CLEANING WOMEN (CW) KEIKALLA LAUKKA-AHOSSA 16.10.
Harvinaista musiikkiherkkua kuultiin Tuusniemellä torstai-iltana 16.10. Haurangin ns-talolla Laukka-ahossa.
Ohtaanniemen Rajaharjussa (neljän tien risteyksessä) syntyneen ja kasvaneen Risto Puurusen bändin uuden levyn
julkaisukeikka kokosi tuvan täydeltä rytmimusiikista innostuneita savolaisia.
CW:ssa Risto soittaa muun muassa kitaraa, bassoa ja selloa, Tero Vänttinen pyykinkuivaustelineitä ja Timo Kinnunen lyömä- ja kielisoittimia. Tero on
yhtyeen päävokalisti. Tero ja Timo ovat kotoisin Heinävedeltä Muusikoiden instrumentit ovat kaikki omatekoisia.
Henkilökuva Ristosta pyritään julkaisemaan ensi kevään OhtaKontissa.
KAAVINKOSKEN RANTAUTUMISPAIKAN
PERUSPARANNUKSET
Kevään OhtaKontissa kirjoitimme kunnan suunnitelmista perusparantaa Kaavinkosken rantautumispaikan rakenteita. Ja kuinka ollakaan, rakennustyöt käynnistyvät toukokuussa ja suunnitellut toimenpiteet saatiin valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä.
Kunnostusprojektin haasteellisin kohde oli laivalaiturin uusiminen Vapaaaikatoimi laski budjetin sen varaan, että löytyisi talkooporukka tekemään remontti. Onneksemme Mäkijärven Metsämiehet Markku Lehtoviidan johdolla ottivat haasteen vastaan ja työ onnistui reippaalta rakentajajoukolta erinomaisesti kunnan toimittamasta puutavarasta.
Kyläyhdistyksen talkoolaiset toteuttivat muut peruskunnostukset. Kota maalattiin ulkoa ja sisältä sekä asennettiin uusi tulisija. Puucee ja liiteri maalattiin. Jätekatos kunnostettiin ja liiteriin tehtiin ovi. Koko kunnan omistama tontti raivattiin.
Kaavinkoskenlaiturillaaika-ajointungosta.Kuva:MattiRahunen.
Kyläyhdistys haluaa kiittää erityisesti vapaa-aikasihteeri Tomi Kervistä hyvin organisoidusta perusparannusprojektista. Kiitos kuuluu myös Mäkijärven
Metsämiesten ja kyläyhdistyksen talkoolaisille. Yhdistykset saivat pienen rahallisen korvauksen tekemästään työstä.
VasemmaltaTeroVänttinen,RistoPuurunenjaTimoKinnunen.Kuva:OsmoPuurunen.
SEINÄVUORI- MÄKIMAJA VAELLUSREITIN
VIITOITUS UUSIKSI
Toinen kunnan vapaa-aikatoimen investointikohde oli Seinävuoren ja Mäkimajan välisen retkeilyreitin viitoituksen uudistaminen.
Feelwood Oy valmisti viitat ja Mäkijärven Metsämiesten talkooporukka asensi ne paikoilleen maastoon.
Kiitos ja kumarrus jälleen Kervisen Tomin ja Lehtoviidan Markun suuntaan.
Toivottavasti saisimme jatkettua viitoituksen parantamista Mäkimajalta Ahvenlammelle tulevana suvena.
Tyylikkäät viitat Mäkimajanlähellä. Kuva: MattiRahunen.
KOILLIS-TUUSNIEMELLÄ OLET AINA OSA MEITÄ
Lokakuun alussa kokoonnuttiin Saunapirttiin tutustumaan Voimaa yhteistyöstä – Älykkäät ja digitaaliset kyläthankkeen Maptionnaire-kyselyn tuloksiin Kyselyt järjestettiin touko-kesäkuussa ja niissä kartoitettiin, millaisena paikalliset kokevat Koillis-Tuusniemen ja millaisena he haluavat nähdä alueen tulevina vuosina.
Maptionnaire-vastauksissa korostuivat alueen vahvuudet. Savusauna ja siihen liittyvät toiminnot, luonto ja Seinävuori, viihtyisä elinympäristö sekä hyvä yhteistyö kunnan ja lähikylien kanssa koettiin vahvuutena ja voimavarana Elämä Koillis-Tuusniemellä koetaan turvalliseksi ja tasapainoiseksi. Luonto on lähellä, rauha on läsnä ja ihmiset tuntevat toisensa. Tämä luo pohjan sille, että täällä viihdytään ja tänne halutaan jäädä.
Kehittämisen kohteiksi nousivat tiestön kunnostus ja muut turvallisuuteen liittyvät teemat, savusaunan ympäristön kehittäminen sekä tapahtuma-alueen rakentaminen. Näiden toivotaan vahvistavan yhteisöllisyyttä entisestään ja lisäävän kylän vetovoimaa niin asukkaiden kuin matkailijoidenkin silmissä.
Yhteisen keskustelun myötä syntyi kaksi visiota, jotka kiteyttävät Koillis-Tuusnie-
men hengen. Visio: ”Koillis-Tuusniemellä olet aina osa meitä”, kertoo avoimuudesta, yhteenkuuluvuudesta ja siitä,että tänne voi tulla omana itsenään.
Toinen visio kuvaa alueen ihmisiä erityisen osuvasti sanoin:“Koillis-Tuusniemi on onnellisten ja (vähään)tyytyväisten ihmisten kylä.” Visio kertoo lempeästä huumorista ja maanläheisestä elämänasenteesta. Täällä ilo löytyy arjesta, yhteisestä tekemisestä ja siitä, että jokainen saa olla oma itsensä.
Yhdessä nämä kaksi visiota muodostavat kuvan kylästä, jossa yhteisö kantaa ja jossa jokaisella on paikka pöydän ääressä.
Kirjoittaja on Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kyläkehittäjä Marjukka Vaahterasaari, joka on saanut tutustua Koillis-Tuusniemen yhteisöllisyyteen hankkeen työpajoissa.
Hanke jatkuu vielä Koillis-Tuusniemen Älykäs kylä -suunnitelman laadinnalla, johon kaikki halukkaat alueen asukkaat voivat osallistua.
Lisätietoja: marjukka.vaahterasaari@kalakukkory.fi p 050-5595175
MarjukkaVaahterasaari.
KONTTIMÄEN ILMAPOMMITUS HEINÄKUUSSA 1941
Juttu on kirjoitettu Hannu Smolanderin haastattelun pohjalta.
Välirauhan aikaan 1940–1941 Tuusniemelle oli perustettu viestipataljoona, joka oli Juuassa olevan viestirykmentin osa. Näiden yksiköiden välille Tuusniemeltä Juukaan oli rakennettu puhelinyhteys, joka kulki Ohtaanniemen kautta. Tämän puhelinlinjan varrelle oli myös perustettu armeijan väliaikainen ammusvarasto
Metsämaaston suojiin naamioitu ammusvarasto sijaitsi lähellä Kaavinkoskentietä Pinolansalontieltä Leväsuon pelloille johtavan tien varressa (kartassa 1). Ammusvarasto oli tarkoin vartioitu ja esimerkiksi Leväsuon pellolle johtavaa tietä ei saanut käyttää.
Jatkosota syttyi kesäkuussa 1941 ja kului muutamia viikkoja sodan alkamisesta, kunnes alkoi tapahtua.
Pomminpudotus
Heinäkuussa eräänä aurinkoisena sunnuntaipäivänä Tuusniemen yllä kaarteli neuvostoliittolainen pommikone, joka oli lentänyt Ohtaanniemeltä Petäjämäen kautta Konttimäkeen päin, pudottaen kaksi lentopommia (kartassa merkitty 2) Konttimäen kylälle ja lentäen edelleen Kaavinjärven yli itään päin. Heti tämän jälkeen Ohtaanniemen ylle oli ilmestynyt suomalainen hävittäjälentokone lentäen Konttimäen suuntaan.
Tiputetuista pommeista ei aiheutunut vahinkoa. Eräs Konttimäen kyläläinen oli tulossa kotiinsa pelloltaan ja oli ollut juuri laittamassa pellon hakaportin kiinni, kun pommit olivat pudonneet maahan noin 50 metrin päähän hänestä. Hän oli ollut onneksi ainakin osittain suojassa ison haarakoivun takana pommien räjähdyshetkellä. Nainen oli ollut tapahtumasta erittäin järkyttynyt ja shokissa.
Pommien pudottamisen syyksi on arveltu olleen yritys tuhota Ohtaanniemen asevarasto, jonka sijainti on voinut välittyä vakoilutietona Neuvostoliiton tiedustelulle. Konttimäen kolmiomittaustornista (kartassa 3) pommien putoamispaikkaan on matkaa 1050 metriä, kuten myös Otramäen kolmiomittaustornista (kartassa 4) ammusvarastolle, jossa on sama etäisyys 1050 metriä. Suunnassa on hieman heittoa, mutta molemmissa suunta on idän ja kaakon väliin.
Pommikoneen lentäjä on todennäköisesti erehtynyt tornista, joka on annettu tehtävän maamerkiksi.
Kartassa olevat kolmiomittaustornit ovat jo viimeisten vuosikymmenien aikana hävinneet pois.
Lisätietoametallinpaljastimella
Tarinan taustatueksi lähdettiin metallinpaljastimen avulla selvittämään, löytyykö maastosta vielä merkkejä pommin jäänteistä. Pommien tiputuspaikalle oppaaksi lähti Hannu Smolander Paikan hänelle on aikoinaan osoittaneet useammat eri henkilöt, jotka ovat nähneet itse tapahtuman kesällä 1941.
Pommikuopat olivat aikalaisten kertomusten perusteella olleet noin viiden metrin päässä toisistaan. Pommikuopista toinen on jäänyt myöhemmin rakennetun metsätien alle, mutta toinen kuopista on edelleen näkyvillä. Kuoppa on melko matala ja vähän pitkulaisen mallinen. Kuopan pohjalta tai penkalta ei löytynyt merkkejä metallista. Sen sijaan muutamien kymmenien metrien päästä kuopasta löytyi muutamia melko pieniä, epäsäännöllisen muotoisia ja teräväsärmäisiä paloja, jotka mahdollisesti voisivat olla pommin sirpaleita. Suurin paloista on 30*20*5 mm ja se on muodoltaan aavistuksen kaareva. Kaikki löydetyt esineet olivat maanpinnalla kunttakerroksen sisällä.
Pommin sirpaleiden etsintää ”miinaharavan” avulla. Kuvassa vasemmalta Hannu Smolander ja Osmo Puurunen. Kuva: MikaNissinen.
Etsintöjen sivutuotoksena löytyi myös muita esineitä, kuten hevosenkenkä ja jokinkoukunmallinenkappale. Kuva: OsmoPuurunen.
Sivun4 teksti: OsmoPuurunen.
Toimituksenhuomio
Jos sinulla on jotakin yksityiskohtia ja/tai lisäyksiä tai vaikkapa tietoa pommin jäänteistä, otathan yhteyttä kyläyhdistyksen johtokunnan jäseniin. Voimme jatkaa aiheen käsittelyä seuraavassa OhtaKontissa.
SAVOLAN RAILIN TARINA POMMITUKSESTA, ISÄN KERTOMAA
Isäni ikäluokka (1927-syntyneet) oli ensimmäinen, jonka ei enää tarvinnut sotaan lähteä Isä oli kuitenkin jonkinlainen vapaaehtoinen, joka oli päässyt / määrätty joihinkin huoltotöihin esim. vanhemman väen avuksi.
Isä oli ollut Koivulla naapuriapuna, kun kuuli lentokoneen ääniä Kohta näkyi koneet, ja kaksi pommia putosi kotitilani suolle menevän tien vasemmalle puolen, pellon laidassa olevan ladon taakse (Latoa ei enää ole).
Samaan aikaan KinnulanTiina oli tulossa meille kylään. Tiina oli huomannut tien
laidassa kaksihaaraisen koivun, jonka haaraan hän heittäytyi, puristaen oikealla kädellä oikeanpuoleista koivua ja vasemmalla vasemmanpuoleista koivua. Näin henki säilyi.
Pommien pamaus oli niin voimakas, että Tiinalta oli mennyt kuulo Meille päästyään hän oli peloissaan, ja puhunut kovalla äänellä ja hokenut, kun en kuule mitään (Kuulo oli palautunut ajan kanssa).
Kertoivat, että Suomen koneet olivat ajaneet neuvostoliittolaista konetta ta-
kaa, joka oli pudottanut pommit keventääkseen lastia ja näin olisi päässyt nopeammin pakoon.
Tuosta Pinolansalontien varressa olevasta asevarastosta ei puhuttu, enkä ole tiennyt / kuullut sen olemassaolosta mitään!
Siinä minun tarina, mitä nyt kuulopuheista on ottaa mukaansa, ja kukapa enää on ker tomassa, mik ä on se todellinen tarkoitus noilla pommeilla.
Terveisin Raili Juutinen
Monen suusta kuulee nykyään sanottavan, että on maailma mennyt hulluksi, ja mitähän tästä vielä tulee, ja mihin tämä johtaa? Maailmantilanne vaikuttaa meihin kaikkiin ja epävarmuus pelottaa.
Kuitenkin meillä täällä maalla on mahdollista varautua vaikeisiin aikoihin, ja niin on tehty kautta aikojen Nälänhätää on torjuttu omin konstein, kukin omalla tavallaan ja laajuudessaan. Perinteiset perunat ja perusporkkanat, marjapensaat sekä pellon, metsän ja järven eri antimet ovat siirtäneet nälkää aina tuonnemmaksi. Ruoka on ollut todellista lähiruokaa, ja tuoreuskin aina kutakuinkin kohdallaan. Toki tällainen ruokatuotanto on myös vaatinut aikaa ja ahkeruutta, joskus jopa verta, hikeä ja niitä kuuluisia kyyneleitä. Ainakin hikeä. Ja jonkin verran osaamista.
Pureudutaan tarkemmin tällä kertaa puutarhan suomiin mahdollisuuksiin, koska aloittamiskynnys on peruspuutarhan tapauksessa matala ja tuotto tumpelommallekin taimenkasvattajalle kohtuu hyvä.
Esimerkkinä käytän omaa tuotantoamme, jossa tapahtui huomattava laajennus tänä kesänä uuden kasvihuoneen myötä. Plantaasillamme kasvaa luonnonvaraisena hieman raparperia ja ruohosipulia sekä lisäksi pihapiirissä oli viisi marjapensasta. Kesän aikana vaihdoimme hevosenlantaa uusiin marjapensaisiin kasvattaen pensaiden lukumäärän tusinaan Syksyn tultua kolme vanhinta pensasta päätyi kuitenkin poistolistalle huonokuntoisuuden vuoksi. Aikansa kutakin sanoi karviainen, kun akkusaha runkoa leikkasi…
Uudessa kasvihuoneessa panostimme kasvatuksessa tomaatteihin, koska niistä oli aiempaa kokemusta Lajikkeita kasvatuksessa oli neljä, joista uralin tomaatti oli uusi tulokas koko kylällä Lisäksi hieman sitruunakurkkua, yrttejä ja kokeeksi chiliä, vaikkakaan tuo tulinen
PUUTARHAILUA
käppyrä ei kuulukaan ruokavalioomme. Tomaattisadosta tuli ensikertalaiseksi hyvä ja chilejäkin saatiin saaliiksi kaksi varmaa ja mahdollinen kolmas yksilö.
Pihamaan puolella kasvatuslaatikoissa kohti auringonvaloa kurkotti lehtikaali ja joku salaatti. Molemmissa onnistumisprosentti sata, ja sato kiitettävä plus Pussiperunoita, lyhyt rivi mansikkaa, koreita kurpitsoita ja saunan takaa toissa kesänä istutetuista vattupuskista muutama punainen marja.
Harjaantuneemmat ja pidemmän linjan puutarhapeukalot ovat luonnollisesti oppirahansa jo maksaneet ja saaneet haravoitua tuotantonsa niin volyymin kuin lajikkeidenkin osalta optimaaliseen kulmaan. Uusia kasvi- ja kasvatuskokeiluja ruksaillaan mielenkiinnon vuoksi kevään kalenteriin ja uteliaana odotetaan loppukesää ja sitä, kuinka lopulta käy?
Meille ensialkuun eksoottiset, tai ainakin sen kuuloiset, kasvit menestyvät todistetusti myös metsäsavolaisessa maalaisilmastossa oikein oivallisesti. Näistä mainittakoon Konttimäen kupeilla kasvaneet maissi, viiniköynnös ja chili.
Kotitarvepuutarhurointi ei loppujen lopuksi ole millään tavoin vaikeaa ja apua voi onneksi aina kysyä, jos vain sielu antaa siihen myöten Tietoa löytyy liiankin kanssa joko kuvaruutua tuijottaen tai perinteisen painetun sanan oppaista Itsellä kädessä kaiken kattava puutarhaalan perusraamattu (Nora ja Maiju Pöyhönen: Kodin kasvitarha /6. painos 1950), joka on pieni, mutta pippurinen sudenpentujen käsikirjaan verrattava tietopankki. Toimii edelleen.
Hienoja ja kalliita välineitä ei tarvita. Eikä välttämättä sitä kasvihuonetta. Se, mitä tarvitaan, on alkuahkeruutta ja kokeilunhalua, hieman perustervettä maalaisjärkeä sekä tuloksenteko-orientoitumaton mieli. Ja vettä yleensä pienen lammen verran.
Ensin omasta pellosta ja sitten naapurista, jos ei omat onnistu…
Tekstijakuvat:MikaNissinen.
KESÄN YLEISET SAUNAILLAT SUOSITTUJA
Edellisen vuoden tapaan menneen kesän yleiset saunat kiinnostivat savuntuoksuisten löylyjen ystäviä. Enimmillään saunojia kävi illan aikana lähes viisikymmentä, eli olimme aivan saunan kapasiteetin ylärajalla Puheensorina nuotiopaikalla kertoi ihmisten tarpeesta rupatella leppoisassa ilmapiirissä nokipannukahvia maistellen.
Tilaussaunoja lämmitettiin kevään ja kesän aikana aiempia vuosia enemmän.
Onneksemme saimme laajennettua lämmittäjärinkiä Näin voitiin jakaa lämmitysvastuita, ja talkootaakka kutakin lämmittäjää kohden keveni.
Kyläyhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvalle vuodelle mahdollistaa retken järjestämisen kylän asukkaille Johtokunnassa pähkäilimme erilaisia retkikohteita. Ehdolle nousivat tutustuminen Jämsän savusaunakylään tai kulttuuriretki lähikaupunkiin. Päädyimme ehdottamaan jälkimmäistä.
Pieni pulma teatteriretken järjestelyihin liittyy teatterikappaleen valintaan ja oikeaan ajankohtaan. Tulisi pystyä haarukoimaan laajasti kyläläisiä kiinnostava esitys ja myös mahdollisimman monille sopiva aika kalenterista etukäteen.
Muiden muassa näiden ongelmien voittamiseksi päätimme kokeilla kulttuuriseteli-toteutustapaa. Kukin voisi valita mieleisensä näytöksen ja itselle sopivan ajankohdan, ja kyläyhdistys tulisi tukemaan kulttuuriharrastusta pienellä rahallisella tuella, kulttuurisetelillä.
Järjestelyllä mahdollistettaisiin monipuolisen kulttuuritarjonnan tukeminen kunkin omien mieltymysten mukaisesti. Setelin hinnaksi määrittelimme 20 euroa.
Käytännössä setelin summan kyläyhdistys maksaa kyläyhdistyksen toimintaalueella asuvalle tai kesäasukkaalle maksettua pääsylippua vastaan Jos pääsylipun hinta on alle 20 euron, niin silloin maksetaan pääsylipun suuruinen summa. Setelin myöntämisaika on 1.11.2025-31.5.2026.
Kulttuuriseteliä voi käyttää teatteri-, elokuva-, konsertti-, museo-ja taidenäyttelylippuihin tai muihin vastaaviin tapahtumiin. Itse kullekin voidaan myöntää vain yksi seteli. Rahan siirron kyläyhdistyksen puolesta hoitaa puheenjohtaja.
Kahvittelualöylyjenjälkeen. Kuva: MattiRahunen.
TUUSNIEMI IKKUINEN- KYLÄBIISI
TanssikuvioidenharjoitteluaKaavinkoskella.
Kuva: MattiRahunen.
Tuusniemen Kylät ry:n projekti tuusniemeläisen kylärallatuksen sävellys-, sanoitustyöstä näki päivänvalon kesäkauden avajaisissa 7 6 2025
Rellu ja Ankkurit sovitti kappaleen bändille Markku Holopaisen sävellyksen pohjalta Sanoitus on kaikkien Tuusniemen kylien ideoima. Kukin kylä antoi sisältövinkit, joista Marianna Koivunen ja hänen taiteellinen tukiryhmä muotoilivat lopulliset riimitykset. Musiikkikappale sai tuekseen tanssiaskeleet. Nekin muovautuivat kylien ideoiden pohjalta Lopuksi kaikki paketoitiin musavideoksi. Musakappale ensiesitettiin kesäkauden avajaisissa 7.6 kirkonkylän satamassa. Rellu ja Ankkurit säesti. Lopputuotos on katsottavissa osoitteessa: https://www.facebook.com/ watch/?v=1089095296438567
TAPAHTUMIA
Järjestötapaaminen ke 12.11.2025 klo 17.30 Järjestää kunnan vapaa-aikatoimi
Pikkujoulusauna pe 5.12.2025 klo 18.00
Jiäfestarit la 28.2.2026
HIRVIPEIJAISIA
Mäkijärven Metsämiehet ry Pyhäinpäivänä la 1.11. 2025 klo 12:00
Paikka: Mäkimaja, Mäkimajantie 36, 71200 Tuusniemi
Tuusniemen Metsästysyhdistys ry Su 23.11.2025 klo 12:00-14:00
Paikka: Eräpiha, Loukeisentie 325, 71200 Tuusniemi
KYLÄYHDISTYKSEN SÄHKÖPOSTILISTA
Jos haluat liittyä mukaan kyläyhdistyksen postituslistalle, ilmoitathan asiasta puheenjohtajalle: mattirahunen@gmail.com Postia tulee tasaisen epäsäännöllisin välein, riippuen tiedottamisen tilanteesta ja pj:n hajamielisyyden tasosta!
Jos sähköpostiosoitteesi on viime aikoina muuttunut eli et ole saanut kyläpostia, ilmoitathan uuden osoitteen pj:lle
Käy kurkkaamassa myös kylän koti- ja face-sivuja Koillistuusniemi- googletuksella löytyy kyläyhdistyksen kotisivut: koillistuusniemi.blogspot.com Sivuja pyritään pitämään ajan tasalla.
Matti Rahunen, pj 0400 340 684 mattirahunen@gmail.com
Pirjo Smolander, vpj 040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com
Päivi Hyvärinen, sihteeri piuku.hyvarinen@gmail.com
Seppo Hallikainen 0405138271 seppot.hallikainen@gmail.com
Kuva:Tapio Nurmi. MikaNissinen pellonnurkka@gmail.com
OsmoPuurunen 0405392230 osmopuurunen@hotmail.com
TeroRäsänen 0405798022 torasane@gmail.com
KaarinaVepsäläinen 0453104595 katikaarina@hotmail.fi
Kannen kuva: Matti Rahunen.
T aitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy . Paino: Feelwood Oy , T uusniemi, 2025.