Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Jäsenlehti 4-2022

Jäsenlehti

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

Kiinteistöliitto Meri-Lappi

lähetä meille juttuvinkki!

Päätoimittaja

Vaikeatkin häiriötilanteet selätetään yhdessä varautumalla. lue sivulta 26.

Pääkirjoitus …………………………………………………………………………….. 4 järjestösihteeri bloggaa ……………………………………………………………. 5 ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen kodinomistajaan suomessa …… 8 energiatodistukset uusittava – tarkista taloyhtiösi tilanne! ……………. 10 energiayhteisö taloyhtiöön – sääntely selkiytymässä ……………………. 12 huoneistotieto-järjestelmään kannattaa siirtyä juuri nyt ……………….. 16 isännöinnin hinnankorotus ei ole ilmoitusasia …………………………...... 18 mikä ihmeen Kuluttajaliitto? ……………………………………………………...19 Koti ja naapuruus ……………………………………………………………………. 20 taloyhtiö on helpompi purkaa kuin saada se savuttomaksi ……………. 22 iljettäviä, haitallisia vai molempia? ……………………………………………. 24 Vaikeatkin häiriötilanteet selätetään yhdessä varautumalla …………... 26 Kysy – me vastaamme ……………………………………………………………... 28 tapahtumakalenteri, kannatusjäsenet ……………………………………….. 29 jäsenpalvelut …………………………………………………………………………. 30 Palveluhakemisto …………………………………………………………………… 31

Kustantaja

Osoitelähde

Johanna Laitala 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi

Toimitussihteeri

Merja Kokko 040 485 4311 merja.kokko@ kiinteistoliitto.fi

Julkaisija

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliitto Meri-Lappi Kirkkokatu 53, 90100 OULU Puh. 040 485 4311 pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

ISSN 2323-6485

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 4-2022

PSKY Palvelu Oy Kirkkokatu 53 90100 Oulu

Taitto, ilmoitusaineistot GST Graafinen Studio Puhelin 0400 514 540 info@graafinenstudio.com Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen-Naaralainen Puhelin 041 501 9902

Painopaikka PunaMusta Oy

Ilmestymisviikot 7, 21, 38, 50 Aineistoviikot 4, 18, 35, 47

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsen- ja sidosryhmärekisteri Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenrekisteri Jakelu Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenet ja isännöitsijät sekä sidosryhmät Kiinteistöliitto Meri-Lapin jäsenyhtiöiden hallituksen puheenjohtajat ja isännöitsijät Osoitteenmuutokset Puh. 040 485 4311 pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

Pääkirjoitus

maajussille morsian vai ensitreffit

alttarilla – millä

konseptilla koti kannattaisi hankkia?

miten sinun ja taloyhtiösi yhteiselle taipaleelle kävisi, jos palaisit ajassa taaksepäin ostohetkeen ja saisit harkita uudelleen?

Maajussille morsian versio menisi ehkä näin. Asuntoesittelyn jälkeen saisit muutaman kerran käydä yökylässä hypistelemässä pintoja, nuuhkimassa sisäilmaa ja tutkimassa rakennuksen seinien kätkemiin yhteisiin tiloihin, siivouksen tasoon ja pihan hoitoon. Ehkä kävisit kyselemässä taustoja myös hallituksen puheenjohtajalta ja isännöitsijältä. Välillä pudotetaan ehdokkaita pois ja sitten mietitään loppujen kanssa eroavatko polut vai jatketaanko yhdessä eteenpäin. Pätee varmasti myös asunto-ostoksilla. Toki asunto ei valitse ostajaansa. Tosin olen kuullut, että ammattilaiset tekevät ostopäätöksiä ihan vain asiakirjoihin perustuen, kaupan kohdetta näkemättä, vähän niin kuin meille kaikille tutussa Napakympissä toimitaan.

Ensitreffit alttarilla voisi asunnonostoon rinnastaen edetä niin, että kerrot välittäjälle omista arvoista kotiin liittyen, sinulle etsitään muutama asunto ehdolle, vain sellaisia, että omat hakukriteerisi täyttyvät. Sinut viedään pankkiin, teet ”ehdollisen” kaupan, muutat asuntoon muutamaksi viikoksi ja pakollisena olisi osallistuminen talkoisiin tai yhtiökokoukseen. Uudessa taloyhtiössä kannattaa kokea ennen muuttoa järjestettävä muuttotarkastus ja vuo-

sitarkastus sekä muutama reklamaation käsittely. Tuon kaiken jälkeen saat päättää, oliko koti sinun vai rupeatko pakkaamaan, tilaat muuttoauton ja revit kauppakirjan.

Oma koti on monelle unelma, mutta toivottavasti realismiin maltetaan perehtyä sen ohessa. Varmista vanhan asunnon ja yhtiön kunto, kuinka yhtiötä ja asuntoa on hoidettu ja ettei korjausvelkaa ole päässyt kertymään. Varmista onko taloyhtiöllä suunnitelma tulevaisuuden varalle, se strategia, jotain kättä pidempää, jotta tiedät kannattaako rahoja sijoittaa juuri siihen taloyhtiöön. Jos et itse ymmärrä, otathan selvää ja pyydät apua. Todellisuus voi olla joskus tarua ihmeellisempää.

Asunto voi olla elämän suurin hankinta. Olen miettinyt, josko ensi vuonna, koska uusi vuosi ja uudet kujeet, pitäisimme asunnon ostajille luentosarjan aiheeseen liittyen. Ensimmäisessä koulutuksessa keskityttäisiin asunnon ostamiseen taloyhtiöstä ja toinen osa käsittelisi miten taloyhtiössä asutaan ja vaikutetaan asunto-osakeyhtiön kuluihin ja arvon kehittymiseen. Mitä tuumaisit, olisiko siinä ideaa?

On aika toivottaa kaikille hyvää loppuvuotta!

Johanna Laitala toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

Puhelin 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi linkedin.com/in/johanna-laitala-519647b7/ facebook.com/kiinteistoliittopohjoissuomi instagram.com/kiinteistoliitto_ps

Järjestösihteeri bloggaa

tänä vuonna olemme saaneet jälleen yli 50 uutta taloyhtiötä mukaan toimintaamme. Jäsenmäärämme on siis jo yli 1400! Pyrin käymään aina uuden jäsentaloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa keskustelun, jossa käymme läpi mm. liittymisen perusteita, taloyhtiön sen hetkistä tilannetta ja jäsenpalveluita. Liittymisen syyksi nousee usein tarve puolueettomalle ja oikealle tiedolle, positiiviset kokemukset ”puskaradiosta” kuultuna, tahto hoitaa omaisuutta hyvin sekä tehdä hallitustyöskentelystä vaivattomampaa. Jäsenyyden arvo koetaan tärkeänä. Meidän tehtävämme etenkin tässä epävakaassa ajassa, on olla taloyhtiöiden tukena ja apuna, tarjota tietoa ja taitoa hyvien päätösten tekemiseen sekä antaa työkaluja haasteista selviämiseen.

Jäsentaloyhtiöitämme yhdistää tahto toimia oikein, panostaa suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon sekä pitää huolta omaisuudesta. Turvallinen koti, omaisuuden arvon säilyminen ja ennakoitavuus ovat tärkeitä termejä niin taloyhtiön hallitukselle kuin osakkaille, asukkaille ja isännöitsijälle.

Tulevan vuoden tärkein tavoitteemme on jäsenpalveluiden tietoisuuden lisääminen. Kattavat neuvon-

tapalvelut paikallisella tasolla sekä katto-organisaatiomme Kiinteistöliiton tuottamina ovat jäsenyhtiöidemme hallituksen, isännöitsijän sekä tilin- ja toiminnantarkastajan käytettävissä sisältyen jäsenmaksuun. Mobiilijäsenkortista on kätevää soittaa neuvontapalveluihin suoraan ja mikä parasta, jäsennumero kulkee aina mukana. Mobiilijäsenkortin onnistuneen päivityksen myötä mahdollistui myös siirtyminen jäsenkortin kautta jäsensivuille. Mobiilijäsenkortti-sovelluksessa voi myös ilmoittautua koulutuksiin, päivittää omat tiedot sekä tutustua jäsenetuihin.

Kiitos, että olette ahkerasti päivittäneet taloyhtiöidenne hallituskokoonpanojen muutoksia jäsenrekisteriimme. Päivittäminen on ainoa keino saada jäsenpalvelut ojennettua oikeiden henkilöiden käyttöön. Pelkkä kaupparekisteritietojen päivittäminen ei riitä, koska sieltä emme saa yhteystietoja. Maininta jäsenyydestä on hyvä laittaa muistutukseksi toimintakertomukseen. Tieto jäsenyydestä voi rohkaista uutta, kokematontakin mukaan hallitukseen.

Pysytään aktiivisina, nostetaan hallitustyöskentelyn mainetta tehokkailla työskentelytavoilla ja varmistetaan taloyhtiösi turvallinen tulevaisuus. Olemme apunasi!

Leikkimielisesti, mutta tositarkoituksella pieni tietovisa Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen jäsenpalveluista.

Mitä jäsenyyteen kuuluu? Vastauksen löydät lopusta oikealta. a) yhdistyksen jäsenlehti 4 kertaa vuodessa hallituksen varsinaisille jäsenille, isännöitsijälle sekä tilin- ja toiminnantarkastajille b) uutiskirje kerran kuussa c) kokoustila maksutta käytössä arki-iltaisin d) työkalut ja ohjeet taloyhtiöstrategian laatimiseen e) Suomen Kiinteistölehti 10 kertaa vuodessa hallituksen puheenjohtajalle f) jäsenalennuksia mm. energiatodistuksen laadinnasta TaloTuelta, Lämpöturva-palvelusta Oulun Energialta, leikkipaikan vuositarkastuksesta Carmenialta ja ikkunanpesu- tai perussiivoustilauksesta Merantilta. g) maksuttomat lähikoulutukset ja webinaarit h) joulusiivous i) puheenjohtajaklubit puheenjohtajien verkostoitumiseen j) omat kotisivut taloyhtiölle

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 4-2022

Merja Kokko, järjestösihteeri, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

yhdessä taloyhtiösi tulevaisuus

- kuntotutkimukset - rakennusterveysasiantuntijapalvelut - kosteusmittaukset - rakennekuivaukset - korjaussuunnittelu

- rakennuttaminen, projektinjohto - valvonta - asbestikartoitukset - lämpökuvaukset - energiatodistukset

| p. 08 4154 3300

Pohjois-Suomi

ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen kodinomistajaan suomessa

Ilmastonmuutos on totisinta totta. Sen mukanaan tuomia vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta varmaa on, että ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen vaikuttavat myös suomalaisten taloyhtiöiden arkeen. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä enemmän ja suurempia muutoksia tulee eteen.

ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt: Ennätyslämpötiloja mitataan vuosittain Suomessa ja maailmalla. Menneen kesän arvioidaan olleen Euroopassa kuivin 500 vuoteen, mistä kertoo sekin, että maanosan suurimpien jokien joukkoon lukeutuvat Rein ja Loire kuivuivat. Samalla metsäpalot riehuivat ympäri Eurooppaa. Tällaiset ilmiöt lisääntyvät ja myös Suomessa on syytä ennakoida tulevia muutoksia.

Asiantuntijat arvioivat, että ilmastonmuutoksen pahimmat haitat pystytään pitämään kurissa, jos lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 asteeseen. Olemme nyt noin 1,1 asteessa. Maailman johtavan ilmastonmuutoksen asiantuntijatahon, kansainvälisen ilmastopaneelin, arvion mukaan ylitämme 1,5 rajan 2030-luvun alkupuolella, ellemme hillitse lämpenemistä nopeammin.

Vaikka tavoite enintään 1,5 asteen lämpenemisestä saavutettaisiin, joudumme joka tapauksessa sopeutumaan osaan haitoista. Porottavat kesät sekä loskaiset talvet ovat jo täällä.

ja sen haittoihin on varauduttava hyvissä ajoin. Rakennusten ja niiden osien elinkaaret ovat pitkiä. Siksi uudis-, lisä- ja korjausrakentamisessa tulee huomioida nykyisten olosuhteiden lisäksi myös olosuhteet pitkälle tulevaisuuteen.

sään ääri-ilmiöt koettelevat rakennuskantaa ja kukkaroa Miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri suomalaisiin taloyhtiöihin? Merkittävin vaikutus on sademäärien, kosteuden ja tulvien lisääntyminen. Samalla talvimyrskyt muuttavat muotonsa lumesta vedeksi. Tämä asettaa rakennuskannalle merkittävän haasteen ja lisää homevaurioiden riskiä tuntuvasti. Jatkossa rakennetun ympäristön tulee käsitellä hulevesiä tehokkaammin ja rakennusten tulee kestää kosteutta nykyistä paremmin. Lämpiminä jaksoina asuntojen lämpötilat nousevat tukaliksi ilman koneellista viilennystä ja voimistuva UV-säteily rapauttaa seiniä.

Teksti:

Kuva: Kiinteistöliitto/ Katri Lehtola/Keksi

Pienistä asioista ei ole kyse. Polttavat helteet ovat eittämättä tukalia, mutta myös vaarallisia monelle, etenkin ikääntyneille ja vaikeasti sairaille. Sään arvaamattomuus tekee maatalouden harjoittamisesta entistä vaikeampaa. Jokien kuivuminen hidastaa tavarankuljetuksia. Metsäpalot asettavat niin ihmiset, eläimet kuin rakennukset vaaraan. Kesästä nauttiminen vesistöjen äärellä vaikeutuu, kun sinilevän määrä kasvaa.

Suomalaisille huono uutinen on sekin, että ilmasto lämpenee pohjoisessa muuta maapalloa nopeammin. Siksi ilmastonmuutosta on hillittävä

Koti on yleensä ihmisen arvokkain sijoitus. Siksi sen arvon säilymisestä kannattaa huolehtia. Sään ääri-ilmiöihin varautuminen onkin osa vastuullista kiinteistönpitoa. Varautuminen toki maksaa, mutta niin maksaa vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Kun ilmastonmuutokseen varautuminen tehdään suunnitelmallisesti ja oikea-aikaisesti, kustannukset eivät kaadu kerralla syliin ja yllätyksiltä vältytään. Siksi jokaisen kodinomistajan kannattaa arvioida, mitkä riskit kasvavat juuri omassa taloyhtiössä sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Janne Salakka, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Kiinteistöliitto

Koska ilmaston muuttuessa osasta harvinaisista ja yllättävistä sääilmiöistä tulee tavanomaisia, voi myös syntyä tilanteita, joissa vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta sellaisia vahinkoja, joihin taloyhtiön olisi pitänyt osata varautua. Tämäkin korostaa kodinomistajan vastuuta omaisuudestaan.

Samalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä on syytä jatkaa: mitä enemmän annamme ilmaston lämmetä, sitä enemmän joudumme sopeutumaan – ja sitä kalliimmaksi haittojen torjuminen tulee.

asumisesta syntyy suomalaisen isoimmat ilmastopäästöt

Noin 30–40 prosenttia suomalaisen hiilijalanjäljestä muodostuu asumisesta ja rakennuksissa kulutetaan noin 40 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta. Asuminen onkin usein yksilön suurin yksittäinen päästölähde. Siksi Kiinteistöliitto on käynnistänyt Ilmastoviisas taloyhtiö

-kiertueen, jossa vieraillaan yhdeksällä paikkakunnalla ympäri Suomen. Kiertueella kartoitetaan parhaita ilmastoviisaita tekoja yhdessä suomalaisten taloyhtiöiden kanssa. Millainen sitten on ilmastoviisas taloyhtiö? Ilmastoviisas taloyhtiö hillitsee ilmastonmuutosta, jotta sen haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Samalla varautuu niihin haittoihin, joita ei onnistuta välttämään.

Noin 30–50 prosenttia asumisen päästöistä syntyy lämmityksestä. Siksi kiinteistön lämmitysratkaisulla on erityinen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa. Saatavilla on iso määrä erilaisia päästöjä vähentämiä ratkaisuja, joista taloyhtiö voi valita asiantuntijan avulla itselleen toimivimman järjestelmän. Myös energiatehokkuutta voi parantaa monella tapaa, jotta lämpö ei karkaa harakoille.

Mikäli taloyhtiösi suunnittelee lämmitystaparemonttia, mutta liikkeelle lähteminen tuntuu vaikealta, suosittelen Arto Kemppaisen Taloyhtiön energiatehokkaat lämmitysratkaisut (2021) -teosta luettavaksi,

jonka voi hankkia itselleen Kiinteistömedian verkkosivuilta.

Ilmastoviisaassa taloyhtiössä on ajan tasalla oleva kunnossapitosuunnitelma, käytössä huoltokirja ja kulutusseuranta sekä tavoitteet energian- ja vedenkulutukselle. Se myös viestii asukkaille arjen energia-asioista. Kannattaa myös tarkistaa, että jo nykyiset puitteet ovat kunnossa: esimerkiksi ikkunat ja ovet on oikein tiivistetty, lämmitysjärjestelmä toimii suunnitellusti ja käyttövesiverkoston painetaso on kohdillaan. Useasti nykyratkaisujen ja säätöjen kuntoon laittamisella saadaan aikaan 10–15 prosentin säästö energiankulutuksessa.

Hyvä uutinen tässä kaikessa on se, että tarvittavat ratkaisut ovat jo olemassa. Samoin voimme olla tyytyväisiä siihen, että me suomalaiset ymmärrämme varautumisen arvon. Monissa taloyhtiöissä onkin jo aloitettu toimet niin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja haittoihin varautumiseksi.

energiatodistukset uusittava –tarkista

taloyhtiösi tilanne!

rakennuksen energiatodistus on voimassa 10 vuotta, joten monessa taloyhtiössä on edessä todistuksen uusiminen. Vuosina 2013–14 laadittiin paljon energiatodistuksia, joten niiden voimassaolo on päättymässä. ARA on tehostanut energiatodistusten valvontaa ja asettanut ensimmäiset uhkasakot energiatodistusten laatimiseksi. Energiatodistuksen uusimistarve tulee huomioida taloyhtiön hallituksessa sekä myös talousarviota laadittaessa.

Energiakriisi on lisännyt taloyhtiöiden ja asukkaiden kiinnostusta energian kulutusta, kustannuksia ja energiatehokuutta kohtaan. Energiatehokkuus on noussut kuumaksi puheenaiheeksi. Monet ovat kokeneet energiatodistuksen turhana pakkopullana, mutta parhaimmillaan siitä saa hyötyä taloyhtiön energiatehokkuuden parantamiseen.

Energian osuus taloyhtiön menoista on ollut normaalisti noin 30–40 %. Nyt energiamenoja uhkaa kova kasvu. On aika ottaa energiankäyttö taloyhtiöissä tarkkaan syyniin. Tähän kannustaa ja tarjoaa tietoa mm. valtakunnallinen Astetta alemmas -kampanja.

energiatodistus on taloyhtiölle pakollinen

Energiatodistus tulee esittää aina asuntoa taloyhtiöstä myytäessä tai vuokratessa. Taloyhtiö on velvollinen teettämään energiatodistuksen. Todistuksen laatii Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylläpitämässä energiatodistusrekisterissä oleva pätevöitynyt energiatodistuksen laatija.

Rakennuksen energialuokka ilmaistaan asteikolla A–G, jossa A on paras ja G heikoin luokitus. Ener-

gialuokan alaviite (2013 tai 2018) ilmaisee myynti- ja vuokrausilmoituksessa minkä vuoden säännösten mukaisesti energiatodistus on laadittu.

na valvontaansa ja asettanut ensimmäiset uhkasakot energiatodistusten puuttumisen takia. Uhkasakon suuruus voi olla kerrostalolle jopa 6 000 euroa.

uusittava 10 vuoden välein Lähtökohtaisesti energiatodistus laaditaan rakennuskohtaisesti. Energiatodistuksen uusiminen on edessä monessa taloyhtiössä vuonna 2023, kun kymmenen vuotta sitten laaditut energiatodistukset lakkaavat olemasta voimassa. Taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin kannattaa ennakoida tämä ja varautua todistuksen tai todistusten teettämiseen myös talousarviossa.

Valvovana viranomaistahona toimiva ARA on tehostanut tänä vuon-

hyödyksi energiatehokkuuden parantamisessa

Energiatodistukset ovat väline rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen. Huolellisesti laadittu energiatodistus antaa taloyhtiölle ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla voi parantaa energiatehokkuutta. Lisäksi todistus mahdollistaa asunnon ostajalle taloyhtiöiden vertailun energiankulutusten mukaan.

Hyödyllisintä tietoa energiatodistuksessa ovat nimenomaan asiantun-

Teksti: Timo Tossavainen, yhteysjohtaja Kiinteistöliitto

tijan toimenpidesuositukset rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi sekä siihen liittyvät laskelmat. Todistuksen laatija tuo esille energiankäyttöä parantavia ja kannattavia toimenpiteitä rakennukseen aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella. Asiantuntija käyttää toimenpide-ehdotustensa pohjana myös pakollisen kohdekäynnin aikana tekemiään havaintoja sekä taloyhtiön asiakirjoista saatavia tietoja.

hinnat melko maltillisia Motiva kartoitti energiatodistusten hintoja vuonna 2021. Todistusten kustannukset eivät olleet juurikaan muuttuneet edellisestä vuoden 2017 selvityksestä.

Uudisrivitalon energiatodistus maksoi vuonna 2021 keskimäärin 450 euroa ja olemassa olevan rivitalon keskimäärin 510 euroa. Uudiskerrostalon energiatodistus on keskimäärin 860 euroa ja olemassa olevan kerrostalon keskimäärin 650 euroa.

tietoa tarjolla taloyhtiöille

ARA ylläpitää energiatodistusrekisteriä sekä rekisteriä energiatodis-

tuksen laatijoista. Edellisestä löytyy taloyhtiöiden todistukset ja jälkimmäisestä voi hakea päteviä tekijöitä tekemään uutta energiatodistusta.

Kiinteistöliiton ja Motivan energianeuvontapalvelut, koulutukset ja nettisivut tarjoavat tietoa energiansäästön mahdollisuuksista sekä energiatodistuksista.

Motiva Oy antaa energiatodistuksiin liittyvää neuvontaa ympäristöministeriön toimeksiannosta. Lisätietoa löydät Motivan sivuilta osoitteesta www.motiva.fi/energiatodistus

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se sovel tuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröin

Sukitus on kustannustehokas tuu kaikille putkimateriaaleille. nin ansiosta normaali arki saa teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto tuu kaikille putkimateriaaleille.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se soveltuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröinnin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintarakenteet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se soveltuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröinnin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintarakenteet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se soveltuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröinnin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintarakenteet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se soveltuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröinnin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintarakenteet säilyvät asunnoissa ehjinä.

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi +358 40 584 5121 info@pstec.fi www.pstec.fi

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON SUKITTAMALLA!

Sukitus on kustannustehokas vaihtoehto ja se soveltuu kaikille putkimateriaaleille. Väliaikaisviemäröinnin ansiosta normaali arki saa jatkua ja pintarakenSäästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi www.pstec.fi

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi

Sukitus on kustannustehokas tuu kaikille putkimateriaaleille. nin ansiosta normaali arki saa teet säilyvät asunnoissa ehjinä.

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON SUKITTAMALLA!

info@pstec.fi www.pstec.fi

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita nyt kerrostalosi PYYDÄ TARJOUS +358 40 584 5121 info@pstec.fi – www.pstec.fi

Säästä aikaa, rahaa ja asukkaiden hermoja! Laita

VIEMÄRIPUTKET KUNTOON SUKITTAMALLA!

info@pstec.fi www.pstec.fi

energiayhteisö taloyhtiöön – sääntely selkiytymässä

energiakustannusten voimakas kasvu on lisännyt kiinnostusta aurinkosähkön hyödyntämiseen taloyhtiöissä voimakkaasti. taloyhtiö voi perustaa paikallisen energiayhteisön ja sitä kautta mahdollistaa taloyhtiön hankkiman aurinkosähköjärjestelmän paremman hyödyntämisen. Vireillä olevalla asunto-osakeyhtiölain muutoksella on tarkoitus selkiyttää pelisääntöjä.

Teksti: Jenni Hupli, lakiasiainjohtaja, Kiinteistöliitto

Kuva: Kiinteistöliitto, Katri Lehtola / Keksi

mittausasetus poisti kannattavuushaasteita

Aiemmin aurinkosähkön hyödyntäminen jäi lapsen kenkien tasolle taloyhtiöissä, koska itse tuotetusta sähköstä piti maksaa sekä sähköveroa että sähkönsiirtomaksu. Tämä epäkohta poistettiin kuluvan vuoden alusta voimaan tulleella mittausasetuksella (nyk. 76/2021). Muutoksen johdosta energiayhteisö voi käytän-

nössä hyödyntää energiayhteisön tuottamaa sähköä paitsi energiayhteisön, myös sen jäsenten käyttöpaikoille jakeluverkonhaltijan mittauslaitteistoja hyödyntäen.

nykyiset toteutusvaihtoehdot

Aurinkosähköhankkeesta voidaan yhtiössä päättää ensinnäkin yhtiön hankkeena. Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan yhtiö voi päättää aurinkosähköhankkeesta tavanomaisena uudistuksena enemmistöpäätöksin, jos järjestelmä mitoitetaan yhtiön, sen osakkaiden ja asukkaiden omiin sähkönkäytöllisiin tarpeisiin. Lisäedellytyksenä on maksurasituksen kohtuullisuus, johon voidaan vaikut-

taa mm. lainarahoituksella.

Vaikka taloyhtiössä ei löytyisi kiinnostusta toteuttaa aurinkosähköhanketta yhtiön hankkeena, ei tämä välttämättä merkitse lopullista sinettiä aurinkopaneelien asentamiselle. Yksittäiselle osakkaalle voidaan antaa lupa aurinkopaneelien asentamiseen muutostyönä. Kiinteistöliitto suosittaa periaatepäätöksen viemistä joka tapauksessa yhtiökokouksen enemmistön linjattavaksi.

Jos taas aurinkosähköhanketta kannattaa useampi osakas, voi yhtiö päättää antaa luvan toteuttaa muutostyö ns. osakasvähemmistön hankkeena. Tämä edellyttää lähtökohtaisesti 2/3 määräenemmistöpäätöstä yhtiökokouksessa.

Kummassakin tapauksessa hankkeen sekä kustannukset että hyödyt kohdistetaan vain muutostyön tai osakasvähemmistöhankkeen toteuttajille joko sopimuksin tai yhtiöjärjestysmuutoksin. Suositeltava muoto riippuu siitä, mihin aurinkopaneelit on tarkoitus asentaa.

asunto-osakeyhtiölakimuutoksella selkeyttä

Lakiehdotus on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä ja sen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian vahvistuksen jälkeen. Ehdotuksella on tarkoitus keventää kestävää asumista tukevien uudistusten päätöksentekoa.

Ehdotuksen mukaan vanhan yhtiön yhtiökokous voi enemmistöpäätöksellä päättää yleisen käsityksen mukaan kestävää asumista edistävistä uudistuksista samaan aikaan kuin tällaiset uudistukset otetaan käyttöön uusrakentamisessa. Uudistuksen on yleisen käsityksen mukaan edistettävä selvästi asumisen kestävyyttä tai alennettava selvästi asumiskustannuksia. Uudistuksen on myös oltava taloudellisesti tarkoituksenmukainen eli esimerkiksi nostettava osakehuoneistojen arvoa.

Perustelujen mukaan aurinkosähköhankekin voisi olla tällainen uudistus. Hanke kuuluu perustelujen mukaan yhtiön toimialaan, jos ener-

giaa tuotetaan käyttövaihtelupuskuri huomioon ottaen lähtökohtaisesti vain taloyhtiön, sen osakkaiden ja vuokralaisten tavanomaisiin tarpeisiin. Mittavammasta energian paikallisesta tuotannosta voi perustelujen mukaan olla tarpeen määrätä yhtiöjärjestyksessä.

Jos uudistuksesta aiheutuvat kulut riippuvat merkittävästi uudistuksen käytöstä, on perustelujen mukaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista, että uudistusta käyttävät maksavat yhtiölle käytön perusteella laskettavaa vastiketta tai käyttömaksua tai että heillä on omat sopimukset hyödykkeen käytöstä palveluntarjoajan kanssa.

Lisäksi perustelut avaavat tarkemmin hyödyn jakamista osakkaille. Kussakin osakehuoneistossa voitaisiin hyödyntää yhtiön oman paikallisen energiatuotannon sähköä huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistuksen suhteessa.

Ehdotus toisi kaivattua selkeyttä tulkintatilanteisiin. Pidämme ehdotusta erittäin tervetulleena.

TIILIKATON PINNOITUSTA 15 VUODEN KOKEMUKSELLA

Tiilikaton suojapinta häviää ajan kuluessa pois ja tiilestä tulee huokoinen ja altis lialle sekä sammaleelle. Ormax pro-kattopinnoitteella katosta saadaan uutta vastaava. Teemme myös peltikattojen pinnoitteita 5 vuoden takuulla.

Tiilikaton pinnoituksen edut:

- Edullinen ja kustannustehokkain vaihtoehto tiilikatolle.

- Nostaa koko talon ulkonäköä ja arvoa.

- Lopettaa tiilen rapautumisen ja rikkoutumisen, ei vuotoja. - Hylkii vettä ja likaa Kysy lisää ja pyydä tarjous meiltä!

huoneistotietojärjestelmään kannattaa siirtyä juuri nyt

ennen vuotta 2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden täytyy siirtyä huoneistotietojärjestelmään vuoden 2023 loppuun mennessä. siirtyminen vaatii taloyhtiön hallituksen päätöksen ja tehdystä siirrosta on ilmoitettava osakkeenomistajille.

Pohjois-Pohjanmaalla yhtiöitä on 5 367 ja siirtoprosentti marraskuussa 2022 on vasta 6,7 %, Kainuussa yhtiöitä on 1 065 ja siirtoprosentti on 7.1. Siirtoprosentti on alhaisin Keski-Pohjanmaalla, vasta 4,1 % on siirtänyt osakeluettelonsa huoneistotietojärjestelmään. Lapissa siirtoprosentti on 9,5 ja yhtiöitä on kaikkiaan 2 639.

Määräajan jälkeen tehdyistä siirroista tullaan perimään maksu, joten erityisesti pienten yhtiöiden kannattaa olla ketteriä ja hoitaa asia kuntoon ripeästi.

Teksti Oona Orkola, kirjaamisasiantuntija, Maanmittauslaitos

Paljoa muuta siirtyminen ei sitten vaadikaan, sillä siirron voi suorittaa helposti Maanmittauslaitoksen sähköisen osakeluettelon siirtopalvelun avulla. Siirtopalveluun on esitäytetty taloyhtiön tiedot ja siirtäjän velvollisuutena on lähinnä tarkastaa yhtiön tietojen ajantasaisuus ja paikkansapitävyys.

Kaikkiaan Suomessa on noin 90 000 taloyhtiötä, joita siirto koskee. Tällä hetkellä vasta vajaa 9000 niistä on tehnyt tarvittavan siirron. Maanmittauslaitos kannustaa nyt taloyhtiöitä siirtymään huoneistotietojärjestelmään mahdollisimman pikaisesti – tukea ja apua saa tarvittaessa sekä puhelimitse että verkon kautta.

mitä taloyhtiön tulee tehdä ennen siirtoa?

Kaikki alkaa taloyhtiön hallituksen päätöksestä, joten hallitusten jäsenten kannattaa nostaa osakeluettelon siirto taloyhtiön hallituksen kokouksen asialistalle jo seuraavaan kokoukseen. Kun päätös siirrosta on tehty, sen voi suorittaa hallituksen puheenjohtaja, isännöitsijä tai hallituksen siirtoon valtuuttama henkilö. Valtuutus tehdään aina suomi.fi -valtuudet-palvelussa.

Ennen siirtoa kannattaa tarkastaa erityisesti se, että yhtiöjärjestys on kaupparekisterissä ajan tasalla ja että taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijän tiedot sekä taloyhtiön yhteystiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla.

Jos taloyhtiössä on käytössä ammatti-isännöinti, osakeluettelon siirrosta kannattaa aina olla yhteydessä isännöitsijään.

näin osakeluettelo käytännössä siirretään

• Mene osoitteeseen osakehuoneistorekisteri.fi/osakeluettelon-siirto. Siirry osakeluettelon siirtopalveluun tunnistautumalla suomi.fi-tunnistautumisen kautta.

• Tarkista ja tarvittaessa korjaa ja hyväksy yhtiön tiedot: perustiedot, alueet ja rakennukset sekä osakeryhmät ja niiden omistajat.

• Lopuksi hyväksy kaikki tiedot. Palvelu ilmoittaa sinulle, että osakeluettelon siirto onnistui.

• Ilmoita osakkaille, että taloyhtiön osakeluettelo on nyt siirretty ja he voivat hakea omistuksensa rekisteröintiä ja paperisen osakekirjansa mitätöintiä Maanmittauslaitokselta. tukea osakeluettelon siirtoon Taloyhtiö voi tehdä siirron helposti ja ilmaiseksi verkko-osoitteessa osakehuoneistorekisteri.fi.

Osakeluettelon siirtoon saa tukea arkisin puhelimitse soittamalla tai verkkolomakkeen kautta.

Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 9–12 numerossa 029 530 1144

© Kuvituskuva Mika Nuorva

Viisi yleisintä kysymystä osakeluettelon siirrosta

Pitääkö yhtiöjärjestystä muuttaa ennen osakeluettelon siirtoa?

Jos yhtiöjärjestyksen tiedot ovat ajan tasalla, ei muutosta tarvitse tehdä. Jos kyseessä on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, yhtiöjärjestykseen on lisättävä maininta huoneistotietojärjestelmään kuulumisesta.

mitä osakeluettelon siirto maksaa?

Maanmittauslaitos ei peri maksua osakeluettelon siirrosta, kun se tehdään määräajassa. Omistuksen rekisteröinti osakeluettelon siirron jälkeen kuitenkin maksaa osakkeenomistajille, ja ajantasainen hinta löytyy aina Maanmittauslaitoksen hinnastosta (tällä hetkellä 60 €).

Kuka voi siirtää osakeluettelon?

Osakeluettelon siirtopalvelussa isännöitsijä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja näkevät yhtiön tiedot ja voivat tehdä siirron kaupparekisterin tietojen perusteella. Siirron voi tehdä myös henkilö, jolle on suomi.fi-palvelussa annettu valtuudet tehdä osakeluettelon siirto.

Pitääkö osakekirja toimittaa, kun osakeluetteloa siirretään?

Ei tarvitse. Osakekirja toimitetaan vasta siinä vaiheessa, kun osakkeenomistaja hakee omistuksensa rekisteröintiä osakeluettelon siirron jälkeen. Omistuksen rekisteröinnin yhteydessä Maanmittauslaitos mitätöi paperisen osakekirjan.

mitä tapahtuu osakeluettelon siirron jälkeen? Osakeluettelon siirrosta pitää ilmoittaa osakkaille. Jokainen osakas hakee erikseen omistuksensa rekisteröintiä ja paperisen osakekirjansa mitätöintiä Maanmittauslaitokselta.

Taloyhtiö voi jatkossa hakea ajantasaiset tiedot osakeluettelon siirtopalvelusta, josta saa mm. osakeluettelon sekä osakkaiden yhteystietoluettelon.

Teksti: Johanna Laitala

isännöinnin hinnankorotus ei ole ilmoitusasia

moni taloyhtiö saa näin loppuvuodesta ilmoituksia hinnankorotuksista energiayhtiön lisäksi myös kiinteistöhuolto- ja isännöintiyritykseltään.

taloyhtiöissä ennakoidaan ennennäkemätöntä kustannusnousua mm. kiinteistöveron, energiakustannusten sekä rakennuskustannusten kohoamisen muodossa. Kustannuspaineisiin reagoidaan perimällä ylimääräisiä vastikkeita tai korottamalla niitä. Menoja pyritään leikkaamaan mm. erilaisin energiansäästötoimin. Myös lainanhoitomenojen kasvu nousevien korkokustannusten myötä rasittaa taloutta. Myös palveluntuottajien hinnantarkistusehtojen sopimuksenmukaisuutta tarkastellaan suurennuslasilla. Rahakirstut ovat tyhjenemässä, mikäli yhtiövastikkeita ei ole mitoitettu vastaamaan taloyhtiön menoja.

Moni taloyhtiö saa näin loppuvuodesta ilmoituksia hinnankorotuksista energiayhtiön lisäksi myös kiinteistöhuolto- ja isännöintiyritykseltään. Hintojen korottamista ei tule taloyhtiössä ottaa kuitenkaan pelkkänä ilmoitusasiana, vaan taloyhtiön hallituksen pitää käsitellä korotusesitys asianmukaisesti.

Isännöinnin tehtävistä sekä palkkioista on sovittu taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken isännöintisopimuksessa. Palkkioiden muuttaminen on sopimusasia, joten hintojen muutos vaatii molempien osapuolten hyväksynnän. Korotuksen suuruutta arvioitaessa kannattaa miettiä, onko taloyhtiön hallitus tyytyväinen saamaansa palveluun; hyvästä isännöinnistä kannattaa maksaa, huonosta isännöinnistä ei.

Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot määrittävät, että isännöintiyrityksen on annettava sopimushinnan tarkistusehdotus kirjallisesti

taloyhtiölle riittävän ajoissa ennen esitettyä hinnantarkistusajankohtaa. Ellei taloyhtiö hyväksy hinnantarkistusta, sen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti isännöintiyritykselle kuukauden kuluessa tarkistusehdotuksen saapumisesta. Sen jälkeen käynnistyvät mahdolliset hinnantarkistusneuvottelut.

Ohjeita taloyhtiön hallitukselle isännöintipalkkioiden muutosehdotuksen käsittelyä varten:

1. Tarkista mitä isännöintisopimuksessa on sovittu palkkionkorotuksista, huomioikaa myös erillisveloitushinnat.

2. Arvioi korotusesityksen suuruutta ja isännöintipalkkioiden tasoa.

3. Arvioi korotusesityksen perusteluja.

4. Jos hinnankorotus perusteluineen on hyväksyttävissä, ilmoittakaa hyväksymisestä isännöintiyritykselle. Kirjatkaa päätös hallituksen pöytäkirjaan.

5. Jos hallitus ei hyväksy korotuksen suuruutta, ilmoittakaa siitä isännöintiyritykselle ja käynnistäkää neuvottelut.

6. Jos ette pääse asiasta yhteisymmärrykseen, varautukaa sopimuksen päättymiseen ja uuden isännöitsijän hankkimiseen.

Energia, kustannusten nousu yleensä sekä energiansäästöön liittyvät ja päätösvalta säästöasioissa ovat olleet monen neuvontapuhelun aiheena tänä syksynä.

olemme tärkeimpiä asioita ja linkkejä koonneet verkkosivuillemme osoitteeseen https://pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi/palvelut/taloyhtioille/

mikä ihmeen Kuluttajaliitto?

siirtyessäni Kiinteistöliitosta Kuluttajaliittoon, moni ihmetteli, että mikä on Kuluttajaliitto ja mitä se tekee. Ehdottomasti neuvonta on yksi tärkeimmistä Kuluttajaliiton palveluista.

Kuluttajan tulee tietää miten toimia ongelmatilanteessa

Se, miten sinä reagoit hankalassa ongelmatilanteessa, vaikuttaa siihen, miten tilanne ja ongelma saadaan ratkaistua. Sinulla on mahdollisuus välttää tilanne tai jopa pahentaa sitä huomattavasti. Näin ollen on tärkeää, että neuvontapalveluja on helposti ja nopeasti saatavissa ja neuvontaan voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

neuvontaa ja koulutuksia laidasta laitaan

Kuluttajaliitto tarjoaa kaikille avointa ja maksutonta neuvontaa mm. asumiseen ja potilaan oikeuksiin liittyen. Jäsenilleen Kuluttajaliitto tarjoaa laajemman kuluttajan lakineuvonnan, joka neuvoo puhelimitse ja sähköpostitse ongelmatilanteissa, kuten digihuijauksissa ja asumisen haasteissa sekä kysymyksissä potilaan oikeuk-

sista ja kuluttajansuojasta.

Sen lisäksi, että Kuluttajaliitto tarjoaa neuvontaa, tarjoamme myös koulutuksia. Kuluttajaliiton koulutukset tarjoavat puolueetonta ja luotettavaa, asiantuntemukseen perustuvaa tietoa kuluttajien arjen tueksi. Sinun valinnoillasi kuluttajana on merkitystä – todennäköisesti enemmän kuin olet ajatellutkaan!

arjen keskellä päätöksentekoa joskus puntaroimatta vaihtoehtoja

Arjen kiireen keskellä päätöksemme pohjautuvat usein nopeaan reagointiin tai tunteisiin sen sijaan, että pysähtyisimme harkitsemaan ja puntaroimaan vaihtoehtoja. Kuluttajaliiton koulutuksista saat hyödyllisiä neuvoja arjen eri kulutustilanteiden tueksi, jotta voit tehdä juuri sinulle sopivia valintoja. Tilaisuutemme ovat maksuttomia ja pääsääntöisesti kaikille avoimia.

Asumiseen liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Tavoitteena minulla on tehdä aiheeseen liittyvä kattava koulutuspaketti. Mitä enemmän asukkailla on tietoa aiheesta, sitä sujuvammin ja paremmin asuminen taloyhtiössä onnistuu. Uskoisin

sen helpottavan myös hallituksen ja isännöitsijän työskentelyä.

ihminen tulee helposti huijatuksi

Kuluttajaliitossa toteutetaan aika ajoin erilaisia hankkeita. Itseäni yllätti aikoinaan toteutetun Huijari-hankkeen tiedot. En ollut käsittänyt, kuinka helposti ihminen on huijattavissa. Hurjan paljon huijauksia tapahtuu myös netissä. Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään vastauksia Kuluttajaliiton Huijausinfon podcastissa. Haastateltavana on asiantuntijoita pankista poliisiin ja psykologista hakkeriin. Suosittelen, että otatte podcastin kuunteluun. Suurimpia hankkeitamme vuonna 2022 on kotitalouksien ruokahävikin pienentämiseen tähtäävä Hävikkifoorumi.

Kuluttajaliitto on yleinen ja kaikille avoin kuluttajien ja julkisten palveluiden käyttäjien edunvalvonta-, koulutus- ja neuvontajärjestö. Me puolustamme kuluttajan ja julkisten palveluiden käyttäjien oikeuksia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Kuluttajaliitto edustaa kuluttajien ääntä lähes 80:ssä työryhmässä, neuvottelukunnassa ja muissa elimissä sekä kansainvälisesti että kansallisesti.

Teksti: Kristel Pynnönen, asumisasiamiestoiminnan lakimies, Kuluttajaliitto

Koti ja naapuruus

Koti on usein ihmiselle merkityksellinen jo sanana. Koti merkitsee turvallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Se on paikka, jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita. Koti voi olla sekä paikka että mielentila. Koti voi olla yksiö kaupungissa, mummonmökki maalla tai lapsuudenkoti. Kaikilla toivoisi olevan turvallisen paikan, jossa on hyvä elää ja olla. Kotiin saavat tulla vieraat vain luvalla ja se nauttii kotirauhaa. Kotirauhalla voidaan viitata muuhun asumista häiritsevään tekoon, esim. metelöinti, esineiden heittely, häiritsevä yhteydenpito vaikka puhelinsoitoin. Kotirauhan rikkominen on rikos.

Äänet kuuluvat elämään

Kodin seinien sisällä tapahtuu asioita, jotka eivät aina näy ulospäin. Joskus kuuluvat. Naapuriin ja rappukäytävään voi toisinaan kuulua huutoa, itkua, raskaita askelia, pauketta tai vaikka naurua. Äänet kuuluvat elämään. Lapsen itku tai lemmikkien äänet ovat normaalia elämää, jotka voivat häiritä naapureita, mikäli äänet jatkuvat pitkään tai ajankohta on yö. Korona-aikana poliisi uutisoi kotihälytysten lisääntyneen. Osaltaan tämän selitti ihmisten oleilu kotona enemmän, jolloin kiinnitti tarkemmin huomiota omien seinien ulkopuolelta kantautuviin ääniin. Myös kodinsisäiset konfliktit ja väkivallanteot lisääntyivät.

joskus naapuruussopua koetellaan

Kyselyn mukaan usein samat asiat hiertävät eri asumismuodoissa. Vastanneet olivat kertoneet eniten naapuruussopua häiritsevän mm. äänekäs musiikki, tupakointi, roskakatoksen käyttö, pyykkitupa- asiat. Tilanteista närkästyneet naapurit olivat usein päätyneet jättämään kiukkuisia viestilappuja. Edellä mainitut tilanteet näkyvät meidän työssämme. Riita-asioiden lisäksi sovitteluun voivat päätyä myös asiat, jotka ovat edenneet poliisitutkintaan. Tällaisia voivat olla mm. kunnianloukkaus, laiton uhkaus, kotirauhan rikkominen, hallinnanloukkaus, salakatselu ja vahingonteko. Rajariidat, epäselvyydet teiden käytöstä tai puiden

Teksti: Katja Heinikoski, sovittelujohtaja, Vuolle Setlementti, Hyvinvointipalvelut/ Pohjois-Suomen sovittelutoimisto

kaadoista voivat päätyä sovitteluun. Sovitteluun päätyvän pahoinpitelyn taustalta on joskus keskusteluissa selvinnyt pitkään jatkunut riita esim. raja-aidasta.

Kohtaamisia ja keskusteluita

Meillä sovittelussa on kokemus, että mutkikkailtakin tuntuvat asiat voivat selvitä kohtaamalla ja puhumalla. Selvittämättömillä asioilla on usein tapana kasvaa ja kärjistyä. Saman pöydän ääressä keskustellessa ihminen saa kasvot ja osapuolet voivat kertoa vuorollaan oman näkemyksensä asiasta. Kaikille meille on tärkeää tulla asiassamme kuulluiksi. Sovitteluissa voidaan järjestää ennakkotapaamiset, joissa osapuolet voivat tulla sovittelijoiden kanssa keskustelemaan tapahtuneesta. Sen jälkeen voidaan edetä yhteistapaamiseen. Osapuolten kohtaaminen ja keskustelu voi oikaista ennakkoluuloja, auttaa ymmärtämään tilannetta ja muuttaa jatkossa tilannetta parempaan suuntaan, mikäli saavutetaan kaikkia osapuolia tyydyttävä lopputulos. Sovittelun jälkeen voidaan sopimusta seurata ja varmistaa, ovatko asiat toteutuneet sovitusti.

Suurin osa puhumattomista riidoista jää hiertämään naapureiden välille ja voi synnyttää uusia riitoja. Toisen käytöstä ja tekemistä voidaan

tulkita negatiivisella tavalla, mikä jatkaa negatiivista kierrettä ja vahvistaa sitä. Sovittelua voi aina kokeilla, sillä prosessiin lähteminen on vapaaehtoista ja on sitä kaiken aikaa. Sovittelun saa halutessaan keskeyttää. Parhaimmillaan sovittelemalla voi kuulla toisen näkemyksen asiaan ja löytää yhteisen ratkaisun. Jos asialle ei tehdä mitään, tilanne pysyy muuttumattomana tai pahenee entisestään. Harvat asiat muuttuvat itsestään.

sovittelu on vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta

Mahdollistamme ihmisille tilaisuuden sovitella erilaisia rikos- ja riita-asioita. Sovittelu on mahdollista koko Suomessa. Palvelu on asiakkaille vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta. Toiminta perustuu sovittelulakiin (1015/2015). Suurin osa sovittelualoitteista tulee poliisilta, mutta aloitteen voi tehdä myös suoraan sovittelutoimistoon nettisivujemme kautta.

taloyhtiö on helpompi purkaa kuin saada se savuttomaksi

tupakointi voi aiheuttaa taloyhtiössä haittaa muille asukkaille. asiaa voidaan yrittää ratkoa monella tavalla. helpoimmalla tavalla asia ratkeaa, jos keskustelu tuottaa lopputuloksen, jolla tupakoitsija voi jatkaa harrastustaan ilman naapurille aiheutuvaa häirintää.

Parveketupakointikielto oululaiseen taloyhtiöön jo vuonna 2017

Vuonna 2016 säädettiin tupakkalaki, mitä tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Lain mukaan taloyhtiö voi yhtiökokouksen päätöksellä hakea tupakointikieltoa taloyhtiön asuntojen parvekkeille. Eräässä oululaisessa taloyhtiössä parveketupakointi oli häirinnyt asukkaita jo jonkin aikaa. Keskustelut eivät olleet tuottaneet parveketupakoinnista kärsineille toivottua tulosta.

Lain tultua voimaan osakkaat esittivät heti vuoden 2017 alusta taloyhtiön hallitukselle, että parveketupakointikielto otettaisiin päätettäväksi yhtiökokoukseen. Näin osakkaiden toiveiden mukaisesti taloyhtiön hallitus myös toimi. Taloyhtiön asukkaita/osakkaita kuultiin kirjallisesti. Jo maaliskuussa taloyhtiön yhtiökokous käsitteli parveketupakoinnin kieltämistä. Vaikka yhtiökokous käsitteli kaikki yhtiöjärjestyksen mukaiset ja tupakointikieltoasian, niin kaikki saatiin päätettyä noin tunnissa. Parveketupakointikielto päätettiin hakea yksimielisellä päätöksellä.

Silloinen Oulun kaupungin lii-

kelaitosten johtokunta päätti valitusaikojen mentyä umpeen marraskuussa taloyhtiön parvekkeille tupakointikiellon. Tupakointikieltoa valvoi tuohon aikaan kaksi kaupungin virkamiestä, toinen joen eteläpuolen ja toinen joen pohjoispuolen taloyhtiöitä. Prosessi toimi niin, että jonkun huomatessa parvekkeella tupakointia ilmoitti siitä virkamiehelle, jonka oli tarkoitus tulla tarkistamaan tilanne. Tupakointi oli varmaan jo loppunut, kun virkamies olisi saapunut paikalle. Tämän toistuessa useamman kerran virkamies antaisi uhkasakon parveketupakoitsijalle. Taloyhtiöllä ei ollut muuta roolia, kuin seurata tilannetta sivusta. Onneksi tässä taloyhtiössä parveketupakointihäiriöt loppuivat vuonna 2017. Parveketupakoinnista ei tässä taloyhtiössä sen jälkeen ole keskusteltu.

Olin tuolloin epäuskoinen niin torson lain vaikutuksesta taloyhtiön parveketupakointiin. Olin väärässä. Niin tässä taloyhtiössä, kuin muissakin taloyhtiöissä, joissa parveketupakointikielto on päätetty, parveketupakointiongelmat ovat poistuneet tykkänään.

tupakansavun kulkeutuminen huoneistosta toiseen – tupakointikielto myös asuntoihin

Toinen haastavampi tupakoinnin aiheuttama häiriö on tupakansavun kulkeutuminen naapurin huoneistoon huoneiston sisällä tupakoinnin seurauksena. Vuokranantaja pystyy vuokrasopimuksella kieltämään vuokralaista tupakoimasta parvekkeella ja huoneiston sisällä. Osakkaan huoneiston sisällä tupakointiin taloyhtiön on jo vaikeampi puuttua.

Tupakoiva osakas tai taloyhtiö voivat yrittää rakenteellisesti estää tupakansavun kulkeutumisen naapureiden asuntoihin. Tämä on toimenpiteenä haastava ja kalliskin. Taloyhtiö voi hakea huoneistolle tupakointikieltoa, jos varsin tiukat ehdot täyttyvät.

tupakointikielto yhtiöjärjestykseen

Yksi mahdollinen keino yrittää kieltää asuinhuoneistojen sisällä tupakointi on lisätä kielto yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestysmuutos vaatii kuitenkin kaikkien osakkaiden suostumuksen.

Teksti: Pasi Orava, Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi hallituksen jäsen, isännöintivaliokunnan puheenjohtaja, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, taloyhtiön hallitusammattilainen.

Pasi Orava

Eräässä isohkossa oululaisessa taloyhtiössä päätettiin pitkien pohdintojen ja erilaisten toimenpiteiden jälkeen lähteä muuttamaan yhtiöjärjestystä. Kevään 2022 yhtiökokouksessa päätettiin tehdä päätös huoneistojen tupakointikiellon lisäämisestä yhtiöjärjestykseen. Kaikki yhtiökokouksessa paikalla olevat osakkaat kannattivat yhtiöjärjestysmuutosta ja usealta muulta osakkaalta oli suostumus saatu. Toukokuun lopussa hallitus totesi suostumustilanteen olevan niin hyvä, että hallitus isännöitsijän kanssa päätti yrittää saada lopuiltakin osakkailta suostumuksen yhtiöjärjestysmuutokseen. Kaikkien osakkaiden yhteystiedot eivät olleet ihan ajan tasalla. Osa osakkaista asui eri puolilla Suomea ja maailmaa. Sitkeällä työllä ja yrittämisellä kaikkien suostumus yhtiöjärjestysmuutokseen saatiin. Vuoden 2022 lopussa taloyhtiö on savuton.

Kaikkiin uusien taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tulisi kirjata taloyhtiön savuttomuus. Tämä yhtiöjärjestyksen kohta voidaan sen jälkeen enemmistöpäätöksellä poistaa. Vanhoihin taloyhtiöihin yhtiöjärjestyksen savuttomuus voidaan päättää

vain kaikkien suostumuksella. Tupakoinnin on katsottu olevan niin suuri perusoikeus, että taloyhtiö voidaan purkaa yhtiökokouksen

80 prosentin enemmistöpäätöksellä, mutta taloyhtiön savuttomuuteen vaaditaan 100 prosenttinen osakkaiden suostumus.

toiminta-alueemme parveketupakointikiellot taloyhtiöissä marraskuussa 2022

Oulun seutu: Oulu 55 (vireillä 3 parveketupakointikieltohakemusta + 1 hakemus, joka koskee tupakointikieltoa huoneistossa, ensimmäinen Oulussa) Kempele 6 Tyrnävä 1

Meri-Lapin alue (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio): Kemi 3 Keminmaa 1 Tornio 5 (+ 1 vireillä)

Peruspalvelukuntayhtiö Kallio: Nivala 1

Kainuun kunnat: Kajaani 1 Suomussalmi 1

Ympäristöpalvelu Helmi, alueella ei tupakointikieltoja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne, alueella ei tupakointikieltoja

Kuva Johanna Laitala

iljettäviä, haitallisia...

monimuotoinen luonto tulee toisinaan liian lähelle. Taloyhtiössä jokaisen asukkaan on hyvä pitää silmät ja korvat auki, jotta tuhohyönteiset ja jyrsijät eivät pääse leviämään. Tuholaiset voivat aiheuttaa terveyshaittoja ihmiselle ja vahinkoja kiinteistön rakenteisiin.

Rotta eli isorotta on kaupunkialueilla yksi tavallisimmista tuhoeläimistä ja työllistää eniten myös tuholaistorjuntaan erikoistuneita yrityksiä. Isorotan esiintymistä Jyväskylän kaupungin alueella selvittänyt Pauli Linna havaitsi ympäristöteknologian opinnäytetyönsä kyselytutkimuksessa, että rottahavaintojen lukumäärät ovat vuosittain suunnilleen kolminkertaistuneet vuodesta 2018 heinäkuun 2020 loppuun asti.

Rottien määrää kaupungeissa on vaikea arvioida, mutta on esitetty, että pelkästään Helsingissä olisi satoja tuhansia rottia.

– Viime vuonna meillä oli Oulun seudulla reilu tuhat jyrsijöihin liittyvää torjuntakäyntiä, joista rottien osuus oli noin puolet. Jyrsijöiden

osuus kaikista torjuntakäynneistä oli ylivoimaisesti suurin, kertoo Anticimex Oy:n myyntineuvottelija Krista Korva.

Rotta viihtyy siellä missä ihminenkin, koska yhdyskuntajätteestä jää aina syötävää siimahännälle.

– Kun koronapandemian aikana ihmiset jäivät etätöihin, jätepisteet täyttyivät tavallista nopeammin. Auki jääneet kannet tarjosivat rotille pääsyn katetun pöydän ääreen. Tosin ne voivat myös jyrsiä tiensä jäteastioihin, Korva huomauttaa.

Korvan mukaan läheskään kaikki ihmiset eivät oivalla, mitkä tekijät voivat ylläpitää ja vahvistaa rottakantaa.

– Lintujen ruokinnassa on holtittomuutta. Lintuja ei saa ruokkia maahan ja ruokintapisteen tulee olla noin kahden metrin korkeudella metalliputken nokassa.

Taloyhtiöissä jokaisen asukkaan olisi hyvä tunnistaa tuholaisten jäljet. Pihan kevätsiivouksen yhteydessä on hyvä katsella, onko rakennuksen ulkopuolella merkkejä rottien liik-

keistä. Jos talon seinusta on kraatterimainen, se voi olla merkki rottien kaivuutöistä. Myös jyrsityt reiät rakenteissa kielivät siitä, että rottia tai muita jyrsijöitä on liikkeellä.

– Rottakantaa rajoitetaan pääasiassa loukuilla. Torjunta-aineiden ongelmana on, että jyrsijä saattaa kuolla kiinteistön rakenteisiin. Uutena keinona ovat erilaiset älyloukut, joissa voidaan hyödyntää lämpö- ja liiketunnistimia, kameroita ja langatonta tiedonsiirtoa. Suomessa Anticimex pyydysti viime vuonna Smart-loukuilla noin 140 000 jyrsijää.

Rottien lisäksi metsämyyrät ja -hiiret pyrkivät syksyisin rakennusten lämpöön. Jyrsijät voivat aiheuttaa tuhoja jyrsimällä rakenteita. Lisäksi ne voivat levittää salmonellaa ja myyräkuumetta.

lutikat kulkevat tavaroiden mukana Erilaiset tuhohyönteiset ovat kautta aikojen olleet vitsaus ihmisasumuksissa. Tällä hetkellä sisätiloissa eni-

Teksti: Timo Sillanpää, Johanna Laitala. Kuvat: Anticimex Oy

ten torjuntatoimenpiteitä aiheuttaa lutikka eli seinälude.

– Vuonna 2006 lutikoiden torjuntamäärä oli vuodessa sama kuin nykyisin kahdessa viikossa. Lutikoiden yleistyminen on seurausta siitä, että ihmiset liikkuvat yhä enemmän. Noin 95 prosenttia lutikoista ”matkustaa” paikasta toiseen ihmisten ja tavaroiden mukana, Korva sanoo.

Lutikkaongelman voi saada myös hankkimalla huonekaluja kirpputoreilta tai sosiaalisen median roskalava-ryhmistä.

– Suosittelemme tarkastamaan lutikoiden varalta kotiin tulevat huonekalut, niin uudet kuin käytetyt, Korva vinkkaa.

Lutikoiden suhteen taloyhtiöissä pitää Korvan mukaan olla nollatoleranssi. Jos yksikin asukas havaitsee lutikan, on asiasta ilmoitettava välittömästi isännöitsijälle tai taloyhtiön hallitukselle.

Paperitoukka vai sokeritoukka?

Sokeritoukat ovat kerrostalojen asukkaille tuttu vitsaus ja niistä on vaikea päästä eroon. Keskikokoisessa asuinkerrostalossa torjunta maksaa noin 2 000 euroa, mutta takeita lopputuloksesta ei voi antaa.

Paperitoukka muistuttaa sokeritoukkaa, mutta on hieman suurempi. Paperitoukan tunnistaa parhaiten siitä, että sen takapäässä on kolme pitkää sukasta. Muun muassa pahvilaatikoiden ontoissa käytävissä paikasta toiseen matkustavat paperitoukat ovat yleistyneet verkkokaupan myötä. Se selviytyy myös kuivissa olosuhteissa toisin kuin sokeritoukka, joka on kosteiden ja lämpimien olosuhteiden asukki.

leviää vähitellen koko kiinteistöön putkistoja, hormeja ja porraskäytäviä pitkin. Niitä voi kulkeutua kiinteistöön myös kirpputoreilta.

– Riittävä ennakkoselvitys asukaskyselyn kautta on hyvä tapa aloittaa torjunnan suunnittelu. Haittoja aiheuttaa nimenomaan vyöturkiskuoriaisen toukka, joka tuhoaa tekstiilejä, Korva kertoo.

Tavallisia riesoja lämpimään vuodenaikaan ovat pesiään rakentelevat muurahaiset ja ampiaiset.

siivekkäät kiusaavat varsinkin pesimäaikana

–

Lutikat leviävät asunnosta toiseen putkien ja johtojen läpivientien kautta. Eräässä kiinteistössä lutikat olivat ehtineet levitä seitsemään asuntoon ja niiden hävittäminen maksoi taloyhtiölle noin 10 000 euroa.

Korvan mukaan myös torakoita hävitetään säännöllisesti, mutta tilastojen kärkipäässä nämä keittiöissä, vessoissa ja kylpyhuoneissa viihtyvät hyönteiset eivät ole viime aikoina olleet. Russakka eli saksantorakka on Suomen yleisin torakkalaji.

Vyöturkiskuoriainen on haasteellinen torjuttava ammattilaisillekin, sillä se viihtyy pimeissä koloissa ja

Linnut voivat aiheuttaa monenlaista päänvaivaa kaupunkiympäristössä. Ulkona lokki, naakka, varis ja pulu eli kesykyyhky voivat sotkea kattoja ja seiniä ulosteillaan, repiä erilaisia materiaaleja, levittää loishyönteisiä ja käyttäytyä pesimäaikaan ihmisiä kohtaan aggressiivisesti.

– Puluongelmasta kärsivien on muistettava, että lintu on rauhoitettu 10.3.–31.7. eli tuolloin emme pääse tekemään mitään torjuntatoimenpiteitä, Korva huomauttaa.

vai molempia?

torjunnan tarve tulee terveydensuojelulaista

Anticimexin myyntineuvottelija Krista Korva on huomannut, että tuholaisten esiintyminen on toisinaan arka asia taloyhtiössä. Asukkaiden pitäisi ilmoittaa välittömästi kaikista hyönteisiin ja jyrsijöihin liittyvistä havainnoista taloyhtiön hallituksen edustajalle tai isännöitsijälle, jotta torjunta voidaan aloittaa eivätkä otukset pääse leviämään.

– Ensin täytyy tunnistaa, mistä lajista on kyse. Kaikkia hyönteisiä ei tarvitse torjua. Osa hyönteisistä kuuluu luontoon ja suurin osa on vaarattomia. Joskus sisällä oleva hyönteinen on vain lentänyt ikkunasta sisään. Mutta toistuvat ja runsaat esiintymät kertovat ongelmasta, Korva huomauttaa.

ennaltaehkäisyä ja torjuntaa

Tuhoeläimet aiheuttavat nimensä mukaisesti tuhoa. Sokeritoukan tyyppiset vieraat ovat lähinnä iljettäviä, mutta monet hyönteiset voivat levittää tauteja ja pilata elintarvikkeita. Jyrsijät voivat aiheuttaa jopa tulipaloja ja sähkökatkoksia, kun ne iskevät hampaansa sähköjohtoihin.

– Terveydensuojelulain 26 pykälässä sanotaan selvästi, että asunnossa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.

Tuhoeläintorjunnan kaksi keskeistä kulmakiveä ovat ennaltaehkäisy ja torjunta. Ennaltaehkäisyllä pyritään vähentämään tuholaisille suotuisia olosuhteita ja tekemään rakenteellisia muutoksia. Tähän voi jokainen asukas osallistua.

– Tuholaisten käyttäytyminen keskittyy ravinnonhankintaan ja lisääntymiseen. Näiden tarpeiden ymmärtäminen antaa eväitä ennaltaehkäisyyn. Asunnon yleinen puhtaus, lattiakaivojen pitäminen siistinä, kuiva-aineiden säilyttäminen kannellisissa muovirasioissa ja läpivientien tiivistäminen ovat esimerkkejä

keinoista, joilla tuholaisille suotuisia olosuhteita voi vähentää.

Korvan mukaan hyönteisten hävittämiseen käytettävät torjunta-aineet ovat nykyisin varsin vaivattomia käyttää. Ammattilaisen tekemän käsittelyn jälkeen suosituksena on, että asunnossa ei oleskeltaisi pariin tuntiin.

Jos tuholaisongelma on vain yhdessä asunnossa, vastuu tuholaisten hävittämisestä on asukkaalla. Jos tuholainen on levinnyt kiinteistössä laajemmalle, taloyhtiö ottaa ohjat käsiinsä.

– Kunnat eivät kanna vastuuta torjunnasta yksittäisissä taloyhtiöissä. Tosin terveystarkastaja voi terveydensuojelulain mukaan kehottaa tai jopa velvoittaa taloyhtiötä torjuntatoimenpiteisiin, jos siihen on aihetta, Korva huomauttaa.

– Kun yhden taloyhtiön tontilla on merkkejä rotista, pitäisi selvittää tilanne lähinaapureissa. Lopputulos on parempi, jos pystytään hävittämään kerralla suurempi populaatio.

Esimerkiksi Vaasassa kaupunki on torjunut rottia julkisin varoin keskusta-alueella. Torjuntaa tehtiin myös viemäreissä.

– Arvioiden mukaan viemäreissä on rottia 10–20 % alueella asuvien ihmisten määrästä. Sen vuoksi ruokajätteitä ei pitäisi kaataa viemäriin. Niiden oikea osoite on kannellinen biojäteastia.

Yleisimmät tuholaiset

• Jyrsijät (rotta, metsähiiri, metsämyyrä, kotihiiri)

• Lutikka eli seinälude

• Torakka

• Mauriainen (sokerimuurahainen)

• Sokeritoukka ja paperitoukka

• Ampiainen

• Tekstiilituholaiset (kuoriaiset, perhoset)

• Elintarviketuholaiset (kuoriaiset, perhoset)

• Linnut (pulut, lokit)

Vaikeatkin selätetään

olemme eläneet jo pitkään hyvin poikkeuksellista ajanjaksoa. Turvallisuuden tunnettamme on koeteltu kovalla kädellä ensin koronapandemian, sitten kiristyneen maailmantilanteen myötä. Pitkään jatkuva epävarmuus sekä huoli omasta ja läheisten turvallisuudesta ovat omiaan kuormittamaan kriisinsietokykyämme. Kaikesta huolimatta kohtaamme erilaisia kriisejä ja häiriötilanteita itse asiassa melko usein. Liki viikoittain saamme lukea lehtien palstoilta, kuinka jossain päin maata kerrostalon huoneistossa roihuaa tulipalo, ja lähes joka syksy voimakkaat myrskyt saavat aikaan alueellisesti sähkönjakelun häiriöitä. Tällaisia tilanteita kutsutaan normaaliolojen häiriötilanteiksi. Näistä häiriötilanteista selvitään usein tavanomaisin viranomaistoimenpitein ja voimavaroin. Erityisen poikkeavat ja vakavat häiriötilanteet, jollaiseksi koronapandemiakin osoittautui, voivat sen sijaan vaatia tilanteen hallitsemiseksi normaalia voimakkaampien keinojen käyttöä, tarvittaessa jopa poikkeusolojen julistamista.

Keskeistä on uhkatilanteiden ja niiden vaikutusten arviointi

Olivatpa kyseessä sitten tavanomaiset häiriötilanteet tai tavanomaista vakavammat uhkatilanteet, korostuu kaikissa niissä hyvän varautumisen rooli. Varautumisessa keskeistä on uhkatilanteiden ja niiden vaikutusten arviointi. Jotta pystyisimme varautumaan, on ensin tunnistettava sellaiset häiriötilanteet, jotka tapahtuessaan voivat merkittävästi vaikeuttaa jokapäiväistä elämäämme. Riittävin etukäteisvalmisteluin ja -suunnitelmin, kouluttautumalla

häiriötilanteet yhdessä varautumalla

Useimmissa suojautumista vaativissa häiriötilanteissa parhaan suojan muodostaa oma koti, olipa kyseessä sitten keskusta-alueen kerrostasoasunto tai haja-asustusalueella sijaitseva omakotitalo. Asumismuodosta ja asuinpaikasta riippumatta jokaisen meistä on hyvä varautua selviytymään itsenäisesti jonkin aikaa esimerkiksi pitkittyneen sähkökatkon varalta. 72 tunnin varautumissuositus kehottaa varaamaan vähintäänkin ruokaa, puhdasta vettä sekä välttämättömiä lääkkeitä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Lisäksi kotona on syytä pitää varalla mm. paristokäyttöisiä taskulamppuja, radio, varavirtalähteitä sekä mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia lämmitys- ja ruoanvalmistuskeinoja. suojautumistoimiin vasta viranomaisen suojauskehotuksen jälkeen

Teksti: Anna Mattila, vt. valmiuspäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos Kuva: Marko Talus

seen vaihtelevat häiriötilanteen luonteen ja vakavuuden mukaan. Nopein keino väestön varoittamiseen on vaaratiedotteen antaminen radion sekä tarvittaessa television ja nykyisin myös 112-sovelluksen kautta. Ulkona liikkuvaa väestöä voidaan varoittaa yleisellä vaaramerkillä sekä tarvittaessa väestöhälyttimien kuuluvuusalueen ulkopuolella ajoneuvoihin kiinnitetyillä liikuteltavilla hälyttimillä. Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina myös vaaratiedote. Muut viranomaistiedotteet, mediatiedotteet sekä sosiaalisen median kanavat täydentävät väestön varoituskokonaisuutta. Tarvittaessa varoituskeinona käytetään perinteistä ovelta ovelle -menetelmää, jossa varoitus välitetään suullisesti tai varoitettavia kohteita laputtamalla.

Yhdessä selviämme

sekä harjoittelemalla pystymme vastaamaan häiriötilanteisiin ja vähentämään niiden aiheutuvia haittoja.

Väestönsuojia ja 72 tunnin varautumissuositus

Kulunut vuosi tapahtumineen on saanut monet meistä mietteliääksi ja pohtimaan omaa varautumistaan uusin silmin. Väestönsuojeluun liittyvät kysymykset ovat nousseet erityiseen keskiöön. Erityisesti väestönsuojiin, niiden kuntoon ja suojapaikkojen riittävyyteen liittyvät huolet ovat korostuneet. Viranomaisen tehtävänä on huolehtia väestön varoittamisesta ja suojaamista erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa.

Mikäli omaan kotiin suojautuminen ei uhkatilanteessa viranomaisen tekemän arvion mukaan ole riittävä suojautumiskeino, voi kyseeseen tulla tarve väestön evakuoinneille tai väestönsuojiin suojautumiselle. Riippumatta suojaamistavasta, on hyvä muistaa, että toimivaltaiset viranomaiset vastaavat aina väestönsuojaamistoimenpiteistä. Suojautumistoimiin ryhdytään vasta viranomaisen annettua suojautumiskehotus sekä siihen liittyvä muu ohjeistus. Viranomaisviestintä häiriötilanteessa

Häiriötilanteisiin liittyvä väestön varoittaminen ja toimintaohjeiden antaminen ovat keskeinen osa viranomaisen työtä ja häiriötilanteiden hallintaa. Keinot väestön varoittami-

On luonnollista, että turvallisuustilanteen muutokset aiheuttavat kansalaisissa paljon huolta ja kysymyksiä. Toimivaltaisten viranomaisten tehtävänä on toimia välittömästi häiriötilanteen ilmetessä sekä vähentää tilanteesta väestölle ja yhteiskunnalle aiheutuvaa haittaa. Jokainen meistä voi tukea osaltaan viranomaisten työtä. Kohdatessamme yhteiskunnan turvallisuutta koettelevia häiriötilanteita voimme yksinkertaisin keinoin, kuten pelastussuunnittelulla, kotivaran ylläpidolla, ensiapu- ja alkusammutustaidoilla sekä väestönsuojan kunnossapidolla, edistää kriiseistä selviytymistä. Häiriötilanteissa on hyvä huomioida myös omat läheisemme sekä naapurustomme: onko kaikki hyvin ja voisimmeko tehdä jotain heidän hyväkseen tukeaksemme häiriötilanteesta selviytymistä.

Kysy – me vastaamme

1. milloin hallituksen jäsen voi joutua vahingonkorvausvastuuseen?

Hallituksen jäsen on toiminnastaan vastuussa yhtiölle, osakkeenomistajille ja muille henkilöille. Vastuun arvioinnissa otetaan huomioon se, että hallituksen jäsenet eivät useinkaan ole ammattimaisia toimijoita, ja myös se, miten mahdollisesti isännöitsijä ja muut tahot ovat asiassa toimineet.

Hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että hallituksen jäsen/jäsenet tahallaan/huolimattomuudesta tekevät urakkasopimuksen, joka ylittää remontin budjetin huomattavasti tai hyväksyy perusteettomia laskuja.

Hallituksen jäsenen on korvattava osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutunut vahinko, jos hallituksen jäsen on rikkonut asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestyksen määräystä. Hallituksen jäsen voi joutua vastuuseen, jos esimerkiksi osakkeenomistajalle aiheutuu vahinkoa sen seurauksena, että yhtiön ko. huoneistossa suorittaman korjauk-

sen valvontaa ei ole riittävällä tavalla järjestetty. Hallituksen jäsen voi olla vastuussa ulkopuoliselle henkilölle aiheutuneesta vahingosta, jos on kyse esimerkiksi virheellisten tilinpäätösasiakirjojen esittämisestä.

Edellä kuvattu hallituksen jäsenen korvausvastuu koskee vain vahinkoa, joka on aiheutunut henkilön toimiessa hallituksen jäsenenä. Jos hallitukseen kuuluva osakkeenomistaja esimerkiksi laiminlyö oman huoneistonsa kunnossapidon, tästä aiheutunutta vahinkoa arvioidaan hallituksen jäsenen vastuusäännösten sijaan osakkeenomistajan vastuun perusteella.

Taloyhtiöiden on hyvä varmistaa, että sillä on voimassa oleva hallituksen vastuuvakuutus, ja sen vakuutusturvamäärä on riittävä.

Kalle Pyrhönen, asianajaja, varatuomari

2. asukas ilmoittaa isännöitsijälle, että asunnossa on sisäilmaongelma. isännöitsijä ja hallitus haluavat päästä tarkastamaan tilanteen. asukas kuitenkin kieltää pääsyn huoneistoon muilta, kun kuntotutkijalta. mikä neuvoksi?

s atu e skola, asianajaja, varatuomari

Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä tai näiden valtuuttamalla henkilöllä on oikeus päästä osakehuoneistoon, kun se on tarpeen osakehuoneiston kunnon tai hoidon valvomiseksi tai osakehuoneistossa suoritettavan kunnossapito- tai muutostyön suorittamiseksi tai valvomiseksi. Käynti osakehuoneistossa on järjestettävä osakkeenomistajalle ja osakehuoneiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu sitä estä.

Tässä tapauksessa kyse ei ole kiireellisestä työstä, ja käynnistä tulee

keskustella ja sopia osakkaan tai asukkaan kanssa. Mikäli sopivasta ajasta ei päästä yhteisymmärrykseen, taloyhtiö ilmoittaa ajan, jolloin käynti tapahtuu. Laissa ei ole määritetty sitä, kuinka kauan ennen käyntiä ilmoitus tulisi antaa, mutta viikkoa voitaneen pitää riittävänä.

Mikäli osakas tai asukas kieltää tai estää huoneistoon pääsyn, on hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä oikeus saada poliisilta virka-apua huoneistoon pääsemiseksi. Asiassa tulee kuitenkin huomioida se, että virka-avun saanti jää aina poliisin har-

Tapahtumakalenteri

tulevia lähitapahtumia keväällä 2023

OULU Asukaskyselystä kohti taloyhtiöstrategiaa – 4.1. klo 16.30

OULU Ilmastoviisas taloyhtiö – 17.1. klo 13.00

kintaan. Mikäli poliisin virka-apua saadaan, taloyhtiön on syytä kutsua paikalle myös lukkoseppä siltä varalta, että oven lukitus joudutaan murtamaan.

Taloyhtiöllä on oikeus periä virka-apuun turvautumisesta aiheutuneet kustannukset osakkaalta tai asukkaalta. Lisäksi tulee huomioida se, että huoneistoon pääsyn estäminen voi aiheuttaa osakkaalle tai asukkaalle muunkin korvausvelvollisuuden yhtiötä tai toista osakasta kohtaan.

OULU Korjaushanke kirjanpidossa ja verotuksessa, ammattilaisille – 21.3. klo 14.00

OULU Hallituksen jäsenen talouskurssi – 21.3. klo 17.00

KEMI Hallitus ja ratkaisun avaimet– 19.4. klo 17.00

Vuoden ensimmäiset puheenjohtajaklubit - jäsentaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien keskustelufoorumi Raahen puheenjohtajaklubi 1/2023 - 16.1. klo 17.00 Ylivieskan puheenjohtajaklubi 1/2023 - 24.1. klo 17.00 Oulun puheenjohtajaklubi 1/2023 - 30.1. klo 17.00

Myös webinaareja tulossa paljon vuodelle 2023. Seuraa tapahtumakalenteriamme! Lisätiedot ja ilmoittautuminen pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat meri-lappi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi 4-2022

JÄSENPALVELUT

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi on pohjoispohjalaisten ja kainuulaisten taloyhtiöiden etujärjestö. Yhdistyksemme on perustettu 1906. Meillä on tällä hetkellä yli 1 400 jäsenyhtiötä. Olemme osa Suomen Kiinteistöliittoa.

Maksuttomat jäsenpalvelut tarjoamme

• Hallituksen jäsenille ja varajäsenille, isännöitsijöille sekä toiminnan- ja tilintarkastajille

Jäsenmaksuun sisältyvinä palveluina taloyhtiö saa

• Neuvontaa laki-, talous-, tekniikka- ja energiakysymyksissä puhelinpalveluna

• Ajankohtaista tietoa uutiskirjeissä, jäsenlehdessä ja Suomen Kiinteistölehdessä

• Kattavat nettisivut ja jäsensivut sekä omat kotisivut taloyhtiölle

• Koulutusta ja tapahtumia

• Työsuhdeneuvontaa Kiinteistötyönantajat ry:ltä

• Osallistumisoikeuden puheenjohtajaklubiin

• Webropol asukaskyselytyökalu

• Palvelututka

• Kokoustilat maksutta käyttöön (Kirkkokatu 53 alakerta)

Lisäksi taloyhtiö saa:

• Jäsenalennuksia yritysten tuotteista ja palveluista

• Jäsenhintaan tilattavia toimeksiantoja ja kirjallisia lausuntoja

Johanna Laitala, toiminnanjohtaja neuvontapalvelut, edunvalvonta, media, viestintä 040 149 8398 johanna.laitala@kiinteistoliitto.fi Merja Kokko, järjestösihteeri jäsenrekisteri, laskutus, tapahtumat, osoitteenmuutokset 040 485 4311 merja.kokko@kiinteistoliitto.fi

Voit myös varata keskusteluajan toimistolle / TEAMS-keskustelu Kirkkokatu 53, 90100 Oulu Palvelemme arkisin klo 9–15 pohjois-suomi.kiinteistoliitto.fi pohjois-suomi@kiinteistoliitto.fi

Sovithan käyntisi ennakkoon. Varmistat että tapaat juuri haluamasi henkilön.

044 762 5000 I www.isannointivuorma.fi

Alasintie 10 E 90400 Oulu puh. 08 4152 5000

OP Koti Pohjoinen isännöinti –helppoa, läpinäkyvää ja luotettavaa. Pyydä tarjous isännöinnistä op-koti.fi/isannointi OP Koti Pohjoinen Oy LKV, Isokatu 14, 90100 Oulu Puhelin: (08) 349911

Enemmän tilaa elämälle. www.lumon.