Vaasan kaupungin asukaslehti 01/2021

Osallistumalla omannäköinen arki s. 12

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Auttamisen ilosta saa voimaa kriisin keskellä s. 8 Vähänkyrön patikkareitit kunnostettiin talkoilla s. 18 Vaasan kaupungin asukaslehti 01/2021

Asukaslehti 01/2021

4

Vaikuta arkeesi ja Vaasan tulevaisuuteen

10 ”

Hanke on mahtava lähimatkailuvaltti!

18

7

20 Briefly in English

3

Pääkirjoitus

3

Kysyimme

4

VAIKUTA ARKEESI JA VAASAN TULEVAISUUTEEN

6

Asiakirjahallinto on tärkeä osa kaupungin päätöksentekomenettelyä

7

Asukkaat antoivat Vaasan seudun joukkoliikenteelle nimen Lifti

8

Auttamisen ilosta saa voimaa kriisin keskellä

9

Lyhyesti

10

Eteläisen kaupunginselän reitti on upea lähimatkakohde

12

Osallistumalla omannäköinen arki

14

Mikään asia ei ole liian pieni kysyttäväksi

16

Asukkaat äänestivät – Mussorintiestä tulee pihakatu

18

Vähänkyrön patikkareitit pistetään kuntoon

19

Monesta toimijasta syntyy sopiva soppa

20

Briefly in English

Päätoimittaja: Leena Forsén / Toimitus: Minna Jarva, Johanna Jussila, Heli Masa, Eevamaria Paasikari, Ilari Rautiainen, Susanna Saari, Eliina

Salmela, Jenni Tuliniemi / Kielenkäännökset: Vaasan kaupungin kielenkääntämö / Kannen kuva: Mikael Matikainen / Layout: Mikael Matikainen, Vaasan kaupungin graafiset palvelut / Paino: Arkmedia oy / Painos: 53 300 kpl / Paperi: UPM Star Silk H 80g (PEFC™ & FSC® -sertifikaatit) / Julkaisija ja kustantaja: Vaasan kaupunki, PL 3, 65101 Vaasa, www.vaasa.fi / Issn (painettu): 1459-6016 / Issn (verkkolehti): 1459-6032 / Palaute: feedback.vaasa.fi / Seuraava asukaslehti ilmestyy marraskuussa 2021 fb.com/vaasankaupunki

2

@vaasavasa

@vaasavasa

youtube.com/cityofvaasa

pinterest.com/vaasa

linkedin.com/company/city-of-vaasa

Kysyimme

Ihmiset ja sujuva arki tekevät päivistä parempia Eliina Salmela

Pääkirjoitus

Sinä päätät, kuka päättää -vai annatko muiden päättää?

Johanna Laitalainen

Kysyimme kolmen lapsen äidiltä, automuseon aktiivilta ja kaupunginorkesterin klarinetistilta, mitkä asiat ilahduttavat ja tekevät arjesta onnellista.

1. Mistä asiasta tulit viimeksi iloiseksi?

2. Mistä asioista onnellinen arki koostuu?

3. Ketä aiot ilahduttaa seuraavaksi ja miten?

MINKÄLAISESSA KAUPUNGISSA sinä haluat asua, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, mihin asioihin haluat vaikuttaa? Kaupunki on yhtä kuin sen asukkaat, me olemme Vaasan sydän ja pulssi. Päätökset yhteisistä asioista on kuitenkin keskitettävä tiiviimmälle joukolle, jotta päätöksiä pystytään tekemään. Jokainen asukas saa, ja jokaisen pitäisi olla kuitenkin mukana valitsemassa nämä henkilöt. Äänestysaktiivisuudessa on parannettavaa, ja tämä johtuu ehkä siitä, että osa päätöksistä saattaa tuntua kaukaisilta, ne eivät kosketa asukkaiden arkea.

Mutta kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenet sekä lautakuntien luottamushenkilöt tekevät paljon monien arkeen konkreettisesti vaikuttavia päätöksiä, kuten juodaanko päiväkodeissa ja kouluissa luomumaitoa vai tavallista maitoa, millä perusteella jäätelökioskien paikat jaetaan yrittäjille ja tuleeko sisäsatamaan yleisövessa. He päättävät myös siitä, täytyykö jossain kaupunginosassa luopua jostain lähipalvelusta, jotta jokin toinen asukkaille tärkeä palvelu vahvistuu.

Päätökset ovat usein vaikeita, koska niissä on otettava aina huomioon kaupungin toiminta kokonaisuutena ja ymmärrettävä päätösten seuraukset.

Huomaan oman äänestyskäyttäytymiseni muuttuvan kulloisenkin elämäntilanteen mukaan. Opiskelijana äänestin opiskelijoiden ja nuorten asioita ajavaa ehdokasta. Tällä kertaa ääneni saa ehdokas, joka ymmärtää ruuhkavuosissa pyristelevän arkea ja tarpeita kaupungin palveluiden suhteen. On tärkeää, että päättäjinä on eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, ja tämä toteutuu vain, jos myös eri ikäiset ja eri elämäntilanteessa olevat ihmiset äänestävät.

Kuntavaalit siirtyivät koronan takia, ja siksi vaasalaiset ehdokkaat eivät ole mukana tässä lehdessä, kuten olimme suunnitelleet. Mutta kun on vaalien aika, ota selvää ehdokkaista ja muista käyttää äänesi! Vain siten voit vaikuttaa siihen, että päätöksenteossa on mukana ihminen, joka ajaa juuri sinulle tärkeitä asioita!

Miina Korpilähde Vaasa

1

Ajoin Sundomista kaupunkiin päin, ja auringonpaisteessa kylpevä merenjää oli tosi kaunis.

2

Siitä, että kaikki perheessä ovat terveitä ja arki rullaa sujuvasti. Arjesta tekee helpompaa se, että lasten koulu, harrastuspaikat ja palvelut ovat lähellä.

3

Avomiestä voisin ilahduttaa yllätyssiivoamalla.

Keijo Kiuru Vaasa

1

Postissa tuli kalenteri Lahdesta, missä oli kuvia ystäväni vauvasta. Se oli mukava lisä kaikkien autokalentereitteni joukkoon.

2

Kun päivän ohjelma sujuu ilman kommelluksia siten, kuten olen sen suunnitellut.

3

Sisareni poikaa tupaantuliaislahjalla, ehkäpä kirjalla.

Eneko Iriarte Vaasa

1 2

Tapaan pitkästä aikaa Espanjassa asuvan perheeni.

Perusasioista: on terve, saa ruokaa syödäkseen ja on paikka, missä asua. Siitä, että on rakkaita ihmisiä ympärillä ja myös osaa arvostaa näitä hyviä asioita.

3

Yritän ilahduttaa läheisiäni ja tapaamiani ihmisiä joka päivä näyttämällä, että välitän heistä.

Tietoa VAALEISTA vaasa.fi/vaalit

LEENA FORSÉN viestintäpäällikkö

ASUKASLEHTI 01/2021

3

KEHITTYVÄ VAASA

Äänestämällä kerrot, minkälaisten arvojen ja linjausten mukaan toivot kaupungin kehittyvän

Kuntavaalit on hyvä hetki miettiä, mitä haluaa edistää tulevaisuudessa, sanovat Marjo Mäki-Krekola ja Suvi Aho.

SUVI AHO

Mitä päätöksiä valtuusto on esimerkiksi tehnyt?

4

30.5.2017

13.11.2017

23.4.2018

WASA STATION –hanke

KAUPUNKISTRATEGIA vuosille 2018-2021

UUSI LAIVA Merenkurkun liikenteeseen

Vaikuta arkeesi ja Vaasan tulevaisuuteen Minna Jarva

Christoffer Björklund

Kuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöt muun muassa kaupunginvaltuustoon, joka käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa.

Vaalitulos vaikuttaa seuraavana neljänä vuotena siihen, millaisia päätöksiä kaupungissa tehdään palveluista, rakentamisesta ja taloudesta. Kuntavaalit järjestetään näillä näkymin kesäkuussa.

K

untavaaleissa asukkaat valitsevat demokraattisesti äänestämällä joukostaan ihmiset, jotka tekevät asuinkuntaa koskevat päätökset. Jokaisen asukkaan ääni on yhtä painava.

Toisaalta äänestämättä jättäminen lisää muiden äänien painoarvoa.

— Vaalit ovat hyvä ajankohta miettiä, millaista kaupunkielämää haluaa itse edistää tulevaisuudessa. Vaalikone voi olla näppärä apu oman ehdokkaan valinnassa ja omien ajatusten selkiyttämisessä.

Lisäksi puolueiden ja ehdokkaiden sivuilta löytyy paljon tietoa sitä etsiville. Yhdellä äänestysteolla jokainen meistä pystyy vaikuttamaan kotikaupungin asioihin usean vuoden ajan, kertoo Vaasan kaupungin

osallistumisohjelmasta vastaava aluepalvelupäällikkö Suvi Aho.

Vaalitulos määrää kaupungin suunnan Vaalitulos eli puoluejakauma määrää kaupungin poliittisen suunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Suhteellisessa vaalitavassa arvopohja eli puolue on etusijalla. Vaasassa on useita lauta- ja johtokuntia eri toimialoilla. Ne valvovat ja ohjaavat tehtäväalueensa toimintaa. Kuntavaaliehdokkaat ohjautuvat näihin toimielimiin vaalituloksen eli poliittisten voimasuhteiden mukaan. Luottamustehtäviin ei voida valita, ellei ole ehdolla vaaleissa.

— Vaikka äänestämäsi ehdokas ei pääsisi läpi, ei antamasi ääni mene hukkaan vaan ohjautuu samalle puolueelle. Äänestämällä kerrot, minkälaisten arvojen ja linjausten mukaan toivot kaupungin kehittyvän, Aho sanoo.

Vaasan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Valtuusto päättää muun muassa kaupungin strategiasta sekä vastaa kaupungin taloudesta ja toiminnasta. Kaupunginvaltuusto nimittää kaupunginhallituksen, joka johtaa kaupungin hallintoa, valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja valvoo kaupungin etua ja edustaa sitä. Vaasan kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa ja taloutta.

— Kaupunginhallitus toteuttaa ja toimeenpanee valtuuston päätökset käytännössä eli toimii operatiivisena johtona, kertoo hallintopäällikkö Marjo Mäki-Krekola.

Uudessa valtuustossa on 55 valtuutettua Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto. Kuntalain mukaan valtuutettujen

10.12.2018

18.3.2019

7.10.2019

SMART TECHNOLOGY HUB Vaskiluotoon

ASUNTOPOLIITTINEN ohjelma 2018-2022

VARISKAN yhtenäiskoulun hankesuunnitelma

ASUKASLEHTI 01/2021

5

KEHITTYVÄ VAASA

vähimmäismäärä määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Esimerkiksi kunnassa, jossa on 100 001 – 250 000 asukasta, on valtuutettujen määrän oltava vähintään 59. Vaasan kaupunginvaltuusto päätti vastikään vähentää valtuustopaikkojen määrää 59 valtuutetusta 55 valtuutettuun. Vaasassa on ollut enimmillään 67 valtuutettua Vähänkyrön kuntaliitoksen jälkeen.

— Valtuuston kokoa punnitaan aina vallitsevan tilanteen ja tarpeen mukaan. Merkittävä osa kaupungin toiminnoista siirtyy ensi vuoden alussa Pohjanmaan hyvinvointialueelle ja valtuuston paikkamäärän vähennys pohjautui tähän tulevaan muutokseen, kertoo Mäki-Krekola.

Uuden valtuuston aloittaessa osa valtuutetuista on uusia ja osa aikaisempien kausien valtuutettuja.

Valtuutettuja koulutetaan ja opastetaan tehtäväänsä ja kaupungin asioihin. Koulutettavat asiat voivat olla esimerkiksi kaupungin toimintaan, strategiaan, talouteen, viestintään ja kokousmenettelyyn tutustumista.

— Kaupungin toimiala on suuri ja luottamushenkilön tehtävä vaativa. He antavat omaa aikaansa ja sitoutuvat yhteisten asioiden hoitoon, Mäki-Krekola sanoo.

Asiakirjahallinto on tärkeä osa kaupungin päätöksentekomenettelyä Valtuustoaloitteita tehtiin vuosina 2017-2021 yhteensä

105 kpl

Hallinto valmistelee, poliitikot päättävät Kaupungin hallinnolla ja luottamushenkilöillä eli poliitikoilla, on omat roolinsa päätöksenteossa. Hallinto valmistelee päätettävät asiat kaupungin strategisten linjausten mukaan. Se esimerkiksi tutkii asiaan liittyvät näkökulmat ja tarkastaa lainsäädännön määräykset niin, että päätöksentekijä voi tehdä esityksen pohjalta päätöksen.

Hallinto ei osallistu päätöksentekoon, vaan päätökset tekevät poliitikot.

— Päätösesityksessä on aina vain yksi päätösvaihtoehto, joka joko hyväksytään tai hylätään. Toisinaan päätöksenteko voi vaatia lisäselvityksiä, jolloin asia palautetaan valmisteluun tai se jätetään niin sanotusti pöydälle odottamaan seuraavaa kokousta, kertoo Mäki-Krekola.

Päätöksenteossa eletään myös muutosten aikaa ja etsitään uusia vuorovaikutuksen tapoja. Edustuksellisen demokratian rinnalla Vaasassakin tuetaan suoria osallistumisen muotoja, joiden avulla asukkaiden ääntä halutaan saada kuuluviin asioiden valmistelussa.

Valtuusto teki päätöksiä vuosina 2017-2020 noin

400 kpl

Tutustu päätöksentekoon www.vaasa.fi/ paatoksenteko Tutustu vaaleihin www.vaasa.fi/vaalit

9.12.2019 Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut siirretään Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymälle

6

Minna Jarva

ASIAKIRJAHALLINTOON kuuluvat asianhallintayksikkö, kirjaamo ja keskusarkisto, joissa huolehditaan kaupungille saapuvien asioiden elinkaaresta. Asiakirjahallinto sijaitsee Hallintotalolla.

— Kirjaamo kirjaa sähköiseen asianhallintaohjelmaan hallinnolliseen päätöksentekoon johtavat asiat ja viralliset kirjeet, kuten erilaiset anomukset, kuntalaisaloitteet, lausunnot, vastine- ja selvityspyynnöt, päätökset sekä muutoksenhaut. Kirjatut asiat toimitetaan tämän jälkeen valmisteluun viranhaltijalle, jonka vastuualueeseen asia kuuluu, pääkirjaaja Marianne Rantasalo kertoo.

Viranhaltijan valmistelusta asia voi edetä esimerkiksi johonkin lautakuntaan tai kaupunginhallitukseen. Tällöin asianhallintayksikkö huolehtii toimielimen esityslistan koostamisesta ja toimittamisesta toimielimen jäsenille kokousta varten. Kaupungin kielenkääntäjät hoitavat esityslistojen kääntämisen. Kokouksen jälkeen koostetaan kokouksen pöytäkirja, huolehditaan se nähtäville, pöytäkirjojen tarkastuksesta ja allekirjoittamisesta sekä päätösten tiedoksiannoista. Kun asian käsittely on päättynyt, siirtyvät säilytettävät asiakirjat kaupungin keskusarkistoon. Keskusarkiston vanhimmat asiakirjat ovat peräisin 1800-luvun alusta.

Asiakirjahallinnosta saa myös asiakirjoihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta esimerkiksi kuulutuksista, vireillä olevista asioista, päätöksen saaneiden asioiden käsittelystä ja muutoksenhaun määräajoista sekä toimielimien päätöksistä. Arkistosta voi pyytää esimerkiksi jäljennöstä omista vanhoista koulutodistuksista.

— Asiakirjahallinto on tärkeä osa kaupungin päätöksentekomenettelyä ja huolehtii osaltaan sen sujuvuudesta ja oikeellisuudesta. Sähköistä asianhallintajärjestelmää kehitetään jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin, esimerkiksi viime vuonna siirryttiin toimielinten pöytäkirjojen sähköiseen allekirjoittamiseen, erityisasiantuntija Sari Tarvonen summaa.

Lue lisää: www.vaasa.fi/kirjaamo-ja-keskusarkisto

4.5.2020

4.5.2020

8.6.2020

KESTÄVÄN LIIKKUMISEN ohjelma

IKÄYSTÄVÄLLISYYDEN toimenpideohjelma 2020-2025

Vaasan kaupunkiseudun JOUKKOLIIKENTEEN kehittämisohjelma 2021-2030

LIIKENNE

Asukkaat antoivat Vaasan seudun joukkoliikenteelle nimen Lifti Eevamaria Paasikari

Mikael Matikainen

voittajaehdotustaan.

Nimiehdotuksia tuli yli 600 ja finaalissa oleville nimille annettiin 1445 ääntä.

— Olemme iloisia nimikilpailun saamasta huomiosta ja asukkaiden aktiivisuudesta, sillä se kertoo paikallisen joukkoliikenteen olevan heille tärkeä asia, toteaa Vaasan kaupungin joukkoliikennesuunnittelija Anastassia Backlund.

— Onnistunut nimikilpailu on hyvä startti. Se osoittaa innostuksen uuden joukkoliikenteen brändäystyöhön, jota haluamme tehdä yhdessä asukkaita osallistaen, lisää Gustaf Westerholm Mustasaaren kunnan viestinnästä. sukkailta pyydettiin ehdotuksia iskevästä Vaasan kaupungin markkinointiasiantunnimestä, joka heijastaisi paikallista kulttuu- tija Eevamaria Paasikari muistuttaa Liftin aloitria ja sopisi sekä suomen- että ruotsinkie- tavan liikennöin vasta vuonna 2022, joten asukkailla liseen suuhun. Lifti-nimeä ehdotti ainoana Nancy on aikaa makustella ja tottua alueellisen joukkoliikenSeppänen, joka ideoi nimen sanasta “liftata”. teen nimeen.

— Sana on yhtä lailla tuttu suomen, ruotsin ja — Toivomme, että joukkoliikenne tuntuisi helpolta englannin kielestä. Mielestäni nimestä tulee hyvä “liftiltä” asukkaillemme – että Liftin kyytiin olisi helppoa fiilis ja se luo mielikuvan ympäristöystävällisestä ja ja vaivatonta nousta, palvelu olisi mutkatonta ja Lifti edullisesta kyydistä, Seppänen perustelee iloisena olisi helppo valinta arjessa, Paasikari kertoo.

Yli 600 ehdotuksen joukosta seulotulle finaalikolmikolle annettiin yhteensä peräti 1445 ääntä. Vuonna 2022 toimintansa aloittavalle Liftille suunnitellaan seuraavaksi seudun ilmeeseen pohjautuva logo ja visuaalinen ilme.

A

Nimiehdotukset herättivät tunteita Kevään aikana suunnitellaan seudullisen joukkoliikenteen visuaalisuutta busseissa, nettisivuilla tai aikatauluissa. Ilme pohjautuu Vaasan seudun ilmeeseen.

Nimiehdotukset herättivät Vaasan seudulla paljon keskustelua ja jopa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

— Haluamme kiittää kaikkia, jotka antoivat nimiehdotuksia, äänestivät ja ovat osallistuneet keskusteluun. Toivottavasti keskustelu jatkuu vilkkaana, Backlund toteaa.

Kaikkien nimeä ehdottaneiden asukkaiden kesken arvottiin bussimatkat vuodeksi, puoleksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi.

— Oli ilahduttavaa kuulla, että arvonnassa pääpalkinnon eli vuoden bussimatkat voitti 12-vuotias Elly Smedman, joka on juuri alkanut käyttää joukkoliikennettä.

Lue lisää:

www.vaasa.fi/joukkoliikenneuudistus-2022

ASUKASLEHTI 01/2021

7

HYVINVOINTI

Auttamisen ilosta saa voimaa kriisin keskellä Heli Masa

Pitkään jatkunut koronapandemian luoma kriisi on koetellut yhteiskuntaa ja koskettanut tavalla tai toisella jokaista. Kriisistä selviytyminen on yhteinen asiamme. Onnellisuus nyt ja kriisin jälkeen löytyy arjen pienistä asioista, sanovat sekä Vaasan asukkaat että meidän oma onnellisuustutkijamme, emeritusprofessori Markku Ojanen.

V

aasan kaupungin tavoite ja aito toive on, että sen asukkaat olisivat onnellisia. Onnellisuuden tavoittelu ei ole korkealentoista haaveilua, vaan asian nostamista yhteiseksi puheenaiheeksi ja sen osoittamista, miten pienillä teoilla on vaikutusta. Erityisesti nyt, pitkään jatkuneen kriisitilan keskellä, on oikea aika nostaa esille asioita, jotka meillä on hyvin juuri tällä hetkellä. Fakta on, että Suomi on todettu maailman onnellisimmaksi maaksi. Joten on täysin mahdollista, että Vaasa voi olla tämän maan onnellisin kaupunki.

matkasta, eikä vain odottamaan perille pääsyä.

— Päivittäiset hyvät asiat voi jäädä huomaamatta, jos vain odottaa tulevaa tai haikailee mennyttä, muistuttaa Ojanen.

Juuri päivittäiset hyvät asiat nousivat esiin, kun kysyimme asukkaiden omia onnellisuusvinkkejä. Moni vinkkasi lähtemään luontoon, meren äärelle, metsään.

Se on ilmaista ja helppoa. Meillä Vaasassa ja lähiympäristössä luonto on erityisen kaunis ja monipuolinen.

Vaalitaan sitä, mitä meillä on juuri nyt

Ilman koronapandemiaakin elämä joskus koettelee niin paljon, että ei ole voimia nähdä edes pieniä ilon aiheita ympärillä. Saatika nyt, kun pitkäkestoinen kriisi on tuonut synkkiä pilviä niin monen ihmisen elämään.

Onni on kuitenkin yhteinen asia, ei jotain, mitä

Olemme siis yhteisellä matkalla maailman onnellisimmaksi kaupungiksi. Oppaamme, onnellisuusprofessori Markku Ojanen kannustaa nauttimaan

Pidetään huolta toisistamme

tavoitellaan vain itselle ja yksin. Onnellisuusprofessori Ojanen on vuosikymmeniä tutkinut onnellisuutta ja tutkimusten perusteella on selvää, että toisten auttaminen lisää onnellisuutta.

— Jaettaessa ystävällisyys, kiitollisuus, anteeksianto ja aivan erityisesti rakkaus lisääntyvät, Ojanen vahvistaa.

Tärkeimpien asioiden antaminen ei vaadi rahaa.

Antamisen ilon voi hyvin saada jopa ilmaiseksi. Auta muita omien voimavarojesi mukaan. Pidä yhteyttä ihmisiin, joita et voi tavata. Yksi puhelinsoitto voi ilahduttaa enemmän kuin arvaatkaan.

Apua ja tukea kriisitilanteeseen Pitkäkestoinen kriisi koettelee yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen kestävyyttä. Vaaditaan henkistä joustavuutta ja luovuutta, jotta emme lamaannu tai lannistu.

Onnellisuudesta puhuminen vaikean kriisin aikana on osa huolenpitoa, toivon ylläpitämistä. Jos oma tai läheisen tilanne huolestuttaa, kannattaa apua hakea empimättä ja auttaa läheistä, jolla voimavaroja avun hakemiseen ei riitä.

Apua ja tukea löydät: www.vaasa.fi

Onnellisuusvinkkejä asukkailta Kiitä itseäsi päivän päätteeksi. Myös sellaisina päivinä, jolloin tuntuu, että kaikki meni pieleen. Aina löytyy jokin asia, joka meni hyvin.

Itke, kun itkettää. Naura, kun naurattaa.

Ajattele ihmisistä ja asioista hyviä puolia, ja sano ne ääneen. Ajatustapa muuttuu.

Elä hetkessä, havaitse ja nauti pienistä asioista ympärilläsi.

8

Auta muita!

Se tekee tutkimustenkin mukaan ihmisen kaikista onnellisimmaksi.

Perusta kasvimaa – onnea on hoitaa kasvimaata, seurata kasvun ihmettä ja korjata satoa.

Lenkkeile kaupunkimme kauniilla rannoilla.

Lähde ulos luontoon, aurinkoon tai meren lähelle.

LYHYESTI

Tutustu vuoden 2021 kaavoituskatsaukseen netissä!

Vaasan uusi kansalaisopisto on nimeltään Alma Susanna Saari

VAASA-OPISTO JA VASA ARBIS yhdistyivät 1.1.2021 alkaen.

Yhdessä ja isompana yksikkönä opistoilla on paremmat edellytykset tarjota laajat ja monipuoliset palvelut kaikille vaasalaisille.

Uuden, kaksikielisen opiston nimi on Vaasan kansalaisopisto Alma - Vasa medborgarinstitut Alma. www.vaasa.fi/opistot

Ilari Rautiainen

VAASAN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS esittelee kuluvan vuoden maankäytön suunnittelukohteet. Tänä vuonna kaavoituskatsaus julkaistiin ainoastaan nettiversiona, joka mahdollisti aiempaa monipuolisemman sisällön, kuten videoiden, 3D-mallien ja linkkien hyödyntämisen.

Vuonna 2021 kohteet painottuvat monipuolisen asumisen turvaamiseen, infrahankkeisiin sekä teollisuusalueiden kaavoihin. Kaavoituskatsauksessa pureudutaan tarkemmin muun muassa kävelykeskustan ja toriparkin laajentamiseen sekä Kotirannan ja Kustaalan kaavamuutokseen.

Kaavoituskatsauksen löydät osoitteesta: www.vaasa.fi/kaavoituskatsaus

Pohjanmaan hyvinvointialue mukana asukkaiden arjessa

Skeittipuisto valmistuu syksyksi Onkilahden toimintapuistoon

Johanna Jussila

POHJANMA AN HY VINVOINTI ALUE haluaa olla läsnä kuntalaisten arjessa. Tämä tarkoittaa vaasalaisille apua kaikissa elämäntilanteissa sekä suomeksi että ruotsiksi. Hyvinvointialueen toiminnassa ylläpidetään tulevaisuudessakin hyvää vuoropuhelua vaasalaisten kanssa.

Vuoropuhelu näkyy myös siinä, että hyvinvointialue suunnitellaan yhteistyössä alueen kuntalaisten kanssa ja palvelut muokataan alueen tarpeisiin.

Pohjanmaan hyvinvointialueen muodostaa kolmetoista Pohjanmaan kuntaa, Vaasa mukaan lukien. Hyvinvointialue järjestää 1.1.2022 alkaen sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon Pohjanmaalla.

Lue lisää: www.vaasa.fi/ pohjanmaan-hyvinvointialue

Susanna Saari

VAASA SAA VIHDOIN oman ulkoskeittipuiston ensi syksynä. Noin 1 000 neliömetrin suuruinen betoninen skeittipuisto rakennetaan Onkilahden toimintapuistoon Vöyrinkaupungin puolelle, Pitkänkadun päähän parkkialueiden pohjoispuolelle.

Tavoitteena on aloittaa puiston

rakentaminen kesään mennessä.

Skeittipuiston suunnitelmat ovat jo valmiina, ja mukana suunnittelussa on ollut myös paikallisen skeittiseuran jäseniä yhteistyössä kaupungin kanssa. Hankkeen kustannusarvio on 350 000 euroa.

LUE LISÄÄ uutisia osoitteessa www.vaasa.fi

ASUKASLEHTI 01/2021

9

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Eteläisen kaupunginselän reitti on upea lähimatkakohde Minna Jarva

Tiina Salonen

Eteläisen kaupunginselän ulkoilureitin rakentaminen toteutuu osissa.

ELY-keskuksen myöntämää valtion virkistysalueavustusta kunnille on haettu noin 10 kilometrin mittaiselle reitille, joka alkaa Kalarannasta ja ulottuu Risöhön. Tämä hanke on alku noin 30 kilometrin mittaiselle Kaupunginselän kierrokselle.

Kalaranta

Kaupunginrantaan perus-

on maise mallinen, liikente ellinen ja toiminnallinen solmukohta.

P

wc

tetaan soutuveneiden telaranta ja melonnan rantautumispaikka.

P i

Suvilahden asuntomessualue

i P

P

i

i

P

P wc

P

Patteriniemi

i Vanha satama

i

wc

i Kustaanlinnan uimaranta

Uusi siltarumpu

i Info

Uusi silta

P Pysäköintialue

Hietalahden tekosaaren taukopaikka

Kehittyvä alue

Muinaisjäännös

wc

Ahvensaaren uimaranta

Ryövärinkari wc

Kehitettävä alue

Näköalapaikka

i

Kehitettävä reitti

Näkötorni

Uusi reitti

Tulentekopaikka

wc

Vanha reitti

Käymälä

Nykyinen valaistus

Uimaranta

Natura-alue

Rantautumispaikka

Taukopaikka

Uusi/kehitettävä palvelu

10

K

alaranta-Risö -reittiin odotetaan avustuspäätöstä ja on varattu myös omarahoitusosuus, jonka avulla hanke saadaan liikkeelle.

Avustusta haettiin puuttuviin ja kehitettäviin reittiosuuksiin, tauko- ja rantautumispaikkojen kehittämiseen sekä reitin opastukseen ja suunnitteluun. Avustuksen varmistuttua reitin suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan tänä vuonna. Metsähallitus on mukana hankkeessa, sillä reitti kulkee osittain Metsähallituksen omistamalla maalla.

Reitti on tarkoitettu kuljettavaksi kävellen ja pyöräillen sekä mahdollisesti hiihtäen. Melojille on suunniteltu reitti Kalarannasta Patterinniemelle. Alue on erityisen hyvä ympäristö maankohoamisilmiön havainnointiin, mikä tekee ulkoilureitistä ainutlaatuisen. Esteettömyys on yksi tärkeä näkökulma reittiä suunniteltaessa ja reitti pyritäänkin toteuttamaan pääosin esteettömäksi.

— Hanke on mahtava lähimatkailuvaltti, maisema-arkkitehti Annukka Kuoppala iloitsee.

Vaskiluoto

Kalaranta Suvilahti

Patteriniemi

Ryövärinkari

Risön

Parannuksia erityisesti Suvilahdesta Risöhön Ulkoilureitti Kalarannasta Risöhön on jo olemassa, mutta parannuksia kaivataan erityisesti reitin loppupäähän Suvilahdesta Risöhön.

Suvilahdesta eteenpäin lähtevälle reittiosuudelle on suunnitteilla puinen kävelylaituri, jotta saataisiin selkeä jatkuvuus yksityisomisteisten alueiden läpi Patteriniemeen.

— Patteriniemestä lähtee tallottu polku kanaalinrantaa pitkin. Maasto on tällä välillä vaikeakulkuinen ja pusikoitunut, eikä varsinaista merkittyä reittiä ole, Kuoppala kertoo.

Ryövärinkarin pysäköintialueelta johtava reitti Laihianjoen rantaan kehitetään esteettömäksi. Joen rantaan rakennetaan lisäksi esteettömät wc ja uusi näköalatasanne.

Kalaranta-Risön reitti Suunniteltu Kaupunginselän kierros

Reittisuunnitelma 30 kilometrin mittaisesta Eteläisen kaupunginselän kierroksesta.

Lantmäteriet, National Land Survey of Finland

Lisättyä todellisuutta historiallisiin kohteisiin

Opastusta ja taukopaikkoja Kalaranta on kaupungin maisemallinen, liikenteellinen ja toiminnallinen solmukohta, josta ulkoilureitti alkaa. Tätä aluetta voidaan kehittää opasteiden avulla.

Opastaulu ja reittiopasteet hyödyttävät Vaasan luonnosta nauttimaan tulleita kävijöitä, jotka eivät välttämättä tiedä kävelyreitistä. Opastusta lisätään myös reitin myöhemmille osuuksille, esimerkiksi Hietalahden villan puistoon, Kuparisaareen ja Suvilahteen.

Reitin varrella sijaitsee useita taukopaikkoja, jotka kaipaavat pieniä korjauksia. Taukopaikat tulevat toimimaan jatkossa myös rantautumispaikkoina veneille ja kanooteille.

— Esimerkiksi Gustavsborgin uimarannan, Hietalahden tekosaaren, Ahvensaaren ja Suvilahden asuntomessualueen yleisilmettä halutaan kohentaa yhtenäistämällä kalusteita ja sijoittamalla ne harkitusti. Huomio halutaan keskittää rakennettuun kulttuuriympäristöön ja rantamaisemaan, kuvailee Kuoppala.

Hanke on mahtava lähimatkailuvaltti!

ANNUKKA KUOPPALA

Reitin varrella sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Mobiililaitteilla luettavissa oleva lisätty todellisuus mahdollistaa kerronnan esimerkiksi videon ja 3d-kuvan muodossa. Reitin alkupäässä sijaitseva Vaasan vankila ja kerronta sen historiallisista tapahtumista tarjoaisivat mielenkiintoista sisältöä reittiin.

Muita reitin varrelle tulevia lisätyn todellisuuden kohteita ovat esimerkiksi 1830-luvun huvilakulttuuria edustava Hietalahden villan puisto merkkihenkilöineen, Emäntälahden Viitasammakoiden kutupaikka ja Patteriniemi Kriminsodan linnoitusrakenteineen ja tapahtumineen.

Maankohoaminen näkyy Kaupunginrannan varrella siirtyneenä rantaviivana. Loiva ranta-alue toimii mielenkiintoisena rinnakkaisreittinä, jossa pääsee lähemmäksi luontoa ja saa haasteellisemman kulkureitin.

Reitin varrella olevia polkuja kehitetään osittain kivituhkapintaisiksi tai haketetaan. Vanhan Vaasan kanaalin alueelle ja VanhaVaasan Natura 2000-metsään rakennetaan pitkospuita märille osuuksille.

ASUKASLEHTI 01/2021

11

KEHITTYVÄ VAASA

Osallistumalla omannäköinen arki Eliina Salmela

Christoffer Björklund

Onkilahden rannassa pian kukkiva kirsikkapuisto on esimerkki siitä, miten vaasalaiset voivat osallistua kaupunkimme kehittämiseen. Meillä kaikilla on oikeus vaikuttaa siihen, millaisessa kaupungissa asumme. Uudessa hankkeessa myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevia asukkaita kannustetaan osallistumaan – samalla oma elämä saa merkityksellistä sisältöä.

V

aasassa on jo pitkään kehitetty asukkaiden osallistumismahdollisuuksia. Esimerkiksi viime aikoina yleistyneisiin sähköisiin kyselyihin vastataan Vaasassa innokkaasti.

— Niissä pääsee ottamaan kantaa ihan konkreettisiin asioihin, vaikkapa siihen, kaivataanko omalle asuinalueelle koirapuistoa tai minkälainen leikkipuisto olisi mieluisin, kertoo osallistumistyötä Vaasassa kehittävä aluepalvelupäällikkö Suvi Aho. Ahon mukaan kaikille vaasalaisille pyritään löytämään omannäköinen tapa osallistua.

— Kaupungin toimialoilla on paljon hyviä käytäntöjä asiakasraadeista ja asukasilloista yhteiskehittämiseen, ja toisaalta esimerkiksi kunnallistekniikan puolella vastataan päivittäin suoraan asukkaiden palautteisiin. Myös järjestöyhteistyötä kehitetään Vaasassa jatkuvasti, sanoo Aho. Vuonna 2019 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL myönsi Vaasalle kunniamaininnan asukkaiden osallisuuden edistämisestä.

— Osallistumismahdollisuuksia lisäämällä pyritään siihen, että kaupunki koetaan omaksi. Yhteisiin asioihin vaikuttaminen lisää merkityksellisyyden kokemusta, mikä on perustarve meille kaikille. Hyvä ja helppo tapa

12

osallistua on esimerkiksi äänestää kuntavaaleissa, Aho vinkkaa.

Tasa-arvoisia kohtaamisia Osallistumismahdollisuuksia kehittävän osallistumisohjelman lisäksi kuntalaisten tarpeis iin py r it ää n v a s t aa maa n t a s a -a r vo - ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla.

— Hyvinvointi ja onnellisuus ovat tutkitusti sidoksissa oikeudenmukaisesti toimivaan yhteiskuntaan, kertoo kehittämissuunnittelija Marjo Hannu-Jama.

Vaasan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön tavoitteena on, että asukkaat saavat yhtä hyvää ja toimivaa palvelua riippumatta sukupuolesta, iästä, kielestä, etnisestä taustasta, toimintakyvystä tai muusta henkilöön liittyvästä tekijästä. Kaupungin palveluissa se on esimerkiksi hyvää kohtaamista, saavutettavia tiloja ja palveluja, syrjimätöntä toimintaa ja yksilön tarpeiden huomioimista.

— Vaikka suurin osa käyttäjistä olisi palveluihin tyytyväisiä, on olennaista tarttua siihen, miksi osa on tyytymättömiä tai ei voi käyttää palveluja. Yksilölliseen palveluntarpeeseen vastaaminen on mahdollisuus palvella kaikkia kuntalaisia hyvin, toteaa Hannu-Jama.

Syy nousta sängystä Kolmivuotisessa Työkuntoa ja Elinvoimaa Osallisuudesta (TEO) –hankkeessa keskitytään niihin kuntalaisiin, jotka ovat heikoimmassa asemassa.

Tavoitteena on lisätä heidän osallistumistaan ja sitä kautta edistää elämänhallintaa ja hyvinvointia.

Hankkeessa kehitetään myös kohderyhmälle suunnattuja palveluita helppokäyttöiseksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.

— Autamme asiakkaitamme löytämään, kehittämään ja käyttämään omia vahvuuksia, jotta heidän jokapäiväinen elämänsä saisi merkityksellistä sisältöä, kertoo hanketta vetävä Nina Waxlax.

Osallistujat voivat itse vaikuttaa toiminnan sisältöön. Esimerkiksi kerran viikossa kokoontuva pienryhmä käy yhdessä kaupassa, vertailee hintoja ja kauppareissun jälkeen kokoontuu tekemään yhdessä terveellistä ruokaa. Hankkeen puitteissa on järjestetty myös askartelu- ja leivontakursseja, ja tulossa on esimerkiksi pyöräilykurssi maahanmuuttajanaisille.

— Tärkeä osa hanketta on osallistujien digitaitojen kehittäminen. Opetamme, miten sähköisiä palveluita käytetään arjessa. Se on myös yksi keino lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, Waxlax sanoo.

Vaasassa uutta toimintaa on Kauppapuistikolla sijaitseva Osallisuuden olohuone, jossa voi piipahtaa kahvilla ja lukemassa päivän lehdet. Samalla voi jutella paikalla olevien hanketyöntekijöiden kanssa.

— Toivomme, että osallistuja löytää toimintamme myötä mielekästä tekemistä ja saa jonkun syyn herätä aamulla. Hienointa on, kun joku heistä löytää oman polkunsa ja päätyy esimerkiksi opiskelemaan tai töihin, Waxlax hymyilee.

Hyvinvointi ja onnellisuus ovat tutkitusti sidoksissa oikeudenmukaisesti toimivaan yhteiskuntaan MARJO HANNU-JAMA

Suvi Aho, Nina Waxlax ja Marjo Hannu-Jama odottavat kevään tuloa ja ensimmäisiä kukkivia kirsikkapuita Onkilahden puistossa.

Osallistu ja vaikuta: www.vaasa.fi/osallistu-ja-vaikuta

ASUKASLEHTI 01/2021

13

LAPSET JA NUORET

Uudessa perhekeskuksessa työskentelevät Miia Prepula, Leena Mäenpää, Jenni Ovaska ja Kirsi Frusti.

Mikään asia ei ole liian pieni kysyttäväksi Johanna Jussila

Linus Lindholm

Miksi lasta kiukuttaa, ja onko se normaalia?

Teenkö jotakin väärin, kun lapsen nukuttaminen vie yli tunnin? Jos pohdit näitä tai muita lapsiperheen juttuja, ota yhteyttä perheohjaajiin. He ovat sinua ja perhettäsi varten, ja auttavat mielellään pienissäkin asioissa.

14

V

arhaisen tuen perhetyö Peppi on palvelu vaasalaisille lapsiperheille, joille annetaan tukea vanhemmuuteen sekä kuuntelemalla ja vahvistamalla vanhemman roolia että antamalla tarvittaessa käytännön ohjeita haastaviin tilanteisiin.

Maksuton, matalan kynnyksen palvelu — Voit lähestyä meitä pienissäkin mieltäsi askarruttavissa asioissa. Meille mikään asia ole liian pieni kysyttäväksi, vaan haluamme auttaa vanhempia missä tahansa, rohkaisee perheohjaaja Jenni Ovaska.

Yhteydenotto varhaisen tuen perhetyöhön ei velvoita tai sido perhettä mihinkään, mistä ei yhdessä olla sovittu.

Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista, ja sitä voi saada pääsääntöisesti kolmen kuukauden ajan.

— Hyvä, kun kerrot meille huolesi, sillä muuten emme voi auttaa, kannustaa perheohjaaja Sanna Saari.

Tavataan siellä, missä haluat — Olemme teitä perheitä varten! Voimme tavata perheen tai vanhemman missä vaan, esimerkiksi kotona, neuvolassa, lapsen päivähoitopaikassa, leikkipuistossa tai toimistollamme. Voimme sopia myös

videotapaamisen, kertoo Ovaska.

Joskus perheohjaajien on helpompi auttaa, kun he tulevat mukaan haastavaksi koettuun tilanteeseen ja neuvoja voidaan kokeilla käytännössä.

Arki ei ole täydellistä vanhemmuutta — On hyvä muistaa, että arki ja vanhemmuus eivät ole täydellisiä. Some-maailma voi saada meidät uskomaan siihen, että kaiken pitäisi olla täydellistä. Arkeen kuuluvat erilaiset tilanteet, siksi meihin kannattaa ottaa yhteyttä pienissäkin asioissa, kannustaa perheohjaaja Leena Mäenpää.

Monet vanhemmat saattavat pohtia kiukuttelevan lapsen edessä, onko tämä normaalia vai pitääkö huolestua. Usein vanhempia rauhoittaa tieto siitä, että tietyt käytöstavat ovat lapsen kehitykseen kuuluvaa, ja he vanhempina toimivat oikein.

— Asiakkaat ovat kommentoineet, että ”En mä oo noin aatellut, mutta nyt kun sanoit, niinhän se on” tai ”oonhan mä tästä lukenut”. Eräs asiakas totesi, että ”Oli mukava tietää, mistä asioista yleensä otetaan yhteyttä, ja nyt olen pyytänyt apua jo useamman kerran”, kertovat perheohjaajat.

Palvelu on tarkoitettu perheille, joilla ei ole sosiaalihuollon tai lastensuojelun asiakkuutta.

Kaikilla vanhemmilla ei ole tukiverkostoa Vaasassa Monilla vanhemmilla ei ole Vaasassa

tukiverkostoa, sillä he ovat muuttaneet Vaasaan muualta esimerkiksi opiskelujen tai työn perässä. Lisäksi nykyään ei näy ”Koko kylä kasvattaa” –periaatetta, vaan jokaisen oletetaan kantavan yksin vastuun perheestään.

— Voimme olla alku heidän tukiverkostolleen ja antaa vinkkejä, mihin toimintaan voi osallistua ja mistä muualta apua voi löytää.

Meillä Vaasassa on esim. MLL:n koulutettuja vapaaehtoisia tukihenkilöitä lapselle tai perheelle, kertovat lastenneuvolan Kiikkuvauvaperhetyöntekijä Miia Prepula ja Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lapsiperheiden varhaisen tuen työntekijä Kirsi Frusti.

Tammikuussa perustettiin perhekeskus Uuden toimintamallin pilotointi alkoi jo syyskuussa 2020. Tammikaivon lastenneuvolan yhteyteen perustettiin tammikuussa 2021 perhekeskus. Tiloihin on suunnitteilla myös perheiden kohtaamispaikka, jossa järjestetään toimintaa perheille.

Perhekeskuksessa ovat mukana tällä hetkellä varhaisen tuen perhetyön tiimin lisäksi lastenneuvolan Kiikku-vauvaperhetyöntekijä sekä muita lastenneuvolan työntekijöitä.

Suunnitelmissa on pyytää mukaan myös muita kolmannen sektorin toimijoita.

— Yhdessä olemme valmiina auttamaan nopeastikin, kun vanhemmat tai neuvolan työntekijät huomaavat avuntarpeen vanhemmuuden tukemiseen, kertoo Frusti.

Pohditko pientäkin asiaa?

Ota meihin yhteyttä:

u Puhelimitse 040 357 5684 u Sähköpostilla varhaisentuenperhetyo@vaasa.fi (ei salaisia tietoja)

u Sähköisellä yhteydenottolomakkeella

www.vaasa.fi/varhaisen-tuen-perhetyo/

u Chatilla tiistaisin ja perjantaisin klo 13-15 voit

kysyä nimettömänä neuvoja (ei salaisia tietoja)

u Perhekeskus, Tammikaivontie 4, rakennus 8 u MLL varhaisen tuen työntekijä Kirsi Frustiin

yhteydenotot oman neuvolan terveydenhoitajan kautta

Olemme teitä perheitä varten!

JENNI OVASKA

ASUKASLEHTI 01/2021

15

LIIKENNE

Asukkaat äänestivät – Mussorintiestä tulee pihakatu Ilari Rautiainen

Mikael Matikainen

Huutoniemen koulun vieressä sijaitseva Mussorintie muutetaan pihakaduksi asukkaiden toiveiden mukaisesti.

Netissä järjestetty asukaskysely keräsi suuren määrän vastauksia.

M

ussorintien kehittäminen sai alkunsa kaupungille jätetystä palautteesta, jossa toivottiin jalkakäytävää parantamaan lasten koulumatkan turvallisuutta. Hanke nytkähti eteenpäin Vaasan Veden suunnitteleman vesijohtosaneerauksen myötä.

— Lähdimme miettimään erilaisia ratkaisuja, joilla liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa. Päädyimme lopulta kolmeen vaihtoehtoon, joista järjestettiin kaikille avoin kysely netin kautta, suunnitteluinsinööri Tiina Kristola kertoo.

Pihakadun lisäksi vaihtoehtoina olivat jalkakäytävä ja erillinen pyörätie. Vastauksia saatiin huimat 132 kappaletta ja vaihtoehtoihin kävi tutustumassa 360 vierailijaa. Vastaajista lähes puolet olivat pihakadun kannalla.

— Koronatilanteen vuoksi yleisötilaisuuden järjestäminen ei ollut mahdollista. Nettikysely onnistui kuitenkin upeasti ja Mussorintien asukkaiden lisäksi myös Huutoniemen alakoulun oppilaiden vanhemmat osallistuivat ahkerasti kyselyyn, Kristola kiittelee.

Kristola pitää tärkeänä, että lähes kaikilla vastaajilla oli suora yhteys Mussorintiehen. Vastauksia saatiin paitsi kadun varrella asuvilta, myös muilta alueen asukkailta ja tienkäyttäjiltä.

Pihakadulla jalankulkija määrää tahdin Pihakadulla tarkoitetaan jalankulkijoille ja ajoneuvoille yhteistä katua, jossa nopeus on rajoitettu kahteenkymmeneen kilometriin tunnissa. Pihakatu merkitään liikennemerkeillä ja sinne rakennetaan erityyppisiä kavennuksia ja korotuksia nopeuksia hillitsemään.

Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilijat huomaavat liikkuvansa kaikille kulkutavoille yhteisesti tarkoitetulla alueella.

— Risteysalueet kavennetaan ja päällystetään betonikiveyksillä ja niihin rakennetaan korotuksia, jotta ne erottuvat paremmin tonttiliittymistä. Myös leikkikentän kohta korotetaan ja laatoitetaan ja lisäksi valaisinpylväät tuodaan lähemmäs ajorataa ja niistä tehdään aiempaa matalampia, Kristola kertoo muutoksista.

”Hiljaa kun ajetaan, niin sovussa päästään” — Tutustuin vaihtoehtoihin perinpohjaisesti ja keskustelimme asiasta naapureiden kanssa. Pihakatu vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta erityisesti liikenneturvallisuuden kannalta. Aika näyttää, miten pihakatu käytännössä toimii, mutta tällä hetkellä koen tämän pelkästään positiivisena asiana, kertoo Mussorintiellä asuva Liisa Boij, joka äänesti pihakadun puolesta.

— Mielestäni on erityisen tärkeää, että nopeusrajoitus putoaa nykyisestä ja tielle rakennetaan korokkeita. Hiljaa kun ajetaan, niin sovussa päästään,

16

MUSSORINTIE, leikkikentän kohta Pihakatu on kaikille kulkutavoille yhteinen alue, jossa nopeus on rajoitettu kahteenkymmeneen kilometriin tunnissa.

Valaisinpylväät aiempaa matalemmat ja lähempänä ajorataa.

Leikkikenttä

Katualue 10m Betonikiveys 9,65m

Aita

hän jatkaa.

Nettikysely on Boijn mielestä toimiva ja tasa-arvoinen tapa saada asukkaiden ääni kuuluviin.

— Nettikyselyn kautta jokainen saa tilaisuuden kertoa mielipiteensä, kun perinteisissä yleisötilaisuuksissa se voi olla hankalampaa. Toki tilaisuuksissa on mahdollisuus myös avoimelle keskustelulle, joten molemmille tavoille on varmasti paikkansa.

Pihakadut yleistyvät myös Vaasassa Mussorintien lisäksi pihakatuja rakennetaan muun muassa Pallokadulle ja Kaarlentielle. Vetokannaksella sijaitsevan Pallokadun rakennustyöt ovat jo alkaneet

ja myös siellä yksimielinen päätös syntyi asukkaiden toiveiden pohjalta.

— Uskoisin, että pihakadut tulevat yleistymään lähivuosina, kun vanhoja katuja kunnostetaan.

Vaihtoehtoja on toki muitakin, mutta pihakatu on hyvä keino rauhoittaa liikennettä ja hillitä ajonopeuksia, kadunsuunnittelupäällikkö Siri Gröndahl kertoo.

— Pihakadut liittyvät tiiviisti myös kaupungin kestävän liikkumisen ohjelmaan, joka kannustaa kävelyyn ja pyöräilyyn ja jonka tavoitteena on tehdä lähiympäristöstä entistä viihtyisämpää ja turvallisempaa, Gröndahl jatkaa.

A suk kait a aiot aan os allis t aa alueiden

Asukkaiden suusta Pihakatu toisi turvallisen koulutien jo olemassa olevalle tielle. Osa lapsista tulisi kulkemaan joka tapauksessa kouluun Mussorintiellä, vaikka erillinen väylä olisikin olemassa. Pihakatu toisi viihtyisyyttä alueen asukkaille.

Paras ja turvallisin tapa on muuttaa Mussorintie Pihakaduksi. Silloin siinä uskaltaa kulkea kaikki.

Suunnitelma Pihakadusta näyttää hyvälle.

suunnitteluun myös jatkossa. Mussorintien suunnitelma oli ensimmäinen, jossa nettikysely korvasi täysin perinteisen asukastilaisuuden.

— Nettikyselyiden yleistymisestä huolimatta myös perinteisille yleisötilaisuuksille on oma tarpeensa, koska ihmiset haluavat nähdä ja jutella kasvokkain.

Jonkinlainen hybridimalli olisi varmasti hyvä vaihtoehto jatkoa ajatellen, Kristola toteaa.

Mussorintien rakentaminen aloitetaan näillä näkymin kevään aikana, suunnitelmat ja aikataulu tarkentuvat myöhemmin. Rakentaminen toteutetaan yhteistyössä Vaasan Veden kanssa.

Huomattavasti viihtyisämpi suunnitelma.

Pihakatu on asukasystävällinen ja lapsiystävällinen vaihtoehto. Rauhoittaa aluetta paremmin!

ASUKASLEHTI 01/2021

17

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Vähänkyrön patikkareitit pistetään kuntoon Susanna Saari

Christoffer Björklund

vahvuuksiaan yhteisen tavoitteen eteen. Talkoita on järjestetty 25, joissa asukkaita on ollut mukana useita kymmeniä. Asukkaat ovat voineet osallistua reittien kehittämiseen myös sähköisesti esittämällä ideoita ja toiveita sekä vastaamalla alkukartoituskyselyyn.

— Aktiiviporukassa on eri puolilta Vähääkyröä mukana esimerkiksi biologi, valokuvaajia, historiapiiriläisiä, maastopyöräilijöitä, kilpasuunnistajia, metsänomistajia, geokätköilijöitä ja kirjailija, Alanen kertoo.

Puskittuneita reittejä on merkitty maalilla ja raivattu maanomistajien luvalla. Aktiivinen maastopyöräilijä Jarkko Hautamäki lähti talkoisiin mukaan, jotta alueelle saataisiin yhtenäiset maastopyöräilyreitit.

— Olen kulkenut reiteillä edellä raivaussahan kanssa, ja perässä tulijat ovat siivonneet jäljet ja merkinneet reittiä maalilla, Hautamäki kertoo.

Vähäkyröläinen Mikko Karppi on yksi vapaaehtoisista, jotka ovat kulkeneet syksyllä metsissä ja tutkineet uusia patikkareittimahdollisuuksia sekä kartoittaneet jo olemassa olevia polkuja GPS:n avulla.

Vähässäkyrössä kunnostetaan yhteistyöllä paikallisia patikkareittejä. Asukkaiden innostus on ollut suurta, ja talkootunnit kerättiin täyteen jo syksyllä.

Vanhoja reittejä on raivattu ja merkitty maalein, ja tulossa on vielä viitoituksia sekä selkeät digitaaliset reittikartat yleiseen käyttöön.

K

yrönmaan vanha patikkareitistö on ollut useilta osin pahasti umpeenkasvanutta sekä vaati uudelleen merkitsemistä ja esiin nostamista.

Alueen asukkailta on tullut säännöllisesti pyyntöjä reittien parantamiseksi.

— Vähäkyrö on pinta-alaltaan suuri pitäjä, josta löytyy runsaasti historiallista aineistoa ja vaihtelevaa maastoa. Helposti saavutettava koonti eri puolille pitäjää levittyneistä luontoreiteistä ja kohteista on kuitenkin tähän asti puuttunut, kertoo Vaasan kaupungin hanketyöntekijä Helena Alanen.

Kyrönmaan reitit kuntoon –hankkeessa on tavoitteena yhteistyössä asukkaiden, yhdistysten ja seurojen kanssa lisätä alueen patikkareittien saavutettavuutta kartoittamisen, kunnostamisen, merkitsemisen ja viestinnän avulla.

Raivaussaha, vesuri ja maalipönttö Alanen kertoo, että mukaan on lähtenyt ilahduttavan paljon alueen asukkaita, kukin hyödyntäen omia

18

Digitaaliset ja tulostettavat kartat

Lue lisää: www.vaasa.fi/vahankyronreitit

Vähässäkyrössä tapahtuu

Kyrönmaan reitit kuntoon on yksivuotinen kehittämishanke, joka alkoi kesäkuussa 2020. Hanketta koordinoi Vaasan kaupungin Vähänkyrön aluehallinto, ja rahoittajana toimii EU-tuella Yhyres-kehittämisyhdistys ry.

Tämän kevään aikana patikkareiteille on tulossa vielä viitoituksia.

Hankkeen aikana kartoitetaan ja teemoitetaan noin 6-10 lyhyempää lenkkiä, jotka muodostavat yhdessä laajemman reitistökokonaisuuden.

— Reiteistä luodaan yhteistyössä Vaasan kaupungin karttapalveluiden kanssa helppokäyttöiset ja selkeät digitaaliset kartat, joista tehdään myös tulostettavat versiot kaupungin verkkosivuille, Alanen kertoo.

Monesta toimijasta syntyy sopiva soppa Susanna Saari

Talkooväki on muun muassa merkinnyt patikkareittejä maalilla. Helena Alanen (edessä), Jarkko Hautamäki, Kirsti Härö ja Jussi Törmä mittailevat metsäreittiä Ojaniemen alueella.

KYRÖNMAAN REITIT KUNTOON –hankkeessa on mukana niin asukkaita, yhdistyksiä kuin Vaasan kaupunkikin. Kaikki toimijat ovat tyytyväisiä, koska hanke on innostanut ihmisiä osallistumaan, poikinut hyvää yhteistyötä ja myös lisähakemuksia uusille hankkeille.

Esimerkiksi Tervajoen kyläyhdistys innostui meneillään olevan patikkahankkeen myötä laatimaan oman rahoitushakemuksensa, jonka turvin he aikovat kehittää Aittomäki-Hirsikorpi –patikkareittiä.

— Alueelta löytyy muun muassa 103 muinaishautaa. Ulkoilu alueella on suosittua, mutta merkityt reitit vielä puuttuvat.

Koko kyläyhdistyksen väki on innokkaina lähdössä mukaan talkoisiin, jos rahoitus saadaan, ker too yhdistysaktiivi Kirsti Härö.

Härön mukaan on tärkeää, että kehittämisyhdistys mahdollistaa rahoituksen hankkeelle, joka hyödyttää kaikkia asukkaita.

— Hanke lisää asukasviihtyvyyttä Tervajoella ja houkuttaa ihmisiä laajemmaltakin liikkumaan alueella. Yhdistysten kautta saamme tavallisten asukkaiden äänet kuuluviin.

Vähässäkyrössä meneillään olevaa Kyrönmaan reitit kuntoon –hanketta koordinoi Vaasan kaupunki ja sen rahoittaa EU-tuella Yhyres-kehittämisyhdistys ry.

— Toimimme paikallisen kehittämisen moottorina. Rahoittajan roolin lisäksi pyrimme aktivoimaan ja innostamaan eri toimijoita alueen kehittämiseen, kertoo Yhyres-yhdistyksen kehittämispäällikkö Piritta Syrjälä.

Syrjälä pitää tärkeänä, että Vaasan kaupunki omalla esimerkillään kannustaa myös yhdistyksiä oman alueensa kehittämiseen.

– On hyvä, että kaupungilla on aktiivinen ote alueen kehittämiseen ja tuntemusta kehittämishankkeiden tarjoamista mahdollisuuksista.

ASUKASLEHTI 01/2021

19

20

BRIEFLY IN ENGLISH A free, low threshold service

— You can approach us even with small things on your mind. For us, nothing is too small to ask. We want to help parents anywhere, encourages family counsellor Jenni Ovaska.

Contacting the early support guidance service does not oblige or bind a family to anything that has not been jointly agreed upon. The service is free and confidential and is generally available for three months.

Do you have something small on your mind?

Contact us:

u By telephone 040 357 5684 u By email to varhaisentuenperhetyo@ vaasa.fi (no confidential information)

u With the electronic contact form www.

Original: Johanna Jussila • Translation: Paul Wilkinson

Linus Lindholm • Mikael Matikainen

Nothing is too small to ask!

W

hy does a child get annoyed, and is it normal? Am I doing something wrong when it takes more than an hour to put a child to sleep? If you are considering these or other things related to families with children, then contact the city’s family guidance counsellors. They are there to help you and your family and are happy to assist with even

the smallest things.

Peppi is an early support guidance service for families with children in Vaasa.

The service provides support regarding parenthood by listening to and strengthening the role of the parent as well as by giving practical instructions for challenging situations if needed.

vaasa.fi/varhaisen-tuen-perhetyo/

u By chat on Tuesdays and Fridays from 13:00-15:00. You can ask for advice anonymously (no confidential information) u Family Centre, Tammikaivontie 4, Building 8

u Contacting MLL early support worker Kirsi Frusti through the nurse at your local child welfare clinic

Residents name Vaasa regional public transport service Lifti

R

esidents were asked for suggestions for a striking name for the public transport service, that would reflect local culture and work both in Finnish and Swedish. Three names were selected for the final competition from more than 600 nominations. A total of 1,445 votes were cast for the names in the finals.

The winning name Lifti was the only one proposed by Nancy Seppänen, who

came up with the suggestion.

— The word is equally familiar in Finnish, Swedish and English. I think the name will have a good feel to it and will create the impression of an environmentally-friendly and affordable ride, explains Seppänen about her lucky winning entry.

— We are pleased with the attention received from the name competition and the activity of the residents, as it says that

a local public transport service is important to them, says Anastassia Backlund, the public transport planner at the City of Vaasa.

A logo and visual look based on the region will now be planned for Lifti, which will start operations in 2022. www.vaasa.fi/public-transport

Have a say about your daily life!

E

veryone has the right to have a say on the kind of city we live in.

In this new project, even the most vulnerable residents will be encouraged to participate – this will help to make the quality of their personal lives more meaningful.

Opportunities for residents to participate in the life of the city were already developed in Vaasa a long time ago. For example, there are widely available electronic surveys in Vaasa which are keenly answered.

— In them, you can take a stand on concrete issues, such as whether you need a dog park for your local residential district or what kind of playground would be most desirable, says the district service manager responsible for developing participatory work in Vaasa, Suvi Aho.

Equal encounters

In addition to the par ticipation programme developing opportunities for participation, the equality and non-discrimination plan aims to meet the needs of local residents.

— Studies have shown that wellbeing and happiness are linked to a fair and functioning society, says development planner Marjo Hannu-Jama.

The goal of Vaasa’s equality and equal treatment work is to ensure that residents receive the same good and proper service regardless of gender, age, language, ethnic background, functional ability or other person-related factors. In city services, for example, this is seen as good encounters, accessible facilities and services, non-discriminatory activities and the consideration of individual needs. www.vaasa.fi/en/getinvolved-and-be-influential/

T

he long-running crisis created by the corona pandemic has plagued society and affected everyone in one way or another. Coping with the crisis is our common cause. Happiness now and after the crisis can be found in the little things of everyday life, say both the residents of Vaasa and our own happiness researcher, Professor Emeritus Markku Ojanen.

The goal and genuine wish of the City of Vaasa is for its residents to be happy.

And the pursuit of happiness is not a high-flying dream. Instead, it is simply about raising the issue as a common topic of conversation and showing how small deeds can make a difference. Now is the perfect time to highlight the things Tiina Salonen

we have right now. It’s a proven fact that Finland is the happiest country in the world. So, it is entirely possible that Vaasa may be the happiest city in this country.

When we asked residents for their own happiness tips, we learnt about simple everyday things to do. Many suggested going into the nature to be by the sea or in the forest. It’s free and easy! The nature found in Vaasa and the surrounding region is especially beautiful and diverse.

Let’s take care of each other!

Even without a corona pandemic, life can sometimes be so hard that there is no strength left to see even the smallest signs of joy in the surroundings. However, happiness is a common thing, and not

something to be sought only for oneself and alone. It is clear from research that helping others increases happiness.

— When kindness is shared, then gratitude, forgiveness and especially love increase, confirms Ojanen.

The most important things to give away don’t cost anything. The joy of giving can very well be free. Help others according to your own resources. A simple phone call can delight someone more than you might think.

Talking about happiness during a difficult crisis is part of caring and maintains hope. If you are worried about your own circumstances or that of a loved one, then you should seek help without hesitation. Likewise, help a loved one who does not have the resources to seek help for themselves.

Help and support are available from the services provided by the city: www.vaasa.fi

The Southern City Bay route is a great short-distance destination

A

state recreation area grant given to municipalities by the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY) has been applied for to develop a route along an approximately 10-kilometre section of the Southern City Bay (Eteläinen Kaupunginselkä), which starts from Kalaranta quay and extends to Risö. This project is the start of a 30-kilometre route around the Southern City Bay area.

The Kalaranta-Risö route is already being planned, although its implementation will depend on the grant decision. Grants have been applied for building missing sections of the route and for developing existing sections, development of break and landing sites, as well as route guidance and planning. Once the grant is confirmed, the planning and construction of the route will take place this year. Metsähallitus is also involved in the project, as the route runs partly on land owned by them.

The route is intended for walking and cycling, and possibly skiing in winter. A route from Kalaranta to Patterinniemi has been planned for paddlers. The area is a particularly good environment for observing the phenomenon of land uplift, which makes the outdoor route unique.

The Kalaranta quay, where the hiking trail begins, is the city’s scenic, transport and functional hub. This area can be developed with the help of signs. The signs benefit visitors who have come to enjoy the nature of Vaasa, who may not know this walking route. Guided tours will also be added to Hietalahti Villa Park, Kuparisaari and Suvilahti.

— Along the route, the general appearance of the Kustaanlinna beach, Hietalahti artificial island, Ahvensaari and the Suvilahti housing fair area, for example, will be improved through harmonisation of outdoor furniture and careful consideration on where to place it. The aim is to focus on the cultural environment already constructed and the coastal landscape, says landscape architect Annukka Kuoppala.

Along the outdoor route, there are also several sites of cultural and historical significance, such as Vaasa Prison and Hietalahti Villa Park. www.vaasa.fi/activities-and-nature

20

The joy from helping others is stronger in the middle of a crisis