No 2 / 2020
Laita lehti talteen
Seinävuoren rakenteita uusimassa Heikki Smolander, Hannu Miettinen ja Hannu Smolander. sivu 7
Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi
UUSI NORMAALI Kevään koronapiina kääntyi kesäksi odottavan epävarmoissa tunnelmissa. Yhteiskunnan sulkeutuminen alkoi kesän tullen helpottaa. Uutisoinneissa vilahteli uuden normaaliuden käsite. Termillä tarkoitetaan ajatusta, jossa arki koronan kukistuttua ei palaa täysin entiselleen. Joudumme ottamaan vastaan monia covid 19 -viruksen aikaansaamia pysyviä muutoksia elämäämme. Kesä solahti läpi sukkelaan ja ihmisten mielet valoistuivat hieman pandemian hellittäessä otettaan. Tartunnat olivat harvalukuiset, kuolemia ei juurikaan raportoitu. Kotimaan matkailu lähti liikkeelle, ravintolat avasivat oviaan ja ihmiset alkoivat tavata toisiaan. Turvavälien tarpeellisuus ja käsihygienian merkitys ymmärrettiin pääsääntöisesti hyvin. Kesän lämpö piti viruksen aisoissa ja ihmisisten mielissä läikähti ajatus koronan kukistamisen mahdollisuudesta. Kuitenkin koko ajan takaraivossa jyskytti pandemian toinen aalto, jota asiantuntijapiirit povasivat syksyksi. Historiallinen saunakesä Kyläyhdistyksen kesä Saunapirtillä oli historiallinen. Koko olemassaolohistoriansa ajan kesä on ollut saunomisen huippusesonkia. Menneenä kesänä ei lämmitetty yhtään tilaussaunaa taikka yleistä saunaa. Myös muut kylän tapahtumat olivat minimissään. Tutkijapiirien keskustelut lisääntyneen etätyön ja turvallisen elinympäristön vaikutuksesta maallemuuton vilkastumiseen käynnistyivät kesän aikana. Aikaisemmista vuosista poiketen pidentyneet etätyöjaksot maaseudulla kakkosasunnoissa olivat keväällä varmaan täyttä totta. Muuttohalukkuus on todennäköisesti lisääntynyt, mutta onko se johtanut varsinaisiin muuttopäätöksiin, on vaikeaa vielä tässä vaiheessa todentaa. Väestötilastoja tarkasteltaessa Tuusniemen osalta ei ole toistaiseksi havaittavissa selviä merkkejä muuttoinnon lisääntymisestä.
Vastustusvoimaa luonnosta. Koronasuositusten noudattaminen on vaikuttanut muiden virusten leviämiseen. Perinteisiä influenssoja ei ole juurikaan ollut riesana. Jatkoa ajatellen olisi erinomaisen suositeltavaa jatkaa uutena normaalina aktiivista käsien pesua ja vaikkapa miettiä kannattaako rampata joka päivä kauppaostoksilla. Etätyö on pandemian aikana noussut uudelle tasolle. Yrityksissä ja organisaatioissa on huomattu konkreettisesti työn uudelleen organisoinnin myönteiset vaikutukset. Todennäköisesti jonkin verran paluuta entistä toimintakulttuuria kohti tullaan näkemään, mutta täysin entiseen ei ole paluuta. Digiloikkaa edustaa asioiden hoitaminen entistä enemmän verkon kautta. Kyläyhdistyksen kesällinen etäsaunakokeilu
Rokote vai ei? Rokotteen valmistumisesta käyttöömme on tuskastuttavan poikkeavia käsityksiä. Jotkut asiantuntijat kertovat läpimurron olevan aivan kulman takana. Jotkut taas eivät lupaa mitään ennen ensi vuoden kesää. Epämääräisyydestä huolimatta ilmassa väreilee hiuksenhienoa toiveikkuutta. Ihmisten usko rokotteen valmistumiseen on tullut koko ajan lähemmäs. 2
Kuvat: Raimo Kekäläinen. toi meistä monet konkreettisesti tutuiksi etäkokouksien kanssa. Huomattiin, että yhteydet ja kokoussovellutukset toimivat kohtuullisen hyvin. Kyläyhdistyksen johtokunnan kokouksia olemme myös pitäneet kukin oman olohuoneen sohvalla istuen. Peikkona etäyhteyksien lisääntyessä on eriarvoistumisen riski. Kaikilla ei ole tarvittavia laitteita tai tietoteknistä osaamista ja kaikki eivät ikävä kyllä pääse osallisiksi uusista tavoista toimia. Siksi on tärkeää pitää mielessä myös perinteisemmät toimintatavat. OhtaKontti omalta osaltaan pyrkii huomioimaan kaikki kylän asukkaat yhdenvertaisesti. Matti Rahunen
SYTTYYKÖ VALOT UUDELLEEN? Tuusniemen kylien raiteilla, kuten myös maaseudulla muuallakin Suomessa, usean talon valot ovat sammuneet. Laudat on lyöty ikkunoihin. Näky on lohduton. Mutta miten saada valot syttymään uudelleen? 60 prosenttia suomalaisista haluaisi muuttaa pois asutuskeskuksista – ihannekoti olisi omakotitalo maaseudulla. Joka toinen uskoo muuttoliikkeen kääntyvän koronaepidemian vuoksi pois keskustaalueista. Suositumpia muuttoalueita ovat kaupunkien läheiset maaseutualueet – alueet noin viidenkymmenen kilometrin säteellä kaupungista. Innokkaampia muuttajia tutkimuksen mukaan ovat nuoret lapsiperheet ja eläkeläiset. Tuusniemi on noin viidenkymmenen kilometrin päässä Kuopiosta. Tämä etäisyys takaisi kaupungin palveluiden kohtuullisen saatavuuden muuttaville perheille. Mutta ottaako Tuusniemi tästä kopin? Luulisin uusien veronmaksajien saannin olevan ykkösasia. Syitä maallemuuttoon on monia: Hiljaisuus ja rauhallisuus: Äänimaailmasta vastaa luonto – tuulen humina, vesisateen ropina, lintujen laulu ja laineen liplatus. Taloudellisuus: Kaupunkikaksion myymällä saat maalta omakotitalon omalla pihalla ja ryytimaalla ja loppurahalla vielä tuiki välttämättömän auton.
RI
ÄVUO
SEIN
3
Maallemuuton esteet 2020-
Nuorelle lapsiperheelle työsaanti on elintärkeää vähintään jommallekummalle vanhemmista. Perinteisen työpaikan rinnalle on rakennettava hyvät etätyömahdollisuudet. Tietoliikenneyhteydet on rakennettava esimerkiksi valokaapeliyhteyksin ja operaattoreiden toimintaedellytyksiä tulisi parantaa. Yhteydet eivät saisi olla yhden operaattorin varassa. Kuten jo mainitsin, oma auto on välttämätön pitkien etäisyyksien maaseudulla. Polttoaineen hinta tulisi olla kohtuullista. Teiden kunnon ylläpito tulisi olla ykkösasia. Työn verotus tulisi olla järkevää ja etenkin kiinteistöveron jatkuva kohottaminen on monelle esteenä maallemuuttoon. Lapsiperheissä koetaan harrastusmahdollisuuksien puuttuminen ongelmallisena. Vanhemmat toimivat usein ”taksina” harrastuksiin ja pois.
Eräässä tutkimuksessa maallemuuton esteeksi mainittiin maaseudun pimeys ja siihen liittyvä pimeydenpelko sekä pitkä talvi. Pitkälle talvelle ei Tuusniemikään voi tehdä mitään, mutta esimerkiksi teiden valaistus häivyttäisi pimeyttä ja valo tuottaisi turvallisuutta ja positiivisuutta myös syrjäseuduilla. Unohtaa ei saa alkuperäisväestön ystävällistä suhtautumista uudisasukkaisiin: pois ennakkoluulot ja asenteet. Tällöin muuttaja tuntee tulleensa oikeaan paikkaan. Ympäristösyyllistettyä maaseutua on yritetty puolustaa tupailloissa ja eduskunnan kyselytunneilla laihoin tuloksin. Aukkohakkuut, turve ja ilmastonmuutos tuntuvat olevan liian vaikeita purtavaksi ja ratkaistavaksi. Toivottavasti ne eivät ole esteenä maaseudun uudelleen asuttamiseen. ”Kyllä maalla on mukavaa” Tapio Nurmi
Tila elämälle ja turvallisuus: Lähimetsä on useimmiten vieressä ja lukuisat luontoharrastusmahdollisuudet kutsuvat maaseutuasujaa pariinsa. Maaseutu on turvallisempi lapsille ja eläkeläisille. Liikenne on pienempää ja huumeiden k ä y t t ä j i ä o n v ä h e m m ä n . Ta u t i e n leviäminen on hidasta ja esimerkiksi koronan kohdalla suojautuminen on helppoa. Terveellinen lähiruoka: Omavaraisuus on selvästi kasvanut. Kasvatetaan, perunoita, vihanneksia ja marjoja. Voit ostaa raaka-aineet myös lähiruokapalveluina. Kalaa voit pyytää lähijärvestä. Yhteisöllisyys: maaseudulla on totuttu tekemään asioita yhteisen hyvän eteen. Kyläyhdistykset tekevät ja ovat tehneet arvokasta työtä yhteisen sävelen löytymiseksi.
Jo mahdollisuus oman saunan lämmitykseen, vaikka joka aamu ja ilta, on riittävä syy muuttoon maaseudulle. Kuva: Tapio Nurmi 33
HIMOSAUNOJIEN HAASTATTELU Kesällä 2020 ei Saunapirtillä järjestetty perinteisiksi käyneitä yleisiä savusaunailtoja. Järjestimme kyselyn edellisvuosien himosaunojille, miten he pärjäsivät kuluneesta kesästä ilman saunailtoja.
1. Millainen saunakulttuuri sinulla on ollut lapsuudessa / nykyään? 2. Mikä saa sinut tulemaan kerta kerran jälkeen savusaunailtaan? 3. Kun ensi kesänä taas Saunapirtillä saunotaan, niin oletko mukana? 4. Millaisia terveisiä lähettäisit heille, jotka ei aiemmin ole olleet mukana?
Haastattelu ja kuvat: Timo Tirkkonen.
Salli Nykänen 1. Kosken saunassa oli kertalämmitteinen kiuas, joka lämmitettiin yleensä navettatöiden lomassa. Kesällä saunomiseen kuului vastojen taittaminen, joka oli perheen lasten tehtäviä. Kesällä saunottiin perinteisesti kaksi kertaa viikossa mutta erikoistapauksissa, esimerkiksi heinäntekoaikaan ja puintimiehille sauna lämpeni useammankin kerran viikossa. Nykyään on mahdollista käyttää sekä sähkökiuasta että jatkuvalämmitteistä puukiuasta kotioloissa. Ja mikä mahtavinta, kun saa normaalikesäaikaan käydä läheisellä kyläyhdistyksen Saunapirtillä maistelemassa savusaunan löylyjä. 2. Kun on tyyni, aurinkoinen kesäilta ja saunan päälle tuoksuvat nokipannukahvit sekä sopivasti porukkaa, niin se on todella iso kokonaiselämys. Lisäksi saunominen on oiva mahdollisuus heittää talviturkki, joka muuten saattaisi jäädä jopa tekemättä.
3. Totta kai ensi kesänä jo saunotaan ja ilman muuta olen mukana saunaporukassa.
43 4
4. Sinne vaan rohkeasti mukaan tunnelmoimaan ajan kanssa ja aivan perhekunnittain.
Toivo Pitkänen 1. Alun alkaen lapsuudessani oli savusauna, joka muutettiin myöhemmin jatkuvalämmitteiseksi. Sauna lämmitettiin lapsuusaikoinani kesäaikaan kaksi kertaa viikossa, mutta talvella jäi yhteen kertaan. Jatkuvalämmitteisen kiukaan aikana saatettiin saunoa kolme, neljä kertaa viikossa kesällä, ja talvella kaksi kertaa. Nykyään mökkisaunassa on puulämmitteinen kiuas, mutta kaupunki- ja kirkonkyläasunnoilla on sähkökiuas. 2. Savusaunahimo tuo kesäkeskiviikkoisin savusaunalle ja kyllähän ihmisten kanssa juttelu ja kuulumisten vaihtaminen on tärkeää. 3. Kyllä olen mukana saunomassa, jos vaan saan olla elossa ja terveenä. 4. Kyllä kannattaisi tulla mukaan savusaunahommaan.
Jussi Vlasov 1. Lapsuudessa kodissa oli sähkölämmitteinen kiuas, mutta isän kotipaikalla Kaavin Hirvijärvellä lämmitettiin lapsuuskesinä savusauna. Lapsuudessa sauna lämmitettiin kaksi kertaa viikossa, kuten myös nyk yään tulee lämmitett yä. Nykyään kotona on sähkökiuas, mutta mökillä on jatkuvalämmitteinen puukiuas. 2. Hyvä saunaporukka, pehmeät löylyt, aito savusaunan tuoksu ja yhteisöllisyys houkuttaa tulemaan aina uudelleen saunalle. 3. Kyllä, ilman muuta tulen ensi kesänä Saunapirtille kylpemään. 4. Toivotan uudet saunojat tervetulleiksi saunomaan pehmeisiin löylyihin ja mukavaan seuraan hyvien tarjoilujen kanssa.
Eero Smolander 1. Alkuun oli savusauna, jonne olen myös syntynyt. Vuonna 1958 jälkeen tuli semmoinen pönttöuuni, kertalämmitteinen puukiuas. Nykyään on neljä saunaa, k ahdella mök illä jatkuvalämmitteinen, joista toisella vielä savusauna ja täällä kotona vielä jatkuvalämmitteinen. Lapsuudessa oli saunominen kerran viikossa ja myöhemmin kahdesti, eli keskiviikkona ja lauantaina. Nykyään lämmitän saunan melkein joka ilta. 2. Savusaunakulttuuri, saa puhua ihmisten kanssa. 3. Ilman muuta olen mukana. 4. Haluaisin kertoa, että tulkaa Aukeaman kuvat:kokeileTapio Nurmi, kuvankäsittely Timo Tirkkonen. maan savusaunan löylyjä.
5
VIERASLAJIEN KIMPPUUN Silmäsuon polkuprojektin saimme valmiiksi vuoden 2019 keväällä. Kokemuksia projektin onnistumisesta olemme saaneet kahden kesän verran. Ensimmäisen kesän palaute oli myönteistä, pientä opastukseen liittyvää puutetta lukuunottamatta. Ahvenlammen kupeella olevalle paikoitusalueelle tienvarsiviitoitus puuttui ja se korjattiin. Kuluneen kesän kommentit olivat pääsääntöisesti vähintään yhtä myönteisiä. Mutta, mutta. Yksi silmiemme alla oleva aihe nousi pintaan. Vieraslaji nimeltään JÄTTIPALSAMI! Oravintieltä Ahvenlammelle kääntyjää tervehtii tienvarressa jättipalsamialue. Silmäsuolla vieraillut ja paikkaa kehunut henkilö kertoi, että luontokokemus jäi puutteelliseksi nimenomaan palsamin takia. Kesän lopulla kyläyhdistyksen johtokunta kokoontui ja yhteistuumin päätettiin siltä istumalta tarttua asiaan, tavalla tai toisella. Kulunut kesä oli jo menneekseen eikä suinpäin torjuntatöihin syöksymistä pidetty kuitenkaan tänä syksynä järkevänä. Tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta tarvitaan. Ja suunnittelua myös kuinka hävitystyössä kannattaa lähteä liikkeelle. Johtokunta päätti lisäksi tarkastella vieraslajitilannetta laajemmin. Olisiko muilla kylillä ja kunnalla intressiä lähteä mukaan talkoisiin? Ja kuinka kävikään? Tuusniemen Kylät ry kiinnostui aiheesta. Kunnan maaseudun kehittämisen työryhmä otti myös kantaa vieraslajeihin ja marraskuussa järjestettävässä tulevaisuuskahvilassa (to 12.11.) on tarkoitus isommalla porukalla pohtia vieraslajien hävittämistä ja torjuntaa koko kunnan alueella.
Jättipalsamia esiintyy runsaasti kyläyhdistyksen alueella. Kyläteillä ajaessaan huomaa erityisesti jättipalsamin runsaan esiintymisen. Siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Talven aikana täsmennetään suunnitelmaa ja ensi kesänä ryhdytään porukalla töihin. Perustietoja Wikipedian mukaan vieraslaji on eliölaji, joka ei esiinny tarkasteltavalla alueella alkuperäisenä, vaan ihmisen sinne joko tahattomasti tai tahallisesti siirtämänä kantana. Suomessa elää vakiintuneina 600–1 000 vieraslajia, joista osa saapui maahan jo ennen keskiaikaa. Lajeista noin 160 on arvioitu haitalliseksi.Ympäristöhallinnon laatima ja valtioneuvoston hyväksymä kansallinen vieraslajistrategia julkaistiin keväällä 2012. Strategian tarkoitus on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Suurin osa haitallisista lajeista on viljelyyn liittyviä tauteja ja tuholaisia. Useat alun perin koristekasveina puutarhoissa kasvatetut kasvilajit ovat villiintyneet ympäröivään luontoon muun muassa kompostijätteiden mukana. Esimerkiksi lupiineja on jopa tarkoituksellisesti siirretty teiden varsille, missä se voimakkaana kilpailijana syrjäyttää alkuperäiset kissankellot ja muut ketokasvit.
Metsästäjäin keskusjärjestön ja Suomen Luonnonsuojelijain liiton keväällä 2002 aloittamassa pienpetokampanjassa rohkaistaan metsästäjiä vieraslajien, kuten minkin ja supikoiran, määrien vähentämiseen. Haitallisten vieraskasvien torjunta omalla tontilla Haitallisia vieraslajeja ei saa kasvattaa. Jos omalle pihalle on istutettu haitallinen vieraslajikasvi, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään ja leviämään. Koska haitallisen vieraslajin kasvattaminen on kiellettyä, omistajan tai haltijan on hävitettävä haitallinen vieraslajikasvi alueeltaan, myös naapurista tai muualta ympäristöstä omalle pihalle levinneet esiintymät. Mitään vieraslajia ei saa päästää karkaamaan ympäristöön! Haitallisten vieraskasvien torjunta muiden omistamilla mailla Haitallisten vieraslajikasvien kitkeminen ja hävittäminen vaatii aina maanomistajan luvan. Ei siis ole sallittua hävittää vaikkapa komealupiinia tai kurtturuusua yleisiltä alueilta, kuten ulkoilualueilta tai puistoista, ilman että kysyy tähän luvan. Jokamiehenoikeus sallii kasvien tai esimerkiksi siementen tai marjojen keräämisen, mutta maan kaivaminen ja kasvien kitkeminen muualta kuin omalta maalta ei ole sallittua ilman maanomistajan lupaa.
Suurimmat vieraat eläinlajit on istutettu Suomeen suunnitelmallisesti, mutta pienemmät ja usein haitalliset lajit ovat kulkeutuneet maahan vahingossa. Lupiini on myös haitallinen vieraslaji.
6
Kattava lista vieraslajeista löytyy osoitteesta: vieraslajit.fi
SEINÄVUOREN UUDET RAKENTEET
Kuluvan vuoden aikana olemme saaneet lukea uutisia kuinka luontokohteet pullistelevat kävijöitä. Meidän kotoinen Seinävuoremme ei ole tehnyt poikkeusta. Kävijöitä on ollut ennätysmäärä. Vuonna 2019 toteutettu paikoitusalueen laajennus sattui juuri oikeaan aikaan.
Viime vuonna käynnistyneet rakenteiden kunnostamiset ja uudistamiset ovat saaneet jatkoa tänä vuonna. Kolmas tulipaikka on valmistunut loppukesästä entisten tulipaikkojen suhteen Pienen Seinälammen vastakkaisen puolen kalliolle. Tulipaikalla on laavu sekä huoltorakennus polttopuille ja puuceelle.
Huoltoa varten tulipaikalle on rakennettu uusi tie Metsähallituksen metsäautotieltä. Huomattakoon, että tie on tarkoitettu yksinomaan laavun huoltoa varten. Tie on suljettu ketjulla, joten kenenkään ei kannata lähteä seikkailemaan omalla autolla metsäautotien kautta laavulle. Kuten tiedämme, Seinävuoren polku rotkon ympäri on paikoin vaikeakulkuinen. Uudisrakentamisessa tämä on otettu huomioon ja kävijöiden turvallisuuteen panostetaan merkittävästi. Portaita uusitaan ja lisätään tarpeellisiin paikkoihin. Yhteensä portaita tulee noin 40 metrin matkalle. Lisäksi köysikaiteita tehdään yhteensä noin 400 metrin matkalle useisiin kohtiin rotkoa ympäröivää polkua. Seinävuoren investoinnit ovat Tuusniemen kunnan vastuulla. Tämän vuoden työt urakoi Smolanderin Heikki työmiehineen. Toivottavasti lumen tulo ei hankaloita kohtuuttomasti rakennustöiden loppuun saattamista. Yläkuvassa pikkunätti laavu. Pikkukuvassa huoltorakennus, jossa polttopuuvaja ja puucee. Kuvat: Matti Rahunen.
7
SAUNAPIRTILLÄ EDELLEEN HILJAISTA
Tuotanto Tuusniemen Kylät ry & Kurikkalahden Elokuvateollisuus esittävät
Yleisiä saunatapahtumia ei edelleenkään järjestetä savusaunalla. Tilaussaunojen osalta olemme helpottaneet hieman käytäntöä. Pienille porukoille, joiden kohdalla turvavälien noudattaminen on mahdollista, voidaan saunaa vuokrata, viranomaissuosituksia noudattaen. Huomattakoon, että tilaussaunojen osalta kyläyhdistys on tilojen vuokraaja, ei tilaisuuden vastuullinen järjestäjä.
TOTUUS TUUSNIEMEN SYNNYSTÄ Esitykset Tuusniemellä La 14.11. klo 15 Kutsuvierasensi-ilta La 14.11. klo 18 Yleisönäytös Su 15.11. klo 12 Yleisönäytös (riskiryhmille) Su 15.11. klo 15 Yleisönäytös Paikka: Koulukeskuksen monitoimisali Vapaa pääsy.
Tilaajan vastuulla on käytännössä huolehtia ohjeistuksien noudattamisesta.
TULEVAISUUSKAHVILA TO 12.11.2020 VALTUUSTOSALI Tuusniemen kunnan MAKE- ryhmä (maaseudun kehittämisen työryhmä) kutsuu asukkaat vuosittaiseen ideointitilaisuuteen. Tilaisuus on avoin kaikille. Aiheina ovat mm. vieraslajit, lähidemokratia, luontomatkailu ja Duus-elokuvan hyödyntäminen tulevina vuosina. Illassa esitellään kulttuuri- ja vaikuttamiskyselyn tulokset. Tilaisuuteen voit osallistua myös etäyhteyden välityksellä. Ilmoittautumiset 10.11.2020 mennessä vapaa-aikasihteeri Antti Syrjäläiselle, antti.syrjalainen@tuusniemi.fi. Häneltä saat linkin, jota kautta voit osallistua iltaan.
WWW.DUUSTHEMOVIE.COM
Tuusniemen kylät ry:n lahja tuusniemeläisille kunnan 150-vuotisen historian kunniaksi saa ensi-iltansa lauantaina 14.11.2020. Legendan mukaan sotamies Duus perusti keskiajalla Tuusniemen. Duuselokuva kuvattiin kaikissa Tuusniemen kylissä kesällä 2020.
Matti Rahunen, pj. 0400 340 684 mattirahunen@gmail.com
Päivi Hyvärinen, sihteeri piuku.hyvarinen@gmail.com
Pirjo Smolander, vpj. 040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com
Seppo Hallikainen 040 513 8271 seppot.hallikainen@gmail.com
Hilkka Fortea 041 476 4659
Timo Tirkkonen 045 323 3616 tialti.tt@gmail.com
Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja 040 7451 414
Kaarina Vepsäläinen 045 310 4595 katikaarina@hotmail.fi
Kuva: Tapio Nurmi.
Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi
Kansi: Matti Rahunen. Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2020.
Kyläyhdistyksen johtokunta 2020