No 1 / 2021
Laita lehti talteen
Satavuotiaat, sivut 3-5
Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi
TERVETULOA KESÄÄN ARVOISAT KYLÄLÄISET JA KESÄASUKKAAT Viime syksynä Ohtakontin syysnumeron vastaavaa palstaa kirjoittaessani ajattelin, että toivottavasti en tarvitsisi lausua seuraavassa kylälehdessä mitään koronasta. Optimistina toivoin, että voisimme siirtyä uuteen normaaliin ja jättää pandemian kanssa kipuilut arjessamme takaalalle. Toisin on kuitenkin käynyt. Vaikka rokotukset etenevät hyvällä vauhdilla ja kesän tartuntoja hillitsevä vaikutus on edessämme, emme voi varmuudella sanoa vieläkään, että pandemia olisi täysin voitettu kanta. Voi olla, että syksyllä joudumme kohtaamaan uutisia tartuntojen lisääntymisestä. Rokotusten eteneminen on todella hieno asia. Täydellistä suojaa sekään ei tuo, mutta valtavasta harppauksesta on kyse. Myönteiset vaikutukset alkavat pikku hiljaa näkyä. Erityisesti vakavat tautimuodot ja kuolemaan johtavat tapaukset vähenevät. Olisi erittäin suotavaa, että kaikki ottaisivat rokotteen. Mielestäni se on suorastaan kansalaisvelvollisuus. Yksin rokotus ei meitä pelasta. Edelleen on hyvä muistaa käsienpesu ja desinfiointi sekä etäisyyksien huomioiminen kanssaihmisiä kohdatessa. Ulkomaan matkoistakin kannattaa edelleen kieltäytyä ja käyttää maskia.
Pieni Seinälampi uuden laavun suunnalta.
Kuva: Raimo Kekäläinen.
Kyläyhdistyksen toiminnan ytimessä on savusaunatoiminta. Koronan vuoksi viime vuosi ja tämän vuoden alkupuoli ovat olleet varsin hiljaisia. Tilaussaunoja pienille porukoille on muutamia lämmitetty, mutta yleisiä saunoja emme ole pystyneet järjestämään. Tämänkin kesän osalta on vielä epävarmaa voimmeko kesäiset keskiviikkosaunomiset laittaa käyntiin.
Seinävuori vaellusreitti, jonka varrella ovat muun muassa Konttimäen uljaat maisemat ja Kaavinjärven metsän naturaalue. Seinävuoren pari vuotta jatkunut rakenteiden uudistaminen on saatettu loppuun viime syksymä juuri ennen talven tuloa. Nyt jos koskaan siellä kannattaa käydä.
Kyläyhdistyksen tahtotilasta kesäsaunojen järjestäminen ei jää kiinni. Jos saunominen pystytään organisoimaan terveysturvallisesti, viranomaisohjeita noudattaen, koetamme juhannuksen jälkeen aloittaa. Tiedotamme asiasta tarkemmin juhannuksen tietämillä ilmoitustaululla, kylän nettisivuilla ja sähköisten medioiden kautta.
Satavuotiaat
Koillis-Tuusniemellä viettää tänä vuonna kaksi yhteisöä/toimintamuotoa satavuotispäiviään. Nimittäin Ohtaanniemen Osakaskunta ja Konttimäen koulu. Molemmat ovat saaneet alkunsa sata vuotta sitten. Juhlavuoden tiimoilta OhtaKontissa muistetaan molempia tapahtumia jutuilla, joista valottuu omalla tavallaan juhlakalujen paikallinen merkittävyys. LoppuLuontoelämyksiä kokemaan vuodesta ilmestyvään kylälehden syysTuusniemeläisittäin ajateltuna kylämme numeroon pyritään saamaan lisää aiheealue tarjoaa varsin hulppeat mahdolli- seen liittyviä tarinoita. suudet luontoelämyksien kohtaamiseen turvallisesti opastetuilla reiteillä. Seinä- Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys toivottaa vuori ykköskohteena, kyläyhdistyksen onnea ja menestystä niin osakaskunnalle rakentamat Silmäsuon polut yhdistettynä kuin myös Mäkimajaa isännöivälle MäkiAhvenlammen seutuun ja Kaavinkoski- järven Metsämiehille! Matti Rahunen
Saunan jälkeen vilvoittelua. Kuva: Matti Rahunen. 2
Jo sadan vuoden ajan
OHTAANNIEMEN OSAKASKUNTA Kevään vaihtuessa kesäksi kalastajatkin aktivoituvat virittelemään pyydyksiä jäistä vapautuneisiin vesiin. Ohtaanniemen osakaskunnan vesialueitahan on Kaavinjärvessä, Rikkavedessä ja Juojärvessä ja nimenomaan nämä Tuusniemen puoleiset rannat sekä alueen sisälle jäävät pienvedet. Kaavinjärvessä on hyvä kuha-kanta kuten Rikkavedessä. Kaavinjärvessä jopa niin hyvä, että osakaskunta on ainakin toistaiseksi luopunut järveen tehtävistä kuhaistutuksista. Juojärven kuhakanta on pienempi, mutta ahkera pyytäjä saa kuhaa Juojärvestäkin. Haukikannat on kaikissa järvissä hyvät ja se näkyy saaliissa. Muikunpyytäjätkin ovat olleet tyytyväisiä saatuun saaliiseen. Talven tuiskuja uhmaavat kalastajat ovat saaneet hyvin madetta. Lohikaloja saaliina on vain satunnaisesti, mutta siihen toivotaan muutosta.
hyvä kerätä kohot ja liput pois. Osakaskunta valvoo myös omatoimisesti vesialueensa kalastusta. Onkiminen ORI
NÄVU
3
SEIonkiaikaa ja sitä voi harrasKesä on hyvää taa helposti. Onkimiseen soveltuvia lampia ja järviä riittää. Mikäpä mukavampaa kesäistä2020ajanvietettä kuin seurata kohon liikettä tai tuntea kalan nykäisy katajanoksasta tehdyssä onkivavassa. Luvistakaan ei tarvitse huolehtia.
Kesä on alkanut helteillä ja väliin on tullut sadetta viilentäen ja puhdistaen ilmaa. Eli ihan normaalista alkukesästä olemme päässeet nauttimaan. Samaa toivomme jatkostakin... Osakaskunta toivottaa antoisaa ja turvallista kalastuskesää! Vesa Hartikainen Osakaskunnan sihteeri
Sata vuotta Osakaskunta täyttää tänä vuonna sata vuotta ja juhlavuoden kunniaksi istutettiin järvilohia Kaavinkoskelta ja Juojärveen Tuusniemen satamasta. Istukkaat olivat parikymmensenttisiä, joten muutaman vuoden kuluttua ne ovat pyyntikokoisia. Osakaskunnan siikaistutukset menevät oman ohjelmansa puitteissa alueen lampivesiin. Ohjelmaan kuuluvat Iso-Kankainen, Mustinlammet, Keskimmäinen ja Alimmainen Rasikko, Mäkijärvi, Yläjärvi, Alajärvi, Kuivinjärvi, Leväjärvi, Pieni ja Iso Susijärvi sekä uutena Saunajärvi. Suurimmat saadut siiat lähentelevät jopa kahta kiloa. Seuraavat siikaistutukset tehdään syksyllä, ja silloin viedään myös kuhanpoikasia järvivesiin, ja tänä syksynä Hietajärveenkin.
Yllä ote osakaskunnan perustamiskokouksen pöytäkirjasta. Alla osakaskunta esittäytymässä yleisölle Zetor-näyttelyssä Tuusniemen satamassa 2003. Kuvat: Hannu Holopainen.
Kalastusluvat Lupamyynti on nyt vilkkaimmillaan. Lupia saa Teboililta, Vesa Hartikaiselta ja myös Kalakortti.com-palvelun kautta saa osakaskunnan lupia. Osakaskunta on mukana viehekalastulupa-alueessa, johon kuuluvat osakaskunnan vesialueet järvialtaissa. Luvat kannattaa olla kunnossa ja pyydykset merkitty oikein, koska uusi VaikkojokiJuojärvi -kalatalousalue suorittaa aktiivista valvontaa. Pyynnin päätyttyä on 33
KÄYTIINPÄ KOULUA ENNENKIN Aino Miettinen (os. Hyvärinen) eli Kaivomäen Aino aloitti koulutaipaleensa vuonna 1945, heti sota-ajan jälkeen. Sota-aika ei vaikuttanut nuoren tytön mielissä koulun alkuun juuri lainkaan. Kahdeksanvuotiaan Ainon mieleen ei juuri muuta mahtunut kuin kova innostus oppia lukemaan ja laskemaan. Jo ensimmäisen luokan opettaja huomasi Ainon innon oppimiseen ja siirsi Ainon ensimmäiseltä luokalta suoraan kolmannelle luokalle. Koulumatkaa kertyi Loukeisen Mäkelästä Konttimäen koululle kolme ja puoli kilometriä. Se taittui sulanmaanaikaan kävellen ja talvisin suksella. Ainon koulumatka oli lyhyt moneen muuhun luokkakaveriin verrattuna, joille saattoi kertyä jopa kaksinkertainen matka koululle. Koulutie kulki Konttimäentietä pitkin, joka oli silloin vain hevostie eikä nykyisistä tienaurauksista ollut tietoakaan. Aino muistaa kuinka tiellä kulki oppilaiden jono: oppilaita kertyi Loukeisen kylältä jopa neljäkymmentä. Koulun luokkahuoneet lämpenivät puulämmitteisillä uuneilla, joiden lämmittämiseen oppilaat saivat osallistua esimer-
kiksi kantamalla polttopuita. Luokkien valaistus hoidettiin öljylampuilla. Ruokailu poikkesi nykyisestä siten, että leipäpalaset ja maito piti jokaisen tuoda itse mukanaan kouluun, mutta keitto oli koulun puolesta. Syksyisin jokaisen oppilaan kuului tuoda noin viisi litraa marjoja, yleisimmin puolukoita, kouluun. Opettajat vaihtuivat koulussa usein, jopa saman luokkavuoden aikana. Kaikilla opettajilla oli auktoriteettia, jota oppilaat eivät kyseenalaistaneet. Joulujuhlat ja äitienpäivät näytelmineen olivat tärkeitä tapahtumia koululla ja niiden seuraamiseen osallistui koko kylän väki. Nämä juhlat ovat jääneet Ainon mieleen mukavina muistoina. Aino sai päästökirjan Konttimäen koulusta vuonna 1952 kiitettävin arvosanoin. Hänen isänsä Pekka Hyvärinen ja äitinsä Aili Luostarinen kävivät koulua Konttimäessä koulun valmistumisesta, eli syksystä 1921 alkaen. Voidaan siis todeta, että Aino tuntee Konttimäen koulun satavuotisen historian vanhempien kertomuksien sekä oman koulunkäyntinsä kautta.
Kuva 1920-luvun alkupuolelta. Pekka Hyvärinen ja Aili Luostarinen merkitty kuvaan. 43 4
Aino lukee Konttimäen koulun päästökirjaa. Kuva: Timo Tirkkonen. Teksti perustuu Aino Miettisen haastatteluun toukokuussa 2021, haastattelija Timo Tirkkonen.
AKTIIVISTA TOIMINTAA KOULUYMPÄRISTÖSSÄ – JO SATA VUOTTA
Kuva: Matti Rahunen. Olen syntynyt Konttimäen koululla. Pihasaunassa? Edellä mainittu, ainakin itselleni merkittävä tapahtuma kävi toteen 1957 Kuopion lääninsairaalassa. Äitini toimi tuolloin alakoulun opettajana Konttimäen koululla. Asuimme koulun yläkerrassa, opettajan työsuhdeasunnossa; puulämmitys, kantovesi, sauna ja huussi pihan perällä. Oli tavallista, että kansankynttilät asuivat työnsä ääressä.
Kun äitini opetti, olin minä ”päivähoidossa” Annan keittiössä. Istuin neuvonantajana hellan vieressä. Annan on täytynyt loihtia hyvin pienillä määrärahoilla hankituista raaka-aineista kaikille oppilaille maittavia ruokia; puuroja, keittoja ja kastikkeita. Kaikki nauttivat sitten kiitollisina Annan tarjoamaa lämmintä ruokaa, joka tuli suoraan sydämestä.
Olin kuusivuotias, kun maailman tuulet puhalsivat perheemme isäni työn myötä Varkauteen. Kävimme kuitenkin usein Petäjämäessä ja vietimme monta mukavaa hiihto- ja kesälomaa serkkujemme kanssa. Meillä oli tapana poiketa myös Konttimäen koululla katsomassa tuttuja leikkipaikkoja. Mieleeni tulee lämmin muisto koulun lähinaapurin emännästä, Riihimäen IdasKoulun pikkuruisessa keittiössä touhusi ta. Vierailimme kesäisin myös hänen luoKeittäjä-Anna. Oppilaat kulkivat keittiön naan. Ollessani noin kymmenvuotias hän läpi alaluokkaan. Päällysvaatteet eli lapa- totesi hymysuin minun olevan ”terve ja set ja karvahatut jätettiin eteiseen, jossa pulska tyttö”. Perisavolaista kehumista, lämpötila oli siinä ja siinä plussalla. Etei- joskin ymmärsin asian positiivisuuden Aukeaman kuvat: Tapio Timo Tirkkonen. vastakuvankäsittely paljon myöhemmin! Satuimme kerseen muodostui sohjoinen polku, joka Nurmi, johti Annan lämmittämiin luokkahuonei- ran Riihimäelle, kun Mäkijärven metsämiehillä oli kesäjuhlat Konttimäen kousiin. lulla. Opettajan arkeen kuului opetuksen lisäksi luonnollisena osana kyläläisten kanssa seurustelu ja erilaisten tapahtumien järjestäminen. Koulun johtokuntakin vieraili usein koululla, koska oli aidosti kiinnostunut opettajan työstä. Onkohan opettajan rooli muuttunut vuosikymmenien varrella enemmänkin ”etätyöksi”?
5
Saimme kutsun tapahtumaan ja kyläläiset ottivat meidät lämpimästi vastaan. Äitini tapasi entisiä oppilaitaan ja heidän vanhempiaan. Minä en tietenkään muistanut heitä kaikkia, mutta jotkut muistivat minut, Keittäjä-Annan neuvonantajan. Isäni palasi Petäjämäkeen viettämään eläkepäiviään; kalastellen, metsästäen ja nauttien luonnosta. Hänen toimiessaan aktiivisesti Mäkijärven metsämiesten rivistöissä oli minullakin mahdollisuus seurata Konttimäen koulun uutta tulemista; koulusta muodostui talkoovoimin metsästysseuran ja koko kylän kokoontumis- ja juhlapaikka. Koulu toimi kyläläisten opinahjona vuosikymmenien ajan. On hienoa, että toiminta jatkuu yhä, joskin eri muodossa. Luokan seinille koottu valokuvanäyttely kertoo koulun tarinaa. Pianokin löytyy luokkahuoneesta. Musiikki yhdistää aina ihmisiä niin Konttimäessä kuin muuallakin. Tätini totesikin osuvasti eräässä koulun tilaisuudessa, että ”eiköhän jo lauloo lurrauteta lopuks jottain?”. Näin tapahtuikin. Laila Carlson
YHDESSÄ VIERASKASVITORJUNTAAN Maaseudun Sivistysliitto (MSL) toteuttaa hanketta, jonka tavoitteena on hävittää ja hillitä vieraskasviesiintymiä neljän eri kunnan alueella. Hankkeessa kartoitetaan vieraskasviesiintymät ja suunnitellaan sekä toteutetaan torjunta kohteittain. Torjunta järjestetään koordinoidusti kirkonkylien ja taajamien alueilla, mutta mukaan pyritään saamaan myös kyläalueita. Tuusniemen alueella hanketta koordinoimaan on valittu maisema- ja ympäristöasiantuntija Kukka Koskinen MKN Maisemapalveluista. Ensimmäinen hankkeen tapahtuma Tuusniemen alueelle on kaikille avoin webinaari vieraskasvilajeista, niiden torjunnasta sekä sähköisestä havaintojen kirjaamisesta vieraslaji.fi-sivustolle. Ilmoittaudu heti mukaan webinaariin 22.6. k lo 18.00-19.30, ilmoittautumiset: kukka.koskinen@maajakotitalousnaiset.fi . Webinaari järjestetään Teams-kokouksena. Käytännön opastusta vieraskasvilajien torjuntatyöhön talkoiden merkeissä järjestetään juhannuksen jälkeen sekä heinäkuun lopussa. Näistä talkoopäivistä tiedotetaan myöhemmin. Sopivia talkookohteita voi ilmoittaa Kukalle, sillä niitä kartoitetaan paraikaa!
Torjuntatyö alkaa Oravintien ja Ahvenlammentien risteyksestä Kuva Matti Rahunen. Kesätöitä nuorille Hankkeeseen etsitään vielä 6 kesätyöntekijää 3 viikon työjaksoihin. Hakuaikaa on pidennetty 18.6. saakka. Maaseudun Sivistysliitto hakee Tuusniemelle reipasta ja omatoimista kesätyöntekijää vieraskasvitorjuntaan. Vieraskasvitorjunta käsittää pääasiassa jättipalsamin ja komealupiinin torjuntaa ja kitkemistä kirkonkylän/kylien eri kohteilla. Työn alkaessa saat opastuksen vieraskasvitorjuntaan. Työ tehdään aina työparin kanssa, joten voit myös tehdä hakemuksen suoraan yhdessä kaverin kanssa. Jos olet jo saanut kesätyötä, voit siitä huolimatta hakea vieraskasvitorjuntaan. Torjuntaa tehdään yhteistyössä kunnan ja kylien kanssa. Työnohjauksesta ja töiden järjestelystä huolehtivat koordinoinnista vastaavat yhteistyötahot. Haemme torjuntatyöhön nuoria ikäluokassa 15 – 19 v.
Kukka Koskinen Maisema- ja ympäristöasiantuntija MKN Maisemapalvelut / ProAgria Itä-Suomi
Koillis-Tuusniemellä on tarkoitus käynnistää kitkentätyö Ahvenlammentien ja Oravintien risteyksestä. Ensimmäisten talkoiden ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Tervetuloa mukaan. Tarvittavat työvälineet on tarjolla järjestäjien puolesta. Ja talkoomakkarat ja kahvit tietysti tarjotaan kaikille. Levitessään palsami on viheliäinen. Se syrjäyttää tehokkaasti perinteiset luontoomme kuuluvat kasvit ja köyhdyttää elinympäristömme monipuolista kasvistoa. Hyvä piirre on torjuntatyön onnistuminen, kun siihen tartutaan määrätietoisesti. Kitkemällä palsami on poistettavissa juurineen kohtuullisen helposti. Kesän aikana suunnitellaan ensi vuoden toimintoja. Kyläyhdistys toivoo asukkaiden ilmoituksia mahdollisista palsamipesäkkeistä. Laitetaan kohteet kartalle ja suunnitellaan torjuntatyöt porukalla.
Kunkin kesätyöntekijän työjakso on kolmen viikon mittainen, jaksot ajoittuvat välille 14.6. (tai 21.6.) – 13.8. (20.8.)2021. Työaika 30 h/vko tai 6 t/päivä, ruokatunti ei kuulu työaikaan. Palkka kolmen viikon jaksolta on 650 €. Lähetä hakemus osoitteeseen: joensuu@msl.fi 18.6. mennessä.
Puh. 0400 571 643 6
Kattava lista vieraslajeista löytyy osoitteesta: vieraslajit.fi
KYLÄN NUORIEN KESÄISIÄ TOIVEITA
Ilmari 7 v.
7
Jaakko 9 v.
Aino. Kesätoiveita piirroksin Edellisellä sivulla, ja yläpuolella, olevat kuvat ovat kylän lasten kesätoiveita piirrosten kautta kerrottuna. Jatkossa pyrimme ottamaan OhtaKonttiin lasten hengen tuotteita. Olkaapa itsekin aktiivisia ja kertokaa millaista sisältöä toivoisitte. Piirroksia kertyi pyydettäessä runsaasti. Ikävä kyllä suurin osa ei mahtunut tähän OhtaKontti- julkaisuun. Tuusniemen kylät ry:n lahja tuusniemeläisille kunnan 150-vuotisen historian kunniaksi saa ensi-iltansa lauantaina 14.11.2020. Legendan Katso loput kuvat kylän nettisivuilta! www.koillistuusniemi.blogspot.fi mukaan sotamies Duus perusti keskiajalla Tuusniemen. Duuselokuva kuvattiin kaikissa Tuusniemen kylissä kesällä 2020.
Palonauriin kukinnot
Webinaari vieraslajien torjunnasta Ilmoittaudu heti mukaan webinaariin 22.6. klo 18.00-19.30, ilmoittautumiset: kukka.koskinen@maajakotitalousnaiset.fi . Webinaari järjestetään Teams-kokouksena.
Riihimäen Iivarin palonauriin kannasta oleva kukka. Nauriin istukkaat on istutettu 18.4.2021. Tarkoituksena on saada siementä kasvatukseen. Samaa siementä on tallessa myös Pohjoismaiden geenipankissa Grönlannin ikijäässä.
Kuva: Teuvo Smolander.
Kyläyhdistyksen johtokunta 2021 Matti Rahunen, pj. 0400 340 684 mattirahunen@gmail.com
Päivi Hyvärinen, sihteeri piuku.hyvarinen@gmail.com
Pirjo Smolander, vpj. 040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com
Seppo Hallikainen 040 513 8271 seppot.hallikainen@gmail.com
Hilkka Fortea 041 476 4659
Timo Tirkkonen 045 323 3616 tialti.tt@gmail.com
Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja 040 7451 414
Kaarina Vepsäläinen 045 310 4595 katikaarina@hotmail.fi
Kuva: Tapio Nurmi.
Kansi: Raimo Kekäläinen. Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2021.
Kesän yleiset saunat Seuraa ilmoitustaulua ja kylän nettisivuja. Juhannuksen seutuvilla tiedämme tilanteen ja toiminnat!