OhtaKontti 2021/02

No 2 / 2021

Laita lehti talteen

Syksyn ympäristövinkit, sivut 4-5

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi

KEHITTÄMISINTOA ETSIMÄSSÄ Kyläyhdistyksen toimintaa tarkastellessa voi löytää ainakin kaksi toimintalinjaa.

Toinen perustuu kylän asukkaiden omasta aktiivisuudesta kumpuavaan ja vuosikokouksessa yhteisesti sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Toisena ulottuvuutena on kumppanuuksiin ja laajempiin yhteyksiin kytkeytyvä kylän kehittämistoiminta.

Kyläläisten oma ideointi on tietysti tärkeintä ja omien hankkeiden toteuttaminen on kaikkein palkitsevinta. Toiminta pohjautuu talkootyöpanoksen hyödyntämiseen tai joissakin tapauksessa ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutettavaan projektitoimintaan. Molemmat toimintamuodot ovat meille tuttuja.

Projektitoiminnan tärkein rahoituskumppani on käytännössä Kalakukko ry, jota kautta olemme saaneet osarahoitusta useisiin kehittämishankkeisiin.

Viimeisimpänä omana projektina muistamme Silmäsuon polkujen rakentamisen.

Kavereita kaivataan Kaikki olemme huomanneet väestön harventumisen ympärillämme. Kylän asukasluku pikkuhiljaa hupenee, ikävä kyllä. Ei dramaattista vauhtia, mutta kuitenkin suunta on aleneva. Kylätoiminnan aktiivisuuden näkökulmasta tämä tarkoittaa talkootyövoimavaran vähenemistä ja pelkästään talkoilla toteutettavan toiminnan hiipumista. Talkootyöllä on rajansa. Tämän vuoksi on syytä kääntää entistä enemmän katseita kylän ulkopuolelle ja vuorovaikutuksessa kumppaneiden kanssa löytää yhteisiä kehittämiskohteita.

Silmäsuo toukokuussa.

Kylät ry:n kautta olemme voineet saada voimavaroja niin infotaulun, palveluk ar ttojen kuin maisemaelementtisuunnitelman laatimiseen. Viimeisin innovaatiohanke on ollut Duus-yhteisöelokuvan tekeminen ja sen jatkeena parhaillaan toteutuksessa oleva Duustube- youtubekanava.

Kuva: TK.

Tuusniemen kylien ansiosta olemme päässeet mukaan useisiin maakunnallisiin projekteihin. Tätä mahdollisuutta ei tule unohtaa tulevaisuudessakaan, kunhan muistetaan, että suinpäin ei ole tarpeen syöksyillä, vaan pohtia rauhassa mihin kannattaa lähteä mukaan ja mihin taas ei.

Kunnan merkitys kehittämiskumppanina Koillis-Tuusniemelle on merkittävä.

Yhteistyö vaellusreitistön, Seinävuoren rotkolaakson, Ahvenlammen laavun ja Kaavinkosken rantautumispaikkojen hoidossa hyödyttää kumpaakin osapuolta.

Kunta saa yhteisten alueiden hoidon edullisesti, ja kyläläisille hyvässä kunnossa olevat luontokohteet ovat oivallisia virkistäytymispaikkoja. Pitää myös muistaa, että Saunapirtti on kunnan omistamalla maalla ja savusaunatoiminnan harjoittamisesta kunnan tontilla ei koidu maksuja kyläyhdistykselle.

Tuusniemen kaikkien kylien yhteenliittymän, Tuusniemen Kylät ry, vaikutus omalle kylällemme on myös merkittävä.

Vaellusreitin viitoituksen uusiminen on ajankohtainen. Kunnan tekninen johtaja lupasi vaaliradiossa julkisesti sisällyttää määrärahan tulevan vuoden budjettiin. Toivottavasti lupaus pitää ja uusi viitoitus toteutuu.

Kuva: Matti Rahunen.

2

Tuusniemen Kylät ry on perustettu vuonna 2013. Täytyy sanoa, että se on lunastanut paikkansa ja tuonut mukanaan aimo annoksen uutta virtaa tuusniemeläisille kylille.

ROTKOLAAKSON KULISSEISSA

Suunnattaessa katseita kohti tulevaisuutta edellä mainittuihin toimintalohkoihin pitää pyrkiä löytämään uusia avauksia. Ei missään tapauksessa riitä, että katsomme asioita ainoastaan oman kyläalueemme kautta. Meidän tulee pystyä kertomaan ideoitamme kumppaneille kylän ulkopuolella ja saada niille tukea.

Samalla pitää muistaa pitää kiinni vastavuoroisuusperiaatteesta. ”Jos haluu saada, on pakko antaa”- periaate on kaiken yhteistoiminnan ehto. Sen voi myös lausua siten, että molempien osapuolten tulee hyötyä yhteistoiminnasta ja yhteistyön kautta pitää toiminnan tuottaa lisäarvoa verrattuna yksin puurtamiseen.

Vaalien jälkeen Kunnallisvaalit käytiin kuluvan vuoden kesäkuussa. Vaalikampanjan yhtenä yksityiskohtana jäi vahvasti mieleen Smolanderin Heikin ehdottama innovaatiokeskuksen perustaminen Tuusniemelle.

Vielä emme ole kuulleet, tuleeko sellainen ja missä muodossa toiminta käynnistyy.

Ehdotusta sinänsä täytyy kannattaa lämpimästi. Olkoonpa nimitys innovaatiokeskus tai jokin muu, oleellista on saada kuntaan uusia ideoita generoiva kehittämisryhmä. Eletään toivossa.

Tulevaisuus on tekemättä ja jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa millaiseksi se muodostuu. Toivotan kaikille kyläläisille rohkeutta ja kehittämisintoa viedä uusia avauksia eteenpäin sellaisilla areenoilla, joissa tuntee voivansa parhaiten vaikuttaa.

Kyläyhdistys kaipaa uusia ideoita ja kunta suorastaan huutaa inno-vaatioita uuden yritystoiminnan edistämiseksi. Naapurikylien kanssa yhdessä voimme viedä eteenpäin kaikkia kyliä koskevia hankkeita. Yhteistä kaikelle tulevaisuustyölle on hyvän elämän turvaaminen kylillämme.

Sen olemme ansainneet!

Matti Rahunen

Liisan mukaan rotkolaaksossa kävijät ovat siistejä retkeilijöitä, josta hän antaa suuren kiitoksen kaikille.

Konttimäen eli Smolanderin Liisa on se henkilö, jota saamme kiittää Seinävuoren rotkolaakson siisteydestä ja viihtyisyydestä. Melkein viidentoista vuoden ajan Liisa on huolehtinut kyläyhdistyksen nimissä rotkolaaksosta, ja näin auttanut Tuusniemen kuntaa pitämään tämän paikan huippukohteena. Liisan kädenjälki näkyy meille rotkolaaksossa vieraileville harjattuna kodan lattiana, haravoituna pihamaana ja kesäkukkina pöydillä!

Liisa on tavannut aamuisilla siivousreissuillaan monenlaista kulkijaa. Näihin kohtaamisiin liittyykin paljon mukavia huomioita, kuten riippumatossa tai laavulla yöpyjiä, syntymäpäivän viettäjiä tai jopa sormusten vaihtajia. Jutustelun lomassa kauempaa saapuneet vieraat ovat saaneet oikean kielikylvyn, josta Liisa opastaa ”savon murre on kuin englannin kieli, toisin kirjoitetaan kuin lausutaan”.

Rotkolaakson kodan seinällä oleva postilaatikko on kaikki nämä vuodet pitänyt sisällään vieraskirjan, tai oikeastaan lukuisia täyteen kirjoitettuja vieraskirjoja.

33

Näiden tekstien mukaan vuonna 2007 kävijöitä alueella oli 2000, ja viime vuonna jo 7400. Yleinen käsitys on, että kaikki vierailijat eivät kirjoita nimeään vieraskirjaan, joten todellinen kävijämäärä lienee kaksin- tai jopa kolminkertainen.

Vieraskirjasta Liisa on poiminut omaan muistivihkoonsa eri maita, joista matkailijoita on käynyt. Listalla on mm. Belgia, Etelä-Korea, Meksiko, Japani, Puola, Egypti, Intia, Yhdysvallat, Itävalta, Australia, Venezuela ja Hollanti. Voikin sanoa, että näiden kävijöiden mukana ympäri maailmaa leviää tieto tästä ainutlaatuisesta paikastamme!

Rotkolaakson aluetta on kehitetty vuosien aikana vastaamaan lisääntynyttä kävijämäärää. Rakentaminen ja kunnostaminen on tärkeää, jotta jatkossakin paikka voi toimia erilaisten tilaisuuksien, esimerkiksi luontokirkkojen ja virkistyspäivien, pitopaikkana yksityishenkilöiden virkistyskäytön lisäksi.

Teksti ja kuva: Timo Tirkkonen.

SILMÄSUON POLUT TUO KÄVIJÖITÄ

Vaelluspäivä 2019, vaeltajat ruokatauolla.

Ahvenlammen laavulla on ikää jo parikymmentä vuotta. Vaellusreitin Seinävuorelta Kaavinkoskelle yhdeksi palvelupisteeksi rakennettu ympäristö on palvellut tehtävässään moitteettomasti niin kyläläisiä heidän metsäretkillään kuin myös vaellusreitillä tallaajia. Laavun, puuceen ja klapivajan yhdistelmä kirkasvetisen lammen rannalla omistaa Tuusniemen kunta. Laavun ympärillä metsämaan omistaa Tornator Oy, joka on vuokrannut laavuympäristön kunnalle. Kunnossapidon hoitaa Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys pientä kunnan maksamaa korvausta vastaan.

Piristysruiskeen Ahvenlampi sai Silmäsuon polkujen avautuessa vuonna 2019.

Uudet polut liittyvät mukavasti Ahvenlammen laavuun ja ne muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden.

Silmäsuon vaikutuksesta laavun käyttäjämäärä on lisääntynyt huomattavasti.

Tarkkaa vuosittaista määrää on vaikea sanoa, mutta laavun vieraskirjamerkintöjen kautta voi esittää arvion.

Kuva: Timo Tirkkonen.

Ennen Silmäsuon polkuja vuosittain kävijöitä Ahvenlammella oli noin viisisataa.

Tällä hetkellä on päästy jo tuhannen vierailijan määrään.

Vieraskirjan merkinnöistä voi päätellä, että suurin osa koostuu Silmäsuolla kävijöistä, jotka käyttävät laavua makkaranpaisto- ja kahvittelupaikkana. Toinen ryhmä on vaellusreitillä kulkevat patikoijat, joiden määränpäänä on Seinävuoren rotkolaakso, tai jotka ovat tulossa Seinävuorelta.

Vieraskirjassa on kirjattuna mukavia viestejä kävijöiltä ja myös parannusehdotuksia rakenteiden toimivuudesta.

Kehuja tulee runsaasti paikan siisteydestä ja luonnonrauhasta. Ilmeisesti nykyinen kävijämäärä on varsin sopiva. Suurempi määrä voisi vaikuttaa kielteisesti paikan kiinnostavuuteen.

Tuplalaavun (kaksi laavua vastakkain, keskellä avonuotio, jonka kohdalla katossa aukko) toimivuudessa erityisesti sateisella säällä on toivomisen varaa.

43 4

Katon reiästä tulee vettä sisään ja nuotiota ei voi käyttää. Vinkkinä on kerrottu useissa viesteissä kotakeittiön hankkimista, jolloin havaittu puute korjaantuisi.

Yöpyjiäkin laavulla on tavattu.

Alla muutama lainaus kävijöiden kirjoituksista. Mystiikkaa on tarjolla! ”Nähtiin jotain outoa metsässä. Sillä oli iso nenä ja se näytti pelottavalta.” ”Tultiin laavulle ja saatiin tulet makkaranpaistoa varten. Hetken luultiin, että paarmat syövät meidät elävältä.” ”Tulimme tulevaisuudesta.” ”Ricky ja Marty.” ”Olipa mukava käydä pitkospuilla ja jälkiruuaksi grillata makkarat. Komeat on puitteet...”

Matti Rahunen

SYKSYN YMPÄRISTÖVINKIT JA TEOT PAKKAUSMUOVIN KERÄYS Tuusniemellä pakkausmuovit on voinut laittaa kiertoon keräyspisteen kautta kesästä alkaen. Oletkos huomannut? Jos et, niin nyt on aika aktivoitua ja ottaa palvelu käyttöön. Sekäjätteen määrä putoaa murto-osaan!

Jätekukon muovipakkausten keräys RINKI-ekopisteellä: Tuusniemi, Keskitie 23, SMarketin varastoalue.

Vie männessäs, tuo tullessas

Romukuorma Oravintieltä lähdössä.

Kylämaisema kiittää, sillä metalliromu ei todellakaan ole kaunistus.

Nyt on sopiva aika katsastaa pihaympäristöä ja laittaa käyttämätön romu kiertoon tai uusiokäyttöön.

Ympäristö kiittää, kylämaisema kiittää, emäntä kiittää, isäntä kiittää ja romuraudan kerääjä kiittää.

Vanha koirakin on oppinut uusia temppuja: olen nimittäin opetellut kierrättämään. Kun olen tätä harjoitellut nyt jonkun aikaa, niin huomaan, ettei se hankalaa olekaan, vaan jopa luonnollista.

Välillä jopa vähän harmittaa roskakuskin puolesta, kun hän joutuu käymään tyhjentämässä lähes tyhjää roska-astiaa.

Kierrättämällä sekajätteen määrä kutistuu todella vähäiseksi.

Olennaista on, että keittiössä on oltava paikka, minne kierrätettävät roskat suoraan lajitellaan. Minulla on keittiössä paikat sekajätteet lisäksi pahville, muoville, metallille ja lasille. Muovia tule yllättävän paljon, joten sille pitää varata kaikkein reiluimmin tilaa. Näistä astioista otan kuorman mukaani kylällä kaupassa käydessäni, joten kasseja on käsissä mennessä ja tullessa.

Näin toimimalla pystyn pitämään pihalla pienintä kiinteistökohtaista jäteastiaa, jonka tyhjennysväli on pisin mahdollinen.

Jos tässä myös maailma pelastuu edes piirun verran, niin sekin on plussaa.

Kompostoria minulla ei ole, vielä. Ehkä senkin aika tulee kunhan harjoittelen ensin näillä muilla jutuilla.

Terveisin Timo, viherpiiperö

Muistutuksena sanottakoon, että omasta kunnastamme löytyy rautaromun vastaanottaja, Kuljetusliike Tervo & Co. Matti Rahunen

Timo, tyttären tytär Karoliinan kanssa, lajittelemassa muoveja. Lajittelu siis on niin yksinkertaista, että lapsikin sen osaa.

Kuva Susanna Pesonen.

5

YHDESSÄ VIERASKASVITORJUNTAAN -HANKE 2021-22

Jättipalsami.

Kaksivuotisessa Yhdessä vieraskasvitorjuntaan -hankkeessa on tavoitteena monitahoinen jättipalsamin torjunta Tuusniemellä. Himalajan vuoristosta peräisin oleva jättipalsami on hyvin kilpailukykyinen, kasvaa melkein missä vaan ja leviää voimakkaasti vallaten kasvupaikat luontaiselta kasvillisuudeltamme. Etenkin kosteassa ja runsasravinteisessa paikassa jättipalsami kasvaa helposti yli kaksi metriä korkeaksi.

Jättipalsamin siemenpankki säilyy maaperässä vain noin 1-2 vuotta ja siksi jättipalsamia torjutaankin estämällä uusien siementen muodostuminen kitkemällä mielellään jo ennen kukinnan alkamista.

Kuva: Kukka Koskinen.

Tämä alue saatiin torjuttua tehokkaasti kahdella eri talkookerralla heinäkuussa ja elokuussa. Kypsään siemenvaiheeseen ehtineitä yksilöitä ei havaittu jälkimmäiselläkään kerralla ja kitkentäjäte kerättiin sekä vietiin pois jätelaitokselle poltettavaksi. Korkean muun kasvillisuuden takia alueelle jäi varmasti vielä kasvamaan jättipalsamia, jota ei vain huomattu muun kasvuston seasta.

Yhdessä vieraskasvitorjuntaan -hankkeessa on tavoitteena tehdä kyläläisten kanssa torjuntasuunnittelua Oravintielle ensi kesäksi 2022 yhdessä. Osaamista torjuntatalkoiluun löytyy jo hyvin, joka mahdollistaa jättipalsamin torjunnan muissakin kohteissa itsenäisesti.

Jälkimmäisellä torjuntakerralla oli myös nähtävissä, että ensimmäisissä talkoissa jättipalsamia oli tallautunut maan myötäisesti, mutta sieltä ne vaan olivat punnertaneet uudelleen kasvuun hyödyntäen kykyään kasvattaa juuria varren nivelistä.

Jättipalsamin torjunta Oravintiellä Huomion arvoista tuleville torjuntaHankkeen puitteissa jättipalsamia torjut- kerroille on myös se, että talkoissa tiin yhdessä kyläläisten kanssa kahdessa torjunta kohdistettiin vasta pääosin eri paikassa, Oravintiellä ja Erolanniemen- risteysalueelle, jossa esiintymä oli suurin.

Jättipalsamia kasvanee lisää harvakseltiellä.

Jättipalsami kasvaa Oravintiellä ihan tien taan Oravintien varressa enemmänkin, tuntumassa ja maasto on helppokul- joten tien varteen pitäisi kohdistaa tarkAukeaman kuvat: Tapio Nurmi, Timo Tirkkonen. kailuakuvankäsittely ja torjuntaa tarpeen mukaan melko kuista, eli alueella on melko vaivatonta tehdä torjuntatyötä sekä järjestää seuran- isollekin alueelle. taa. Vaikeutena on lähinnä paikoin hyvinkorkea muu kasvillisuus, joka on pääosin horsmaa, vadelmaa, pajua.

6

Kitkentätalkoot Ahvenlammentien tiehaarassa 15.7.2020. Asiantuntija Kukka Koskinen oranssissa paidassa.

Kuva: Matti Rahunen.

MITEN VOIN AUTTAA HAITALLISTEN VIERASLAJIEN, KUTEN JÄTTIPALSAMIN, TORJUNTAA? • Tämä talvi ennen ensi kasvukautta on hyvää aikaa merkitä tämän kesän jättipalsamihavainnot www.vieraslajit.fi havaintokarttaan, jotta havainnot saadaan hyvissä ajoin mukaan ensi kesän torjuntojen suunnitteluun.

• Torju jättipalsami ja muut haitalliset vieraslajit (esim. lupiini) omalta pihaltasi ja huolehdi ettei kitkentäjätteen mukana leviä siemeniä uusille alueille.

• Ilmoittaudu jo mukaan ensi kesän talkoojoukkoihin vahvistukseksi!

Torjuntatalkoot alkavat ensi kesänä jo kesäkuussa, jotta torjuntajätettä syntyisi mahdollisimman vähän ja se voitaisiin käsitellä helposti ja paikallisesti.

Kukka Koskinen

Lisätiedot, havainnot, ilmoittautumiset talkoolaislistalle: Hankekoordinaattori: Kukka Koskinen, Maisema- ja ympäristö-asiantuntija MKN Maisemapalvelut / ProAgria Itä-Suomi Puh. 0400 571 643 kukka.koskinen@maajakotitalousnaiset. fi

Kattava lista vieraslajeista löytyy osoitteesta: vieraslajit.fi

JOS TONTILLASI KASVAA KURTTURUUSUA...

Tiesitkö, että kurtturuusun kasvatus on kiellettyä 1.6.2022 alkaen kolmen vuoden siirtymäajan tultua päätökseen. Laki velvoittaa maanomistajan poistamaan tähän mennessä kurtturuusun kasvustot.

Kurtturuusun Rosa rugosa -laji ja sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba on säädetty kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi. Säädös ei koske kurtturuususta jalostettuja tarhakurtturuusuja eli Rosa Rugosa -lajikkeita.

Kurtturuusua ja sen valkokukkaista muotoa ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen, saattaa markkinoille, välittää, myydä tai muuten luovuttaa.

Teksti ja kuva: vieraslajit.fi.

7

SAVUSAUNAN KUULUMISET Saunapirtin löylyttelyt palaavat hiljalleen totuttuihin uomiinsa. Vuoden 2020 hiljaiselo on kääntynyt aktiivisemmalle uralle, olipa kyseessä tilaussaunojen tilanne tai yleiset saunaillat.

Menneenä kesänä käynnistimme keskiviikkosaunomiset heinäkuussa.

Ihmiset ilmiselvästi ja ymmärrettävästi aristelivat yleisiä saunoja, mutta kokemukset olivat kuitenkin myönteisiä.

Saunojia kesän aikana kävi noin puolet normaalivuosista, parina iltana yllettiin jo varsin hyvään kävijämäärään. Tilaussaunojen kysyntä on myös virkistynyt viime vuodesta.

Piha-aluetta kunnostettu Saunan ympäristöä siistittiin pienillä talkoilla kesän kuluessa. Pisteaita kunnostettiin ja nuotiopaikka sai uuden ilmeen. Mikkolan Reino lahjoitti järeän haaparungon, josta muotoiltiin penkit muutaman vuoden takaista maisemaelementtisuunnitelmaa myötäillen.

Uusitut penkit Kaavinkoskella.

Valtaisasta haavasta jäi raaka-ainetta muihinkin mahdollisiin tarpeisiin.

Kuva Matti Rahunen.

Heittäkäähän ideoita johtokunnan jäsenille, mihin haavan tyvipölliä voisi käyttää!

TULEVIA TAPAHTUMIA HIRVIPEIJAISIA

DUUS- ELOKUVAN ILMAISNÄYTÖS JA DUUS-TUBE

Tuusniemen Metsästysyhdistyksen hirvipeijaiset Eräpihassa 21.11.2021 klo 12:00 KYLÄN PIKKUJOULUSAUNOMISET Ke 8.12. klo 18.00 alkaen Saunapirtillä

La 11.12.2021 klo 15.00 koulukeskuksen monitoimisalissa.

Tilaisuudessa on kaksi osaa. Ensin katsotaan elokuva ja torttukahvien jälkeen Duus-tuben jaksot.

Duus-tube -videoita voit käydä katsomassa youtubessa hakusanalla Duus-tube.

Kuva Duus-tuben jaksosta 3.

Kyläyhdistyksen johtokunta 2021 Matti Rahunen, pj.

0400 340 684 mattirahunen@gmail.com

Päivi Hyvärinen, sihteeri piuku.hyvarinen@gmail.com

Pirjo Smolander, vpj.

040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com

Seppo Hallikainen 040 513 8271 seppot.hallikainen@gmail.com

Hilkka Fortea 041 476 4659

Timo Tirkkonen 045 323 3616 tialti.tt@gmail.com

Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja 040 7451 414

Kaarina Vepsäläinen 045 310 4595 katikaarina@hotmail.fi

Kuva: Tapio Nurmi.

Kansi: Matti Rahunen. Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2021.

Mäkijärven Metsämiesten hirvisoppa Mäkimajalla la 6.11.2021 klo 12.00