Hervannan Sanomat 5.10.2022

Pääkirjoitus

Suvi Roselli Toimittaja

Iloa eläimistä

Suomessa vietetään parhaillaan Eläinten viikkoa. Sen tarkoituksena on kiinnittää ihmisten huo mio eläimiin sekä niiden suojeluun.

Monelle kaupunkilaiselle luonnossa elävät eläimet ja maatilan eläimet ovat melko vieraita. Lemmikkejä sen sijaan löytyy perheestä jos toisestakin.

Eläimet todella rikastuttavat elämää. Niille voi puhella syvimmät salaisuudet eivätkä ne kerro niitä eteenpäin.

Kissoja, koiria ja kaneja voi silittää tai rapsutella. Niille voi osoittaa tunteita, eikä niiden kanssa koskaan tunne oloaan yksinäiseksi.

Oman koulukuntansa muodostavat liskojen ja käärmei den omistajat. Toisille nämä eläimet ovat inhokkeja, toi sille viehättäviä olentoja, joiden elämää on kiinnostavaa seurata.

Löytyy myös akvaristeja, joille loistavan värikkäät ak vaariokalat ovat se oma juttu. Akvaarion hyvä puoli on sekin, että se sopii myös allergiaperheeseen.

Lemmikeissä löytyy siis valtavasti valinnanvaraa. Ennen lemmikin hankkimista on kuitenkin tärkeää perehtyä huolella lajin käyttäytymiseen ja tarpeisiin, jotta yhteis elosta tulisi mahdollisimman antoisaa – niin itselle kuin lemmikillekin.

Tuulisuus vaikuttaa

Suvi Roselli

Sähkön jyrkkä hinnannousu herättää tällä hetkellä paljon keskustelua. Edul lista sähköä ei yksinkertaisesti ole nyt saatavilla, koska kohonnut sähkön pörssihinta heijastuu kaikkiin sähkö sopimuksiin sopimustyypistä tai myy jäyhtiöstä riippumatta. Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos myy uusille asiakkaille ainoastaan pörssisähkön hintaan sidottua TuntiSähkö-tuotetta, jossa hinta vaihtuu joka tunti. Hinnan heilahtelut ovat siinä suuria.

Asiaan vaikuttaa sääolosuhteet.

Kun Suomessa on tuulista ja siirtolin jat toimivat täydellä teholla, voi säh kön hinta hetkellisesti jopa romah taa, koska sähkön tuotanto kattaa sii nä tilanteessa kysynnän Suomessa ja sähköä riittää vientiinkin.

Toisaalta kun Suomessa ei tuule, niin silloin tarvitaan kallista tuonti sähköä ulkomailta sekä omaa fossii lista sähköntuotantoa. Raaka-aineet fossiiliseen sähköntuotantoon, esi merkiksi öljy ja kaasu, tulevat ulko mailta ja ne ovat tällä hetkellä kallii ta. Tästä syystä sähkön hinta nousee meilläkin tyynellä ilmalla välittömäs ti Keski-Euroopan tasolle.

Esimerkiksi elokuun ensimmäisen viikon maanantaina sähkön hinta oli päivällä yli 40 snt/kWh ja keskiviikko na tuulten yltyessä vain 0,4 snt/kWh.

– Vuoden 2021 lopussa Suomessa oli yhteensä 962 tuulivoimalaa, joi

”kun Suo messa ei tuule, niin silloin tarvitaan kallis ta tuontisähköä ulko mailta sekä omaa fos siilista sähköntuotan toa”.

den kokonaiskapasiteetti oli 3 257 MW. Tuulivoimalat tuottivat vuonna 2021 sähköä 8,1 TWh, mikä vastasi

Suomen sähkönkulutuksesta vajaata 10 prosenttia. Tuulivoiman merkitys on siis suuri ja koko ajan kasvamassa, viestintäpäällikkö Riitta Savola Tam pereen Sähkölaitokselta sanoo.

– Mahdollisia sähköpulan hetkiä ennakoidaankin tulevan erityisesti kylminä, tuulettomina pakkaspäivänä.

Tuulisuuden määrän ohella säh kön hintaan vaikuttaa myös Olkiluoto 3 -voimalaitoksen saaminen täyteen tuotantoon sekä maailman talousti lanne ja jo edellä mainittuun fossiili seen sähköntuotantoon tarvittavien

raaka-aineiden hinnat. Suomessa on käytössä muutakin uusiutuvaa sähköntuotantoa, pääasi assa vesivoimaa ja biopohjaista ener giantuotantoa.

– Aurinkosähkön tuotanto vastasi Suomen sähkön kokonaistuotannos ta noin 0,4 prosenttia vuonna 2021. Suomen mittakaavassa sen osuus on siis toistaiseksi vähäinen. Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin 15–25 prosenttia kotimaisesta sähkön tuotannosta.

HerSa Veden toimitusvarmuus, ve denjakelun katkottomuus ja veden laatu saivat parhaat arvosanat Tam pereen Veden tuoreessa asiakastyy tyväisyystutkimuksessa. Asiakastyy tyväisyyden kokonaisarvosana Tam pereella on parantunut verrattuna edelliseen vuonna 2018 tehtyyn vas taavaan tutkimukseen. Tampereen Vesi menestyi hyvin kyselyssä, joka tehtiin samaan aikaan 13 vesilaitok sella.

Veden laatukysymyksissä muun muassa veden väri ja haju saivat par haimmat arvosanat. Palvelun sekä veden jakelun ja viemäröinnin koko naisarvosanat nousivat edellisestä vuodesta. Asioinnin helppouden, pal velun asiantuntevuuden ja vesilaitok

sen toiminnan uskottavuuden koe taan parantuneen.

Parannettavaakin löytyy

Aikaisempien asiakastyytyväisyys tutkimusten perusteella Tampe reen Vesi on panostanut muun mu assa asioinnin helppouteen, vies tintään ja viemäreiden hajutto muuteen, mikä näkyy tämän vuo den tutkimuksessa kasvaneena tyytyväisyytenä.

– Tavoitteena on pitää palvelui demme laatu korkealla tasolla. Tä mä tutkimus osoittaa, että siinä olemme asiakkaidemme mielestä onnistuneet.

Parantamisen varaa kin löytyy ja jatkamme edelleen

palveluiden kehittämistä, Tampe reen Veden toimitusjohtaja Petri Jokela kertoo.

Kehittämistä tutkimuksen mu kaan on yhä erityisesti veden laa tuun ja hintaan liittyvässä viestin nässä sekä hinnoittelussa. Veden hinta on kaikilla kyselyssä mukana olevilla vesilaitoksilla tyydyttävällä tasolla.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää kotitalousasiakkaidemme mielipitei tä veden laadusta ja toiminnastam me sekä saada tietoa keskeisimmistä kehityskohteista. Sekä sähköisesti et tä puhelimitse tehtyyn kyselyyn vas tasi toiminta-alueellamme 200 hen kilöä. Asiakastyytyväisyystutkimuk sen teki Taloustutkimus Oy.

Tuulisella ilmalla sähkön hinta voi hetkellisesti jopa romahtaa, koska sähkön tuotanto tiinkin. Kuvituskuva.

Veden laatukysymyksissä muun muassa veden väri ja haju saivat par haimmat arvosanat. Kuvituskuva.

vaikuttaa sähkön hintaan

kölaitteiden määrä, ikä ja kunto.

Työ- ja elinkeinoministeriö käyn nistää lokakuussa energiansäästövii kolla Astetta alemmas -kampanjan, jossa suomalaisia kannustetaan sää tämään energiankulutustaan astetta alemmas. Se edellyttää arkisia tekoja energian, kuten sähkön ja polttoai neiden, säästämiseksi. Näitä tekoja ovat esimerkiksi matalampi ajonope us liikenteessä, huonelämpötilan säätäminen alemmaksi tai lämpimän käyttöveden säästäminen.

Kampanjan tavoitteena on saada vähintään 75 prosenttia suomalaisis ta säästämään energiaa. Pidemmän aikavälin tavoite on pysyvästi alhai sempi energiankulutus ja sähkön ku lutushuippujen madaltaminen.

Hankkeessa ovat mukana myös ym päristöministeriö, valtioneuvoston kanslia, Motiva, Sitra sekä energiaviras to. Kampanja tulee keskittymään erityi sesti lämmitykseen ja lämpimän veden kulutukseen, sillä Suomessa energian käytöstä noin kolmannes menee raken nusten lämmittämiseen.

Hallitus esitti kolmea tukimuotoa Sähkön korkean hinnan vuoksi hallitus teki esityksen, jonka mukaan se aikoo tukea erityisesti suurimpien sähkölas kujen saajia tulevana talvena. Hallitus esittää kolmea tukikeinoa. Niistä en simmäinen on verovähennys. Kotitalo udet voivat hakea kotitaloushyvitystä vakituisen asuinpaikkansa sähkölas kuista tammi-huhtikuun ajalta.

Kotitaloushyvitystä voi hakea sähkö energiasta maksetusta hinnasta ja pe rusmaksusta, mutta ei siirtomaksuista. Sitä voi hakea sähköenergian hinnasta siltä osin, kun se yhteen laskettuna ylit tää 2000 euroa. Katto on 6000 euroa.

Vuoreksessa kokeillaan valaistuja suojatiemerkkejä

HerSa Tampereella on parannettu lah joitusvaroilla suojatieturvallisuutta kuudella suojatiellä uudentyyppisellä, valaistulla Välkky Sign suojatiemerkillä.

Suojatiemerkissä syttyy valo jalan kulkijan lähestyessä suojatietä, jolloin autoilijan on helpompi havaita jalankul kija pimeään vuodenaikaan. Kokeilu kohteiksi valikoidut suojatiet sijaitsevat koulujen välittömässä läheisyydessä tai koulureitillä. Välkky Sign -suojatiemerk kejä löytyy Vuoreksen, Isokuusen, Lei nolan, Olkahisten ja Kalkunvuoren kou lujen läheisyydestä sekä Iidesranta-ka dulta.

Tampereen kaupunki sai LähiTapi ola Pirkanmaalta lahjoituksen suoja tieturvallisuuden parantamiseen. – Tampere on kunnostautunut ny kyaikaisten liikenneturvallisuutta edistävien liikenneturvallisuusratkai sujen toteuttajana. Haluamme eh dottomasti olla mukana turvaamassa lasten koulumatkoja. Tänä vuonna päätimme kohdentaa varoja LähiLah joitus-rahastostamme myös liikenne turvallisuutta edistäviin hankkeisiin.

Tampereen kaupunki lahjoituksen kohteena oli meille selvä valinta, pe rustelee LähiTapiolan vastuullisuus päällikkö Taina Hiltunen

Tampereen kaupunki toteuttaa vuosittain kymmeniä liikenneturval lisuutta parantavia toimenpiteitä ku ten korotettuja liittymiä, korotettuja suojateitä ja hidasteita.

– Ajohidasteiden tavoitteena on taata jalankulkijalle turvallinen kadun ylitysmahdollisuus. Huomiota on kiinnitetty erityisesti koulujen lähi ympäristöön, kertoo liikenneinsinöö ri Heljä Aarnikko

Jalankulkijoiden on hyvä ottaa hei jastin käyttöön, sillä se on halpa hen kivakuutus pimeään vuodenaikaan. Kaikista jalankulkijoiden kuoleman tapauksista puolet tapahtui pimeällä tai hämärässä. Heijastin olisi mahdol lisesti pelastanut kuolemalta kolme heijastinta käyttämätöntä, pimeällä onnettomuuteen joutunutta jalan kulkijaa. Liikenneturvan seurantojen mukaan kuitenkin vain joka toinen ja lankulkija käyttää heijastinta.

Juttelutori Kauppakeskus Duossa

Suvi Roselli

Yhdessä Selviytymisen Tuki YSTI ry:n alaisuudessa toimiva Verkko järjesti tiistaina ja keskiviikkona Kauppakes kus Duossa Juttelutorin, johon kuka tahansa sai pysähtyä juttelemaan. Samalla yhdistys kertoi toiminnas taan. Verkko tarjoaa vapaaehtoispal velua nimenomaan ikäihmisille ja vammaisille henkilöille. Tempaus oli osa tällä viikolla vietettävää valtakun nallista Vanhusten viikkoa.

Vapaaehtoiset menevät ikäihmis ten luo avuksi. He voivat lähteä esi merkiksi kaveriksi kauppaan tai jut teluseuraksi yksinäiselle. Kaikki va paaehtoiset perehdytetään toimin taan.

– Kaikki toisten auttamisesta ja vastavuoroisesta ilon kokemisesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mu kaan, Virnes sanoo.

Suomi sähköomavaraiseksi

Sähkön hinnan ennustaminen on nyt erityisen vaikeaa, mutta Tampereen Sähkölaitoksen mukaan oletuksena on, että sähkön hinta jatkaa nousu aan syksyn ajan ja kääntyy keväällä laskuun. On laskettu, että jo ensi vuonna Suomi olisi sähköomavarai nen ensimmäistä kertaa vuosikym meniin. Omavaraisuutta edesautta vat voimakkaasti lisääntyvä tuulivoi matuotanto sekä Olkiluoto 3 -voima laitos. Lisääntyvä oma tuotanto aut

taa laskemaan sähkön hintaa. Tampereen Sähkölaitoksen verk kosivuilla muistutetaan, että paras keino hillitä hintojen nousua ja mah dollista sähköpulaa, on energiansääs tö. Kun sähköä kuluu vähemmän, si tä ei tarvitse tuottaa niin paljon eikä sen hinta silloin myöskään nouse. Mi tä enemmän sähköä Suomessa kuluu esimerkiksi kylmänä talvipäivänä, si tä kalliimpia ovat sen tuotantokus tannukset. Energiankulutukseen vai kuttavat asunnon koko, asukkaiden lukumäärä, käyttötottumukset, säh

Toinen helpotuksen muoto on säh kötuki, jota hallitus esittää niille koti talouksille, joilla on tuloja sen verran vähän, etteivät ne pysty hyödyntä mään verovähennystä täysimääräises ti. Sähkötuki olisi 60 prosenttia siitä osasta kuukauden sähkölaskua, joka ylittää 400 euroa. Suurin huomioitava sähkölasku olisi 1500 euroa.

Kolmas keino on sähkön arvonlisä veron alennus, jonka on tarkoitus jat kua joulukuun alusta huhtikuun lop puun. Arvonlisäveroa lasketaan 24 prosentista 10 prosenttiin ja alennus koskee ainoastaan sähkön myyntiä.

Yhdistys myös etsi lisää vapaaeh toisia joukkoonsa.

– Tällä hetkellä meillä on vapaaeh toisia noin 80, mutta heitä tarvitaan ehdottomasti lisää, koska Hervannan ikärakenne on sellainen, että tämä on nopeimmin ikääntyvä kaupungin osa Tampereella, vapaaehtoistoimin nan koordinaattori Tiina Virnes sa noo.

– Lisäksi suuri osa vapaaehtoisis tamme on tällä hetkellä eläkeläisiä. Mukana on myös esimerkiksi sosiaa lityön opiskelijoita, jotka tulevat meille harjoittelemaan ihmisten koh taamista.

tuotanto kattaa siinä tilanteessa kysynnän Suomessa ja sähköä riittää vien

Maiju Alfving (vas.), Tiina Virnes ja Minna Naukkarinen. Kuva: Suvi Roselli

Vitamiineja purkista vai ravinnosta?

Vitamiineja on 15 erilaista yhdistettä, kivennäis- ja hivenaineita on pari kymmentä. Vitamiinit ovat välttämät tömiä elimistön kasvun, ylläpidon ja uusiutumisen kannalta. Perusterve henkilö, joka syö monipuolista seka ravintoa, ei välttämättä tarvitse jat kuvaa vitamiinien ja erilaisten lisära vinteiden nauttimista. On kuitenkin huomattava, että suositukset on teh ty yleistäen terveelle väestölle. Mo nissa elämäntilanteissa vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti kannat taa kuitenkin varmistaa ravintolisä valmisteiden avulla.

Vitamiinit ovat ravinnosta saatavia eli mistölle välttämättömiä aineita, joita se ei pysty itse tuottamaan. Rasva liukoisia vitamiineja elimistö pystyy varastoimaan. Näitä ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit sekä vitamiinien kaltainen yhdiste ubikinoni (Q10). Vesiliukoisia vitamiineja ovat C- ja B-vitamiinit, joita on saatava ravinnosta päivittäin, sillä ne eivät varastoidu. Kivennäisaineet ovat ravinnosta saatavia suoja-ainei ta, jotka ovat välttämättömiä elimistön normaalille toiminnalle. Kivennäisai neet ovat luonnossa esiintyviä mine raaleja ja alkuaineita. Keskeisiä kiven näisaineita ovat esimerkiksi fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja nat rium. Hivenaineiksi kutsutaan kiven näisaineita, joiden päivittäinen tarve on alle 100 mg päivässä. Näitä ovat

ruoasta ei pysty saamaan riittävästi ra vinteita ja ne liittyvät erityisesti tiettyi hin ikävaiheisiin ja elämäntilanteisiin: erityishuomiota vaativat esimerkiksi lapset, nuoret ja ikääntyneet. Lisäk si ravintoaineiden imeytymisessä on yksilöllisiä eroja. Vitamiinien tarvetta lisäävät myös allergioiden aiheutta mat ravintorajoitteet, tupakointi, tietyt pitkäaikaissairaudet kuten keliakia ja diabetes sekä runsas alkoholin käyttö. Talvella vitamiinivalmisteiden tarve on selvästi suurempi kuin kesällä, koska silloin jää usein vähemmälle marjojen ja kasvisten syönti. Erityisasemassa on D-vitamiini, jota ei muodostu tal vella ihollamme lainkaan, joten sen riittävästä saannista on kaikkien muis tettava huolehtia ympäri vuoden. D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suosi tellaan, jos päivässä ei juo yli puolta litraa D-vitaminoitua maitoa. Jatkuvas sa käytössä 100 mikrogramman päivä annos on maailmanlaajuisesti todettu aikuisen turvallisen D-vitamiiniannok sen ylärajaksi.

Vitamiinit ja kivennäisaineet toimivat kaikki yhteistyössä ja tarvitsevat toi siaan. Lisäksi rasvaliukoiset vitamiinit tarvitsevat ravinnosta saatavia välttä mättömiä omega-3- ja omega-6-ras vahappoja imeytyäkseen. Mikäli nautit erilaisia vitamiinivalmisteita, katso, et tei erityisesti rasvaliukoisten vitamii nien kokonaismäärä nouse liian kor

Tietyt

Ravitsemukseen tarvitsee kiinnittää eri tyistä huomiota raskaus- ja imetysaikana ja miellään jo suunniteltaessa perheen perustamista, sillä B-vitamiineihin kuuluva foolihappo vähentää raskauden aikaisia komplikaatioita ja lapsen huulihalkioriskiä. Lisäksi kalsiumin, raudan ja D-vitamiinin suositusten mukainen saanti on erityisen tärkeää raskaana olevalle naiselle. Myös erilaiset stressitekijät lisäävät vitamiinien ja kivennäisaineiden kulutusta. Esimerkiksi flunssan aikana sinkin kulutus kasvaa. Ak tiiviurheilijoilla on vitamiinien ja kivennäisai neiden tarve hieman normaalia suurempi.

Kestävyysurheilijoille tärkeimpiä vitamii neja ovat C-, D- ja E-vitamiinit sekä B-ryh män vitamiinit. Natrium, kalsium, kalium ja magnesium vaikuttavat lihasten ja hermos ton ärtyvyyteen ja siten lihassupistukseen. Rauta on punasolujen hemoglobiinin osa ja siksi urheilun kannalta merkittävä hivenai ne. Tiukkaa kasviruokavaliota noudattavien tulee ottaa purkista B12-vitamiinia, sillä sitä saa käytännössä vain eläinkunnan tuotteis ta: lihasta, maidosta ja kalasta.

Kun on aihetta juhlaan

Juhlakeskus Mancester kattava pitopalvelu Tampereella

juhlatilassa eri puolilla Tamperetta.

–Järjestämme kaiken, mitä asiakkaat tarvitsevat juhlaansa, niin maistuvan ruuan kuin palvelevan henki lökunnankin, Arola sanoo.

Yrityksen tarina alkoi Arolan osalta Kalevan puistotieltä vuonna 2002

– Tein alussa paljon töitä yksin ja sisareni kanssa. Minulla oli myös satunnaisesti keikkatyöläisiä, Arola kertoo.

Pienestä alusta on kuljettu pitkä matka tähän päivään. Nyt Juhlakeskus Mancester on 13 henkeä työllistävä perheyritys, jossa työskentelee myös Arolan tyttäret Laura, Veera ja Siiri. Tuulan ohella Laura ja Vee rakin ovat kouluttautuneet kokeiksi, joten yrityksestä löytyy ruuanvalmistuksen osaamista laajasti omasta takaa.

Käsityötä alusta loppuun – Kaikki tuotteemme valmistetaan käsityönä. Meidät tunnetaankin erityisesti herkullisista voileipäkakuista. Ilman Tuulan kalavoileipäkakkua ei synny kuulemma kunnon juhlaa, Tuula naurahtaa iloisesti.

Juhlakeskus Mancesterin luotettavuudesta ker too erityisesti myös se, että monet yrityksen asiakkaat ovat pysyneet uskollisina yritykselle vuodesta toiseen.

– Olemme järjestäneet saman perheen jäsenille useita eri juhlia, Arola sanoo. – Juuri kun olemme järjes täneet perheen lapsen rippijuhlat edessä onkin jo yliop pilasjuhlat muutaman vuoden päästä, Arola kertoo.

viihtyisää, modernia ja valoisaa juhlatilaa, jotka ovat enintään 80 hengelle tarkoitettuja.

Jokaisen juhlatilan koristelussa kuuntelemme aina asiakkaiden toiveita.

Juhlatarjoilut joka makuun

Juhlakeskus Mancester tarjoaa ammattitaitoista cate ring- ja juhlapalvelua. Olemme koonneet viisi valmista menua, joista voit valita mieleisesi. Ruuat tarjoillaan noutopöydästä joko asiakkaan valitsemassa paikassa tai juhlakeskus Mancesterin tiloissa Tampereella. Voim me myös miettiä yhdessä sopivaa juhlatarjoilua asiak kaan toiveita kuunnellen, Arola lupaa.

Tulevaisuuden näkymät

Tuula Arola lupaa, että hänet näkee vielä useita vuosia työn ääressä, mistä hän todella pitää.

– Tulevaisuutta on jo mietitty, Arola vihjaa. – Tyttäreni on luvannut jatkaa jalan jälkiäni. Siitä olenkin erittäin iloinen

JUHLAPALVELU MANCESTER

Kattava pitopalvelu Tampereella

Maukkaat ruuat ja leivonnaiset käsityönä

Juhlatilat ja pitopalvelu samasta paikasta

Yritys tarjoaa omistaja Tuula Arolan johdolla jo yli 30 vuoden kokemuksella pitopalvelua kuudessa eri

Suurin osa Juhlakeskus Mancesterin järjestämis tä juhlista on muistotilaisuuksia, mutta yritys huolehtii ammattitaidolla kaikenlaisista perhejuhlista, kuten rip pijuhlista, häistä, ylioppilasjuhlista ja syntymäpäivistä.

Juhlakeskus Mancesterin käytössä on kuusi

Valmiit tai räätälöidyt juhlamenut Kokouspalvelut

Tila vuokrataan vain pitopalvelun kanssa

Juhlatilat Lilla Mancester 24:lle, Mancester Järvensivu 50:lle, Juhlakeskus Mancester 70:lle, Willa Mancester 80:lle ja Mancester Lamminpää 40:lle henkilölle. Uusin juhlatila LILLA 2, maksimissaan 40:lle henkilölle.

Elämässä tulee vastaan hetkiä, jolloin on juhlan aika. Silloin luotettava pitopalveluyritys on kultaakin kalliim pi apu. Tamperelainen Juhlakeskus Mancester on juuri sellainen.

Tuula Arola etsii Juhlakeskus Mancesteriin parhaillaan työnteki jöitä, joten pätevien henkilöiden kannattaakin tarttua tilaisuu teen ja lähestyä Arolaa.

Kaukajärveltä löytyy turvapaikka väkivallan uhreille

Suvi Roselli

Lähisuhdeväkivalta on valitettavasti todellisuutta monen kohdalla. Tutki musten mukaan sitä kokee kolmas osa naisista jossain elämänvaiheessa. Onneksi Suomeen on kuitenkin pe rustettu 29 turvakotia, joihin lähisuh deväkivaltaa tai sen uhkaa kokevat voivat paeta.

Turvakoteja on Pirkanmaalla tällä hetkellä kaksi. Ne molemmat sijait sevat Tampereella, toinen Hämeen kadulla ja toinen Kaukajärvellä. Näis tä Kaukajärven turvakoti on uudem pi, sillä se otettiin käyttöön tämän vuoden huhtikuussa, pääsiäisenä. Tampereen turvakodeissa on perhe paikkoja yhteensä 27, joista 18 on Kaukajärvellä. Palvelu on asiakkaille maksuton.

Kaukajärven turvakoti perustettiin suuren kysynnän vuoksi.

– Meillä on ollut se tilanne use amman vuoden ajan, että turvako tipaikat ovat olleet täynnä ja olem me joutuneet ohjaamaan asiakkai ta muualle, enimmäkseen Hä meenlinnaan ja Poriin, sillä ne ovat lähimmät turvakodit, Kaukajärven turvakodin osasto Annan vastaava sosiaalityöntekijä Elina Liikanen sanoo.

Toiminta on lähtenyt Kaukajärvel lä käyntiin erinomaisesti.

– Asiakkaat ovat ohjautuneet tän ne niin hyvin, että täällä on ollut ke

sän jälkeen taas täyttä.

Kaukajärven turvakodin asiak kaina on niin yksittäisiä ihmisiä kuin perheitäkin. Heidän kokeman sa väkivalta on hyvin monitahoista.

– Aina se ei ole fyysistä. Väkivalta voi olla myös muun muassa henkis tä, taloudellista tai digitaalista. Digi taalinen väkivalta ilmenee siten, että joku voi esimerkiksi kaapata tai kont rolloida toisen pankkitilejä tai some tilejä tai käyttää paikannusohjelmia tai -laitteita.

Lapset voivat kokea syyllisyyttä

Kun asiakkaat tulevat turvakotiin, ensimmäinen asia mikä varmiste taan, on se ettei asiakkaalla ole pu helimessa sijaintitiedot päällä. Al kukeskustelun jälkeen hänestä pi detään huolta niin, että hän voi rauhoittua.

”

Heidän ko kemansa väkivalta on hyvin monitahois ta – aina se ei ole fyysistä. Väkivalta voi olla myös henkistä, taloudellista tai digi taalista”.

– Pyrimme ennen kaikkea va kauttamaan asiakkaan arjen. Tääl lä hän saa levätä ja syödä rauhassa ja keskustella tilanteestaan. Meillä on täällä myös rentouttava Neuro sonic tuoli, joka tuottaa erittäin matalataajuista värähtelyä ja vai kuttaa siten tasapainottavasti suo raan autonomiseen hermostoon. Saunankin voi laittaa lämpiämään milloin vain.

Suuri osa asiakkaista kokee syylli syyttä ja häpeää tilanteestaan. Lap set voivat kokea, että jos he olisivat olleet kiltimpiä, niin mitään pahaa ei olisi tapahtunut. Myös aikuiset tun tevat samoja tunteita.

– Lapsille on tärkeä kertoa, että aikuiset saavat apua ja että tilanne on aikuisen vastuulla. On tärkeää myös sanoittaa lapselle, että mikä on normaalia riitelyä ja mikä väki valtaa. Jos lapsi kiukuttelee täällä, olemme iloisia siitä, koska se ker too, että hänestä on turvallista kiu kutella täällä.

Uhkaavat henkilöt pidetään loitol la

Turvakotiin hakeudutaan monia eri reittejä.

– Osa soittaa tänne etukäteen tai tu lee suoraan ovelle. Meidät saa kriisi puhelimesta kiinni ympäri vuorokau den. Jotkut soittavat Nollalinjan val takunnalliseen puhelinpalveluun ja heidät ohjataan sieltä tänne. Asiakas voidaan ohjata turvakotiin myös so siaalihuollosta, terveydenhuollosta tai poliisien taholta.

Liikasen mukaan kynnys lähteä turvakotiin on usein turhan korkea. Hän haluaakin madaltaa sitä puhu malla asiasta avoimesti. Hän myös kannustaa ihmisiä ottamaan tuttava piirissä asian rohkeasti puheeksi, jos lähisuhdeväkivaltaa esiintyy tai jos siitä on pelkoa.

– Tänne voi aina soittaa, jos itses

tä tai tuttavasta herää huoli, Liikanen sanoo.

Asiakkaat asuvat turvakodissa kes kimäärin 18 vuorokautta, mutta aika voi vaihdella yhdestä 60 vuorokau teen tai jopa pidempään. Aika räätä löidään aina asiakkaan kanssa yhdes sä. Asiaan vaikuttaa millainen uhka tilanne on kyseessä.

– Asiakkaalla voi olla paljon järjes teltäviä asioita. Se pidentää aikaa.

Turvakodissa asuminen on nimen sä mukaisesti turvallista ja rauhallis

ta. Uhkaavat ihmiset tietävät tavalli sesti, ettei turvakotiin pääse noin vain, eivätkä siksi edes yritä seurata perässä. Aluetta valvotaan kameroin, ovet ovat lukossa ja rakennuksessa on hälytysjärjestelmä. Myös raken teet ovat sellaiset, ettei turvakotiin pääse sisälle.

– Vietämme täällä aika tavallista kodinomaista arkea. Ihmiset käyvät töissä täältä käsin. Välillä pidämme pitsailtoja ja kesäisin grillaamme ta kapihalla.

Kaukajärven turvakodin osasto Annan vastaava sosiaalityöntekijä Elina Liikanen huolehtii osaltaan siitä, että asiakkaat tuntevat olonsa turval liseksi turvakodissa. Kuva: Suvi Roselli

Turvakodista löytyvät kodinomaiset tilat yhteiskäyttöön. Kuva: Suvi Roselli

Kaukajärvelle voi tulla lähivuosina luonnonsuojelualue

Suvi Roselli

Tampereen ja Kangasalan kaupunki en rajalle Kaukajärven ja Pitkäjärven eteläosiin saatetaan muodostaa lähi vuosina luonnonsuojelualue. Asiaa koskeva valtuustoaloite jätettiin asunto- ja kiinteistölautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 20. syyskuuta. Aloitteen takana ovat Tampereen ja Kangasalan kaupunki en vihreät valtuustoryhmät.

Aloitteen tekijöiden tavoitteena on muodostaa yhtenäinen luonnon suojelualue järvien ja niiden rantojen ja rantametsien luontoarvojen suo jelemiseksi ja säilyttämiseksi tulevil lekin sukupolville. Luonnonsuojelu alue alkaisi Haiharan kartanopuistos ta, kattaisi Hikivuorenpuiston, Levon mäen rantalehdot, Kuuselantien ja Pitkäjärven jyrkät kuusikkorinteet ja ulottuisi aina Kisapirtin vanhoihin metsiin saakka.

– Alueella on luontoarvoja laajalla skaalalla. Siellä on esimerkiksi rehe viä noro- ja puroympäristöjä sekä kauttaaltaan lehtoa, joka on harvinai nen luontotyyppi meidän oloissa, ha vumetsäalueella kun asutaan. Siellä on myös harvinaisia kääpä- ja sam mallajeja sekä liito-oravia, Tampe reen kaupungin ympäristösuunnitte lija Eeva Punju kertoo.

Aloitteen tekijät katsoivat, että

alue palvelisi samalla molempien kaupunkien asukkaita helposti ja eko logisesti saavutettavissa olevana lä hiluontokohteena. Se toimiikin jo nyt alueen asukkaiden jokapäiväisenä virkistysalueena.

Lisäksi se muodostaa aloitteen te kijöiden mukaan tärkeän seudullisen viheryhteyden ja palvelee alueen luonnon monimuotoisuuden ja saa vutettavuuden vuoksi retkeilijöitä to dellisena luonnon kompaktina oppi materiaalina.

Päätöstä ei ole vielä tehty

Tampereen vihreä valtuustoryhmä toivoo aloitteessaan, että Tampereen ja Kangasalan kaupungit tekevät yh teisen selvityksen siitä, millainen luonnonsuojelualue kyseiselle alu eelle voidaan muodostaa. Selvityk sessä kartoitettaisiin alueen luonto arvot, niiden uhkatekijät, luonnonar vojen turvaamisen keinot sekä tavat yhteensovittaa alueen täydennysra kentaminen ja ekologinen kestävyys.

Aloitteen tekijät esittävät myös, että alueelle tehdään suunnitelma, joka sisältää virkistyskäytön ohjaa mista sekä luontopolkujen ja tauko paikkojen kehittämistä.

Koska alueella on kuntien lisäksi useita maanomistajia ja joitakin oma kotitontteja ja vapaa-asuntoja, luon

nonsuojelualue tulisi perustaa siten, että nykyisten asukkaiden ja mökki läisten oikeudet turvataan.

Valtuustoaloitteeseen on laadit tu vastaus Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä yh teistyössä yleiskaavoituksen ja kiinteistötoimen kanssa. Aloitteen vastauksesta on myös keskusteltu

Kangasalan kaupungin viranhalti joiden kanssa, ja vastausten johto päätökset valtuustoille ovat sa mankaltaiset.

– Tässä vaiheessa kuitenkin vasta esitetään, että asiaa ryhdytään sel vittämään. Päätöstä alueen muutta misesta luonnonsuojelualueeksi ei ole vielä tehty. Menee varmasti

enemmän kuin vuosi siihen, että luonnonsuojelualue perustetaan, jos se ylipäätään perustetaan, Punju ko rostaa.

– Tampereen puolella alue on jo osoitettu kaavassa viheralueeksi, jo ten sinne ei tule asutusta ja se säi lyy vähintäänkin viheralueena, hän lisää.

Fillerina® 12HA on uusi ja parannettu täyteainehoito, joka sisältää 12 hyaluronihappoa, kolmea kollageenia ja kahta elastiinia. Hyaluronihappojen suuri pitoisuus, pienempi molekyylikoko ja -paino, joka imeytyy syvälle ihoon ja antaa volyymia sisältäpäin.

Fillerina® auttaa madaltamaan iän mukanaan tuomia juonteita, ja antamaan lisää volyymiä huulille ja poskipäille.

Luonnonsuojelualue

Ylistyslaulu Kaukajärven luonnolle

Lehtimäki

YKV, LKV

ASUNTO OY TAMPEREEN

Hymni

Isolammenkatu 15, 33710 Tampere

Hymni on huoleton A-energialuokan kotitalo, joka rakentuu pian keskelle Kaukajärveä, entisen seurakuntarakennuksen tontille. Hymnin 78 avaraa ja valoisaa kotia lämpiävät luotettavasti kaukolämmöllä, jo 44,5 m2 kodeissa on oma sauna ja alueen ympäristö on mitä vehrein. Hymnissä voit keskittyä olennaiseen; omannäköiseen elämään modernissa kodissa.

Hymnin ennakkomarkkinointi on juuri alkanut. Neljännes kodeista on varattu muutamassa päivässä, löydä ja varaa omasi:

714

pauliina.lehtimaki@pohjolarakennus.fi

Kaukajärvelle nousee Hymni

Suvi Roselli

Kaukajärvelle nousee uutta asutusta, kun Pohjola Rakennus Oy:n Hymni valmistuu entisen seurakuntaraken nuksen tontille Isolammenkadulle. Rakentaminen aloitetaan tämän het ken arvion mukaan alkuvuonna 2023 ja talon pitäisi olla muuttovalmis vuo den 2024 syksyllä.

Kahdeksankerroksiseen rakennuk seen tulee yhteensä 78 asuntoa, jois ta pienimmät ovat 29 neliön yksiöitä ja suurimmat 74 neliön kolmioita. Kaikissa yli 40 neliöisissä asunnoissa

– Monet rakentajat suosivat edel leen pieniä asuntoja, mutta Hymnis sä olemme panostaneet isoihin kak sioihin ja kolmioihin, sillä niitä on meiltä paljon kysytty ja vastaamme Hymnillä asiakkaiden tarpeisiin, Poh

jola Rakennus Oy:n myyntipäällikkö Tiia Järvi sanoo.

Asuntojen markkinointi alkoi viime viikolla ja niitä varattiin muutamassa päivässä 18 kappaletta. Eniten herät tivät kiinnostusta juuri kolmiot.

Asuntojen pohjaratkaisut on suun niteltu tarkasti.

– Haluamme rakentaa asiakkail lemme mahdollisimman toimivapoh jaisia ja arjessa toimivia asuntoja. Tä mä tarkoittaa sitä, että minimoimme hukkatilan ja pyrimme suunnittele maan asuntoon mahdollisimman pal jon säilytystilaa ja avaruutta elämi seen. Turhaa tilaa ei asunnoista löy dy. Suurimmassa osassa asuntoja on myös tilavat lasitetut parvekkeet. Suunnittelumme lähtökohtana on, että hymni tuo asukkaiden arkeen helppoutta ja laatua, tunteen, että kodissa on hyvä olla.

– Talon ympärillä on matalaa asutus ta, joten siellä on myös neljännestä ker roksesta ylöspäin hienot näköalat.

Harvinainen luokitus

Kyseessä on A-energialuokan talo, jos sa on lämmitysmuotona kaukolämpö.

– Olemme ottaneet suunnittelurat kaisuissa ja otamme rakentamisessa huomioon energia-asiat tarkasti siten, että lämpöhukkaa syntyy mahdolli simman vähän. A-luokka on harvinai sen hyvä luokitus kiinteistölle.

Hyvä energiatehokkuus tarkoittaa pitkässä juoksussa asukkaille säästöä, sillä lämmitys on yksi isoimmista ku lueristä, joka vaikuttaa yhtiövastik keeseen.

Myös Hymnin sijainti on erinomai nen.

– Kaikki palvelut, kuten kaupat, kir jastot, koulut, vapaa-aikatalo, ravintolat ja parturit ovat Hymniä lähellä, mutta rakennus on kuitenkin omassa rauhas saan, erillään vilkkaasti liikennöidystä Keskisenkadusta. Myös ulkoilumaastot ovat lähellä ja keskustaan pääsee kahta eri reittiä. Alueelta on lisäksi sujuvat jul kiset liikenneyhteydet keskustaan. Lää käriasemalle on 350 metriä ja uimaran nalle kilometri.

Hymnin kanssa samalle tontille ra kennetaan kiinteistö Oy Keskisenka dun pysäköinti, mistä Hymnin asuk kailla on mahdollisuus ostaa auto paikka. Kaikkiin näihin autopaikkoihin on mahdollisuus tilata sähköauton la tausasema. Pysäköintilaitokseen tu lee yhteensä 54 autopaikkaa.

Hymnin julkisivu. Kuva: Pohjola Rakennus Oy

Hymnin asunnoista tulee tilavia ja valoisia. Kuva: Pohjola Rakennus Oy

Omainen kantaa vastuuta psyykkisesti sairastuneesta

HerSa Omainen kannattelee mielen terveyden häiriöön sairastuneen ar kea ja terveydenhoitoa yhä useam min kriisiytyneiden mielenterveys palvelujen vuoksi. Omaisen antama tuki voi olla jatkuvaa päivittäisistä ar jen asioista selviytymistä, puhumat takaan jatkuvasta varuillaan olosta sairastuneen voinnin muutosten vuoksi. Omainen toimii usein myös hoidon ja palvelujen pyytäjänä ja vaatijana, jos vain jaksaa. Omaisen apu on psyykkisesti sairastuneelle välttämätöntä.

Mielenterveysomainen kuvaa ti lannetta näin: Mielenterveyskuntou tujan lähiomaiset uupuvat lähes poik keuksetta. Vähäiset voimavarat käyte tään arjen koossa pitämiseen ja joten kin mennään selviämismoodilla.

Erityisen haasteen mielenterveys kuntoutujan hoitoon tuo fyysiset oi reet ja sairaudet. Omaisella voi olla vaikea rooli psyykkisesti sairastuneen läheisen ja terveydenhuollon välissä – toisaalta tukea ja vaatia tutkimuk siin pääsyä fyysisten oireiden vuoksi läheisen puolesta ja rinnalla, mutta toisaalta tasapainoilla lääketieteen asiantuntijoiden arvioiden kanssa.

Mielenterveysomainen tiivistää ko kemustensa perusteella asiaa seuraa vasti: Kun mielenterveyskuntoutujalla on huonompi vaihe terveytensä kans sa, niin me omaiset kuin hoitohenki

lökunta katsomme aina tilannetta mielenterveyden lasien lävitse ja epäi lemme heti kaiken taustalla olevan jo kin mielen hämminki. Jos läheinen oi reilee pään- tai vatsakivulla, se on psyykkistä. Jos mielenterveyskuntou tuja menee lääkäriin, kirjaukset aloi tetaan aina tyyliin: “27 –vuotias syväs ti masentunut mies tulee lääkäriin, koska mursi polvensa iltalenkillä.” Tutkimusten mukaan vakavia mie lenterveyshäiriöitä sairastavien fyy sisten sairauksien hoito toimii heikos ti. Keskeinen syy hoidon laatuongel miin on pirstaleinen palvelujärjestel mä. Psykiatrialle tarvitaan osaamista fyysisten terveysongelmien tunnista miseen, tutkimiseen ja hoitoon sekä resursseja tämän toteutumiseksi.

Niin ikään perusterveydenhuollos sa ja muilla erikoisaloilla tarvitaan osaamista ja aikaa näiden potilaiden tarpeiden huomioimiseen. Varsinkin vakavat mielenterveyden häiriöt voi vat aiheuttaa vaikeuksia kuvata oirei ta tai epäluuloisuutta hoitoa kohtaan ja kognitiivisen toimintakyvyn muu toksia. Psykiatrian ja fyysisten saira uksien hoidon yhteistyö on olennais ta. (Suvisaari J ym. 42/2019, THL.)

– Vakavasta mielenterveyshäiriös tä kärsivällä on oikeus terveelliseen ja aktiiviseen elämään ja samaan fyy siseen terveyteen ja terveydenhoi toon kuin muillakin, mutta tämän pe

riaatteen toteutumiseen on vielä pit kä matka, sanoo THL:n tutkimuspro fessori Jaana Suvisaari

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry järjestää Ilonan päivän se minaarin 10.lokakuuta klo 12.30–15.30, paikkana on G Livelab Tampe re (Puutarhakatu 1). Tapahtuma on maksuton ja sisältää klo 12.30 alka van kahvituksen. Tapahtumasta to teutetaan myös striimi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: finfamipirkanmaa. fi/koulutukset-ja-luennot.

Seminaari järjestetään tilaisuudes sa puheenvuoron pitävän omaisen tyttären muistoksi. Omaisen tarina kertoo siitä, kun oireita ei otettu ajoissa vakavasti. Lisäksi kuullaan Suomen potilasasiamiehet ry:n, joh tavan potilasasiamies Hanna Sykön esitys potilaan yhdenvertaisuudesta ja paneelikeskustelussa pohditaan, miten asiat voisi hoitaa jatkossa pa remmin.

Omainen kertoo tarinansa usean psyykkisesti oireilevan lapsen äitinä ja niistä harhakuvitelmista, joita hän itse rakensi hoitohenkilökunnan ja omien tulkintojensa kautta. Hän ker too, että skitsoaffektiivinen ihminen voi samaan aikaan potea murtunutta lonkkaa. Kipu ja kävelyarkuus ei ollut kaan psyykkistä. Hän kertoo myös migreenistä ja sekavuudesta, joiden taustalta löytyi lopulta hänen tyttä

rensä kuolemaan johtanut sairaus.

Seminaarissa keskustellaan, miten oppisimme näkemään psyyken diag noosien taakse ja hyväksymään ihmi sen psykofyysisenä kokonaisuutena, joka voi sairastua niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Toivomme kaikkia kiinnostuneita mukaan pohtimaan tätä aihetta ja miettimään ratkaisu keinoja tai uudenlaista ajattelutapaa,

jolla psyykkisesti sairastuneiden fyy sisiä oireita alettaisiin ottamaan va kavammin todesta.

Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry

Riitta Silen, omaiskokemusasiantuntija Teija Eskola, kehittämispäällikkö www.finfamipirkanmaa.fi

Vakavasta mielenterveyshäiriöstä kärsivällä on oikeus samaan fyysi seen terveyteen ja terveydenhoitoon kuin muillakin. Kuvituskuva.

Ratikkavarikolla riitti vilskettä

Suvi Roselli

Tampereella vietettiin viikonloppuna kaupungin 243-vuotispäivää. Asiaa juhlistettiin lukuisin eri tapahtumin. Yleisö pääsi tutustumaan maksutta muun muassa näyttelyihin, museoi hin ja rakennuksiin. Sille avautui myös ainutlaatuinen tilaisuus tutus tua Hervannan Ruskossa sijaitsevaan ratikkavarikkoon, missä yleisölle esi teltiin videoesitysten avulla ratikoi den säilytys- ja huoltohallien toimin taa. Paikalla oli myös Tampereen Ra tikka -perheen työntekijöitä kerto massa varikosta, ratikasta ja sen kun nossapidosta sekä ratikan liikennöin nistä.

Väkeä olikin sankoin joukoin liiken teessä. Miesväen keskuudessa herät ti eniten kiinnostusta esillä ollut rati kan teli, jossa on ratikan moottorit, jarrut, jousitus ja iskunvaimennus.

Perheiden ykkösjuttu oli puoles taan toimintapiste, jossa sai lyödä it selleen ratikkakolikon. Sinne oli pitkä jono kaiken aikaa. Tapahtumassa jaettiin yleisölle myös ratikan kuvalla varustettuja heijastimia.

Ylivoimaisesti paras

Hervantalaiset Stefan ja Sonja Plomp tulivat ratikkavarikolle viettä

mään mukavaa päivää kummiper heen kanssa.

– Minua kiinnostaa ammattimie lessä ratikat, se millaisia kiskojen huoltokoneita ja laitteita täältä löy tyy, Stefan sanoo.

– Tulimme myös katsomaan, että löytyykö täältä kolmevuotiaalle kum mitytölle jotain mielenkiintoista näh tävää, Sonja lisää.

Ratikka on heille kulkuvälineenä varsin tuttu.

– Asumme aivan ratikkapysäkin vieressä. Ratikka on ylivoimaisesti pa ras joukkoliikenneväline meille, mut ta kuljemme pääasiassa pyörillä. Ra tikka on kakkosvaihtoehto, Stefan sa noo.

Järvensivulla asuvat Jenni, Benny ja viisivuotias Liam Hasani tulivat tu tustumaan ratikkavarikkoon, koska ratikat kiinnostavat erityisesti Liamia.

– Tulimme tänne hyvin avoimin mielin katsomaan, mitä täältä löytyy. Menemme pikku miehen ehdoilla, Jenni sanoo.

Myös Hasaneille ratikka on arki nen kulkuväline.

– Käytän ratikkaa melkein viikoit tain. Sillä pääsee nopeasti keskustaan ja välttää pysäköintimaksut. Jos pitää valita, niin valitsen mieluummin rati kan kuin bussin, jos se on vaihtoehto. Ratikalla on mukava matkustaa ja se

on siisti, Jenni sanoo.

Kiinnostavaa tietoa

Hervantalainen Mariliis Saar tuli ra tikkavarikolle perheensä kanssa.

– Vanhempani ovat käymässä Suo messa ja oli kiva näyttää heille tällai nen paikka. Myös lapsilla on kivaa täällä.

Jonna Seppälä edusti ratikkavari kolla henkilökuntaa ja oli vastaamas sa ihmisten kysymyksiin. Hän on Sko dan palveluinsinööri. Tyypillisimmät kävijöiden hänelle esittämät kysy mykset koskivat sorvia, koska hän sei soi sorvin lähellä. Ihmiset halusivat tietää, mikä se on ja mitä sillä teh dään.

– Ratikan pyörät kuluvat ajossa ja niitä joudutaan sorvaamaan, jotta niiden profiili säilyy mahdollisim man hyvänä. Sen ansiosta ratikka kulkee tasaisemmin. Pyöriin voi tul la myös tasoja äkkipysähdyksen seu rauksena. Ne pitää sorvata pois. Pyörää voi sorvata enintään kuusi senttimetriä ennen kuin se pitää vaihtaa kokonaan.

Esittelyvideot välittivät paljon kiin nostavaa tietoa kävijöille. Säilytyshal lin videoesityksessä esimerkiksi sel visi, että halli on 200 metriä pitkä ja sinne mahtuu jopa 26 ratikkaa. Siellä

Hervannan kirjastossa kokoontuu Novellikoukku

Suvi Roselli

Hervannan kirjastossa Ulla-Maija Vanha-aho lukee rauhallisella ta saisella äänellä teosta Muusan mestarit, johon on koottu Hervan nan kirjoituskilpailun voittajien tekstejä. Vieressä Pirjo Aarnio ja Maija Matt kuuntelevat ja tekevät samalla käsitöitä.

Meneillään on Novellikoukku -ni minen tapahtuma, joka järjestetään Hervannan kirjastossa jokaisen kuu kauden ensimmäisenä torstaina klo 17.30. Siinä yhdistyvät novellit ja kä sitöiden tekeminen.

Tapahtumaa on järjestetty Her vannan kirjastossa jo kolmen vuoden ajan. Idea siihen tuli kirjaston asiak kaalta.

– Novellikoukku -tapahtuma on tuttu monista kirjastoista. Erään ker ran Hervannan kirjaston asiakas veti minua hihasta ja sanoi, että eiköhän täälläkin voisi järjestää sellaista. Niin

pä minä lupauduin vetämään sitä, Vanha-aho sanoo.

Hän on Hervannan kirjaston enti nen työntekijä ja järjestää Novelli koukkua yhdessä kirjaston pitkäaikai sen asiakkaan Pirjo Aarnion kanssa.

Luettavat novellit vaihtelevat lai dasta laitaan.

– Välillä luemme klassikkoja ja vä lillä ihan moderneja tekstejä, Aarnio sanoo.

– Mielestäni on tärkeä valita sel laisia tekstejä, jotka ovat itsestä ki voja. Silloin niitä on mukava lukea. Sillä ei ole väliä onko teksti koti maista vai ulkomaista, Vanha-aho lisää.

Novellikoukussa myös pohditaan luettuja tekstejä yhdessä.

Voi tulla ilmankin käsityötä

Vanha-aho ja Aarnio haluavat koros taa, että käsityön mukana tuominen ei ole mitenkään pakollista. Novelli

koukkuun voi tulla myös ihan vain kuuntelemaan lukemista.

– Yhdellä kerralla yksi läsnäoli joista kuunteli ja väritti samalla ai kuisten värityskirjaa, Vanha-aho sanoo.

Hän ja Aarnio toivovat, että ihmi set löytävät Novellikoukku -tapahtu man ja tulevat siihen mukaan joko kä sityön kanssa tai ilman.

Novellikoukku on Paikalliskulttuu rin edistäjät PAKU ry:n järjestämä ta pahtuma.

Viime kerralla järjestetyssä syksyn ensimmäisessä Novellikoukussa osal listujia oli tasan yksi, Maija Matt. Hän on kova tekemään käsitöitä myös muuna aikana.

– En oikein osaa istua tekemättä mitään, Matt kertoo.

Hän kuvailee itseään myös kirjas ton suurkuluttajaksi.

– Luen yleensä enimmäkseen ro maaneja englannin kielellä. Se on kuin toinen kotikieleni. Luen esi

on aina vähintään yksi vararatikka paikalla, jos ratikkaa täytyy vaihtaa.

Säilytyshallissa säilytetään myös huoltokonetta, jonka avulla nurmik ko kastellaan ja leikataan radan nur miosuuksilta kesäisin.

Päivittäishuoltohallissa kerrottiin ratikan päivittäisestä siivouksesta. Jo kainen ratikka siivotaan perusteelli

sesti joka päivä ja pestään ulkopuo lelta.

Mainosteippaukset tehdään kor jaamohallissa. Siellä tehdään myös suuret korjaukset ja aikaa vievät huollot. Siellä on siltanosturi, jota käytetään raskaiden tavaroiden siir tämiseen sekä pukkinosturit, joilla ra tikka saadaan ilmaan.

Jenni, Benny ja Liam Hasani kävivät tutustumassa ratikkavarikkoon. Kuva: Suvi Roselli

merkiksi kaikki Robertsit ja Jeffery Deaverit. Tykkään lukea erityisesti romantiikkaa ja jännityskirjallisuut ta.

Maija Matt (vas.) kävi Novellikoukussa. Novellikoukkua vetävät UllaMaija Vanha-aho (kesk.) sekä Pirjo Aarnio. Kuva: Suvi Roselli

Mitä, missä, milloin?

Mitä, missä, milloin? -palstalle otetaan julkaisuviikon maanan taihin klo 14 asti jakelualueen yh distysten tapahtumia. Palstalla julkaistaan ainoastaan rekisteröi tyneiden yhdistysten ilmaista pahtumia. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 500 merkkiä. Hervannan Sanomat pi dättää oikeuden editoida ilmoi tuksia.

Hervannan AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 15-17 kirkon kul mahuoneessa.

Hervannan Eläkkeensaajat ry: To 6.10 klo 9.30 Boccia/Vapari Iso ba lettis. Pe 7.10. klo 10 Pysy Parem min Pystyssä -teemapäivä/Vapari, yläaula. Maksuton yleisötilaisuus. Ma 10.10. klo 13 Kuntosali/Vapari. Ma 10.10. klo 17 SiniSirkuttajat/ Lindforsink. 23A. Ti 11.10. klo 11 Keppijumppa/Vapari Sali 132. Ti 11.10. klo 12 Sukkamummot/Nais tari. Ke 12.10. klo 10 Luonto-käve lyretkeily/lähtö Vaparilta. Sokko matka pe 21.10. klo 9. Ilm. 7.10. menn. 050 3793723/Anneli. 3-pii

rin Etkot pikkujoulut ti 18.10. klo 11, Viihdekeskus Wanha Kanala/ Loimaa. Ilm. 7.10. menn. 040 7395255/Aila. Lisätiedot hervanta. elakkeensaajat.fi.

Hervannan Karjala-seura ry: Juu rihoitoa iloisessa seurassa - tule rohkeasti mukaan. Kerhot kokoon tuvat Venlantuvalla (Teekkarinkatu 5), jos ei ole muuta mainittu. Kirjal lisuuspiiri Kirjawaiset ke 5.10. klo 15.30. Teemana on Inkerinmaahistoriaa, kulttuuria ja kirjallisuut ta. Käsityökerho Kätevät Käet ke 5.10. (ja 19.10.) klo 17. Yhteinen pienryijy ja omat työt. Hengellinen piiri ti 11.10. klo 14 Hervannan kir kolla. Virikekerho Terhakat ke 12.10. (ja 19.10.) klo 15.30. Karja lainen iltapäiväkahvila. Askartelua, käsitöitä, pelejä, tarinoita. Kunnon Kulkuniekkojen luontokävelyt läh tevät Ahvenisjärven laiturilta klo 10 joka ma, ke ja pe. Varustus sään mukaan. Kerhomestari puh. 040 8339002. Seuraa myös värikkäitä kotisivujamme.

Hervannan Marttojen käsityö kerho kokoontuu perjantaisin klo

11-13 Hervannan kirkon takahuo neessa. Tervetuloa! Tiedustelut: An ne 0414526678.

Linja20-hanke: Linja20 tarjoaa tu kea ja toimintaa 18-29-vuotiaille kaakkoisen alueen nuorille aikuisil le. Kohtaamispaikka Viri-Annalan tu valla Takunvainionkatu 2 maanan taisin klo 11-14. Toiminta on vapaa ehtoista ja ilmaista. Tule kahville! Tsekkaa linja20.fi. Löydät meidät myös facesta ja instasta.

Seurakunta ja sotainvalidien vel jesliitto: Tervetuloa entiset ja uu det pelaajat hauskan ja leppoisan boccia pelin pariin maanantaina klo 9.30. Tarvitset vain sisäjalkineet ja hurttia huumoria. Maksuton. Sopii myös aviopareille. Annamme opas tuksen, kysy tai tule käymään. Koski: 040 517 1080.

Tampereen Hervantalaiset ry/ Venlantupa: Keskiviikko 5.10. klo 12-12.30 Yhteislaulua, Venlan Veike ät. Torstai 6.10. klo11-15 Kerhopäi vä, koko päivän käsityö-,värkkäri-, juttu-, lego- ja pelikerho. Klo 11 Tup perware -esittely, tervetuloa ja klo 13 liikuntakerho, ohjattua liikuntaa.

Perjantai 7.10. klo 12 Bingo. Maa nantai 10.10. klo 13 Kuntopiiri. Tiis tai 11.10. klo 12-14 Äijäkerho. Keski viikko 12.10. klo 12 ihana Trio AmA viihdyttää. TERVETULOA! Hierojan ja jalkahoitajan aikoja Anjalta p. 041 5184717.

YSTI ry / Verkko: Tarvitsetko apua tai haluatko auttaa? Maksu tonta vapaaehtoisapua hervanta laisille ikäihmisille ja vammaisille henkilöille sekä vertaistoimintaa omaishoitajille ja vapaaehtoisille. Kysy lisää 03 317 0826 tai piipah da toimistolla, Ruovedenkatu 20, ma-to 9-15, pe puhelimitse 9-14. Avoimet kahvilat tiistaisin Hervan nan nuorisokeskus Kupolissa (Lindforsinkatu 1) klo 11.30-13.30 ja keskiviikkoisin Hervannan yh teisökeskus L8:ssa (Lindforsinkatu 8) klo 12.30-14.30. Lisätietoa: www.yst.net/verkko.

Paikalliskulttuuriyhdistys PAKU

ry: NOVELLIKOUKKU Hervannan kirjastossa to 6.10 klo 17.3018.30. Tule kuuntelemaan novel leja ja tekemään käsitöitä muka vassa seurassa.

ETELÄINEN SRK

Kastetut

Avioliittoon kuulutetut

Kuolleet

Isännöitsijä on yhä useammin emännöitsijä

KANSALAISTAITO

Toisen ihmisen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen alkaa olla kato avaa kansanperinnettä. Tilalle on tul lut kaiken salliva uusliberalismi, jossa kaikenlainen tekeminen on hyväksyt tävää. Erityisesti liikenteessä tämä suuntaus toimii erittäin huonosti. Po liisin tehovalvonnassa juuri äskettäin kirjoitettiin noin 1000 virhemaksua eri ajoneuvoja kuljettaneille. 600 kul jettajaa puhui kännykkään ja 350 näppäili tekstiviestejä ajoneuvoa kul jettaessaan.

Auttaako sakko? Enpä tiedä, mut ta on se ainakin muistutus väärin toi mimisesta ja siitä, että muitakin ih misiä liikenteessä on olemassa.

Eräänä päivänä tässä meitä oli 6-7 henkilöä ylittämässä katua suojatiel lä Tampereella. Kauhukseni huoma

sin, että olin ainoa, joka jäi odotta maan vihreän valon syttymistä. Kun asiasta huomautin, sain käskyn kado ta mahdollisimman nopeasti paik kaan missä ei päivä paista eikä kuu kumota.

Mikä liikennesääntöjen noudatta misessa on niin vaikeata? Mielestäni liikennesäännöt ovat meidän hyväk semme ja turvaksemme, niinkuin kaikki muutkin lait ja asetukset. Aika naan radiossa kaikui päivittäin liiken nelaulu ’’Yhteispelillä se sujuu’’. Mis sähän tätä yhteispeliä nykyään pela taan?

Tapani Telenius, Tampere

HerSa Suomalaisista 2,7 miljoonaa asuu taloyhtiöissä ja taloyhtiöistä yli puolet on ammattimaisen isännöin nin hoidossa. Isännöintiala naisistuu parhaillaan vauhdilla. Jo 55 prosent tia kaikista isännöintialalla työsken televistä ammattilaisista on naisia ja isännöitsijöinä työskentelevissä osuus on kasvanut muutamassa vuo dessa kolmanneksesta 43 prosent tiin. Keskimääräinen isännöintialan ammattilainen onkin 50-vuotias nai nen.

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan alan monipuolistuminen on todella posi tiivista, mutta kasvavat osaamisvaa teet ja eläköityvä ammattikunta aset taa niin isännöintiyritykset kuin talo yhtiötkin pulmalliseen tilanteeseen – uusia osaajia ei virtaa alalle samaa vauhtia kuin konkareita eläköityy. – Keskipalkka isännöintialalla on

verraten hyvä. Tilastokeskuksen mu kaan vuonna 2020 kokoaikatyötä te kevien isännöintialan ammattilaisten keskiansio oli 3 832 euroa kuukau dessa, mikä on suomalaisten keskian siota korkeampi. Töitä riittää taatusti ja työ on mielenkiintoista, vaativaa ja vaihtelevaa, mutta osaamista pitää olla ja sitä pitää olla valmis koko ajan kehittämään, Isännöintiliiton toimi

tusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo. Taloyhtiömaailman digitalisoitu minen, korjausrakentamisbuumi, lai nansaantihaasteet ja energiatehok kuusvaateet tulevat entisestään li säämään osaavan isännöinnin kysyn tää. Myös lisääntyvä sääntely tuo li sää töitä. Ala onkin kasvussa ja töitä riittää myös tulevaisuudessa.

Ilmoituksen jättäminen

Olen savuton, liikunnallinen nainen. Etsin n. 70v, vapaata, pitkää miestä ystäväksi. Katso taan mihin se meidät johtaa. (1228574)

Mukava ja rehellinen, viisikymppinen nainen Tu rusta etsii ystävää tai vakavampaa suhdetta. Myös perinteiseen kirjeenvaihtoon riittää aika. (1228314)

Hei mies, 65-75v, oletko yksin? Syksy tuli, kiva olisi siitä ja vaikka loppuelämästä nauttia yh dessä. Otathan yht. hoikkaan, liikunnalliseen, ihan tavalliseen porilaisnaiseen. (1228300)

Etsin ystävää eläkkeellä olevasta miehestä. Jos olet maalta, se on vielä parempi. Muka va olisi löytää hyvä ystävä, yksin ei ole kenen kään hyvä olla. (1227989)

Raitis mies etsii sitä oikeaa, asun Salossa. 5057v naiset. Eläkeprosessi käynnissä. Olen 58v, 2 kissaa myös, jotka ulkoilevat. Ronskia huu moria löytyy. (1228572)

Lämminhenk. ja ihanan rehevän pehmeä, ai dosti ajatteleva ja tunteva, aikuinen nainen. Mahtavaa seuraasi kaipaa mies, vähän vas taavanlainen. (1228569)

Nainen, eronnut tai leski, olisikohan nyt oikea ai ka ottaa yhteyttä siistiin, raittiiseen, 61v mieheen Varsinais-Suomeen ja aloittaa tapailut? (1228564)

Kiva mies etsii tavallista naista yhdessäoloon. Syksy saa, minä en. En ryhdy kehumaan itseä ni, tulen toimeen kaikkien kanssa. Olen 70v. Vastaa. Haleja odotellen. (1228556)

1 Ilmoitukseen vastaaminen

SOITTAMALLA

TEKSTIVIESTILLÄ

3 Oma ilmoitus: vastaukset

INTERNETISSÄ

Julkaiseminen

Pirteä, huum.taj, sutjakka, parisuhdetta haluava nainen, 66v hakee ystävää samanoloisesta miehes tä. Pikkupaheet sallitaan. Asun Porissa. (1227932) Etsin seniorimiestä maaseudulta, joka tarvitsisi vaikka apulaisen maatalon/eläinten hoitoon. Olen tylsistynyt eläkkeelle jäänyt nainen ja kaipaan kovin tekemistä. En tupakoi, ei alkoa. (1227928)

Olen eläkkeellä nainen, 61/165/88, etsin täältä reilua herrasmiestä, elämänkumppania, ystä vää. Tykkään urheilusta ja lämmöstä. (1227743)

Olen 40v, koulutettu, savuton, naista arvostava, mutta myös joitain asioita vaativa. Jos etsit vakit. miesystävää/matkaseuraa ellei sinulla sitten ole jotain ehdotuksia mielessä, esim. aikuistenväl. toiminnasta, vastaa rohkeasti. (1228550)

Terve, 63v mies hakee rintavaa, tukevaa nais ta Pirkanmaalta. Laita viestiä. (1228576)

Sinua! Kurvikas, mukava nainen, haen loppuelä mään tositark. seuraa. T. Mies, +60v, kunnollinen ja kiltti, sydämellinen. Koko Suomi. (1228551)

Olen 69v mies, etsin tosinaista, ystävää. Olis ihan kiva tavatakin joskus. Haluan ihan tosiys tävän, en mitään yhden illan seikkailuja. Olen raitis, en polta enkä juo ja kaikki on ihan ok. Ympäri Suomen käy. (1228539)

Ystävällinen, kaikkien kanssa toimeentuleva, villi ja vapaa, 35v komistus haluaisi tutustua jonkun muka van ja ihanan, n. 25-45v naisen kanssa. (1228531)

Mies, 63v, Pirkanmaalta hakee tukevaa nais ta tositark. Valmis vaikka naimisiin, jos toinen haluu. (1228522)

Olen mies, 60/177/78, terve ja siisti. Haaveena karvainen, n. 70v, vastaava tai pienempikok. btm. (1228517)

Eteläinen Pirkanmaa, 40v btm hakee vanhem man top-miehen seuraa. (1228455)

2 Ilmoituksen jättäminen

SOITTAMALLA

TEKSTIVIESTILLÄ

Joel Viljami Huhtarinne

Hilla Eveliina Lahtinen Nooa Eemil Ristimäki

Juho Anselmi Huttunen

Marianne Tiia Johanna Haataja

Olavi

TOISEN

Syysmyrskyt tulevat ja puita voi kaatua – myös naapurin tontille

HerSa Syysmyrskyjen suurimmat tuhot ja omaisuusvahingot kotita louksille aiheutuvat rakennusten ja autojen päälle kaatuvista puista. Tästä huolimatta vain hieman yli puolet, yhteensä 56 prosenttia, omakotitalossa, paritalossa tai maatilalla asuvista suomalaisista on tarkistuttanut tontiltaan huo nokuntoiset puut ja huolehtinut niiden kaatamisesta mahdollisten myrskytuhojen välttämiseksi, ker too Pohjola Vakuutuksen kysely tutkimus.

Ennakointi tärkeää

Myrskyn aiheuttamien vahinkojen ennakointi on omakoti-, paritalo- ja mökkitontilla kiinteistön omistajan vastuulla.

– Kiinteistön omistajalla on velvol lisuus huolehtia vahinkojen ennalta ehkäisystä poistamalla lahot puut pi hapiiristä, Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvaus

palveluista vastaava johtaja Markus Uimonen sanoo.

Suuret huonokuntoiset puut voi vat saada aikaan huomattavaa omai suusvahinkoa, jos ne kaatuvat syys myräkässä. Myös naapurille voi koi tua omaisuusvahinkoa ja kustannuk sia, jos puut kaatuvat naapurin ton tille.

– Mikäli naapurin pihalle kaatu nut puu aiheuttaa vahinkoa tämän omaisuudelle, tulee naapurin en sisijaisesti ilmoittaa vahingosta omaan vakuutusyhtiöönsä. Korva us haetaan sen henkilön kotivakuu tuksesta, kenen omaisuudelle on aiheutunut vahinkoa, Uimonen kertoo.

– Ajoneuvo kannattaa siirtää myrskyltä suojaan autotalliin tai katoksen alle, mikäli sellainen ta losta löytyy. Myös asuntoajoneu vojen pystytetyt telttakatokset kannattaa purkaa. Kaikki ennakoin ti on ilman muuta kannattavaa, Ui monen summaa.

Valaise myös koirasi heijastimella

HerSa Lauantaina 1. lokakuuta vie tettiin kansallista heijastinpäivää. Vuosittain vietettävä heijastinpäivä muistuttaa heijastimen käytön tärke ydestä ja kannustaa käynnistämään heijastinkauden – viimeistään nyt. Myös omistajan vierellä kulkevalla koiralla on tärkeää olla heijastin tai huomiovalo käytössä.

Liikenneturvan mukaan lähivaloil la ajava autoilija havaitsee ilman hei jastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä. Heijastimella va rustautunut jalankulkija voi puoles taan näkyä jo 350 metrin etäisyydel tä. Pidempi etäisyys tarkoittaa autoi lijan kannalta huomattavasti pidem pää reagointiaikaa kohtaamistilan teessa.

Heijastimen käyttöä ei kannata unohtaa kaupungissa ulkoillessa kaan. Valaistuissa taajamissa auton kuljettajan voi olla vaikea havaita pi meän aikaan liikkuvia jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Myös tummakarvais ta koiraa voi olla erittäin vaikea ha vainnoida pimeässä.

Katu- ja mainosvalot sekä puiden ja pensaiden varjot hankaloittavat osaltaan havainnointia. Lisäksi muut olosuhteet, kuten sade, sumu ja huurtuneet ikkunat heikentävät kul jettajan näkymää.

Heijastin on helppo ja halpa tapa ennaltaehkäistä liikennetapaturmia, ja jopa pelastaa koiran henki. Pime

ästä erottuva koira auttaa myös omis tajaansa näkymään. Agrian tilastojen mukaan suurin osa lemmikkeihin kohdistuvista liikennetapaturmista tapahtuu tiheään asutetuilla alueilla, joissa tiet on valaistu.

Lemmikkitarvikeliikkeissä on tar jolla laaja valikoima erilaisia heijas tintuotteita kaikenlaisille lemmikeille. Paras näkyvyys saadaan yhdistämäl lä sekä heijastin että huomiovalo. Sil loin koira näkyy sekä pimeillä alueilla liikkuessa että ajovalolla valaistuna.

Heijastavia tuotteita valittaessa tu lee huomioida, että yhtenäistä hei jastavaa pintaa on mahdollisimman paljon ja että koira erottuu kaikista suunnista. Huomioliivi on usein tur vallisin vaihtoehto. Talutushihnaan kiinnitetty heijastin puolestaan aut taa erityisesti pyöräilijöitä huomioi maan hihnan.

Jos koiralla on paksu turkki, pienet heijastimet tai valot hukkuvat helpos ti turkin sisään. Silloin koiralle kan nattaa hankkia heijastinliivi ja kiinnit tää heijastin tai valo koiran talutus hihnaan.

Heijastimet eivät näy ikuisesti, vaan ne kuluvat käytössä. Varmista siis näkyykö vanha heijastin tarpeek si hyvin vai pitääkö se vaihtaa uuteen. Valaise heijastinta neljän metrin etäi syydeltä ja jos heijastin näkyy heikos ti, on aika hankkia uusi. Tarkista myös huomiovalojen paristot ja näkyvyys.

LEVEÄLESTISIÄ KENKIÄ!

Sukkot -juhla

Käyntiosoite: Insinöörinkatu 27 (katutaso), 33720 Tampere

Avoinna: ma-pe 9.00-17.00

Julkaisija: HerMedia Oy

Painopaikka: Sanoma Manu Oy

IHMEKENGÄT LEVEÄLESTI

TÄYDEN PALVELUN PESULA

PESULAX OY

Sivunvalmistus: HerMedia Oy

Ilmestymispäivä: keskiviikko

Painosmäärä:

Jakelu: Tampereen ykkösjakelu

PERUNKIRJAT

Mäkelä & Penttilä

Jakeluhuomautukset:

Ilmoitukset: hsilmo@hervannansanomat.fi

Toimitus: hs@hervannansanomat.fi

Yhdistykset: hsyhd@hervannansanomat.fi

Leikkaukset:

HERVANNAN

Jakelualue: Hervanta, Hallila, Hankkio, Finninmäki, Lukonmäki, Kaukajärvi, Annala, Haihara, Viiala, Turtola, Messukylä, Vuohenoja, Korkinmäki, Muotiala, Vuores

Mediatiedot tarkemmin www.hervannansanomat.fi

TIEDUSTELUT

Toimitusjohtaja, päätoimittaja, yrittäjä Johanna Nordlund p. 0400 422 805 johanna.nordlund@ hervannansanomat.fi

Toimittaja