OhtaKontti 2019/1

No 1 / 2019

Laita lehti talteen

Silmäsuoprojekti valmistuu s. 4 ja 5 Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön s. 7

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Kuva: Anne Tukiainen.

AUTIOTALOIHIN ASUKKAITA? Tuusniemen, niin kuin monien muidenkin harvaan asutun maaseudun kuntien, yksi kehityksen kipukohta on väestöpohjan rapautuminen. Kymmeniä vuosi jatkunut väen pikkuhiljaa väheneminen vaikeuttaa palveluiden järjestämistä. Kylillä aktiviteetti pyrkii heikkenemään.

Ilmiselvänä johtopäätöksenä tilanteesta voitaneen lausua, että kaikki mahdolliset kivet ja kannot on käännettävä väkimäärän laskun taltuttamiseksi. Muutos yhdessä hujauksessa nousu-uralle on epärealistista, mutta jarruja vallitsevalle tilanteelle tulisi meidän kaikkien pohtia.

Kylmä tosiasia on, että pidot eivät ikävä kyllä parane, kun väki vähenee. Päinvastoin. Ainainen sopeutuminen vallitsevaan tilanteeseen, ainakin, jos se on ainoa tapa vastata muutokseen, nakertaa elinvoimaa vääjäämättä.

Elämä ei tietenkään lopu ja paikallisten asukkaiden onnellinen elämä voi periaatteessa jatkua niin kuin ennenkin, mutta pitkässä juoksussa elinolot heikkenevät.

Konkreettisia esimerkkejä tilanteesta ovat yksityisten palvelujen karkaaminen koko ajan kauemmaksi, työpaikkojen väheneminen, teiden kunnon ja kunnossapidon heikkeneminen, kunnan verotulojen heikko kehitys ja vaikeudet järjestää palvelut (jopa lakisääteiset peruspalvelut).

Kuvaamani haaste ei ole uusi ja tiedämme kirkkaasti, ettei ole yhtä ainoata ja yksinkertaista ratkaisua. Asuinpaikan valinta on yksilö-/perhetasolla yksi elämän tärkeimpiä päätöksiä ja monet seikat vaikuttavat muuttohalukkuuteen. Julkiset ja yksityiset palvelut, verotuksen taso, tontti- ja kiinteistötarjonta, työpaikat, kunnan imago, kehittämisen ilmapiiri, vapaa-ajan palvelut ja maisematekijät ovat punninnassa.

Tuusniemen kuntaan on perustettu asumisen työryhmä miettimään kuinka asumisen edellytyksiä voitaisiin määrätietoisesti kehittää ja mahdollistaa uusien asukkaiden rantautuminen kuntaamme. Yhtenä ideana on selvittää olisiko kylillä tyhjillään olevia kiinteistöjä, joita voisi saada myyntiin, ja sitä kautta uusia asukkaita. Kunta haluaa tukea markkinoinnissa omien kanaviensa kautta.

Kunnan palvelutuotannossa kustannukset kasvavat ja rajallisella tulopohjalla palvelutuotanto on ahtaalla.

Erityinen huolenaihe on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Menojen täsmällinen vuosittainen ennakoiminen on haastellista. Vuoden varrella voi tulla isojakin kielteisiä yllätyksiä, jotka vaikuttavat koko kunnan taloudenhoitoon. Valtakunnan uudella hallituksella ja eduskunnalla on ryhdistymisen aika käsillä. Jo pelkästään pienten kuntien puutteelliset resurssit vaativat maassamme sote- järjestämisvastuun siirtämistä leveämmille hartijoille ja nopeasti!

Kylillä järjestötoiminnan kehittyminen myönteisesti on myös uhattuna. Vähenevä väestö tarkoittaa sitä, että kyläaktiivien lukumäärä vähenee. Yhdistyksissä talkootaakka jää entistä pienemmän toimijajoukon harteille ja tilaisuuksiin osallistujien määrä vähenee. Ajan myötä toiminnan laatu ja määrä pyrkivät kärsimään. Uusien ideoiden ja toimintatapojen innoittajina uudet asukkaat olisivat tärkeä voimavara.

Kyläyhdistyksen puolesta haluan kannustaa kaikkia, joilla on tiedossa tai omistuksessa myyntiin sopivia kiinteistöjä, kertomaan asiasta allekirjoittaneelle tai kyläyhdistyksen johtokunnan jäsenille. Koetetaan yhdessä löytää ratkaisuja.

Kiinteistön tai tonttien aktiivinen myynti ei ole synti, vaan jalo teko, jolla vaikutetaan myönteisesti maaseutumme säilymiseen elävänä.

Matti Rahunen

2

SILTA JA SILTAVAHTI Kaavinkosken kanavan ruoppauksen yhteydessä (19131926) rakennettiin teräksinen kääntösilta. Silta oli 22 m pitkä ja 2,7 m leveä. Sillan molemmissa päissä oli kieltotaulu, jossa luki: "Kahdenkymmenen päiväsakon uhalla kielletään juosten ajo sillalla”.

Historian saatossa siltavahteja oli useita. Antti Huttunen on yksi tunnetuimmista. Hän tuli Kaavinkoskelle Runnilta vuonna 1952. Siltavahdin ura kesti kääntösillan purkamiseen ja uuden nykyisen sillan rakentamiseen saakka vuonna 1972. Sen jälkeen hän siirtyi siltavahdiksi Nilsiän Lastukoskelle, josta jäi eläkkeelle vuonna 1974.

Sillan kääntämistä varten tarvittiin siltavahti hoitamaan sillan mekaniikkaa. Siltavahti asui sillan kupeessa erikseen häntä varten rakennetussa virka-asunnossa.

Sillan avaaminen oli monivaiheinen tapahtuma. Ensin suljettiin sillan molemmin puolin olevat puomit, joilla estettiin maantieliikenne avattavalle sillalle. Sen jälkeen oli sillan vapauttamisen vuoro. Sillan molemmissa päissä olevat vivut käännettiin vapautusasentoon. Silloin silta jäi keskikannatuspilarin päällä olevan laakeroinnin varaan ja mahdollisti sillan avaamisen. Varsinainen sillan aukaisu tehtiin laittamalla aukaisuvipu (kampi) sillan keskellä olevan luukun alla olevaan neliskanttiseen akseliin.

Kampia kiertäen silta kääntyi vähitellen virran suuntaiseksi ja laivaliikenne mahdollistui kanavassa. Sulkeminen tapahtui päinvastaisessa järjestyksessä.

Kaavinkosken vahtituvan ja piharakennuksen piirustukset on laatinut 1912 arkkitehti Thure Hellström Tie- ja vesirakennusten Ylihallitukselle. Päärakennus on hirsinen tuvan ja kamarin käsittävä vuorattu rakennus.

Piharakennus on osittain hirsinen, osittain lautarakenteinen navetan, aitan, halkovajan, tunkion ja käymälän käsittävä kokonaisuus. Saunan piirustukset Hellström laati 1913 vaihtoehtoisesti joko sisään- tai uloslämpiäviksi. Vahtituvan pihalla on erikoinen koristeellinen kaivokatos, jonka sisällä on iso pystytasossa oleva lankusta tehty väkipyörä. Rakennukset ja rakenteet ovat jugend–tyylisiä, hyvin perustetut ja ne ovat hyvässä kunnossa.

Siltavahti Antti Huttunen poikansa Heikin kanssa.

Idyllinen siltavahdin asuinympäristö ja kääntösilta.

3

SILMÄSUON LUONTOPOLUN AVAJAISET LA 18.5.2019 KLO 14.00 Koillis-Tuusniemen kyläyhdistyksen Silmäsuoprojekti saatetaan päätökseen toukokuun alussa ja viralliset avajaiset järjestetään lauantaina 18.5.

TERVETULOA REITTIMERKKITALKOISIIN!

Vuoden 2018 aikana rakennettiin Silmäsuon luonnonsuojelualueen poikki pitkospuut ja suon ympäri patikkapolku. Suon reunaan pystytettiin havaintolava suon ja sen elämän tarkkailuun.

Ennen avajaisia pystytämme infotaulut, reittiviitat ja merkit.

REITTIMERKKIEN TEKO LA 27.4. KLO 10, UATULA, ORAVINTIE 212

Silmäsuolle opastus alkaa Ohtaanniemeltä ns. neljän tien risteyksestä, kylän ilmoitustaululta. Viitoitettu ja merkitty lähestymisreitti suolle on 2.3 kilometriä. Uutta polkua Silmäsuolle on tehty 1.3 kilometriä.

REITTIMERKKIEN PYSTYTYS LA 11.5 KLO 9 .

KOKOONNUTAAN KYLÄN INFO-TAULULLE.

Reittikartan mukaisesti Silmäsuolle voi tulla autolla myös lähemmäs suoaluetta. Ohtaanniemen tieltä Ahvenlammelle matka on hyväkuntoista metsäautotietä. Auton voi pysäköidä Ahvenlammen pohjoispäähän merkitylle paikoitusalueelle.

Kaavinkoskentieltä lähestyminen autolla Tornatorin metsäautotietä pitkin on kunkin omalla vastuulla. Monesti keväällä tie on huonokuntoinen ja tulo voi olla hankalaa.

Silmäsuon polut ovat helppokulkuisia ja sopivat kaikenikäisille.

SILMÄSUON KASVIT JA ELÄIMET Linnusto suolla on varsin niukka. Lokeista kalalokki on mielenkiintoinen erikoisuus Silmäsuolla. Taivaanvuoheen, pääskysiin, kurkiin ja joutseniin sekä moniin pikkulintuihin voit tutustua suolla.

Silmäsuolla runsaslukuisena esiintyvä Viitasammakko (Rana arvalis) on eurooppalainen, aitosammakoihin kuuluva sammakkoeläin. Suomessa laji on rauhoitettu.

Viitasammakko on kovasti tavallisen sammakon näköinen, joten se sekoitetaan usein ruskosammakkoon.

Viitasammakon tuntomerkkinä on terävä kuono (hain kuonoa muistuttavan muotoinen) ja suuret ja kovat takajalkojen metatarsaalikyhmyt, vähintään puolet sisimmän varpaan pituudesta. Viitasammakon ääntely ei ole kurnutusta vaan pulputusta, kuin kaasun kuplimista veden pintaan:"plub-plub-plub".

Kasvisto on rämenevalle tyypillistä: Vaivero, kurjenjalka, suopursu, tupasvilla, suokukka, isokarpalo, pitkälehtikihokki, pyöreälehtikihokki ja villapääluikka. Pullosaraa ja raatetta esiintyy runsaasti.

Raate (Menyanthes trifoliata) on monivuotinen märkien paikkojen kasvi. Kuva: Timo Tirkkonen.

4

579000

579500

Vaellusreitti Seinävuoren rotkolaaksoon 16 km

580000

580500

Silmäsuon polut 6972000

Vaellusreitti Kaavinkoskelle 7 km

3 5

4

6971500

2

Selite

Ahvenlammen laavu

Silmäsuon polut Vaellusreitti Pitkospuut Luonnonsuojelualue Kiinteistoraja

6971000

Pelto Kallioalue Vesialue

Kuivakäymälä

Laavu, yöpymismahdollisuus

1

Tulipaikka

Info-taulu

Havaintolava

6970500

Paikoitus

Välimatkat 1 2 3 4 5

Kylän infotaulu - Ahvenlammem laavu 2km Ahvenlammen laavu - Silmäsuo 350m Silmäsuon kierto 1,2 km Silmäsuo - vaellusreitti Kaavinkoskelle 250m Pitkospuut 200m

6970000

6969500

Pohjakartta: MML:n Maastotietokanta

Aukeaman kuvat: Tapio Nurmi, kuvankäsittely Timo Tirkkonen.

5

VAELLUSPÄIVÄ SEINÄVUORELTA KAAVINKOSKELLE LA 18.5.2019 Vuoden 2018 syksyllä Tuusniemen kunta ja KoillisTuusniemen kyläyhdistys järjestivät vaellustapahtuman Seinävuoren rotkolaaksosta Kaavinkoskelle. Patikointia kertyi yhteensä noin 23 kilometriä. Vaellus oli onnistunut ja niinpä päätettiin tarjota vastaavantyyppinen yhteisöllinen tilaisuus tänäkin vuonna.

Lähtö on edellisvuoden tapaan Seinävuoren rotkolaaksosta klo 9.00. Ensimmäinen tankkauspiste on Mäkimajalla reilun viiden kilometrin patikoinnin jälkeen. Sen jälkeen matka jatkuu Konttimäen ylityksellä kohti Karankalahtea Kaavinjärven rannalle. Sieltä matka taittuu Kaavinjärven metsän natura-alueen halki kohti Ahvenlammen

laavua, jossa toinen pitempi levähdys- ja ateriapaikka.

Samana päivänä on Ahvenlammen kupeessa sijaitsevan Silmäsuon uusien polkujen vihkiästilaisuus, johon vaeltajat voivat halutessaan osallistua .

Vaelluspäivä päättyy Kaavinkoskelle, jossa odottaa savusaunan löylyt ja mahdollisuus pulahtaa Rikkaveden aaltoihin karistamaan matkan rasitukset kintereistä.

Siirtokuljetuksista ja muonituksesta vastaavat kunnan vapaa-aikapalvelujen työntekijät ja kyläyhdistyksen aktiivit. Vaelluksesta peritään pieni osallistumismaksu kulujen kattamiseksi.

Ilmoittautumisia ottaa vastaan Hanna Miettinen p. 0400 376 854.

Aukeaman kuvat: Tapio Nurmi, kuvankäsittely Timo Tirkkonen.

Vaeltajat Silmäsuolla syksyllä 2018.

Kuva: Sirkku Kumpulainen.

MAISEMATEOSSUUNNITELMA KAAVINKOSKELLE tä, vaan maisemateokseen pyritään liittämään muitakin aisteja hyväileviä elementtejä.

Kuluvan kevään aikana järjestettiin kaksi ideointitilaisuutta Mäkimajalla tarkoituksena suunnitella tarinallista maisemateosta kyläyhdistyksemme alueelle.

Suunnittelun aluksi pohdittiin mikä voisi olla paras kohdealue, jonne maisemateosta voitaisiin ajatella.

Yhteisesti sovimme, että suunnittelun kohde olisi Kaavinkosken rantautumispaikka ja savusaunan ympäristö.

Suunnittelu on osa Tuusniemen Kylät ry:n suunnitteluprojektia, jossa Tuusniemen kaikille kylille ja taajamaan suunnitellaan kunkin kylän erityispiirteitä kuvastava maisemateos. Teoksen suunnittelua ohjaa kohteeseen liitettävät tarinat ja moniaistillinen kokeminen. Tarinat voivat perustua historiaan, mielenkiintoisiin sattumuksiin tai vaikkapa kepeisiin juttuihin. Pääasia on, että tarinat olisivat yleistä mielenkiintoa herättäviä. Moniaistillisuudella tarkoitetaan kokonaisvaltaisen aistimuksen synnyttämistä valittuun kohteeseen. Pelkkä silmänilo ei rii-

Suunnittelun jälkeen kyläyhdistyksen tehtävänä on päättää laadittavan suunnitelman toteutuksesta.

Projektiin palkattu innostaja/suunnittelija Minna Rajamo laatii kyläläisten ideoiden pohjalta suunnitelmaehdotuksen, jota ruoditaan yhdessä. Kaavinkoskelle on sovittu suunnitelman esittely- ja kommentointitilaisuus sunnuntaiksi 28.4.2019 klo 15 alkaen. Toivottavaa olisi, että mahdollisimman moni kyläläinen voisi osallistua tilaisuuteen.

Suunnitelman laatimisen yhteydessä olemme palauttaneet mieliimme Kaavinkosken historiaa. Kääntösillan rakentamista on kuvattu kyläkirjamme sivuilla. Tämän lehden sivulla 3 muutamia poimintoja Kaavinkosken tarinasta. Saas nähdä millaisen asun sillan ympäristön tapahtumat saavat maisemateoksessa.

6

7

SAVUSAUNAN KESÄ

TULEVIA TAPAHTUMIA

Siivoustalkoot + talkoosauna Saunapirtillä keskiviikkona 15.5. klo 17.00 alkaen.

Maisemaelementtisuunnitelman esittelyja kommentointitilaisuus

Tervetuloa pistämään savusauna kesäkuntoon ja ottamaan kesäkauden ensimmäiset löylyt! Ei saunamaksua.

Kaavinkoskella Saunapirtillä sunnuntaina 28.4.2019 klo 15.00. Tervetuloa!

Järjestää Tuusniemen Kylät ry

Yleiset saunat kesällä 2019 keskiviikkoisin: Velholaaksoseikkailu

3.7.

10.7.

17.7.

24.7.

31.7.

7.8.

Naisten vuoro 18.00-19.30. Miehet 19.30-21.00.

Saunamaksu 5€/hlö. Nuotiokahvia ja tarinointia.

lauantaina 8.6.2019 klo 13.00-16.00 Perinteinen velholaakson seikkailuiltapäivä lapsille järjestetään kesäkuun toisena lauantaina. Järjestelyissä mukana Tuusniemen kunnan vapaa-aikatoimi, 4H, liikuttajaprojekti, Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys. Kuvasuunnistusta ja seikkailua.

Kuva: Laura Reinikainen.

Kyläyhdistyksen johtokunta 2019 Matti Rahunen, pj.

0400 340 684 mattirahunen@gmail.com

Päivi Hyvärinen piuku.hyvarinen@gmail.com

Pirjo Smolander, vpj.

040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com

Seppo Hallikainen 040 513 8271 seppot.hallikainen@gmail.com

Hilkka Fortea 041 476 4659

Hannu Reinikainen 044 203 1273 hannu.reinikainen@gmail.com

Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja 040 7451 414

Kaarina Vepsäläinen 045 310 4595 katikaarina@hotmail.fi

Kuva: Tapio Nurmi.

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi

Kansikuva: Raimo Kekäläinen. Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2019.

Kuva: Raimo Kekäläinen.