__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

PILVILAMMEN LUONTOPOLKU MOLNTRÄSKETS NATURSTIG


PILVILAMMEN LUONTOPOLKU MOLNTRÄSKETS NATURSTIG

Sisällys | innehåll 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21.

sivu | sidan

Rauduskoivu | Vårtbjörk ( Betula pendula ) Hieskoivu | Glasbjörk ( Betula pubescens ) Kulttuuriympäristöt | Kulturmiljöer Mänty | Tall ( Pinus sylvestris ) ja Kataja | En ( Juniperus communis ) Geneettiset mutaatiot kasveilla | Genetiska mutationer hos växterna Jääkauden muokkaama maisema | Landskap som istiden format Metsän kasvillisuuskerrokset | Skogens vegetationsskikt Siirtolohkare | Flyttblock Käävät | Tickor ( Polyporaceae ) Kuusi | Gran ( Picea abies ) Kartta | Karta Haapa | Asp ( Populus tremula ) Naava | Skägglav ( Usnea ) Metsän ikä | Skogens ålder Metsätyypit | Skogstyperna Kosteikkojen kasvit | Våtmarkernas växter Metsän eläimet | Djuren i skogen Siperianlehtikuusi | Sibirisk lärk ( Larix sibirica ) Kontortamänty | Contortatall ( Pinus contorta ) Harmaaleppä | Gråal ( Alnus incana ) Kuinka korkea kuusi on? | Hur hög är granen? Marjaisat puut ja pensaat | Bärgivande träd och buskar

Vaasan kaupunki | Vasa stad Viheralueyksikkö | Grönområdesenheten 2018 Kansikuva | Pärmbild: Börje Snickars Layout: Jouko Keto | Vaasan kaupunki, Graafiset palvelut | Vasa stad, Grafiska tjänster Akvarellit | Akvareller: Jouko Keto

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26


PILVILAMMEN LUONTO LAITTAA LIIKKUMAAN Pilvilampi on tärkeä ympäristö pohjavesivarantoineen. Lisäksi se luo hyvät puitteet ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Pilvilammen retkeilyalue on pinta-alaltaan noin 800 hehtaarin laajuinen. Alueella on hyvä polkuverkosto sekä nuotiopaikkoja tulentekoon ja levähdyspaikoiksi. Talvella Pilvilammen ympäristössä on hyvät latuverkostot hiihtämiseen, ja lammen jäällä voi harrastaa myös retkiluistelua. Lisäksi Pilvilammen luonto antaa mahdollisuudet maastopyöräilyyn ja eräretkeilyyn sekä kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen.

koista ja osin vaikeakulkuista metsämaata. Alueella on paikoin vanhoja kuusikoita, mutta myös nuorempaa havumetsää kasvaa varttuneiden metsien lomassa. Alueelle ominaista on lisäksi kuusten alla kasvavat kielokasvustot, jotka voivat paikoin olla runsaita ja laajoja. Pilvilammella elää monipuolinen lajisto lintuja, kaloja sekä nisäkkäitä. Pesivään vesilinnustoon kuuluu mm. telkkä, tukkasotka, sinisorsa, rantasipi ja kalalokki. Pilvilammella on vuosien 2005-2008 aikana havaittu myös kuikka ja mustakurkku-uikku. Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven, hauki ja ruutana.

Luonnonympäristöltään Pilvilammen alue on enimmäkseen hyvin louhik-

MOLNTRÄSKETS NATUR LOCKAR TILL MOTION Molnträsket är en viktig miljö med sina grundvattenreserver. Området ger också fina möjligheter till friluftsliv och rekreation. Molnträskets friluftsområde har en areal på cirka 800 hektar. I området finns ett fint nätverk av gångstigar med rast- och eldplatser. I omgivningen kring Molnträsket finns vintertid fina nätverk av skidspår och isen på själva sjön ger också möjligheter till långfärdsåkning på skridsko. Naturen kring Molnträsket ger också möjligheter till terrängcykling och vildmarksvandring jämte fiske och plockning av bär och svamp.Till sin naturmiljö är området Molnträsket för det mesta mycket blockrik och delvis svårframkomlig skogsmark. I områ-

det finns ställvis gamla grandungar, men mellan de redan mogna skogsdungarna växer också yngre barrskog. Karaktäristiskt för området är också liljekonvaljbestånden som växer under granarna och som ställvis kan vara rikliga och vidsträckta. I området Molnträsket finns en mångsidig fågel-, fisk- och däggdjursfauna. Bland de häckande sjöfåglarna kan nämnas knipan, viggen, gräsanden, drill-snäppan och fiskmåsen. I Molnträsket har man åren 2005 - 2008 också sett storlommen och svarthakedoppingen. Bland de vanligaste fiskarterna kan nämnas abborren, gäddan och rudan.

3


RAUDUSKOIVU | VÅRTBJÖRK EUROPEAN WHITE BIRCH ( Betula pendula )

1.

Rauduskoivu Vårtbjörken ( Betula pendula )

Vanhemman rauduskoivun ( Betula pendula ) tunnistaa hennoista ja riippuvista oksistaan. Nuoren rauduskoivun tuohi on valkoista, mutta ikääntyessään puun rungon tyviosa muuttuu mustakaarnaiseksi ja halkeilevaksi. Rauduskoivun lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia, karvattomia ja kolmiomaisia.

Äldre vårtbjörkar ( Betula pendula ) känns igen på sina klena och hängande kvistar. Hos unga vårtbjörkar är nävern vit, men med åldern blir barken nedtill på stammen svartaktig och flagnande. Vårtbjörkens blad är blanka, hårlösa och trekantiga med dubbelsågade kanter.

4


HIESKOIVU | GLASBJÖRK DOWNY BIRCH ( Betula pubescens )

2.

Hieskoivu Glasbjörken ( Betula pubescens )

Glasbjörken ( Betula pubescens ) känner man igen på den buskaktiga kronan och de uppåtsträvande grenarna. Stammens bark är ljus och slät. Glasbjörken har rundare blad än vårtbjörken och bladkanterna är enkelsågade.

Hieskoivun ( Betula pubescens ) tunnistaa pensasmaisesta latvuksesta ja oksista, jotka ovat pystyhköt. Rungon kaarna on vaaleaa ja sileää. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämmät kuin rauduskoivun ja niissä on yksinkertainen sahalaita.

5


KULTTUURIYMPÄRISTÖT KULTURMILJÖER

3.

Taikinamarja Måbäret ( Ribes alpinum )

1960-luvun lopulta lähtien alettiin käyttää laajamittaista peltojen metsitystä maatalouden tuotannon rajoittamismenetelmänä, jolloin pakettipeltojen metsittäminen valtion tuella tuli mahdolliseksi.

Redan i slutet av 1960-talet började man i stor utsträckning plantera skog på åkrarna som en metod att begränsa jordbruksproduktionen då det blev möjligt att omvandla paketerade åkrar till skog med stöd från staten.

Vanhat luonnonkivimuurit kertovat historiasta. Luonnonkiviä kerättiin pellosta ja niistä kasattiin muureja, joilla haluttiin rajata alueita toisistaan tai osoittaa pelto-/metsäalueen omistaminen.

Gamla naturstensmurar är historiska minnesmärken. Naturstenarna samlades in från åkrarna och av dem byggdes murar, med vilka man ville avgränsa områden från varandra och visa vem som är ägare till åker-/skogsområdet.

6


MÄNTY | TALL | PINE ( Pinus sylvestris ) KATAJA | EN | JUNIPER ( Juniperus communis )

4.

Metsämänty ( Pinus sylvestris ) on Suomen yleisin havupuu ja se kasvaa luonnonvaraisena koko Euraasian alueella. Mänty on karujen maiden puu - osittain syvän paalujuurensakin ansiosta. Tallen ( Pinus sylvestris ) är Finlands allmännaste barrträd och den växer vild inom hela Eurasiens område. Tallen är ett träd som trivs på karga marker, delvis också tack vare sin djupa pålrot. Mänty | Tallen ( Pinus sylvestris )

Kataja eli kotikataja ( Juniperus communis ) on sypressikasvien heimoon kuuluva havupuu. Se on maailman laajimmalle levinnyt paljassiemeninen kasvilaji ja sitä esiintyy koko Suomessa. Enen ( Juniperus communis ) är ett barrträd som hör till släktet cypressväxter. Den är världens allmännast spridda nakenfröiga växtart och den förekommer i hela Finland. Kataja | Enen ( Juniperus communis )

7


5.

Vaivaiskoivu Dvärgbjörken ( Betula nana)

Mutationer eller förändringar i arvsmassan är vanliga i människo-, djur- och växtsamhällen. Den genetiska variationen som mutationer skapar ökar organismpopulationens möjligheter att anpassa sig och överleva i växlande förhållanden.

Mutaatiot eli perimän muutokset ovat yleisiä ihmis-, eläin- ja kasviyhdyskunnissa. Mutaatioiden luoma geneettinen muuntelu lisää eliöpopulaation mahdollisuuksia sopeutua ja säilyä muuttuvissa olosuhteissa.

8


JÄÄKAUDEN MUOKKAAMA MAISEMA LANDSKAP SOM ISTIDEN FORMAT

Jääkaudet ovat historian kausia, jolloin maapallolla on ollut suuria mannerjäätiköitä. Viimeisintä jääkautta kutsutaan Veikseljääkaudeksi, joka oli yli 10 000 vuotta sitten. Tällöin Suomikin peittyi 2-3 kilometriä paksun jään alle.

6.

Istiderna är perioder i jordens historia då jordklotet delvis varit täckt av stora inlandsisar. Den senaste istiden kallas Weichselglaciären och den inträffade för mer än 10 000 år sedan. Då var också Finland täckt av 2 - 3 kilometer tjock is.

9


METSÄN KASVILLISUUSKERROKSET SKOGENS VEGETATIONSSKIKT

1

2 3 4

1. puukerros | trädvegetationen 2. pensaskerros | buskvegetationen 3. kenttäkerros | fältvegetationen 4. pohjakerros | bottenvegetationen 10

7.


SIIRTOLOHKARE | FLYTTBLOCK

Jääkaudella Suomea peitti 2 km:n paksuinen jääkerros. Kylmien ja lämpimien jaksojen vaihdellessa jäämassat liikkuivat ja niiden valtava paine muokkasi maanpintaa, irrotti ja kuljetti suuriakin lohkareita paikasta toiseen.

8.

Under istiden låg Finland täckt av ett 2 km tjockt isskikt. Ismassorna rörde på sig vid växling mellan kalla och varmare perioder och det enorma trycket som ismassorna bildade omformade markytan, lösgjorde och förflyttade också stora stenblock från en plats till en annan.

11


KÄÄVÄT | TICKOR | POLYPORE ( Polyporaceae )

9.

Käävät ( Polyporaceae ) ovat sieniä, jotka kasvavat yleensä puun rungossa puun loisena tai lahottajana. Käävän monivuotinen sienirihmasto elää puun sisällä. Itiöemä kasvaa puun ulkopinnalla joko pinnanmyötäisenä, selvästi kasvualustastaan ulkonevana tai näiden sekamuotona. Taulakääpä Fnösktickan ( Fomes fomentarius )

Tickorna ( Polyporaceae ) är svampar som i allmänhet växer på stammen till ett träd och som lever som parasiter eller rötsvampar på trädet. Tickans fleråriga mycel lever inne i trädet. Fruktkroppen lever på trädets utsida antingen liggande längs ytan, tydligt utskjutande från växtunderlaget eller i form av blandformer av dessa.

Pakurikääpä Sprängtickan ( Inonotus obliquus )

12


KUUSI | GRAN | NORWAY SPRUCE ( Picea abies )

10.

Metsäkuusi Gran ( Picea abies )

Den vintergröna vilda granen ( Picea abies ) är efter tallen det näst allmännaste barrträdet i Finland. Den känns igen på sin så gott som symmetriska konformade krona. Barken fjällar utmed hela stammen. Barren har en förvedad, nedlöpande bas som stannar kvar på stammen då barret faller av och det ger granens skott deras typiska knottriga yta.

Ikivihreä metsäkuusi ( Picea abies ) on männyn jälkeen toiseksi yleisin havupuu Suomessa. Sen tunnistaa hyvin lähes symmetrisestä kartionmuotoisesta latvuksestaan. Rungon kaarna on kauttaaltaan hilseilevää. Neulasilla on puutunut, johteinen lehtikanta, joka jää kiinni rankaan neulasen varistessa, mikä antaa kuusten versoille niille ominaisen kyhmyisen pinnan.

13


16 17

13

15

14

18

12 11 10 9

pituus n. 3 km längd ca 3 km

19

8 20

7 6 5 4 21

3 2

1

14


LUONTOPOLKU - NATURSTIGEN 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21.

Rauduskoivu ( Betula pendula ) Hieskoivu ( Betula pubescens ) Kulttuuriympäristöt Mänty ( Pinus sylvestris ) ja kataja ( Juniperus communis ) Geneettiset mutaatiot kasveilla Jääkauden muokkaama maisema Metsän kasvillisuuskerrokset Siirtolohkare Käävät ( Polyporaceae ) Kuusi ( Picea abies ) Haapa ( Populus tremula ) Naava ( Usnea ) Metsän ikä Metsätyypit Kosteikkojen kasvit Metsän eläimet Siperianlehtikuusi ( Larix sibirica ) Kontortamänty ( Pinus contorta ) Harmaaleppä ( Alnus incana ) Kuinka korkea kuusi on? Marjaisat puut ja pensaat

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21.

Vårtbjörk ( Betula pendula ) Glasbjörk ( Betula pubescens ) Kulturmiljöer Tall ( Pinus sylvestris ) och en ( Juniperus communis ) Genetiska mutationer hos växterna Landskap som istiden format Skogens vegetationsskikt Flyttblock Tickor ( Polyporaceae ) Gran ( Picea abies ) Asp ( Populus tremula ) Skägglav ( Usnea ) Skogens ålder Skogstyperna Våtmarksväxter Skogens djur Sibirisk lärk ( Larix sibirica ) Contortatall ( Pinus contorta ) Gråal ( Alnus incana ) Hur hög är granen? Bärgivande träd och buskar

Symbolien selitykset | Symbol förklaringar Info - Information Pysäköintialue - Parkeringsplats Tulentekopaikka - Lägereld Muistomerkki - Minnesmärke Näköalapaikka - Utsiktsplats Puomi - Vägbom

15


HAAPA | ASP | ASPEN ( Populus tremula )

11.

Metsähaapa | Asp ( Populus tremula )

Aspen ( Populus tremula ) är ett snabbvuxet lövträd vars löv darrar även vid minsta lilla vindil - därför sägs allmänt att aspen prasslar. Aspens ved är mjuk och ljus. Trädet blir cirka 30 meter högt och uppnår högst 100 års ålder. Aspen förökar sig huvudsakligen vegetativt; då en stor asp fälls bildas hundratals stubb- och rotskott.

Metsähaapa ( Populus tremula ) on nopeakasvuinen lehtipuu, jonka lehdet kahisevat pienessäkin tuulessa - tätä kutsutaan yleisesti haavan havinaksi. Haavan puuaines on pehmeää ja vaaleaa. Puu kasvaa noin 30 metriä korkeaksi, ja saavuttaa enintään 100 vuoden iän. Haapa uudistuu pääasiallisesti kasvullisin tavoin; kun iso haapa kaadetaan, nousee paikalla satoja kanto- ja juurivesoja. 16


NAAVA | SKÄGGLAV | BEARD LICHEN ( Usnea )

12.

Naava | Skägglav ( Usnea )

Naavat ( Usnea ) on jäkäläsuku, johon kuuluvat lajit kasvavat puiden oksilta roikkuvina eliöinä. Naavat muistuttavat ulkonäöltään harmaata tai vihertävää partaa. Muiden jäkälien tavoin ne koostuvat symbioosissa elävistä sieni- ja levälajeista. Symbioosi merkitsee biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiselämää niin, että ainakin toinen osapuoli hyötyy tästä. Puu toimii tässä suhteessa isäntänä ja naava loisena.

Skägglavarna ( Usnea ) är ett släkte lavar som består av arter som lever hängande på trädens grenar. Till sitt utseende påminner skägglavarna om grått eller grönskiftande skägg. Liksom andra lavar består de av svamp- och algarter som lever i symbios. Inom biologin betyder symbios att två eller flera arter av organismer lever tillsammans i ett nära förhållande så att åtminstone den ena parten drar nytta av det. Trädet tjänar i denna relation som värd och laven som parasit.

17


METSÄN IKÄ | SKOGENS ÅLDER

13.

7 vuotta år 6 vuotta år 5 vuotta år

4 vuotta år

3 vuotta år

Trädens tillväxt påverkas på ett väsentligt sätt av växtplatsen och miljöfaktorerna. Jordmånen och berggrunden kan betraktas som växtplatsfaktorer, medan åter mikroklimatet och människans verksamhet hör till miljöfaktorerna. Alla dessa faktorer tillsammans påverkar skogarnas livskraft. Träden måste också konkurrera om ljuset, vattnet och näringsämnena, medan åter några träd drar nytta av symbios med en svamprot (mykorrhiza).

Puiden kasvuun vaikuttavat olennaisella tavalla kasvupaikkaja ympäristötekijät. Maa- ja kallioperää voidaan pitää kasvupaikkatekijöinä, kun taas pienilmasto sekä ihmisen toiminta lukeutuvat ympäristötekijöihin. Nämä kaikki tekijät yhdessä vaikuttavat metsien elinvoimaisuuteen. Puut joutuvat lisäksi kilpailemaan valosta, vedestä ja ravinteista, kun taas jotkut puut hyötyvät symbioosista sienijuuren kanssa. 18


METSÄTYYPIT | SKOGSTYPERNA

14.

Metsätyyppien luokitusjärjestelmä perustuu metsien aluskasvillisuuden eli kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuuteen ja olettamukseen siitä, että biologisesti samanarvoisille alueille kehittyy lopulta samanlainen kasvillisuusyhdyskunta. Metsämaat voidaan jakaa kangasmetsiin, lehtometsiin ja turvemaihin - tutummin soihin. Lehtometsä | Lundkog

Systemet enligt vilket skogstyperna klassificeras bygger på vegetationen i skogarnas undervegetation dvs. fält- och bottenvegetationen och antagandet om att biologiskt likvärdiga områden slutligen får ett likadant vegetationsbestånd. Skogsmarkerna kan indelas i moskogar, lundar och torvmarker - bättre kända som myrar. Kangasmetsä | Moskog Rahkasammal Vitmossor ( Sphagnum ) Lakka | Hjotron ( Rubus chamaemorus )

Suo | Myr

Pallosara Klotstarr ( Carex globularis )

19

Karhunsammal Björnmossor ( Polytrichum )


KOSTEIKKOJEN KASVIT VÅTMARKSVÄXTER

15. Suovehka Missne ( Calla palustris )

Kotkansiipi Strutbräken ( Matteuccia struthiopteris )

Metsäkorte Skogsfräken ( Equisetum sylvaticum )

Sanikkaisiin ( Pteridophyta ) kuuluvat saniaiset, kortteet ja lieot muodostavat ikivanhan, itiöistä lisääntyvän kasviryhmän. Nämä kasvit antavat käsityksen siitä, miltä maapallon metsät näyttivät kivihiilikaudella 300 miljoonaa vuotta sitten. Niiden jäänteistä ovat muodostuneet maailman kivihiilivarat.

Ormbunkarna, fräkenväxterna och lummerväxterna som hör till ormbunksväxterna ( Pteridophyta ) utgör en urgammal, kategori växter som förökar sig via sporer. Dessa växter ger en uppfattning om hur jordens skogar såg ut under karbonperioden - för 300 miljoner år sedan. Världens stenkolsreserver har bildats av resterna av dem. 20


METSÄN ELÄIMET | SKOGENS DJUR

Varpuspöllö | Sparvugglan ( Glaucidium passerinum ) Kanahaukka | Duvhöken ( Accipiter gentilis )

16.

Kettu | Räv (Vulpes vulpes)

Metsäkauris Rådjur ( Capreolus capreolus )

Hirvi | Älg ( Alces alces )

Supikoira | Mårdhund (Nyctereutes procyonoides)

Linnut ja nisäkkäät ovat tasalämFåglar och däggdjur är jämnvarma pöisiä eläimiä, jotka pyrkivät pitädjur som försöker hålla sin mään ruumiinlämpötilan samana kroppstemperatur konstant trots vaihtelevista ympäristöolosuhatt förhållandena i omgivningen teista huolimatta. Tasalämpöisillä varierar. Jämnvarma djur har en eläimillä on tarvittava eristys nödvändig isolering i form av ihonalaisen rasvan tai karvapeitunderhudsfett eller hårbeklädnad, teen muodossa, kun taas vaihtomedan åter växelvarma djur lämpöiset eläimet muuttavat ändrar sin kroppstemperatur allt elimistönsä lämpötilaa ympäristön enligt omgivningen. Grodor, ormar mukaan. Esimerkiksi sammakko, och ödlor går till exempel i köldkäärme ja sisilisko vaipuvat /vinterdvala och då är livsproceskylmän-/ talvihorrokseen, jossa serna så gott som avstannade. elintoiminnot ovat lähes pysäh21 dyksissä.


SIPERIANLEHTIKUUSI | SIBIRISK LÄRK SIBERIAN LARCH ( Larix sibirica )

17.

Siperianlehtikuusi Sibirisk lärk ( Larix sibirica )

Lehtikuusten ( Larix ) neulaset ovat vaaleanvihreitä, pehmeitä ja joustavia - toisin kuin monilla ainavihannilla mäntykasveilla. Kaikki neulaset ovat yksivuotisia ja puut talvehtivat lehdettöminä. Nuorella puulla runko on kuoreltaan sileä ja usein mutkainen, vanhana se suoristuu suurimmaksi osaksi ja muuttuu syväuurteiseksi ja kaarnaiseksi.

Lärkträdens ( Larix ) barr är ljusgröna, mjuka och böjliga till skillnad från många andra vintergröna tallväxters barr. Alla barr är ettåriga och träden övervintrar på bar kvist. Då trädet är ungt är stammen slät och ofta krokig, då trädet blir äldre rätar stammen till största delen på sig och blir djup fårig och barkig.

22


KONTORTAMÄNTY | CONTORTATALL LODGEPOLE PINE ( Pinus contorta )

18.

Kontortamänty Contortatallen ( Pinus contorta )

Kontortamänty ( Pinus contorta ) on kotoisin Pohjois-Amerikan Kalliovuorilta. Suomessa kontortamäntyä viljellään vain kokeilumielessä. Kontortamännyn neulaset ovat pidemmät ja vihreämmät kuin metsämännyllä. Puun kuori on tummempi ja ohuempi, ja kävyt ovat kapeampia ja pidempiä.

Contortatallen ( Pinus contorta ) härstammar från Klippiga bergen i Nordamerika. I Finland odlas contortatallen endast i försökssyfte. Contortatallens barr är längre och grönare än den vanliga tallens. Barken är mörkare och tunnare och kottarna är smalare och längre.

23


HARMAALEPPÄ | GRÅAL | GREY ALDER ( Alnus incana )

Harmaaleppä Gråal ( Alnus incana )

”kävyt perättömiä” ”kottarna oskaftade”

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kaksi leppälajia: harmaaleppä ( Alnus incana ) ja tervaleppä ( Alnus glutinosa ). Harmaalepän lehdet ovat alapuolelta harmaanukkaiset, kun taas tervalepän lehdet ovat tahmeita. Harmaaleppä on saanut nimensä runkonsa ja oksiensa harmaasta kuoresta. Puut kukkivat lehdettöminä maaliskuussa. Lepät tunnistetaan usein niiden kypsistä hedelmistään, jotka näyttävät pieniltä kävyiltä.

19.

Tervaleppä Klibbal ( Alnus glutinosa )

I Finland växer två vilda arter av al: gråal ( Alnus incana ) och klibbal ( Alnus glutinosa ). Gråalens blad är gråludna på undersidan, medan klibbalens blad åter är klibbiga. Gråalen har fått sitt namn av stammens och grenarnas grå bark. Träden blommar på bar kvist i mars. Alarna känns ofta igen på sina mogna frukter som liknar små kottar.

24


KUINKA KORKEA KUUSI ON? HUR HÖG ÄR GRANEN?

20.

n. | ca 80 cm

Puun pituus Trädets höjd

1. Etsi suora keppi, joka on pidempi kuin kätesi. Pidä kepistä kiinni niin, että toinen pää on juuri silmiesi kohdalla, kun kätesi on ojennettuna suoraksi. Pidä ote koko mittauksen ajan.

1. Sök upp en rak käpp som är längre än din arm. Håll i käppen så, att den ena änden ligger precis i höjd med dina ögon då du sträcker ut din arm. Håll greppet under hela mätningen.

2. Käännä kepin pää kohtisuoraan ylöspäin, samalla otteella käsi suorana.

2. Vänd käppens ände lodrätt uppåt med samma grepp och rak arm.

3. Siirry niin etäälle, että keppisi pää "osuu" puun latvaan ja otteesi kohta alas puun tyveen.

3. Gå till ett sådant avstånd att änden på din käpp "träffar” trädkronans topp och punkten för ditt grepp trädets rotända.

4. Mittaa tästä seisomastasi paikasta etäisyys puuhun. Tämä etäisyys on puun korkeus.

4. Mät avståndet till trädet från den plats du nu står på. Detta avstånd är trädets höjd.

25


MARJAISAT PUUT JA PENSAAT - merkkejä kulttuurihistoriasta BÄRGIVANDE TRÄD OCH BUSKAR - tecken på kulturhistoria

21.

Pihlaja | Rönn ( Sorbus aucuparia )

Taikinamarja Måbäret ( Ribes alpinum )

Tuomi | Häggen ( Prunus padus )

Under hösten utgör bären viktig föda för många vilda djur, såsom trastar, nötskrikor, skogsmöss och ekorrar. Människan använde också förr i världen bärskördarna som föda och som komplement till andra bär. I och med framsteg inom forskningen har växtförädlingen fört med sig nya smakrikare sorter av bärgivande träd och buskar för hushållens bruk och därmed har utnyttjandet av vilda bärgivande träd och buskar betydligt minskat.

Marjat ovat tärkeää ravintoa monille luonnon eläimille syksyllä, kuten esim. rastaille, närhille, metsähiirille ja oraville. Ihmiset ovat myös käyttäneet entisajalla marjasatoja ravintona sekä muiden marjojen lisänä. Tutkimuksen edetessä kasvinjalostus on kehittänyt marjapuista ja -pensaista uusia makoisampia lajikkeita kotitalouksien käyttöön, jolloin luontaisten marjoja tuottavien puiden ja pensaiden käyttö on vähentynyt huomattavasti. 26


27


PILVILAMMEN LUONTOPOLKU Noin 3 km:n pituinen luontopolku sijaitsee Pilvilammen vesistön länsi-/luoteispuolella. Luontopolku on syntynyt yhteistyössä Vaasan kaupungin sekä entisen Mustasaaren metsäkoulun ja Rannikon metsäkeskuksen kanssa. Pilvilammen metsien ja luontopolun kunnossapidosta ja hoidosta vastaa Vaasan kaupungin viheralueyksikkö.

MOLNTRÄSKETS NATURSTIG Den cirka 3 km långa naturstigen finns på västra/nordvästra sidan om Molnträskets vattendrag. Naturstigen har skapats som ett samarbete mellan Vasa stad och tidigare Korsholms skogsläroanstalt och Kustens skogscentral. För underhållet och skötseln av Molnträskets skogar och naturstigen står Vasa stads grönområdesenhet.

VAASA VASA VIHERALUEYKSIKKÖ GRÖNOMRÅDESENHETEN

Profile for Vaasan kaupunki / Graafiset palvelut

Pilvilampiesite netti  

Pilvilampiesite netti  

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded