämänmenoon, mutta haluammeko palata takaisin johonkin entiseen. Milloin sitten oli ennen?

Itse elin lapsuuden ja nuoruuden 60ja 70-luvuilla. Ihmismieli taitaa vain pyrkiä unohtamaan huonot asiat ja muistamaan hyvät asiat. Näin sen täytyy olla.

Ei ollut sähköpostia, älypuhelimia, internetiä, sosiaalista mediaa. Elämä oli, muistaakseni, melko verkkaista. Oman työurani alussa oli vain pöytäpuhelin, paperia ja kirjoituskone. Elämämme on nyt hektistä, tie on vienyt lankapuhelimesta kännykkäkulttuuriin, sähköposteihin ja monenmoisiin sosiaalisen median kapistuksiin ja WhatsApp -ryhmiin.

Tietotulva on jatkuvaa, mistä osaamme erottaa oleellisen ja epäoleellisen?

Jäin pois Twitteristä, Facebookin ystävät karsin minimiin ja Instagramissa vieläkin rajumpi kato. Oli pakko. Tiedätkö sen tunteen, kun käsi hamuaa puhelinta, päivällä, illalla ja aamulla? Itselläni tuli stoppi ja nyt on kaikki paremmin. En myöskään vastaa henkilökohtaisiin sometileihin tuleviin viesteihin työasioissa. Entä isännöitsijä, pitääkö hänen olla tavoitettavissa 24/7. Ei toki. Akuutit vikailmoitukset yleensä menevät onneksi kiinteistönhoitajalle, joka hätätilanteessa tavoittaa jonkun isännöitsijätoimistosta.

Viestintä ei ehkä kaikilla ole se johtotähti toiminnassa. Hyvä tiedonkulku on kuitenkin taloyhtiön hyvän hallinnon kulmakiviä. Avoin ja suunnitelmallinen viestintä ehkäisee epäselvyyksiä ja parantaa yhtiön toimintaa. Taloyhtiöissä saattaa sattua ja tapahtua myös yhtiökokousten välisenä aikana. Tiedän taloyhtiöitä, jotka eivät ole viestineet yhtiön asioista lainkaan yhtiökokousten välillä. Onko radiohiljaisuuden takana hallitus vai isännöitsijä, vaiko mo-

lemmat. Tulee väkisin epätietoinen tunne siitä, hoitaako yhtiön asioita kukaan. On isännöitsijöitä, jotka vastaavat sähköposteihin todella hitaasti, jos ollenkaan. En odota, että viestiini vastataan välittömästi, mutta edes parin arkipäivän kuluessa. Soitan, jos asiallani on kiire. Viestintä on tehty melko helpoksi nykyaikana ja se on ainakin paremmin kuin ennen. Ei kirjoituskoneita ja korjausnauhaa eikä postimerkkejä nuoltavana.

Miksi sitten ei viestitä, vastata kun kysytään? Johtuuko se siitä, ettei taloyhtiössä ole viestintäsuunnitelmaa vai johtuuko se isännöitsijän omasta toimintakulttuurista. Se, ettei olisi aikaa, ei pidä paikkaansa. Viestin saaja hoitaa asian välittömästi, tai ilmoittaa, että palaa asiaan parin päivän päästä työkiireen hellittäessä. Minulle riittäisi tuo, edellyttäen että luvattu pitää. Se ettei viesteihin vastata ollenkaan, kertoo minulle, ettei asiastani ja minusta välitetä. Se ei herätä luottamusta, lähinnä vain ärsyttää. Poissaoloviestiä käytetään liian vähän, mielestäni sen käyttö on fiksu tapa.

Esko Valtaoja sanoi jäähyväisluennossaan eläkkeelle jäätyään ”kaiken olevan paremmin kuin ennen ja että maailma on vasta alussa.” Näin haluan minäkin uskoa.

Etsintäkuulutan taloyhtiön, jossa osakkaat ja taloyhtiön isännöintiä hoitava ovat onnistuneet tässä onnistuneen viestinnän ja tavoitettavuuden haastavassa tehtävässä. Ilmianna taloyhtiösi minulle, tehdään juttu seuraavaan jäsenlehteen.

Antoisaa ja rakentavaa taloyhtiökevättä, muistattehan osallistua yhtiökokouksiin!

Puhelin 040 149 8398

johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi linkedin.com/in/johanna-laitala-519647b7/ facebook.com/kiinteistoliittopohjoissuomi instagram.com/kiinteistoliitto_ps

Veikko Roininen, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen hallituksen jäsen

Johdatko taloyhtiötäsi

hernerokkasumussa?

Vuosi on hyvästi aluillaan ja hallituksen pitää kohtapuolin alkaa valmistautumaan yhtiökokoukseen. Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys sellaisista yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitoon liittyvistä tarpeista, jotka vaikuttavat olennaisesti osakehuoneistojen käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin seuraavan viiden vuoden aikana. Yleisesti käytetään nimitystä kunnossapitotarveselvitys. Tämä suunnitelmalliseen kunnossapitoon kuuluva tärkeä selvitys jää monessa taloyhtiössä aivan liian vähälle huomiolle - isännöitsijä kirjaa joitakin kaikkien tiedossa olevia toimenpiteitä listalle ja hallitus hyväksyy sen pitemmittä puheitta. Näin ei pitäisi toimia! Ei myöskään pidä jättää selvityksestä tarkoituksella pois yhtiössä suunniteltuja tai selvästi näkyvissä olevia kunnossapitotoimia – tästä hallitus voi joutua vastuuseen, varsinkin jos motiivina on pimittää tietoa, jotta hallituksen jäsenen huoneiston myyntiarvo ei laske.

Jos taloyhtiössä ei ole tehty kiinteistön peruskuntoarviota viimeisen yli 10 vuoden aikana, tilanne todennäköisesti alkaa olla se, että päätöksiä kunnossapito- ja korjaushankkeista tehdään kuin ajamalla venettä ilman tutkaa, hernerokkasumussa karikoita väistellen. Perusteluksi ei pitäisi kelvata se, että ”kuntoarvion teettäminen maksaa, kyllä me itsekin nähdään mitä pitää ja kannattaa uusia tai korjata”. Mutta kun ei nähdä! Harvoin taloyhtiön hallituksessa

on riittävää osaamista tarvittavista toimenpiteistä ja niiden järkevästä ajoituksesta. Seurauksena ”säästämisestä” voi olla esimerkiksi kallis vesivahinko, tai pelkästään teoreettisen teknisen käyttöiän perusteella ennen aikojaan tehty linjasaneeraus tai kattoremontti.

Peruskuntoarvio tarkoittaa sitä, että rakennus-, LVI- ja sähköasiantuntijat käyvät läpi kiinteistön kaikki osat ja tekevät arvion rakenteiden ja järjestelmien nykyisestä kunnosta ja korjaustarpeista. Tarkastukset tehdään aistivaraisesti, kokemukseen perustuen ja pääosin ainetta rikkomattomin menetelmin. Huomiota kiinnitetään myös energiankäyttöön, turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviin asioihin. Huoneistoista tarkastetaan asukaskyselyn perusteella 10-20 %. Kuntoarvioraporttiin kirjataan nykytilanne, havaitut vauriot ja suositellut jatkotoimenpiteet (korjaukset, saneeraukset ja mahdolliset tarkemmat kuntotutkimukset). Lisäksi laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) kymmenelle vuodelle, sisältäen kustannusarviot.

Ajan tasalla oleva peruskuntoarvio ja PTS ovat tärkeä, taloyhtiön hallituksen työtä helpottava ja selkeyttävä työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon, huomioiden taloyhtiön koko elinkaari. Elämme taloudellisesti haastavia aikoja taloyhtiöissä. Muistetaanhan kuitenkin, että säästäminen kunnossapidossa voi pidemmällä tähtäimellä tulla kalliiksi, samoin kuin ”sumussa ajaminen”, eli tiedon sijasta mutu-tuntumalla toimiminen.

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

ENERGIATEHOKKAAT OVIRATKAISUT taloyhtiölle!

Ammattitaidolla uusitut ja käsityönä viimeistellyt saumat pidentävät rakennuksen elinkaarta ja parantavat energiataloutta –eli nostavat rakennuksen arvoa.

Aurinko ja lämpötilan vaihtelut kuluttavat ajan saatossa rakennusten saumauksia. Viimein saumausmassa antaa periksi ja se repeää keskeltä tai irtoaa elementin reunasta. Tämän jälkeen sadevesi ja kosteus pääsee rakenteisiin. Jatkuva kosteuden pääsy seinärakenteisiin aiheuttaa homevaurioita ja betonin karbonatisoitumista.

Saumaset toteuttaa elementtien uusintasaumauksia kaikkiin rakennuskohteisiin. Korjausprosessin aikana tarkistamme elementtien kunnon, niiden väliset villoitukset ja teemme tarvittaessa lisävilloituksen. Oikeaoppinen betonirakenteiden korjaaminen on myös oleellinen osa saumaustyötä.

Juho Katajala 044 563 9848 juho.katajala@turner.fi

Ratkaisuja taloyhtiöille

Teksti: Pirkko Koivu

Kysyimme kuudelta Oulun vaalipiirin kansanedustajalta heidän näkemyksensä asumisen suurimmista ongelmista ja siitä, miten ongelmiin tulisi vastata.

Kiinteistöliitto on esittänyt omat tavoitteensa seuraavan hallituksen ohjelmaan, suurimpana huolenaan asumismenojen nopea kasvu.

Liiton hallitusohjelmatavoitteiden mukaan asuinrakennuskannan korjaamista tulee edistää. Asuintalovarausjärjestelmää eli korjaukseen ennakkovarautumista on päivitettävä niin, että asuintalovarauksen enimmäismäärää korotetaan noin 70 prosenttiin.

Muita tavoitteita ovat muun muassa tuki energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen, asunto-osakeyhtiöiden toimintakyvyn varmistaminen ja lyhytaikaisen vuokrauksen sääntely.

Kysyimme kuudelta Oulun vaalipiirin kansanedustajalta:

1. Mikä on mielestäsi keskeisin asumiseen liittyvä haaste tällä hetkellä? Mitä tekisit asialle?

2. Asuinrakennusten korjaustarve on kasvussa, mutta korjausrahoituksen saatavuus on vaikeutumassa monin paikoin. Tulisiko kodinomistajia tukea, jotta tarpeelliset remontit voidaan toteuttaa – jos kyllä, niin miten?

3. Noin 20 prosenttia kaikesta kulutetusta energiasta kulutetaan asuinrakennuksissa. Miten tukisit taloyhtiöissä tehtävää ilmastotyötä ja energiaremontteja?

4. Taloyhtiöiden maksukyvyttömyystilanteet tulevat lisääntymään lähivuosina. Miten vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen ajautuneiden taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden tilannetta voisi helpottaa?

5. Miten itse asut kotipaikkakunnallasi?

Tuomas Kettunen, Keskusta

1. Kustannusten nousu sekä rahoituksen saaminen remontteihin erityisesti Pohjois-Suomessa. Ongelma siellä on myös se, että kiinteistöjen arvo on laskenut. Ratkaisuna näkisin aluepolitiikan, jolla alueet voivat hyvin ja kiinteistöt saavat sitä kautta arvonnousua. Toinen asia on saada rahoituslaitokset mukaan niin, että taloyhtiö saa kohtuuhintaista luottoa remontteihin.

2. Vastasin osin jo edellä. Kotitalousvähennys on yksi keino tukea korjauksia. Pohtisin takauksia, joilla valtio vaikuttaa rahoituslaitoksien taloyhtiöille antamaan rahoitukseen. Eli takausjärjestelmän kehittäminen.

3. Energiaremontteihin kotitalousvähennys kotitalouksille. Kannatan valtion tukea taloyhtiöiden energiainvestointeihin kuten aurinkopaneeleiden asennukseen.

4. Jos kiinteistöä ei kannata korjata, olen valmis siihen, että purkamiskustannuksiin annettaisiin tukea. Jos ei ole rahaa niin millä purat, ja kenenkään etu ei ole käyttämätön rakennus.

Korjauksiin ei välttämättä saa rahaa pankeilta. Rahoituslaitos arvioi kiinteistön vakuusarvon, ja arvot voivat olla aika olemattomia esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pitäisi luoda tapauskohtainen kriteeristö, mikä on järkevää ja mikä ei, jotta valtio lähtisi avittamaan.

5. Asun 70-luvulla rakennetussa omakotitalossa Kuhmossa.

Jenni Pitko, Vihreät

1. Energian hinnan ja korkojen nousu. Yhteiskunnan tuki on hyvä varsinkin pieni- ja keskituloisille, joilla on vaikeuksia selvitä sähkölaskuista. On tärkeää auttaa ihmisiä irtautumaan fossiilisista lämmitysjärjestelmistä. Riittävä asuntotuotanto kasvukeskuksissa auttaa pitämään asuntojen hinnat kohtuullisina.

2. Näen energiaremonttituet hyvinä, niissä autetaan ihmisiä pienentämään käyttökuluja ja samalla niillä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus päästöjen vähentämiseksi. Kotitalousvähennyskin auttaa korjauskuluissa. En näe näiden tukien laajenta-

mista todennäköisenä.

3. Hyvä avaus on ollut edistää valtion takaamaa energiaomavaraisuuslainaa, joka olisi edullisempi ja helpompi saada. Lainaa maksettaisiin takaisin samalla kun energiatehokkuudesta, esimerkiksi aurinkopaneeleiden asennuksesta, saatavaa hyötyä alkaa realisoitua, On pohdittava, voidaanko jollain lakisääteisellä keinolla vauhdittaa kiinteistökohtaisia ratkaisuja. Sähkölatauspaikkoihin on rakennettava vähintään valmius rakentamisen yhteydessä, joten voisiko aurinkoenergiankin suhteen olla samanlainen velvoite.

4. Tämä on todellinen ongelma, kun kaupungistuminen edistyy ja väestö vähenee. Kannattaisi tutkia purkamiskorvausta, jos rakennukselle ei enää ole käyttöä. Tyhjillään olevia rakennuksia olisi vähemmän, jolloin markkinatilanne paranisi muille.

On myös syntynyt uusia taloyhtiöitä, joilla on paljon lainaosuutta. Tämän asian sääntelyä täytyy miettiä, vaikka ihmisten pitää itsekin kantaa vastuuta, kun ostaa asunnon.

5. Asun 50-luvun kerrostaloyhtiössä Oulussa.

nousua. Energiakustannukset ovat olennaisia, on tärkeää tukea kotitalouksia ja taloyhtiöitä energiasiirtymässä ja -tehokkuudessa. Tukea tulee jatkaa ja seurata, tarvitaanko jotakin muuta siihenkin.

2. Tämä on huolestuttavaa tietoa. Pitäisin tarkoituksenmukaisena selvittää valtiontakaustyyppistä mekanismia, jolla pystyttäisiin varmistamaan, että tärkeät perusparannukset pystyttäisiin tekemään. Korjausavustusten jakamista tulisi jatkaa. En osaa ottaa suoraan kantaa, minkälainen mekanismin pitäisi olla ja miten rajata valtiontakaukset, mutta tätä täytyisi selvittää.

3. Sekä valtion että kuntien tarjoama energianeuvonta on tärkeää. Näin vaikutetaan paitsi kulutukseen, niin osataan myös ottaa käyttöön uusia ratkaisuja ja tehdä järkeviä energiainvestointeja. Aran kautta maksettavat avustukset ovat myös tärkeitä.

4. Syyt taloyhtiöiden maksukyvyttömyyteen ovat erilaisia. Kokonaisuutta on tarpeen selvittää ja keinot riippuvat maksukyvyttömyyden syystä. Taloyhtiölainojen rajoittaminen, joka valtiovarainministeriössä eteneekin, on tärkeä sääntelykokonaisuus. Vanhoissa taloyhtiöissä purkuavustus on tarpeen toivottomiin tilanteisiin.

5. Oulussa asun pienessä kerrostaloyhtiössä.

kasvu, mikä johtuu energiakustannusten noususta, ylikireistä ilmastotoimista ja inflaatiosta. Sääntelyä, kuten sähköautojen latauspaikkavelvoitetta, olisi tärkeää enemmin purkaa kuin lisätä. Tärkeintä olisi parantaa ihmisten ostovoimaa ja saada asumisen ja liikkumisen kustannuksia alas.

2. Asuinrakennuksia ei pidä esimerkiksi korjauslainoituksen puuttuessa päästää jopa korjauskelvottomiksi. Peruskorjausten lainoituksen takausjärjestelmän ongelmat olisi korjattava, jotta peruskorjauksiin saisi lainoitusta ajoissa. Tämä koskee nimenomaan haja-asutusalueen ja maaseutualueen taloyhtiöitä.

3. Valtio voi järkevällä tavalla harkita energiaremonttien tukemista. Kotitalousvähennys koskee omakotitalossa asuvia, taloyhtiöitä voisi tukea energiaremontteihin. Remonteista olisi oltava hyötyä asukkaalle, jotta pitkällä aikavälillä investointi maksaa itsensä takaisin. Maksutaakkaa lisääviä, ilmastotavoitteiden nimissä tehtyjä turhia velvoitteita ei pidä edistää.

4. Olen huolissani ilmiöstä, että uusia yhtiöitä rakennetaan suurilla taloyhtiölainoilla. Maksukyvyttömyystilanteessa maksajiksi voivat joutua muut osakkaat.

Tulevaisuudessa varautumiseen ja kriisinkestävyyteen pitää panostaa enemmän, eli maksukykyä, ostovoimaa ja omalla palkalla toimeen tulemista pitäisi pystyä parantamaan. On syytä selvittää, onko tarve tehdä rajoituksia uusille rakennettaville taloyhtiöille siitä, minkä verran taloyhtiölainaa saa olla.

5. Asun Oulussa omakotitalossa.

Hanna

1. Asumisen hinta, se koskettaa erityisesti pienituloisia mutta aika laajasti suomalaisia. Jatkaisin toimia, joita on tehtykin, eli lisätty kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvukeskusten alueelle. Se ehkäisee hinnan-

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

1. Keskeisin on asumiskustannusten

Sarkkinen, Vasemmistoliitto

Jenna Simula, Perussuomalaiset

kapa suuri osa eläkeläisiä. Tuen kriteerit pitää arvioida.

3. Yhtenä keinona on nostaa ja laajentaa kotitalousvähennystä. Jos taloyhtiö päättää vaikkapa investoida aurinkopaneeleihin tai muuhun uusiutuvan energian muotoon, niin niihin pitäisi luoda kannustimia. Lisäksi edistettävä lämmön- ja vedensäästöratkaisuja.

4. Pitää arvioida, onko valtiolla mahdollisuuksia luoda kannustinta tai tukitoimea. Sen saaminen reiluksi ja kannustavaksi tulee olemaan vaikeata.

5. Asun kerrostaloyhtiössä Oulun keskustan alueella.

Mari-Leena Talvitie, Kokoomus

1. Asumisen kustannusten nousu ja toisaalta asuntojen arvon lasku kasvukeskusten ulkopuolella. Kustannusten nousua hillitsisin toimivalla markkinalla, jotta eri elämäntilanteisiin ja tarpeisiin löytyisi erilaisia asumisen vaihtoehtoja. Valtion tukipolitiikkaa tarvitaan erityisryhmille kuten vammaisille, senioreille ja opiskelijoille sekä kasvaville kaupunkiseuduille. Alueiden ja asumisen hintakehityksen eriytymistä hidastetaan edistämällä alueiden elinvoimaa ja järkevää koulutuspolitiikkaa.

2. Kotitalousvähennystä tulisi nostaa kaikille, kokoomus ehdottaa kotitalousvähennyksen nostoa 3500 euroon vuodessa ja pidemmällä aikavälillä 5000 euroon. Vähennyksistä tulisi nostaa työn osuutta 60 prosenttiin ja palkkakulujen vähennysosuutta 40 prosenttiin.

Asunto-osakeyhtiöiden lainansaantia yhteiskunta voisi tukea, jos korjaustarve on suuri ja osakkaat vaik-

Tytti Tuppurainen, SDP

1. Energian hinta, kohonneet korkokustannukset ja inflaatio. PohjoisSuomessa ongelmana ovat lämmityksen ja liikkumisen kustannukset.

Keskeistä on tukea Ukrainaa, jotta se voittaa sodan, se on vastaus energiahintojen nousuun. Osaltaan

auttaa vihreä siirtymä eli irtaantuminen fossiilisista polttoaineista ja kotimaisen huoltovarmuuden lisääntyminen. Energiakriisin ratkaisu vaikuttaa korkokustannuksiin ja inflaatioon. Lisäksi Suomessa pitää lisätä turvallisuutta, esimerkiksi Nato-jäsenyyden hakeminen ja kriittisen infran läpikäyminen parantavat turvallisuutta.

2. Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksia varten myönnettävien valtiontakauksien ehtoja pitää arvioida muuttunutta tilannetta vasten.

Asuintalovarausjärjestelmää pitäisi tarkastella osana korjausrakentamisen kokonaisuutta. SDP pitää tärkeänä selvittää, miten asuintalovarausjärjestelmää voitaisiin edelleen kehittää osana asuintalovarauksen enimmäismäärän tarkastamista.

3. Olisi kannustettava erilaisiin energiansäästötoimiin. On teknisiä ratkaisuja, joilla käyttöönoton kustannuksia voi alentaa, esimerkiksi etäluettavat älymittarit ja termostaatit. Huoneistokohtainen laskutus, eristeiden parantaminen, poistoilman lämmön talteenotto, lämpöpumput - on pohdittava, mitä uusia kannusteita voidaan kehittää näiden välineiden käyttöönottoon.

4. Taloyhtiöt ja niiden osakkaat ovat ensi sijassa vastuussa yhtiön ja sen omaisuuden hyvästä hoidosta. On hyvä pyrkiä varmistamaan, ettei synny kohtuuttomia tilanteita ja onneksi on tukivälineitä yhtiöiden kehittämiseen ja perusparannuksiin. Peräänkuulutan myös pankeilta yhteiskuntavastuuta siinä, kuinka suuria katteita taloyhtiölainoilta haetaan.

5. Asun kerrostaloyhtiössä Oulussa.

Kansanedustajien kuvat, Suomen eduskunta 2022. https://www.eduskunta.fi/

Elementtisaumaukset ja kokonaisvaltaiset palokatk

Elementtisaumaukset ja kokonaisvaltaiset palokatkotyöt.

kokonaisvaltaiset palokatk

Tutustu lisää osoitteessa: ww w.uspsaumaus . fi

Tutustu lisää osoitteessa: ww w.uspsaumaus . fi

Tutustu lisää osoitteessa: ww w.uspsaumaus . fi

Avasimme toimipi Karhunkedontielle Ouluun!

Avasimme toimipi Karhunkedontielle Ouluun!

fb.com/USPsaumaa instagram.com/USPsaumaa

Avasimme toimipi Karhunkedontielle Ouluun!fb.com/USPsaumaa instagram.com/USPsaumaa

fb.com/USPsaumaa instagram.com/USPsaumaa

Saumojen kuntokartoitus Oulun alueella veloituksetta! www.lumorakennus.fi

KATTOREMONTIT, ULKOVERHOUKSET, SADEVESIJÄRJESTELMÄT

SEKÄ MUUT KODIN REMONTIT LAATUTAKUULLA TOTTAKAI!

ILMAINEN TARJOUS!

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

Teksti: Päivi Ruuskanen, Huvikummun viesti

ARAlla jaettavana runsaasti avustusmäärärahoja

Nyt kannattaa hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

ARAlta avustuksia, joilla parannetaan hyvän asumisen edellytyksiä asunnoissa ja taloyhtiöissä. Tänä vuonna määrärahoja on runsaasti jaossa.

Vuonna 2023 korjausavustuksiin tarkoitettuja määrärahoja on käytössä 27 miljoonaa, latausinfra-avustuksiin 10 miljoonaa sekä asuinrakennusten energia-avustuksiin ja kaukolämpölaitteistojen uusimiseen tarkoitettuja avustuksia

yhteensä jopa 99 miljoonaa euroa. - Toivomme, että taloyhtiöt hakevat aktiivisesti avustuksia. Nyt kannattaa edistää kaikkien asukkaiden

asumista rakentamalla hissejä taloihin, joissa sitä ei vielä ole tai tehdä muita esteettömyysparannuksia. Myös talojen kuntotutkimuksen tai perusparannuksen tekeminen on satsaus tulevaisuuteen puhumattakaan energiatehokkuuteen liittyvistä panostuksista, kannustaa ryhmäpäällikkö Sami Turunen.

ARAn avustuksia on mahdollisuus saada hissien jälkiasennukseen, esteettömyyden edistämiseen, kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun, iäkkään tai vammaisen ihmisen asunnon korjaamiseen ja vuokra-asunnon korjaamiseen iäkkäälle soveltuvaksi. Uusimpia avustuksia ovat tuet sähköautojen latausinfran toteutukseen sekä asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja kaukolämpölaitteistojen uusimiseen matalalämpötilaiseen kaukolämpöön soveltuviksi.

Viime vuonna avustuksia myönnettiin

105 miljoonaa euroa

Avustuksia onkin käytetty hyvin hyödyksi. Vuonna 2022 hakemuksia tuli koko Suomen alueelta kaikkiaan

4400 ja avustuksia myönnettiin 105 miljoonaa euroa.

- On hienoa, että taloyhtiöt ja henkilöhakijat ovat aktiivisesti korjaamassa asuntoja esteettömiksi ja energiatehokkaammiksi. Korjaustoiminnan tavoitteena on yleensä saada kiinteistön elinkaarta pidennettyä, mutta myös viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen osataan ottaa yhä useammin huomioon. Noilla tekijöillä edistetään kaikkien asukkaiden asumisviihtyisyyttä, mutta erityisesti ikäihmisten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, korostaa Turunen ja antaa neuvon hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen.

- Suurin syy hakemuksen käsittelyn viivästymiseen on puutteellinen

hakemus, joka vaatii lisäselvityksiä. Kun hakemuksen vaadittavat liitteet ovat kerralla toimitettu oikein, hakemus etenee nopeammin. ARAssa on myös lisätty resursseja hakemusten käsittelyyn, kertoo Turunen.

Uusi hallitusohjelma linjaa tulevat määrärahat

- Avustusmäärärahat ovat hyvällä tasolla vuodelle 2023 lukuun ottamatta latausinfra-avustuksia, joiden kysyntä todennäköisesti ylittää tänä vuonna tarjonnan. Eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus linjaa ohjelmassaan tulevien vuosien määrärahojen tason kaikkien avustusten osalta, kertoo Turunen.

Lisätietoa avustusten sisällöstä, ehdoista ja kohderyhmistä löytyy ARAn verkkosivuilta osoitteesta ara.fi. Sivuilta löytyvät myös neuvontapalvelun yhteystiedot.

Korjausavustuksia voi hakea verkkosivujen kautta ympäri vuoden. Avustusvalikoimassa ja -ehdoissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia viime vuoteen verrattuna.

Pohjois-Suomeen

myönnettiin viime vuonna reilut 3,5 miljoonaa euroa ARAn avustuksia

Pohjois-Pohjanmaalta jätettiin vuonna 2022 yhteensä 236, Lapista 85, ja Kainuusta 24 hakemusta. Avustusrahaa Pohjois-Suomen alueelle myönnettiin yhteensä reilut 3,5 miljoonaa euroa.

- Kaikkia myöntämiämme avustuksia haettiin joka puolelle Suomea, mutta viime vuonna ymmärrettävästi energia-avustukset olivat erittäin suosittuja. Pohjois-Suomessa myös asuntojen korjaustoimintaan ja esteettömyyteen tarkoitettuja avustuksia haettiin runsaasti, kertoo ARAn ryhmäpäällikkö Sami Turunen.

SÄÄSTÖÄ TALOYHTIÖÖN

€/kk/huoneisto 9,95€

Miksi valokuitu?

Valokuitu tuo kotiisi tiedonsiirtokyvyltään ylivoimaisen nettiyhteyden, jota eivät myrskyt tai naapureiden netinkäyttö hetkauta.

Valokuitu on ainoa nettiratkaisu, joka myös nostaa kotisi arvoa - se on erinomainen investointi joka ratkaisee nettitarpeesi vuosikymmeniksi eteenpäin.

Etätyöt ja pelaaminen käyvät kuin tanssi –vaikka koko perheeltä samanaikaisesti.

Mahdollistaa sinulle häiriöttömät kaapeli-tv- ja viihdepalvelut.

Lounean kuitunetti on aina symmetrinen, joten data liikkuu molempiin suuntiin huippunopeudella.

ilmoitathan kiinnostuksestasi

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

J os et asu kampanja-alueella,

Valokuidun liittymishinta jopa 0€ taloyhtiön tekniikasta riippuen.

Teksti: Raija Hynynen

Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmalla tukea ennakointiin ja asuinolojen parantamiseen

Ympäristöministeriö toteutti yhdessä ARAn ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosina 2020–2022. Tavoitteena oli tukea ikääntyneiden ihmisten omaa ja kuntien asumisen ennakointia sekä ikääntyneiden asuinolojen ja asuinympäristöjen kehittämistä ikäystävälliseksi. Käytännössä toimenpiteet liittyivät asuntokannan korjaamiseen, asumisratkaisuihin sekä asuinalueiden esteettömyyteen ja turvallisuuteen. ARAn myöntämät korjausavustukset (iäkkäiden ja vammaisten asuntojen korjausavustus, hissiavustus ja esteettömyysavustus sekä ARA-talojen korjausavustus) ovat hyvin tarpeellisia asuntokannan parantamisessa.

Yli 65-vuotiaita on 23 % koko väestöstä

Hynynen,

Ikääntyneen väestön asuinolojen parantaminen ja tukeminen on tärkeää, koska kyse on suuresta ihmisryhmästä. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on 23 % koko väestöstä, noin 1,3 miljoonaa. Eniten kasvaa vanhimpien ikäluokkien osuus, yli 75-vuotiaiden osuus on nyt 11 % ja kymmenen vuoden päästä jo 15 %. Asuntojen korjaaminen on keskeisin keino ikääntyneiden tarpeita vastaavien asuntojen aikaansaamiksi. Lähes 80 % yli 65-vuotiaista omistaa asuntonsa, joten heidän päätöksensä ja ratkaisunsa ovat avainasemassa. Yli

puolet heistä asuu kerrostalo- tai rivitaloasunnossa.

Hissien puute on merkittävä haaste

Varhainen ennakointi ja varautuminen tukevat arjessa pärjäämistä. Hyväkuntoisena on myös helpompaa teettää asunnon korjauksia tai muuttaa verrattuna toimintakyvyn heikentymiseen. Hyvät asuinolot tukevat myös ikääntyneiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Asunto-osakeyhtiöiden asunnoissa varautuminen tarkoittaa myös yhteisten tilojen esteettömyyden ja turvallisuuden parantamista, kuten jälkiasennushissien rakentamista ja muun esteettömyyden parantamista. Hissien puute on merkittävä haaste, etenkin suurissa kaupungeissa. Siksi esteettömyys- ja turvallisuuskorjaukset olisikin tarpeen saada asunto-osakeyhtiöiden korjaussuunnitelmiin.

Yksin asuminen lisää yksinäisyyttä ja turvattomuutta

Yhä useampi ikääntynyt asuu yksin, mikä lisää yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävillä ratkaisuilla voidaan vähentää yksinäisyyden tunnetta. Asuinrakennuksissa ja asuinalueilla olevilla tapaamis- ja toimintapaikoilla on monelle suuri merkitys.

Raija

asuntoneuvos, ympäristöministeriö

Ikääntyneiden asumisen

toimenpideohjelman

vuosina 2020–2022 –tukena yhteistyöryhmä

Asuinolojen parantamisessa yhteistyö julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken sekä valtakunnan että paikallistasolla on tärkeää. Toimenpideohjelman tukena toimi yhteistyöryhmä, jossa oli edustus valtionhallinnosta, kunnista ja valtakunnallisista järjestöistä. Yhteistyöryhmän

tehtävänä oli edistää ohjelman toteutusta ja toimia sen yhteistyöfoorumina. Kiinteistöliittoa yhteistyöryhmässä edusti toiminnanjohtaja

Johanna Laitala.

Toimenpideohjelman toteutuksessa painottuivat valtion ja kuntien toi-

Tietoa

met asumisen ennakoinnin ja varautumisen tukemisessa. Vuosina 2020–2022 valtionavustuksilla tuettiin kuntien ja kuntayhtymien toimintaa ikääntyneiden asumisen parantamiseksi 57 paikkakunnalla. Pohjois-Suomessa toteutettiin useita kehittämishankkeita: Kemissä kehitettiin Pruntsin alueen ikäystävällisyyttä ja Oulussa vahvistettiin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta asuinyhteisöissä.

Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen kehittäminen taloyhtiöissä

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 Ikäohjelman periaatepäätöksen

vuoteen 2030 asti. Sen tavoitteena on varautua väestön ikääntymiseen laajasti. Ikääntyneiden asumisen kehittäminen on edelleen keskeinen osa Ikäohjelmaa. Vaikuttavuustavoitteena on, että asuminen ja asuinympäristöt ovat ikäystävällisiä vuonna 2030. Siinä meillä kaikilla on tehtävää, niin asukkailla kuin myös asunto-osakeyhtiöillä. Ehdotan, että aloitamme yhdessä ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen kehittämisen taloyhtiöissä. Siinä Kiinteistöliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä olisi keskeinen rooli.

Ikääntyneiden asumisesta https://ym.fi/ikaantyneiden-asuminen

Korjausavustuksista

https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset

Asumisen ennakoinnista

https://www.vanheneminen.fi/asuminen

Oulun kaupungin hissiavustus

https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/hissiavustukset

SÄHKÖ OPTIMA

Oulun Sähkö Optima O y Marja-ahontie 10 90240 Oulu Finland 044 711 6694

info@sahko-optima. sahko-optima.

SÄHKÖASENNUKSET OULUN ALUEELLA YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

Teksti: Generalistit/KONE Hissit Oy

Hissiremontti mahdollistaa lisävuosia omassa kodissa

Kajaanilaisessa As Oy

Kainuunlinnassa keskusteltiin hissiremontista pitkään ja hartaasti. Lopulta valtion tuntuva avustus innosti asukkaat hankkimaan hissin ikäihmisten arjen avuksi.

Kajaanin keskustassa sijaitseva 5-kerroksinen As Oy Kainuunlinna rakennettiin vuonna 1957 ilman hissiä. Talossa on yksi porraskäytävä, jota pitkin asukkaat vuosikymmenien ajan kiipesivät talon 28 asuntoon.

Asukkaiden ikääntyessä huoli rappusten kapuamisen vaikeudesta alkoi kasvaa. Oman töytäisynsä hissiremontin suuntaan antoi tieto ARA:n hissiavustuksesta.

- Hanketta vauhditti se, että viereiseen, suunnilleen samanikäiseen taloon rakennettiin jälkiasennushissi vuonna 2020. Ratkaisevin tekijä oli kuitenkin ARA:n hissiavustus, kertoo isännöitsijä Markku Lähdetniemi Tili- ja kiinteistötoimisto Korhonen Oy:stä.

Myös sillä oli merkitystä, että remontin kustannukset voitiin jyvittää niin, että ylempien kerrosten maksuosuudet olivat isommat kuin alempien.

– Muuten hanketta olisi ollut vaikea saada taloyhtiössä läpi, Lähdetniemi toteaa.

Esteetön kulku

myös yläkerroksiin

Hissi lisää kerrostalon asumismukavuutta ja mahdollistaa ikäihmisten asumisen kotona pidempään. Elämän varrella tulee vastaan muitakin

tilanteita – kuten sairastuminen, vauvan syntymä tai vaikka pyörätuolilla kulkevan läheisen vierailu – joissa esteetön kulku yläkerroksiin on välttämätön.

KONE Hissit Oy urakoi As Oy Kainuunlinnan hissin asukkaiden käyttöön ilman suurempia yllätyksiä noin kolmessa kuukaudessa kesällä 2022.

– Meillä oli kumppanina hyvä rakennusliike, joka oli mukana toteuttamassa vastaavanlaista jälkiasennushissiä viereiseen taloon aiemmin. Sieltä saatiin hyvät pohjatiedot valmiiksi, kertoo KONE Hissien myyntipäällikkö Jussi-Otto Mäkinen.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 220 000 euroa, johon taloyhtiö sai 45 prosenttia avustusta ARA:lta. Projekti pysyi hyvin aikataulussa ja lopulta budjetti hieman jopa alittui.

Hissi nostaa

asunnon arvoa

Hissin jälkiasentaminen kerrostaloon nostaa tutkitusti asunnon arvoa Suomessa keskimäärin 2 prosenttia ja esimerkiksi Oulun alueella jopa 6 prosenttia. Hissillisen asunnon myyntiaika on myös keskimäärin

5 prosenttia lyhyempi kuin hissittömän. Tämä selviää Esa Immosen vuonna 2020 tekemästä pro gradu -tutkielmasta.

– Varsinkin yläkerrosten asunnot ovat haastavia myydä ilman hissiä, ainakin täällä Kajaanissa, kertoo isännöitsijä Lähdetniemi.

Asukkaat kiittävät

KONE Hissit toteutti koko remontin kokonaisurakkana rakennuslupia myöten.

Talon asukkaille ja taloyhtiölle remontista ei koitunut juurikaan vaivaa, joitakin hissikuilujen leikkaamisesta johtuvia lyhytaikaisia meluhaittoja lukuun ottamatta.

– Asukkailta on tullut säännöllisin väliajoin positiivista palautetta ja monesti ovat sanoneet, että miksi ei jo aiemmin tehty, isännöitsijä Lähdetniemi sanoo.

Iäkäs hissi on turvallisuusriski

Iäkäs hissi voi aiheuttaa taloyhtiölle ylimääräisiä kustannuksia ja vaivaa. Vanha hissi vaatii huoltoa useammin kuin uusi, ja joihinkin niistä varaosien saaminen on vaikeaa.

Asukkaille vanha hissi voi olla turvallisuusriski, eikä outoja ääniä päästelevää, epätarkasti tasanteelle pysähtyvää hissiä ole välttämättä mukava käyttää.

Vanhojen hissien ongelmana on myös puutteellinen esteettömyys. ARA:lta voi hakea avustusta vanhan hissin modernisoimiseen, jos se tehdään esteettömyyden edistämiseksi.

Asukkailta on tullut säännöllisin väliajoin positiivista palautetta ja monesti ovat sanoneet, että miksi ei jo aiemmin tehty, isännöitsijä Lähdetniemi kertoo.

Merantin palvelutiimi palvelee

Meranti tarjoaa asiakkailleen monipuolisen valikoiman siivouspalveluja: toimitila- ja kiinteistösiivous, rakennussiivous, erikoispalvelut kuten ikkunoiden, julkisivujen, kattojen ja hallitilojen pesut, kotisiivouspalvelut ja MerantiAkatemia -asiantuntijapalvelut. Merantin palvelutiimi neuvoo ja auttaa kaikissa puhtaanapidon ongelmissa. Kysy ja pyydä tarjous:

Marianne Tuomainen Yksikön päällikkö marianne.tuomainen@meranti.fi

p. 050 477 8598

Heidi Sääskilahti Palveluesimies heidi.saaskilahti@meranti.fi

p. 050 452 5530

Sari Kivioja Palveluasiantuntija sari.kivioja@meranti.fi p. 050 466 2596

Antti Rimpeläinen Palveluesimies antti.rimpelainen@meranti.fi

p. 040 487 8779

Tiina Rauhio-Räisänen Palvelukoordinaattori tiina.rauhio-raisanen@meranti.fi

p. 050 411 8440

Johanna Sallinen Palveluesimies johanna.sallinen@meranti.fi

p. 050 401 8744

Insta 800

Haaransuonkuja 10, 90240 Oulu, p. 020 833 3150, www.meranti.fi

Tiesitkö että:

- Pohjois-Suomen alueella (sis. Kainuu, Koillismaa ja Lappi) on yhteensä noin 5 000 hissiä. Niistä noin 1 500 on perusparannuksen tarpeessa.

- Vuosittain koko Suomessa asennetaan noin 1 600 hissiä, joista osa tulee vanhojen tilalle.

-Uudessa tai modernisoidussa hississä kulkua turvaavat ovien valoverhot (lapsi ei voi jäädä oven väliin), tarkka pysähtyminen kerrostasanteille (vähentää kompastumisriskiä) ja yhteys asiakaspalveluun ympäri vuorokauden.

- Uudessa hississä automaattiovet ja leveä oviaukko takaavat esteettömän kulun myös esimerkiksi pyörätuolilla, rollaattorilla sekä lastenrattailla.

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

Asukkailta on tullut säännöllisin väliajoin positiivista palautetta ja monesti ovat sanoneet, että miksi ei jo aiemmin tehty, isännöitsijä Lähdetniemi kertoo.

Tilaa uusi Kiertokaaren hallinnoima avainjärjestelmä, joka helpottaa jätteenkuljettajan työtä

Jätehuoltomääräykset edellyttävät avainjärjestelmän käyttöönottoa

taloyhtiöiden

lukituissa jätetiloissa kesäkuun loppuun mennessä:

KATTAMISEN AMMATTILAINEN

KATTAMISEN AMMATTILAINEN

Hailuodossa

Iissä

Kempeleessä

Lumijoella

Oulussa

Pudasjärvellä

Ota yhteyttä Abloy- tai iLOQ-lukostoja myyvään valtuutettuun lukkoliikkeeseen ja tilaa Kiertokaaren järjestelmä!

Lue lisää: kiertokaari.fi

Asiakaspalvelu: toimisto@kiertokaari fi p 08 5584 0020 (ma-pe 8-15)

www.kukkohovipalvelut.fi info@kukkohovipalvelut.fi

kukkohovipalvelut.fi

www.kukkohovipalvelut.fi info@kukkohovipalvelut.fi

Katso lisää: www.katterla.fi

Katso lisää: KATTAMISENwww.katterla.fi

AMMATTILAINEN

KATTAMISEN AMMATTILAINEN

Katso lisää: www.katterla.fi

Katso lisää: www.katterla.fi

KIINTEISTÖHUOLTOPALVELUT

KONEURAKOINTI

• Traktoreilla ja kiinteistönhuoltokoneilla tapahtuva koneurakointi

• Kiinteistöhuolto

• Lumen aurausta ja liukkauden torjuntaa

• Harjausta

• Koneurakointi

• Pienremontit

SIIVOUSPALVELUT

SIIVOUS

• Siivous

• Kotisiivoukset

• Ruoanlaitto

• Kaupassakäynti

• Remontti/muuttosiivoukset

• Kiinteistö- ja liiketilasiivoukset

Kiinteistö- ja koneurakointipalvelut Remonttipalvelut

KIINTEISTÖHUOLTO 045 113 7929 info@kukkohovipalvelut

Siivous- ja kotipalvelut ✆ 040 588 7850

✆ 0400 685 302

SIIVOUS 040 588 7850 siivous@kukkohovipalvelut

Toimisto ✆ 045 113 7929

PÄIVYSTYS 24 H/VRK ✆ 0400 685 302

PÄIVYSTYS 24 H/VRK ✆ 0400 685 302

✆ 040 746 6231

toimisto@prorakenne. www.prorakenne.

»

Huopakattourakointi Vesikattosaneeraukset Kattohuoltopalvelut »

»

Helppo käyttää

Esteri Koman käyttö on yksinkertaista. Yhden koneen versiossa pelkkä lähimaksukortin vilautus lukijalle riittää.

Monipuolinen

Käyttäjä voi hoitaa maksamisen pankki- tai luottokortin lähimaksulla, sirulla tai magneettijuovalla. Lisäksi maksun voi tehdä puhelimella, sillä laite hyväksyy useita mobiilimaksujärjestelmiä.

Käy koneeseen kuin koneeseen

Koma on kytkettävissä kaiken merkkisiin ja ikäisiin pesukoneisiin, kuivausrumpuihin, mankeleihin jne.

Edullinen käyttää

Alhaisten käyttökulujen ansiosta rahastin sopii hyvin pienten maksujen keräämiseen.

Esteri Pesulakoneet Oy

Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa

puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com

Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme.

Uusimaa Jyrki Haatainen, 050 533 0806

Kim Karling, 040 501 1235

Harri Karling, 0400 447 828

Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044 752 3575

Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400 179 059

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

Pirkanmaa

Jan Lehtonen, (03) 233 3236

Keski-Suomi Kari Tiihonen, 040 730 0077

Pohjanmaa

Arto Kuparinen, 0400 663 484

Itä-Suomi Risto Ollila, 0500 543 099

Pohjois-Suomi Pekka Kurttila, 040 527 5871

Esteri Koma 4 -malliin voidaan yhdistää neljä eri laitetta.

Teksti: Sarianna Mikkonen

Tyytyväisten osakkaiden taloyhtiöt nukkuvat yönsä hyvin

Viimeisen vuoden aikana taloyhtiöiden asiat ovat olleet otsikoissa huomattavan usein. Syykin tähän on selvä: arvolla mitattuna omat asunnot ovat suomalaisten suurin yksittäinen varallisuuserä, ja useat siihen liittyvät kustannukset, kuten energia- ja korkokustannukset, ovat nousseet kuluneen vuoden aikana nopeasti. Pidäthän sinäkin huolta omaisuudestasi vaikuttamalla taloyhtiösi asioihin yhtiökokouksessa?

Taloyhtiön hakiessa remonttirahoitusta me pankissa kiinnitämme huomiota kokonaisuuteen eli tarkastelemme laajasti taloyhtiön tilannetta.

Taloyhtiö puolestaan voi huolehtia rahoituskelpoisuutensa pysymisestä hyvänä pitämällä huolta kiinteistön teknisestä kunnosta ja taloudellisesta tilanteesta ennalta laadittujen suunnitelmien mukaisesti.

lainen yhtiön taloudellinen tilanne on, onko yhtiöllä lainaa ja kuinka paljon suhteessa kiinteistön arvoon, kiinteistön sijaintiin ja sijoittajien omistusosuuteen sekä mihin käyttötarkoitukseen rahoitusta haetaan. Rahoituksen järjestäminen on helppoa, kun yhtiötä on pidetty kunnossa, remontit on jaksotettu ja tehty hyvin ja ajallaan, kokonaisrahoituksen määrä on kohtuullinen ja talous on kunnossa.

Remontti tai saneerauslainaa haettaessa pankki kiinnittää huomiota hankkeen laajuuteen ja esimerkiksi sen energiatehokkuutta parantaviin seikkoihin, tehtävään remonttiin, tehtyyn remonttisuunnitelmaan ja seuraa remontin edistymisen suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on taloyhtiön arvon kehittäminen ja ylläpito.

Oulu

Suunnitelmallisuus auttaa valmistautumisessa

Taloyhtiöissä remontteja ohjaa korjaussuunnitelma, jossa tiedetään vuosia etukäteen tulossa olevat suunnitellut remontit. Samalla tavalla yhtiön taloutta voidaan hoitaa valmistautumalla tuleviin remontteihin ja niiden rahoitukseen ennakkoon. Isoissa remonteissa, kuten putkiremonteissa suunnittelu aloitetaan jopa pari vuotta ennen remontin aloittamista. Yleensä jo tässä vaiheessa keskustellaan mahdollisesta pankkilainasta.

Kun yhtiö käyttää rahoitukseen pankkilainaa, pankki tarkastelee yhtiön kokonaisuutta, kuten seuraavia seikkoja: millaisia remontteja on tehty ja millaisia on tulossa, mil-

Miten voit vaikuttaa taloyhtiösi rahoituskustannuksiin?

Lainalle tulevat maksettaviksi korko ja toimitusmaksu sekä mahdolliset muut kustannukset, kuten vakuusjärjestelyistä johtuvat kustannukset. Lainan korko voi olla vaihtuva, jolloin lainalle maksetaan vaihtuva viitekorko ja pankin marginaali tai korko voi olla myös ennalta tietyksi ajanjaksoksi sovittu kiinteä korko.

Taloyhtiöiden lainoista suurin osa on vaihtuvakorkoisia, ja yleisimmin lainat on sidottu 12 kuukauden euribor-korkoon. Tällöin lainan korko päivittyy markkinoiden vaihtuvan viitekoron mukaan tiettynä päivänä 12 kuukauden välein. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korkoon sidotussa 1 000 000 euron yhtiölainassa

Sarianna Mikkonen, myyntijohtaja, OP

seuraavan korontarkistuksen yhteydessä korkokustannus nousee minimissään 25 000 euroa seuraavalle vuodelle (oletus: 12 kk euribor 2.50 %).

Viitekorot olivat noin kuuden vuoden ajan negatiivisia, mutta tämä ajanjakso päättyi keväällä 2022. Esimerkiksi 3.1.2022 euriborin 12 kuukauden noteeraus oli -0,493 % ja vuotta myöhemmin 3.1.2023 se oli +3,321 %. Tämä tarkoittaa, että korontarkistuspäivän ollessa kyseisenä päivänä on lainan korko noussut useita prosenttiyksikköjä. Korkojen nousemisen taustalla on Euroopan

keskuspankin (EKP) kiristynyt rahapolitiikka inflaation hillitsemiseksi. EKP on nostanut systemaattisesti ohjauskorkoaan, ja tämä ohjauskorko ja odotukset keskuspankin tulevista toimista vaikuttavat osaltaan markkinakorkojen kehittymiseen.

Taloyhtiöiden on mahdollista suojautua koron nousua vastaan. Vaihtoehtona vaihtuvalle korolle on tehdä ratkaisu, jossa lainalle sovitaan ennalta kiinteä korko tietyksi ajanjaksoksi, vaikka koko laina-ajalle. Näin lainanhoitokustannukset voi

LÄHIPUTKIMIES TARJOAA

lukita, ja osakkaat tietävät omien rahoitusvastikkeidensa määrät koko suojausajan.

Korkojen kehittymisen ennustaminen on tällä hetkellä vaikeaa, mutta kiinteäkorkoisen luoton ratkaisulla voitte hallita luottoon liittyvää korkoriskiä. On taloyhtiön etu, että taloyhtiössä käydään asia läpi ja tehdään päätös siitä, halutaanko korkoriskiltä suojautua. Hallitus esittää ja yhtiökokous päättää – osallistu siis kokoukseen, hakeudu hallitukseen ja ole kiinnostunut yhtiön asioista.

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

Teksti: Jarkko Heikkinen

Pelastuslaitokset osaksi

hyvinvointialueita

1.1.2023 alkaen

Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ja Jokilaaksojen pelastuslaitos yhdistyivät PohjoisPohjanmaan pelastuslaitokseksi, samaan aikaan kun pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta perustetuille hyvinvointialueille. Tämä tarkoitti Pohjois-Pohjanmaan alueella ainoana Suomessa, että hyvinvointialueille siirryttäessä kaksi pelastuslaitosta yhdistivät voimavaransa. Alue on pelastuslaitoksena alueena Suomen toiseksi suurin.

Pelastuslaitosten yhdistymisen ja hyvinvointialueelle siirtymisen eteen on tehty töitä jo kuukausia, ellei puhuta jopa vuosista. Suuren henkilömäärän, kaluston, laitteiden, ohjelmistojen ja varusteiden muuttaminen yhden hihavaakunan alle ei käy ihan käden käänteessä, ja työ sen eteen jatkuu koko ajan. Koko hyvinvointialue käsittää noin 18 500 työntekijää, ja pelastuslaitoksen henkilömäärä on noin 400 päätoimista työntekijää ja noin 800 sopimushenkilöstöön lukeutuvaa sopimuspalokuntien hälytysosastolaista. Ei siis puhuta mistään pienestä muutoksesta kokonaisuutena.

Asiakasrajapinnassa muutoksen ei pitäisi kuitenkaan näkyä; Ambulanssit kulkevat, hälytystoiminta pelaa ja tulipalot sammutetaan kuten

ennenkin. Pelastustoimen palvelut säilyvät siis ennallaan hyvinvointialueen aloittaessa. Myös onnettomuuksien ehkäisyn palvelut, kuten neuvonta, ohjaus, turvallisuusviestintä ja valvonta toimivat niin ikään ennallaan aluemuutoksesta huolimatta. Taloyhtiöt voivat siis myös jatkossa Pohjois-Pohjanmaan alueella olla pelastuslaitokseen yhteydessä hyvin matalalla kynnyksellä. Yleisesti taloyhtiöt ovat kyselleet, onko tavaroiden hamstraaminen asunnoissa sallittua ja suoritetaanko niihin valvontakäyntejä, mitä autosuojassa voi säilyttää ja mitä ei, rakenteellisen väestönsuojelun ja väestönsuojien tilanne, tai vaikkapa kysymykset pelastussuunnitelman ajantasaisuuteen tai päivitykseen liittyen. Näistä ja muista mieltä askarruttavista jutuista on hyvä olla yhteydessä alueen palotarkastajaan tai pelastusviranomaiseen.

Pelastuslaki uudistumassa

Pelastuslain uudistushanke on vireillä. Ehkä merkittävin muutos taloyhtiöiden näkökulmasta on palovaroittimien kunnossapidon ja ylläpidon velvoitteen muutos; aiemmin vastuu on ollut huoneiston haltijalla, mutta jatkossa velvoite tulee olemaan kiinteistön omistajalla. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, siitä viestitään tahoillamme, kun lakiuudistus astuu voimaan. Mutta tässä varmastikin taloyhtiön rooli tulee korostumaan.

Jarkko Heikkinen, paloinsinööri, ohjauksen ja turvallisuusviestinnän vastuualuepäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Ota tiedotuskanavat käyttöösi

Kuten muutokseen kuuluu, myös pelastuslaitoksen internetsivut siirtyvät uuteen ympäristöön. PohjoisPohjanmaan hyvinvointialueen nettisivuilla on perustietoa pelastuslaitoksen toiminnasta, mutta parhaillaan rakennetaan uusia sivuja Pelastustoimen sivujen alle. Jatkossa uudet nettisivut löytyvät http:// www.pelastustoimi.fi/pohjois-pohjanmaa.

Sosiaalisen median kanaville koitetaan saada ajantasaista tietoa pelastuslaitoksen toiminnasta, niin aina sinivilkkutyöstä onnettomuuksien ehkäisyn asioihin. Tervetuloa seuraamaan pelastuslaitoksen someviestintää!

Suuri muutos, mutta taloyhtiöt voivat edelleen jatkossa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä

Muut kanavat Facebook (@pohjoispohjanmaanpela) Instagram (@pppelastuslaitos)

Teksti: Juha Aitamurto, toimitusjohtaja, Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr

Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr.,

tuttavallisemmin PSOAS –

opiskelija-asumisen edelläkävijä Oulussa

Yli viidenkymmenen vuoden ajan PSOAS on tarjonnut huokeahintaisia asuntoja niin yliopiston, ammattikorkeakoulun kuin toisen asteen koulujen opiskelijoille. Edullinen asuminen mahdollistaa opintojen sujuvan etenemisen, kun korkeaa vuokraa maksaakseen opiskelijoiden ei tarvitse tienata suuria eurokasoja.

Ennen varsinaisten opiskelijatalojen rakentamista opiskelijat majailivat esimerkiksi karjasiltalaisten rintamamiestalojen ullakoilla vuokralaisina. Monelle on tuttu myös tarina Uuno Välkystä; teekkariopiskelijasta, joka nukkui yönsä veneen alla.

Domus Botnica

Toivoniemeen 1959 Oulun ensimmäisenä

opiskelija-asuntolana

Domus Botnica kohosi Toivoniemeen 1959 Oulun ensimmäisenä opiskelija-asuntolana. Seuraavalla vuosikymmenellä asuntoja alettiin rakentamaan arkkitehtikilpailun tuloksena Välkkylään. Kilpailun voitti Seppo Valjuksen arkkitehtitoimisto. Vuonna 1962 Oulun kaupunki lahjoitti ylioppilaskunnalle nykyisen alueelta neljän hehtaarin maa-alueen ja opiskelija-asuntojen rakentaminen pääsi vihdoin alkamaan. Ylioppilaskunnan vetämänä rakenta-

minen ei edennyt toivotulla tavalla ja talouskin horjui perustuksillaan. Tarvittiin taho, joka ottaisi rakentamisen huolekseen ja sillä olisi riittävä osaaminen ja resurssit toteuttaa hankkeet.

PSOASin tarina alkaa vuodesta 1971, kun ylioppilaskunta, Domus Botnica -säätiö ja Pohjois-Suomen Oppilasasuntolat Oy perustivat säätiön ajamaan opiskelija-asuntojen rakentamista. Kiinnostavaa on, että säätiö lähti 10 000 markan alkupääomasta. Nyt kiinteistöjen tasearvo on varovaisestikin arvioituna yli sata miljoonaa euroa.

Yleishyödyllinen säätiö ei jaa voitoista osinkoa, vaan varat käytetään

Välkkylän ensimmäinen rakennus valmistui v. 1966. Kuva PSOAS arkisto.

hyödyttämään kiinteistöjen ja asuntojen korjaamiseen ja uudisrakentamiseen. Myös opiskelijoiden erilaisia harrasteita ja aktiviteettejä tuetaan pienimuotoisesti. Isona rakentamisen ja toiminnan teemana on yhteisöllisyys.

Yliopisto Linnanmaalle –70-ja 80-lukujen painopiste Linnanmaalla ja Kaijonharjun alueella

Yliopiston noustua Linnanmaalle, tarvittiin myös asuntoja Kampuksen lähistölle. 70- ja 80-lukujen rakentamisen painopiste olikin Linnanmaan ja Kaijonharjun alueilla. Opiskelijat ottivat heti asunnot riemumielin vastaan, koska kulku opiskelupaikkaan oli helppo tehdä kävellen läpi vuoden.

Muutama vuosi sitten käynnistyi keskustelu yliopiston uudesta sijaintipaikasta lähempänä kaupunkikeskustaa. Tämä herätti myös PSOASin miettimään tulevaisuuden opiskelija-asumista Oulussa.

UNO – 55 metriä korkeasta tornitalosta Oulun uusi maamerkki

Heti alkuun katseet on käännetty sinne, mistä PSOASin rakentaminen alkoi, eli Välkkylään. Alue sijaitsee lähellä kaupunkikeskustaa ja on hy-

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

vien kulkuyhteyksien päässä nykyisestä yliopistokampuksesta. Syksyllä 2022 päästiin rakentamaan PSOASin historian suurinta yksittäistä rakennushanketta. Välkkylän eteläpäähän nousee 16 kerroksinen opiskelijatalo UNO. 55 metriä korkeasta tornitalosta tulee Oulun uusi maamerkki, joka näkyy Pohjantielle ja kaupungin suuntaan. Väritykseltään Uno noudattaa Välkkylän muun rakennuskannan punatiilisävyä. Se tarjoaa reilun vuoden päästä 175 asuntoa Oulussa opiskeleville nuorille. Talon teemana on yhteisöllisyyden lisäksi liikunta. Talon ylimpään kerrokseen tulee kuntosali ja ympäröivän alueen lukuiset erimuotoiset liikuntapalvelut tukevat hyvin talon teemaa.

Tornitalo rakennetaan yhteistoiminnallisena KVR-urakkana, jossa PSOAS, rakentajat ja suunnittelijat ovat kehittäneet hanketta alusta asti yhdessä. Rakennustöistä vastaa Rakennusliike Lapti. Pääsuunnittelijana toimii SWECO arkkitehdit.

Uudistuotannon rinnalla perusparannetaan

Myös alueen nykyisen korkeimman tornin perusparantaminen on käynnistynyt. Näiden kahden hankkeen yhteyteen on liitetty myös rakenteellisen parkkiratkaisun toteuttaminen.

Myös jatkossa Välkkylän aluetta kehitetään laadukkaammaksi pe-

rusparantamalla kaikki alueen 60- ja 70-luvuilla rakennetut kiinteistöt. Välkkylän nelikerroksisiin kerrostaloihin on asennettu 9 kappaletta KONE Oy:n jälkiasennushissejä Haaslahti Oy:n toimesta vuosina 2017–2019. Samalla tehtiin esteettömyysparannuksia rappukäytäviin ja sisääntuloihin. Myös uudisrakentamista alueelle on mietinnässä.

Kun yliopisto ja Oulun kaupunki tekevät aikanaan päätökset Kampuksen sijainnista, myös PSOAS haluaa olla mukana kehittämässä Oulusta entistäkin parempaa opiskelijakaupunkia.

PSOAS PÄHKINÄNKUORESSA

Säätiön tarkoitus on järjestää alueen opiskelijoille asuntoja, tukea kansainvälistä opiskelija- ja tutkijavaihtoa sekä parantaa opiskelijoiden taloudellisia ja sosiaalisia opintoedellytyksiä.

• Toiminnassa vuodesta 1971

• 5 500 asuntopaikkaa ja rakennuksia yli sata

• Asukkaina opiskelijoita

• Yleishyödyllinen vuokranantaja

• Suomen yliopistokaupunkien edullisin vuokrataso

• Henkilökuntaa 18 henkilöä

• Liikevaihto v. 2021 oli 14,7 M€

Toimitusjohtaja Juha Aitamurto ja kiinteistöpäällikkö Eerik Junnikkala PSOASin työmaalla. Kuva Johanna Laitala.

Teksti: Jarkko Lauri

Hiirosharjun historia kertoo Kaukovainion tarinaa

As. Oy Hiirosharjun historia Sininen talo harjulla julkaistiin 2022 painettuna kirjana ja internetissä. Historian kirjoittajana ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana kerroin kirjassa, millaista oli kerrostaloasuminen 1970- ja 1980-luvuilla oululaisessa lähiössä.

Metsälähiöaatteeseen kuului, että talot sijoiteltiin väljästi mäntymetsän keskelle.

Hiirosharjun 8-kerroksinen betonitalo valmistui Tuulihaukantie 2:een vuonna 1972 rakennusneuvos Tauno Tönningin yhtiön rakennuttamana. Kaukovainion itäpuolen kaavoitusperiaatteet ja talon arkkitehtuuri edustavat modernia metsälähiösuunnittelua ja funktionalismia laadukkaimmillaan. Talo ja sen naapurusto on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuonna 2015.

Metsälähiöaatteeseen kuului, että talot sijoiteltiin väljästi mäntymetsän keskelle. Ajateltiin, että jos yhdistetään modernit mukavuudet luonnonläheisyyteen, ihmisillä on hyvä olla. Huoneistojen piti olla valoisia ja puita tuli näkyä joka ikkunasta ja porrashuoneesta.

Alueen asemakaavoituksen laati Oulun kaupungin asemakaava-arkkitehti Anna-Maria Kantola ja talon suunnitteli Arkkitehtuuritoimisto Risto Harju. Heidän oppinsa tulivat suoraan metsälähiösuunnittelun oppi-isältä, arkkitehti Otto-Iivari Meurmanilta, joka opetti Oulun yliopistossa. Kantolan mukaan Meurman korosti, että asuntoihin pitää suunnitella ns. turhaa tilaa, joka

mahdollistaa joustavan asumisen ja kalustettavuuden. Keskelle huonetta rakennettavat kuutiot tulevat myös halvimmiksi. Hiirosharjun kaksioista, kolmioista ja neliöistä tehtiinkin avaria läpitalonhuoneistoja. Alueen talojen suunnittelu annettiin kolmelle arkkitehdille. Lopulta eniten taloja suunnitteli Harju, jolla oli tuohon aikaan edistyksellisen muotiarkkitehdin asema Oulussa. Kerrostalot edustivatkin hetken nykyaikaisinta tyyliä ja varustusta. Lippulaivataloissa, kuten Hiirosharjussa, oli Amerikan malliin uima-allas.

Kaikki osakkeet merkittiin ennen valmistumista. Taloyhtiölainaa oli n. 20 % osakkeiden arvosta, korkomarginaali oli 6 % ja laina-aika 10 v.

Lapsiperheitä oli ruokakunnista eniten

Osakas-asukkaissa oli eniten hoito-, opetus- ja rakennusalan edustajia, kuten sairaanhoitajia, opettajia, rakennusmestareita ja insinöörejä. Paljon oli myös konttori- ja liikealan ihmisiä, rautatieläisiä, opiskelijoita ja ”rouvia”. Lapsiperhe oli yleisin ruokakunta.

Taloyhtiön johtokunnan kolme ensimmäistä puheenjohtajaa olivat julkisuuden henkilöitä: kansanedustaja, opetusneuvos Armas Leinonen, Tielaitoksen piiri-insinööri Pentti Ikonen ja Oulun koululaitoksen talousjohtaja Pauli Moisala. Ikonen (s. 1928) on Hiirosharjun vanhin asukas. Autopaikka on pysynyt samana 50 vuotta.

Hallituksen puheenjohtaja Jarkko Lauri kuvattuna Hiirosharjun neliössä. Kuva Raija Kristo.

Yhtiökokoukset pidettiin Suomalaisella Klubilla

Maailman tapahtumat ja muodit heijastuivat hallinnon toimintaan monella tavalla. Sota oli vielä tuoreessa muistissa, minkä vuoksi väestönsuoja- ja pelastustoimesta huolehti peräti kolme luottamushenkilöä. Ammatti-isännöintiin siirryttiin vasta 1983. Asukkaista pitkäaikaisin isännöitsijä oli kanslisti Eeva-Liisa Pura. Yhtiökokoukset järjestettiin ajan muodin mukaan usein Suomalaisella Klubilla keskustan Klubitalolla.

Energiakriisin kurimuksessa

Energiaa säästettiin 1970-luvulla – aivan kuten tänä talvena 50 vuotta myöhemmin.

Energiansäästö oli tapetilla yli vuosikymmenen ajan, sillä hinnat kallistuivat joulukuun 1973 öljykriisin jälkeen. Kaikenlaista toimenpidettä harkittiin lisäeristämisestä lämmöntalteenottoon, mutta lopulta investoinnit olivat pieniä - ikkunat tiivistettiin, autonlämmitys ajastettiin ja tuulikaapit rakennettiin. Enimmillään hoitovastiketta nostettiin 5 % energiansäästötoimia varten. Jälkikäteen arvioiden merkittävimpiä toimia olivat ehkäpä tulppien hankkiminen asuntojen lavuaareihin ja huoneistokohtaisten termostaattien asentaminen ja säätäminen +21 asteeseen.

Postimerkkejä

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

muistuttavia leimaveromerkkejä Hiirosharjun alkuperäisestä yhtiösopimuksesta vuodelta 1971.

Kysy – me vastaamme

Meidän taloyhtiömme isännöitsijä haluaa toimia yhtiökokouksen sekä puheenjohtajana että sihteerinä. Voiko niin toimia?

Isännöitsijä voi toimia sekä yhtiökokouksen puheenjohtajana, että sihteerinä, jos yhtiökokous niin päättää.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksessa tulee olla puheenjohtaja. Yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiökokouksen valitsemana kokouksen puheenjohtajana voi toimia kuka tahansa, myös taloyhtiön ulkopuolinen henkilö ja isännöitsijä. Isännöitsijä voi siis toimia yhtiökokouksen puheenjohtajana, jos yhtiökokous niin päättää.

Yhtiökokouksessa ei asunto-osakeyhtiölain mukaan tarvitse valita sihteeriä. Yleensä sihteeri kuitenkin yhtiökokouksessa valitaan, jotta puheenjohtaja voi keskittyä kokouksen läpivientiin. Yhtiökokouksen sihteerinä toimii niin ikään yhtiökokouksen valitsema henkilö. Yhtiökokouksen puheenjohtaja voi samalla toimia myös kokouksen sihteerinä, jos yhtiökokous niin päättää.

Olen uusi osakas meidän pienessä rivitaloyhtiössämme. Meillä on yhtiöjärjestys, mutta huomasin että käytännössä asioita hoidellaan omalla tyylillä. Miten minun tulee toimia, jotta asioita ruvettaisiin hoitamaan AOYL:n mukaisesti?

Oli taloyhtiö sitten kuinka pieni tahansa, asunto-osakeyhtiölakia sovelletaan siihen. Vaikka osasta yhtiöön liittyvistä käytännöistä voidaan osakkaiden välillä sopia, on myös tiettyjä lain vaatimia velvollisuuksia, joista ei voida sopia laista poiketen. Tällainen lain vaatimus on mm. se, että yhtiössä täytyy olla hallitus. Vaikka hallituksen olemassaolosta ei voida sopia, sen jäsenten lukumäärästä voidaan sopia tai päättää yhtiöjärjestyksessä. Yhtiössä on myös pidettävä varsinainen yhtiökokous vuosittain kuuden kuukauden kuluessa yhtiön tilikauden päättymisestä.

Taloyhtiössä on toki asioita, josta voidaan sopia laissa kirjatusta poiketen. Tällainen on esimerkiksi yhtiön ja osakkaan välinen vastuunjako. Poikkeavasta vastuunjaosta tulee olla kirjaus yhtiöjärjestyksessä.

Toisinaan ilmenee tilanteita, joissa osakkaat ovat keskenään suullisesti sopineet laissa tai yhtiöjärjestyksessä ilmenevästä vastuunjaosta poiketen. Jos asioita ei ole kirjattu yhtiöjärjestykseen, siitä poikkeavasti voidaan toimia osakkaiden ollessa yksimielisiä. Tilanne muuttuu yleensä siinä vaiheessa, kun joku myy asunnon, ja jättää tarkemmin kertomatta yhteisistä sopimuksista. Tilanne tulee yleensä esiin silloin, kun uuden osakkaan huoneistossa ilmenee jotain ongelmia lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön vastuulle kuuluvassa rakenteessa. Tuolloin muiden osakkaiden ilmoitus yleensä on se, että ” kaikki hoitaa oman asuntonsa, kuten on sovittu ”. Uuden osakkaan ei tarvitse tähän suostua. Mikäli asiaa esim. vastuunjaon poikkeusta ei ole kirjattu yhtiöjärjestykseen, se ei sido asiasta tietämätöntä uutta osakasta. Tällaisessa tapauksessa osakas voi esittää korjausvaatimuksen yhtiölle. Yhtiölle esitettävä vaatimus tulee esittää yhtiön hallitukselle, ja jos yhtiössä on isännöitsijä, vaatimuksen voi esittää tälle.

Uutena osakkaana voit parhaiten vaikuttaa yhtiön toimintatapoihin menemällä yhtiön hallitukseen.

Satu Eskola, asianajaja, varatuomari

Kalle Pyrhönen, asianajaja, varatuomari

WEBINAAREJA

21.2. Muuttuneet yhtiökokouskäytännöt ja etäosallistuminen, isännöitsijöille

27.2. Taloyhtiöiden edunvalvonta - kuinka Kiinteistöliitto vaikuttaa

7.3. Latauspisteistä päättäminen taloyhtiössä

13.3. Osakkaan toiminta taloyhtiön yhtiökokouksessa

LÄHITAPAHTUMIA

14.3. Oulu Kotoisa vaalipaneeli – asuminen ja asuntopolitiikka tulevalla vaalikaudella

14.3. Oulu Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen varsinainen kokous

21.3. Oulu Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa, ammattilaisille

21.3. Oulu Hallituksen jäsenen talouskurssi

19.4. Kemi Hallitus ja ratkaisun avaimet

PUHEENJOHTAJAKLUBIT

27.2./27.3./24.4. Oulu, 14.3. Kajaani, 28.3. Ylivieska

Lisää lähitapahtumia ja webinaareja löydät kotisivujemme tapahtumakalenterista: pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat meri-lappi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat

Koulutusaineistot ja webinaaritallenteet jäsensivuilla!

0204 7551 (vaihde)

0800 15063 (päivystyspalvelu 24 h) www.kone.

TIILIKATON PINNOITUSTA 15 VUODEN KOKEMUKSELLA

Tiilikaton suojapinta häviää ajan kuluessa pois ja tiilestä tulee huokoinen ja altis lialle sekä sammaleelle. Ormax pro-kattopinnoitteella katosta saadaan uutta vastaava. Teemme myös peltikattojen pinnoitteita 5 vuoden takuulla.

Tiilikaton pinnoituksen edut:

- Edullinen ja kustannustehokkain vaihtoehto tiilikatolle.

- Nostaa koko talon ulkonäköä ja arvoa.

- Lopettaa tiilen rapautumisen ja rikkoutumisen, ei vuotoja.

- Hylkii vettä ja likaa

Kysy lisää ja pyydä tarjous meiltä!

Oulun Kattopalvelu Oy | Haaransuontie 22, 90240 Oulu | 044 363 6844 www.oulunkattopalvelu.fi

PUUTARHASI PARHAAKSI

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se soveltuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröinnin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken-

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

Sukitus on kustannustehokas tuu kaikille putkimateriaaleille. nin ansiosta normaali arki saa teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin nin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintaraken teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi VIEMÄRIPUTKET

VIEMÄRIPUTKETkerrostalosiKUNTOON

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja!

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

KUNTOON SUKITTAMALLA!

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON SUKITTAMALLA!

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON SUKITTAMALLA!

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

VIEMÄRIPUTKET

VIHERKASVIEN HOITO

Aktiivista ja asiantuntevaa suunnittelu- ja valvontapalvelua!

SUUNNITTELU JA VALVONTA

ULKOSEINIEN KENGITYSKORJAUKSEN SUUNNITTELU, KUNTOTARKASTUKSET, ENERGIATODISTUKSET JA KOPIOINTIPALVELU

Muurarinkatu 2, 92120 Raahe Puhelin 050 529 0012

www.svapa.fi

PYYDÄ TARJOUS

VIEMÄRIPUTKET

+358 40 584 5121 info@pstec.fi – www.pstec.fi

RAIKAS RATKAISU

Tupla-Luuta Oy

Gneissitie 22, 90620 Oulu 050 518 2408 |

info@tuplaluuta.fi

www.tuplaluuta.fi

Asianajaja Ju ha Ryynänen Urakkasopimukset ja -riidat www.ryynanen.fi

Kiinteistöjuridiikan

Kaikki isännöintipalvelut luotettavasti ja ammattitaidolla

Aktiivisempaa isännöintiä

jo vuodesta 1985

www.hlahti.com ISA-auktorisoitu isännöintiyritys

Asiakaslähtöistä isännöintija tilitoimistopalvelua!

Puh. 010 292 2830 • www.talep.fi

Meiltä löytyy kokeneita isännöinnin ammattilaisia taloyhtiösi käyttöön. Pyydä tarjous!

Ari Räisänen puh. 040 614 6819, asiakaspalvelu@retta.fi rettaisannointi.fi | omaretta.fi

SUUNNITTELUPALVELUJA

Alasintie 10 E 90400 Oulu puh. 08 4152 5000

puh. 0207 441 700 • www.reim.fi

OP Koti Pohjoinen isännöinti –helppoa, läpinäkyvää ja luotettavaa. Pyydä tarjous isännöinnistä op-koti.fi/isannointi OP Koti Pohjoinen Oy LKV, Isokatu 14, 90100 Oulu Puhelin: (08) 349911

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 1-2023

JÄSENPALVELUT

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi on pohjoispohjalaisten ja kainuulaisten taloyhtiöiden etujärjestö. Yhdistyksemme on perustettu 1906. Meillä on tällä hetkellä yli 1 400 jäsenyhtiötä. Olemme osa Suomen Kiinteistöliittoa.

Maksuttomat jäsenpalvelut tarjoamme

• Hallituksen jäsenille ja varajäsenille, isännöitsijöille sekä toiminnan- ja tilintarkastajille

Jäsenmaksuun sisältyvinä palveluina taloyhtiö saa

• Neuvontaa laki-, talous-, tekniikka- ja energiakysymyksissä puhelinpalveluna

• Ajankohtaista tietoa uutiskirjeissä, jäsenlehdessä ja Suomen Kiinteistölehdessä

• Kattavat nettisivut ja jäsensivut sekä omat kotisivut taloyhtiölle

• Koulutusta ja tapahtumia

• Työsuhdeneuvontaa Kiinteistötyönantajat ry:ltä

• Osallistumisoikeuden puheenjohtajaklubiin

• Webropol asukaskyselytyökalu

• Palvelututka

• Kokoustilat maksutta käyttöön (Kirkkokatu 53 alakerta)

Lisäksi taloyhtiö saa:

• Jäsenalennuksia yritysten tuotteista ja palveluista

• Jäsenhintaan tilattavia toimeksiantoja ja kirjallisia lausuntoja

Johanna Laitala, toiminnanjohtaja neuvontapalvelut, edunvalvonta, media, viestintä 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi

Merja Kokko, järjestösihteeri jäsenrekisteri, laskutus, tapahtumat, osoitteenmuutokset 040 485 4311 merja.kokko@kiinteistoliitto.fi

Voit myös varata keskusteluajan toimistolle / TEAMS-keskustelu Kirkkokatu 53, 90100 Oulu Palvelemme arkisin klo 9–15 pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

Sovithan käyntisi ennakkoon. Varmistat että tapaat juuri haluamasi henkilön.

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen hallitus:

Pertti Jussila, puheenjohtaja

Jouko Väänänen, 1. varapuheenjohtaja

Hannu Suomalainen, 2. varapuheenjohtaja

Ari Puolimatka

Ari Salmela

Helena Reinilä

Jouni Kostama

Jukka Rainto

Kalle Pyrhönen

Pasi Orava

Satu Eskola

Veikko Roininen

Jäsenmaksuesimerkkejä:

As Oy Taloyhtiö 1

2 500 m3 186 €

As Oy Taloyhtiö 2

9 900 m3 280 €

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Jäsenlehti

KIINTEISTÖLIITTO POHJOIS-SUOMI – KIINTEISTÖLIITTO MERI-LAPPI 4–2022

Janne Salakka: Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen kodinomistajaan Suomessa

O H TIÖ

Energia-

Oulussa