Page 1

FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosryhmälehti NRO 1/2013

Laadukas pinta suurkeloissa

korostuu Loviisassa Stera-kumppanuus laajenee laadunvalvontaan

Puolasta haetaan kasvua

Aalto-yliopisto ja FSP selvittivät uusia menetelmiä

Päämääränä nolla tapaturmaa


s i s ä lt ö

Kuva: Antti Verkasalo

Laadukas pinta suurkeloissa korostuu Loviisassa

8 11

Stera-kumppanuus laajenee laadunvalvontaan Puolasta haetaan voimakasta kasvua

14 15

4

Päämääränä nolla tapaturmaa

Kunnossapitosuunnitelma kehittää kilpailukykyä

Kuva: Antti Verkasalo

Aalto-yliopisto ja FSP selvittivät uusia menetelmiä

2

Pintaa Syvemmältä

Vuonna 1964 perustettu FSP Finnish Steel Painting on yksi Pohjois-Euroopan johtavista pintakäsittelyalan yrityksistä. Pintakäsittelykohteita ovat muun muassa koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Yhtiö noudattaa tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuusja terveysstandardeja. Yhtiössä työskentelee noin 250 alan ammattilaista, ja liikevaihto oli lähes 25 miljoonaa euroa vuonna 2012. Yrityksellä on lähes 30 toimipaikkaa kattavasti ympäri Suomen, lisäksi tytäryhtiöt sijaitsevat Puolassa ja Virossa sekä sivuliike Ruotsissa.

12

www.fspcorp.com

Pintaa Syvemmältä on FSP Finnish Steel Painting Oy:n sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto VCA Painopaikka: Savion Kirjapaino Oy Kansikuva: Antti Verkasalo Pääkonttori: Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puh. 09 278 6270 Faksi 09 272 1636


P ä ä k i r j o i t u s

Entistä asiakaslähtöisemmin!

H

yvä lukija, vuosi 2013 on alkanut Euroopassa epävarmoissa tunnelmissa. Matalasuhdanteesta huolimatta olemme valmiit vastaamaan pintakäsittelyalan tarpeisiin entistä asiakaslähtöisemmän otteen ja laajan palvelutarjontamme avulla. Olemme kuunnelleet yhteistyökumppaneitamme herkällä korvalla ja terävöittäneet jo strategiaamme. Keskeistä entistä asiakaslähtöisemmässä tavassa toimia on aloitteellisuus ja joustavuus. Jokaisen työpanosta tarvitaan, jotta saamme hyvät ideat kaikkien käyttöön hyödyntämällä kunkin asiantuntemusta ja osaamista. FSP kehittää toimintaansa henkilöstön aloitetoiminnalla, josta hyötyvät FSP:n henkilöstön lisäksi myös FSP:n asiakkaat. Päämääränä on nostaa tuottavuutta ja muuttaa projekteja entistä sujuvimmiksi. Tehkää rohkeasti aloitteita! Nyt tarvitaan joustavuutta, joka näkyy entistä nopeampana reagointi- ja ratkaisukykynä. Tarjoamme juuri oikeanlaisia palveluja ja ratkaisuja. Pintakäsittely tehdään aina oikeilla ja tehokkailla menetelmillä. Tästä hyötyvät asiakkaamme, koska tarpeiden syvällisen ymmärtämisen lisäksi tarjoamme laadun jatkuvaa kehitystä, laajaa kapasiteettikykyä ja vankkaa osaamista työturvallisuudesta sekä työturvallisista menetelmistä. Näillä sivuilla esittelemme asiakaskertomuksia, joissa näkyy jo pitkään jatkunut luottamus laadun jatkuvaan kehitykseen. Sivuilla 4–7 kerromme jo pitkään jatkuneesta Hollming Works -kumppanuudestamme, jonka avainpiirteitä ovat laatu ja toimitusvarmuus. Tiukat laatuvaatimukset näkyvät myös jutussamme sivuilla 8–11, joilla Stera kertoo kumppanuudestamme sekä Suomessa että Virossa. Alkuvuoden aikana olemme panostaneet uusien pintakäsittelymenetelmien kehittämiseen, työturvallisuuden nostamiseen ja laadun sekä kilpailukyvyn parantamiseen. Nostan näistä esille muun muassa yhteistyön Aalto-yliopiston kanssa. Hanke poiki selvityksen uusista menetelmistä korroosiosuojaukseen. Haluamme kehittyä maailman kärkeen työturvallisuudessa, jonka takia liityimme Nolla tapaturma -foorumiin. Parannamme laatua ja kilpailukykyä uuden kunnossapitosuunnitelman avulla. Nämä kaikki tukevat tavoitettamme, joka on tarjota ainutlaatuisella tavalla hyötyä ja arvoa teollisessa pintakäsittelyssä ja lisäarvopalveluissa. Toivotan kaikille yhteistyökumppaneille ja henkilöstölle työntäyteistä ja menestyksekästä vuotta 2013!

Yhteistyöterveisin,

Pentti Virtanen toimitusjohtaja FSP Finnish Steel Painting Oy

Seuraa yritysuutisiamme nyt myös Facebookissa, niin pysyt jyvällä kuulumisistamme. Klikkaa linkkiä fspcorp.com-etusivulla tai suoraan Facebookissa.


Kuvat: Antti Verkasalo

C A S E

Tilaajan Kongsberg Evotecin Senior Supervisor Ole Kristian Romestrand (vas.) on ollut tyytyväinen pintakäsittelytyön laatuun. Marko Timonen tarkastaa maalikalvon paksuutta.

4

Pintaa Syvemmältä


Kostea meri-ilma korostaa laadun merkitystä

Loviisan konepajalla

Yli 30 000 kiloa painavat merikaapelikelat valmistuvat öljyn etsintälautoille Hollming Worksin Loviisan konepajalla kevään 2013 aikana. Pintakäsittelylle urakka asetti tiukat laatuvaatimukset, koska kelat tulevat valtamerien vaativiin olosuhteisiin ja jatkuvaan käyttöön.

M

erikaapelikeloja rakentavan Hollming Works Oy:n työnjohtaja Seppo Kärkkäinen arvostaa pintakäsittelijäkumppanissaan kolmea avaintekijää. Ehdottomasti tärkeimmäksi avainpiirteeksi hän laskee laadun, sillä laadukas pintakäsittely suojaa rakenteita jatkuvalta, kovalta rasitukselta ja suolapitoisen valtameriilman aiheuttamalta korroosiolta. Hollming Worksin Loviisan konepaja luovuttaa tilaajalleen norjalaiselle Kongsberg Evotecille kevään 2013 aikana jättimäisiä merikaapelikeloja, jotka tulevat öljyn etsintään erikoistuneisiin aluksiin valtamerille ympäri maapalloa. Hollming Works vastaa kelojen valmistamisesta avaimet käteen -periaatteella. Osavalmistuksen lisäksi prosessiin kuuluvat kokoonpanot, hydrauliset asennukset, testaukset ja koeajot. Hollming Works on vahva toimija merija offshore-teknologiassa, sillä se toimittaa offshore- ja laivanrakennusteollisuuteen vinttureita, vaativia teräsrakenteita ja komponentteja öljynporaus- ja etsintälautoille, potkurilaitteita, peräsimiä ja Linkspan-järjestelmiä. Takana pitkä yhteistyö Yhtenä Hollming Worksin vahvuutena on kyky tarjota kansainvälisille asiakkailleen avaimet käteen -toimituksia joko sarjatuotantona tai räätälöityinä erinä, kuten myös yksittäiskappaleina.

Laadukas, tinkimätön pintakäsittelyn hallinta on olennainen osa näitä viimeisteltyjä tuotteita. Pintakäsittelykumppaniksi valikoitui FSP, joka on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Hollming Worksin kanssa. ”FSP on tuttu ja luotettava pintakäsittelykumppani, jonka kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo 1990-luvulta alkaen”, Kärkkäinen sanoo. Kevään 2013 aikana FSP vastaa yhteensä 12 kelan ja vinssin pintakäsittelystä. Projekti toteutetaan samalla konseptilla ja toimitusmäärillä kuin kesällä 2012, jolloin FSP vastasi myös kappaleiden pintakäsittelystä Loviisan konepajalla.

Kela maalataan kahteen kertaan: pohja- ja pintamaalilla.

Terminen ruiskutus varmistaa maalipinnan suojan Projektin merkittävyyttä nostaa se, että suurimmat koneistettavat kappaleet ovat painoltaan noin kymmenen tuhatta kiloa, halkaisijaltaan noin 6,5 metriä ja korkeudeltaan 2,5 metriä. Hankkeessa FSP:n pintakäsittelytoiminta on integroitu osaksi Loviisan konepajan tuotantoa. Päämääränä on halu keskittyä omaan ydinosaamiseen ja sen kehittämiseen sekä valmistaa vaativia teräsrakenteita ammattitaitoisen pintakäsittelykumppanin kanssa. Laatu näkyy kyseisessä projektissa muun muassa siinä, että merikaapelikelat saavat esikäsittelyn, sinkkiruiskutuksen ja maalauksen. ”Terminen ruiskutus on vaativaa pintakäsittelyä, joka varmistaa maalipinnan suojauksen suolaisen meriveden aiheuttamalta korroosiolta. Maali tarttuu termisesti ruiskutettuun pintaan erittäin hyvin ja menetelmä antaa kestävän suojan korroosiota ja kulumiseroosiota vastaan”, kertoo FSP:n työnjohtaja Marko Timonen, jolla on takanaan yli 20 vuoden kokemus vaativista pintakäsittelyprojekteista. Toimitukset ovat täsmällisiä Laadukasta pintakäsittelytyötä ohjaavat myös standardit, joita valvotaan tarkastuksilla. FSP laatii tarkastusdokumentit eri työvaiheiden välillä tehtävistä mittauk5


case

Seppo Kärkkäisen (vas.) mukaan FSP on tuttu ja luotettava kumppani 1990-luvulta saakka. Marko Timonen toimii projektin työnjohtajana Loviisassa.

sista muun muassa olosuhteista ja maalikalvon paksuuksista. Kyseisessä projektissa tilaaja Kongsberg Evotec on määrittänyt speksit pintakäsittelylle. ”Tarkka ja ahkera laadunvalvonta näkyi kesän 2012 projektissa muun muassa siinä, että emme tehneet yhtään jälkikorjausta esimerkiksi puutteellisen pintakäsittelyn takia”, Timonen täsmentää. Toiseksi merkittäväksi yhteistyön piirteeksi Kärkkäinen nostaa esille aikataulujen pitävyyden. Hollming Worksin asiakkaat ovat tottuneet saamaan korkean laadun lisäksi täsmälliset toimitukset. Työn suunnittelun kulku on varmistettava huolellisesti, koska pintakäsittely tehdään konepajan toimitusketjussa nopeasti ja juuri oikeaan aikaan. Timosen mukaan yhden valmistetun suurkelan läpimenoaika on noin viisi työpäivää, jonka aikana se käy läpi kaikki pintakäsittelyn eri vaiheet. Ratkaisevaa on hyvä hintalaatusuhde Työ on sujuvaa Loviisan konepajahallissa muun muassa siksi, että pintakäsit6

Pintaa Syvemmältä

Hollming Works Oy • kansainvälistä teollisuutta palveleva raskaan koneenrakennuspalvelun tuottaja • keskittynyt keskiraskaisiin ja raskaisiin konepajatuotteisiin • teollisuusalueina offshore- ja laivanrakennus, energia, kaivos sekä muu teollisuus • toimitukset lähes 100-prosenttisesti vientimarkkinoille • kuuluu Hollming-konsernin Konepajat-liiketoimintaryhmään • Loviisan lisäksi ryhmällä neljä konepajaa ympäri Suomea ja henkilöstöä yhteensä yli 500

telytilat ovat integroituneet osaksi konepajan tuotantoa. Tästä syystä kappaleita ei tarvitse siirrellä toimipisteestä toiseen tai pitkää reittiä tehdastilasta toiseen. Kolmantena avainpiirteenä on kustannustehokkuus ja siksi Kärkkäinen arvostaa pintakäsittelijäkumppanissaan hyvää hinta-laatusuhdetta. Tästä syystä hän suhtautuu myönteisesti FSP:n

yhteistyön laajentumiseen Loviisan konepajan tulevissa hankkeissa. Hollming-konserni uudistaa paraikaa Loviisan konepajansa kilpailukykyä suurinvestoinnilla, jonka myötä se nousee koneistuksen edelläkävijäksi ja maailmanluokan merkittäväksi toimittajaksi vaativien suurten koneenosien toimittajana. Loviisaan tulee Euroopan yksi suurimmista aarpora-koneistuskeskuksista. Investointiin kuuluu myös modernia hitsaustekniikkaa ja levytyöprosesseja. "Hollming Works on luotettava ja osaava kumppani, jonka kanssa teemme yhteistyötä pääasiassa Loviisassa ja Porissa. Meillä molemmilla on potentiaalia vastata myös jatkossa kasvavaan kysyntään. Hollming Worksin Loviisan investoinnin myötä uskomme myös oman volyymin nousevan ja sitä kautta haluamme vastata tähän tulevaan haasteeseen", toteaa FSP:n Projektit-toimialan tuotantopäällikkö Esa Parkkila. ■


Merikaapelikelat kuljetetaan meriteitse Loviisasta Norjaan, jossa ne liitetään osaksi öljyn etsintään erikoistuneita aluksia.

7


C A S E

Kiristyvät laatuvaatimukset lisäävät

Norsok-tarkastuksia Kaarinassa Kumppanuus mekaniikan ja elektroniikan sopimusvalmistaja Stera Technologiesin kanssa laajenee Kaarinassa yhä enemmän pintakäsittelyn laadunvalvontaan. Norsok-standardin mukaiset tarkastukset kasvavat tiukkojen laatuvaatimusten takia.

S

tera Technologies valmistaa ohutlevyosia ja muita tuotteita Kaarinan tehtaassa, jossa pintakäsittelykumppanina toimiva FSP vastaa niiden pintakäsittelystä avaimet käteen -periaatteella. Stera Technologiesin liiketoimintajohtaja, konsernin varatoimitusjohtaja Jarkko Vähä-Tahlo näkee, että pintakäsittelyn työn laatu on noussut viime vuosina yhä ratkaisevampaan asemaan. Syynä ovat tilaajien lisääntyneet vaatimukset yhä korroosionkestävämmästä pintakäsittelystä tiukkojen standardivaatimusten mukaan. Sytykkeenä on se, että lopputuotteet altistuvat yhä useammin kovalle käytölle ja hyvin ankariin olosuhteisiin. Korroosionkestävyyden lisäksi pinnan pitää olla myös kaunis ja sileä. Steran yksi tärkeimmistä arvoista on tuotelaadun varmistaminen, jonka avulla se on luonut kestäviä asiakassuhteita ja ohjannut tavoitteita. Stera osallistuu myös tiukasti asiakkaiden tuotesuunnitteluun, mikä varmistaa osaltaan laatua. Käyttöikä ja huoltoväli pitenevät Pintakäsittelytyöt tehdään Kaarinassa tilaajan standardien mukaan. Tätä valvotaan tarkastuksilla, jotka käyvät läpi koko pintakäsittelyjärjestelmän. ”Osa pintakäsitellyistä ohutlevytuotteista käy läpi Kaarinassa Norsokvaatimusten mukaisen Frosio-tarkastuksen. Päätavoitteena on valvoa tuotteiden pintakäsittelyn laatua Norsokstandardin mukaisesti”, selventää 8

Pintaa Syvemmältä

FSP:n aluepäällikkö Lauri Pasola, joka vastaa FSP:n Lounais-Suomen toiminnoista ja Viron Stera-kumppanuudesta. Vähä-Tahlon mukaan tiukkojen laatuvaatimusten taustalla on yhä kasvanut tarve pidentää tuotteiden käyttöikää ja huoltoväliä. ”Laadukkaasti pintakäsiteltävät tuotteet kestävät monia vuosikymmeniä ennen kuin syntyy tarpeita tehdä suurempaa huoltoa tai muuta kunnossapitoa”, Vähä-Tahlo kertoo. Yhteistyöstä hyötyvät Steran kotimaiset ja erityisesti kansainväliset asiakkaat. Sen asiakkaita ovat muun muassa mekaniikan ja elektroniikan alalla toimivat tunnetut yritykset. Suurin osa tuotteista menee vientimarkkinoille. Halu keskittyä ydinosaamiseen FSP ja Stera ovat tehneet Kaarinassa yhteistyötä jo vuodesta 2007 alkaen. Kumppanuus käynnistyi, koska Stera halusi keskittää pintakäsittelytoiminnot yhdelle sertifioidulle toimittajalle. Aiemmin Stera oli ostanut pintakäsittelypalveluja usealta toimittajalta ja pitänyt omaa maalaamoaan Kaarinan tehdastiloissa. ”Perimmäinen syy oli päästä eroon rekkarallista, kun tuotteemme lähtivät pintakäsiteltäväksi tehdastiloistamme alihankkijoidemme tiloihin. Meidän piti jatkuvasti seurata, missä tavara liikkuu”, Vähä-Tahlo kuvailee. ”Valitsimme FSP:n kumppaniksi, koska halusimme keskittyä omaan


Kuvat: Vesa-Matti Väärä

Työvaiheisiin kuuluvat pesu- ja puhdistustyöt, hiekkapuhallus ja korroosionestomaalaus. Lauri Pasola (vas.) ja Jarkko Vähä-Tahlo tarkastavat pintakäsitellyn ohutlevyn pintaa Kaarinan pintakäsittelylaitoksella.

9


C A S E

Stera Technologies • mekaniikan ja elektroniikan sarjavalmistukseen erikoistunut konserni • panostaa pitkälle integroituihin ja asiakasräätälöityihin tuotantoja palvelukonsepteihin • tuotantotilaa yhteensä 60 000 m² kahdeksassa eri tehtaassa Intiassa, Suomessa ja Virossa • monipuolinen asiakaskunta kuten ABB, Kone, Nokia Siemens Networks, Vaisala, Ponsse, Rocla, Sandvik • työllistää reilut 600 Suomessa ja ulkomailla

ydinosaamiseemme ja sen kehittämiseen. Yhteistyö on sujunut pääosin kiitettävästi”, Vähä-Tahlo sanoo ja jatkaa, että FSP:n sertifioitu tapa toimia oli edellytys sopimuksen syntymiselle. Haasteeksi ohutlevytuotteiden pintakäsittelyssä nousee Vähä-Tahlon mukaan aina aikataulujen pitävyys, koska toimitusmäärät saattavat yhtäkkiä moninkertaistua tai ylimääräiset viime hetken toimitukset lisääntyä nopeasti. Avainasemassa on tällöin pintakäsittelypalvelujen tarjoajan joustava ja luotettava kyky tehdä vaativat maalaustyöt sekä korkea kapasiteetti, jotta tuotteet lähtevät aikataulun mukaisesti loppuasiakkaille. Tähän huutoon FSP on VähäTahlon mukaan kyllä vastannut. Ratkaisevaa on nopea läpimenoaika, jonka takia pintakäsittely on tehtävä toimitusketjussa juuri oikeaan aikaan. Työtä Kaarinan tiloissa tehdäänkin tarvittaessa kahdessa vuorossa. Pintakäsittely etenee Kaarinassa vaiheittain, jotka ovat pesu- ja puhdistustyöt, hiekkapuhallus ja korroosionestomaalaus. Kumppanuus laajeni Viroon Keskiössä on myös FSP:n ympäristöystävällinen tuotantotapa, joka pohjautuu saasteettomuuteen, kierrätykseen ja huolelliseen varastointiin. Vähä-Tahlo kiittää erityisesti FSP:n valmiutta vastata lakisääteisistä ympäristölupamenettelyistä. Ympäristöystävällisyys näkyy muun muassa siinä, että FSP käyttää loppuasiakkaan määrittelemää vesiohenteista pintaväriä. 10

Pintaa Syvemmältä

Jarkko Vähä-Tahlon (vas.) mukaan Stera valitsi FSP:n kumppaniksi, koska halusi keskittyä omaan ydinosaamiseensa. Lauri Pasola vastaa Kaarinassa Stera-kumppanuudesta.

Kumppanuus Kaarinassa on jatkunut luontevasti uudelle markkina-alueelle, Viroon. FSP on vastannut pääasiallisena kumppanina Steran Sauen tehtaan ohutlevyosien ja muiden tuotteiden pintakäsittelystä vuodesta 2009 alkaen. Stera käynnisti toimintansa Virossa jo vuonna 2006 ja tuotantonsa vuoden 2007 alussa. Sauen tehdas sijaitsee noin kymmenen kilometriä Tallinnasta lounaaseen. Yhteistyö Sauessa toteutetaan samanlaisella konseptilla kuin Kaarinassa. Steran asiakkaisiin lukeutuu Sauessa tunnettuja elektroniikka- ja konepajaalan yrityksiä. Merkittävyyttä nostaa se, että maalattujen neliöiden määrä nousee yli sadan yhden työvuoron aikana ja jopa yli tuhannen yhden työviikon aikana. ■

Keijo Sjöblad maalaa ohutlevytuotteen pintaa Steran Kaarinan tehdastiloissa.


Kuvat: FSP ja Shutterstock

kansa i nv ä l i stym i nen

Puolasta haetaan voimakasta kasvua FSP hakee voimakkaasti kasvua Puolan suurelta markkinaalueelta. Tehtävän on ottanut vastaan maaliskuusta alkaen uusi maajohtaja Łukasz Kruszyński. FSP on tehnyt yhteistyötä Puolassa jo pitkään Cargotecin kanssa. Nyt päämääränä on laajentaa kumppanuuksia.

F

SP oli puolalaiselle Kruszyńskille entuudestaan tuttu yritys. Hän oli aiemmin maalinvalmistajien aluepäällikkö, ja FSP oli yksi hänen asiakkaistaan. Tuolloin hän oli yhteydessä myös suomalaisiin maalinvalmistajiin. Takanaan hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus pintakäsittelyalalta. ”Olen ollut mukana esimerkiksi Cargotecin, Ruukin ja Olkiluodon ydinvoimalan projekteissa. Projektit vaihtelivat teollisuusrakentamisesta siltojen ja konttien pintakäsittelyyn”, Kruszyński kertoo urastaan. Ympäristön huomiointi pintakäsittelyssä on hänen mukaansa aina ollut yksi FSP:n vahvuuksista. Siksi muiden alan yritysten tulisi seurata sen esimerkkiä. ”Etenkin Puolassa asiakkaat tuntevat yhä paremmin tuotteet, joilla on alhaiset VOC- eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt. Siksi maalien laatuvaatimukset ovat entistä korkeammat. Lisäksi pintakäsittelyltä edellytetään yhä parempaa kestävyyttä. Näin ympäristön kuormitus vähenee entisestään ja ylläpitokustannukset alenevat.”

Valtava Puolan markkina avaa mahdollisuuksia Kruszyński ennustaa, että laadukkaan pintakäsittelyn tarve kasvaa jatkuvasti. Syynä on se, että markkinoilla on aina kysyntää entistä paremmille ja luotettavimmille korroosionkestäville pintakäsittelymenetelmille. Kehitystä ei hidasta, vaikka maalimarkkinat ovat melko vakaat eikä suuria innovaatioita tuotteissa juurikaan tapahdu. Työsarkaa riittää, sillä Puola on suuri markkina-alue. FSP on tehnyt Puolassa merkittävää yhteistyötä kuorman- ja

lastinkäsittelyjärjestelmiä valmistavan Cargotecin kanssa vuodesta 2010 alkaen. FSP:n Puolan toimipiste sijaitsee Cargotecin tiloissa Stargard Szczecińskissa. ”Jatkossa panostamme yhä tiiviimpään yhteistyöhön Cargotecin kanssa. Samalla etsimme kuitenkin myös muita kumppanuuksia kuten siltojen, ydinvoimaloiden ja säiliöiden paikan päällä tehtävistä projektitöistä. Haluamme tarjota ainutlaatuisella tavalla hyötyä ja arvoa teollisessa pintakäsittelyssä ja lisäarvopalveluissa jo käynnissä olevissa projekteissa ja uusissa kumppanuuksissa”, Kruszyński kiteyttää. FSP voi tarjota innovatiivisia pintakäsittelypalveluita myös muille asiakkailleen Cargotecin tuotantoon integroitu-

Łukasz Kruszyńskille Suomi on tuttu maa, sillä hän on käynyt useasti tapaamassa suomalaisia maalinvalmistajia.

neissa tuotantotiloissaan. Kasvun lähteinä Kruszyński näkee erityisesti uudet pintakäsittelymenetelmät ja Cargotec-kumppanuuden myötä pintakäsiteltävät uudet tuotteet. Tuotantotaloutta opiskellut maajohtaja viettää vapaa-aikaansa vaimonsa ja 7-vuotiaan tyttärensä kanssa. Talvisin perhe laskettelee, kesäisin he suuntaavat lämpimiin maihin. Suunnitelmissa on palata ainakin häämatkamaisemiin Kuubaan. Urheilullinen Kruszyński pitää purjehtimisesta, patikoinnista vuoristossa ja maastopyöräilystä. ■ 11


en g i nee r i n g

Aalto-yliopiston diplomityö

selvitti uusia menetelmiä korroosiosuojaukseen Aalto-yliopiston Materiaalitekniikan laitos on selvittänyt uusia pintakäsittelymenetelmiä yhteistyössä FSP:n kanssa. Päämääränä on selvittää uusia menetelmiä korroosiosuojaukseen.

T

austalla on Tapio Lillen tekemä diplomityö, joka on tutkinut kemiallisen korroosiosuojauksen käyttöä ja orgaanisten pinnoitteiden koeistusmenetelmää, EIS-mittausta. Työ keskittyi tutkimaan korroosiosuojausta sähkökemiallisen impedanssi spektropian avulla. Työn ohjauksesta on vastannut FSP:n teknologiajohtaja Jukka Lähde. Projektin aikana FSP on antanut Lillen käyttöön Saksassa ja Järvenpäässä pintakäsittelyn eri yhdistelmin tehtyjä pintakäsittelykohteiden koelevyjä, joita hän on testannut Materiaalitekniikan laitoksen laboratoriossa Otaniemessä. Aalto-yliopistossa työtä on valvonut professori Olof Forsen ja ohjannut Antero Pehkonen. Lillen työn yhtenä päätavoitteena oli selvittää, että millä esikäsittely- ja a-coatpinnoitusmenetelmällä kyetään valmistamaan mahdollisimman hyvin korroosiolta suojaavia pohjapinnoitteita maalausta varten. Pyrkimyksenä oli tuoda esille ne seikat, jotka vaikuttavat a-coatpinnoitteen korroosionestokykyyn. Toisena päätavoitteena oli vertailla kemiallista korrosiosuojausta (a-coat) ja sähkökemiallista (e-coat) pinnoitusta toisiinsa ja päätellä, kumpi näistä pinnoitustavoista soveltuu paremmin pintakäsittelyalalla. Kolmantena päätavoitteena oli tutkia orgaanisten pinnoitteiden EIS-koeistusmenetelmän ominaisuudet ja rajoitukset pintakäsittelyalalla. Tarkoituksena oli kartoittaa soveltuvat kohteet, jossa menetelmää voidaan hyödyntää. Esikäsittely vaikuttaa lopputulokseen Lillen tutkimustulosten mukaan voidaan tehdä seuraavat viisi johtopäätöstä. Ensimmäiseksi, EIS-mittaus ja suolasumukoe paljasti, että esikäsittely vaikuttaa merkittävästi korroosiosuojaukseen. 12

Pintaa Syvemmältä

nämä antavat lopullisen rakenteen pinnoitteelle, mikä vaikuttaa korroosiosuojaan.”

Tapio Lillen (vas.) diplomityön ohjauksesta vastasi Jukka Lähde.

”Mitä huolellisemmin ja asianmukaisemmin esikäsittely tehdään, sitä vähemmän pinnoitteeseen pääsee syntymään virheitä pinnoituksen aikana. Hitsaussaumojen epäpuhtaudet tuottavat eniten ongelmia”, Lille sanoo. Hänen mukaansa korroosiosuoja paranee sitä mukaa, mitä vähemmän pinnoitteeseen syntyy virheitä, kuten reikiä tai huokosia. Lisäksi pinnoitettavan kappaleen olisi syytä olla sopivan pinta-aktiivinen. ”Esimerkiksi pinnan karheus on vaikuttava tekijä, jolloin pinta ei saa olla karkea, mutta ei täysin sileäkään”, hän täsmentää ja jatkaa, että esikäsittelyn lisäksi itse pinnoitusprosessi vaikuttaa lopputulokseen. ”Pinnoite ei saa syntyä liian kiivaalla reaktiolla, koska muutoin maalikalvosta voi tulla rikkonainen ja huokoinen. Myös viimeistelevä huuhtelu ja uunikuivaus ovat syytä tehdä huolellisesti, koska

Karvan verran parempi Toiseksi, kemiallisen korroosiosuojauksen (a-coat) käyttö tarjoaa riittävää korroosiosuojausta metallin pinnalle. Samalla se voi nousta vahvaksi tai jopa paremmaksi vaihtoehdoksi sähkökemialliselle (e-coat) pinnoitukselle, joka on erittäin yleinen pintakäsittelymenetelmä autoissa. ”A-coat on menetelmänä ehkä karvan verran parempi kuin e-coat, mutta en tekisi kuitenkaan yleistä päätelmää yhden tutkimuksen perusteella”, Lille jatkaa. ”Paremmuus riippuu paljolti käyttökohteesta ja siinä vallitsevasta ympäristöstä. Työssä tehdyn suolasumukokeen perusteella hyvin esikäsitelty a-coat pärjäsi hiukan paremmin kuin tuotannon mukaiset e-coat-levyt.” Nopea mittausmenetelmä Kolmanneksi, EIS-menetelmä tarjoaa luotettavaa tietoa korroosiosuojauksesta, kun vertailtiin suolasumutestin, EIStestin ja REAP-testin tuloksia keskenään. Neljänneksi, EIS-menetelmä soveltuu sekä nopeaan mittaukseen että kokonaisvaltaisiin tarkastusprosesseihin. Etuna on se, että EIS-menetelmä antaa mittaustulokset nopeammin kuin nykyisin käytössä oleva suolasumuun perustuva testausmenetelmä. ”Osa parametreista saadaan hyvinkin nopeasti. Kaikkien parametrien selvittäminen voi viedä aikaa, sillä osa pystytään mittaamaan vasta, kun neste on läpäissyt maalikalvon jostakin kohtaa ja alkanut reagoimaan metallin kanssa”, Lille kertoo. ”EIS kykenee mittaamaan maalikalvon sähkönjohtavuutta ja sähkökemiallisia reaktioita kuten korroosiota. Mitä


eristävämpi maalikalvo on, sitä vähemmän siinä on huokosia, reikiä tai muita virheitä, jotka altistavat metallin ympäristön kosteudelle ja korroosiota aiheuttaville ioneille.” ”Eristävyyden lisäksi EIS-mittauksista voidaan laskea maalikalvoon imeytyneen kosteuden osuus, mikä kertoo maalikalvon huokoisuudesta sekä pinnoitteen kunnosta.”

Kuvat: Antti Verkasalo

Hyvä tietopaketti kemialliseen korroosiosuojaukseen Viidenneksi, EIS soveltuu menetelmäksi sekä tuotanto- että kenttäkäyttöön, jossa halutaan selvittää, onko pinnoite tarpeen uusia kokonaan vai riittääkö pelkkä huoltomaalaus. Soveltuvia alueita ovat Lillen mukaan muun muassa meri- ja offshore-teollisuus, joka haluaa hyödyntää uusia ja nopeampia menetelmiä laadunvalvonnassaan muiden menetelmien rinnalla. ”DI-työni antaa hyvän tietopaketin niille, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään a-coat-pinnoitusta tai EISmittausta”, Lille sanoo. ”Selvitämme paraikaa, voimmeko ottaa EIS-menetelmän käyttöön. Kartoitamme mahdollista asiakasta, jonka kanssa voisimme viedä asiaa eteenpäin,” Lähde kertoo ja jatkaa, että jokaista uutta vaihtoehtoa on testattava nykyaikaisin menetelmin ja myös käytännössä ennen kuin sen voi ottaa käyttöön tuotannossa. FSP kiittää Aalto-yliopiston Materiaalitekniikan laitosta yhteistyöstä ja onnittelee diplomi-insinööri Tapio Lilleä hyvästä diplomityöstä. ■

Tapio Lillen mukaan diplomityö antaa hyvän tietopaketin niille, jotka haluavat hyödyntää a-coat-pinnoitusta tai EIS-mittausta.

13


T Y Ö Y M P ÄRI S T Ö

Päämääränä nolla tapaturmaa FSP on liittynyt tammikuusta alkaen jäseneksi Nolla tapaturmaa -foorumiin, jossa se sitoutuu turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen ja noudattamaan verkoston toimintaperiaatteita.

T

avoitteenamme on hyödyntää foorumilta saatavaa materiaalia sisäisessä viestinnässä ja ehkäistä entistä tehokkaammin tapaturmille altistumista”, sanoo FSP:n markkinointipäällikkö Sanna Leino, joka toimii myös FSP:n turvallisuuspäällikkönä ja foorumin yhteyshenkilönä. ”Hyödynnämme nyt jo suurinta osaa foorumin välittämistä hyvistä käytännöistä. Uutena kehityskohteena otamme käyttöön tapaturmien tutkinnan, jota emme ole aiemmin systemaattisesti tehneet”, Leino jatkaa.

Hyvät käytännöt välittyvät Foorumi kehittää työpaikkojen työturvallisuutta muun muassa välittämällä asiantuntijatietoa, viestimällä hyvistä käytännöistä toisilta työpaikoilta, järjestämällä seminaareja ja tapahtumia, kehittämällä työturvallisuutta vuosittaisen tasoluokituksen avulla ja jakamalla tunnustuksia. FSP voi hakea tasoluokitusta ensimmäisen kerran vuonna 2014. Foorumi haluaa iskostaa jokaisen työpaikan mieleen muun muassa seuraavat turvallisen työympäristön ohjenuorat. Ylimmän johdon on

tiedettävä, miten toimitaan turvallisuustilanteissa. Kaikki vaara- ja läheltä piti -tilanteet sekä muut vähäisetkin tapaturmatilanteet on tutkittava. Tähän FSP erityisesti tarttui jo huhtikuun alussa, kun se otti käyttöön uuden selainpohjaisen ohjelmiston muun muassa tapaturmien tutkintaa varten. Lisäksi tiedonkulkua on edistettävä turvallisuustilanteissa. Lisää tietoa Nolla tapaturmaa -foorumista saa FSP:n yhteyshenkilöltä Sanna Leinolta tai suoraan sivulta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi ■

Kuva: Shutterstock

Kohti maailman kärkeä Foorumin päämääränä on kehittyä kohti maailman kärkeä työturvallisuudessa yhdessä verkoston muiden jäsenten eli työpaikkojen kanssa. Tähän tavoitteeseen päästään sillä, että kaikki ajattelevat ja toimivat siten, että tapaturmat ovat vältettävissä. Kantavana ajatuksena on se, että johto ja muu henkilöstö sitoutuvat turvalliseen työskentelyyn ja työympäristöön, joka nähdään moraalisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyväksyttävänä piirteenä.

Verkostossa on nyt noin 300 suomalaista työpaikkaa, jotka kaikki haluavat edistää jatkuvaa työturvallisuutta ja saavuttaa korkean turvallisuustason. Yhteisiin pelisääntöihin kuuluvat muun muassa halu kehittää työturvallisuutta, nähdä turvallisuus osana tuloksellisuutta, sitoutua hyviin käytäntöihin ja viestiä työturvallisuudesta työpaikoilla sekä foorumille.

14

Pintaa Syvemmältä


F

SP on ottamassa tämän vuoden aikana käyttöön uutta kunnossapitosuunnitelmaa. Päätavoitteina on kehittää toimintaa entistä kilpailukykyisemmäksi, parantaa laatua ja vahvistaa toimitusvarmuutta myös tulevaisuudessa. Suunnitelmasta vastaa FSP:n Iisalmen pintakäsittelylaitoksen päällikkö Jarno Huttunen, joka tekee samalla suunnitelmasta insinöörityön Savonian ammattikorkeakoululle. Hankkeessa ovat mukana myös FSP:n toimitusjohtaja Pentti Virtanen, teknologiajohtaja Jukka Lähde ja tarvittaessa yksiköiden vetäjät. Suunnitelma sisältää kattavat linjaukset siitä, miten kunnossapidon eri osa-alueet tulisi tulevaisuudessa hoitaa. Se määrittelee muun muassa kohteet sekä niille tehtävät toimenpiteet juuri oikeaan aikaan. Päätehtävinä on pitää koneet, laitteet ja pintakäsittelytilat tuotantokunnossa sekä työturvallisina. Näin voidaan saavuttaa entistä paremmat edellytykset tuottavuudelle, turvallisuudelle, ympäristölle ja laadukkaalle pintakäsittelylle. Suunnitelma varmistaa, että yrityksen asiakkaille tekemät palvelulupaukset toteutuvat. Jatkossa tavoitteena on seurata säännöllisesti kunnossapidon nykytilaa, toteutumista ja kustannuksia sekä tehdä tarvittavia muutoksia suunnitelmaan. ■

Kuva: Shutterstock

Kunnossapitosuunnitelma kehittää kilpailukykyä

Toimipisteet palveluksessanne PÄÄKONTTORI SÖDERKULLA TUOTANTO HYVINKÄÄ IISALMI JYVÄSKYLÄ JÄRVENPÄÄ KAARINA KANGASNIEMI LOVIISA

MÄNTYLUOTO NAANTALI OUTOKUMPU PORI PORVOO RAAHE RAISIO

RAUMA SASTAMALA SAVONLINNA SIILINJÄRVI TURENKI VARKAUS YLIVIESKA

ALUEKONTTORIT kuopio, NAKKILA, RAUMA, SASTAMALA, TAMPERE, vALKEALA MUUT MAAT ’ Puolan pintakäsittelylaitos Stargard Szczecinski Viron pintakäsittelylaitos Saue Ruotsin sivuliike

FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla Puhelin (09) 278 6270 Faksi (09) 272 1636 www.fspcorp.com 15


For Surface Protection

Pidennämme käyttöikää ja huoltoväliä

Teolliset pintakäsittely- ja lisäarvopalvelumme ovat arvostettuja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Pintakäsittelemme koneet, laitteet, laivat, sillat, varastosäiliöt, teräsrakenteet ja porauslautat avaimet käteen -periaatteella. Säästät aikaa ja keskityt omaan ydinosaamiseen sekä sen kehittämiseen.

© VASTAVALO.FI

Käytämme saasteettomia työmenetelmiä, kierrätämme ja varastoimme turvallisesti. Noudatamme tiukasti laatu-, ympäristö-, työturvallisuus- ja terveysstandardeja ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001. FSP Finnish Steel Painting Oy Hiekkamäentie 4 01150 Söderkulla P 09 278 6270 F 09 272 1636 www.fspcorp.com

1/2013 Pintaa Syvemmältä  

Laadukas pinta suurkeloissa korostuu Loviisassa.