Hiirosharjun historia kertoo Kaukovainion tarinaa

As. Oy Hiirosharjun historia Sininen talo harjulla julkaistiin 2022 painettuna kirjana ja internetissä. Historian kirjoittajana ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana kerroin kirjassa, millaista oli kerrostaloasuminen 1970- ja 1980-luvuilla oululaisessa lähiössä. Metsälähiöaatteeseen kuului, että talot sijoiteltiin väljästi mäntymetsän keskelle.

Hiirosharjun 8-kerroksinen betonitalo valmistui Tuulihaukantie 2:een vuonna 1972 rakennusneuvos Tauno Tönningin yhtiön rakennuttamana. Kaukovainion itäpuolen kaavoitusperiaatteet ja talon arkkitehtuuri edustavat modernia metsälähiösuunnittelua ja funktionalismia laadukkaimmillaan. Talo ja sen naapurusto on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuonna 2015.

Metsälähiöaatteeseen kuului, että talot sijoiteltiin väljästi mäntymetsän keskelle. Ajateltiin, että jos yhdistetään modernit mukavuudet luonnonläheisyyteen, ihmisillä on hyvä olla. Huoneistojen piti olla valoisia ja puita tuli näkyä joka ikkunasta ja porrashuoneesta.

Alueen asemakaavoituksen laati Oulun kaupungin asemakaava-arkkitehti Anna-Maria Kantola ja talon suunnitteli Arkkitehtuuritoimisto Risto Harju. Heidän oppinsa tulivat suoraan metsälähiösuunnittelun oppi-isältä, arkkitehti Otto-Iivari Meurmanilta, joka opetti Oulun yliopistossa. Kantolan mukaan Meurman korosti, että asuntoihin pitää suunnitella ns. turhaa tilaa, joka mahdollistaa joustavan asumisen ja kalustettavuuden. Keskelle huonetta rakennettavat kuutiot tulevat myös halvimmiksi. Hiirosharjun kaksioista, kolmioista ja neliöistä tehtiinkin avaria läpitalonhuoneistoja. Alueen talojen suunnittelu annettiin kolmelle arkkitehdille. Lopulta eniten taloja suunnitteli Harju, jolla oli tuohon aikaan edistyksellisen muotiarkkitehdin asema Oulussa. Kerrostalot edustivatkin hetken nykyaikaisinta tyyliä ja varustusta. Lippulaivataloissa, kuten Hiirosharjussa, oli Amerikan malliin uima-allas.

Kaikki osakkeet merkittiin ennen valmistumista. Taloyhtiölainaa oli n. 20 % osakkeiden arvosta, korkomarginaali oli 6 % ja laina-aika 10 v.

Lapsiperheitä oli ruokakunnista eniten

Osakas-asukkaissa oli eniten hoito-, opetus- ja rakennusalan edustajia, kuten sairaanhoitajia, opettajia, rakennusmestareita ja insinöörejä. Paljon oli myös konttori- ja liikealan ihmisiä, rautatieläisiä, opiskelijoita ja ”rouvia”. Lapsiperhe oli yleisin ruokakunta.

Taloyhtiön johtokunnan kolme ensimmäistä puheenjohtajaa olivat julkisuuden henkilöitä: kansanedustaja, opetusneuvos Armas Leinonen, Tielaitoksen piiri-insinööri Pentti Ikonen ja Oulun koululaitoksen talousjohtaja Pauli Moisala. Ikonen (s. 1928) on Hiirosharjun vanhin asukas. Autopaikka on pysynyt samana 50 vuotta.

Yhtiökokoukset pidettiin Suomalaisella Klubilla

Maailman tapahtumat ja muodit heijastuivat hallinnon toimintaan monella tavalla. Sota oli vielä tuoreessa muistissa, minkä vuoksi väestönsuoja- ja pelastustoimesta huolehti peräti kolme luottamushenkilöä. Ammatti-isännöintiin siirryttiin vasta 1983. Asukkaista pitkäaikaisin isännöitsijä oli kanslisti Eeva-Liisa Pura. Yhtiökokoukset järjestettiin ajan muodin mukaan usein Suomalaisella Klubilla keskustan Klubitalolla.

Energiakriisin kurimuksessa

Energiaa säästettiin 1970-luvulla – aivan kuten tänä talvena 50 vuotta myöhemmin.

Energiansäästö oli tapetilla yli vuosikymmenen ajan, sillä hinnat kallistuivat joulukuun 1973 öljykriisin jälkeen. Kaikenlaista toimenpidettä harkittiin lisäeristämisestä lämmöntalteenottoon, mutta lopulta investoinnit olivat pieniä - ikkunat tiivistettiin, autonlämmitys ajastettiin ja tuulikaapit rakennettiin. Enimmillään hoitovastiketta nostettiin 5 % energiansäästötoimia varten. Jälkikäteen arvioiden merkittävimpiä toimia olivat ehkäpä tulppien hankkiminen asuntojen lavuaareihin ja huoneistokohtaisten termostaattien asentaminen ja säätäminen +21 asteeseen.

Postimerkkejä