Page 1

VAASAN KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2015


SISÄLLYSLUETTELO

1.

Puheenjohtajan katsaus ja tarkastuslautakunnan arvio tulevasta kehityksestä

3

2.

Tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastusyksikkö – toiminnan suunnittelu ja toimintatavat

4

3.

Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi 3.1. Strategia ja talousarvio 3.2. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuma 2015 3.3. Konsernitavoitteet

7 7 7 9

4.

Kilpailukykyinen yhteiskuntarakenne 4.1. Taustaa 4.2. Toimenpiteet ja mittarit 4.3. Raportointi ja kehittäminen

13 13 13 15

5.

Talouden tasapaino 5.1. Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta 5.2. Vuoden 2015 tulos ja rahoituksen tasapaino 5.3. Talouden tasapainottamiseksi laaditun toimenpideohjelman riittävyys

17 17 22 25

6.

Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta

29

7.

Arviointikertomusten käsittely ja vaikuttavuus

31

Arviointikertomuksessa on käytetty seuraavia symboleja kuvaamaan suoritettua arviointia: Asia/ tavoite on edistynyt hyvin ja/ tai siitä on positiivisia vaikutuksia Asia/ tavoite ei ole edistynyt ja/ tai siitä on negatiivisia vaikutuksia Asiaa voidaan kehittää/ tavoitteen saavuttamista voidaan edistää

Kansikuva | Pärmbild: Jouko Keto Layout: Jouko Keto | Vaasan kaupunki | Graafiset palvelut 2016


1.PUHEENJOHTAJAN KATSAUS JA TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Tarkastuslautakunta on tehnyt viime vuodet arviointia valtuuston toimintaedellytysten parantamisen näkökulmasta. Koska kaupunkimme taloudellinen liikkumavara on huolestuttavaa tahtia heikentynyt ja tulevaisuuden näkymät kuntakentällä ovat jatkuvassa muutoksessa, katson tarpeelliseksi myös osaltani kehittää katsaustani pyrkien ytimekkääseen esitykseen.

Vaasan kaupungin strategian keskeisistä mittareista on väestönkasvua koskeva kasvutaso saavutettu vuonna 2015. Myös verokertymä on muihin vertailukaupunkeihin verrattuna erittäin hyvällä tasolla. Kaupunkimme strategian tulokset osoittavat kehitystä tapahtuneen vuoden 2015 aikana. Kilpailukykyisen yhteiskuntarakenteen luominen on kaupungissamme hyvin suunniteltua. Erityisesti kaupunkiamme pitkään vaivannut tontti- ja kaavavarannon puute on saatu taitettua. Kaupungin omaisuus on mittava. Viime vuosina on raakamaata kyetty hankimaan vuosittain lähes tavoitteiden mukaisesti. Samoin omaisuusmassaan kohdistuva rakennusvelan seuranta ja hallinta on haasteista huolimatta hyvällä tasolla sekä Vaasan Talotoimi –liikelaitoksessa että Vaasan Vesi –liikelaitoksessa. Vaasan kaupungin vuosikate kasvoi vuonna 2015 noin 8,5 M€ vuodesta 2014. Samaan aikaan toimintakatetta kyettiin pienentämään noin 2 M€. Vaasan kaupungin taloudellinen tilanne oli tilinpäätöksen 2015 jälkeen parempi kuin talousarviossa 2016 arvioitiin.

Vaasan kaupungin strategian keskeisistä mittareista erityisesti velan taso on noussut kestämättömäksi. Vertailukaupunkeihin verrattuna Vaasa on jo epäilyttävällä, 2. sijalla. Myös työllisyyden taso on alle tavoitellun 75 %:n. Asunto-ohjelman mukaista 560 asunnon asuntotuotantotasoa ei ole viime vuosina saavutettu kaupungissamme. Samoin joukkoliikenteen kehittäminen ei ole edennyt uusiutuvan energian osalta vielä toteutusasteelle. Vaasan kaupungin katuverkostoon kohdistuu mittava korjausvelka. Vaikka katujen korjausvelkataso on vuonna 2015 selvitetty, ei arvioinnin tulokset osoita sen hallinnan olevan vielä hyväksyttävällä tasolla. Vaasan kaupungin alijäämä vuodelta 2015 oli 17,6 M€ ja kumulatiivinen tase on siten vuoden 2016 alussa 21,3 M€ alijäämäinen. Vuosina 2013-2015 vuosikate ei ole riittänyt kattamaan investoinneista aiheutuneita menoja eikä muun muassa investoinneista aiheutunutta kasvanutta poistotasoa kyetä määrittämään kaupungin talousarviossa oikein. Talouden tunnusmerkeillä mitattuna kaupunkimme on osin kriisiytynyt. Arviointikertomuksessa on esitetty useita kehittämisehdotuksia. Koska tarkastuslautakunnan on taseeseen kertyneen alijäämän johdosta arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, pyydän lukijoita hartaudella keskittymään tämän kertomuksen kaikkiin kehitysehdotuksiin. Ne kietoutuvat kaikki yhteen näkemykseen: nykytahdin on muututtava, koska suoritetun arvioinnin perusteella Vaasan kaupungin talous ei ole tasapainossa vuoden 2019 lopulla.

Heimo Hokkanen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

3


2. TARKASTUSLAUTAKUNTA, TILINTARKASTAJA JA TARKASTUSYKSIKKÖ – TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOIMINTATAVAT Tarkastuslautakunta antaa kuntalain mukaisesti valtuustolle vuosittain arviointikertomuksen siitä, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta voi arvioida myös toiminnan, toimintatapojen ja palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta. Vaasan kaupungin tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta voi arviointikertomuksen lisäksi antaa kaupunginvaltuustolle muitakin selvityksiä ja raportteja.

Kuva: Jouko Keto

Vaasan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluu 10 varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan kokoa on kasvatettu yhdeksästä jäsenestä kymmeneen kaupunginvaltuuston päätöksellä (Kv 25.3.2013 § 63) valtuustokauden 2013-2016 kestäväksi määräajaksi. Vaasan kaupungin ja Vähäkyrön kunnan yhdistymissopimuksen mukaisesti tarkastuslautakunnassa on vähintään kaksi (2) jäsentä Vähänkyrön alueelta (*).

4


Varsinaiset jäsenet Heimo Hokkanen, pj. Daniel Lahti, varapj. Maarit Vesapuisto* Hans Frantz Maria Storgård Aimo Pukkila Johanna Välimaa* Lauri Karppi Taina Inkeri Lehto Risto Kukko*

Varajäsenet Bjarne Bergsten Juho Hinkkanen Anne Södervik Mathias Skytte Gun Väkeväinen Virva Hirvi-Nevala Mataleena Kalliokoski Markus Kytöharju Salim Zeidan Pentti Paloniemi

puun mennessä. Vaasan kaupungin tilinpäätöksen valmistumisen määräaikaan ja arviointikertomuksen valmistumiseen mennessä ei Vaasan kaupungin konsernitilinpäätös ollut valmistunut. Tarkastuslautakunta pitää tätä erittäin valitettavana. Arviointia tehdessään tarkastuslautakunta käyttää hyväkseen vertailutietoja muista kaupungeista, kaupungin omissa järjestelmissä olevaa tietoa, haastatteluja ja kuulemisia, arviointikertomusten johdosta annettuja vastauksia ja tehtyjä päätöksiä sekä lautakuntaa varten erikseen koottua ja laadittua materiaalia. Vuoden 2015 osalta on kuntaliiton tekemässä tilinpäätöstietojen ennakkoraportoinnissa vertailukaupunkien alarajaa nostettu 40 001 asukkaasta 50 001 asukkaaseen. Tilastokeskuksen mukaan tällaisia kuntia oli vuonna 2015 yhteensä 11. Tämän lisäksi tarkastuslautakunta seuraa Porvoota sen johdosta, että Porvoon kielisuhde on vertailukaupungeista lähimpänä Vaasaa. Porvoon asukasluku vuonna 2015 oli 49 928.

Tarkastuslautakunnan työskentely perustuu vuosittain hyväksyttävälle toimintasuunnitelmalle. Tarkastuslautakunta on vuoden 2015 toimintaa suunnitellessaan jatkanut aikaisempina vuosina hyväksi koettua tapaa asettaa arvioinnin painopisteeksi kaupungin strategiset tavoitteet ja niiden toteuttamisen edellytyksenä olevat käytännön toiminnat eli prosessit. Vaasan kaupungin talousarviossa vuodelle 2015 on esitetty kaupungin strategiset ja samalla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Strategisista tavoitteista on vuonna 2015 valittu tarkasteltaviksi talouden yhä kiristyessä ne tavoitteet, joita tarkastuslautakunta pitää kaupungin kestävän kehityksen kannalta tärkeinä kuten kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne sekä järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta. Tarkastuslautakunnan tavoitteena on, että näin tehty arviointi tuottaa lisäarvoa kaupungin päätöksentekoon. Tarkastuslautakunnan alaisen tarkastustoiminnan tavoitteiden toteuma ja tarkastustoimen vuoden 2015 toimintakertomus on esitetty kaupungin tilinpäätöksessä.

Vuoden 2015 aikana on jatkettu yhteistyötä Uumajan kaupungin (Ruotsi) edustajien kanssa konserniarvioinnin kehittämiseksi. Vaasalla ja Uumajalla on yhteisiä yhtiöitä. Vuonna 2012 perustettu laivaliikennettä harjoittava yhtiö NCL Ferry Oy Ab (Wasaline) sekä vuoden 2015 alussa toimintansa aloittanut satama -yhtiö Kvarken Ports Ltd. Lisäksi tarkastuslautakunnan työskentelyyn ja toimintatapoihin on toimintavuoden aikana tutustunut kiinalaisen Shanghai Municipal Audit Bureaun henkilökuntaa. Tarkastuslautakunnan kuulemis- ja arviointivaiheen työ on vuorovaikutteista. Tässä arviointikertomuksessa esitetyt havainnot eivät ole olleet erillisellä lausuntokierroksella ennen julkaisemistaan. Arviointityössä tarkastuslautakuntaa avustaa tarkastusyksikkö. Vaasan kaupungin lakisääteisenä tilintarkastajana toimii vuosien 2013-2017 ajan BDO Audiator Oy.

Vaasan kaupungilla on vuoden 2014 jälkeen kertynyttä alijäämää ja myös vuoden 2015 tulos jäi alijäämäiseksi. Vuonna 2015 hyväksytyn kuntalain mukaisesti Vaasan kaupungin talouden tulee olla tasapainossa vuoden 2020 lop-

Kuva 1. Shanghai Municipal Audit Bureaun vierailu Vaasassa 21.8.2015.

5


6 Kuva: Jouko Keto


3. VAASAN KAUPUNGIN STRATEGIA JA TAVOITTEIDEN ARVIOINTI 3.1. Strategia ja talousarvio

uudelleen tarkastella sitä, koska mittareiden ja toimenpiteiden väliraportointia kaupunginvaltuustolle esitellään. Vuonna 2015 käsittely oli lokakuussa, joka on tarkastuslautakunnan mukaan toimintavuoden aikaisen toiminnanohjauksen näkökulmasta aivan liian myöhään. Mittareiden osalta raportoinnin ongelma on yhä siinä, että useille mittareille ei ole asetettu lähtö-/tavoitearvoja.

Vaasan kaupungissa tehtiin vuosien 2012 ja 2013 aikana mittava työ strategian uudistamiseksi. Uusi strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.6.2013. Strategian visio on ”Pohjolan energiapääkaupunki – virtaa hyvään elämään”. Strategia koostuu kolmesta osa-alueesta, joita ovat: vetovoimaisuus, hyvinvointi ja talouden tasapaino. Jokaiselle osa-alueelle on määritetty tavoitteita sekä niille kohdistettuja toimenpiteitä ja mittareita. Tarkastuslautakunta on arvioinut uuden strategian valmistelua ja täytäntöönpanoa arviointikertomuksissaan vuosilta 2013 ja 2014. Toimintavuosi 2015 oli uuden strategian toinen toimeenpanovuosi.

3.2. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteuma 2015 Vaasan kaupungin talousarviossa 2015 on päätetty, että valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutumista tulee mitata yhteensä 16 mittarilla, joista yksi poistettiin käytöstä toimintavuoden aikana epätarkoituksenmukaisena. Tavoitteille on asetettu 36 erikseen määrättyä, toimintavuoden aikana tehtävää toimenpidettä. Uuden strategian keskeisimpänä toteutumisen onnistumista mittaavana seikkana on kuvassa 2 esitetyt keskeiset mittarit, jotka ovat olleet muuttumattomia vuodesta 2013 saakka. Näistä mittareista osa kuuluu sitovien tavoitteiden toteutumista todentavien 15 mittarin joukkoon. Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä on käsitelty kuvan 2 mukaisten mittareiden tuloksia, mutta niiden perusteella ei ole tehty analyysiä vuoden 2015 tilanteesta.

Kaupungin nykyiseen strategiaan liittyy ajatus ketterästä, kuntalaisen tarpeisiin ja ympäröivän yhteiskunnan haasteisiin reagoivasta prosessista. Tarkoituksena on, että toimintavuoden aikana tehtäviä toimenpiteitä ja seurattavia mittareita voidaan jatkuvasti kehittää. Tämän johdosta esimerkiksi toimintavuoden 2015 toimintaa ohjattiin jo vuoden 2014 keväällä tehdyllä strategian päivityksellä. Näin saatiin valtuustossa hyväksytty linja yhdistettyä myös vuoden 2015 talousarviovalmisteluun. Vuoden 2014 keväällä päivityksen seurauksena tavoitteita, mittareita ja toimenpiteitä tarkennettiin vuoden 2015 talousarviota varten ja samalla niiden määrä laski vuoden 2014 talousarviosta. Kun vuoden 2014 toimintaa ohjattiin vielä 12 sitovalla tavoitteella, oli niitä vuodelle 2015 jäljellä enää 7. Vastaavasti mittareita on noin 60 % ja toimenpiteitä noin 27 % vähemmän kuin vuonna 2014. Tarkastuslautakunnan mukaan erikoiseksi tilanteen tekee se, että vuoden 2015 aikana valmistellussa strategiapäivityksessä vuodelle 2016 ovat tavoitteiden, mittareiden ja toimenpiteiden määrät jälleen kasvaneet vuodesta 2015, eivät tosin vuoden 2014 tasolle.

Kuva 2: Vaasan kaupungin vuonna 2013 hyväksymän strategian tiivistetyt mittarit. Lähde: Vaasan kaupungin strategia 2013 (Kv 17.6.2013 § 97)

Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan Vaasalaiset kokevat hyvinvointinsa varsin hyväksi, mutta kaupunkien vertailutilanteesta ei ole tietoa. Viimeisin vertailutieto on vuodelta 2013. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Alueellisen terveyden ja hyvinvointitutkimuksen mukaan onnellisuuden kokeminen on ollut korkeinta Porissa vuonna 2013. Porissa 54,3 % asukkaista on kokenut itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa 4 viimeisen viikon aikana. Koko Suomen vertailuluku vuonna 2013 oli 49,6 %, kun se Vaasassa oli vuonna 2012 vielä 48,7 %. Vuosina 2012-2013 on koettu onnellisuus ollut Vaasaa korkeampi kymmenessä tutkimukseen osallistuneessa kaupungissa.

Tarkastuslautakunta on viime vuosina painottanut sitä, että valtuustolle tehtävässä raportoinnissa tuodaan riittävien mittaritietojen lisäksi myös tarvittavat tiedot strategiassa määrättyjen toimenpiteiden edistymisestä. Erityisesti vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli havaittavissa toimenpiteiden raportoinnin puutteita. Vuoden 2015 tilinpäätösraportointi on toimenpiteiden osalta kuitenkin huomattavasti vuoden 2014 tilinpäätöstä parempi, mutta toimenpiteiden toteutumisesta ei ole kaupunginvaltuuston väliraportoinnissa (Kv 19.10.2015) edelleenkään mainintaa. Tarkastuslautakunnan selvitysten mukaan väliraportoinnin tiedonkeruun yhteydessä ei toimenpiteitä edes huomioitu osana raportointia. Ongelmana toimenpiteiden osalta on se, että laaja-alaisuudessaan niiden toimintavuoteen kohdistuva ohjausvaikutus saattaa tällöin hämärtyä. Koska strategia toteutuu toimenpiteidensä kautta, korostuu niiden raportoinnissa entistä enemmän väliraportoinnin merkitys. Tulee

Vaasan väkiluku on kasvanut vuonna 2015 lähes tavoitellun 1%:n. Väestönkasvu ei ole siten tilinpäätöksessä ilmoitetun 1,02 % mukainen vaan 0,98 %. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Vaasan väkiluku on kasvanut 654 asukkaalla vuoden 2014 tasosta (vuosi 2014: 66 965 asukasta). Vaasan työllisyysaste oli tilinpäätöksen mukaan vuonna 2015 noin 70 %,

7


Vetovoimaisuus

Kuva 3.1: Vetovoimaisuuden toimenpiteiden toteutuminen 2014-2015. 1. toteutunut, 2. osittain toteutunut, 3. ei toteutunut, 4. ei voi arvioida

Kuva 3.2: Vetovoimaisuuden mittareiden toteutuminen 2014-2015. 1. toteutunut, 2. ei toteutunut, 3. ei voi arvioida

Hyvinvointi

Kuva 4.1: Hyvinvoinnin toimenpiteiden toteutumien 2014-2015. 1. toteutunut, 2. osittain toteutunut, 3. ei toteutunut, 4. ei voi arvioida

Kuva 4.2: Hyvinvoinnin mittareiden toteutuminen 2014-2015. 1. toteutunut, 2. ei toteutunut, 3. ei voi arvioida

kun se vuonna 2014 oli 72 %. Lainakanta on ilmoitettu tilinpäätöksen strategisten mittareiden toteumassa huomattavan harhaanjohtavasti. Velka on ilmoitettu vuoden 2014 tasossa, jolloin kaupungilla oli noin 482 €/asukas enemmän velkaa Manner-Suomen kuntien keskitasoon verrattuna. Vuoden 2015 lopussa lainaa on kuitenkin 3 658 €/asukas, joka on peräti 865 € yli Manner-Suomen kuntien keskitason. Vuoden 2015 arvo on siten 79 % suurempi kuin vuoden 2014 arvo. Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kunnilla oli vuoden 2015 lopulla lainaa keskimäärin 2 793 €/asukas ja Vaasan vertailukunnilla 2 974 €/asukas. Lainakertymää on käsitelty tarkemmin tämän kertomuksen kohdassa 5.1. Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta. Verokertymästä ei ole tarkasteluhetkellä mittarin mukaista vuoden 2015 tietoa. Vertailukaupunkien keskimääräisen verokertymän (3 840 €/asukas) Vaasan kaupungin luku ylittää kuitenkin reilusti (4 114 €/asukas). Tarkastuslautakunta toteaa, että viidestä strategian keskeisestä mittarista väestönkasvu on ainoa, joka ollut vuoden 2015 lopulla valtuuston viitoittamalla tiellä. Verokertymä on sekin asukaslukuun suhteutettuna hyvä. Muiden mittareiden osalta saavutettava taso ei ole toteutunut tai siitä ei ole vuoden 2015 tietoa. Toimenpiteiden ja mittareiden toteumaraportointi kohdistuu tilinpäätöksessä strategiakauden toiseen vuoteen. Tarkasteltaessa tavoitteiden, mittareiden ja toimenpiteiden määriä strategisten osa-alueiden kesken voidaan havaita, että vuosien 2014-2015 talousarvio-ohjauksessa on talouden tasapainoa koskeva strateginen osa-alue kasvanut määrällisesti eniten aikaisemmasta strategiasta ja vuoden 2013 tasosta. Talouden tasapaino on tullut painoarvoltaan lähes samanveroiseksi muiden osa-alueiden kanssa. Vetovoimaisuutta koskevaan osa-alueeseen on kohdistunut määrällisesti eniten vähennystä. Tarkastuslautakunnan mukaan vuoden 2015 tulos on sen johdosta samalla sekä mielenkiintoinen että kaksijakoinen. Kuten kuvasarjasta 3-5 selviää, ovat kaikkien osa-alueiden toimenpiteiden tulokset parantuneet toimintavuoden 2015 aikana. Erityistä on se, että vetovoimaisuuden osa-alueen tavoiteohjauksen määrällinen keskittyminen näyttäisi olleen onnistunutta ja toimenpiteiden ”kristallisoituminen” on tuottanut tulosta. Vuoteen 2014 verrattuna ovat sekä toimenpiteet toteutuneet paremmin että mittareiden heilunnasta on poistunut epävarmuutta. Tulos johtuu osittain myös siitä, että vuoden 2014 toimenpiteiden raportoinnissa oli juuri tällä osaalueella puutteita, joita on vuoden 2015 tilinpäätöksessä onnistuneesti korjattu. Talouden tasapainoa koskevan osa-alueen kehittäminen on tuottanut tulosta, mutta tulos on tarkastuslautakunnan mukaan erittäin ristiriitainen. Kun osa-alue nostetaan muiden osa-alueiden kanssa lähes samalle lähtöviivalle, näyttäisi sekin tuovan tuloksia aikaisempaan strategiakauteen verrattuna. Vaikka vuonna 2014 on tuloksissa vielä heiluntaa, arvioi tarkastuslautakunta vuoden 2015 tulosten olevan hyviä (kuva 5.1). Kaupungin lopulliseen taloudelliseen tulokseen tämän strategisen osa-alueen tulokset eivät kuitenkaan vaikuta. Vuoden 2015 tulos oli reilusti alijäämäinen (noin - 17,5 M€) ja vuoden 2014 tulos oli sitäkin heikompi (noin - 25,7 M€). Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että yksittäisten vuosien vahvasti heikko taloudellinen tulos poistaa usein tois-

8


tuessaan kunnasta kyvyn järjestelmälliseen talouden kehittämiseen. Tarkastuslautakunta arvioi, että Vaasassa tilanne on tällä hetkellä juuri sellainen. Asetetut mittarit (kuten tilamäärän kehitys, maksut, henkilöstömäärä) ja toimenpiteet (kuten maaomaisuuden jalostaminen, maksullisten palveluiden kehittäminen, ennakoiva henkilöstösuunnittelu) ovat selvästi strategisia, mutta tuloksen heikentyessä niiden toteuttamisessa saatetaan joutua hätäratkaisuihin tai pitkittyneeseen päätöksentekoprosessiin, jotka eivät enää palvele kaupungin strategiaa. Tarkastuslautakunta toteaa lisäksi, että vuosien 2014-2015 taloudellisen osa-alueen kehittyneet tulokset ovat seurausta voimakkaasta tekohengityksestä, nimittäin velasta. Ilman lainakannan kasvattamista eivät myöskään talouden tasapainon toimenpiteet ja mittarit olisi toteutuneet nykyisen kaltaisina ja/tai niiden toteutumisedellytykset olisivat huomattavasti heikentyneet. Talouden tasapainoa käsitellään tarkemmin luvussa 5. Kuvissa 3.1-5.2 on esitetty tarkastuslautakunnan tekemä yhteenveto toimenpiteiden ja mittareiden toteutumisesta vuosilta 2014 ja 2015 strategian osa-alueiden mukaan. Toteutumisen arviointi perustuu kaupunginhallituksen tilinpäätös- että väliraportointeihin kyseisiltä vuosilta.

Kuva: Jouko Keto

Talouden tasapaino

Kuva 5.1: Talouden tasapainon toimenpiteiden toteutuminen 2014-2015 1. toteutunut, 2. osittain toteutunut, 3. ei toteutunut, 4. ei voi arvioida

3.3. Konsernitavoitteet Valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi oli vuodelle 2014 vielä asetettu konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen, mutta vuodelle 2015 ei. Muitakaan vastaavia konsernijohtamiseen liittyviä tavoitteita ei ollut asetettu. Tarkastuslautakunta pitää kuitenkin uuden kuntalain kannalta tärkeänä, että kuntakonsernin kehittämistä ja johtamista ohjataan tavoitteellisesti. Tämä siitä syystä, että Vaasan kaupunginvaltuusto on kaksi kertaa palauttanut uuteen valmisteluun kaupunginhallituksen esityksen uudistetuiksi konserniohjeiksi nykyisellä valtuustokaudella (palautukset 14.10.2013 ja 15.12.2014). Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan konserniohjauksesta puuttuu edelleen ne muodolliset tavat toimia, joilla konserniin liittyvä päätöksenteko tehtäisiin näkyväksi. Samalla kaupunki(emon) 9 tahtotila konserniin liittyvissä asioissa tulisi näkyväksi.

Kuva 5.2: Talouden tasapainon mittareiden toteutuminen 2014-2015. * Yksi mittari poistettu epätarkoituksenmukaisena. 1. toteutunut, 2. ei toteutunut, 3. ei voi arvioida


Taulukko 1: Vaasan kaupungin konserniin kuuluvat yhteisöt 2015, toiminnallinen kuntakonserni. Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätös 2015.

Vuodelle 2015 oli asetettu tavoitteita huomattavasti suuremmalle osalle konserniyhtiöistä kuin vuonna 2014. Vuonna 2014 oli asetettu tavoitteita 7 keskeiselle tytäryhtiöille, kun vuonna 2015 tavoitteita oli asetettu kaikille 23 tytäryhtiölle. Tarkastuslautakunta pitää suuntaa hyvänä, koska se kertoo kaupunginvaltuustolle laajemmin kaupunkikonsernin toiminnasta ja sen eri mahdollisuuksista. Tarkastuslautakunnan mukaan ongelma tavoitteiden asettamisessa on edelleen se, että tavoitteet ovat suurpiirteisiä ilman todellisia mitattavia mittareita. Tämä heijastuu edelleen vuoden 2015 tilinpäätökseen aikaisempien vuosien tapaan. Vaikka raportointi tytäryhtiöiden osalta on runsaampaa, jota tarkastuslautakunta pitää hyvänä, eivät kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden todelliset tulokset tule raportoinnissa riittävän selkeästi esille. Raportoinnista on tarkastuslautakunnan mukaan havaittavissa se, että talousarviovalmisteluun tuotu tytäryhtiöiden tavoiteosa ei kaikilta osin vastaa niitä runsaita ja yksityiskohtaisempia tavoitteita, joita tytäryhtiöillä itsellään on.

taan kuntalain 118 §, joka määrää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelystä. Erona esimerkiksi tilikauteen 2015 on se, että niin sanottuja kriisikuntakriteereitä sovelletaan tuolloin kuntakonserniin. Kaupungin liikelaitoksille oli asetettu vuodelle 2015 sitovat tavoitteet seuraavasti: 1) korvaus peruspääomasta, 2) liikeylijäämä ilman poistoja ja 3) investoinnit, netto. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupungin liikelaitosten asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Vaasan Vesi ja Vaasan Talotoimi ovat ylittäneet liikeylijäämää koskevan tavoitteensa hyvin. Myös Aluetyöterveys on kyennyt vakauttamaan toimintaansa useamman vaikean vuoden jälkeen. Aluetyöterveyden liikeylijäämä (ilman poistoja) oli tästä huolimatta vielä alhainen 144 773 €. Lisäksi Vaasan Talotoimi on pitäytynyt investoinneissaan. Vaasan Talotoimi investoi vuonna 2015 noin 19,7 M€, kun se investoi vuonna 2014 noin 9,9 M€:lla ja vuonna 2013 noin 17,7 M€. Kaupunginhallituksen 31.3.2016 antama tilinpäätösraportointi vuodelta 2015 sisältää liikelaitoksien sitovien tavoitteiden lopullisen tuloksen.

Merkittävästi suurempi ongelma on se, että kaupunkikonsernin tilinpäätös vuodelta 2015 ei ollut valmistunut määräaikaan mennessä (31.3.2016) eikä tämän arviointikertomuksen valmistumiseen mennessä. Tilanne on korjattava välittömästi, sillä jo vuoden 2017 tilinpäätökseen sovelle-

10


Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Vaasan kaupungissa on jo vuodesta 2001 toimittu kuntalain hengessä. Konserniohjeissa vuodelta 2001 todetaan, että tarkastuslautakunnalla on toimivalta antaa kaupungin edustajille ohjeet siitä, keitä näiden tulee esittää tytäryhteisöjen tilintarkastajiksi. Käytännössä tarkastuslautakunta on antanut ohjeita sekä keväisin että syksyisin huomioiden tytäryhteisöjen yhtiöjärjestykset ja yhtiöko-

kousten ajankohdat. Vuonna 2015 ohjeiden antoa on tarkastettu koskemaan yksiselitteisesti tytäryhtiöitä, joissa kaupungin omistusosuus on yli 50 %. Kaupunginhallituksen tulisi tarkemmin kiinnittää huomiota tarkastuslautakunnan antamiin ohjeisiin tilintarkastajan valinnasta. Tästä huolimatta tarkastuslautakunnan vuonna 2015 antamat ohjeet tilintarkastajasta ovat toteutuneet tytäryhtiöissä erinomaisesti, 91,3 %:sesti (sisältää alihankintasopimukset).

Toimenpiteistä toteutui vuonna 2015 noin 37 % ja osittain 34 %. Toimenpiteiden raportointi tilinpäätöksessä on kehittynyt. Mittareista toteutui vuonna 2015 noin 47 %. Väestönkasvua koskevan keskeisen mittarin 1 %:n kasvutavoite saavutettiin. Verokertymä on hyvä vertailukaupunkeihin verrattuna. Liikelaitosten vuoden 2015 tavoitteet ovat toteutuneet. Toimenpiteistä jäi toteutumatta vuonna 2015 noin 11 %. Talouden tasapainoa kuvaavan strategisen osa-alueen tulokset eivät kuvaa kaupungin taloudellisen tilanteen todellista kehitystä. Mittareista jäi toteutumatta vuonna 2015 noin 33 %. Keskeisistä mittareista koetun onnellisuuden, työllisyyden ja velan määrän kehityksen tavoitearvot jäivät saavuttamatta. Konsernitilinpäätös vuodelta 2015 ei valmistunut määräaikaan mennessä. Konserniohjaus on edelleen erittäin epämuodollista eikä sen yhteyttä konsernijohtamisen perusteisiin voida todentaa. Läpinäkyvyyden puute aiheuttaa riskin, joka voi pitkään jatkuessaan jopa estää kaupungin uuden strategian toteutumisen. Toimenpiteiden toteutumista vuodelta 2015 ei voi arvioida noin 17 %:n kohdalla. Mittareiden toteutumista vuodelta 2015 ei voi arvioida noin 20 %:n kohdalla. Tarkastuslautakunta suosittaa, että erityisesti toimenpiteiden raportointiin kiinnitetään huomiota toimintavuoden aikana. Lisäksi raportoinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, mitä asetettujen mittareiden arvot todella tarkoittavat. Mittareille tulisi myös määritellä lähtö-/tavoitearvot. Lisäksi tulee edelleen mittareiden osalta tarkastella sitä, mittaavatko ne tosiasiallisesti niille määritettyjen toimenpiteiden tuloksia ja voidaanko mittareilla kuvattaviin arvoihin vaikuttaa kaupungin omin toimenpitein. Tytäryhtiöiden toiminnan ja talouden tuloksien raportointia tulee kehittää niin, että valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen tulee kaupungin tilinpäätöksessä näkyväksi. Tarkastuslautakunta toteaa aikaisempien suositustensa mukaisesti, että konserniohjaus on muutakin kuin teknisten päätösten tekemistä. Konserniin liittyviä päätöksiä tulee voida tehdä läpinäkyvästi niin, että kuntalaisille välittyy kuva konsernin merkityksestä osana kaupungin palvelutoimintaa.

11


12 Kuva: Jouko Keto


4. KILPAILUKYKYINEN YHTEISKUNTARAKENNE muksessa. Vuoden 2015 osalta on todettavissa muun muassa, että suunnitteilla olleita maakaasulinja-autojen hankintoja ei ole tehty. Eräs ongelma toteutuksessa oli tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan kyky maakaasulinja-autojen tankkaamiseen, joka ei nykyisellä infrastruktuurilla ole mahdollista. Muilta osin joukkoliikenteen kehittämistä koskevat toimenpiteet eivät ole tarkastuslautakunnan mukaan tavoitteen mukaisesti toteutusasteella. Kokonaisuudessaan tulee palveluiden keskittäminen vaatimaan tarkastuslautakunnan mukaan joukkoliikenteeltä tulevaisuudessa entistä enemmän. Joukkoliikenteen tarve kasvaa samassa suhteessa kuin kaupungin muita palveluita siirretään taajamasta keskusta-alueelle. Tämän johdosta tarkastuslautakunta pitää hyvänä, että suunnittelussa on ainakin vielä vuoden 2015 aikana varauduttu uuteen bussilinjaan.

4.1. Taustaa Vaasan kaupungin strategian yhtenä tavoitteena on sekä Vaasan kaupungin että koko ympäröivän alueen vetovoimaisuuden kehittäminen. Vetovoimaisuuden tavoittelemiseksi on strategiassa lähdetty siitä, että vetovoimaisuutta ei voida kehittää vain yksittäisillä toimenpiteillä vaan koko työlle tulee rakentaa riittävä ja laaja-alainen pohja. Tämän johdosta strategiassa on tavoitteeksi asetettu myös kilpailukykyisen yhteiskuntarakenteen luominen. Kilpailukykyisen yhteiskuntarakenteen toimenpiteiden toimeenpanosta vastaa kaupungissa pääasiassa tekninen toimi. Kaupungin kiinteistötoimi vastaa muun muassa maaalueiden hankinnasta ja kaavoitus (keskushallinnon alainen tulosalue) alueiden suunnittelusta, kun kuntatekniikka toteuttaa alueita. Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää toimijoilta yli tulosaluerajojen menevää toimintaa, yhteistyötä ja suunnittelua. Tämä edellyttää myös kaupungin liikelaitosten, kuten Vaasan Veden ja Vaasan Talotoimen mukanaoloa.

Palveluiden keskittämiseen liittyvä suunnittelu näkyy erittäin hyvin Vaasan kaupungissa tehdyissä maapoliittisessa ohjelmassa, maankäytön toteuttamisohjelmassa ja toimialojen tekemissä palveluverkkoselvityksissä. Maapolitiikka ohjaa kokonaismaankäyttöä. Maankäytön toteuttamisohjelmassa konkretisoidaan sitä, miten ja millä aikataululla muun muassa investointeja toteutetaan. Tarkastuslautakunta pitää erittäin hyvänä sitä, että maankäytön toteuttamisohjelma reagoi siihen, mitä toimialojen tekemissä palveluverkkoselvityksissä esitetään. Tästä johtuu tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan muun muassa se, että palveluiden ja infrastruktuurin keskittäminen on aikaisempaa enemmän suunnittelun keskiössä. Tältä osin palveluverkkoselvitystä koskevan toimenpiteen voidaan katsoa vuoden 2015 aikana osittain toteutuneen, vaikka tilinpäätösraportoinnissa myönnetään näkökulman olevan muualla kuin elinkaariajattelussa. Tilinpäätöksessä 2015 raportoidaan , että palveluverkkoselvitystä ei ole kaikilta osin tehty elinkaariajattelun näkökulmasta, mutta ajattelua on hyödynnetty eri palveluverkkoselvityksissä. Itse palveluverkkoselvityksen tekeminen oli yksi vuodelle 2014 asetetuista tavoitteista.

4.2. Toimenpiteet ja mittarit Vaasan kaupunginvaltuusto asetti talousarviossa vuodelle 2015 tehtäväksi kolme toimenpidettä. Kysyntää vastaava tonttitarjonta tulee hoitaa asunto-ohjelmassa pysymällä. Suunnittelussa huomioidaan elinkaariajattelua huomioiva palveluverkkoselvitys ja toimivaa joukkoliikennettä kehitetään uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä. Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä 2015 raportoidaan joukkoliikenteen osalta Vaasa-Uumaja laivan suunnittelun edenneen biokaasukäyttöiseksi sekä biokaasubussien hankinnan valmiuden olevan yhä mahdollinen. Joukkoliikenteen käyttöastetta suunnitellaan nostettavaksi rakentamalla uusi bussilinja. Tarkastuslautakunta arvioi joukkoliikenteen tilaa jo vuotta 2014 käsitelleessä arviointikerto-

Kuva 6: Ote maankäytön toteuttamisohjelmasta.

13


Maankäytön toteuttamisohjelmassa (Kv. 26.1.2015 § 5) esitetään asuntotuotantoon liittyvät tavoitteet. Maankäytön toteuttamisohjelman mukaan uusia asuntoja toteutetaan keskimäärin 600 kpl vuodessa ja niiden asuntokoko tulee olla keskimäärin vähintään 50 m2 . Samoin todetaan, että asuntotuotannossa varmistetaan monipuolinen hallinta- ja rahoitusjakauma sekä sosiaalisesti kestävä asuntojakauma. Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä raportoidaan, että asunto-ohjelmassa on pysytty ja tonttitarjonta perustuu asuntomarkkinakatsaukseen. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan, on maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetty 600 kpl asuntotuotantotavoite ylimitoitettu suhteessa asuntomarkkina-analyysin tuloksiin. Tämän johdosta tavoitetta on laskettu 560 asuntoon vuodessa. Kaupunginvaltuustossa päätöstä ei ole kuitenkaan käsitelty vuoden 2015 aikana. Kuvassa 7 on esitetty Vaasan kaupungin asuntotuotanto asuntotyypeittäin 1990-2015. Kuten kuvasta 7 voidaan havaita, ei kuluvan valtuustokauden aikana ole maankäytön toteuttamisohjelmassa hyväksytty 560 asunnon tavoite vielä toteutunut. Varovaisesti arvioiden pitää tarkastuslautakunta myös asuntomarkkinaanalyysiin tukeutuvaa arviota haasteellisena. Tilastokeskuksen (tark. 18.2.2016) tietojen mukaan asuinrakennuksil-

Kuva 7: Asuntotuotanto Vaasassa 1990-2015. Lähde: Vaasan kaupungin rakennusvalvonta ja kaupunkikehitys.

14

le myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä nousi 9,5 % vuoden 2015 syys-marraskuun aikana vuodentakaisesta, mutta siitä lähes puolet suuntautui pääkaupunkiseudulle. Tämä näkyy myös kuvassa 7. Vuoden 2015 tuotanto Vaasassa on huomattavasti vuoden takaista pienempi. Vuonna 2014 oli asuntotuotanto 510 tasolla, kun se vuonna 2015 oli yhteensä 366. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan keskimääräisestä asuntokoosta tai riittävän asuntotuotannon jakautumisen varmistamisesta ei ole seurantatietoa tarkasteluhetkellä, koska kyseessä on pitkäjänteiseen asuntopolitiikkaan liittyvä tavoite. Teknisen toimialan eri mittareissa ei ole seurantaa tai tavoitteita keskimääräiseen asuntokokoon liittyen. Kilpailukykyisen yhteiskuntarakenteen kehittymistä tulee seurata tontti- ja kaavavarannon määrää sekä kaavojen toteutumisastetta kuvaavilla mittareilla. Vaasan kaupungin väliraportoinnissa ja tilinpäätöksessä on raportoitu, että ”Kaupungin kaava- ja tonttivaranto on hyvä ja tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia rakentamiseen. Pitkäjänteisellä maapolitiikalla ja kaavoituksella pystytään vastamaan kehityksen tarpeisiin. Kuntatekniikan rahoitus on jossain määrin kriittisellä polulla, mikä saattaa pitkällä tähtäimellä vaikeuttaa kehitystä ja ympäristön laatua”. Kaavojen toteutumisasteesta ei ole raportointia. Taulukossa 2 on esitetty tontti- ja kaavavarannon kehittyminen vuosina 2014-2015.


AO AK/AR/AP K T Y/P

9/2014 Kunnallistekniikka valmis 92 kpl 44 193 k- m2 32 129 k- m2 339 390 m2 18 025 k- m2

Kunnallistekniikka puuttuu 256 kpl 27 958 k- m2 6 000 k- m2 80 465 m2 2 200 k- m2

9/2015 Kunnallistekniikka valmis 121 kpl 45 481 k- m2 35 029 k- m2 317 395 m2 14 525 k- m2

Kunnallistekniikka puuttuu 210 kpl 24 659 k- m2 12 000 k- m2 80 465 m2 21 539 k- m2

Taulukko 2: Tontti- ja kaavavaranto 2014-2015. AO Erillispientalo, AK Asuinkerrostalo, AR Rivitalo vast., AP Asuinpientalo, K Liike- ja toimisto, T Teollisuus- ja varasto, Y Yleiset, P Palvelut Lähde: Vaasan kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma 2015-2020 ja Kaavoitus.

Valtuuston vuosittaisen tavoiteohjauksen (talousarvio) kannalta ongelmaksi saattaa nousta se, että strategian ja talousarvion tavoitteista ei ole kuitenkaan havaittavissa palveluiden ja infrastruktuurin keskittämiseen liittyvää kehityssuuntaa kaupungin alueella. Palveluverkkoon tai asunto-ohjelmaan liittyvät valtuuston asettamat toimenpiteet eivät asiaa sellaisena esitä. Tämän johdosta tarkastuslautakunta pitää erittäin heikkona sitä, että valtuustolle ei ole esimerkiksi vuoden 2015 väliraportoinnissa raportoitu toimenpiteiden etenemisestä vuoden aikana. Lisäksi valtuuston näkökulmasta ongelma on se, että tavoitteen mittareille ilmoitetut arvot eivät kuvaa tulosta vaan tulkintaa tilanteesta. Arvojen ilmoittaminen antaisi valtuustolle tulkinnan lisäksi selkeämmän kuvan kaava- ja tonttivarannon sekä kaavojen toteutumisasteen tilanteesta. Teknisen lautakunnan alaisten tulosalueiden ja kaavoituksen tilinpäätöksessä antamat tiedot eivät ole riittäviä sen johdosta, että ne eivät runsaasta määrästä huolimatta suoraan vastaa valtuustoon nähden sitoviin toimenpiteisiin ja/tai mittareihin.

Maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään yksityiskohtaisemmat tavoitteet kaava- ja tonttivarannolle. Ohjelman mukaan kaupungin asuntotonttivaranto pysyy tasolla, joka mahdollistaa vähintään kolmen vuoden asuntorakentamisen kaupungin omalla maalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki tarjoaa asuntotuotantoon vähintään 50 000 krs-m2, jossa · AK · AP,AR · AO

20 000 k- m2, 5 000 k- m2, Kysynnän mukaan

Kuten taulukosta 2 havaitaan, saavutetaan maankäytön toteuttamisohjelmassa edellytetty taso asuinkerrostalojen, rivitalojen ja asuinpientalojen osalta. Kokonaistason (50 000 krs-m2) saavuttaminen jää kuitenkin epäselväksi, koska erillispientalojen määrä ilmoitetaan vain kappaleina. Tästä huolimatta arvioi tarkastuslautakunta, että strategiakauden alussa asuntotuotantoon tarjottava tontti- ja kaavavaranto on ohjelman mukainen. Siten myös talousarviossa asetettu tavoitearvo on täyttynyt. Sen sijaan tarkastuslautakunnalle jää epäselväksi se, mitä kaavojen toteutumisasteella on talousarviossa tarkoitettu. Käytännössä kaavojen toteutumisastetta mittaavalle mittarille ei ole asetettu lähtö-/tavoitearvoa eikä siitä myöskään ole raportointia. Vaasan kaupungin kaavoituksella on talousarviossa esitetty useita tunnuslukuja, mutta ne eivät sellaisenaan vastaa valtuustoon nähden sitovia mittareita.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan on aikaisemmissa strategioissa hyväksytyt tavoitteet, kuten maapolitiikka, maankäytön toteuttamisohjelma ja palveluverkkoselvitykset, edesauttaneet teknisen sektorin sekä koko kaupungin eri sektorien yhteistyötä yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Eri näkökulmat ovat tulleet huomioiduiksi ja ne ovat jalostuneet yhteiseksi näkemykseksi siitä, mitä esimerkiksi seuraavalla valtuustokaudella tulisi tavoitella. Jotta yhteistyö toimisi saumattomasti tulee tarkastuslautakunnan mukaan Vaasan kaupungin organisaatiota kehittää edelleen tehokkaammaksi niin, että henkilöstöresursseja kyetään ohjaamaan ydinosaamiseen. Samoin selvityksissä nousi esiin se, että käytännössä kaavoitusprosessia on edelleen nopeutettava reagointikyvyn parantamiseksi.

4.3. Raportointi ja kehittäminen Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan strategiassa asetettu tavoite vuosittain tapahtuvasta 1 % väestömäärän kasvusta kertoo sekä kaupungin hyvästä vetovoimasta että asettaa haasteita yhteiskuntarakenteen kehittämiselle. Sekä maapoliittisessa ohjelmassa että maankäytön toteuttamisohjelmassa on lähdetty vahvasti palveluiden keskittämisestä. Näkökulmalle on perusteensa. Talouden reunaehtojen kiristyessä vaikuttaa tehokkuus kaikkeen suunnitteluun. Esimerkiksi Vaasan kaupungin alueella tämä on tarkoittanut keskustan alueen aikaisempaa tiiviimpää yhteiskuntarakenteen luomista.

15


Kuva: Jouko Keto

Vaasassa on kyetty luomaan kilpailukykyistä yhdyskuntarakennetta kehittävä ohjausjärjestelmä, joka tukee tavoitteellista toimintaa. Tällaisia ovat muun muassa Vaasan kaupungin maapolitiikka, maankäytön toteuttamisohjelma ja palveluverkkoselvitykset. Vuoden 2015 aikana on kyetty tarjoamaan kysyntää vastaava määrä tontteja niitä tarvitseville. Samoin tontti- ja kaavavarannon määrää kuvaavat mittarit kertovat siitä, että maankäytön toteuttamisohjelmassa edellytetty taso täyttyy. Asuntotonttivaranto mahdollistaa vähintään kolmen vuoden asuntorakentamisen kaupungin omalla maalla. Vaasan kaupungin maankäytön toteuttamisohjelmassa tavoiteltu 600 asunnon vuosituotanto ei ole tällä valtuustokaudella toteutunut. Tavoite on ilman valtuustokäsittelyä laskettu käytännössä 560 asuntoon. Asuntotuotanto on vaihdellut valtuustokaudella 366 ja 510 asunnon välillä. Tältä osin asunto-ohjelmassa ei ole pysytty. Joukkoliikenteen kehittäminen on edennyt, mutta uusiutuvan energian hyödyntäminen ei ole tavoitteen mukaisesti edennyt toteutusasteelle. Kaavojen toteutumisasteesta ei ole raportointia eikä sen merkitystä kilpailukykyisen yhdyskuntarakenteen tekijänä ole selvitetty. Toimenpiteiden ja mittareiden tulisi olla valtuustotasolla aikaisempaa selkeämpiä ja niiden seurannassa olisi huomioitava myös toimintavuoden aikana valtuustolle tehtävä raportointi. Kilpailukykyisen yhdyskuntarakenteen luominen on Vaasassa vahvasti muotoutunut keskittämisen periaatteen ympärille. Useissa kaupungin tavoitteissa tulisi tämä kehityskulku huomioida ja asiasta tulisi käydä aikaisempaa avoimempaa keskustelua. Tämä vaatii kaupungin toimintaorganisaatiolta myös tiiviimpää rakennetta ja henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokasta käyttöä. Asuntomarkkina-analyysiin pohjautuva asuntotuotanto on hyvä lähtökohta maankäytön toteuttamisohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Asuntotuotantoa tulisi kuitenkin kyetä tarkastelemaan paremmin koko maan kehitys huomioiden. Näin tavoitteita kyettäisiin asettamaan hieman realistisemmin eikä Vaasan kaupungin tavoitteet olisi liian korkeat suhteessa todelliseen, paikalliseen tarpeeseen.

16


5. TALOUDEN TASAPAINO

Vuonna 2015 hyväksytyn Kuntalain 121.2 § 3 kohdan mukaan, mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä. Uusi kuntalaki määrää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelystä (118 §). Kuntalain siirtymäsäännösten johdosta arviointimenettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikautena 2017. Vuosina 2015 ja 2016 sovelletaan vielä valtioneuvoston asetusta (205/2011) kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvoista. Raja-arvot määrittelevät niin sanotut kriisikunnat. Talouden raja-arvojen täyttymisen lisäksi kriisikunnaksi lasketaan suoraan kunta, jossa kunnan tilinpäätöksen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 € ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 €. Kuva 8.1: Maanhankinnan kehitys 2005-2015. Lähde: Vaasan kaupungin kiinteistötoimi.

Tarkastuslautakunta on käyttänyt tässä kertomuksessa esitettyjen Vaasan kaupungin asukaskohtaisten talouslukujen laskennan perusteena Tilastokeskuksen ilmoittamaa asukaslukua. Tilastokeskuksen ilmoittama asukasluku 31.12.2015 tilanteessa oli 67 619. Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä on käytetty Väestörekisterikeskuksen ennakkotiedon mukaista asukaslukua, joka oli 67 647.

5.1. Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Vaasan kaupungin talousarviossa vuodelle 2015 määriteltiin, että omaisuuden hallinta edellyttää toimintavuoden aikana maaomaisuuden jalostamista, resurssisuunnittelun kehittämistä sekä toimitilojen tehokasta ja monipuolista käyttöä. Vaasan kaupungin järkevään ja tehokkaaseen omaisuuden hallintaan vaikuttaa sekä toimiva konserniohjaus että omistajapoliittiset linjaukset. Vuodelle 2015 määrätyistä toimenpiteistä johtuen tarkastuslautakunnan tarkastelun keskiössä on sekä maapoliittinen ohjelma (päivitys hyväksyttiin valtuustossa 26.1.2015) että maankäytön toteuttamisohjelma.

Kuva 8.2: Maanhankintamenojen kehitys 2005-2015. Lähde: Vaasan kaupungin kiinteistötoimi.

Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä vuodelta 2015 on raportoitu maaomaisuuden jalostamisen osalta, että ”Kaavoituskohteissa on suoritettu kaavatalouslaskelmat, maankäyttömaksujen ja niiden valmistelun läpinäkyvyyttä on lisätty. Pitkään rakentamattomina olleita tontteja on kehitetty kaavallisesti, kiinteistöteknisesti ja poikkeusluvin kysyntää vastaavaan suuntaan”. Kuten kuvista 8.1 ja 8.2 havaitaan on maanhankintaan panostettu vuoden 2008 jälkeen. Kuvasta 8.2 on lisäksi havaittavissa, että maanhankintaan on vuosina 2013 ja 2014 käytetty reilusti yli maankäytön toteuttamisohjelman mukaisen 2,2 M€:n alarajan, mutta vuonna 2015 ei.

Maapoliittisella ohjelmalla ohjataan kaupunkia muun muassa aktiiviseen maanhankintaan ja suorittamaan ensikertaista asemakaavoitusta kaupungin omistamalle maalle. Yleisenä tavoitteena on turvata asumisen ja elinkeinotoimintojen raakamaavarannot 7 vuodeksi eteenpäin. Maankäytön toteuttamisohjelman mukaan tavoitteena on hankkia vähintään 130 hehtaaria/vuosi raakamaata, johon varataan vähintään 2,2 M€. Vaasan kaupungin talousarvion 2015 mukaan vuodelle 2015 varauduttiin hankkimaan 100 hehtaaria maata ja tarkoitusta varten varataan 3,5 M€. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan on maankäytön toteuttamisohjelman mukainen arvo kuitenkin väärä. Vuodelle 2015 asetetut talousarvio-arvot (100 ha/ 3,5 M€) vastaavat käytännössä toteutuksen tavoitteita. Kuvissa 8.1 ja 8.2 on esitetty maanhankinnan toteutumista viimeisiltä valtuustokausilta.

Vuoden 2015 toteumaan vaikuttaa tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan ensisijaisesti toimintavuoden aikana asetettu investointikielto. Vuosien 2008-2015 aikana maata on hankittu keskimäärin 89 hehtaaria vuodessa ja määrärahoja tarkoitusta varten on kulunut keskimäärin noin

17


TP 2008 Kaupungin omistama maapinta-ala, ha 5 385 Maanvuokrasopimukset, kpl 3 349 Maanhankinta, ha/v 129 Maankäyttösopimukset, kpl/v 5 Tontinluovutus, kpl/v 90 - vuokraus 65 - myynti (osa vanhoja vuokratontteja) 25

TP 2009 5 500 3 379 114 19 84 60 24

TP 2010 5 500 3 520 68 3 173 124 50

TP 2011 5 535 3 567 69 2 153 99 54

TP 2012 5 566 3 593 79 1 123 81 42

TP 2013 6018 3660 88 11 76 56 20

TP 2014 6123 3702 123 0 80 61 19

TP 2015 6161 3717 45 3 96 61 35

TA 2016 6250 3750 100 5 80 60 20

Taulukko 3: Maaomaisuuden hallinnan seuranta 2008-2016. Lähde: Maankäytön toteuttamisohjelma 2015-2020, Kaavoitus.

Taulukkojen 4 ja 5 perusteella on arvioitavissa, että Vaasan kaupungille on kertynyt kaduista korjausvelkaa huomattava määrä. Vertailukaupungeista vain Rovaniemen ja Lahden arvot perustuvat teoreettisen laskennan lisäksi kadun kuntotason mittauksiin. Vaikka Vaasalla on tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan haasteellisempi maaperä kuin esimerkiksi Lahdella ja Joensuulla ja laskenta perustuu vain vuosi-, maaperä- ja rakennetietoihin, ei se silti selitä huomattavaa eroa korjausvelassa, koska vertailukaupungeilla on lähes puolitoistakertainen katuverkko Vaasaan verrattuna.

2,05 M€ vuodessa. On todettavissa, että maankäytön toteuttamisohjelman ja Vaasan kaupungin talousarvioissa asetetut tavoitteet ovat pitkällä aikavälillä lähes toteutuneet, vaikka vuoden 2015 osalta näin ei olekaan. Taulukossa 3 on esitetty eräitä maaomaisuuden hallintaan liittyviä suoritteita ja tunnuslukuja. Ylläpidettävän omaisuuden arvoon ja sen tehokkaaseen hyödyntämiseen vaikuttaa ratkaisevasti hallittavaan omaisuuteen kohdistuva korjausvelka. Korjausvelkaa muodostuu käytännössä muun muassa omaisuusmassan kulumisesta. Laskennallisesti korjausvelka on omaisuuserän nykyisen kuntotason ja optimikuntotason erotus. Optimikuntotaso ei ole täysin uutta vastaava taso, vaan se kertoo sen, kuinka paljon kohteen kunto saa heiketä ennen kuin kohteelle alkaa kertyä korjausvelkaa. Korjausvelan kertymistä hidastaa peruskorjausten lisäksi omaisuuden riittävä huolto ja ylläpito. Korjausvelkaa voidaan poistaa myös omaisuutta myymällä ja purkamalla. Vastaavasti uusi omaisuusmassa lisää korjausvelkaa.

Eräs selittävä tekijä korjausvelan kertymiseen voisi olla se, että Vaasassa katualueiden vuosittaisen ylläpidon kustannus on asukasta kohden edullinen (51 €/asukas), kun se Lahdessa on 65 €/asukas ja Joensuussa 60 €/asukas. On kuitenkin huomattava, että tilanne näyttää erilaiselta mikäli asukasta kohden määritetty ylläpitokustannus kohdistetaan korjausvelan laskennan perusteena olevaan katuverkkoon. Tällöin Vaasassa käytetään lähes yhtä paljon määrärahoja vuosittaiseen ylläpitoon per katukilometri kuin Joensuussa, noin 10 500 €/km. Samoin perustein laskettuna käytetään Lahdessa eniten määrärahoja korjausvelan alaisten katualueiden ylläpitoon, noin 12 200 €/kilometri.

Vuoden 2015 aikana saatettiin Vaasassa loppuun ensimmäinen, vuonna 2014 aloitettu, katujen korjausvelan määrittäminen. Laskenta oli osa Kehto -kuntien yhteistä projektia. Seuraavissa taulukoissa on esitelty yksityiskohtaisemmin Vaasan kaupungin katujen korjausvelka sekä Kehto -projektissa mukana olleiden kuntien korjausvelan laskentaan liittyviä tietoja. Alue

Uudisarvo M€ Vaasa 209,0 Vähäkyrö* 10,8 Yhteensä 219,8

Korjausvelka M€ 63,4 5,4 68,8

Korjausvelka % 30,3 50 31,3

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan Vaasan katujen keski-iän on arvioitu olevan 22 vuotta ja peruskorjaus-/saneeraussyklin noin 20-25 vuotta. Vuosittain kunnallistekniikan saneeraukseen on käytetty keskimäärin 1,8 – 2,0 M€. Vuonna 2015 uuteen kunnallistekniikkaan investoitiin noin 4 M€. Korjausvelkalaskennan perusteella suurimmassa saneeraustarpeessa ovat Vaasan pääkatuväylät. Hulevesiverkoston vastuu siirtyi toimintavuoden 2015 alussa kuntatekniikan vastuulle. Hulevesiverkoston korjausvelan on arvioitu olevan 16,1 M€. Vaasan kaupungin kuntatekniikalla ei ollut vuodelle 2015 asetettua tavoitetta korjausvelan hallintaan liittyen.

Pituus Km 333 25 358

Taulukko 4: Vaasan kaupungin katujen korjausvelka vuonna 2015. Lähde: Vaasan kaupungin kuntatekniikka, * Vuoden 2015 laskenta, kaava-alueen kadut. Alue Joensuu Lahti Rovaniemi Vaasa*

Uudisarvo M€ 380,4 418 219,8

Korjausvelka M€ 11,7 35 19,8 68,8

Korjausvelka % 9,2 4,7 31,3

Tarkastuslautakunnan on todettava, että resurssisuunniteluun liittyvää toimenpidettä ja sen kehittämistä olisi tullut valtuustoraportissa tarkastella huomattavasti kriittisemmin ja yksityiskohtaisesti. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä

Pituus Km 417 550 333

Taulukko 5: Kehto -projektissa mukana olleiden eräiden kaupunkien katujen korjausvelka vuonna 2015. Lähde: Vaasan kaupungin kuntatekniikka, Kehto -projekti. * Sisältää Vähäkyrön kaava-alueen kadut.

18


on todettu, että ”Tilatehokkuutta on lisätty, tarpeettomista tiloista on luovuttu, korjausvelkatietoisuutta omaisuuden arvon säilymisen näkökulmasta tarkastellen on lisätty. Investointeja on supistettu”. Tämän toimenpiteen osalta keskeinen kysymys lienee tarkastuslautakunnan mukaan se, mitä resurssisuunnittelun kehittämisellä on alun perin tarkoitettu. Tarkastuslautakunnan saamien tietojen mukaan esimerkiksi kuntatekniikka ja Vaasan Vesi -liikelaitos tekevät yhteistä resurssisuunnittelua saneerausohjelmaa laatiessaan. Tästä esimerkkinä on laaja laskelma katujen kunnostustarpeista (pääasiassa tonttikadut), joissa on huomioitu myös vesihuoltoverkoston saneeraustarve. Laskelmien mukaan esimerkiksi vuosina 2016-2020 tullaan kyseisiä tonttikatuja saneeraamaan noin 5,5 M€, joista vesihuoltoverkon ja katujen saneerauksen osuus on lähes tasan 50/50. Vaasan Veden vastuulla olevia rakenteita on uudistettu voimakkaasti viime vuosina. Tarkastuslautakunta arvioi arviointikertomuksessaan vuodelta 2013, että jätevedenpuhdistamoon tehdyt investoinnit ovat osoittautuneet sekä välttämättömiksi että onnistuneiksi. Samalla todettiin hajaasutusalueiden jätevesikysymykseen liittyen muun muassa, että viemäriverkostojen rakentamisessa on kyetty toteuttamaan jo vuonna 2003 laadittuja suunnitelmia. Tehdyistä investoinneista huolimatta Vaasan Vedellä on edelleen vertailukaupunkien alhaisimmat vesi- ja jätevesimaksut (taulukko 6).

Kaupungit Vaasa Porvoo Kokkola Hämeenlinna Kouvola Pori Seinäjoki Kotka keskiarvo Joensuu Kuopio Salo Hyvinkää Lappeenranta Mikkeli Rovaniemi

Vesi €/m3 1,36 1,45 1,36 1,38 1,59 1,51 1,66 1,66 1,66 1,79 1,70 1,64 1,75 2,01 2,03 2,02

Jätevesi €/m3 2,05 2,05 2,24 2,27 2,15 2,26 2,31 2,38 2,46 2,34 2,50 2,85 2,80 2,74 2,91 2,99

Yhteensä €/m3 3,41 3,50 3,60 3,65 3,74 3,77 3,97 4,04 4,12 4,13 4,20 4,49 4,55 4,75 4,94 5,01

Viime vuosina tehdyt investoinnit ovat olleet välttämättömiä. Vaasan Vesi -liikelaitoksen vuoden 2012 toimintakertomuksen mukaan tulee jätevedenkäsittelylaitoksen valmistumisen jälkeen Vaasan verkostojen saneerausvauhti tuplata. Vesiverkoston korjausvelan arvioidaan olevan vuoden 2015 lopulla noin 63,6 M€. Muiden rakenteiden (talousvesilaitos, jätevedenpuhdistamo, pumppaamot) korjausvelka on arviolta yhteensä noin 9,4 M€. Lisäksi Vaasan Vedellä on huoltovarmuuteen liittyviä investointeja, joita tulee lähitulevaisuudessa toteuttaa. Tällaisia huoltovarmuuden kannalta kriittisiä investointeja ovat sekä uuden vesitornin rakentamishanke (noin 10 M€) ja pohjavesihanke (noin 25 M€). Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan Vaasan Vesi -liikelaitoksen omaisuusmassan korjausvelan hallinnan kannalta riittävä investointitaso olisi noin 4,5 M€ vuodessa. Tämän lisäksi tultaisiin selvitysten mukaan toteuttamaan uudisrakentamista noin 2 M€ vuodessa. Merkittävin haaste tulevaisuudessa tulee tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan olemaan se, kuinka korkeaksi korjausvelka kasvaa suhteessa uudisrakentamisen tarpeeseen. Käytännössä investointien käynnistämisen ratkaisee nykytilanteessa riskiarviot. Esimerkiksi pienimmän riskin omaava investointi voidaan jättää toteuttamatta. Samoin investointeja tarkastellaan tarvittaessa myös hankekohtaisesti. Vaasan Veden sitova investointitavoite taso (netto) asetettiin vuodelle 2015 noin 4,5 M€ tasoon, josta noin 65 % (3,045 M€) käytettiin saneerauksiin eli korjausvelan hoitoon. Vaasan Vedellä ei ole erikseen johtokuntaan sitovia tavoitteita korjausvelan hallintaan liittyen. Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen johtokuntaan nähden sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2015 määriteltiin, että korjausvelan taso säilyy vuoden 2014 tasossa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä korjausvelka oli 31,0 M€, joka oli edelleen vertailukaupunkien pienin. Vastaava luku vuodelle 2016 on määritelty 20-50 M€ tasoon.

Taulukko 6: Vesi- ja jätemaksuvertailu vuonna 2015. Lähde: Vaasan vesi -liikelaitos.

Kuva 9: Vaasan talotoimi -liikelaitoksen hallinnassa olevan kiinteistömassan korjausvelan kehitys 2005-2015. Lähde: Vaasan talotoimi -liikelaitos.

19


lautakunnan mukaan ainoastaan tilamäärän kehitystä kuvaava mittari vastaa joiltain osin toimitilojen tehokkaaseen ja monipuoliseen käyttöön liittyvään toimenpiteeseen. Täysin se ei kuitenkaan sitä ole. Paremmin tilatehokkuuden parantamista voitaisiin seurata muun muassa sekä sisäisesti että ulkoisesti vuokrattujen että muiden tilojen huoneneliöiden muutoksia seuraamalla (katso taulukko 7).

Kuten edellä olevasta kuvasta 9 voidaan havaita, on Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen korjausvelan hoitoon liittyvä tavoite vuonna 2015 toteutunut. Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen hallinnassa olevan omaisuusmassan korjausvelka on alle vuoden 2014 tason. Vuosina 2012 sekä 2015 on tapahtunut laskua korjausvelan määrässä. Näinä vuosina korjausvelkaan ovat vaikuttaneet merkittävästi rakennuskannasta poistuneet kohteet. Esimerkiksi vuonna 2012 luovutettiin Wolffintie 30-34 rakennukset Koy Palosaaren Kampukselle ja vuonna 2015 myytiin Vähäkyrön Fyrrykartanon rakennukset Koy Pikipruukille. Vuoden 2014 merkittävin tekijä korjausvelan nousuun oli Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen korjausvelkaindeksiseurannan mukaan se, että vuonna 2014 peruskorjausinvestoinnit olivat noin 3 M€ pienemmät kuin rakennusten kuluminen. Tilinpäätösten mukaan vuonna 2014 käytettiin peruskorjausinvestointeihin 6,4 M€, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 12,7 M€. Liikelaitoksen tarkistetun peruskorjausohjelman mukaan oli vuonna 2015 peruskorjausinvestointien määrä 5,2 M€.

Hallinnassa oleva tilakanta Omat tilat Ulkoa vuokratut tilat Hallinnassa olevat tilat yhteensä Hallinnassa olevien tilojen käyttö Kaupungin käytössä olevat tilat Ulosvuokratut tilat Muut tilat (mm. vapaat, epäkurantit)

Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan tulee liikelaitoksen hallinnassa olevia rakennuksia kunnostaa vuosittain noin 15 M€, jotta niiden korjausvelka ei kasva. Liikelaitoksen vuoden 2013 vuosikertomuksen mukaan korjausvelka oli tuolloin 12 vertailukaupungin pienin. Vuoden 2015 syksyllä julkaistun omaisuuden arvoa ja investointitarvetta käsittelevän raportin (PTS -raportti) mukaan tulee kiinteistöomaisuuteen investoida jatkossa noin 15,4 M€ vuosittain, jotta omaisuuden kuntoluokka saataisiin pysymään nykyisellä 75 % tasolla. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan tämäkin taso saattaa olla haasteellinen liikelaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden rakenteesta johtuen. Peruskorjausten investointipaine keräytynee 2020 -luvun jälkipuoliskolle.

TP 2014 hum2

TP 2015 hum2

Muutos

367 461 23 016

365 324 24 493

- 2 137 1 477

390 477

389 817

-660

345 921 29 393

344 392 23 620

- 1 529 - 5 763

15 173

21 805

6 632

Taulukko 7: Vaasan talotoimi -liikelaitoksen hallinnassa olevat tilat. Lähde: Vaasan talotoimi -liikelaitos, tilinpäätös 2015.

Kuten taulukosta 7 selviää, on tilamäärän kehitys vuoden 2015 aikana ollut strategiassa määritetyn suunnan mukainen. Tilamäärää on saatu tehostettua, omien tilojen määrä ja kaupungin omassa käytössä oleva tilamäärä ovat molemmat laskeneet. Tilamäärän kehitystä jarruttaa se, että ulkoa vuokrattua tilamäärää on vuoden 2015 aikana kasvatettu ja talotoimen hallinnassa olevista tiloista muiden tilojen osuus on kasvanut. Tämän johdosta tarkastuslautakunta toteaa, että toimenpiteen, toimitilojen tehokas ja monipuolinen käyttö, voidaan katsoa toteutuneen vuoden 2015 aikana vain osittain. Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen tilinpäätöksessä 2015 ilmoittamat luvut vuodelta 2014 eivät täysin täsmää vuoden 2014 tilinpäätöksen kanssa. Esimerkiksi vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan huoneneliöitä (hum2) oli yhteensä 391 406.

Toimitilojen tehokkaaseen ja monipuoliseen käyttöön liittyen raportoitiin tilinpäätöksessä, että ”Toiminnallisten kokonaisuuksien keskittäminen on toteutettu aiempaa paremmin. Tilatehokkuuteen on edelleen kiinnitetty huomiota”. Tarkastuslautakunta käsittelee tätä toimenpidettä vuodelle 2015 valtuustoon nähden sitovan tavoitteen tulosta mittaavien mittareiden kautta. Tulosta tuli mitata talousarvion mukaan sekä tilamäärän kehitystä että toimitilakustannusten kehittymistä (suhteessa vapaisiin markkinoihin) seuraamalla. Valtuuston väliraportoinnissa (19.10.2015) esitettiin, että ”talotoimen hallinnassa olevien omien rakennusten hyötyneliömetrit ovat vuosina 2005-2014 vähenneet 33 255 htm 2 . Vuonna 2014 talotoimen hallinnassa oli 353 420 htm2” ja tilinpäätöksessä, että ”Vuonna 2015 Talotoimen hallinnassa olevien omien tilojen määrä on lähes samalla tasolla kuin vuonna 2006. Vähäkyrön kuntaliitoksen vaikutus tilojen määrään vuonna 2013 oli + 21 000 htm2”. Toimitilakustannuksien seurantaa kuvaavan mittarin poistamista on esitetty molemmissa raportoinneissa.

Vaasan kaupungin strategiatason mittareista velkamäärä/asukas kuvaa osaltaan sitä, miten hyvin omaisuuden hankinnassa ja hallinnassa sekä investoinneissa on onnistuttu suhteessa kasvaviin palvelumenoihin. Kuntaliiton mukaan kiihtyvällä lainanotolla pyritään käytännössä muun omaisuuden myynnin kanssa paikkaamaan kuntien niin sanottua tulorahoitusvajetta. Tulorahoitusvaje syntyy siitä, kun kuntien vuosikate ei enää riitä palvelutoiminnan ylläpitämiseen. Tarkastuslautakunnan mukaan Vaasan kaupungissa kysymys on erityisesti siitä, että tulorahoitusvaje on syntynyt useina vuosina ylisuuresta investointiohjelmasta, joka on suurelta osin painottunut uudisinvestointeihin. Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlasketun lainakannan kasvu on vuosina 2014 ja 2015 ollut pienempää kuin vuonna 2013. Kuntien lainakanta kasvoi tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden 2015 aikana noin 3,9 %, kun se vuonna 2014 kasvoi vielä 6,5 %. Vuonna 2013 lainakanta kasvoi jopa 12,9 %. Lainakannan kasvun hidastumisesta huolimatta eivät kuntien varat riitä kasvaneiden investointipaineiden hoitamiseen.

Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan ei tilamäärän kehitystä ole seurattu väliraportoinnissa esitettynä aikana kuitenkaan hyötyneliömetreillä vaan huoneistoneliömetreillä (htm2). Samoin seuranta-arvojen muutoksista johtuen ovat vasta vuosien 2014 ja 2015 arvot vertailukelpoisia keskenään. Virallisena seuranta-arvona käytetään vuodesta 2014 alkaen huoneneliötä (hum2). Tarkastus-

20


Kuva: Jouko Keto

Kuten kuvasta 10 selviää, on Vaasan kaupungin lainataso asukasta kohden jatkanut nousuaan kiihtyvällä tahdilla myös vuonna 2015. Kuntaliiton julkaisemasta kuntien tilinpäätösarvioiden yhteenvedosta on laskettavissa, että vertailukaupunkien asukaslukuun suhteutettu lainakanta on vuoden 2015 aikana noussut noin 6,3 %, kun se Vaasassa nousi peräti 15,1 %. Kuntaliitoksen jälkeen vuoden 2013 aikana Vaasan lainakanta nousi noin 11 %. Vuoden 2015 lopulla oli Kuntaliiton yhteenvedon perusteella Vaasan vertailuryhmällä (2 974 €/as) sekä yli 100 001 asukkaan kunnilla (2 927 €/as) lähes yhtä paljon lainaa asukasta kohden. Edellä mainittujen vertailuryhmien luvut ovat aikaisempien vuosien tapaan suurimmat 7 kuntakoon perusteella muodostetusta vertailuryhmästä.

Kuva 10: Lainakannan kehitys: 1. Vaasan kaupunki, 2. vertailukaupungit 3. koko maa. Huom! Vaasan kaupungin lainakanta vuodelta 2012 (2 172 €/asukas) ei sisällä Vähänkyrön lainakantaa. Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2008-2015 ja Tilastokeskus, * Kuntien tilinpäätösarvio.

Lainakannan kasvu on viime vuodet ollut kaupungin omista toimista johtuvaa, sillä Vaasassa investoinnit on vuonna 2015 rahoitettu edellisten vuosien tapaan suurimmaksi osaksi ottamalla lainaa. Lainan määrä on kasvanut toimintavuoden aikana tehdystä investointikiellosta huolimatta. Kokonaisuudessaan Vaasan lainakanta on noussut vuoden 2012 tasosta peräti 128 %. Samalla Vaasa on kivunnut vertailukaupunkien joukossa toiseksi velkaisemmaksi kunnaksi (kuva 11). Aikaisempien arviointien perusteella tarkastuslautakunta korostaa yhä, että aloitettavia investointeja tulee jatkossa harkita aikaisempaa tarkemmin. Tämä edellyttää myös johtamisen kehittämistä omistajuuden näkökulmasta. Sitä, mitä tulee omistaa, kuinka omaisuutta hallitaan ja kuinka sitä tulee jalostaa. Keskeistä on se, että kaupungin kasvava velkamäärä on ylittänyt tarkastuslautakunnan mukaan kriittisen rajan eikä velanotto voi jatkua vuonna 2011 aloitettuun malliin. Omaisuusmassan osalta kysymys on suunnitelmallisesta riskien hallinnasta. Siitä, kuinka arvioidaan tulevaisuuden tilantarve, mikä voi olla investointien kokonaismäärä sekä uudis- ja perusparannusinvestointien suhde sekä niiden toteutusjärjestys.

Kuva 11: Lainan määrän kehitys asukasta kohden (€) eräissä vertailukaupungeissa vuosina 2012-2015. Huom! Vaasan luku vuodelta 2012 sisältää Vähäkyrön lainakannan. Lähde: Kaupunkien tilinpäätökset vuosilta 2012-2015.

Käytetyt vertailukunnat ja lyhennelmät: Hämeenlinna – HL, Joensuu – JNS, Kotka – KTA, Kouvola – KV Lappeenranta – LR, Mikkeli – MI, Pori – PRI, Porvoo – PRV Rovaniemi – ROI, Salo – SLO, Seinäjoki – SK, Vaasa – VS

21


Kaupungin omaisuutta on kyetty valtuustokaudella jalostamaan niin, että talousarviossa edellytetty raakamaan hankintataso on lähes saavutettu (100 hehtaaria). Vuonna 2015 tasoa ei saavutettu, mutta tähän vaikutti vahvasti toimintavuoden aikana asetettu investointikielto. Vuosien 2008-2015 aikana raakamaata on hankittu keskimäärin 89 hehtaaria vuodessa ja tarkoitusta varten on käytetty keskimäärin 2,05 M€ vuodessa. Tilinpäätösraportoinnin puutteista huolimatta on kaupungilla toimivaa resurssisuunnittelua ja sitä on kyetty teknisessä toimessa kehittämään yli hallintokuntarajojen niin, että valtuuston asettamiin tavoitteisiin ja haasteisiin kyetään vastaamaan. Kaupungilla on nykymuotoisena toimiva korjausvelan seuranta. Korjausvelan hallinta vaikuttaa erityisesti valtuuston hyväksymän toimenpiteen, toimitilojen tehokas ja monipuolinen käyttö, tulokseen. Vaasan talotoimi -liikelaitoksen seurannan mukaan korjausvelka on hallinnassa ja hallinnoitava tilamäärä on vähentynyt. Tehtyjen arvioiden mukaan peruskorjausten investointipaine keräytynee tilojen osalta 2020 -luvun jälkipuoliskolle. Vaasan Vesi -liikelaitoksen korjausvelka suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin on haasteellinen, mutta hallittavissa nykyisin toimenpitein, koska seuranta on hyvää ja erityishaasteet ovat tiedossa. Samoin Vaasan Vesi -liikelaitoksen kuntalaisille kohdistuvat maksut ovat vertailukaupunkeihin nähden erittäinkin edullisia.

Vaasan kaupungin katuihin kohdistuu huomattavan suuri korjausvelka eräisiin vertailukaupunkeihin nähden. Vaikka Vaasan kaupungin kuntatekniikalla on vuoden 2015 kartoituksen jälkeen tiedossa korjausvelan taso, ei Vaasan kaupungin kuntatekniikalla ole kuitenkaan tavoitteita korjausvelan hallintaan liittyen. Vuoden 2015 lopussa Vaasan kaupungin lainakanta oli yhteensä noin 247,3 M€, kun se esimerkiksi vuonna 2011 oli vielä noin 108,5 M€ (ilman Vähäkyröä). Vaasan lainakanta on siten noussut lähes 128 % vuoden 2012 tasosta. Lainakannan kasvu johtuu kaupungin omista investoinneista, joilla on rahoitettu viime vuosina pääasiassa runsaita uusinvestointeja. Vaasan kaupungin talousarviossa ja maankäytön toteuttamisohjelmassa asetettu maahankinnan vuosittainen taso eroavat toisistaan. Maankäytön toteuttamisohjelmassa tavoite on 130 hehtaaria/vuosi, johon tulisi käyttää noin 2,2 M€ vuodessa, mutta talousarviossa taso on 100 hehtaaria/vuosi, jota tarkoitusta varten olisi varattava 3,5 M€. Koska maanhankintaan varaudutaan vuosittain yli maankäytön toteuttamisohjelman mukaisen tason, tulisi tavoiteohjausta yhtenäistää, jotta valtuustolla olisi paremmat edellytykset talousarviopäätösten tekemiseen sekä niiden kustannusvaikutusten seuraamiseen. Järkevän ja tehokkaan omaisuuden hallinnan raportointia tulisi kehittää sellaiseksi, että se vastaisi niihin toimenpiteisiin ja mittareihin, joita sille on realistisesti esimerkiksi maankäytön toteuttamisohjelmassa asetettu. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä näin ei ole. Vaasan kaupungin investoinnit tehdään taloussuunnitelmakaudella edelleenkin suurelta osin ulkoisen rahoituksen turvin. Tämän johdosta tulisi aikaisempaa selkeämmin esittää kaupunginvaltuustolle myös se, kuinka paljon uusinvestoinnit vaikuttavat kaupungin kasvavaan korjausvelkaan.

5.2. Vuoden 2015 tulos ja rahoituksen tasapaino

€/asukas Tilikauden tulos vuosikate Vaasa - 260 171 Vertailukunnat 29 265

Vaasan kaupungin vuoden 2015 tilikauden lopulliseksi alijäämäksi muodostui kaupungin tilinpäätöksen mukaan noin 17,6 M€ (vuonna 2014 alijäämä oli 25,7 M€). Kuntien tilinpäätösarvioiden (tilastokeskus) mukaan Vaasan vertailuryhmän tulos oli 29 €/asukas ja se on peräti noussut vuodesta 2014 (23 €/asukas). Vuoden 2015 tuloksen jälkeen on kuntaliitoksessa yhdistyneen Vaasan kaupungin kumulatiivisessa taseessa noin 21,3 M€ alijäämää, joka on noin 315 €/asukas. Vuoden 2014 lopulla alijäämää oli 55 €/asukas.

valtionosuudet verotulot 1 474 4 114 1 618

Taulukko 8: Eräitä talouden tunnuslukuja vuodelta 2015 (€/asukas, vertailu: 50 001 – 100 000 asukkaan kunnat). Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätösarviot vuodelta 2015 ja Vaasan kaupungin tilinpäätös 2015.

22

3 840


Vaasan kaupungin vuosikate oli vuonna 2015 parempi tilinpäätöksessä kuin talousarviossa. Tältä osin talousarvion täytäntöönpanossa ja toimintavuoden aikaisessa toiminnassa on palattu Vaasassa totuttuun linjaan (kuva 12). Vuosina 2012 ja 2014 on vuosikate kuitenkin ollut tilinpäätöksessä heikompi. Erityisesti vuoden 2014 vuosikate oli lähes riittämätön. Vuosikate oli tilinpäätösarvioiden mukaan vuoden 2015 lopussa negatiivinen 11 Suomen kunnassa, mutta ei yhdessäkään Vaasan vertailukaupungissa. Kuntien valtionosuuksissa on ollut Kuntaliiton mukaan laskua viime vuosina, mutta vuonna 2015 valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Verotulot ovat sen sijaan hienoisesti jatkaneet kasvuaan. Kuntaliiton mukaan koko maan yhteenlaskettu verotulojen kasvu oli vuonna 2015 noin 2,8 %, joka oli lähes sama kuin vuonna 2014. Vaasan vertailukuntien valtionosuudet ovat kasvaneet vuoden 2015 aikana noin 1,6 % ja verotulot vastaavasti 2,6 %. Huomionarvoista on, että kunnallisvero ei ole Suomessa merkittävästi viime vuosina kasvanut (1,5-1,8 %), vaikka tuloveroprosenttia on nostettu useissa kunnissa. Vuonna 2014 tuloveroprosenttia nosti 156 kuntaa ja vuonna 2015 yhteensä 98 kuntaa. Vaasan osalta hyvää on edelleen se, että kokonaisverotuloa on kyetty kasvattamaan aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kokonaisverotulot kasvoivat noin 4,1 M€, joka vastaa noin 1,5 % kasvua. Kasvu on noin 0,4 M€ toimintavuoden 2015 talousarviossa arvioitua suurempi. Erityistä on, että Vaasassa tuloveroprosentin nostoa ei kohdistu vuosiin 2014 ja 2015. Tästä huolimatta kunnallisvero kasvoi Vaasassa vuoden 2015 aikana 0,9 %, ollen samalla kuitenkin 2,2 M€ alle tavoitellun tason. Lisäksi rahoitustuotot ovat kasvaneet. Konsernitavoitteiden mukaisesti Vaasan Sähkö Oy on maksanut osinkoa noin 12 M€, joka on noin 1 M€ enemmän kuin vuonna 2014. Valtionosuudet sen sijaan laskivat vuoden 2015 aikana Vaasassa noin 0,7 % (0,7 M€). Kokonaisuudessaan Vaasan kaupungin tuloslaskelman mukaiset tuotot kasvoivat vuoden 2015 aikana 1,1 % (noin 5,6 M€), mutta ne eivät ole vielä vuoden 2013 tuottojen tasolla, koska vuonna 2014 tuottojen laskua oli noin 7,9 M€. Kuntaliiton mukaan kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vuonna 2014 vaikutti merkittävästi kuntatalouden lukuihin vuonna 2015. Yhtiöittämisten lisäksi toimintakulujen kasvua hidasti henkilöstökulujen sopeutus. Kuten taulukosta 9 voidaan havaita, on Vaasassa kyetty hillitsemään toimintakuluja muuta maata paremmin. Erityisesti tähän vaikuttaa tavoite henkilöstömenojen vähentämisestä sekä vuoden 2015 lopulla

Kuva 12: Vaasan kaupungin vuosikatteen kehitys 2005-2015. Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2005-2015.

tehty päätös hankintakiellosta, jolla voimakkaasti rajattiin vuoden 2015 lopun määrärahojen käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi vielä vuosina 2012 ja 2011 kasvoivat henkilöstömenot noin 5,8 %. Vuosien 2014 ja 2015 henkilöstökulujen vähennykseen ei sisälly esimerkiksi ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä, koska se tehtiin Vaasassa jo ennen vuotta 2010. Palvelujen ostoista on taulukossa esitettyyn vähennykseen liittyen huomattava, että sen sisällöstä yli puolet on erikoissairaanhoidon kustannuksia. Koska erikoissairaanhoidon kustannuksia palautettiin kaupungille vuonna 2015 (vuosilta 2013 ja 2014) olisi palvelujen ostot tosiasiallisesti nousseet Vaasassa 1,5 % (noin 2,7 M€) vuoden 2015 aikana.

Toimintakulut 2014 2015 Vaasa + 1,3 % - 0,6 % Koko maa + 0,5 %* + 1,8 %

Henkilöstökulut 2014 2015 - 0,7 % - 0,9 % - 0,1 % + 0,6 %

Palvelujen ostot 2014 2015 + 4,4 % - 0,8 % + 3,0 % + 2,8 %

Taulukko 9: Toimintakulujen ja sen eräiden erien kehitys vuosina 2014-2015. Huom! *= sisältää runsaasti ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisestä aiheutuvia menojen vähennyksiä. Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätösarviot ja Vaasan kaupungin tilinpäätökset.

23


Asukasmäärä 2015 72 875 68 001 67 619 61 838 61 530

Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki

Toimintakate 2014 2015 -373,9 -381,6 -345,9 -350,2 -380,9 -377,0 -323,0 -337,8 -309,0 -319,4

Valtionosuudet 2014 2015 102,0 100,0 91,6 87,3 100,4 99,7 92,0 91,1 77,3 83,0

Verotulot 2014 2015 289,8 297,0 268,7 278,1 274,1 278,2 235,7 241,4 237,2 243,8

Vuosikate 2014 2015 26,0 26,7 17,4 19,5 3,1 11,6 9,6 2,8 11,2 11,8

Taulukko 10: Tunnuslukujen kehitys (M€) eräissä vertailukaupungeissa vuosina 2014-2015. Lähde: Kaupunkien tilinpäätökset.

Vaasa

2008 70,05

2009 67,8

2010 65,8

2011 64,6

Koko maa

66,2

64,6

64,9

64,2

2012 58,9 61,1* 62,1

2013 56,3

2014 51,5

2015 47,2

60,5

61,1

**

Taulukko 11: Omavaraisuusasteen (%) kehitys 2008-2015. Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2008-2015, * Vaasa ennen kuntaliitosta, ** Ei saatavissa.

Taulukossa 10 on esitetty eräiden vertailukaupunkien taloudellisia tunnuslukuja. Kuten taulukosta 10 havaitaan vastaa Vaasan kaupungin toimintakate edelleen varovaisesti arvioiden noin 75 000 – 80 000 asukkaan kaupungin toimintakatetta. Vaasan arvot vastaavat lähes Lappeenrannan arvoja pl. verotulot. Lappeenrannassa kunnallisveron tuloveroprosentti oli vastaavana aikana 21 %, kun se Vaasassa oli 19,5 %.

Vaasan kaupungin suhteellisen velkaantuneisuuden taso on jatkuvasti noussut ja viimeiset vuodet kiihtyvällä tahdilla. Ero koko maan tilanteeseen on tasoittunut esimerkiksi vuodesta 2011 ja vertailuryhmään nähden saavutettu etu on kaventunut huomattavasti. Vuoden 2014 arvo ylittää toisen kerran kriisikunnalle määritellyn raja-arvon. Vertailukaupunkien suhteellinen velkaantuneisuus oli vuonna 2014 jo 55,0 % .

Vaasan kaupungin kokonaisrahoituksen tasapainoa arvioitaessa tarkastellaan kaupungin vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta, jotka muodostavat kokonaisuutena kunnan rahoitusaseman. Vakavaraisuutta voidaan mitata muun muassa mittareilla: omavaraisuusaste %, suhteellinen velkaantuneisuus ja lainat euroa/asukas.

Kuntaliiton hallituksen käsittelemä kuntatalouden sopeuttamisohjelma 2014-2017 (7.2.2013) perustuu sille ajatukselle, että kuntien vuosikatteen tulee riittää suunnitelman mukaisiin poistoihin (suhdeluku noin 1) ja lainanhoitokatteen [(vuosikate + korkomenot) / (korkomenot + lainanlyhennykset)] on oltava riittävä (suhdeluku noin 1.5). Kun esimerkiksi vuonna 2009 Vaasan kaupungin vuosikate kattoi poistoista 127,6 % ja investointien tulorahoitus oli vielä 73,3 % tasolla, kattoi vuonna 2015 vuosikate poistoista 37,5 % (vuonna 2014 vain 10,1 %) ja investointien tulorahoitus oli 26,8 % (vuonna 2014 vain 6,7 %). Lainanhoitokate oli puolestaan vuonna 2009 vielä niinkin korkea kuin 2,1. Vuoden 2015 tilinpäätöstilanteessa lainanhoitokate on enää 0,5 tasolla.

Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä pitkän aikavälin sitoumuksista. Kriisikunnassa kunnan omavaraisuus on heikko, kun tunnusluku on alle 50 %. Vaasan omavaraisuus oli viime valtuustokaudella samaa tasoa kuin koko maan ja parempi kuin vertailukaupunkien. Omavaraisuusaste on heikentynyt tasaisesti vuodesta 2008, mutta voimakasta laskua on ollut vuoden 2012 jälkeen. Vuoden 2015 tulos osoittaa sitä, että aikaisempien vuosien ylijäämän loputtua ei vuosien 2014 ja 2015 tuloksen kaltaisen alijäämän sietokykyä enää ole. Vaasan vertailuryhmän omavaraisuus oli 54,2 % vuonna 2014.

Vaasan kaupunki on investoinut viime vuodet yli kantokykynsä. Tästä kertoo se, että kaupungin oman toiminnan tuottamien tulojen ja investointien välisen rahavirran kertymä on viimeisten viiden vuoden ajalta niinkin heikko kuin -176,3 M€, kun se vuoden 2013 lopulla oli -123,8 M€. Kuten taulukosta 13 selviää, ovat Vaasan suorittamat investoinnit aiheuttaneet eräisiin vertailukaupunkeihin verrattuna huomattavasti suuremman paineen investointien rahoittamiseen joko kassavaroin ja/tai lainaa ottamalla. Lainakannan runsas kasvu taas kertoo siitä, että investoinnit on tehty pääasiassa vain ulkoisen rahoituksen turvin. Vuonna 2013 kaupunki investoi 54,1 M€, vuonna 2014 noin 46,7 M€ ja vuonna 2015 noin 46 M€.

Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman maksuun. Kunnan kannalta tilanne on sitä parempi, mitä pienempi luku on. Tunnusluvun arvoon eivät vaikuta käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä, joten tunnusluku on käyttökelpoinen kuntien välisessä vertailussa. Kriisikunnassa suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 %.

Vaasa

2008 31,2

Koko maa 41,9

2009 34,0 44,6

Asukasmäärä

2010 2011 2012 2013 2014 2015 37,7 38,6 46,2 50,1 57,6 64,0 43,4* 44,5 45,4 48,3 50,7 52,0 **

Toiminnan ja investointien rahavirta

2015 2014 2015 Lappeenranta 72 875 -18 900 -24 100 Hämeenlinna 68 001 -11 611 12 231 Vaasa 67 619 -42 266 -30 714 Rovaniemi 61 838 -22 660 56 537 Seinäjoki 61 530 -15 845 -30 431 Taulukko 13: Investointien rahavirrat (T€) eräissä vertailukaupungeissa vuosina 2014-2015. Lähde: Kaupunkien tilinpäätökset.

Taulukko 12: Suhteellisen velkaantuneisuuden kehitys ( %) 2008-2015. Lähde: Vaasan kaupungin tilinpäätökset 2008-2015, * Vaasa ennen kuntaliitosta, ** Ei saatavissa.

24

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuotta 2014 2015 -73 900 -68 100 -83 884 -70 802 -156 069 -176 295 -47 913 4 413 -28 626 -51 704


Vaasan kaupungin toimintakate pieneni vuonna 2015 noin 2 M€ vuodesta 2014. Samaan aikaan vuosikate kasvoi noin 8,5 M€. Vaasan kaupungissa kyettiin vuoden 2015 aikana vähentämään toimintakuluja vuodesta 2014. Henkilöstökuluja kyettiin vähentämään 0,9 %, joka on nykytilanteessa hyvä tulos. Hyvän talouden tunnusmerkit (Valtioneuvoston asetus 205/2011): Talouden kuvaaja

Kriteeri

2015

2014

2013

1. Kertynyt alijäämä tai kertynyt alijäämä viimeinen TP 2. Vuosikate

1 000 €/as

ei

ei

ei

500 €/as

- 315 €

- 55,5 €

ei

negatiivinen

noin 11,6 M€

noin 3,0 M€

noin 18,8 M€

3. Tuloveroprosentti

+ 0,5 % kuntien km vero- % + 50 % kuntien km lainamäärä on

19,50 % raja: 20,34 % 3 658 €/as raja: 4190 €/as

19,50 % raja: 20,24 % 3 179 €/as raja: 4100 €/as

19,50 % raja: 19,88 % 2 657 €/as raja: 3 813 €/as

noin 21,3 M€

noin 3,7 M€

ei

alle 50 %

47,2 %

51,5 %

56,2 %

yli 50 %

64,0 %

57,6 %

50,1 %

4. Lainamäärä €/as

5.Taseessa kertynyttä alijäämää 6. Omavaraisuusaste 7. Suhteellinen velkaantuneisuus

Vaasan kaupungin alijäämä vuodelta 2015 on noin 17,6 M€. Vaasan kaupungin taseen mukaan Vaasan kaupungin edellisten tilikausien alijäämä oli noin 3,7 M€ ennen vuoden 2015 tulosta. Vaasan kaupungin kumulatiivinen tase on valtuustokauden 2013-2016 lähestyessä loppuaan siten noin 21,3 M€ alijäämäinen, kun se vuoden 2013 tuloksen jälkeen oli vielä noin 22 M€ ylijäämäinen. Vuosina 2010-2015 vuosikate ei ole enää riittänyt kattamaan investoinneista aiheutuneita menoja. Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat yli kriisikuntien raja-arvon. Vaasan kaupungin toimintakate vastaa tarkastuslautakunnan tekemien seurantojen mukaan noin 75 000 – 80 000 asukaan kuntaa. Toimintakatteen määrä tulee saada tulevaisuudessa suhteutettua Vaasaa vastaavan kokoisen kunnan toimintakatteeseen. Näin kyetään saamaan kaupungille kilpailuetu Vaasan kaupungin korkeista verotuloista. Vaasan kaupungilla on talouden kiristyneestä tilanteesta huolimatta vertailukaupunkeihin nähden korkeat verotulot.

menpiteet voidaan aloittaa. Lisäksi talousarvion täytäntöönpanossa on ollut epäjohdonmukaisuutta.

5.3. Talouden tasapainottamiseksi laaditun toimenpideohjelman riittävyys Tarkastuslautakunta totesi vuoden 2014 toimintaa käsittelevässä arviointikertomuksessa, että sillä ei ole vuoden 2015 kevään tilanteessa käytössään sellaista suunnitelmaa, jolla vuoden 2014 aikana kertyvä alijäämä kyettäisiin suunnitelmallisesti kattamaan kuntalain edellyttämällä tavalla. Vuoden 2015 talousarviossa oli esitetty perusteita kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaksi, mutta ongelmaksi muodostui tarkastuslautakunnan mukaan se, että ohjelmassa ei ollut perusteita riittävälle toiminnan aloittamiselle. Vuoden 2015 talousarvio sisälsi laajoja toiminnan kehittämistä vaativia kohteita, jotka sisälsivät noin 20 laajahkoksi ymmärrettävää toimenpidettä. Vuoden 2015 aikana tarkastuslautakunta on seurannut talousarvion toimeenpanoa ja seurantaa. Talousraportoinnista on todettavissa, että siinä ei ole riittävällä tavalla huomioitu talousarviossa määriteltyjä suuntaviivoja tai niitä, noin 20 toimenpidettä, joilla talouden tasapainottamistoi-

25

Esimerkiksi tavoitetta henkilötyövuosien pienentämisestä 100 henkilötyövuodella ei ole huomioitu talousarvion menoissa vähennyksinä ja valtuustossakin erikseen äänestyksen kohteena ollutta pienkoulujen lakkauttamista ei ole toimeenpantu ja/tai huomioitu talouden käyttösuunnitelmissa. Se, että 100 henkilötyövuoden vähennystä ei huomioida talousarviossa, aiheuttaa epävarmuutta tavoitteen todellisesta tarpeesta sekä siitä, kuinka paljon sen toteutumattomuus vaikuttaa kaupungin kokonaistalouteen. Tilinpäätösraportoinnin mukaan kaupungin työntekijöiden kokonaishenkilötyövuosimäärä on pienentynyt toimintavuoden 2015 aikana 93 henkilötyövuodella. Tämä luku sisältää esimerkiksi Vaasan Satama -liikelaitoksen sekä kaupungin ympäristölaboratorion yhtiöittämiset, joka kohdistuu taulukossa 14 teknisen toimialan muutoksiin vuosina 20142015. Taulukossa 14 on esitetty kokonaisuudessaan henkilötyövuosien kehittyminen Vaasan kaupungissa kuluvalla valtuustokaudella.


Toimialojen htv-muutos Sosiaali ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Muut Yhteensä

2013/12 2012,0 2196,1 764,2 401,1 5373,4

2013-2014 2014/12 1941,1 2163,4 753,7 394,9 5253,1

Vrt % -3,5% -1,5% -1,4% -1,6% -2,2%

Muutos -70,9 -32,7 -10,5 -6,2 -120,3

2014/12 1941,1 2163,4 753,7 394,9 5253,1

2014 - 2015 2015/12 Vrt % 1887,8 -2,7% 2079,3 -3,9% 686,9 -8,9% 504,5 27,8% 5158,6 -1,8%

Muutos -53,3 -84,1 -66,8 109,6* -94,5

Taulukko 14: Henkilötyövuosien muutos Vaasan kaupungin eri toimialoilla 2013-2015 Huom! * Sisältää tukipalvelu-uudistuksen seurauksena sisäisiä henkilöstösiirtoja. Lähde: Vaasan kaupunki.

Pienkoulujen lakkauttamisen valmistelun aloittaminen vasta syksyllä 2015 taas aiheuttaa sen, että lakkauttamisen toimeenpano venyy pitkälle taloussuunnitelmavuosille ja organisaation kehittäminen estyy. Talousarvion käyttösuunnitelmissa tulisi kuitenkin vastaavat toimenpiteet huomioida ja tarvittavat toimenpiteet aloittaa heti vuoden alussa eikä toimintavuoden lopulla. Tämä on erityisesti huomioitava juuri opetuksen järjestämisessä, koska lukuvuosi ja kuntatalouden toimintavuosi eroavat toisistaan.

MannerSuomi keskiarvo Vaasa Laihia Mustasaari

Kustannukset

Ero

€/asukas

€/asukas

1172 1396 1418 1234

+ 224 +246 + 62

Kokonaisnettomenojen erotus suhteessa keskiarvoon M€

15,0 2,0 1,2

Taulukko 15: Erikoissairaanhoidon kustannuksia vuonna 2014 Lähde: Kuntaliitto, Tilastokeskus, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos.

Vuoden 2016 alussa Vaasalla on kertynyttä alijäämää taseessa noin 21,3 M€. Talousarviossa vuodelle 2016 arvioitiin alijäämän olevan noin 25,3M€ ja vuoden 2015 vuosikatteen jääneen 9,5 M€ tasolle. Tältä osin talousarviossa 2016 arvioitu tilanne on hieman heikompi kuin mitä se tilinpäätöksen 2015 jälkeen on. Vuosikatteen arvioidaan olevan vuoden 2016 lopulla 25,7 M€ ja kertyneen alijäämän 25,4 M€. Kertynyttä ylijäämää tulisi suunnitelmien mukaan olla vuoden 2019 lopulla noin 6,5 M€. Taloussuunnitelmavuosien säästöohjelman arvioitu vaikutus on 26,8 M€. Tarkastuslautakunta käsittelee taloussuunnitelmavuosiin kohdistuvaa säästövelvoitetta ja suunnitelmien riittävyyttä eräiden esimerkkien kautta.

Vuoden 2015 alussa astui voimaan työmarkkinatuen rahoitusuudistus. Uudistuksen perusteella valtio ja kunnat rahoittavat puoliksi yli 300 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuen. Työmarkkinatuki jaetaan 50/50 suhteessa 1000 työttömyyspäivään saakka. Tämän jälkeen työttömän kotikunnan rahoitusvastuu nousee 70 %. Ennen vuoden 2015 rahoitusuudistusta, kotikunnan rahoitusvastuu alkoi työttömyyden kestäessä yli 500 päivää. Tämä rahoitusosuus oli voimassa vuosina 2006-2014. Seuraavassa kuvassa 13 on esitetty Vaasan vertailukaupunkien työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys vuoden 2006 rahoitusuudistuksen jälkeen.

Palvelujen ostot muodostavat vuoden 2016 talousarvion mukaan noin 36 % kaupungin menoista. Niistä suurin osa aiheutuu erikoissairaanhoidon kustannuksista. Vuonna 2014 erikoissairaanhoidon toimintakate oli 93,4 M€ ja vuonna 2015 noin 91,05 M€. Koska vuoden 2015 lopullinen toteuma sisältää erikoissairaanhoidon palautuksia vuosilta 2014 ja 2013 noin 4,06 M€, olisi erikoissairaanhoidon toimintakate vuonna 2015 ollut ilman palautuksia noin 95 M€. Historiallisesti tarkastellen ovat erikoissairaanhoidon kulut jatkuvasti kasvaneet. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat maassamme esimerkiksi vuonna 2013 noin 3,5 %. Tästä huolimatta on vuoden 2016 talousarviossa varauduttu erikoissairaanhoidon osalta noin 88,5 M€ toimintakatteeseen. Aikaisemmista vuosista on myös todettavissa se, että Vaasan sairaanhoitopiirin ja Vaasan kaupungin talousarviot ovat Vaasan toiminnan osalta eronneet toisistaan. Näin on tilanne myös vuonna 2016. Ottamatta kantaa kummankaan talousarvion lähtökohtiin, arvioi tarkastuslautakunta historiallisen kehityksen perusteella, että vuoden 2016 talousarvio on erikoissairaanhoidon perusteiden osalta noin 4,5 – 6,5 M€ liian alhainen. Taulukossa 15 on esitetty eräitä erikoissairaanhoidon kustannuksia vuonna 2014 suhteessa maan keskiarvoon.

Kuva 13: Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys 2006-2015 Vaasan vertailukaupungeissa. Lähde: Kansaneläkelaitos. Käytetyt vertailukunnat ja lyhennelmät: Hämeenlinna – HL, Joensuu – JNS, Kotka – KTA, Kouvola – KV Lappeenranta – LR, Mikkeli – MI, Pori – PRI, Porvoo – PRV Rovaniemi – ROI, Salo – SLO, Seinäjoki – SK, Vaasa – VS

26

Kuva:: Jouko Keto


Vuoden 2016 talousarvio sisältää tarkastuslautakunnan mukaan yksityiskohtaisen talouden tasapainottamistoimenpiteiden listan. Toimenpidelista sisältää tulosalueittain kohteet siitä, mihin toimenpiteisiin ryhdytään vuosien 20162019 aikana. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan listan toimenpiteet on huomioitu vuoden 2016 talousarviossa pois lukien mahdolliset henkilöstösäästöt. Vuodelle 2016 on henkilöstömenoja budjetoitu noin 256,1 M€. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä kohdistui henkilöstökuluihin noin 2,2 M€ säästöt. Mikäli vuonna 2016 kyetään vuoden 2015 kaltaisiin toimenpiteisiin, voidaan arvioida henkilöstökulujen budjetin olevan noin 2-3 M€ tarvetta suuremmat. Samoin vuonna 2015 kyettiin aineista ja tarvikkeista säästämään noin 2,3 M€ suurelta osin syksyllä toimeenpannun hankintakiellon johdosta. Vuoden 2016 budjetti vastaa tältä osin lähes vuoden 2015 alkuperäistä talousarviota. Mahdollisuuksien puitteissa vastaava säästö olisi saatavissa myös vuonna 2016.

Vuonna 2015 oli Vaasan työllistämispalveluiden toimintamenot noin 4,4 M€. Menot on erikseen budjetoitu työllistämispalveluihin ja ne sisältävät työllistämistoiminnan, Jupiter -säätiön ostopalvelut, kaupungin kesätyöt sekä muut menot. Talousarviossa ja tilinpäätöksessä esitetty työllistämispalveluiden kokonaisuus ei kuitenkaan sisällä työmarkkinatuen kuntaosuutta (kuva 13). Työmarkkinatuen kuntaosuus on tilinä sisällytetty sosiaali- ja terveystoimen sosiaalityön ja perhepalveluiden aikuissosiaalityön tulosyksikölle ja vuonna 2015 kyseisen tilin toteuma oli noin 3,96 M€. Tästä seuraa tarkastuslautakunnan mukaan merkittäviä asioita kaupungin talouden hallintaan. Ensinnäkin valtuustolle tehtävästä raportoinnista ei ole yksiselitteisesti nähtävissä sitä, että työllistämispalveluihin ja/tai siitä aiheutuviin kuluihin menee Vaasassa vuositasolla yli 8 M€. Tämän perustella tulisi harkita työmarkkinatuen kuntaosuuden siirtämistä työllistämispalveluihin, jotta valtuustolle tehtävä raportointi tulisi yksiselitteisemmäksi ja läpinäkyväksi. Toiseksi, työmarkkinatuen kuntaosuuteen on vuodelle 2016 budjetoitu 2,5 M€, joka lienee tarkastuslautakunnan mukaan noin 1,5 M€ liian alhainen. Kuten kuvasta 13 on havaittavissa, ei esimerkiksi viime työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen jälkeen (vuonna 2006) ole vertailukaupunkien työmarkkinatuen kuntaosuus merkittävästi laskenut runsaista aktivointitoimenpiteistä huolimatta. Tämän perusteella on todettavissa, että tulevana taloussuunnitelmakautena tullee työmarkkinatuen kuntaosuus toteutumaan vuosittain vuoden 2015 kaltaisena. Tämä siitäkin huolimatta, että tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan on taloussuunnitelmavuosille tehty monipuolisia suunnitelmia työllisyyden hoitamiseksi. Eräänä keskeisenä selittäjänä on myös tarkasteluhetken vaikea taloudellinen tilanne ja kasvava työttömyys. Kolmanneksi, sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden että erikoissairaanhoidon vuoden 2016 budjetit ja niiden tasapainottamisvaatimus tullevat aiheuttamaan kohtuuttomat paineet muulle sosiaali- ja terveystoimen budjetille, koska esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen muut kulut ilman erikoissairaanhoitoa olivat vuonna 2014 alle maan keskiarvon (katso taulukko 16). Vaasan osalta taulukon 15 arvo sisältää työmarkkinatuen kuntaosuuden ja vuoden 2016 talousarviossa kyseinen meno on budjetoitu sosiaali- ja terveystoimeen.

MannerSuomi keskiarvo Vaasa Laihia Mustasaari

Kustannukset

Ero

€/asukas

€/asukas

2097 2093 2017 1744

-4 - 80 -353

Edellä mainittujen karkeiden laskelmien mukaan olisi Vaasan kaupungin vuoden 2016 toimintakate noin 2-6 M€ liian pieni. Koska vuoden 2016 talousarviossa on huomioitu myös syksyllä 2015 tehty kuntaveron tuloveroprosentin korotus (19,5 -> 20 %), lienee vuosikate vuoden 2016 talousarviossa tarkastuslautakunnan varovaisten arvioiden mukaan noin 5-6 M€ liian positiivinen, mikäli uusiin toimenpiteisiin (kuten hankintojen rajoittaminen) ei ryhdytä. Vuodelle 2016 laskettua tulosta heikentää vuosikatteen alenemisen lisäksi huomattavasti Vaasan kaupungissa jatkunut poistojen virheellinen laskenta. Tarkastuslautakunta on käsitellyt asiaa vuodesta 2012 alkaen, tehden asiasta yhteenvetoa muun muassa vuoden 2014 arviointikertomuksessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen (15.11. 2011) mukainen päivitetty poistosuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa keväällä 2014 (Kv 17.3.2014). Vaasan kaupunginvaltuusto on 14.3.2016 hyväksynyt 3 M€ lisämäärärahan vuoden 2015 suunnitelman mukaisiin poistoihin nostaen kokonaismäärärahan vuoden 2015 osalta 29 M€:n. Tilinpäätöksestä 2015 on kuitenkin havaittavissa, että lopullinen poistotaso vuodelle 2015 on lähes identtinen vuoden 2014 poistotason kanssa. Vuoden 2015 suunnitelman mukaiset poistot olivat lopulta 30,9 M€. Vuoden 2014 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta arvioi, että poistotason määrittämisen puutteet ovat heikentäneet kaupungin tulosta vuodesta 2013 yhteensä 7,7 M€. Vuoden 2015 talousarvion ja tilinpäätöksen ero oli lopulta 4,9 M€. Kaupungin lopullisen tuloksen yhteenlaskettu heikennys alkuperäisiin talousarvioihin verrattuna on kuluneella valtuustokaudella siten vuoden 2015 lopulla ollut jo 12,6 M€.

Kokonaisnettomenojen erotus suhteessa keskiarvoon M€

Tarkastuslautakunta huomauttaa edelleen, että viime vuosien korkeasta investointitasosta/investoinneista aiheutuvat uudet poistot nostavat kaupungin poistotasoa entisestään, koska ne ylittävät poistosuunnitelmasta poistuvat vanhat erät. Vuoden 2016 talousarviossa poistotaso on määritelty 26 M€:n tasoon. Vuoden 2015 tilinpäätöksen perusteella on vuoden 2016 poistotaso noin 4,9 M€ liian pieni. Vaasan kaupunginhallitus ei ole käsitellyt poistosuunnitelmaa tai siitä aiheutuvia ongelmia vastauksissaan tarkastuslautakunnan arviointikertomusten johdosta.

- 0,27 - 0,65 - 6,81

Taulukko 16: Kunnan sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia ilman erikoissairaanhoitoa vuonna 2014 Lähde: Kuntaliitto, Tilastokeskus, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos.

27


Vaasan kaupungin taloudellinen tilanne vuoden 2015 tilinpäätöksen jälkeen on parempi kuin talousarviossa 2016 arvioitu. Vuoden 2015 kaltaisten henkilöstösäästöjen ja hankintojen rajoittaminen mahdollistaisi noin 4-5 M€ toimintakulujen vähentämisen myös vuonna 2016. Vaasan kaupungissa hyväksytyt talousarviot eivät riittävän nopeasti käynnistä talouden tasapainottamista. Käyttösuunnitelmien hyväksyminen ei tätä myöskään edistä. Erikoissairaanhoidon kulut on arvioitu vuosittain talousarvioissa todellista pienemmiksi. Historiallisen kehityksen perusteella on erikoissairaanhoidon lisämäärärahan tarve vuoden 2016 osalta noin 4,5-6,5 M€. Työllistämispalveluiden raportointi ei ole osoittanut valtuustolle kokonaisuudessaan työllisyyden hoidosta ja työttömyydestä aiheutuneita kuluja. Työmarkkinatuen kuntaosuus on vuoden 2016 talousarviossa arvioitu noin 1,5 M€ liian alhaiseksi. Taloussuunnitelmakauden aikaisten investointien aiheuttamaa poistotasoa ei ole osattu arvioida riittävällä tarkkuudella sekä menetelmien että tarvittavien päätösten puutteista johtuen. Vaikka puutteet on tilinpäätöksissä korjattu ja tarvittavat päätökset tehty, ovat ne heikentäneet kaupungin tulosta vuoden 2013 talousarviosta lähtien. Heikennys on vuodesta 2013 alkaen ollut talousarvioissa suunnitellusta tasosta jo noin 12,6 M€. Lisäksi vuoden 2016 talousarviossa määritelty poistotaso on arvioitava noin 4,9 M€ liian pieneksi. Talousarvion täytäntöönpanossa käyttösuunnitelman merkitys korostuu. Käyttösuunnitelman edellyttämien toimenpiteiden toimeenpanoa tulee tehostaa. Työmarkkinatuen kuntaosuus tulisi siirtää sosiaali- ja terveyspalveluista työllistämispalveluihin. Työmarkkinatuen kuntaosuus ja erikoissairaanhoidon kulut aiheuttavat kohtuuttomasti paineita muun sosiaali- ja terveystoimen kustannusrakenteeseen, koska kyseisten kulujen kasvua ei kyetä kaupungin omin toimin riittävän tehokkaasti ehkäisemään. Tarkastuslautakunta arvioi, että kuntalain mukainen talouden tasapainovaatimus on kaupungissamme uhattuna. Tarkastuslautakunnan on todettava, että vuoden 2016 tilikauden tulos on talousarviossa perusteiltaan noin 10-11 M€ liian positiivinen, mikäli uusiin toimenpiteisiin ei ryhdytä. Tämän perusteella kaupungin kumulatiivinen alijäämä olisi vuoden 2016 lopulla vuoden 2016 talousarviossa esitetystä 25,4 M€:sta poiketen noin 31,3 - 32,3 M€. Tämän perusteella kaupungin talous ei tule olemaan nykyisen tavoitteen mukaisesti tasapainossa vuoden 2019 lopulla, koska kertynyt alijäämä on liian suuri suhteessa taloussuunnitelmavuosien arvioituun säästöohjelmaan. Suunnitellun säästöohjelman nettovaikutus on noin 26,8 M€. Vuoden 2019 lopulla kaupungin kumulatiivinen tase olisi siten vielä noin 5-7 M€ alijäämäinen. Taloussuunnitelmakaudella 2016-2019 pääosin lainoituksen turvin tehtävät/suunnitellut investoinnit eivät nykyisellään tue riittävästi niitä lakisääteisiä peruspalveluita, joita tehostamalla kaupungin toimintakatetta voitaisiin pysyvästi parantaa.

28 Kuva | Foto:Esa Siltaloppi


Kuva: Jouko Keto

6. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA sisäisen valvonnan järjestämisestä on kehittynyt. Vuoden 2014 selontekoa tarkastuslautakunta piti hyvänä. Vuoden 2015 selonteko on sitäkin seikkaperäisempi. Vuoden 2015 selonteko sisältää myös selostuksen kaupunkikonsernin konserniyhtiöiden tilasta. Tarkastuslautakunta pitää kehitystä hyvänä ja toteaa sen täyttävän nykymuotoisena kuntalain vaatimukset. Erityisesti tarkastuslautakunta haluaa korostaa sitä, että raportointiin sisältyy myös omaisuuteen liittyvät riskit, jossa huomioidaan sekä omaisuuden hoidosta aiheutuneet kulut (lainakanta) että sen mukanaan tuomat uudet rahoitusriskit.

Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa ja kaupunkikonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Vuodelle 2015 ei enää ollut asetettu valtuustoon nähden sitovia tavoitteita sisäiseen valvontaan liittyen, mutta hallintokunnilla tavoitteita oli runsaasti. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta on arvioinut säännöllisesti sisäisen valvonnan tilaa arviointikertomuksissaan. Pääpaino on ollut johtamisen ja sisäisen valvonnan yhteyden ymmärtämisessä. Viime vuosien aikana asiassa on tapahtunut edistystä ja tilinpäätöksissä esitetty selonteko

Pääsääntöisesti kaupunginhallitus on vuodesta 2010 alkaen arvioinut sisäisen valvonnan yltävän hyvälle tasolle, mutta vuosina 2014 ja 2015 kaupunginhallitus on esittänyt

29


sen yltävän hyväksyttävälle tasolle. Puutteina on vuodesta 2011 alkaen katsottu olevan tiedonvälityksessä ja seurantamenetelmien toimivuudessa. Vuodesta 2015 alkaen on kehityskohteeksi otettu riskien tunnistaminen ja arviointi. Vaasan kaupunginvaltuusto on 16.12.2013 hyväksynyt kuntalain muutoksesta johtuen perusteet kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskien. Tarkastuslautakunnan tekemien arviointien ja vuoden 2015 perusteella tarkastuslautakunta yhtyy kaupunginhallituksen tilinpäätöksessä tekemään arviointiin. Sisäinen valvonta on kaupunkiorganisaatiossa jo hyväksyttävällä tasolla, mutta hyvää arvosanaa se ei vielä lautakunnalta saa. Pääasiassa kysymys on vielä siitä, että tilinpäätösraportoinnissa esitetty raportointi perustuu suurelta osin hallintokuntien itsearviointiin, mutta varsinaista tulosten kontrollitoimintoa tai niiden oikeellisuuden toteamisen menetelmiä kaupungissa ei vielä ole. Tarkastuslautakunta ei esimerkiksi täysin yhdy siihen, että hallintokuntien tavoitteet olisi täysin johdettu kaupunginvaltuustoon nähden sitovista tavoitteista. Asiassa on tapahtunut kuitenkin edistystä nykyisen valtuustokauden aikana. Samoin tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota kaupungin eri seurantamenetelmiin. Suurimpana ongelmana on viime vuodet ollut laskentajärjestelmän uudistaminen, projektin pitkittyminen, siitä aiheutuneet ylimääräiset kulut sekä tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Toimintavuoden 2015 aikana laskentajärjestelmä ei ole edelleenkään ollut täysin toimintakuntoinen. Vaasan ja Vähäkyrön kuntaliitos on astunut voimaan vuoden 2013 alussa. Yhdistymissopimuksen (27.6.2011) mukaisesti on entisen Vähäkyrön alueelle luotu alueellista demokratiaa edustava aluelautakunta. Aluelautakunta on valvonut yhdistymissopimuksen noudattamista ja antanut tätä tarkoitusta varten arvion Vähäkyrön alueen yleisestä kehityksestä ja palveluista vuosilta 2013, 2014 ja 2015. Aluelautakunta on aktiivisesti käsitellyt myös yhdistymissopimukseen sisältyneen investointi- ja kehittämisohjelman toteutumista. Yhdistymissopimuksen sisältämän investointiohjelman toteuttamiseen tuli varata vuosina 2012-2015 noin 21,3 M€. Investointiohjelma ei sulje pois muita mahdollisia ja välttämättömiä investointeja. Talous- ja omistajaohjaus

raportoi vuoden 2015 lopulla, että investointiohjelman mukaiset nettomenot tulisivat vuoden 2016 kulut huomioiden olemaan noin 19,9 M€. Laskelma perustuu noin 22,8 M€ investoinneille, joista tuloja on saatu noin 2,9 M€. Talous- ja omistajaohjaus raportoi lisäksi, että muita entisen Vähäkyrön kunnan alueelle tehtyjä välttämättömiä investointeja on vuosina 2012-2015 tehty yhteensä noin 2,4 M€. Tämän perusteella kokonaisinvestoinnit entisen Vähäkyrön kunnan alueelle ovat olleet noin 25,3 M€ (brutto), joista tuloja on saatu noin 3,3 M€. Aluelautakunta ei täysin yhdy talous- ja omistajaohjauksen raportin sisältämiin kohteisiin siltä osin, kun se katsoo entisen Vähäkyrön kunnan alueelle tehtyjen investointien olevan muita kuin erikseen investointiohjelmassa sovittuja. Aluelautakunnan mukaan investointeja tulisi ohjelman mukaisina toteuttaa vielä noin 1,5-2 M€. Aluelautakunta ei ota kantaa kokonaisinvestointien tasoon noin 25,3 M€. Tarkastuslautakunta ei yhdy aluelautakunnan näkemykseen investointiohjelman toteutuksen puutteista. Yhdistymissopimuksessa ei ole erityistä mainintaa siitä, että investoinneissa tulisi huomioida hankkeen mahdolliset tulot. Kyseessä oli nimenomaan investointien suuruus, joka on talous- ja omistajaohjauksen raportin perusteella toteutunut. Vaikka tiettyjen kohteiden sisältymisestä alkuperäiseen investointiohjelmaan olisi epäselvyyttä, ei niidenkään laskelmien jälkeen investointien todelliset menot alita yhdistymissopimuksessa sovittua määrärahaa. Tarkastuslautakunnan saamien selvitysten mukaan osassa investoinneista on ollut mukana myös konserniin kuuluvia tekijöitä kuten Koy Pikipruukki. Nykyinen kuntalaki huomioiden, on tarkastuslautakunnan arvioitava, että asiassa on toimittu juuri niin kuin kaupunkikonsernin toiminta tulisi ymmärtää. Kokonaisarviointina tarkastuslautakunta toteaa, että Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitossopimuksen kehittämis- ja investointiohjelma on toteutunut ja Vaasan kaupunki on suoriutunut velvoitteistaan hyvin. Nykyinen taloudellinen tilanne huomioiden on investointien toteutumista pidettävä erinomaisena, sillä investoinnit on pääosin toteutettu ulkoisen rahoituksen turvin ja 25,3 M€ kokonaisinvestoinnit vastaavat entisen Vähäkyrön kunnan noin 25 vuoden investointiohjelmaa.

Sisäisen valvonnan raportointi tilinpäätöksissä on järjestelmällisesti kehittynyt. Kokonaisuuden arviointi on aikaisempaa parempaa ja yksityiskohtaisempaa. Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksessa solmitun yhdistymissopimuksen mukainen kehittämis- ja investointiohjelma on toteutunut vuoden 2016 investoinnit huomioiden. Entisen Vähäkyrön alueelle on toteutettu kokonaisuudessaan noin 25,3 M€ investoinnit. Kehittämis- ja investointiohjelman toimeenpanoa sekä toteutumista on vuosina 2014 ja 2015 seurattu aikaisempaa paremmin. Laskentajärjestelmän uusimiseen ja hankintaan liittyvistä riskeistä on aiheutunut haittaa kaupungin toiminnalle myös vuoden 2015 aikana. Riskien pitkittymiseen ei ole varauduttu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittyessä tulee kohdistaa voimavaroja myös niihin kontrollitoimintoihin, joilla varmistetaan raportoitujen toimintatapojen toteutuminen myös käytännössä.

30


Kuva: Jouko Keto

7. ARVIOINTIKERTOMUSTEN KÄSITTELY JA VAIKUTTAVUUS Kaupunginhallituksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2014 perusteella laatimaa vastinetta on käsitelty asetettuun määräaikaan mennessä kaupunginvaltuustossa 19.10.2015 § 87. Valtuustokauden 2009 – 2012 arviointikertomusten vaikuttavuutta on käsitelty tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa vuodelta 2013.

Tarkastuslautakunta on vuosittain ilmoittanut valtuustolle ne arviointikertomuksessa olleet huomiot, jotka ovat johtaneet kaupungin hallinnossa toimenpiteisiin tai joiden osalta ei ole tehty mitään ja/tai riittäviä toimenpiteitä. Arviointikertomuksia on käsitelty vuosittain kaupunginvaltuustossa samaan aikaan vastaavan vuoden tilinpäätöksen kanssa. Kaupunginhallituksen arviointikertomusten johdosta antamia selvityksiä ja ehdotuksia toimenpiteiksi on käsitelty kaupunginvaltuustossa pääosin saman toimintavuoden aikana.

31


Asia Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta

Haja-asutusalueiden jätevesi

Vaasan kuntakonserni Konsernijohtaminen ja -ohjaus Kokonaisrahoituksen tasapaino

Vaasan ja Vähäkyrön kunnan yhteenliittyminen toimenpidesuositukset Kuntaliitoksen yhdistymissopimuksen kehittämis- ja investointiohjelma Vähäkyrö Hyvinvointi ja hyvinvointikertomus 2013

Arviointi Toteutettu / Ei toteutettu / Aloitettu Ei aloitettu x 2009 2013 2014 x x 2009 2010 2011 2012 2013 2014 x x 2009 2013

2010 2013 2014 2011 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2013

x

x

x

x

x

x

x

x

x

2014

Peruspalveluiden hyvä saatavuus

2014

x

x

Kulttuuri- ja vapaa-ajan tilaisuudet, osallistujamäärän kehittyminen

2014

x

x

Toimiva joukkoliikenne

2009 2014

x

x

Taulukko 16: Tarkastuslautakunnan arviointikertomusten 2013-2014 vaikuttavuus.

Kuvat | Foton: Jaakko J Salo

Ks. 3. Vaasan kaupungin strategia ja tavoitteiden arviointi. Ks. 6. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta.

Suomen hallitus on hyväksynyt jätevesiasetuksen siirtymäajan pidennyksen kahdella vuodella (15.3.2018) ja muita lievennyksiä suunnitellaan. Vaasan Vähäkyrön alue on edelleen haasteellinen uusi määräaika huomioiden. Ks. 3.3. Konsernitavoitteet.

Ks. 5. Talouden tasapaino ja erityisesti 5.3. Talouden tasapainottamiseksi laaditun toimenpideohjelman riittävyys. Ks.6. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta.

Asiakkaan osallisuus ja autonomian edistäminen

Kuva: Jouko Keto

Huomautus

32

Ks.6. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta. Keskeisiä hyvinvoinnin mittareita seurataan osana kaupungin strategiaa. Mittareiden raportoinnissa on edelleen kehitettävää. Kehittämisehdotukset on otettu huomioon hyvinvointikertomuksessa. Kaupunginhallitus ei esittänyt kaupunginvaltuustolle toimenpiteitä asiakkaan osallisuuden ja autonomian kehittämiseksi vastauksessaan 19.10.2015. Kokonaisuudessaan uusi, vuonna 2015 hyväksytty kuntalaki kuitenkin korostaa tavoitteen merkitystä ja sen kehittämisen tarpeellisuutta. Sosiaali- ja terveystoimi on jatkuvan kehittämisen alla, mm. terveyskeskusverkostoa keskitetään. Tulevaisuudessa palvelujen järjestämisen kokonaisuuteen vaikuttaa suuresti valtakunnan tason ratkaisut. Lastensuojelun toimintoja tarkastellaan kriittisesti asiakkaan näkökulmasta. Palveluiden tarjoaminen ja palveluiden käyttäjien toimintatavat ovat murroksessa. Osallistujamäärän kehittymisen mittaamista olisi hyvä tarkastella enemmän laadullisilla kuin määrällisillä mittareilla, koska vuosien välinen vertailtavuus on osoittautunut vaihtelevaksi. Ks. 4. Kilpailukykyinen yhteiskuntarakenne

Profile for Vaasan kaupunki / Graafiset palvelut

Arviointikertomus2015 suomi  

Arviointikertomus2015 suomi