Page 1

VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017


SISÄLLYSLUETTELO 1. Puheenjohtajan katsaus -Muutoksien vuosi 2017

3

2. Tarkastuslautakunta - toiminnan suunnittelu ja toimintatavat

4

3. Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi 3.1. Strategia johtamisen välineenä 3.2. Strategia ja kaupunkikonserni 3.2.1. Konsernijohtaminen 3.2.2. Konsernitavoitteiden toteutuminen 2017 3.3. Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden toteuma 2017

7 7 10 11 12 14

4. Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen 4.1. Energia ja osaaminen 4.2. Haasteellisten aikojen kuvaajat

17 17 19

5. Edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistaminen 5.1. Organisaatioista tekemiseen 5.2. Koettu luottamus

21 21 22

6. Talouden tasapaino 6.1. Tulojen kasvattaminen 6.2. Talouden tila kuntakonsernissa 6.3 Talouden tasapainottaminen - ohjelma ja sen toteutuminen

25 25 28 29

7. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta

33

8. Arviointikertomusten käsittely ja vaikuttavuus

34

Arviointikertomuksessa on käytetty seuraavia symboleja kuvaamaan suoritettua arviointia: Asia/ tavoite on edistynyt hyvin ja/ tai siitä on positiivisia vaikutuksia Asia/ tavoite ei ole edistynyt ja/ tai siitä on negatiivisia vaikutuksia Asiaa voidaan kehittää/ tavoitteen saavuttamista voidaan edistää

Kansikuva | Pärmbild: Katja Lösönen Layout: Jouko Keto | Vaasan kaupunki | Graafiset palvelut 2018


Kuva: Jouko Keto

1. PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Muutoksien vuosi 2017 Monet asiat kokivat muutoksia toimintavuoden 2017 aikana. Tarkastuslautakunta sai uusia tehtäviä ja toisaalta lautakunnan mahdollisuudet arvioida kaupunkikonserniin kuuluvia yhtiöitä kapenivat.

Erityisen paljon keskustelua lautakunnassa käytiin maksujen ja taksojen korottamiseen liittyvissä kysymyksissä. Asiassa mietitytti esimerkiksi uimahallin korotetut maksut. Uimahallin asiakasvirtojen laskun lisäksi ovat myös tulot laskeneet taksojen korotuksista huolimatta. Uimahallin menot ovat sen sijaan kasvaneet 5 % viime valtuustokauden alusta.

Sidonnaisuusrekisterin rakentaminen ja tietojen kerääminen aiheutti tarkastusviraston henkilökunnalle melkoisesti lisätöitä. Oli lähellä, että arviointikertomuksen valmisteluun ja arviointiin varattu aika olisi kulunut kokonaan sidonnaisuusrekisterin parissa. Tehtävästä kuitenkin selvittiin ja päästiin hoitamaan virastolle kuuluvia arviointitehtäviä. Sidonnaisuusrekisterin toimivuuden sitten aika näyttää. Rekisterin päivitys tuo haasteita sekä virkamiesjohdolle, että myös luottamushenkilöille. Muutokset rekisteriin on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun sidonnaisuustiedoissa tapahtuu muutoksia suuntaan tai toiseen.

Varsinaista konsernitilinpäätöstä emme päässeet arvioimaan tälläkään kertaa, koska se myöhästyi jälleen. Tästä on syytä huomauttaa vahvasti. Jo kolmas vuosi, kun konsernitilinpäätös ei valmistu ajallaan varsinaisen emokaupungin tilinpäätöksen kanssa. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut konserniohjauksessa. Voimaantulleet konserniohjeet ovat käytössä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto on ottanut asiaa hoitaakseen. Tarkastuslautakunta toteaakin, että konserniohjeet on hyvä vielä tehdä selväksi kaupunkikonsernin yhtiöille vuoden 2018 aikana.

Kuluneella arviointikaudella myös ns. toiminnan vuosikello koki selkeitä muutoksia. Kunnallisvaalit tuottivat uudenlaisia tilanteita normaaleihin aikoihin nähden. Uuden lautakunnan työt alkoivat syksyllä ikään kuin kesken vuotta. Asiaa helpotti tietenkin se, että jatkoin vielä puheenjohtajana tarkastuslautakunnassa.

Kaiken kaikkiaan on merellisellä Vaasalla monia hyviä tuulia purjeissaan kohti hiilineutraalia Giga Vaasaa 2035.

Itse arviointikertomus on taasen tuhti tietopaketti valtuustolle. Energiselle Vaasalle on vuoden aikana tapahtunut monia asioita. Kaupungin kasvun odotettiin olevan suurempaa mitä todellisuudessa tapahtui. Alijäämäisyyden kattamiseen varattu aika kuluu nopeasti. Kuitenkin tarkastuslautakunnan perusarvion mukaan asia ilmeisesti saadaan hoidettua vuoden 2020 loppuun mennessä.

Heimo Hokkanen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

3


2.TARKASTUSLAUTAKUNTA – TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOIMINTATAVAT Tarkastuslautakunta antaa kuntalain mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen, jossa tarkastuslautakunta esittää vuosittaisen arviointisuunnitelmansa mukaiset arvioinnin tulokset. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden

Kuva: Katja Lösönen

tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnan asema ja palveluja tuottava organisaatio on esitetty kuvassa 1.


VAASAN KAUPUNGIN ORGANISAATIO

Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta

Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja

Perusturva Sosiaali - ja terveystoimi

Sivistystoimen joht Sivistystoimi

Varhaiskasvatusja Varhaiskasvatus Suomenkielinenja Varhaiskasvatus perusopetus Ruotsinkielinenja Varhaiskasvatus perusopetus

Vaasan lyseon lukio Vasa gymnasium & Vasa svenska aftonläroverk

Keskushal

Keskushallinto li

Teknisen toimen Tekninen johtajatoimi

Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Vaasan kaupungin museot Vaasan kaupunginteatteri

SosiaaliSosiaali- ja ja terveystoimen terveystoimi yhteiset- ja tekniset palvelut Koti- ja laitoshoito Yhteistoimintaalue Laihia

Liikelaitokset

nto

Liikuntapalvelut Vapaa-aikatoimi Hallintopalvelut

Kaupunkikehitys

Henkilöstöpalvelut

Talous- ja omistajaohjaus

Sosiaalityö ja perhepalvelut

Vähänkyrön aluehallinto

Terveyspalvelut

Kaavoitus Kaavoitus *)*) Kuntatekniikka Katutoimi Kiinteistö- ja Kiinteistötoimi

Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta Logistiikka Yhteispalvelut

Vaasan kaupunginorkesteri

*) Keskushallinnon tulosalue

Vamia

Vaasan Vaasan Ruokapalvelut Ruokapalvelut Vaasan Vaasan Siivouspalvelut Siivouspalvelut

Pohjanmaan Vaasan Vesi pelastuslaitos* Vaasan Vaasan Vesi Aluetyöterveys

Vaasan Vesi Vaasan Vesi

Vaasan Vaasan Talotoimi Satama

Vaasan Tekniset Vaasan Tekniset palvelut palvelut Ympäristötoimi Ympäristötoimi Vaasan seudun jätelautakunta

Vaasan Työväenopistot kaupungin opistot Nuorisopalvelut

Kuva 1. Vaasan kaupungin organisaatio.

Valtuustokaudella 2017-2021 Vaasan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan koko palautettiin keväällä 2017 hyväksytyssä hallintosäännössä nykyiseen. Valtuustokaudella 2013-2016 jäseniä oli kymmenen.

Tarkastuslautakunnan valtuustokauden 2017-2021 arvioinnin painopisteet ja arvioinnin kulku on esitetty kuvassa 2.

Varsinaiset jäsenet Heimo Hokkanen, puheenjohtaja Anne Rintamäki, varapuheenjohtaja Christian Pundars Raimo Rauhala Alexandra Saarinen Maria Storgård Piia Yli-Heikkuri Mikael Ö Mauri JV. Öljymäki

Tarkastuslautakunta on valtuustokauden 2017-2021 ja vuoden 2017 toimintaa suunnitellessaan päättänyt kuntalain hengessä asettaa arvioinnin kohteeksi kaupungin strategian, sen tavoitteet ja niiden toteuttamisen edellytyksenä olevat käytännön toiminnat eli prosessit.

Kuva 2. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikehikko.

5

Varajäsenet Hillevi Potoinen Juhani Rautakoski Mathias Skytte Marko Lähdesniemi Gunlög Ingves Andreas Back Johanna Välimaa Liisa Stolt Jani Peräsarka


Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kuntalaissa määritelty kysymys siitä, onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla, voidaan arvioida perustellusti vertaamalla keskenään valtuustokauden tuloksia, niiden suhdetta strategiaan (tavoiteltu lopputulos) sekä erityisesti Vaasassa talouden tasapainotuksen onnistumista.

Kuva 3. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta koulutuksessa.

sytyn kuntalain mukaisesti Vaasan kaupungin talouden tulee olla tasapainossa vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämän johdosta tarkastuslautakunta käsittelee tässä arviointikertomuksessa, nyt kolmannen kerran, kaupungin talouden tasapainoa ja tasapainotusohjelman riittävyyttä. Lisäksi arvioidaan erikseen strategisen tavoitteen, tulojen kasvattaminen, toteutumista. Arviointia tehdessään tarkastuslautakunta käyttää hyväkseen vertailutietoja muista kaupungeista, kaupungin omissa järjestelmissä olevaa tietoa, haastatteluja ja kuulemisia, arviointikertomusten johdosta annettuja vastauksia ja tehtyjä päätöksiä sekä lautakuntaa varten erikseen koottua ja laadittua materiaalia. Kuten kuvasta 2 havaitaan, pyritään arvioinnissa valtuustokauden kattavaan toiminnan arviointiin. Tarkastuslautakunnan tavoitteena on, että näin tehty arviointi tuottaa pitkäaikaista lisäarvoa kaupungin päätöksentekoon.

Vaasan kaupungin talousarviossa vuodelle 2017 on esitetty kaupungin strategiset ja samalla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Strategian kehittämisen ja johtamisjärjestelmän tarkastelun lisäksi strategisista tavoitteista on vuonna 2017 valittu arvioitaviksi alueen vetovoimaisuuden kehittäminen sekä edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistaminen. Näistä ensimmäinen siksi, että sen toteutuminen mahdollistaa alueen kestävän kehityksen ja toinen siksi, että se on olennainen osa kuntapalveluiden johtamista ja asiakkaiden kohtaamista.

Kaupunginhallitus antaa kuntalain mukaisesti kaupunginvaltuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Tämän perusteella tässä arviointikertomuksessa esitetyt havainnot eivät ole olleet erillisellä lausuntokierroksella ennen julkaisemistaan. Arviointityössä tarkastuslautakuntaa avustaa tarkastusyksikkö. Vaasan kaupungin lakisääteisenä tilintarkastajana on vuonna 2017 toiminut BDO Audiator Oy.

Vaasan kaupungin tulos on ollut alijäämäinen vuodesta 2013 alkaen ja kumulatiivinen tase on ollut alijäämäinen vuoden 2014 tilinpäätöksestä lähtien. Vuonna 2015 hyväk-

6


Kuva: Jouko Keto

3. VAASAN KAUPUNGIN STRATEGIA JA TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Vaasan kaupungissa tehtiin vuosien 2012 ja 2013 aikana mittava työ strategian uudistamiseksi. Uusi strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.6.2013. Strategian visio on "Pohjolan energiapääkaupunki - virtaa hyvään elämään". Strategia on koostunut vuoden 2013 jälkeen kolmesta osa-alueesta: vetovoimaisuus, hyvinvointi ja talouden tasapaino. Jokaiselle osa-alueelle on määritetty tavoitteita sekä niille kohdistettuja toimenpiteitä ja mittareita. Tarkastuslautakunta on arvioinut uuden strategian valmistelua ja täytäntöönpanoa arviointikertomuksissaan vuosilta 2013-2016. Toimintavuosi 2017 oli uuden strategian neljäs toimeenpanovuosi.

Vuoden 2013 toimintaa käsittelevässä arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta keskittyi strategian ohjausvaikutusten ja kaupunginvaltuuston realististen vaikutusmahdollisuuksien arviointiin. Keskeistä oli se, kuinka kaupungin johtamisjärjestelmät ja strategiavalmistelu mahdollistavat kaupunginvaltuuston ohjauksen sekä vaikutusmahdollisuudet. Tulokseksi saatiin, että strategian valmisteluvaiheessa kaupunginvaltuusto oli aikaisempaa paremmin osallisena tehdyssä työssä. Samoin uuden strategian kautta kaupunginvaltuustolla oli aikaisempaa paremmat mahdollisuudet vuosittaisen ohjauksen tekemiseen, koska strategialla ohjattiin selkeästi talousarviosuunnittelua jo ennen sen käynnistämistä kaupunginhallituksessa. Tämä on tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan jatkunut läpi koko valtuustokauden 2013-2016 sekä myös vuonna 2017. Useiden seminaarien ja strategiatyöpäivien perusteella kaupunginvaltuustolla on selkeä kuva siitä, kuinka kaupungin organisaatiota tavoitetasolla ohjataan ja mitä toiminnalta tavoitellaan (kuva 4). Johtamisjärjestelmän toimivuutta on edesauttanut valtuustokaudella 2013-2016 tehty hallintosäännön uudistustyö (uusi hallintosääntö hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.2.2017), jonka yhteydessä kaupunginvaltuusto on järjestänyt hallintoa tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan niin, että myös strategiassa määritellyt tavoitteet kyetään toimialoilla toteuttamaan.

3.1. Strategia johtamisen välineenä Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia on vuonna 2013 tapahtuneen uudistustyön jälkeen ollut valtuuston pääasiallinen kaupungin toimintoihin kohdistuva ohjauskeino. Se on muodostunut tärkeäksi poliittisen ohjauksen välineeksi sen johdosta, että strategiassa määritetyt tavoitteet sekä niitä määrittävät mittarit ja toimenpiteet on siirretty vuosittain kaupungin talousarvioon ja -suunnitelmaan sekä sellaisenaan valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteiksi.

7


Kuva 4: Vaasan kaupungin vuosien 2014-2017 strategian nyky- ja tavoitetilan määrittelyä.

kautuneen käytännön toimintaan valtuustokauden 20132016 ja vuoden 2017 aikana.

Vuoden 2013 arvioinnissa eräs johtamisjärjestelmän toimivuuden ja strategian jalkauttamisen kuvaamisessa käytetty kuvaaja oli Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylläpitämä TEAviisari. TEAviisarin avulla voidaan tarkastella sitä, kuinka hyvin kunta on hoitanut väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä toimintoja. Koska Vaasan kaupungilla on edelleen tavoitteena myös vuoden 2013 uudistuksessa hyväksytyt terveyden edistämiseen liittyvät tavoitteet, antaa mittari tarkastuslautakunnan mukaan esimerkinomaisesti hyvän kuvan johtamisjärjestelmien toimivuudesta sekä käytännössä esimerkiksi siitä, kuinka valtuuston asettamien tavoitteiden voidaan katsoa jal-

Valtuustokauden 2013-2016 alussa Vaasa oli terveyden edistämiseen liittyen huomattavasti muuta maata edellä asiakkaiden ja oman organisaation osallisuuden huomioimisessa, mutta sitoutumisessa ja sitouttamisessa oli parantamisen varaa (kuva 5). Tämä näkyi ohjausjärjestelmätasolla muun muassa tavoiteohjauksessa. Erityisesti tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittämisen puutteet toiminta- ja taloussuunnitelmissa laskivat vielä vuonna 2013 kuvassa 5 esitetyn sitoutumisen viisarin arvoa.

Kuva 5: Terveydenedistämisenaktiivisuus vuonna 2013, Vaasa (vasen) ja koko maa (oikea). Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, TEAviisari.

8


Vuonna 2017 tilanne on toisin (kuva 6). Sitoutumisen osalta Vaasan saama arvo on huomattavasti muuta maata korkeampi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen materiaalin mukaan sitoutumisen osa-alueeseen sisältyvät tavoitteet ja toimenpiteet on Vaasassa määritelty toiminta- ja taloussuunnitelmissa ja esimerkiksi Vaasan strategiassakin tärkeiksi koettujen terveyserojen kaventamisen eteen on tehty muuta maata enemmän toimenpiteitä. Samoin osallisuuden osa-alueen arvoissa ollaan edelleen muuta maata edellä, joskin hieman valtuustokauden 2013-2013 alkua alemmalla tasolla.

Kuva 6: Terveydenedistämisenaktiivisuus vuonna 2017, Vaasa (ruskea) ja koko maa (sininen). Huom! THL ei tuota Vaasan vuoden 2017 osalta tietoja enää mittaristomuodossa kuten vuonna 2013. Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, TEAviisari.

Seurantaa ja tarveanalyysiä koskeva osa-alue on Vaasassa vastaavan tasoinen muun maan kanssa. Seurannan ja tarveanalyysin osa-alueen arvoa laskee erityisesti se, että TEAviisarin vuoden 2017 tietojen mukaan johtoryhmä seuraisi vaihtelevasti terveyden edistämistä. Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan tämä pitää osittain paikkansa, koska johtoryhmässä on keskitytty monelta osin energiaklusterin rakentamiseen liittyviin tekijöihin sekä sosiaali- ja terveyshallinnon että maakuntauudistuksen kaupunkia koskevien rakenteellisten kysymysten ratkaisuun.

käytössä kuntastrategian valmistelussa. Kunta-strategian kehittämisen yhtenä prosessin vaiheena on vuonna 2017 ollut kuntalaiskyselyjen ja väestöllisen kilpailukykyanalyysin teko, joka on osaltaan mahdollistanut sekä eri mielipiteiden huomioimisen että pakottanut valmistelussa aikaisempaa monipuolisempaan vaihtoehtojen pohdintaan. Lisäksi päätösten ennakkoarviointi on käytössä esimerkiksi maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa, mutta muilta osin ei juuri lainkaan lakien tarkoittamalla tavalla. Tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan, vuonna 2016 Vaasan kaupungin johtoryhmän päätöksessä hyväksyttyjä ennakkoarviointien tallennusta, lukumäärän seurantaa ja mallin kehittämistä, ei ole tarkasteluhetkellä tehty.

Johtamisjärjestelmien ja kaupunginvaltuuston vaikutusmahdollisuuksien toimivuudesta vuoden 2017 lopulla kertoo TEAviisarissa hyvin johtamisen osa-alue. Vaasan kaupungin osalta johtamisen osa-alueen sisältämät eri tekijät saavat täydet 100 pistettä niin johtamisvastuun, seurannan vastuutahojen kuin kunnan hyvinvointitavoitteiden määrittelyn osalta. Päätösten ennakkoarvioinnin osalta Vaasa saa 70 pistettä muun maan tilanteen ollessa huomattavasti heikompi, 39 pistettä.

Päätösten ennakkoarvioinnin avulla kyetään antamaan eri vaihtoehtoja, analysoimaan niitä ja tuottamaan merkittävää, jopa vaihtoehtoista, tietoa strategisen päätöksenteon tueksi. Yksikin arvio eri päätöksenteon tasoilla lisää kunnan läpinäkyvää kehittämistä.

Vaasassa, kuten TEAviisari osoittaa, on tehty päätös kaupungin johtoryhmässä (15.1.2016) päätösten ennakkoarvioinnin käyttöönottamisesta ja annettu asiasta kirjallinen ohje. Erityisesti kirjallinen ohje on asia, jota TEAvii-sarin mukaan muut maan kunnat päätösten ennakko-arviointiin liittyen kaipaavat. TEAviisarin mukaan ennakkoarviointi olisi käytössä Vaasassa joillakin toimialoilla kuntastrategian, lautakuntapäätösten sekä suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa. Tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan päätösten ennakkoarviointi on soveltuvin osin laajasti

Vaasan kaupungin strateginen suunnittelu on kehittynyt suuntaan, jossa sekä poliittiset että käytännön työn tavoitteet kohtaavat. Valtuustokauden 2013-2016 lopulla ja vuoden 2017 keväällä tehdyssä hallintosääntöuudistuksessa on huomioitu strategisen johtamisen mahdollisuudet ja luotu edellytykset johtamisjärjestelmän organisointiin strategian pohjalta. Vaasan kaupungin strategian tavoitteet on jalkautettu käytännön toimintaan kaupungin talousarvioissa ja suunnitelmissa. Terveyden edistämistä koskevien mittareiden (TEAviisari) perusteella ovat Vaasan kaupungin strategisen kehittämisen tavoitteet toteutuneet kaupungin käytännöissä hyvin, vertailukaupunkeihin verrattuna jopa erinomaisesti. Strategisen tietotuotannon kannalta on tärkeää toteuttaa Vaasassa vuonna 2016 hyväksyttyä ohjetta päätösten ennakkoarvioinnista. Vuoden 2017 lopulla ohjeen mukaista tietoa, päätöksiä ja seurantaa on kuitenkin valitettavan vähän. Valtuustokauden 2017-2021 alussa on Vaasan kaupungin kaupunginvaltuustolla hyvät lähtökohdat strategiassa määriteltyjen menestystekijöiden toimeenpanoon ja operatiivisella johdolla niiden toteuttamiseen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tämä vaatii ensisijaisesti käytännön toteutuksen seurantaa tavalla, joka tuottaa merkityksellistä tietoa kaupunginvaltuuston päätöksenteon tueksi.

9


Kuva: Katja Lösönen

3.2 Strategia ja kaupunkikonserni Kuten taulukosta 1 havaitaan sisältää Vaasan toiminnallinen kuntakonserni toimijoita useilta ympäröivän yhteiskunnan eri palveluita tuottavilta tahoilta. Kaupungin strategiasekä konserniohjauksen kehittymisvaiheesta johtuen tässä tarkastelussa keskitytään kuntalain määrittelemään kuntakonserniin. Kuntalain mukaan kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisöksi katsotaan sellainen yhteisö, jossa kunta käyttää kirjanpitolain mukaista määräysvaltaa. Kunnalla on tällöin määräysvalta kunnan oman organisaation ja liikelaitosten lisäksi yhteisössä, kun se omistaa enemmän kuin puolet yhteisön osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Huomionarvoista on, että kuntakonserniin kuuluvat myös ne yhtei-

Vuonna 2012 Kuntaliiton asiantuntijatyöryhmä tarkasteli kuntien konsernijohtamista ja määritteli kuntalakia laajemman käsitteen "toiminnallinen kuntakonserni". Määrittelyn mukaan toiminnallinen kuntakonserni on: 1. Kunnan oma organisaatio (emo) budjettirahoitteisine tehtävineen (virastot) sekä kohderahoitteisine tehtävineen (liikelaitokset ja muut taseyksiköt) 2. Yksityisoikeudelliset yhteisöt (tytär- ja osakkuusyhteisöt) 3. Kuntien yhteistoimintayksiköt (kuntayhtymät, sopimuskuntamallit)

Taulukko 1: Vaasan kaupungin konserniin kuuluvat yhteisöt 2017, toiminnallinen kuntakonserni. Lähde: Vaasan kaupunki, taloustoimi.

10


söt, joissa kunnan tytäryhteisöt käyttävät määräysvaltaa. Toiminnallista kuntakonsernia suppeampi kuntakonsernin käsite ja määrittely tuli kuntalakiin jo vuonna 2007.

konserniohje hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2017. Konserniohjeen päivitys kesti 6 vuotta. Vaasan kaupungin uuden hallintosäännön mukaisesti uusi kaupunginhallituksen konsernijaosto aloitti toimintansa elokuussa 2017. Vaasan kaupungin konsernijohdon muodostaa hallintosäännön mukaan erillisen konsernijaoston lisäksi kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja talousjohtaja.

3.2.1. Konsernijohtaminen Vuonna 2012 Kuntaliiton konsernijohtamisen asiantuntijatyöryhmä erotti kuntien tytäryhteisöihin kohdistuvasta johtamisesta ja valvonnasta konsernijohtamisen ja -ohjauksen. Olennaisena osana konsernijohtamiseen kuului työryhmän mukaan koko kuntakonsernin huomioiminen kunnan strategiaa ja sen tavoitteita määritettäessä. Työryhmän mukaan kunnan strategiaa osana kuntakonsernijohtamista voitiin selkeyttää esimerkiksi palvelujen järjestämisohjelmien ja omistajapoliittisten ohjelmien avulla. Tällöin ne antaisivat kuntastrategiaa tarkempaa ohjausta konserniyhteisöille.

Uudessa, vuonna 2017 hyväksytyssä, konserniohjeessa on tarkastuslautakunnan mukaan tarkennettu konserniyhteisöjen ja konsernijohdon tehtäviä huomattavasti vuonna 2001 hyväksyttyä konserniohjetta selkeämmin. Lisäksi konserniohjeessa on huomioitu kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden merkitys kaupunkikonsernille ja se, että kaupunkikonsernin toiminta-ajatuksen lähtökohtana ovat kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja omistajapoliittiset linjaukset. Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan omistajapolitikkaan liittyviä kysymyksiä ei ole sellaisenaan sisällytetty strategiaan (kuten kuntalain perusajatus strategiasta olisi) vaan omistajapoliittisista linjauksista päätetään konserniohjeiden mukaisesti aina erikseen. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan omistajapoliittisien linjausten päivittäminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2018.

Vuonna 2015 voimaan astuneessa kuntalaissa määriteltiin uusi omistajaohjausta käsittelevä säännös, joka tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kuvaa selkeämmin käytännön konserniohjausta. Kuntalaissa määriteltiin omistajaohjauksen olevan niitä toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön tai muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Omistajaohjaus on siis käytännössä tapahtuvaa konsernijohtamista. Se on operaTarkastuslautakunnan havaintojen mukaan ovat tiivista toimeenpanoa ja asetettujen tavoitteiden muodolliset rakenteet kuntakonsernin toteutumisen seurantaa ja arviointia. johtamiseksi olemassa ja Omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä käytännössä konserniohjau konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernijohtamisen selle on luotu sellaiset puitvastaa kuntalain mukaan konserja -ohjauksen keskeinen tehtävä teet, että kuntalain tarkoittanijohto, johon kuuluvat kunnanon kaupunginvaltuuston ma omistajaohjaus on Vaasan hallitus, kunnanjohtaja tai hyväksymän strategian toteuttaminen. kaupungissa mahdollista. Vuonna ja muut johtosäännössä Tämä on tarkastuslautakunnan 2017 hyväksytyssä konserniohmäärätyt viranomaiset. Konsernäkemyksen mukaan tärkeää siksi, että jeessa määritellään, että konserni nijohto tukeutuu työssään tulevaisuudessa yhä useampi kuntalaiohje tulee käsitellä ja hyväksyä kunnan strategiassa, eri toimeenkaupungin määräysvallassa olevien pano-ohjelmissa sekä talousarsille tarjottava palvelu tuotetaan joko tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa. viossa ja -suunnitelmassa asetettuikonserniyhtiöissä tai laajemmassa, Tarkastuslautakunta pitää erittäin hin tavoitteisiin. toiminnallisessa tärkeänä sitä, että Vaasan kaupungin kuntakonsernissa. konserniohjeet viedään tytäryhteisöjen Tarkastuslautakunta on arvioinut konserkäsiteltäväksi viimeistään vuoden 2018 nijohtamisen ja -ohjauksen tilaa arviointi aikana. Samalla varmistetaan sekä konsernijaoskertomuksissaan sekä valtuustokaudella ton asema konsernijohtamisessa että edellytetään tytär2009-2012 että 2013-2016. Valtuustokaudella yhtiöiden huomioivan toiminnassaan osakeyhtiölain lisäksi 2009-2012 ongelmaksi koettiin se, että konserniohjeiden emokaupungin intressi. Esimerkiksi vielä valtuustokauden päivitystä ei ollut tavoitteista huolimatta aloitettu eikä 2013-2016 alussa oli epäselvää se, mitä kaupunginvalomistajapoliittisia linjauksia oltu tuotu valtuuston käsittetuusto talousarviossa asetetuilla konsernitavoitteilla lyyn. Valtuustokaudella 2013-2016 tarkastuslautakunta tarkoittaa ja kuinka sitovia ne ovat. painotti käytännön konserniohjauksen puuttumista, sen epämuodollista luonnetta sekä sitä, että tavoitteet konserTarkastuslautakunta pitää hyvänä sitä, että konsernijaosniohjeiden uudistamiseksi ja arviointikäytänteiden luoton suunnitelmissa on Vaasan kaupungin strategian miseksi olivat jääneet toteutumatta. Näistä lähtökohdista käsittely tytäryhtiöissä. Tämä on merkittävää kahdesta tarkastuslautakunta edellytti konsernijohtamiseen ja -ohsyystä. Vaasan kaupungin strategiasta johdettuja konsernijaukseen liittyvän suunnittelun ja toiminnan jäntevöittätavoitteita on yleisesti ottaen vähän ja strateginen tavoimistä sekä esimerkiksi erillisen talous- ja konsernijaoston teohjaus, silloin kun sitä on tapahtunut, on tytäryhtiöissä perustamista, jollaisia oli käytössä useissa maamme kauollut vielä epämuodollista. Samoin strategiaohjausta pungeissa. kehittää huomattavasti se, että konsernijohdon tarkoituksena on vuodesta 2018 aloittaa tiedonkeruu ja raportointi Uudella valtuustokaudella 2017-2021 ovat konsernijohtakonserniyhtiöiden talouden ja toiminnan tilasta emokaumisen ja -ohjauksen mahdollisuudet tarkastuslautakunnan pungin tapaan kolmesti toimintavuoden aikana. näkemyksen mukaan huomattavasti edistyneet. Vuodelta 2001 voimassa ollut konserniohje päivitettiin ja uusi

11


Kuva: Jouko Keto

3.2.2. Konsernitavoitteiden toteutuminen 2017

Vaasan Asumisoikeus, Kiinteistö Oy Pikipruukki, NLC Vaasa (Kova Login Oy), Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Vaasan seudun Matkailu Oy ja Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy sekä Stormossen Oy.

Valtuustokauden alussa 2013-2016 Vaasan kaupungilla oli vielä valtuustoon nähden sitovana, strategiasta johdettuna, tavoitteena konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen. Kuten edellä olevasta voidaan todeta, on pitkään jatkunut työ järjestelmätason kehityksen parissa kantanut hedelmää. Sen sijaan ongelmaksi tarkastuslautakunta kokee edelleen konserniyhtiöiden tavoiteohjauksen. Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan Vaasan kaupunginvaltuuston talousarviossa konserniyhtiöille asettamat tavoitteet ovat hyvin yleisluontoisia luonnehdintoja yhtiöiden toimialasta tai siitä, mitä esimerkiksi yhtiöiden hallitukset näkevät tärkeäksi. Esimerkiksi vuonna 2017 lyhyen toiminnan kuvailun lisäksi Vaasan Sähkö Oy:n erityistavoitteena oli samanaikaisesti alentaa sekä energian hankintakustannuksia että ominaispäästöjä. Vastaavasti Kiinteistö Oy Pikipruukin strategisia tavoitteita olivat muun muassa asukkaiden yhteistyön ja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen ja kehittäminen, asuntojen ja kiinteistöjen arvon säilyttäminen sekä asuntojen käyttöasteen nostaminen kaikin mahdollisin keinoin. Kaupungin talousarvion rahoitustuloissa on erikseen määritelty Vaasan Sähkölle asetettu osinkotuottotavoite, joka vuodelle 2017 oli 13,0 M€.

Tarkastuslautakunta toteaa, että talousarviossa 2017 määriteltyjen merkittävimpien tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumisen raportointi tilinpäätöksessä 2017 on edelleen hyvin yleispiirteinen. Tilinpäätösraportointi on ollut konserniyhtiöiden osalta vastaava myös koko valtuustokauden 2013-2016. Aikaisempiin vuosiin uutta on se, että tilinpäätökseen liitetyt selostukset sisältävät enemmän informaatiota tytäryhtiöiden tehtävistä, yleisistä päämääristä ja tulevaisuuden kehityksestä kuin ennen. Koska talousarviossa tehty tavoiteasetanta on ollut yleispiirteistä, katsoo tarkastuslautakunta tilinpäätösraportoinnin perustella kaupunginvaltuuston tahtotilan konserniyhtiöissä toteutuneen vuonna 2017. Tavoiteohjauksesta tulos ei kuitenkaan kerro, eikä tarkastuslautakunnalla ole olemassa sellaisia tavoitteita tai toteumaraportointia, jonka perusteella varsinaista arviointia voisi tehdä. Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuotto vuodelta 2017 (13 M€) on toteutunut ja se on raportoitu tilinpäätöksen rahoitustuloissa. Konsernitilinpäätöstä sen sijaan ei ole kuntalain edellyttämään

Tavoiteohjauksen puutteista huolimatta on vuodesta 2014 eri konserniyhtiöihin kohdistettavan ohjauksen määrä kasvanut. Vuonna 2014 asetettiin tavoitteet 7 tytäryhtiölle, kun luku vuonna 2017 oli 16. Seuraaville kaupunkikonsernin tytäryhtiöille oli asetettu tavoitteita vuodelle 2017 (vrt. taulukko 1): Koy Palosaaren Kampus, Kiinteistö Oy Teatteriparkki, Vaasan Ekolämpö Oy, Vaasan Sähkö Oy, Vähänkyrön Vuokratalot Kiinteistö Oy, Koy Sekahaku, Botnialab Oy, Palosaaren Yrityskeskus Oy, Koy Klemetinkaari, Oy

Kaupunkikonsernin tavoiteohjauksen kannalta on huolestuttavaa, että strateginen tavoiteohjaus ja konsernijohtaminen eivät käytännössä kohtaa talousarvion tavoitteissa ja talousarvion täytäntöönpanossa.

12


määräaikaan mennessä sisällytetty Vaasan kaupungin tilinpäätökseen vuodelta 2017 (ks. luku 6.2 Talouden tila kuntakonsernissa). Kaupunkikonsernin osalta tilinpäätös sisältää vain yhtiöille asetettujen tavoitteiden raportoinnin. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Samoin kuntalaissa todetaan, että tytäryhteisön yhdeksi tilintarkastajaksi on valittava kunnan tilintarkastusyhteisö, jollei tästä poikkeamiseen ole perusteltua tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä. Vaasan kaupungissa vuonna 2017 hyväksytyn konserniohjeen mukaan

kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää tilintarkastajaehdokkaan kaupungin tytäryhteisöihin ja tarkastuslautakunta antaa kaupunginhallituksen konsernijaostolle tarpeen vaatiessa tarkemmat ohjeet tilintarkastuksen suorittamisesta. Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaupunginhallituksen konsernijaosto pyrkii noudattamaan kuntalakia tytäryhteisöjä koskevan tilintarkastuksen osalta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöiden tilintarkastuksen järjestämisessä on kehitettävää. Vaasan kaupungin tilintarkastusyhteisö on vähintään yhtenä tilintarkastajana 69,6 %:ssa kaupungin tytäryhteisöistä. Tasoa on kuntalain vaade huomioiden pidettävä tyydyttävänä.

Konsernijohtamisen edellytyksiä on kehitetty vuodesta 2014 alkaen. Vuonna 2017 hyväksytty konserniohje mahdollistaa kaupunkikonsernin tytäryhteisöjen johtamisen kaupungin strategian mukaisesti. Konsernin tytäryhteisöjen merkitys osana kaupungin palvelukokonaisuutta on ymmärretty. Konsernin merkitys osana kaupungin palveluiden tuottamisen keinovalikoimaa on kasvanut. Vuonna 2017 toimintansa aloittaneella kaupunginhallituksen konsernijaostolla on mahdollisuudet käytännön konserniohjaukseen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämien suuntaviivojen mukaisesti. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöt ovat vuonna 2017 toimineet kaupungin yleisen tahtotilan mukaisesti. Vuodelle 2017 asetetut kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden tavoitteet eivät ole konsernijohtamisen ja -ohjauksen näkökulmasta arvioitavissa. Tärkeimpien tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumisen raportointi ei kerro kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteumasta. Konserniohjaus on ollut vielä vuoden 2017 keväällä epämuodollista eikä sen yhteyttä konsernijohtamisen perusteisiin voida todentaa. Tärkeimpien tytäryhtiöiden strategisen tavoiteohjauksen sekä toiminnan ja talouden tuloksien raportointia tulee kehittää niin, että valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen tulee kaupungin tilinpäätöksessä näkyväksi. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä sitä, että viimeistään vuoden 2018 aikana kaupunginvaltuuston hyväksymät konserniohjeet käsitellään ja hyväksytään ko. ohjeessa määrätyllä tavalla kaupunkikonsernin tytäryhtiöissä. Tämä vahvistaa konsernijaoston merkitystä käytännön konserniohjauksessa. Tarkastuslautakunta toteaa aikaisempien suositustensa mukaisesti, että konserniohjaus on muutakin kuin teknisten päätösten tekemistä. Tarkastuslautakunnan näkökulmasta konsernijaoston tulevaisuuden päätöksillä kyetään lisäämään kaupunkikonsernia koskevan päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Samalla kuntalaisille välittyy kuva kaupunkikonsernin merkityksestä osana kaupungin palvelutoimintaa.

12 Kuva: Jouko Keto


3.3 Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuma 2017

Keskeisten mittareiden kehitys kuvaa myös muiden strategiassa asetettujen mittareiden osoittamien arvojen kehitystä. Kuten kuvasta 7 havaitaan, ovat mittareiden osoittamat vuoden 2017 tulokset valtuustokauden 2013-2016 aikaiseen tasoon verrattuna heikommat. Tarkastuslautakunnan tekemän tarkastelun perusteella erityisesti aikaisempien vuosien heikentynyt työllisyys- ja taloustilanne vaikutti vielä vuonna 2017 esimerkiksi työpaikkojen ja kaupungin alueella työllistyneiden asukkaiden kehityksen laskuun sekä useisiin taloudellisiin mittareihin, jotka olivat vuonna 2017 monelta osin pakkasella. Tämä koskee erityisesti kaupungin strategiassa määritettyjä vetovoimaisuuden kehittämistä kuvaavia mittareita (ks. kappale 4.2. Haasteellisten aikojen kuvaajat). Vuoden 2017 tulosta nostaa sen sijaan väestön hyvinvointia kuvaavien mittareiden kehittyminen kuten sairastavuusindeksin hyvä taso niin valtakunnallisesti kuin vertailukupunkeihin nähden että peruspalveluiden määräaikojen toteutuminen sekä demokratian kehittymistä kuvaavat tekijät (ks. kappale 5.2. koettu luottamus).

Vaasan kaupungin talousarviossa on strategian mukaisesti päätetty kolmesta keskeisestä tavoitteesta (vetovoimaisuus, hyvinvointi, talouden tasapaino), joiden toteutumista mitataan mittarien ja toimenpiteiden avulla. Vuonna 2014 käyttöönotetun strategian toteutumisen onnistumista mitataan taulukossa 2 esitettyjen keskeisten mittareiden avulla. Näistä mittareista onnellisuuden kokemiseen liittyvä mittari on ainoa, jota on valtuustokaudella muutettu, koska Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ei tuota mittarista enää seurantatietoja. Keskeiset mittarit sisältyvät myös strategian vetovoimaisuuden, hyvinvoinnin ja talouden tasapainon osa-alueita mittaavien mittareiden joukkoon. Vaasan kaupungin tilinpäätöksissä on raportoitu taulukon 2 mukaisten mittareiden tulokset, mutta ne ovat olleet koko strategiakauden vuoden jäljessä tilinpäätöksen edellyttämää tulosta.

asukasta -

- 222 as. (-0,3 %)

-

+ 1 as. (0 %)

Elämänlaatu: 13.* + 654 as. (1 %) -

+ 644 as. (1 %)

Strategiassa asetettujen toimenpiteiden toteutumattomuudesta vuoden 2017 mittareiden tulokset eivät kuitenkaan kerro. Kuten kuvasta 8 havaitaan, ovat vuodelle 2017 määritetyt toimenpiteet toteutuneet joko kokonaan tai osittain hyvin suurelta osin ja huomattavasti useammin kuin vuosina 2014-2016. Vetovoimaisuuden (ks. kappale 4.1. Energia ja osaaminen) sekä edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistamisen (ks. kappale 5.1. Organisaatioista tekemiseen) toimenpiteiden toteutumisen lisäksi monet väestön hyvinvointia kehittävät toimenpiteet ovat ainakin osittain toteutuneet. Leimallista kuitenkin on, että valtakunnallinen sosiaali- ja terveyshuollon sekä maakuntauudistuksen etenemisen hitaus vaikuttaa myös kaupungin omien toimenpiteiden toteuttamiseen. Tällaisia ovat muun muassa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon integraation turvaaminen että erikoisairaanhoitoon liittyvien erilliskysymysten ratkaiseminen. Vuonna 2017 erikoissairaanhoidon kulut olivat noin 37,5 % kaikista kaupungin ulkoisten palveluiden ostoista.

euroa/asukas euroa/asukas -

3836 3 836 + 538***

4 150 5.****

2017

68,1 % 6.**

3 939 + 631***

4 198 5.****

2016

68,2 % 6.**

3 658 + 673 ***

4114 4.****

2015

69,4 % 9.**

3 179 + 337 ***

4 093 4.****

2014

Taulukko 2: Vaasan kaupungin vuonna 2013 uudistetun strategian keskeiset mittarit ja tulokset 2014-2017. Lähteet: Vaasan kaupungin strategia 2013 (Kv 17.6.2013 § 97) ja Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2014-2017. * Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden sijoitus 17. vertailukaupungista; Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. ** Työllisyysaste, sijoitus 20 suurimman kaupungin joukossa; Tilastokeskus. *** Velkaa suhteessa 20 suurimman kaupungin keskitasoon; Tilastokeskus, kaupunkien tilinpäätökset 2017. **** Sijoitus, verotulot 20 suurimman kaupungin joukossa; Verohallinto, kaupunkien tilinpäätökset 2017.

Vaasan kaupungin strategian keskeisistä mittareista verotulojen kehittyminen osoittaa edelleen hyvää tasoa ja on asetetun rajan mukainen. Muilta osin valtuustossa hyväksytyt raja-arvot eivät täyty. Vuonna 2017 myös väestönkasvua koskeva tavoite on kääntynyt negatiiviseksi. Velkataakka on hieman pienentynyt vuodesta 2016 ja olisi ilman väestön negatiivista kehitystä ollut asukasta kohden jopa hieman parempi, ollen kuitenkin vielä valitettavan reilusti vertailuryhmän keskiarvon yläpuolella. Vuodelta 2017 ei tarkasteluhetkellä ole työllisyysastetta kuvaavaa tulosta, mutta Työ ja -elinkeinoministeriön tietojen mukaan Vaasan työttömien määrä on vuoden 2017 aikana laskenut. Joulukuun 2017 lopussa työttömyysaste oli Vaasassa 9,9 %, kun se vuoden 2016 lopussa oli vielä 12,1 %. Ero maan keskitasoon on pysynyt lähes samana. Vaasan työttömyysaste on ollut vastaavana aikana noin 1,5 % maan keskitasoa alhaisempi.

14

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Vaasan kaupungin strategisten toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2017 on suurelta osin seurausta strategisen johtamisjärjestelmän kehittymisestä suuntaan, jossa sekä talousarviotavoitteet että talousarvion täytäntöönpano tukevat strategian toteuttamista.


Kuva 7: Vaasan kaupungin strategian mittareiden toteutuminen 2014-2016 ja 2017; vihreä = toteutunut, punainen = ei toteutunut, lila = ei voi arvioid

Kuva 8: Vaasan kaupungin strategian toimenpiteiden toteutuminen 2014-2016 ja 2017; vihreä = toteutunut, vaalean vihreä = osittain toteutunut, punainen = ei toteutunut, lila = ei voi arvioida.

Tarkastuslautakunnan vuodelta 2017 tekemän tarkastelun perusteella on väestön hyvinvointiin liittyvä strateginen osa-alue onnistunut parhaiten sekä toimenpiteiden toteutumisen (toteutui täysin tai osittain noin 90 %) että mittareiden osoittaman tason perusteella (toteutui noin 57 %). Ristiriitaisin on ollut vetovoimaisuuden kehittämistä koskeva osa-alue, jossa toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin (noin 86 %), mutta mittarit osoittavat muuta (toteutumattomia tai ei arvioituja yhteensä noin 80 %). Talouden osaalueen osalta toimenpiteistä toteutui täysin tai osittain noin 78 % ja mittareista noin 36 %. Tarkastelu ei sisällä

tässä vaiheessa kaupunkikonsernia, koska strateginen tavoiteohjaus ja konsernijohtaminen eivät vielä käytännössä kohtaa talousarvion täytäntöönpanossa (ks. 3.2.2. Konsernitavoitteiden toteutuminen 2017). Tarkastelu ei myöskään sisällä tarkastuslautakunnan kaipaamaa vertailua esimerkiksi kuntiin 50 001 - 100 000 asukasta, koska vertailukelpoista tulostietoa strategioissa onnistumisesta ei ole maassamme tuotettu.

Vuosien 2014-2016 tulokseen verrattuna on vuonna 2017 onnistuttu hyvin strategian toimenpiteiden toteuttamisessa. Vuonna 2017 toimenpiteistä toteutui täysin tai osittain noin 84 %, kun vuosien 2014-2016 vastaava luku oli noin 62 %. Verokertymää koskevan keskeisen mittarin tavoitearvo toteutui myös vuonna 2017. Vaasa on edelleen TOP 6:ssa asukasta kohden lasketun verokertymän perusteella. Toimenpiteiden toteutumisen hyvä tulos vuodelta 2017 ei ole vaikuttanut vastaavalta osin mittareiden tulostasoon. Mittareista toteutui vuonna 2017 keskimäärin 36 %, kun vastaava luku vuosina 2014-2016 oli 40 %. Keskeisistä mittareista koetun onnellisuuden, väestönkasvun, työllisyyden ja velan määrän kehityksen tavoitearvot ovat jääneet kerättyjen tietojen ja viitearvojen perusteella saavuttamatta valtuustokauden 20172021 alussa. Toimenpiteet: Pitäydytäänkö edelleen vuosittaisten toimenpiteiden määrittelyssä? Tämä edellyttää tarkasteluhetkellä huomattavasti paremmin jäsenneltyjä toimenpiteitä. Tarkasteluhetkellä toimenpiteet ovat osittain niin yleisiä, että niiden toteutumismahdollisuudet ovat vähintäänkin valtuustokauden mittaisia. Strategia toteutuu monelta osin toimenpiteidensä kautta. Koska strategian toimenpiteet on sidottu vuosittaiseen talousarvioon ja sen toimeenpanoon, tulee toimintavuoden aikaiseen raportointiin kiinnittää huomiota. Tarkasteluhetkellä toimenpiteiden toteumaa ei raportoida kaupunginvaltuustolle toimintavuoden aikana, joka heikentää valtuuston mahdollisuuksia tavoiteohjaukseen talousarviovuoden aikana. Mittarit: Mitä asetettujen mittareiden arvot todella tarkoittavat? Ovatko asetetut mittarit sellaisia, että ne todellisuudessa mittaavat tavoitetta tai toimenpiteiden seurauksena tapahtunutta kehitystä. Keskeistä kaupungin oman toiminnan kehittämisen kannalta on se, että mittareiden osoittamaan arvoon voidaan omin toimenpitein vaikuttaa. Strategian hyväksymisen yhteydessä olisi hyvä määrittää mittareille sekä alku- että tavoitearvot. Tämän perusteella mittarin osoittaman arvon kehittymistä voidaan seurata.

15


Kuva: Katja Lรถsรถnen


4. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMINEN Eräs toimivan kunnan keskeisimmistä tehtävistä on palvelujen tuottaminen alueensa kuntalaisille. Kuntalaisten palvelujen tuottaminen vaati muun muassa sekä verotukseen perustuvaa tuloa että sellaisia palveluja, joiden avulla alue pysyy elinvoimaisena sekä yritysten että kuntalaisten näkökulmasta. Tämän johdosta Vaasan kaupungilla on ollut strategiatyön uudistamisesta lähtien vuodesta 2014 ensimmäisenä strategian tavoitteena alueen vetovoimaisuuden kehittäminen. Vuosien 2014-2017 aikana tavoitteen toteutumista mittaavat mittarit ovat vaihdelleet, mutta toimenpiteiden pääsanoma on pysynyt lähes koko ajan samana. Sekä mittareita että toimenpiteitä on määritelty useita.

energiaratkaisujen kehittäminen. Vaasan alueen osalta eräs näkyvin hanke on ollut GigaVaasa -hanke, jonka idea perustuu energian varastointiin ja akkuihin liittyvään markkinatilanteeseen ja teknologianmurrokseen. GigaVaasan luomista varten Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.1.2017 Gigafactory kehittämisyhdistyksen perustamisen ja tarkoitusta varten määrärahan, joka myönnettiin perustettavalle yhdistykselle yleisavustuksena. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan on noin 500-600 hehtaarin tarvittavasta maapohjasta pääosa hankittu kuntien haltuun vuoden 2017 lopulla, turvallisuusselvitykset ovat valmistuneet noin 1000 hehtaarin selvitysalueella ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) nykytilaselvityksineen on valmistunut. Tavoitteena on, että vuoden 2018 kesällä alueella on rakennuslupavalmius sekä 200-400 hehtaarin akkutehdastonteille että jopa 30-50 hehtaarin teollisuusrakennuksille.

4.1. Energia ja osaaminen Alueen vetovoimaisuuden kehittämiseksi on määritelty useita toimenpiteitä, joiden keskiössä on ollut sekä alueen energiataloudellisten toimintaedellytysten luominen ja kehittäminen että koulutuksellisen osaamispohjan vahvistaminen ja varmistaminen. Toimintaedellytysten luominen liittyy kansainvälisen innovaatiokeskittymän ja tutkimus- ja kehittämisalustojen luomiseen, elinkeinopoliittisesti tärkeiden investointien suuntaamiseen ja alueen saavutettavuuden vahvistamiseen sekä työssäkäyntialueen kokoisen kunnan edistämiseen. Osaamisen kehittäminen pyritään innovaatiokeskittymän lisäksi huomioimaan myös alueella toteutettavassa koulutuspolussa varhaiskasvatuksesta yliopistoon.

Saavutettavuutta on Vaasan kaupungissa pyritty edistämään tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan aktiivisesti jo ennen nykyistä strategiaa. Tähän liittyy muun muassa yhteistyö Mustasaaren kunnan kanssa Seinäjoki Vaasa rautatieyhteyden sähköistämiseksi (valmistui vuonna 2011) sekä matkustajalaivaliikenteen ylläpitämiseksi tehty NCL Ferry Oy Ab:n perustaminen (Wasaline) yhdessä Uumajan kaupungin (Ruotsi) kanssa. Yhdessä laivaliikenteen kehittämisen kanssa ovat Vaasan ja Uumajan kaupungit perustaneet myös yhteisen Kvarken Ports Ltd. satamayhtiön vuonna 2015. Tarkasteluhetkellä Vaasan kaupungilla on valmisteilla uuden modernin laivan hankinta laivareitille Vaasa-Uumaja. Tavoitteena on muun muassa varmistaa laivaliikenteen turvallisuus ja jatkuvuus. Laivan hankinta näyttäytyy tarkastuslautakunnalle perusteltuna, mikäli mittarina käytetään nykyisen linjan eräiden tunnuslukujen kasvua (kuva 9) ja sitä verrataan nykyisin käytössä olevan kaluston jäljellä olevaan käyttöikään (Wasa Express otettu käyttöön vuonna 1981) sekä kapasiteettiin.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten ja kerätyn materiaalin mukaan strategian toimenpiteet ovat johtaneet muun muassa siihen, että kaupungin voimakkailla toimenpiteillä ja investoinneilla on Vaasan yliopiston yhteyteen perustettu Vaasa Energy Business Innovation Centre (Vebic). VEBICissä keskitytään uusien energiateknologioiden ja käyttöönoton vaikutusten tutkimukseen. Samoin valtion kanssa on sovittu noin 1,7 M€ kasvusopimuksesta, jossa yhtenä osa-alueena on älykkäiden ja kestävien

Kuva 9 : Wasalinen (Wasa Express) eräiden tunnuslukujen kehitys yhtiön perustamisesta lähtien. Lähde: NLC Ferry Oy Ab.

17


Innovaatiokeskittymän, energia-alan ja elinvoiman edistämisen merkitys strategiassa on korostunut. Tämä tarkoittaa käytännössä myös kunnallisen työn kehittämistä. Uusien vetovoimatekijöiden luominen vaatii näkökulmien laaja-alaistamista. Kunnan toimijoista voi jatkossa tulla yhä enenevissä määrin alueensa markkinoijia, aktiivisesti yhteistyöhön ja vuorovaikutussuhteisiin pyrkiviä sanansaattajia. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan saa unohtaa sitä, mikä kuntalaissa katsotaan kunnalliseen toimintaan kuuluvaksi.

sen mukaan pääosin suunnitellusti. Vaasan Yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia toimivat tarkasteluhetkellä samalla alueella Vaasan Palosaarella. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan esimerkiksi kahdella kielellä toteutettua koulutusta on kuitenkin vähän. Kaksi- ja monikielisten kampusten luomisen yhtenä tavoitteena oli myös kaksi-/ useampikielisten opintokokonaisuuksien kokeilu ja mahdollisuudet. Innovaatioiden kehittämisen edellytys on eri toimijoiden yhteistyö monella eri tasolla. Tällaisia ovat sekä alueen yhteistyöhön tähtäävän työssäkäyntialueen kokoisen kunnan muodostaminen sekä henkilöstöhallinnonverkoston luomiseen liittyvät toimenpiteet. Vaasan alueella on vuoden 2017 aikana käynnistetty Vaasa-Mustasaari kuntaliitosselvitys. Vuoden 2017 tilinpäätösraportoinnin perusteella tavoitteena ollutta varsinaista henkilöstöhallinnonverkostoa ei ole tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan vielä luotu. Vaasan kaupungin ja suurten alueellisten organisaatioiden välinen yhteistyö henkilöstöhallinnon kysymyksiin liittyen ei vielä sellainen ole, vaikkakin se on hyvä alku. Sen sijaan tarkastuslautakunnan on huomautettava, että toimenpiteen ”Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti.” on aikaisempien vuosien tapaan edelleen vaikeasti todennettavissa. Toimenpiteellä ei ole alku- eikä loppuarvoa ja siksi moni-

Uusien energiaratkaisujen tutkimisen lisäksi Vaasan kaupungissa on hyväksytty vuonna 2015 energiakoulutusstrategia varhaiskasvatuksesta aikuisopetukseen. Energiakoulutusstrategian toteutumisen seuraamiseksi on perustettu työryhmä, joka on vuoden 2017 tilinpäätösraportoinnin perusteella työskennellyt aktiivisesti. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten perusteella työryhmään kuuluu 13 jäsentä eri koulutusasteilta ja -aloilta. Työryhmä on muun muassa laatinut Vaasan alueellisen energiakoulutuspolun vuodelle 2017 (kuva 10).

Kuva 10 : Energiakoulutuksen polku Vaasassa 2017. Lähde: Energia-koulutuksen työryhmä, Vaasa.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan energiaosaamisen kehittäminen näyttäytyy varhaiskasvatuksessa tarkastuslautakunnan näkökulmasta enemmän osana normaaleja oppimistapahtumia kuin määrätietoisia pitkäkestoisia kokonaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa kestävän kehityksen ymmärtäminen, terveelliset ruokatottumukset ja luontoon tutustuminen. Perusopetukseen on sen sijaan muodostettu selkeitä oppimistavoitteita, joissa on huomioitu sekä ikävaihe että jatko-opiskeluun siirtyminen. Energinen Vaasa -oppimiskokonaisuudet sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuosiluokilla 2, 5 ja 9. Toisen asteen koulutuksessa energia-alan koulutus on enemmän, perinteisessä mielessä, ammatilliseen koulutukseen keskittynyttä kuin lukiokoulutukseen. Kun lukiotoiminnassa energiaosaaminen kytketään osaksi Vaasan alueella sijaitsevan energiaklusterin yrityskäyntejä, keskitytään ammatillisessa koulutuksessa konkreettisesti tulevaisuuden mahdollisuuksien oppimiseen. Ammatillisessa koulutuksessa on tehty investointeja oppimisympäristöihin muun muassa aurinkoenergia- ja rakennusautomaa tiojärjestelmien muodossa. Ammattikorkeakoulutasolla energia on ollut mukana useita vuosia ja uutuutena on energiatekniikan ohjelma, joka keskittyy vaasalaiseen osaamistarpeeseen. Lisäksi Vaasan ammattikorkeakoulu on tehnyt yhteistyötä Vaasan yliopiston kanssa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA:n rahoittaman kiertotalouden akkuteknologian opetuksen suunnittelussa. Opintokokonaisuuden on tarkoitus alkaa syksyllä 2018. Kaksi- ja monikielisten kampusten ja oppimisympäristöjen kehittäminen on edennyt tarkastuslautakunnan näkemyk-

18


puolisen kaupunkikulttuurin edistämistä ei voida useista raportoiduista tapahtumista huolimatta luotettavasti arvioida. Kuva 11: Vaasan kaupungin väestökehitys, vuosittainen väestömuutos 2000-2017. Lähde: Tilastokeskus, Vaasan kaupungin kaupunkikehitys.

4.2. Haasteellisten aikojen kuvaajat Vetovoimaisuuden kehittymisen kuvaajiksi on Vaasan kaupungin strategiassa valittu väestönkehitykseen, alueen elinkeinoelämän ja verotuksen kehitykseen liittyviä sekä alueen toimeliaisuutta kuvastavia mittareita. Tarkastuslautakunnan näkökulmasta mittareiden tulokset osoittavat alueen vetovoimaisuuden kehittämisen olevan haasteellista, mutta myös vaikeasti määriteltävissä ja seurattavissa. Vetovoimaisuuden tavoitteelle asetettujen toimenpiteiden voidaan katsoa olevan edellä esitetyn perusteella hyvässä vaiheessa ja osittain jopa kokonaan toteutuneen vuoden 2017 loppuun mennessä. Tästä huolimatta Vaasan kaupungin strategiassa tavoitteelle asetetut mittarit eivät vielä osoita kehityksen merkkejä. Vaasan kaupungin väestökehitys on ollut strategian kaksi viimeistä vuotta kasvutavoitteen suhteen negatiivinen (kuva 11). Strategian voimassaoloaikana väestökehitys on kuitenkin ollut kokonaisuudessaan positiivinen. Vuoden 2014 alun tasosta kasvua on ollut noin 1,6 %. Vertailukaupunkeihin nähden Vaasan tilanne on hyvä. Kuten kuvasta 12 havaitaan on viiden kunnan kehitys ollut viime valtuustokaudella 2013-2016 ja vuonna 2017 positiivinen, kun kuudella kunnalla se on ollut vastaavana aikana negatiivinen. Osaltaan väestökehityksen negatiivisuus näkyy myös kunnallisverotulojen kehityksessä (kuva 14). Sekä kunnallisverot että kokonaisverotulot ovat hieman laskeneet vuonna 2017. Verotulojen vähennykseen vaikuttaa myös kokonaistyöpaikkojen vuosittaisen kehityksen vaihtelu. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2015 Vaasan alueelta väheni yhteensä 569 työpaikkaa.

Kuva 12: Väestömuutos 50 001-100 000 asukkaan kaupungeissa 2013-2017. Lähde: Tilastokeskus, Vaasan kaupungin kaupunkikehitys.

Kuva 13: Työpaikkojen määrän muutos Vaasassa 2005-2015. Lähde: Tilastokeskus, Vaasan kaupungin kaupunkikehitys.

Vetovoimaisuuden tärkeäksi tekijäksi on Vaasassa määritelty uusien työpaikkojen luonnin osalta yrittäjien ja yksityisen sektorin elinvoima ja kehittämismahdollisuudet (kuva 13). Kokonaisuudessaan Vaasan yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikkojen kehitys on ollut reilusti positiivinen vuosien 2005-2015 aikana ja se on muodostanut noin 75 % työpaikkojen kasvusta. Vaasan vahva yrittäjyys ja yrityspohja näkyy myös yhteisöverotuoton kehityksessä (kuva 15). Yhteisöverotuotto on ollut lähes kaksinkertainen muihin 50 001 – 100 000 asukkaan kuntiin nähden koko viime valtuustokauden 2013-2016. Myös vuonna 2017 tulos on hyvä, koska se on vuoden 2016 tasoa korkeampi. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan on Vaasan kaupungin strategiassa tavoitteeksi asetettua yhteisöveron 15 % osuutta kaikesta verotulosta pidettävä jopa kunnianhimoisena, kun huomioon otetaan vastaavana aikana heikentynyt työllisyystilanne. Vuonna 2017 Suomen 21 suurimmasta kunnasta vain Helsingissä yhteisöverotuloa koskeva tavoite täyttyisi (15,64 %).

Kuva 14: Vaasan kaupungin verojen kehitys 2013-2017. Lähde: Vaasan kaupunki, Exreport -johdon tietojärjestelmä.

19

Kuva 15: Yhteisöverotulon kertymä Vaasan kaupungin kokonaisverokertymästä 2013-2017, Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as. Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset 2017.


Vaasan kaupungin strategiassa asetuilla mittareilla katsottuna tilanne on todellakin haasteellinen. Esimerkiksi vuonna 2011 aloitetulla vahvalla investointiohjelmalla ei ole edellä olevien mittareiden perusteella vielä tavoitettu sitä väestöpohjaa, joka turvaisi kunnan palvelut nykymuodossaan myös tulevaisuudessa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Eräiden muiden, kilpailukykyä ja elinvoimaa kuvaavien tutkimusten perustella tilanne on tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan jopa valoisa. Esimerkiksi Timo Aron 2016 julkaiseman Seutukuntien elinvoimaindeksi -tutkimuksen mukaan Vaasan seutukunta kuuluu maan elinvoimaisimpiin yhdessä Porvoon ja Maarianhaminan kanssa heti Helsingin jälkeen. Samoin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön 2017 tekemän tutkimuksen mukaan Vaasan seutukunnan kilpailukyky on Suomen paras (kuva 16). Muuttujina kauppakorkeakoulun tutkimuksessa käytettiin työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta. Tämän perustella voidaan tarkastuslautakunnan mukaan todeta myös, että verotulojen taso suhteessa alueen väestömäärään ja sen tuottamaan kilpailukykyyn on erittäin hyvällä tasolla. Kuva 16: Suomen seutukuntien kilpailukyky 2015. Huom! 15 parhaimman kilpailukyvyn seutukuntaa, seutukuntia yhteensä 70 kpl. Lähde: Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö 2017.

Vetovoimaisen alueen luomiseksi on Vaasassa ponnisteltu erittäin paljon. Lähes kaikkien strategiassa määritettyjen toimenpiteiden voidaan katsoa toteutuneen tai toimenpide on vähintään saatettu alulle vuonna 2017. Erityisesti energiaosaamisen kehittäminen on edennyt hyvin. Kehittäminen on keskittynyt sekä fyysisten toimintaedellytysten luomiseen että tulevaisuuden tekijöiden kouluttamiseen. Toimenpiteisiin kohdistuvan tarkastelun perusteella voidaan todeta, että vetovoimaisuuden edistämiseksi tehdyt strategiakauden alussa aloitetut (mittavatkin) investoinnit ovat alkuvaiheissaan osoittautuneet alueen kehittämisen kannalta tärkeiksi ja onnistuneiksi. Tätä osoittaa tehtyjen vertailujen perusteella muun muassa alueen kilpailukyvyn erittäin hyvä asema. Strategiassa asetettujen toimenpiteiden onnistumiset vielä näy asetettujen mittareiden osoittamissa tuloksissa. Erityisesti verotulokertymän kannalta merkityksellinen väestökehitys on ollut tavoitteiden vastaisesti negatiivinen. Kokonaisverotulo on ollut laskeva kohtuullisen hyvästä yhteisöverotulosta huolimatta. Yhteisövero tulo ei ole saavuttanut asetettua 15 % osuutta kaikesta verotulosta, vaikka sen vastaava osuus on vertailukaupunkeihin nähden lähes kaksinkertainen. Voimakkaan kehityksen ja strategisen suunnittelun keskittämisen tulokset ovat näkyvissä. Strategisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että jatkossa tehdään riskianalyysiä myös siitä, mitä nyt tehty voimakas toiminnan keskittäminen tarkoittaa käytännössä. Onko varauduttu riittäviltä osin siihen, että esimerkiksi energiakehittämiseen liittyvät pitkän aikavälin tavoitteet eivät toteudu.

20


5. EDUSTUKSELLISEN JA SUORAN DEMOKRATIAN KEHITTÄMINEN Vaasan kaupungin hallintosääntöuudistuksessa kyettiin tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan kytkemään onnistuneesti yhteen sekä hallinnollinen ohjaus että organisaatioiden uudistustyö myös tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Esimerkiksi kaupungin toimintaa säätelevien sääntöjen määrä on selvästi vähentynyt ja hallintosäännön perusteella tehtyjen uusien toimintasääntöjen logiikka ja tiiviys noudattelee hallintosäännön henkeä. Samalla muun muassa sivistystoiminnan ohjausta on kyetty keventämään aikaisemmin voimassa olleesta monilautakuntajärjestelmästä. Tämä edesauttaa tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan yhteisten koulutus- ja sivistyspäämäärien toteuttamisessa ja huomioi myös esimerkiksi kulttuurityön merkityksen osana koulutuspolkuja.

Vaasan kaupungilla on ollut valtuustokaudelta 2013-2016 lähtien tavoitteena edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistaminen. Tavoitteen toteutumista on seurattu vastaavan ajan samalla mittausmenetelmällä, kuntaliiton Arttu 2 -tutkimusohjelman tuottamilla kuntalaiskyselyjen tuloksilla. Tavoitteen toteuttamiseksi määritellyt toimenpiteet ovat olleet koko tutkimusohjelman ajan samat.

5.1. Organisaatioista tekemiseen Tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan keskeistä edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistamisessa on Vaasassa ollut organisaatioihin liittyneen työn jäsentäminen aikaista toimivammaksi sekä eri vaikuttamiskanavien huomioiminen osana toimivaa päätöksentekoprosessia. Jo ennen kuntalain uudistuksen voimaan astumista kesällä 2015 oli nuorisovaltuustolle ja ikäneuvostolle (myöhemmin vanhusneuvosto) muodostettu kaupungissa lausunnonanto- ja vaikuttamismahdollisuuksien kanavat. Vuoden 2015 jälkeen on myös vammais- ja maahanmuuttajaneuvoston asema vakiintunut osaksi toimintaa. Vuoden 2017 keväällä on viimeisetkin neuvostojen toimintasäännöt päivitetty. Tämä liittyy myös vahvasti koko luottamushenkilöorganisaation uudistustyöhön, joka oli sidoksissa kaupungin hallintosääntöuudistukseen (toteutus pääosin vuonna 2016).

Vaasan kaupungissa muodostettiin Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2013 Vähäkyrön aluelautakunta, jonka pääpiirteinen tehtävä oli entisen Vähäkyrön kunnan alueen toimintojen ohjaus ja koordinointi. Tarkastuslautakunnan havaintojen ja aikaisempien arviointien perusteella Vähäkyrön aluelautakunta ohjasi päämäärätietoisesti oman alueensa toimintaa. Kuntaliitoksen seurauksena kuitenkin muiden, Vaasassa jo olemassa olleiden, aluetoimikuntien rooli väheni. Tarkastuslautakunnan näke-

21


Tarkastuslautakunnan näkemys on se, että kunnallisen päätöksenteon kehittäminen avoimeen, kuntalaisia kuulevaan suuntaan on yksi kuntalain tarkoittamista demokraattisen päätöksenteon kulmakivistä. Strategiassa valittu tahtotila edustuksellisen ja suoran demokratian edistämisestä on kannatettava. Tulokset osoittavat jo lyhyellä aikavälillä kehitystä tapahtuneen.

Kuten kuvista 17-20 havaitaan on Vaasan asema eräiden kunnallisen päätöksenteon luottamusta kuvaavien kysymysten perusteella kohentunut valtuustokauden 20132016 lopulla ja valtuustokauden 2017-2020 alussa. Erityisesti on huomattava, että juuri Vaasan strategian kannalta keskeinen mittari ”Luotan kuntani päättäjiin omaa kuntaani kehitettäessä” (kuva 17) on vuosien 2015-2017 välillä kasvanut 5 %:lla ja on huomattavasti vertailukaupunkeja korkeammalla tasolla. Tulosta ja luottamuksen kokemusta vahvistaa myös se, että kuntalaiset uskovat luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta (36 % vuonna 2017, kuva 18). Tarkastuslautakunnan mukaan tulosta on pidettävä tavoitteen kehittämisvaiheen kannalta hyvänä kun huomioidaan, että vastaajista vuonna 2015 noin 86 % ja vuonna 2017 noin 88 % ei ollut koskaan toiminut kunnallisessa luottamustehtävässä.

myksen mukaan tämä tapahtui sekä Vähäkyrön alueelle valjastetun valmisteluhenkilöstön että vahvan sääntöohjauksen vuoksi. Valtuustokauden 2013-2016 lopussa ja valtuustokauden 2017-2020 alussa muiden aluetoimikuntien (Sundom, Pohjoiset kaupunginosat, Variska) rooli on kuitenkin kasvamassa. Aluetoimikunnat toimivat tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan nykyään alueellaan aikaisempaa aktiivisemmin. Toimintaa on vauhdittanut niin vuoden 2013 kuntaliitos kuin syksyllä 2017 toimeenpantu aluetoimikuntien toimintasääntöjen päivitys. Aluetoimikuntien toimintasäännöt on hyväksytty vuoden 2018 maaliskuussa. Tämä on antanut pitkään jatkuneelle työlle viralliset vaikuttamiskanavat ja mahdollisuudet käytännön toimintojen suunnitteluun. Sen sijaan toimenpiteenä kansalaisraatitoimintojen vakiinnuttaminen osaksi palvelujen kehittämistä on tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan vielä lähtökuopissaan. Kansalaisraatitoiminnan kehittämisestä puuttuu vielä pitkäjänteinen suunnitelma ja pohdinta siitä, missä yhteyksissä kyseinen toimintamalli on hyvä ja voisi mahdollisesti jopa korvata muun muassa muiden aluetoimijoiden toimintaa. Päällekkäisten toimintojen rakentaminen kun ei ole Vaasan kokoisessa rakenteessa mielekäs toimintatapa.

Strategiselle tavoitteelle määriteltyjen toimenpiteiden (kappale 5.1 Organisaatioista tekemiseen) vaikuttavuutta voidaan seurata edellisten mittareiden lisäksi myös sillä, kuinka kuntalaiset kokevat palveluihin liittyvän tiedottamisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistyvän. Vaasassa palveluista tiedottaminen on vuoteen 2017 tultaessa lopulta saavuttanut vertailukaupunkien tason (35 %, kuva 19). Samoin Vaasassa kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä keskimäärin vertailukaupunkeja enemmän (kuva 20), joka kuvastaa muun muassa Vaasassa aluelautakunnan ja -toimikuntien kehittämiseen liittyneen työn onnistuneen.

5.2. Koettu luottamus

Tarkastuslautakunnan on kuitenkin huomautettava, että strategiassa ei ole määritelty hyväksi koettua, kaupungille riittävää, mittareiden osoittamaa tavoitetasoa. Tuloksia tarkasteltaessa on todettava, että niissä on kehittämisen varaa. Tavoite voisi tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan olla valtuustokauden 2017-2020 lopulla esimerkiksi se, että kunnan luottamushenkilöihin luotetaan jopa 46-48 % tasolla kuntaa kehitettäessä ja kuntalaisten kokemus mielipiteen kuulemisesta on noussut 30 % tasolle.

Vaasan kaupunki on ollut mukana kuntaliiton Arttu 2 tutkimushankkeessa loppuvuodesta 2014 alkaen. Strategiatyössään Vaasan kaupunki on valinnut edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistamista kuvaavaksi mittariksi päätöksentekoon kohdistuvan luottamuksen kokemuksen. Arttu 2 -tutkimushankkeessa vastaava mittari on ”Luotan kuntani päättäjiin omaa kuntaani kehitettäessä.”. Vuonna 2015 kyselyyn vastasi Vaasassa 430 henkilöä ja vuonna 2017 vastaavasti 387 vaasalaista otoksen ollessa molempina kertoina 1200 henkilöä. Kuntaliiton tutkimushankkeeseen osallistuu yhteensä 40 kuntaa, joista 50001- 100 000 asukkaan kuntia on 6 (Hämeenlinna, Kotka, Lappeenranta, Mikkeli, Salo, Vaasa).

22


Kuva 17: Luotan kuntani päättäjiin omaa kuntaani kehitettäessä; Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as – kaikki tutkimuskunnat. Lähde: Arttu 2 -tutkimusohjelma, Suomen kuntaliitto.

Kuva 18: Uskon kuntani luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta; Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as – kaikki tutkimuskunnat. Lähde: Arttu 2 -tutkimusohjelma, Suomen kuntaliitto.

Kuva 19: Kuntani palveluista tiedotetaan riittävästi; Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as – kaikki tutkimuskunnat. Lähde: Arttu 2 -tutkimusohjelma, Suomen kuntaliitto.

Kuva 20: Kunnassani kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä; Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as – kaikki tutkimuskunnat. Lähde: Arttu 2 -tutkimusohjelma, Suomen kuntaliitto.

Demokratian vahvistaminen on ollut kaupungissamme kehittämisen kohteena jo ennen nykyistä strategiakautta. Erityisesti, uuden vuonna 2015 hyväksytyn kuntalain seurauksena, on eri demokraattisen vaikuttamisen keinoja kaupungissamme kehitetty. Viimeistään vuonna 2017 hyväksytyn hallintosäännön ja sitä seuranneiden toimintasääntöuudistusten jälkeen on toimijoille annettu legitiimi asema kaupungin organisaatiossa. Tämä sekä vakiinnuttaa että mahdollistaa eri näkökulmien huomioimisen kaupungin päätöksenteossa. Aluelautakuntamalli on muodostunut vahvaksi toiminnan järjestämismuodoksi vuoden 2013 Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen jälkeen. Tämä on vahvistanut myös muiden alueellisten toimielimien toimintaedellytyksiä ja –mahdollisuuksia. Vaasalaisten kokema luottamus kaupungin demokraattiseen päätöksentekoon on Kuntaliiton Arttu 2-tutkimuksen mukaan hyvällä tasolla vertailukaupunkeihin nähden. Vuonna 2017 kuntalaiset kokevat myös niin, että palveluista tiedotetaan riittävästi. Tarkastuslautakunnalle on tärkeä, että palveluiden tiedottamiseen liittyvän mittarin osoittama tulos on noussut vuodesta 2015. Kansalaisraatitoiminnan kehittämisestä puuttuu vielä pitkäjänteinen suunnitelma ja pohdinta siitä, missä yhteyksissä kyseinen toimintamalli on mahdollisimman toimiva. Kuntalain tuntemat demokraattisen vaikuttamisen kanavat ovat monet. Samoin ovat Vaasan kaupungissa toteutetut eri toimijoille mahdollistetut vaikuttamiskanavat. Tarkastuslautakunta toivoo vaikuttamiskanavoihin liittyvän toiminnan koordinointia niin, että tässäkin toiminnassa kyettäisiin välttämään päällekkäisyydet ja huomioimaan mahdollisimman kohdennetut vaikuttamismahdollisuudet. Edustuksellisen ja suoran demokratian kehittämistä mittaavien mittareiden tavoitetasoa tulisi tarkastella myös päätöksenteon onnistumisen kannalta. Nyt saavutettujen Arttu 2 –mittareiden osoittamien tulosta tulee voida parantaa. Tämä kertoisi myös siitä, että päätöksenteossa huomioidaan laajasti eri toimijat.

23


Kuva: Katja Lรถsรถnen


6. TALOUDEN TASAPAINO Vuonna 2015 hyväksytyn Kuntalain 121.2 § 3 kohdan mukaan, mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Uusi kuntalaki määrää myös erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelystä (118 §). Kuntalain siirtymäsäännösten johdosta arviointimenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudesta 2017 alkaen. Arviointimenettelyyn voi joutua, mikäli kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijämää säädetyssä ajassa tai jos asukasta kohden laskettu alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Lisäksi arviointimenettelyyn voi joutua mikäli kuntakonsernin tietyt rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnuslukujen raja-arvot ovat kahtena vuotena peräkkäin täyttyneet. On huomattava, että aikaisemmin voimassa olleeseen arviointimenettelyyn liittyen tarkastelukulma on nyt peruskaupungista poiketen kaupunkikonsernin taloudellisissa tunnusluvuissa. Tarkastuslautakunta on käyttänyt tässä kertomuksessa esitettyjen Vaasan kaupungin asukaskohtaisten talouslukujen laskennan perusteena Tilastokeskuksen ilmoittamaa asukaslukua. Tilastokeskuksen ilmoittama asukasluku 31.12.2017 tilanteessa oli 67 398.

6.1. Tulojen kasvattaminen Vaasan kaupungilla on ollut koko uuden strategiakauden tavoitteena tulojen kasvattaminen. Toimenpiteet ja mittarit ovat tämän tavoitteen osalta olleet koko kauden lähes muuttumattomia. Tavoitteeseen on pyritty tonttien ja asunto-

osakkeiden vuokrauksella ja myynnillä sekä maksullisia palveluita kehittämällä. Erityisesti tarkastelun alla on ollut maksujen ja taksojen korottaminen. Mittareina on käytetty tulotason kehitystä, omaisuuden myyntiä ja maksujen kertymää. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä raportoidaan tonttien vuokratuottojen olleen noin 8,12 M€ ja kiinteän omaisuuden myyntivoittojen noin 2,72 M€. Samoin todetaan, että toimialojen asiakasmaksut ja taksat on tarkistettu vuoden 2017 aikana. Tilinpäätöksen toimenpiteiden raportointia on pidettävä suppeana. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan ovat vuoden 2017 toimenpiteet sidottu tonttien myynnin ja vuokrauksen osalta kaupungin maankäytön ja maapolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Niitä ovat muun muassa se, että maan ja tonttien hinnat pidetään kohtuullisella tasolla, kaupungin toimenpiteistä aiheutuva arvonnousu säilyy kaupungilla ja maaomaisuus tuottaa kohtuullisesti. Näitä tavoitteita silmällä pitäen on kuvan 21 perusteella tarkastuslautakunnan pidettävä vuokratulojen kertymää onnistuneena ja ennen kaikkea kohtuullisena, tasapainoisena toimenpiteenä. Sen sijaan maan myyntituottoa koskevien tulojen perusteella, tarkastuslautakunnalla ei ole varmuutta siitä, kuinka tehokkaasti toiminta perustuu kaupungin strategian sekä maankäytön ja maapolitiikan perusteisiin. Esimerkiksi kiinteän omaisuuden myyntivoitot olivat vuonna 2017 noin 52 % korkeammat kuin vuonna 2016, mutta kuitenkin noin 27 % pienemmät kuin vuonna 2015. Kuvan 21 perusteella maantuottojen arviointi on strategisena tavoitteena epävarma ja vaikeasti toteutettavissa. Maanmyyntituottojen kerryttämiseen näyttäisi tarkastuslautakunnan mukaan vaikuttavan monta kaupungin omien toimenpiteiden ulkopuolista tekijää.

Kuva 21: Maanmyynti- ja vuokratulot 2005-2017. Lähde: Vaasan kaupunki, kiinteistötoimi.

25


kasvaneet menot. Kaupunginteatterin menot ovat lähes kaksikertaa niin suuret kuin samana aikana kasvaneet tulot. Vaasan uimahallin osalta tulosta voi pitää jopa huolestuttavana. Uimahallin asiakasvirtojen laskun lisäksi ovat myös tulot laskeneet taksojen korotuksista huolimatta. Uimahallin menot ovat sen sijaan kasvaneet 5 %.

Kaupunginhallitus päätti vuoden 2017 talousarvion laadintaohjeessa ulkoisten maksujen tarkistustasoksi vähintään 2 %. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan ovat vuoden 2017 aikana tulosalueet noudattaneet ohjetta siellä, missä se on ollut mahdollista muun muassa vapaassa sivistystyössä, kaupunginteatterissa, kaupunginorkesterissa, liikuntapalveluissa sekä teknisessä toimessa. Kuten kuvasta 22 havaitaan, eivät esimerkiksi kaupungin palvelutuotannossa perittävät sisäänpääsymaksut ole kuitenkaan merkittävästi kasvaneet ja erityisesti vuonna 2017 ne ovat laskeneet vuoden 2016 tasosta. Samoin perusterveydenhuollon laitoshoidon maksut ovat laskeneet, mutta tämä on ollut seurausta sosiaali- ja terveyspalveluiden pidemmän ajan strategisesta tavoitteesta ikääntyvien ihmisten laitoshoidon vähentämiseksi ja kotihoidon lisäämiseksi. Hoitopäivämaksut ovat nousseet jo vuonna 2014 kunnallisten hoitopäivämaksujen indeksitarkastuksen ansioista. Hammashoitomaksut ovat kasvaneet tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan pääasiassa enemmän aluehallintoviranomaisen asettamasta uhkasakosta johtuen (hoitoaikojen noudattaminen) kuin strategisesta päätöksestä kuntalaisten palvelutason parantamiseksi.

Kokonaisuudessaan ovat Vaasan kaupungin ja sen liikelaitosten toimintatuotot olleet lähes saman tasoisia viimeiset kaksi vuotta vuoden 2017 myyntituottojen kasvusta huolimatta. Kuten kuvasta 23 havaitaan ovat vuoden 2017 maksutuotot alhaisimmat (26,7 M€) koko strategiakautena. Vuokratuottojen taso on vakiintunut noin 60 M€ tasolle. Kaupunginhallituksen vuoden 2017 tilinpäätöksessä antama raportointi mittareiden osalta kohdistuu kaupunkiin ilman liikelaitoksia ja sen mukaan kaupungin toimintatuotot olisivat laskeneet 3,6 %. Vuonna 2016 Vaasan kaupungin toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) olivat 1 730 €/asukas, kun luku vuonna 2017 oli 1 675 €/asukas. Vuoden 2016 tiedoilla Vaasan toimintatulot olivat asukasta kohden noin 20,6 % korkeammat kuin vertailukuntien (50 000 – 100 000 asukasta).

Tarkasteltaessa lähemmin Vaasan kaupunginhallituksen antamaa tilinpäätöstä vuodelta 2017 ja eräitä taksojaan korottaneita tahoja, voidaan havaita esimerkiksi se, että asiakasvirrat ovat kääntyneet kasvuun siellä, missä kaupunginvaltuustolla ei ole suoraa päätösvaltaa esimerkiksi kuntayhtymissä. Tämä koskee erityisesti liikuntapalveluita. Samalla ovat kaupungin palveluja tuottavien kulttuuri- ja liikuntalaitosten kokonaisasiakasvirrat olleet laskussa. Kuten taulukosta 3 havaitaan ovat esimerkiksi maakunnan keskeisimmän museon ja kaupungin uimahallin asiakasvirrat olleet laskevia vuosien 2013-2017 välillä. Tarkasteltaessa taksojen mahdollisten korotusten vaikutusta käytettävissä oleviin tuloihin ja menoihin voidaan taulukon 4 perusteella havaita, että ainoastaan kaupunginorkesteri on kyennyt kattamaan kasvaneilla tuloilla vastaavana aikana

Taksojen ja maksujen korotukseen liittyy strategisen päätöksenteon osalta vaihtoehtoisia kehityskulkuja, joita tarkastuslautakunnan mukaan tulisi jatkossa tarkastella erityisesti kuntalaisen palvelutuotannon näkökulmasta. Aiheutuuko varsinaisen tavoitteen toimeenpanosta muita, mahdollisesti ei toivottuja vaikutuksia.

26


2013 10 478 22 329 9 424 277 478 31 009 55 748 406 466

Kuntsin modernin taiteen museo / Kuntsi museum för modern konst Pohjanmaan museo ja Terranova / Österbottens museum och Terranova Tikanojan taidekoti / Tikanojas konsthem Uimahalli / Simhallen Vaasan kaupunginorkesteri / Vasa Stadsorkestern Vaasan kaupunginteatteri / Vasa Stadsteater YHTEENSÄ / TOTALT

2014 9 636 16 345 11 010 270 764 22 092 59 716 389 563

2015 10 531 16 884 8 371 269 613 30 780 50 518 386 697

2016 8 656 15 255 7 575 265 353 30 572 57 514 384 925

2017 muutos/förändring 9 954 -524 20 913 -1 416 11 363 1 939 257 469 -20 009 40 454 9 445 58 524 2 776 398 677 -7 789

Taulukko 3. Eräiden asiakasmaksuja perivien toimijoiden asiakasmäärien kehitys 2013-2017. Lähde: Vaasan kaupunki, kaupunkikehitys.

2013 Kuntsin modernin taiteen museo / Kuntsi museum för modern konst Pohjanmaan museo ja Terranova / Österbottens museum och Terranova Tikanojan taidekoti / Tikanojas konsthem Uimahalli / Simhallen Vaasan kaupunginorkesteri / Vasa Stadsorkestern Vaasan kaupunginteatteri / Vasa Stadsteater YHTEENSÄ / TOTALT

2017

%-muutos/förändring

Menot / Utgifter Tulot / Inkomster

Tulot / Inkomster

Menot / Utgifter

Tulot / Inkomster

412

3 550

369

3 818

1 009

2 295

991

229

2 118

281

1 023

4 202

2 673

12 165

Menot / Utgifter

-10

8

2 411

-2

5

2 142

23

1

1 343

4 844

31

15

2 984

13 215

Taulukko 4. Eräiden asiakasmaksuja perivien toimijoiden tulojen ja menojen kehitys 2013 ja 2017. Lähde: Vaasan kaupunki, Tilinpäätökset 2013 ja 2017 sekä Exreport -johdon tietojärjestelmä.

Kuva 22: Eräitä maksutuottoja: 3210 perusterveydenhuollon laitoshoidon asiakasmaksut, 3220 hammashoitomaksut, 3244 hoitopäivämaksut, 3262 sisäänpääsymaksut, 3270 Rakennusvalvonnan ja -tarkastuksen maksut. Lähde: Vaasan kaupunki, Exreport -johdon tietojärjestelmä.

Kuva 23: Vaasan kaupungin ja liikelaitosten toimintatuottojen kehitys 2013-2017. Lähde: Vaasan kaupunki, Exreport -johdon tietojärjestelmä.

Vaasan kaupungin toimintatuottojen kokonaiskehitys ei ole vuoden 2017 aikana ollut negatiivinen. Tonttien ja asunto-osakkeiden vuokraukseen liittyvä tavoite on toteutunut ja se noudattelee kaupungin maankäytön ja maapolitiikan kasvutavoitteita. Maanmyyntiin liittyvän tavoitteen toteuttaminen on erittäin suhdanneherkkää. Esimerkiksi kiinteän omaisuuden myyntivoitot olivat vuonna 2017 noin 52 % korkeammat kuin vuonna 2016, mutta kuitenkin noin 27 % pienemmät kuin vuonna 2015. Maksutuottojen kehitys on ollut negatiivista maksujen ja taksojen korottamiseen liittyvästä tavoitteesta huolimatta. Taksojen ja maksujen korotukseen liittyvän tavoitteen toteuttaminen ei ole ollut tasapainossa vuoden 2017 aikana. Vuosittainen sisäänpääsymaksujen kertymä on vain noin 8 % kaikista maksutuotoista, mutta esimerkiksi kulttuuri-ja liikuntapalveluiden palvelutuotannon tavoitettavuuteen näyttäisi taksojen ja maksujen korotuksilla olevan tarkastuslautakunnan mukaan negatiivinen vaikutus. Strategian vaikutuksia arvioitaessa olisi tulevaisuudessa hyvä arvioida myös tavoitteiden mahdollisia seurauksia, jotta kuntalaisten käyttämiä palveluita ei tahattomasti heikennetä.

27


Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti.

6.2 Vuoden 2017 tulos ja talouden tila kaupunkikonsernissa Valtuustokauden 2017-2021 ensimmäisen vuoden ylijäämäksi muodostui kaupungin tilinpäätöksen mukaan noin 0,7 M€. Vaasan kaupungin taseessa on siten vuoden 2018 alussa noin 23,7 M€ alijäämää, joka on 351 €/asukas. Valtuustokauden 2013-2016 alussa, vuoden 2012 jälkeen, Vaasalla oli vielä kertynyttä ylijäämää taseessa noin 28,9 M€. Talouden tasapainoa on arvioitu kappaleessa 6.3. talouden tasapainottaminen – ohjelma ja sen toteutuminen. €/asukas

Tilikauden vuosikate valtionosuudet tulos Vaasa 11 474 1 497 Vertailukunnat 127 428 1 654

verotulot 4 150 3 906

Kuva 24: Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2017, Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as Lähde: Kuntaliitto, ennakkotieto vuodelta 2017

Taulukko 5: Eräitä talouden tunnuslukuja vuodelta 2017 (€/asukas, vertailu: 50 001 – 100 000 asukkaan kunnat). Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätösarviot vuodelta 2017 ja Vaasan kaupungin tilinpäätös 2017.

Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen.

Tässä kohdassa tuli olla kuntalain tarkastelunäkökulman mukaisesti ko. lain (§ 118) kuntakonsernin tietyt rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut sekä vertailut ja arvio Vaasan kaupungin kuntakonsernin taloudellisesta tilasta. Vaasan kaupungin vuoden 2017 tilinpäätöksessä ei ole kuitenkaan kuntalain mukaisessa ajassa esitetty konsernitilinpäätöstä. Siksi tässä kohtaa voidaan arvioida kriisikuntakriteereistä vain tuloveroprosenttia. Kuten kuvasta 24 havaitaan on Vaasan kaupungin tuloveroprosentti pienempi kuin kriisikuntakriteerin raja-arvo ja vertailukuntiin verrattuna hyvällä tasolla. Vuoden 2017 laskennallinen kriisikuntakriteerin mukainen rajaarvo on 20,91 %. Vertailukuntien vuoden 2017 keskimääräinen tuloveroprosentti oli 20,6 %, kun se Vaasassa oli 20,0 %. Vuonna 2017 tuloveroprosentti oli Vaasaa pienempi Porissa ja Porvoossa (molemmissa 19,75 %).

Kuva 25: Kuntakonsernin vuosikate 2017 (€/ asukas), Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as Lähde: Kuntien konsernitilinpäätökset 2017

Asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla.

Kuva 26: Kuntakonsernin vuosikate 2017, Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as Huom! Tietoa vuoden 2017 kuntakonsernien keskimääräisestä lainamäärästä ei ole tarkasteluhetkellä saatavilla. Lähde: Kuntien konsernitilinpäätökset 2017

Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.

Ilman konsernitilinpäätöstä on vaikeaa arvioida kaupunkikonsernin taloudellista tilaa.

28

Kuva 27: Kuntakonsernin vuosikate 2017, Vaasa – vertailukunnat 50 001-100 00 as. Lähde: Kuntien konsernitilinpäätökset 2017.


Vaasan kaupungin vuoden 2017 tulos on niukasti positiivinen (0,774 M€). Vaasan kaupungin vuosikate, valtionosuudet ja verotulot ovat vertailukaupunkeja korkeammalla tasolla. Myös verotuloprosentti on vertailukaupunkeihin nähden hyvällä tasolla. Konsernitilinpäätös on jäänyt valmistumatta määräaikaan mennessä nykyisellä strategiakaudella jo kolmesti. Menettely vaarantaa kuntalain mukaisen toiminnan sekä tilinpäätöksen käsittelyn että arvioinnin osalta. Tilinpäätösraportointi tulee saattaa kuntalain edellyttämälle tasolle.

6.3. Talouden tasapainottaminen – ohjelma ja sen toteutuminen

Vaasan kaupungin toimintavuoden 2017 tulos oli noin 2,3 M€ pienempi kuin talousarviossa 2017 oli ennustettu. Tilinpäätöksen 2017 jälkeen Vaasan kaupungin taseessa on kertynyttä alijäämää noin 23,7 M€, jonka tarkastuslautakunta myös arvioi arviointikertomuksessaan vuoden 2017 keväällä olevan lopullinen alijäämä vuoden 2017 jälkeen. Tarkastuslautakunnan laskelmissa tämä tulos oli ns. varovaisen arvioinnin tulos. Positiivisemmassa ja enemmän kaupunginhallituksen vuosien 2017-2019 taloussuunnitelmaa noudattavassa ennusteessa alijäämä vuoden 2017 tuloksen jälkeen olisi ollut noin 19,7 M€.

Tarkastuslautakunta on käsitellyt Vaasan kaupungin talouden tasapainottamista arviointikertomuksissaan vuosina 2014-2016. Vuoden 2015 keväällä lautakunta totesi, että sillä ei ole käytössään sellaista suunnitelmaa, jolla vuoden 2014 aikana kertynyt alijäämä kyettäisiin suunnitelmallisesti kattamaan kuntalain edellyttämällä tavalla. Vuoden 2016 keväällä tarkastuslautakunta arvioi talousarviossa 2016 esitetyn talouden tasapainottamisohjelman tavoitteiden ja liian positiiviseksi arvioidun taloussuunnitelman perusteella, että Vaasan kaupungin kuntalain mukainen talouden tasapainovaatimus on uhattuna. Vuoden 2017 keväällä tarkastuslautakunta arvioi tilanteen olevan hieman negatiivisempi kuin taloussuunnitelmassa vuosille 2017-2019 esitettiin. Talouden alijäämän kattaminen vuoteen 2019 tilinpäätökseen mennessä tarkoittaisi useiden onnistuneiden säästötoimenpiteiden tekemistä sekä tulokertymän kartuttamista. Tarkastuslautakunta totesi, että jo taloussuunnitelmavuoden 2018 vuosikatteen tulisi olla noin 3 M€ suunniteltua korkeampi. Vuoden 2018 vuosikatteen olisi tullut lautakunnan laskelmien mukaan olla 40,78 M€. Vuoden 2018 talousarviossa vuosikate on määritelty 38,13 M€ tasoon.

Vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman mukaan tulisi kertynyttä alijäämää olemaan vielä vuoden 2019 jälkeen -0,3 M€, mutta kuntalain mukaisesti vuoden 2020 jälkeen alijäämää ei enää olisi. Vuoden 2016 talousarviosta ja talouden tasapainotussuunnitelman hyväksymisestä lähtien kumulatiivisen ali-/ ylijäämän määrä on laskenut taloussuunnitelmissa vuoden 2019 osalta noin 6,8 M€. Kaupunginhallituksen tavoitteena on ollut, että Vaasan kaupungin talouden tasapainosuunnitelman tuloksena kertynyt alijäämä olisi katettu vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuoden 2016 talousarviossa esitetyn talouden tasapainottamisohjelman säästövaikutukseksi arvioitiin 26,8 M€. Toimenpiteiltään ohjelman arvioitiin olevan etupainotteinen, jolloin vaikutukset olisivat nähtävissä tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan suurelta osin vuoden 2017 tilinpäätöksen jälkeen. Vuoden 2016 lopulla tasapainotusohjelmasta oli henkilöstösäästöt mukaan luettuna toteutunut 16,2 M€, mutta vuoden 2017 tilinpäätösraportoinnin puutteista johtuen tasapainotusohjelman toteutumista vuodelta 2017 ei voi enää arvioida samaan tapaan kuin vuoden 2016 tilinpäätöksen jälkeen. Tämän johdosta Vaasan kaupungin talouden tasapainon saavuttamista on arvioitava tarkastuslautakunnan mukaan ajankohta huomioiden laskennallisesti.

Tarkasteluhetkellä tarkastuslautakunnalla on käytössään taloussuunnitelma vuosille 2018-2020, vuoden 2017 tilinpäätös, talouden tasapainotusohjelman toteumatiedot vuodelta 2016 sekä alustava ennuste vuoden 2018 toteumaksi. Valitettavasti kaupunginhallitus ei ole tilinpäätöksessä 2017 raportoinut vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä päätetyn talouden tasapainottamisohjelman toteumaa vuodelta 2017. Kaupunginvaltuuston taloudenohjauksen näkökulmasta menettely ei ole hyväksyttävä.

TA 2016 Vuosikate 25,7 poistot - 27,6 Tilikauden tulos - 1,9 Kumulatiivinen yli-/ alijäämä - 25,4

TP 2016 27,3 - 31,3 - 4,0 - 24,5

TA 2017 31,2 - 28,9 2,3 - 21,0

TP 2017 32,0 - 32,0 0 - 23,7

TA 2018 38,1 - 30,9 7,2 -16,3

TS* 2019 46,6 - 30,6 16,0 - 0,3

TS* 2020 50,1 - 30,6 19,6 19,3

Taulukko 6: Eräiden keskeisten tunnuslukujen kehittyminen 2016-2020 kaupungin hyväksyttyjen talousarvioiden ja tilinpäätösten mukaan. Lähde: Vaasan kaupunki. * Vuoden 2018 talousarvion perusteella.

29


Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Kumulatiivinen alijäämä

2018 -370 500 * / - 366 800 ** 298 400 / 294 000 103 400 12 100 43 400 / 42 700 33 000 10 400 / 9 700 - 13 300 / - 14 000

vuoden 2018 verotuloihin liittyvässä päätöksenteossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia vuoteen 2017 verrattuna) tulisi Vaasan vuosikatteeksi muodostumaan noin 43,4 42,7 M€, joka on 5,3 - 4,6 M€ positiivisempi kuin vuoden 2018 talousarviossa. Vuodelle 2018 lasketun positiivisen vuosikatteen vaikutusta lopulliseen tulokseen heikentää kuitenkin poistoihin liittyvät epävarmuudet ja laskennan tarkkuus. Tarkastuslautakunta on käsitellyt asiaa arviointikertomuksissaan vuodesta 2012 alkaen, tehden asiasta yhteenvetoa muun muassa vuosien 2014, 2015 ja 2016 arviointikertomuksissa. Vuosien 2014-2017 poistotaso on ollut tasaisesti yli 30 M€, lähempänä 31-32 M€. Vuoden 2017 lopulliseksi poistotasoksi muodostui 32,0 M€, joka on vuoden 2017 talousarviossa arvioidusta noin 3,1 M€ enemmän. Vuoden 2016 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta arvioi, että poistotason määrittämisen puutteet ovat heikentäneet kaupungin tulosta vuodesta 2013 yhteensä 16,4 M€. Kaupungin lopullisen tuloksen yhteenlaskettu heikennys alkuperäisiin talousarvioihin verrattuna on vuoden 2017 lopulla ollut siten 19,5 M€.

Taulukko 7: Vaasan kaupungin tulos ja kumulatiivinen alijäämä tarkastuslautakunnan mukaan vuoden 2018 jälkeen (1000 €). * Sisältää toimintatuottojen vähennyksen 6 M€, erittäin positiivisen verotulokertymän n. 14 M€, henkilöstömenojen vähennyksen 2,7 M€, erikoissairaanhoidon menojen lisäyksen 1,4 M€, muiden ostopalveluiden nousun n. 3,5 M€ sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden lisäyksen 0,4 M€. Ei huomioi vuokrien mahdollisia nousevia kustannuksia. ** Sisältää toimintatuotot vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaisina, verotulojen positiivisen kasvun 10 M€, erikoissairaanhoidon menojen lisäyksen 1,4 M€ sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden lisäyksen 0,4 M€.

Taloussuunnitelma vuosille 2018-2020 on suunniteltu tiukaksi. Se sisältää maltillisen omien toimintatuottojen kasvun. Samalla toimintatuottojen kasvun katsotaan pysähtyneen tai ainakin pitäytyvän nykyisellä tasolla talouden tasapainottamisohjelman ansioista. Tarkastuslautakunta on taulukossa 7 laskenut tuloksen vuoden 2017 arviointitietojen, vuoden 2017 tilinpäätöksen sekä vuosien 2017 ja 2018 maaliskuun kertymätietojen perusteella. Laskennallisen tuloksen katsotaan täten sisältävän vuoden 2018 osalta talouden tasapainottamisohjelman jäljellä olevasta 8 M€ määrästä 4 M€.

Tarkastuslautakunnan tarkastelussa vuoden 2018 poistotasoksi arvioidaan vuoden 2017 perusteiden ja arvioinnin sekä kasvaneista alaskirjauksista johtuen noin 33 M€. Tämä laskee hieman talousarviota 2018 enemmän vuosikatetta. Tulos tulisi kuitenkin olemaan vielä noin 3,2 - 2,5 M€ yli nykyisen talousarviossa määritellyn tuloksen (7,2 M€). Tämän perusteella Vaasan kaupungin taseeseen kertynyt alijäämä olisi siten vuoden 2018 jälkeen noin 13,3 M€ - 14,0 M€, joka on samalla noin 3 M€ vähemmän kuin talousarviossa 2018 on arvioitu (taulukko 7).

Kuten taulukoista 6 ja 7 havaitaan päätyy tarkastuslautakunta laskelmissaan kaupunginhallitusta hieman positiivisempaan tulokseen vuoden 2018 osalta. Pääasiallisesti tulosta parantaa huomattavasti talousarviota positiivisempi verokertymä. Vuoden 2017 ja 2018 maaliskuun kertymätietojen sekä vuoden 2017 tilinpäätöksen perusteella voi Vaasan kaupungin kokonaisverotulokertymä olla jopa 14 M€ vuoden 2018 talousarviota parempi. Sen sijaan lopullista tulosta hillitsee säästöohjelmasta poiketen kasvavat palvelujen ostot, jotka voivat nousta erikoissairaanhoidon kulut mukaan lukien noin 4-5 M€. On huomattava, että erikoissairaanhoidon kulut ovat tarkastuslautakunnan laskelmissa vuodelle 2018 noin 87 M€, joka noudattelee enemmän vuoden 2017 tilinpäätöstä kuin aikaisempien vuosien tilinpäätöksiä. Esimerkiksi vuonna 2015 erikoissairaanhoidon kulut olivat vielä noin 92 M€, kun ne vuonna 2017 olivat 84 M€.

Talouden tasapainottamisohjelman mukaisten jäljellä olevien säästötoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan olevan noin 4 M€. Kuten taulukosta 8 havaitaan, tulisi jo voimassa olevassa Vaasan kaupungin vuoden 2018 talousarviossa määritelty taloussuunnitelmavuoden 2019 vuosikate riittämään talouden alijäämän kattamiseen. Tämä vaatisi sen, että Vaasan kaupungin verotulot kehittyvät vuonna 2018 tarkastuslautakunnan arvioiman erittäin positiivisen verotulokertymän perusteella. Kumulatiivista ylijäämää olisi vuoden 2019 lopulla siten noin 300 000 €. Mikäli vuoden 2018 verotulot kehittyvät hieman heikommin (edelleen kuitenkin talousarviota 2018 paremmin) eikä toimintamenoissa enää kyetä säästöihin tulisi alijäämää olemaan vuoden 2019 lopulla vielä 400 000 €. Tarkastuslautakunnan oman vertailun perusteella tulos on samankaltainen, joskin kertyneen ylijäämän taso olisi vuoden 2019 lopulla hieman korkeampi ja taloussuunnitelmavuoden 2020 kertynyt ylijäämä voimassa olevaa taloussuunnitelmaa hillitympi.

Edellä mainittujen karkeiden laskelmien mukaan muodostuisi Vaasan kaupungin toimintakatteeksi vuodelta 2018 noin 370 - 367 M€, joka on noin 10 - 7 M€ voimassa olevaa talousarviota heikompi. Taulukossa 7 esitettyjen verotulojen ja valtionosuuksien kasvusta johtuen (olettaen että Talousarvio 2018 vuosikate* 2019 2020 Vuosikate 46 600 50 100 Poistot 33 000 33 000 Tilikauden tulos 13 600 17 100 Kumulatiivinen yli-/ alijäämä 300 / - 400 17 400 / 16 700

Tarkastuslautakunta** 2019 2020 47 400 / 46 700 47 400 / 46 700 33 000 33 000 14 400 / 13 700 14 400 / 13 700 1 100 / - 300 15 500 / 13 400

Taulukko 8: Vaasan kaupungin tulos ja kumulatiivinen alijäämän kehittyminen tarkastuslautakunnan mukaan vuosina 2019-2020 (1000 €). * Vuoden 2018 talousarviossa määriteltyjen taloussuunnitelmavuosien vuosikatteen perusteella. ** Tarkastuslautakunnan määrittelemän vuoden 2018 vuosikatteen ja tasapainottamisohjelman (4 M€) perusteella.

30


Merkittävää on, että valtuustokaudella 2013-2016 toimeenpannut henkilöstöön kohdistuneet supistamistoimet ovat yksi keskeisin syy kaupungin onnistuneeseen toimintakulujen supistamiseen. Vuoden 2013 tilinpäätöksestä ovat henkilöstökulut laskeneet lähes 20 M€ vuoden 2018 alkuun mennessä. Toiminnan arvioinnin kannalta tarkastuslautakunta kuitenkin edelleen ihmettelee sitä, että henkilöstösäästöjä ei budjetoitu sellaisenaan osaksi talouden tasapainotussuunnitelmaa, vaan vuosittaiset 100 henkilötyövuoden supistamiset ovat olleet ohjelman ulkopuolinen toimenpide ja siksi vaikeasti arvioitavissa. On huomattava, että ennen vuotta 2017 henkilöstön menovähennyksiä ei oltu arvioitu talousarvioiden toimintakuluissa.

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan talouden tasapaino tullaan Vaasan kaupungissa saavuttamaan kuntalain mukaisesti määräajassa. Erittäin tärkeä merkitys talouden tasapainottamisen onnistumisessa on ollut kaupungin strategiassa määriteltyihin kaupungin vetovoimatekijöihin panostaminen, jotka vuorostaan vaikuttavat arvioissa kaupungin verotulojen ennakoitua suurempaan kasvuun.

Vuonna 2017 tarkastuslautakunta edellytti, että vuoden 2018 vuosikatteen tulee olla silloista taloussuunnitelmaa 3 M€ parempi. Vuoden 2018 keväällä tilanne on toivotun kaltainen. Tarkastuslautakunnalle tilanne on kuitenkin ristiriitainen. Koska vuodelle 2018 katsottiin talouden tasapainotusohjelman jo toteutuneen, ei tosiasiassa lopullista talouden tasapainotuksen vaadetta täytä vuonna 2016 päätetty talouden tasapainotussuunnitelma vaan tarkasteluhetkellä erityisen hyvältä näyttävät kokonaisverotulot.

Tarkasteluhetkellä tulee kiinnittää huomiota kaupungin omien toimintatuottojen epävarmuustekijöihin, sillä vuoden 2018 maaliskuun kertymä on vuodentakaista heikompi. Samoin tulee huomioida jälleen kerran kasvaneet ulkoisten palveluiden ostot, jotka olivat useamman vuoden hyvässä tasossa muihin toimintakuluihin nähden. Tarkastuslautakunnan arviot eivät sisällä mahdollisesta valtakunnallisesta maakunta sekä sosiaali ja -terveyshallinnon uudistuksesta aiheutuvia muutoksia sekä siitä mahdollisesti aiheutuvia toiminnallisia ja taloudellisia riskejä.

Vaasan kaupungin kumulatiivinen alijäämä on vähentynyt vuoden 2017 tilinpäätöksen perusteella. Kertynyttä alijäämää on vuoden 2018 alussa jäljellä 23,7 M€. Yksi merkittävin syy talouden tasapainon saavuttamisessa näyttäisi olevan toteutuneet henkilöstösäästöt. Vuosien 2013-2017 välinen säästövaikutus on ollut lähes 20 M€. Vuoden 2016 talousarvion yhteydessä hyväksytyn talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta ei ole tehty raportointia vuoden 2017 tilinpäätöksessä. Raportointi olisi tullut tehdä siksi, että tasapainottamisohjelman vaikutusten katsottiin olevan etupainotteisia ja siten vuoden 2017 tilinpäätöksessä havainnoitavissa. Vuoden 2017 tulos oli 2,3 M€ pienempi kuin vastaavan vuoden talousarviossa oli arvioitu. Kahden viime valtuustokauden aikaisten investointien aiheuttamaa poistotasoa ei ole osattu arvioida riittävällä tarkkuudella. Vaikka puutteet on tilinpäätöksissä korjattu ja tarvittavat päätökset tehty, ovat ne heikentäneet kaupungin tulosta vuoden 2013 talousarviosta lähtien. Heikennys on ollut talousarvioissa suunnitellusta tasosta vuoden 2017 loppuun mennessä jo noin 19,5 M€. Lisäksi vuoden 2018 talousarviossa määritelty poistotaso on arvioitava noin 1,1 M€ liian alhaiseksi. Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota kaupungin omien toimintatuottojen vaihtelevuuteen sekä vuoden 2018 alussa nousuun lähteneisiin ulkoisten palveluiden ostoihin. Omista toimintatuotoista ovat esimerkiksi maksutuotot laskeneet. Ulkoisten palveluiden oston ei tule kasvaa henkilöstösäästöjen johdosta vaan kaupungin tekemän strategisen, palveluihin kohdistuvan, päätöksen johdosta. Tarkastuslautakunta arvioi, että kuntalain mukainen talouden tasapainovaatimus ei ole kaupungissamme enää uhattuna. Tähän vaikuttaa ensisijaisesti vuoden 2018 erittäin positiiviset arviot kokonaisverokertymästä. Tarkastuslautakunta toteaa tämän vuoksi, että vuodelle 2018 määritelty tilikauden tulos voi olla perusteiltaan noin 1 M€ liian alhainen. Tarkastuslautakunnan tekemän arvion mukaan Vaasan kaupungin tase tulee olemaan noin 1 M€ ylijäämäinen jo vuoden 2019 jälkeen, mikäli taloudentasapainottamisohjelman jäljelle jäänyt laskennallinen 4 M€ säästövaikutus toteutuu. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan Vaasan kaupungin kumulatiivinen tase on ylijäämäinen kuntalain edellyttämässä ajassa vuoden 2020 jälkeen. Taloussuunnitelmakaudella 2018-2020 pääosin lainoituksen turvin tehtävät/suunnitellut investoinnit tukevat tarkastuslautakunnan havaintojen mukaan vain osin niitä lakisääteisiä peruspalveluita, joita tehostamalla kaupungin toimintakatetta voitaisiin pysyvästi parantaa.

31


27 Kuva: Katja Lรถsรถnen

Kuva:: Jouko Keto


7. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa ja kaupunkikonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Strategiakauden alussa, vuodesta 2014 on otettu käyttöön järjestelmä, jossa hallintokunnat asettavat talousarviotavoitteita myös sisäisen valvonnan kehittämiseen liittyen. Kuntalain muutoksesta johtuen hyväksyttiin 16.12.2013 perusteet kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskien.

punkiorganisaatiossa jo hyväksyttävällä tasolla, mutta hyvää arvosanaa se ei vielä tarkastuslautakunnalta kuitenkaan saa. Pääasiassa kysymys on vielä siitä, että tilinpäätösraportoinnissa esitetty raportointi perustuu suurelta osin hallintokuntien itsearviointiin, mutta varsinaista tulosten kontrollitoimintoa tai niiden oikeellisuuden toteamisen menetelmiä kaupungissa ei vielä ole. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota tavoiteohjausjärjestelmään sekä eri seurantamenetelmien luotettavuuteen. Kysymys on ollut lähinnä siitä, kuinka prosessien riskit on tunnistettu ja kuinka niihin reagoidaan. Samoin seurantajärjestelmien tasolla kysymys on käytännössä esimerkiksi siitä, kuinka päätösten täytäntöönpanoa valvotaan ja ohjataan. Tässäkin kertomuksessa on käsitelty päätösten ennakkoarviointiin liittyvää päätösten valvontaa sekä yksinkertaisuudessaan tilinpäätösraportointiin liittyvien aikarajojen ja sisältöjen pitävyyttä. Lisäksi tarkastuslautakunta nostaa esiin huolensa siitä, kuinka kaupungissa ymmärretään julkiseen päätöksentekoon ja asemaan liittyvät käytännöt ja toiminnasta annetut ohjeet. Viime vuodet on käsitelty eräiden teknisen toimen viranhaltijoiden mahdollisia väärinkäytöksiä, jotka johtivat esitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn. Tarkastuslautakunta haluaa muistuttaa siitä, että kaupungissa vuonna 2011 tehtyjen sisäiseen valvontaan liittyvien laajojen selvitysten ja sitä seuranneiden korjaustoimenpiteiden jälkeen ei organisaatiossa pitäisi olla epäselvyyttä verovaroin rahoitettavan julkisen toiminnan mahdollisuuksista ja toiminnan rajoista. Kaupungin toiminta on avointa ja eri tasoilla tehtävän päätöksenteon tulee tällainen tarkastelu kestää.

Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta on arvioinut säännöllisesti sisäisen valvonnan tilaa arviointikertomuksissaan. Pääpaino on ollut johtamisen ja sisäisen valvonnan yhteyden ymmärtämisessä. Viime vuosien aikana asiassa on tapahtunut edistystä ja tilinpäätöksissä esitetty selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä on kehittynyt. Strategiakauden alussa tarkastuslautakunta piti tiedonvälitystä vielä heikkona ja sisäiseen valvontaan liittyvien seurantajärjestelmiä tuli kehittää. Vuodesta 2014 alkaen kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä antama selonteko sisäisen valvonnan tilasta kehittyi. Vuoden 2017 lopulla tilinpäätöksessä tehty raportointi on entistä kattavampi. Selonteon rakenne on selkiytynyt ja se perustuu suurelta osin operatiivisesta toiminnasta kerättyyn tietoon. Viimeiset kolme vuotta selonteko on huomioinut myös riskinäkökulman sekä konserniyhtiöt. Tarkastuslautakunta pitää kehitystä hyvänä ja toteaa sen täyttävän nykymuotoisena kuntalain vaatimukset. Vuoden 2017 lopun tilanteessa tarkastuslautakunta haluaa erityisesti korostaa sitä, että raportointiin sisältyy myös analyysiä omaisuuteen liittyvistä riskeistä sekä kehittämistoimenpiteistä taloussuunnittelukaudella. Omaisuuteen kohdistuvassa riskianalyysissä huomioidaan sekä omaisuuden hoidosta aiheutuneet kulut (lainakanta) että sen mukanaan tuomat uudet rahoitusriskit.

Sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvä raportointi on kehittynyt. Tulevaisuuden haaste tulee olemaan toimintaan liittyvien riskitekijöiden ehkäisy sekä julkisen hallinnon aseman ja velvollisuuksien kehittäminen käytännössä.

Viime vuodet kaupunginhallitus on esittänyt sisäisen valvonnan yltävän hyväksyttävälle tasolle. Samoin on esitetty, että systemaattinen kehitystyö riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan osalta on käynnissä. Tarkastuslautakunnan tekemien arviointien ja kehitystyön perusteella tarkastuslautakunta yhtyy kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä tekemään arviointiin. Sisäinen valvonta on kau-

Sisäisen valvonnan raportointi tilinpäätöksissä on järjestelmällisesti kehittynyt. Kokonaisuuden arviointi on aikaisempaa parempaa ja yksityiskohtaisempaa. Sisäisen valvonnan kehittymisen seurauksena ei enää pitäisi olla epäselvyyttä verovaroin rahoitettavan julkisen toiminnan mahdollisuuksista ja toiminnan rajoista. Päätöksenteossa tulee huomioida aina julkisen yhteisön ja kuntalaisen etu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittyessä voidaan kohdistaa voimavaroja myös niihin kontrollitoimintoihin, joilla varmistetaan raportoitujen toimintatapojen toteutuminen sekä päätösten noudattaminen ja valvonta myös käytännössä.

33


8. ARVIOINTIKERTOMUSTEN KÄSITTELY JA VAIKUTTAVUUS Tarkastuslautakunta on vuosittain ilmoittanut valtuustolle ne arviointikertomuksessa olleet huomiot, jotka ovat johtaneet kaupungin hallinnossa toimenpiteisiin tai joiden osalta ei ole tehty mitään ja/tai riittäviä toimenpiteitä. Arviointikertomuksia on käsitelty vuosittain kaupunginvaltuustossa samaan aikaan vastaavan vuoden tilinpäätöksen kanssa. Kaupunginhallituksen arviointikertomusten johdosta antamia selvityksiä ja ehdotuksia toimenpiteiksi on käsitelty kaupunginvaltuustossa tarkastuslautakunnan antamien suositusten mukaisesti saman toimintavuoden aikana.

Kuva: Katja Lösönen

Kaupunginhallituksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2016 perusteella laatimaa vastinetta on käsitelty asetettuun määräaikaan mennessä kaupunginvaltuustossa 9.10.2017 § 101. Valtuustokauden 2009 – 2012 arviointikertomusten vaikuttavuutta on käsitelty tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2013.


Asia

Arvioint

Toteutettu / Ei toteutettu / Aloitiettu Ei aloitettu

Huomautus

Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi

2013 2014 2015 2016

x

Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta

2013 2014 2015 2016

x

x

Ks. 7. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta.

Haja-asutusalueiden jätevesi

2013

x

x

Suomen hallitus on hyväksynyt jätevesiasetuksen siirtymäajan pidennyksen kahdella vuodella (15.3.2018) ja muita lievennyksiä suunnitellaan. Vaasan Vähäkyrön alue on edelleen haasteellinen uusi määräaika huomioiden.

Vaasan kuntakonserni Konsernijohtaminen ja ohjaus

2013 2014 2015

x

x

Ks. 3.2.1. Konsernijohtaminen.

Kokonaisrahoituksen tasapaino

2013 2014 2015 2016

x

x

Ks. 6. Talouden tasapaino.

Vaasan ja Vähäkyrön kunnan yhteenliittyminen toimenpidesuositukset

2013 2014 2015

x

Tarkastuslautakunnan tekemät arvioinnit huomioitiin osana Vähäkyrön aluehallinnon ja alueen kehittämistä.

Kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen kehittämis- ja investointiohjelma - Vähäkyrö

2013 2014 2015 2016

x

Kehittämis- ja investointiohjelma toteutui yhdistymissopimuksen mukaisena ja Vaasan kaupunki suoriutui velvoitteistaan hyvin.

Hyvinvointi ja hyvinvointikertomus 2013

2013 2016

x

x

Hyvinvointikertomus on osa kaupungin strategisen tiedon käsittelyä. Raportoinnin tulisi sisältää mahdollisuuksien mukaan myös analyysiä siitä, kuinka toteutetut kehittämistoimenpiteet ovat vaikuttaneet hyvinvointikertomuksessa esitettyihin indikaattoreihin tai niiden osoittaman asian tilaan.

Asiakkaan osallisuus ja autonomian edistäminen

2014

x

x

Ks. 5. Edustuksellisen ja suoran demokratian kehittäminen.

Peruspalveluiden hyvä saatavuus

2014

x

x

Sosiaali- ja terveystoimi on jatkuvan kehittämisen alla, mm. terveyskeskusverkostoa keskitetään. Tulevaisuudessa palvelujen järjestämisen vaikuttaa tarkasteluhetkellä suunniteltava maan laajuinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan tilaisuudet, osallistujamäärän kehittyminen

2014

x

x

Palveluiden tarjoaminen ja palveluiden käyttäjien toimintatavat ovat murroksessa. Osallistujamäärän kehittymisen mittaamista olisi hyvä tarkastella enemmän laadullisilla kuin määrällisillä mittareilla, koska vuosien välinen vertailtavuus on osoittautunut vaihtelevaksi eikä esimerkiksi vuodelta 2017 tehty raportointi muodosta selkeää kuvaa siitä, mikä on ollut kaupungin oman toiminnan tulos. Ks. myös 6.1. Tulojen kasvattaminen.

Toimiva joukkoliikenne

2014

x

Kilpailukykyinen yhteiskuntarakenne

2015

x

Ks. 3. Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi.

Joukkoliikennettä on kehitetty ja vuoden 2017 alussa otettiin strategiassa määritettyjen toimenpiteiden mukaisesti käyttöön 12 biokaasubussia. Vuonna 2017 Joukkoliikenteen kasvu oli 3 %, kun se vuoden 2016 lopulla oli peräti 12,6 %. Maankäytön toteuttamisohjelma on käytössä. Ajankohtaan nähden tonttitarjonnan katsotaan olevan riittävän. Toimialat tekevät palveluverkkoselvityksiä toimintansa jatkokehittämiseen

x

35


Asia

Arvioint

Toteutettu / Ei toteutettu / Aloitiettu Ei aloitettu

Huomautus

Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta

2015

x

x

liittyen. Strategiakaudella kaupunginhallinnassa oleva tilamäärä on vähentynyt ja kiinteistökehitysryhmä on perustettu. Korjausvelan seuranta on kaupungissa kehittynyt. ks. myös 6.1

Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelman riittävyys

2015 2016

x

x

Tulojen kasvattaminen. Ks. 6.3 Talouden tasapainottaminen - ohjelma ja sen toteutuminen.

Liikuntapoliittinen ohjelma

2011 2016

x

x

Liikuntapoliittisen työn päivitys on aloitettu, mutta se ei ilmoituksista huolimatta valmistunut vuoden 2017 syksyllä.

Investoinnit ja investointibudjetoinnin suunnitelmallisuus

2012 2016

x

x

Investointien suunnitelmallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota vuoden 2017 aikana. Esimerkiksi Wasa Station ja Vaasa-Uumaja välisen lauttaliikenteen turvaaminen tulevat olemaan kaupungille mittavia investointeja, joiden toteuttaminen tulee vaatimaan myös läpinäkyvää budjetointia ja tarkkaa seurantaa.

Vaasan kaupungin tilat ja sisäilmaprosessi

2011 2016

x

x

Vuoden 2017 aikana on tunnistettu kuntalaisten kanssa käytävän keskustelun tarve rakennusten tilasta. Tehdyt toimenpiteet asettavat toivoa sille, että sisäilmaan liittyvien kysymysten ongelmanratkaisukyky kaupungissamme kehittyy.

Henkilöstörakenteen optimointi

2016

x

Henkilöstörakenteen uudistus on ollut käytännössä käynnissä koko strategiakauden. Henkilötyövuosien määrä laski vuonna 2017 noin 52:lla.

Taulukko 9: Tarkastuslautakunnan arviointikertomusten 2013-2016 vaikuttavuus.

Kuva: JoukoKuva: KetoJouko Keto

VA A S A N K A U P U N G I N TA R K A S T U S L A U TA K U N T A | 2 0 1 7 - 2 0 2 1

36

Profile for Vaasan kaupunki / Graafiset palvelut

Arviointikertomus2017  

Arviointikertomus2017