












































Takana ovat Singles’ Day, Black Friday ja Cyber Monday, edessä vielä joulu. Kulutusjuhlaa toi sensa perään.
Joulu on ollut kulutusjuhla jo vuosikymme niä. Eikä siinä mitään, tarvitsemme kauppoja ja haluamme niiden menestyvän. Ihminen tykkää ostaa asioita. Uuden asian ostaminen antaa ihmiselle endorfiinija dopamiiniryöpyn – ostelusta tulee hyvä mieli. Kuluttami sen rajat tulevat kuitenkin vastaan joka vuosi aiemmin ja aiemmin. Kuluttajatuotteiden hinnat kipuavat kilpaa säh kön kanssa ja maailman tola on mikä on. Tällaisessa tilan teessa olisi hyvä muistaa ystävää halauksin ja jakamatto malla huomiolla, eikä olisi paha pysähtyä kadulla jututta maan ihan ventovierastakin. Ystävällisyys ja läsnäolo eivät maksa mitään, mutta antavat kovin paljon, niin antajalle kuin vastaanottajalle.
Suolijärven ulkoilureitin harventaminen puhututtaa!
Lue lisää sivulta 22.
Ensi vuonna alkavan Kaukajärven ja Annalan kaupunginosaohjelman myötä lähiöt tulevat kokemaan muu toksia. Muutokset ovat vielä suunni telmien asteella, mutta ainakin ai keissa on uudistaa Kaukajärven kou lun, päiväkodin ja kirjaston kokonai suutta, kunnostaa ulkoilureittejä ja uudistaa koirapuistoa. Apulaispor mestari Pekka Salmen mukaan on myös erityisen tärkeää panostaa asuinalueiden palveluihin, turvalli suuteen, viihtyisyyteen, turvallisuu teen ja joukkoliikenneyhteyksiin.
Hyviä kokemuksia vastaavanlaises ta kehittämistyöstä on nähty vast ikään Tesoman ja Peltolammin ja Multisillan kohdalla, joten toiveet ovat korkealla.
– Olemme seuranneet, mitä muil la alueilla on tehty. Tesoma, joka on yhtä vanha lähiö, kuin Kaukajärvi he
rätti toivon samantyyppisistä uudis tuksista. On rakennettu uusia raken nuksia, he saivat lähitoripalveluita ja pääsevät esimerkiksi verikokeisiin omalla alueellaan, Kaukajärviseuran puheenjohtaja Pia Vastamäki ker too.
Paikallisilta löytyy konkreettisia toiveita siihen, mitä tuoda ja mitä säi lyttää. Vastamäen mukaan tiloista on puutetta.
– Meillä on paljon järjestäjiä ja toi mijoita, jos vain löytyisi tiloja, joissa järjestää, hän sanoo.
Kaukajärvellä ei ole omaa nuoriso tilaa ja toisinaan kävely Kaukajärvel tä Annalaan lähimmälle nuorisotalol le on liian pitkä.
– Koulun remontin yhteydessä voi taisiin rakentaa joku tila, joka olisi aa musta iltaan auki, Vastamäki pohtii.
Nuoret tarvitsevat oman tilansa Tampereella toimii liikkuva nuoriso
tila Liikkis, mutta ei matkailuauto kaan määräänsä enempää vedä nuo ria.
– Se on kompensoinut tilan puu tetta ja antanut vähän tekohengitys tä Kaukajärvellekin, nuoriso-ohjaaja Kati Tuppurainen sanoo.
Tuppuraisella on tarkemmat toi veet nuoristotilojen suhteen.
– Tarvittaisiin erilliset nuorisotilat, jotta voimme toimia häiritsemättä koulua ja koulun häiritsemättä mei tä. Myös pikkuinen sali sisäliikuntaa ja tapahtumia varten olisi todella tär keä, hän sanoo.
– Kaupungilla on tahtotila raken taa hyvinvointikeskuksia, mutta niis sä tilaratkaisut ovat ikävä kyllä puut teellisia. Neliöitä on vähän ja käyttä jiä paljon.
Kaukajärven koulun kohtalo on ai nakin asukkaille ja alueella työsken televille avoin kysymys.
– Odotamme Kaukajärven uutta
Hervannan pohjoisakselin mittavasta infrarakentamisen urakasta vastaa Kreate. Hankkeessa Hervannan val taväylän tilavarausta kavennetaan ja ajoratoja siirretään itään päin kym menen metriä.
Valtaväylää ylittämään rakenne taan kaksi kevyenliikenteen siltaa. Niitä on rakennettu samanaikaisesti väylän siirron kanssa.
– Siltojen tukimuurit ovat valmii na. Parhaillaan tehdään Aasiansillan valumuotin kannakkeita. Valumuotit tulevat niiden päälle ja niiden päälle raudoitus, Kreaten siltayksikön vas taava työnjohtaja Mikko Heija tote aa.
Siltojen kannet valetaan alkutal vesta. Valujen aikataulua ei voida etukäteen tarkalleen ilmoittaa.
pitkän päivän verran, Heija sanoo. Urakassa on oltu aavistuksen ver ran myöhässä aikataulusta. Kesän epävakaa sää ja runsaat sateet vai keuttivat Valtaväylän siirtotöiden ete nemistä.
– Kaivuumontuissa oli sadeveden lisäksi myös runsaasti pohjavettä, jo ta jouduttiin pumppaamaan, Heija kertoo.
Se lisäsi tarvittujen työvaiheiden määrää tienrakennuksessa ja hidasti samalla siltaurakan töitä.
– Niin paljon riippuu muun muas sa säästä. Valutyö itsessään kestää
Molemmat sillat valmistuvat ke vään loppuun mennessä, mutta ne eivät kuitenkaan tule vielä käyttöön. Ensin on rakennettava pohjoisakselin asuinkerrostalot ja pysäköintilaitok set.
”Kaivuu montuissa oli sadeve den lisäksi myös run saasti pohjavettä, jota jouduttiin pumppaa maan”
HerSa Alkutalven aikana monissa suomalaiskodeissa on mietitty eri laitteiden toimivuutta sähkökatkon aikana. Monet paloturvallisuuden kannalta kriittisimmät laitteet, kuten palovaroittimet ja lukitusjärjestel mät, on suunniteltu niin, että ne toi mivat myös sähkökatkon aikana.
– Palovaroittimissa on varavirta lähteenä paristo, jonka avulla laite toimii sähkökatkonkin aikana. Sa moin esimerkiksi elektroniset lukitus järjestelmät on suunniteltu asuinta loissa niin, että ne toimivat myös il man verkkovirtaa. Hälytykset toimi vat ja tiloista siis pääsee poistumaan sähkökatkonkin aikana, Isännöintilii ton lakiasiantuntija Jenni Valkama sanoo.
Palovaroittimien kunnossapitovas tuu taloyhtiöille?
Eduskunnan käsittelyssä olevan pelastuslain muutos saattaa siirtää palovaroittimien kunnossapitovas tuun kokonaan taloyhtiöille.
– Pelastuslain uudistuksessa ehdo tetaan, että asuntojen palovaroitti mien hankinta- ja kunnossapitovel vollisuus siirtyisi taloyhtiölle. On ta
loyhtiön etu, että kaikkien asuntojen palovaroitinten toiminta voidaan var mistaa. Toimiva palovaroitin voi pe lastaa henkiä, Valkama muistuttaa.
Voimassa olevan pelastuslain mu kaan velvollisuus varustaa asunto riit tävällä määrällä palovaroittimia tai muita vastaavia tulipalosta varoitta via laitteita on asunnon haltijalla. La kiesityksen mukaan vastuu olisi jat kossa rakennuksen omistajalla eli esi merkiksi asunto-osakeyhtiön ollessa kyseessä yhtiöllä.
– Pelastuslain muutoksella tilanne selkiytyy ja kunnossapitovastuu on aina yhtiöllä riippumatta siitä, millai nen palovaroitinjärjestelmä yhtiössä on käytössä. Säädösesityksen mu kaan asukkaalla olisi kuitenkin jatkos sakin velvollisuus seurata palovaroit timen toimintakuntoa ja viipymättä ilmoittaa yhtiölle palovaroittimen vi oista, Valkama sanoo.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta, mutta palova roittimien kunnossapitovastuu siirtyi si asukkailta rakennuksen omistajille vasta kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.
koulutaloa. Ei tiedetä, ollaanko sitä kunnostamassa vai rakennetaanko siihen uusi. Tärkeää kuitenkin olisi, että nuorille löytyisi tila, jossa harras taa ja oleilla, Tuppurainen sanoo.
– Toiveemme voivat kuulostaa ai ka pieniltä, mutta ne ovat aika tärkei tä asioita.
Omat terveyspalvelut Jos on nuorilla tarve tiloille, niin on myös vanhemmilla. Kaukajärvellä toi mii verkostomainen lähitori Kauka järven KaVeri, jonka toiminta keskit tyy alueella neljään paikkaan. Keski tetylle ratkaisulle olisi tarve.
– Seurakuntatalo kun puretaan ei täällä ole enää isompaa yhteistä ko koontumistilaa, Pia Vastamäki sanoo.
Haiharan kartanossa on järjestet ty toimintaa, mutta sekään ei ole kes tävä ratkaisu.
– Kesäisin Haiharan kartano on näyttelykäytössä. Talvisin siellä on
jonkin verran tilaa muulle toiminnal le, mutta ei säännöllisille tapaamisil le. Ja olisi ihanaa, että se voisi profi loitua kulttuuritoimintaan jatkossa kin.
– Terveysasema on täällä vähän ruuhkainen, eikä täällä ole laborato riopalveluita. Sote-palveluiden säily minen ja mielellään niiden laajene minen olisi siis toiveissa, Vastamäki sanoo.
Pelko on, että terveysasemapalve luiden perässä täytyy lähteä Hervan taan tai Linnainmaalle. Kaikkialta Kaukajärven ja Annalan alueelta ei vät kulkuyhteydet ole niin näppärät.
– Tällä alueella on monenlaisia alueita: Annala, Hankkio, Lukonmäki. Joiltain alueilta on todella hyvät jouk koliikenneyhteydet, mutta osista on varsinkin iäkkäämpien hankala pääs tä, kun palveluliikennekään ei toimi vuoronkauden ympäri.
Rakennetaan, juu Kaukajärvi on suhteellisen väljään ra kennettu, mutta täydennysrakennus ta tehdään jatkuvasti jonkin verran.
– Tietenkin se on hyvä, että saam me lisää asukkaita tänne, sillä tavalla varmistamme palveluiden pysymisen ja ehkä tuo myös niitä lisää, mutta pieni huoli on luonnon suhteen.
Niin, Kaukajärvessä on Tampereen puhtain vesi ja viheralueet ovat kau niit, mutta kuinka kauan?
– Kaukajärven pohjoispuolelle on kaavoitettu, että Kangasalan tietä siirrettäisiin hieman ja rakennettai siin rantaan pientaloja. Ei siihen val tavasti pysty rakentamaan, mutta on kaksipiippuinen juttu, että säilyykö järven ranta kaikkien käytössä vai ei.
Vastamäen mukaan täydennysra kentamista suunnitellessa tulisi ottaa huomioon, että luonto säilyisi.
– Rakennetaan juu, mutta ei liikaa, eikä ihan joka paikkaan!
HerSa Laki toimeentulotuesta muut tuu vuoden 2023 alussa. Lainmuu toksella pyritään selkeyttämään lain säädäntöä ja viranomaisten vastuita.
Taustalla on myös se, että täyden tävän ja ehkäisevän toimeentulotuen toimeenpano siirtyy kunnilta hyvin vointialueille ensi vuoden alusta. Pe rustoimeentulotuesta vastaa jatkos sakin Kela.
Lainmuutoksella halutaan paran taa erityisesti haavoituvassa tilan teessa olevien asiakkaiden asemaa toimeentulotuen hakijoina.
Laki määrää jatkossa täsmällisem min esimerkiksi viranomaisten väli sestä tiedonkulusta ja tietojen luo vuttamisesta.
Lakiin on nyt kirjattu, että toi meentulotukeen liittyvän asioinnin pitää olla saavutettavaa ja että asi oinnissa täytyy ottaa huomioon eri asiakasryhmien tarpeet. Tällä halu taan muun muassa turvata asiakkaan oikeus henkilökohtaiseen palveluun Kelassa ja hyvinvointialueen sosiaali palveluissa.
Tukea korotetaan kansaneläkeindek sin mukaisesti 4,2 prosentilla vuoden alussa. Tämä tarkoittaa, että yksina suvan perusosa nousee 555,11 eu roon kuukaudessa.
Lisäksi alle 18-vuotiaan perusosaa toimeentulotuessa korotetaan vuo den 2023 ajaksi. Perusosan määrään vaikuttavat lapsen ikä ja sisarusten määrä.
Tuen sisältöön tulee joitakin muu toksia. Esimerkiksi lapsen kanssa asu va vanhempi voi saada perustoi meentulotukea yleensä matkakus tannuksiin, jos hänelle aiheutuu niitä lapsen ja eri taloudessa asuvan van hemman tapaamisesta. Kustannuk sista pitää olla sovittu lapsen tapaa mista koskevassa sopimuksessa tai tuomioistuimen päätöksessä.
Maksusitoumuksesta säädetään lain tasolla, näin perustoimeentulo tuki voidaan maksaa jatkossa myös maksusitoumuksella. Siten esimer kiksi vuokravakuus myönnetään pe rustoimeentulotueassa yleensä aina maksusitoumuksella.
Tarjous 31.12.2021voimassaasti
Tarjous
Tarjous on voimassa tällä kupongilla 31.12.2021 asti vain Turtolan ja Kangasalan Subway® -ravintoloissa. Maksulliset lisukkeet eivät hintaan. voi muihin tarjouksiin. Max 5 tarjousta/asiakas.
Subway® is a Registetered Trademark of Subway IP Inc © 2018 Subway IP Inc
Subway® is a Registetered Trademark of Subway IP Inc © 2018 Subway IP Inc
Ilmavaivat ja vatsan turvotus ovat yleinen ongelma. Erilaiset vatsavai vat kiusaavat säännöllisesti noin joka kolmatta suomalaisista. Ilmavaivat ja vatsan turvotus tuntuvat epämuka valta ja kiusalliselta sekä usein myös kivuliaalta. Lääkäriin tulee mennä, jos ilmavaivoihin liittyy äkillisiä ja sie tämättömiä vatsakipukohtauksia tai ilmavaivat eivät vähene tehokkaasta itsehoidosta huolimatta.
Ruoansulatusvaivojen taustalla on monia tekijöitä. Epäsäännöllinen ruokailurytmi, hotkiminen, vähäinen liikunta ja kiireinen elämäntyyli ovat omiaan pahentamaan vatsaoireilua. Syyllinen ruoansulatusvai voihin voi löytyä myös esim. runsasras vaisista aterioista, niukasta ravintokuidun saannista, hiilihapollisista juomista tai keinotekoisista makeutusaineista. Tyy pillisimpiä vatsan alueen oireita ovat tur votus, röyhtäileminen, ilmavaivat ja vaih televa suolen toiminta. Nämä vatsaoireet ovat usein niitä potevalle sekä kivuliaita että kiusallisia, mutta harvoin vakavia ja johtuvat useimmiten ylimääräisen kaasun muodostumisesta vatsaan ja suolistoon. Ilman kerääntyminen vatsaan ja suolis toon on normaali asia, eikä siltä voi ku kaan välttyä. Tavallisesti ihminen päästää suolistokaasuja ilmaan noin parikymmen tä kertaa päivässä. Vatsan turvotus joh tuu siitä, että paksusuoleen kerääntyy tavallista enemmän ilmaa. Suolistokaasu muodostuu pääasiassa kahdesta läh teestä – niellystä ilmasta ja normaalis ta paksusuolessa olevien harmittomien bakteerien aiheuttamasta sulamattoman ruoan käymisestä. Ilman nielemistä voi vähentää hidastamalla syömisnopeutta ja pureskelemalla ruoan kunnolla. Lisäk si on tärkeä syödä pieniä aterioita sään nöllisesti useita kertoja päivässä. Kaasua
pääsee suolistoon myös ruoan ja juoman mukana, erityisesti olut ja hiilihapolliset virvoitusjuomat lisäävät vatsan kaasun määrää.
Suoliston kaasunmuodostus on siis nor maali ilmiö; kaasun määrä ja koostumus riippuu nautitun ruoan laadusta ja paksu suolen bakteerikannasta. Joitakin ihmisiä ilmavaivat ja turvotus kiusaavat, vaikka maha-suolikanavan kaasumäärä on ta vanomainen. Tietyt ruoka-aineet pahen tavat vatsaoireita, ja moni oireista kärsivä on oppinut välttämään mm. kaalia, papu ja, herneitä, maissia, linssejä, paprikaa, juureksia ja sipulia. Nämä terveelliset ruo ka-aineet sisältävät suuria määriä moni mutkaisia hiilihydraatteja, joita elimistöm me ruoansulatusentsyymit eivät kykene kokonaan pilkkomaan.
Multienzyme GO sisältää 14 erilaista ruoan sulatusentsyymiä, jotka pilkkovat niin hiili hydraatteja, rasvaa kuin proteiiniakin. Se sisältää myös voikukanjuurta, joka edistää ruoansulatusta aktivoimalla sapen ja hai maentsyymien eritystä. Tuote sopii erityi sesti niille, joilla ruoansulatus on heiken tynyt tai jos ruoansulatusongelman syy ei ole selvillä. Se sopii sekä satunnaiseen että jatkuvaan käyttöön etenkin raskaiden aterioiden yhteydessä.
Kaasukuplien pinta-aktiivisuutta vähen tävät simetikoni ja dimetikoni. Ne saavat aikaan kaasukuplien hajoamisen. Suun kautta otettuna kaasukuplien pienentäjät auttavat eri syistä johtuviin ilmavaivoihin: ne vähentävät kurinaa, turvotusta ja vat sakipuja sekä helpottavat ja nopeuttavat suolikaasujen poistumista. Kaasukuplien pienentäjät sopivat kaikille, myös vauvoil le sekä raskauden ja imetyksen aikana, sillä ne kulkevat ruoansulatuskanavan läpi muuttumattomana eivätkä imeydy elimis töön. apteekkari
Suolistokaasun aiheuttamia oireita voi daan onneksi ehkäistä muillakin tavoilla kuin ruokavalion rajoittamisella. Noga sin sisältää alfa-galaktosidaasia, joka on luonnollinen ruoansulatusentsyymi. Se pilkkoo sulamattomat hiilihydraatit jo ohutsuolessa helposti imeytyviksi soke reiksi. Estämällä monimutkaisten hiilihyd raattien kulkeutumisen paksusuoleen sellaisenaan, alfa-galaktosidaasi ennal taehkäisee tehokkaasti vatsan turvotus ta ja ilmavaivoja. Alfa-galaktosidaasi toi mii parhaiten ennaltaehkäisevästi ja sen vuoksi se tulee ottaa ennen ateriaa. Se sopii päivittäiseen ja myös pitkäaikaiseen käyttöön.
Omasta nuoruudestani on jo toista vuosikymmentä aikaa. Muistan nuorena olleeni vihainen, hukassa ja varma, että elämä loppuu, kun täytän 25. Viha laantui ymmärrykseksi yhteiskun nallisista ongelmista, löysin polkuni ja huomasin, että ei se elämä lopu nuoruuteen vaan nuoruus on yksi osa elämää. Nuoruus on paine mahdoton, päätä nyt, älä erehdy - voisi sopia uusiksi sanoiksi ikivihreään kappaleeseen nuoruudesta. Me aikuiset olemme rakentaneet nuorille yhteiskunnan, jossa nuorten pitää valita koulutuksensa ja uransa varhain eikä ereh tymiseen ole varaa. Nuoret kertovat, miten paineistettua heidän arkensa on ja miten kohtuuttomalta opiskeluvaatimukset tuntuvat. Näillä paineilla on suora yhteys siihen, että nuorten mielenterveyspalvelut pursuavat lähetteistä.
Mikään määrä palveluita ja työntekijöitä ei tule riittämään, jos emme korjaa ongelmien juurisyitä. Nuorille pitää mahdollistaa haahuilu ja nuoruus. Nuoruuteen kuuluu kokeileminen, virheet,
harhautumiset, uudelleen yrittäminen ja uusien asioiden kokeminen. Nyt me vaadimme nuorilta liian aikaisin oivallusta omista työ- ja koulutuspoluistaan.
Yksilökeskeisestä suorittamisesta on palattava yhteisölliseen elämiseen. Ei vain lasten ja nuorten kohdalla, vaan myös meidän aikuisten. Tarvitaan läsnä olevia aikuisia – heitä, joilla on aikaa ja halua oivaltaa elämää lasten ja nuorten kanssa. Kaikilla nämä aikuiset eivät ole omat vanhemmat, mutta olennaista onkin, että turvallisia aikuisia ylipäätään on nuorten elämässä, oli kyse sitten lähisukulaisesta tai ei. Ja kun palveluiden tarvetta on, on niihin päästävä viipymättä. Nuoren elämässä viikot, kuukausista puhumattakaan, ovat pidempiä kuin meidän aikuisten.
On haitallista asettaa kovia paineita yhteen elämänvaiheeseen, joka luonteeltaan on joka tapauksessa monella tavalla kaoot tista. Tuon vaiheen kuuluu olla myös ihanaa aikaa, jossa niin erehtyminen kuin pysähtyminen on sallittua.
Sirpa Koivu
Tampereen ja Hervannan keskustoi hin on saatu uudet kävelyopastukset. Alueopasteiden eli opastetaulujen ja viittojen toivotaan houkuttelevan liik kujia tutustumaan kävellen lähiym päristön kiinnostaviin kohteisiin.
Molemmissa opasteissa on panos tettu visuaalisuuteen. Mustalla poh jalla on kuvia ja kuvakkeita, jotka ker tovat tekstin ohella kohteesta. Opas tetaulun kartalla kerrotaan lähialu een nähtävyyksistä, kulttuurikohteis ta, aktiviteeteista ja liikennepalveluis ta ja ne esitetään myös kuvilla tai ku vakkeilla.
Opastettavia kohteiden joukossa ovat Hervannassa esimerkiksi kirjas to, urheilukenttä, poliisimuseo ja yli opistokampus. Tampereen keskustas sa opasteet johdattavat muun muas sa toreille, Ratinan ja Tammelan sta dioneille, Kannen Areenalle ja Sär känniemeen.
Etäisyys kohteisiin kerrotaan sekä pe rinteisesti metreinä että minuutteina, ja kartalla on esitetty viiden minuutin kävelysäde ympyrällä.
Alueopasteita on Hervannan kes kustassa kaksi, toinen Insinöörinka dun puolella kirjaston edustalla ja toi nen kauppakeskuksen eteläpuolella. Ne pystytettiin syyskuussa. Opastus on helposti bussista ja ratikasta tule vien saatavilla.
Opastus kohteisiin jatkuu viitoilla, joita on aina reitin kääntymiskohdis sa.
Liikenneinsinööri Katja Seimelän mukaan opastukseen on valittu mah dollisimman selkeitä reittejä, joilla on hyvä ja turvallista kävellä.
– Hervannan keskustasta opaste taan esimerkiksi yliopiston Hervan nan kampukselle turvallisinta reittiä Insinöörinkadulta. Moni kohde kau pungin keskustassa opastetaan Hä meenkadun kautta, koska kävelijä ha lutaan ohjata pääkadulle, Seimelä selvittää.
Viittapisteitä on 14, niissä on viittoja kahdeksaan kohteeseen. Koko kau pungissa viittapisteitä on noin 140 ja niissä on reilut 300 viittaa.
Viittojen pohjaväri on musta, joten ne erottuvat esimerkiksi pyöräilyo pasteista. Visuaalisesti näyttävä opas tus on toteutettu sekä suomen- että englanninkielisenä.
Tampere on saanut kävelyopastuk seen Traficomin myöntämää valtion kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tar koitettua investointitukea.
HerSa Rakentamisen vaikutuksista kysyttäessä 42 prosenttia suomalai sista mainitsee jätteiden vähentämi sen ja kierrätyksen keskeiseksi asiak si ilmastonmuutoksen hillinnässä.
EU-maat ovat asettaneet yhteisen tavoitteen rakennus- ja purkujättei den kierrättämisestä.
– Rakennusalalla kiinnitetään tänä päivänä paljon huomioita ekologi suuteen, rakennusmateriaalien elin ikään, materiaalitehokkuuteen ja kierrätettävyyteen, Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi kertoo.
Ekologinen ajattelutapa näkyy esi merkiksi siinä, että alan toimijat ovat aktiivisesti kehittämässä ratkaisuja rakennusjätteen hyödyntämiseksi raaka-aineena sekä materiaalien uu delleenkäyttöön.
Ympäristövaikutukset kiinnosta vat
Tuotteiden ympäristövaikutukset sekä rakennushankkeen hiilijalanjäl kilaskenta kiinnostavat erittäin paljon alan toimijoita. Jotta rakennusmate riaalien kierrättäminen ja uusiokäyt tö onnistuvat, se vaatii huolellista suunnittelua, lajittelua ja sen organi soimista työmailla.
– Rakennustyömaiden yleisimpiä jätejakeita ovat puu- ja metallijäte, betoni-, tiili- ja muut kivipohjaiset ai neet ja rakennusjäte eli sekajäte,
Starkin vastuullisuusjohtaja Anne Koskinen sanoo.
Sekajätteen joukkoon päätyy edel leen liian paljon kierrätettävää tai käyttökelpoista materiaalia. Työ maalla täytyisi pystyä keräämään ja lajittelemaan myös hyötykäyttöön kelpaavat jätelajit, kuten muovit, pahvit, kipsilevyt, lasi, eristevillat, maa-aines sekä uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusosat.
Tutkimus osoittaa, että 35 pro senttia suomalaisista pitää uusioma teriaaleja ja kiertotaloutta keskeise nä seikkana ilmastonmuutoksen hil linnässä.
– Valikoimastamme löytyy esimer kiksi ekologisia, kierrätettäviä puu kuitueristeitä. Uskon, että uusioma teriaalien ja täysin kierrätettävien tuotteiden määrä kasvaa tulevaisuu dessa entisestään, Päiväniemi arvioi.
Tuloluokkien suhtautumisessa eroja
Tutkimuksen mukaan alle 20 000 euroa vuodessa tienaavat suomalai set pitävät jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen merkitystä vähäisempä nä kuin enemmän tienaavat. Pienitu loisista vain 35 prosenttia pitää tätä merkityksellisenä ilmastonmuutok sen hillinnässä, kun taas 50 001–75 000 euroa vuodessa tienaavien koti talouksien keskuudessa vastaava lu ku on 52 prosenttia.
HerSa Kriminaalihuollon Tukisäätiön #kierteenkatkaisijat -kampanjassa et sitään rikoskierteiden katkaisuun ja uusintarikollisuuden vähentämiseen sitoutuneita hyvinvointialuepäättä jiä.
Hyvinvointialueilla on mahdolli suus selkeyttää kuntoutuspalvelui den sirpaleista kenttää ja koordinoi da yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Säätiön huolena kui tenkin on, että soteuudistuksessa marginaaliryhmien palvelut jäävät vaille tarpeellista huomiota. Säätiö tarjoaa osaamistaan hyvinvointialu eiden käyttöön, päättäjän oppaan ja päättäjätapaamisten kautta.
Uusintarikollisuutta ehkäistään hy vinvointialueilla turvaamalla vapau tuvien vankien pääsy heidän tarvit semiinsa sosiaali- ja terveyspalvelui hin, sekä esimerkiksi päihde- ja mie lenterveyspalveluihin. Tärkeää olisi parantaa myös näiden ja muiden asi
akkaiden tarvitsemien palveluiden tarjoajien välistä yhteistyötä sekä hy vinvointialueen yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä.
Nykyisellään tulevan Pirkanmaan hyvinvointialueen kunnista rikosseu raamusasiakkaiden tukipalvelujen tarjoajia on useita.
Palvelujen saatavuus on kuitenkin pirstaleista, eikä toiminta ole koordi noitua, joten asiakkaat saattavat pu dota palvelujärjestelmien väliin tai jäädä kokonaan palvelujen ulkopuo lelle.
Tämä ei edistä asiakkaan polkua kohti rikoksetonta elämää, eikä se ole myöskään tehokasta rajallisten re surssien näkökulmasta.
Pian toimintansa aloittavalla Pir kanmaan hyvinvointialueella on mahdollisuus ehkäistä uusintarikolli suutta nykyistä kuntapohjaista palve lujärjestelmää paremmin.
Pienentää huolto- ja käyttökustannuksia
Saatavissa jopa 45% esteettömyysavustusta
Katja Konttila | KONE Hissit Oy | Tampere 040 557 8833 | katja.konttila@kone.com www.kone.fi/peruskorjaus
HerSa Päiväaikaan liikkuvat hiiripöl lö ja varpuspöllö tulevat talven myö tä kaupunkeihin ruuan hakuun.
Tampereen keskustan tuntumassa on tavattu parikin hiiripöllöä myyriä vähentämässä. Huuhkajista, lehto pöllöistä ja varpuspöllöistä on niin ikään havaintoja Tampereen keskus tan lähialueilla.
Pirkanmaan lintutieteellisen yh distyksen mukaan viimeisimmät Kaakkois-Tampereen pöllöhavainnot tältä kuulta ovat hiiripöllö Vuorekses sa, toinen Messukylän golfkentällä ja varpuspöllö Kanjonin reunalla.
Kaakkois-Tampereella esiintyy muun muassa viirupöllöä, jonka ar vellaan pesivän alueella. Hervannas sa ja lähikaupunginosissa on useita pöllöjen pesimäreviirejä. Kaukajär vellä on lehtopöllön pesimäreviiri, myös Vuoreksessa on havaittu lehto pöllö.
Noudata seuraavia Pirkanmaan lin tutieteellisen yhdistyksen ohjeita: 1. Älä mene liian lähelle pöllöjä, jottei sen saalistus häiriinny. Saalis tavan pöllön saalistusalue pitää rau hoittaa, jotta esimerkiksi hiiripöllö
saa riittävät saalistusmahdollisuu det eikä saalista, kuten myyriä kar koteta pois alueelta.
2. Älä häiritse pöllöjä ja muita kaan lintuja esimerkiksi houkutti milla tai valaisemalla niitä.
Hervannan Sanomat on vuodesta 1975 ilmestynyt paikallinen lehti. Lehtemme on alueemme varmasti tärkein ja luetuin lehti. Ilmestymme joka keskiviikko.
Jakelumme on Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila ja Vuores. Jakelu noin 22 000 taloutta!
Lisäksi teemme isojakelun 22.3.2023. Isojakelussa lehti jae taan normaalin jakelualueen lisäksi Hakametsään, Ristinark kuun, Jankaan ja Vehmaisiin sekä osaan Nekalaa ja Koiviston kylää. Jakelu n. 26 000 taloutta!
Soita ja varaa paikkasi.
Kysy vaalitarjouksistamme printtiin ja verkkoon.
Heini Eräsalo p. 050 438 0919
Johanna Nordlund p. 0400 422805
hsilmo@hervannansanomat.fi
Huuhkaja pesii ja liikkuu Kaukajär ven ja Hervannan alueilla. Soidinme nojen aikaan keväällä koiraan syvää huhuilua voi kuulla metsissä.
Hervantajärven uimarannan vie reisiin metsiin on ripustettu pönttöjä varpuspöllöille, joiden pesimäreviire jä siellä on. Varpuspöllö on Euroopan pienin pöllö, punatulkun kokoinen.
Pöllöt kiinnostavat, niitä tarkkail laan ja kuvataan mielellään. On muis tettava, että kaupunkeihin tai muual le ihmisten asuntojen läheisyyteen syksyisin ja talvisin hakeutuvat pöllöt ovat useasti nälkiintyneitä.
Ravinnon saaminen on turvattava. Tämä tulee ottaa huomioon niitä tarkkailtaessa.
Hiiripöllö väijyy myyriä. Kuva: Jukka T. Helin
Tampereentie 453, 33880 Lempäälä p. 03 3670 480 www.sääksjärvenapteekki.fi Palvelemme ma-pe 9-20, la 9-16 Runsaasti maksutonta parkkitilaa.
Huolto ja korjaus
Varaosat ja tarvikkeet
Luistimien teroitus
Suksien voitelu
3. Lintujen tarkkailupaikoilla tulee käyttäytyä rauhallisesti ja mahdolli simman huomaamattomasti.
Talvisilla linturuokintapaikoilla tulee muistaa, että on pelottomia lintuja, ku ten tiaiset, ja sitten on arkoja lintuja,
kuten tikat usein. Kaikille lajeille on an nettava mahdollisuus käydä hankki massa niille tärkeää ravintoa. Etenkin pakkasilla tämä on tärkeää.
Jos löydät kuolleen pöllön, tarkas ta, onko pöllöllä rengasta. Ilmoita
renkaan tiedot Luonnontieteellisen museon rengastustoimistolle koti sivuilta löytyvällä nettilomakkeella. Huonokuntoisesta pöllöstä pitää il moittaa esimerkiksi Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistykselle.
Huolto ja korjaus myös sähköpyörille Her vannan pyörähuolto M & M Oy p 0500 142 664 Avoinna ma-pe 10-17, la 10-14
Kouluttaudu kodinhuoltajaksi Ylöjärvellä
Etsitään sinulle sopiva ala ja koulutus!
Hae nyt 11.1.2023 alkavaan koulutukseen Pallotien toimipisteeseen. Myös oppisopimuksella!
Lisätietoja hakeutumisesta sekä koulutuksista:
Opinto-ohjaaja Johanna Ala-Korpi puh. 044-766 4463 johanna.ala-korpi@tampere.fi
Kiinnostaako sinua puhtauspalvelualan ammatti- tai erikoisammattitutkinto? Nettisivuiltamme löydät tietoa näistäkin koulutuksista.
Soita ja kysy lisää opinto-ohjaaja Sanna Marjalaakso-Salonen, sanna.marjalaakso-salonen@tampere.fi, p. 050 302 5982
Katso lisätietoja tredu.fi
”On ilo myydä kunnolla suunniteltuja ja rakennettuja koteja.” Riitta Kraneis, asuntomyyjä
Asunto Oy Tampereen Hervantajärven Sara Makkarajärvenkatu 54, 33720 Tampere Ekologisesti ja edullisesti maalämmöllä lämpiävä Sara nousee luonnonläheiselle Hervantajärven alueelle, aivan ratikkapysäkin viereen. Seitsemänkerroksiseen Saraan tulee hyvin varustettuja omistuskoteja lähes jokaiseen tilatarpeeseen. Modernin taloyhtiön palvelut ovat lähellä ja oma lähikauppa löytyy alakerrasta. Katso myytävät asunnot netistä ja löydä unelmiesi koti! Huoneistokoot: 31,5–74,5 m2. Mh. alk. 45.185 €, vh. alk. 150.500 €. Energialuokka B2018.
Peab Asuntomyynti, Riitta Kraneis, p. 040 159 1700 tai Katri Carstensen, p. 0400 254 900, asuntomyynti.tampere@peab.fi
Valitsemalla Valokuitusen saat:
Vapauden vaihtaa nettiliittymän toimittajaa ja valita sinulle sopivat palvelut Nopean ja vakaan yhteyden vain omaan käyttöösi
Myynti
auki Hervannassa!
Tunnelma on harras. Bingohäkki hu risee ja kolisee vaimeasti. Katseet ovat painuneet bingokortteihin, tus si kädessä väristen odotetaan bingo emännän tokaisua ”O, 71”. Ei tullut vielä bingoa.
Tampuri-Hervannan kohtaamis paikka vetää viikossa noin sata ihmis tä pelaamaan bingoa, juttelemaan, juomaan kahvia ja vain oleskele maan. Syyskuun lopusta saakka koh taamispaikan ajat on jaettu kahtia. Aamulla ja päivällä tila on aikuisille, iltapäivästä lapsille. Kohtaamispaikan vakioasiakas Sari Koskinen kokee uu distuksen hyvänä.
– Tämä oli hyvä, nyt on vähemmän meteliä, kun kaikki eivät ole samaan aikaan.
Tampuri-Hervanta on auki maa nantaista torstaihin. Koskinen käy Tampuri-Hervannassa ainakin bingo päivinä, eli keskiviikkoisin ja torstai
sin. Bingo voi olla syy tulla tutustu maan, mutta ihmiset ovat syy tulla uudestaan.
– Täällä näkee ihmisiä ja saa pur kaa tuntojaan. Minunlainen yksinäi nen ihminen saa täällä patterit ladat tua ja ajan kulumaan. Kyllä ihminen tarvitsee ihmistä.
Reumasairauden takia leikkauk seen menevä Koskinen on myös ky sellyt Tampuri-Hervannan kautta va paaehtoisilta apua arjen askareisiin leikkauksen jälkeen.
– Täällä on hyvä henki, voi kysyä ja tarjota apua niin halutessaan. Täällä on myös vähävaraisille ruoka-apua, hän ylistää.
Jouluaattona keskustaan Bingon lisäksi kohtaamispaikalla on aamukahvit, mahdollisuus askarrel la ja jutella. Lapset askartelevat, leikkivät piilosta ja yllättäen Rummi kub-peli on ollut suuressa suosios sa. Piilosta voi leikkiä, vaikka tila ei
ole järin suuri.
– Lapset ovat yllättävän hyviä löy tämään hyviä piilopaikkoja täältä, va paaehtoistoiminnan koordinaattori Kaisa Kuuppo nauraa.
Nyt Tampuri-Hervannan työnteki jät ja harjoittelijat suunnittelevat en si vuotta.
– Nyt on hyvä aika kertoa, minkä laista toimintaa haluaisi. Meillä on haaveissa järjestää yhteistä käsillä te kemistä. Tilan seinillä on paljon tilaa ja niitä olisi mukava elävöittää jollain yhteisellä taiteella, Kuuppo sanoo.
Joulun ajan seinää elävöittää yh dessä tehty joulukalenteri. Kalenteri ei kuitenkaan yletä aivan jouluaat toon, vaan tila jää joulutauolle 16. joulukuuta kolmeksi viikoksi. Punai nen Risti järjestää kuitenkin parin vuoden tauon jälkeen Tampereen keskustassa, Otavalankadulla joulu aattona kahvit. Kello 11–17 Otavalan kadulla on tarjolla kahvia, ruokaa ja seuraa.
HerSa Suomen asuntomarkkinoiden lokakuussa alkanut alavire ja asunto kauppojen määrän raju lasku jatku vat ensi kevääseen. Markkinatilanne alkaa normalisoitua viimeistään lop pukeväästä ihmisten sopeuduttua uuteen korko- ja hintatasoon ja akti voiduttua jälleen asunnon vaihtoon ja ostoon liittyen.
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ennustaa vanhojen asun tojen kaupan laskevan ensi vuonna korkeintaan viisi prosenttia ja hinto jen 2–4 prosenttia koko maassa.
– Myös asuntojen hinnat laskevat ensi vuonna. Oma ennusteeni on, et tä hinnat tulevat koko maassa alas päin 2–3 prosenttia ja pk-seudulla 3–4 prosenttia.
– Myytävien kohteiden määrä tu lee ensi vuonna kasvamaan entises tään. Tarjonnan lisääntyminen mer kitsee paitsi myyntiaikojen pidenty mistä, myös alueellista eriytymistä kaupunkien ja kasvukeskusten sisällä.
Vielä viime vuonna, kun tarjontaa oli aivan liian vähän kysyntään nähden, kaikki myyntiin tulleet asunnot kävi vät kaupaksi sijainnista riippumatta, Rantanen sanoo.
Työpaikat ohjaavat muuttoliikettä, sillä suurin osa suomalaisista haluaa asua lähellä työpaikkaa. Rantasen mukaan niissä kaupungeissa, joissa on menestyvää teollisuutta ja työ paikkoja tarjolla, asunnot käyvät myös kaupaksi.
– Niiden hintatasoon ei ole odo tettavissa merkittävää muutosta.
Loma-asuntojen kaupan Rantanen arvelee laskevan ensi vuonna jopa 5–10 prosenttia.
Niin loma-asuntojen kuin omako titalojen ja pientalojen kaupassa lämmitysmuodolla ja energiatehok kuudella tulee olemaan entistä suu rempi merkitys ostajalle. Kohteista, joissa on kallis öljy- tai sähkölämmi tys, haluttavuus ja hinnat jatkavat laskuaan.
HerSa Tampereen Veden vesi- ja jä tevesimaksuihin tulee korotuksia vuoden 2023 alusta.
Talousveden perusmaksua korote taan 10 % ja jäteveden perusmaksua 12 %, pois lukien pienin mittarikoko, joka on tyypillisesti käytössä omako titaloissa.
Perusmaksu on kiinteistökohtai nen maksu, jolla katetaan vesi- ja jä tevesiverkostojen sekä puhdistamo jen käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Perusmaksu määräytyy kiinteistön vesimittarin koon perusteella.
Käyttömaksun perusteena on kiin teistön käyttämän veden määrä, joka mitataan Tampereen Veden omista malla vesimittarilla. Käyttömaksu pe ritään erikseen veden toimittamises ta ja jäteveden siirrosta.
Korotuksen jälkeen talousveden
perusmaksu vaihtelee 10,93–205,69 euroon kuukaudessa, kun mittariko ko on 20–150 millimetriä. Vastaavas ti jäteveden perusmaksu on mittari koon mukaan 11,35–217,64 euroa. Hinnat sisältävät 24 prosentin arvon lisäveron.
Hinnankorotusten perusteena on muun muassa varautuminen sisältää uusinvestointeja ja saneerauksia.
Tampereen Veden nykyisen ver koston toimintakyky turvataan ja sa maan aikaan vastataan kasvavan Tampereen kaupungin uudisrakenta misen tarpeeseen. Toiminnan tehos tamisen lisäksi nämä edellyttävät asiakasmaksujen korotusta.
Tampereen Veden johtokunta päätti vuoden 2023 maksuista 12.10.2022.
tapa varmistaa
D-vitamiinin saanti ympäri vuoden. Purutabletit sisältävät hyvin imeytyvää D3-vita miinia.
Isolammenkatu 15, 33710 Tampere
Hymni on huoleton A-energialuokan kotitalo, joka rakentuu pian keskelle Kaukajärveä, entisen seurakuntarakennuksen tontille.
Hymnin 78 avaraa ja valoisaa kotia lämpiävät luotettavasti kaukolämmöllä, jo 44,5 m2 kodeissa on oma sauna ja alueen ympäristö on mitä vehrein. Hymnissä voit keskittyä olennaiseen; omannäköiseen elämään modernissa kodissa.
Hymnin ennakkomarkkinointi on juuri alkanut. Neljännes kodeista on varattu muutamassa päivässä, löydä ja varaa omasi:
TampereenHymni.fi
Pauliina Lehtimäki asuntomyyjä, YKV, LKV 044 714 5714 pauliina.lehtimaki@pohjolarakennus.fi
Teemme uusia mukavuusalueita
Pohjola Rakennus Oy Suomi Voimakatu 18, 33100 Tampere kodit.tampere@pohjolarakennus.fi 020 7759 650 pohjolarakennus.fi
HerSa Läsnäolevaksi ilmoittautuneet ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopiskelijat maksavat lukukausittain terveydenhoitomaksun Kelalle. Mak sun voi maksaa jo nyt.
Korkeakouluopiskelijan terveyden hoitomaksu on 36,80 euroa lukukau dessa vuonna 2023. Koko kalenteri vuoden eli kevät- ja syyslukukauden 2023 maksun voi maksaa kerralla. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan maksu täytyy maksaa oma-aloittei sesti.
Maksun eräpäivä määräytyy sen mukaan, milloin opiskelija on ilmoit tautunut läsnä olevaksi.
Kevätlukukauden terveydenhoito maksu pitää maksaa viimeistään
31.1., jos opiskelija on siihen men nessä ilmoittautunut läsnä olevaksi. Jos opiskelija ei maksa terveydenhoi tomaksua eräpäivään mennessä, Ke la lähettää muistutuksen. Jos opiske lija maksaa terveydenhoitomaksun eräpäivän jälkeen, hänen täytyy mak saa myös 5 euron viivästymismaksu.
Kelan verkkosivuilla on ohjeet, mi ten terveydenhoitomaksu makse taan.
Opiskelijan ei kuitenkaan tarvit se maksaa terveydenhoitomaksua, jos hänen sosiaaliturvastaan vastaa toinen EU- tai Eta-maa, Sveitsi tai Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti. Opiskelija voi silti käyttää YTHS:n palveluita.
HerSa Tampereen sähkölaitos ja Tampereen Sähköverkko lähettävät koteihin lähiviikkoina kirjeen, jossa ohjeistetaan, miten sähkökatkosten aikana tulee toimia. Kirjeessä keho tetaan säästämään sähköä ja lämpöä, jolloin sähkökatkoja pystytään välttä mään paremmin.
Perusteelliset ohjeet kertovat yk sityiskohtaisesti, miten etukäteen voi varautua sähkökatkoon ja kuinka pi tää toimia sen aikana. Esimerkiksi
Tutustu SATO JoustoKotiin, uuteen tapaan ostaa unelmiesi koti pienellä alkupääomalla. Hervantajärven Helmi on luonnonläheinen, hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitseva uusi talo täynnä moderneja, kestäviä ja mukavuutta lisääviä ratkaisuja. Asunnot valmistuvat arviolta tammikuussa 2023.
Kysy lisää ja löydä omasi: Puh. 020 334 443
Esittely to 8.12. klo 16.30-17.15
Heittoniitynkuja 7 Kauppahinta, 15 % Velaton myyntihinta
Osaomistusvuokra
hissejä ei suositella käytettävän, sillä ne saattavat pysähtyä.
Ohjeet on laadittu suomeksi ja englanniksi. Lisäksi niistä tehdään käännökset kuudelle kielelle, jotka ovat arabia, somalia, persia, kurdi, ukraina ja dari.
Käännöskielet perustuvat soteam mattilaisten antamiin ohjeisiin. Kään nöksiä on jaossa sotekeskuksissa, Hervannassa esimerkiksi yhteisökes kus L8:ssa.
1h+kt, 30,5 m2 alk. 20 916 € alk. 139 440 € alk. 450,26 €/kk 2h+kt(+alkovi), 37,5-46 m2 alk. 23 940 € alk. 159 600 € alk. 542,63 €/kk 3h+kt+s, 59,5 m2 alk. 34 776 € alk. 231 840 € alk. 710,65 €/kk 3h+kt+alkovi, 62-64,5 m2 alk. 35 847 € alk. 238 980 € alk. 755,42 €/kk 4h+kt, 65,5-77,5 m2 alk. 38 304 € alk. 255 360 € alk. 810,11 €/kk Palvelua
suruviesti läheisille p asiointi hautaustoimistossa p hautapaikan varaus siunaus- ja muistotilaisuuden järjestelyt p kukat p pitopalvelu siunaus- ja muistotilaisuuden musiikki p kutsut hautajaisiin papin tapaaminen p suruliputuksen järjestäminen vainajan valokuva muistotilaisuuteen p käsiohjelma p valokuvaus kuolinilmoitus p hautakivi tai kaiverrus p perunkirjoitus
Käytännön järjestelyissä teidän on helpointa kääntyä meidän puoleemme. Hoidamme kaikki yhteydenotot seurakuntaan ja viranomaisiin. Ammattitaitoinen henkilökuntamme on teitä varten ja antaa vastaukset kysymyksiinne.
Pekka Ohtokangas Ennen vuotta 1998 salaojittaminen oli Suomessa kirjavaa hommaa. Sala ojia tehtiin, mutta ei aina, eikä riittä vään syvyyteen. Oli ne tehty kunnol la eli ei, vanhoja salaojia ei yleensä voi huoltaa oikein mitenkään koska tarkastuskaivot puuttuvat tai ovat maan alla piilossa. Vuonna 1998 sa laoja- ja sadevesijärjestelmät lisättiin rakennusmääräyksiin, joten sen jäl keen rakennetuissa taloissa tulisi olla nykymääräysten mukaiset järjestel mät.
Hallilassa erään omakotitalon piha on möyritty. Pihalla seisoo tonttula killa koristeltu kaivuri.
– Kun tämä talo rakennettiin kol mekymmentä vuotta sitten, mietin jo silloin tuliko salaojat tehtyä kunnolla, talon omistaja Timo Vikman kertoo.
Vahinkoa ei ollut tapahtunut, vaik ka salaojat olivatkin aikoinaan raken nettu liian pintaan.
– Tyypillinen virhe, Salaojakeskuk sen projektipäällikkö Teemu Kinnu nen vakuuttaa.
Puuttuvien salaojien ja liian pin taan rakennettujen salaojien lisäksi tyypillisesti vanhoista taloista voi puuttua tarpeellinen sokkelin ulko puolen vedeneristys.
– Moni puntaroi remontin tarvet ta sen mukaan, onko ollut ongelmia. Jos talon sisällä havaitaan salaojien puutteista johtuvia ongelmia, on
tonttulakkia ei kaupasta löytynyt, Salaojakeskuksen mie het tekivät sellaisen itse. Kuva: Pekka Ohtokangas
edessä paljon isompi remontti.
– Salaojaremontti ei ole sellainen kiva remontti, jolla laitetaan taloa uu teen uskoon, vaan tämä on kuin au ton huoltoa, ennakointia. Tämä kan nattaa hoitaa, ennen kuin jokin hajo aa, Kinnunen muistuttaa.
Ennakkoon tehtyjen remonttien osuus on kuitenkin Kinnusen mukaan noin 70 prosenttia. Omakotitalon käyttöikätaulukon mukaan salaojien käyttöikä on 30–40 vuotta, edellyttä en, että niitä huolletaan.
Talvellakin tehdään Vikmanin mielen päällä salaojare montti on ollut jo hyvän tovin.
– Parasta markkinointia on hyvin tehty työ. Nämä samat pojat tekivät
veljelleni aikaisemmin remontin ja kun olivat tässä samalla tiellä töissä, päätin tilata remontin.
– Kun me tullaan möyrimään, se ei yleensä jää naapurustossa huo maamatta. Tätä työtä tehdään aika raskaalla kalustolla ja meidän autom me ovat vielä kirkkaan punaisia, Kin nunen kertoo.
Salaojakeskus on tehnyt samalle tienpätkälle parin kuukauden sisään kolme remonttia. 90-luvulla rakenne tuissa taloissa salaojien käyttöikä al kaa tulemaan tiensä päähän.
– Kyllä tämä toi mielenrauhaa, tie dänpähän nyt, että patolevyt ovat lai tettu oikein, Vikman kertoo.
Yleisesti salaojittaminen mielle tään kesällä tehtäväksi työksi, mutta talvessa on etunsa.
– Talvella tulee vähemmän sotkua, kun maa on roudassa. Piha ei myös kään vaiheessa koko kesää, vaan nur mikko lähtee vihertämään heti, kun maa sulaa. Talvella on kuitenkin vä hemmän kysyntää, joten hinnat ovat edullisemmat silloin, Kinnunen ker too.
Töitä kuitenkin riittää. Sesonki on salaojitusfirmalle huhtikuusta joulu kuuhun, mutta ei sydäntalvellakaan jäädä kovin usein kotiin lämmittele mään.
– Viime talvena koneet olivat käynnissä yhtä päivää lukuun otta matta joka päivä. Yksi päivä oli niin kylmä, ettei vaan voitu tehdä töitä ul kona.
Salaojaremontti maksaa noin 15 000–30 000 euroa omakotitalolle, riippuen kaivuumetreistä ja oheistöis tä. Aikaa työhön menee noin viikko.
HerSa Kuntalaisten odotuksia sähköi selle asioinnille kartoittaneeseen verkkokyselyyn vastasi yli 450 tam perelaista.
Ensisijaisesti tamperelaiset toivoi vat, että nykyisiä kanavia kehitettäi siin helppokäyttöisemmiksi. Toiseksi eniten toivottiin uusia sähköisiä asi ointimahdollisuuksia.
Tamperelaisista vastaajista yli puo let oli valinnut tärkeimmäksi kaupun gin sähköisten palvelujen kehityskoh teeksi nykyisten kanavien kehittämi sen helppokäyttöisemmäksi. ”Kaikki pitäisi voida tehdä puhelinsovelluk sella”, yhdessä mielipiteessä tode taan. Esimerkkeinä onnistuneista sähköisistä palveluista mainittiin Piki verkkokirjasto ja Nella nettilataus.
– Sähköisten palvelujen tulee olla helppokäyttöisiä päätelaitteesta riip pumatta. Tulevaisuudessa kaupunki panostaa erityisesti sovellusten käy tettävyyteen sekä selainpohjaisissa että mobiileissa käyttöliittymissä, tie tohallintopäällikkö Kimmo Kouhi to teaa.
Uusia asiointimahdollisuuksia
Vastaajista joka neljäs piti tärkeim pänä uusien sähköisten asiointimah
dollisuuksien rakentamista. Toivot tiin esimerkiksi mahdollisuutta pe ruuttaa ajanvaraus sähköisesti. Myös palautteen antamiseen sekä puoles ta asiointiin toivottiin helpotusta.
Tampereen kaupungin tavoitteena onkin mahdollistaa sähköinen asioin ti ainakin puoleen kaupungin palve luista vuoteen 2025 mennessä.
Keskittäminen jakaa mielipiteitä
Joka kuudes vastaaja painotti ny kyisten kanavien keskittämistä yh teen paikkaan. ”Yhdellä tunnuksella pitäisi voida pystyisi hoitamaan kaik ki asioinnit.”
Toisaalta vastustettiin myös järjes telmien keskittämistä: ”Toivon, että ei keskitytä tekemään mammuttijär jestelmää, vaan aloitettaisiin teke mällä nykyisistä palveluista asiakaseikä virastolähtöisiä.”
Tampereen kaupunki käsittelee kyselyn tuloksia sekä kokonaisuute na että eri palvelualueille kohdistet tuna joulu- ja tammikuussa.
– Vastaukset analysoidaan todella tarkasti ja tuloksista muodostetaan ohjeistus kaikille tuleville kuntalaisil le tarjottaville digitaalisille palveluil le, tietohallintopäällikkö Kouhi lupaa.
HerSa Luonnonsuojelulaki eteni tä nään ympäristövaliokunnasta kohti eduskunnan täysistuntoa. Suomen luonnonsuojeluliitto arvostelee lakiin viime hetkillä tulleita, keskustan ja opposition tekemiä heikennyksiä.
– Luontokato jatkuu Suomessa ei kä uusi luonnonsuojelulaki pysty sitä pysäyttämään. Jo hallituksen esitys oli kompromissi. Keskusta vesitti sitä vielä lisää opposition kanssa varsin kin luontotyyppien suojelun osalta, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjoh taja Tapani Veistola sanoo.
Ympäristövaliokunnan mietinnön vakavimmat heikennykset koskivat juuri luontotyyppien suojelua.
– Se on erityisen valitettavaa, kos ka uhanalaisten luontotyyppien suo jelu on myös monien lajien suojelun perusta.
Keskusta, kokoomus ja perussuo malaiset perustelivat heikennystä
maanomistajien omaisuuden suojal la.
– Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että ehdotettu sääntely ei muodostu perustuslain turvaaman omaisuuden suojan kannalta ongel malliseksi. Kyse on puhtaasti politii kasta, ympäristöjuristi Matti Kattai nen sanoo.
Suomi osallistuu tällä viikolla alka vaan kansainväliseen biodiversiteet tikokoukseen ja on sielläkin sitoutu nut luontokadon torjuntaan.
– Kansainvälisessä kokouksessa on tarkoitus saada aikaan sitovia maail manlaajuisia tavoitteita luontokadon torjunnalle. Vaarana on, että juuri ve sitetty luonnonsuojelulaki sekä Suo men toiminta EU:n ympäristötavoit teita vastaan vähentää Suomen us kottavuutta luontokysymyksissä, Luonnonsuojeluliiton ympäristöpääl likkö Paloma Hannonen sanoo.
Iltojen pimetessä moni kaivaa kyntti lät esiin ja sytyttää ne luomaan kotiin rauhallista tunnelmaa. Vaikka kyntti löiden polttaminen onkin mukavaa puuhaa, siihen liittyy aina tulipaloris ki. Siksi kynttilöitä pitää muistaa aina valvoa. Tulipalo voi syttyä kotona mo nesta muustakin syystä. Onneksi on nettomuuksiin voi kuitenkin varautua etukäteen.
Aivan ensisijainen toimenpide on palovaroittimien asentaminen kotiin.
– Tässä asiassa ihmisillä näkee toi sinaan puutteita. Valvonnan tai to teutuneen onnettomuuden yhtey dessä on joskus havaittu, että palo varoitin on saattanut puuttua koko naan tai se on vanhentunut tai sijoi tettu väärin tai siitä on patteri loppu, Pirkanmaan pelastuslaitoksen johta va palotarkastaja Sami Lindfors sa noo.
Lain mukaan palovaroitin pitää ol la asunnon jokaisessa kerroksessa ja yksi palovaroitin aina alkavaa 60 ne liötä kohti.
– Suosittelen kuitenkin, että palo varoitin olisi paitsi ensisijaisen pois tumisreitin yhteydessä, myös jokai sessa makuuhuoneessa, koska ma kuuhuoneen ovi voi olla kiinni esi merkiksi yöllä. Näin saadaan lisää ai kaa asunnosta poistumiselle, hän li sää.
Sammuttimen teholuokka on tär keä huomioida
Toinen hyödyllinen väline kotona on sammutuspeitto. Vaikka laki ei si tä edellytäkään, niin se on kuitenkin hyvä olla olemassa, koska sillä voi sammuttaa pienet sähkölaitteista lähtevät tai ruuanvalmistuksen yhte ydessä syntyneet tulipalot.
– Sammutuspeitteen pitää olla riit tävän iso, koska se pitää saada kie dottua palavan kohteen ympärille niin, ettei tuli saa happea.
Jotkut ihmiset hankkivat kotiinsa lisäturvaksi myös jauhe-, vaahto- tai nestesammuttimen. Lindforsin mu
kaan ne ovat tehokkaita apukeinoja tulipalon sammuttamisessa.
– Normaali kuuden litran nes tesammutin on hyvä, koska sitä jak saa vielä kantaa ja se soveltuu kaikil le paloille rasvapaloa lukuunottamat ta. Sammuttimessa on tärkeää huo mioida teholuokka. Mitä suurempi teholuokka, sitä suuremman palon sillä saa sammutettua. Suosittelen käyttämään mieluummin nestesam mutinta kuin jauhesammutinta, kos ka jauhesammutinta käytettäessä jauhetta leviää joka paikkaan ja paik kojen siivoamisessa on isompi työ tu lipalon sammuttamisen jälkeen.
Kotona on tärkeä myös varmistaa, että poistumistiet ovat vapaana.
– Kerrostalossa ensisijainen pois tumistie on portaikkoon ja toissijai nen normaalisti parvekkeelle tai ik kunan kautta ulos. Rivi- ja omakoti talossa toissijainen poistumistie on tavallisesti takaovi tai ikkuna. Jos näistä pääsee hyvin poistumaan, niin henkilövahingoilta todennäköisesti vältytään.
Toimenpiteet tulipalon syttyessä Tulipalon sytyttyä ensimmäisenä toimenpiteenä pitää varmistaa, että vaarassa olevat ihmiset poistetaan rakennuksesta.
– Jos palo on pieni, niin sitä voi yrittää sammuttaa alkusammutuksel la, kunhan tekee sen itseänsä vaaran tamatta. Palon leviämistä voi myös rajoittaa sulkemalla oven siitä huo
neesta, jossa palo on käynnissä. Sen jälkeen pitää mennä soittamaan tur vallisesta paikasta hätänumeroon 112. Lisäohjeet tulevat hätäkeskuk selta. He haluavat ensisijaisesti tietää osoitteen, onko ihmisiä vaarassa ja millainen palo on kyseessä.
Suurin osa tulipaloista syttyy ihmi sen oman toiminnan seurauksena. Toisena tulevat koneista ja laitteista syntyneet palot.
– Kone- ja laitepaloja voi ennalta ehkäistä laitteiden kuntoa tarkkaile malla. Jos laite oireilee esimerkiksi si ten, että siitä kuuluu outoa ääntä tai siitä tulee hajua, niin siinä kohtaa asi aan pitää reagoida.
Muita varokeinoja tulipalojen es tämiseen ovat nuohouksesta huoleh timinen ja tuhkien oikeanlainen kä sittely. Nuohoamalla hormit säännöl lisesti voi estää hormissa syttyvän no kipalon. Mitä tuhkien käsittelyyn tu lee, niin Lindforsilla on tuore koke mus siitä, mitä tapahtuu, kun tuhkia käsitellään väärin.
– Juuri toissa viikonloppuna erääs sä kohteessa tuhkat oli jätetty muo viämpäriin saunarakennuksen vie reen. Kun ne saivat happea, niin ne syttyivät palamaan ja sytyttivät sa malla palamaan myös vieressä ole van saunarakennuksen.
Sekin on hyvä huomioida, ettei pa lavaa materiaalia kannata viedä ta kan tai puukiukaan välittömään lähei syyteen.
HerSa Ruoka-avun tilanne on heiken tynyt Tampereella dramaattisesti syk syn aikana. Tampereen ev.lut. seura kuntien Ruokapankista ei ole viime viikkoina pystytty toimittamaan joi hinkin jakopaikkoihin lainkaan elin tarvikkeita tai avustukset ovat olleet hyvin niukkoja.
– Ruoka-apua tarvitsee yhä use ampi talous. Ruoan hinnan nousu kuormittaa lisäksi myös pieni- ja kes kituloisia sekä erityisesti vähävarai sen talouksien ruoan ostovaraa enti sestään, Tampereen seurakuntien elintarvikeavun koordinaattori Marja Palkonen kertoo.
Tampereen seurakuntien Ruoka pankki on käynnistänyt Ruokapankin kummi -varainkeräyksen. Ruokapank ki kerää lahjoitusvaroja ostaakseen ruokaa ja hygieniatuotteita vähäva raisille. Lahjoitustiedot löytyvät Tam pereen seurakunnan Ruokankin verk kosivuilta.
Pekka Ohtokangas
Tampereen Filharmonialle on tulos sa hyvin värikäs ja tarinallinen kevät. Suloisen katkeraa on tietenkin sanoa hyvästit ylikapellimestarina kymme nen vuotta toimineelle Santtu-Mati as Rouvalille, joka johtaa vielä ke väällä muun muassa Richard Straus sin teokset Don Quijoten, Näin puhui Zarathustra ja Sankarin elämä.
Muuten keväässä on tarjolla isoja klassikoita, Brahmsia, Bachia, De bussya, Rahmaninovia ja Prokofje via. Kevyempää tarjontaa edustavat Diandran tulkitsemat ja Antti Rissa sen johtamat James Bond -elokuvien sävelmät.
Poikkitaiteellista laitaa edustaa Transit, joka Tero Saarinen Compa nyn kanssa esitettävä tanssiteos. Teoksen on säveltänyt Sebastian Fa gerlund ja koreografian on tehnyt Te ro Saarinen. Orkesteria johtaa Tam pereen Filharmonian entinen ylika pellimestari Hannu Lintu
Huhtikuun lopussa esitettävä Oi ihmisyys edustaa raskaampaa tarjon taa. Arvo Pärtin, Valentin Silverst rovin ja Dmitri Šostakovitšin teok sista koostuvassa konsertissa kuul laan Viron kansallista mieskuoroa ja solistina basso Mika Kares. Konsert ti pohjaa Šostakovitšin järkytykseen, jonka hän koki Ukrainan Babi Jarissa tapahtuneesta juutalaisten joukko murhasta. Hän sävelsi tapahtumista nousseiden tunteiden pohjalta Babi Jar -nimisen sinfonian. Konsertin alussa kuullaan virolaisen Pärtin De profundis -teos ja ukrainalaisen Sil vestrovin Meta Waltz -niminen sinfo ninen runoelma, joka kuullaan ensi kertaa Suomessa. Konsertin kapelli mestarina toimii John Storgårds Tarjontaa on monenmoista, eikä kokematon ehkä osaa valita, mistä päin tarjontaa lähestyisi.
– Jos ei ole aikaisemmin käynyt konsertissa ja haluaa tutustua klassi sen musiikin helposti lähestyttäviin helmiin, niin suosittelisin konserttia Merellä 31.3. Konsertti koostuu Claude Debussyn teoksesta La Mer ja Antonin Dvořákin Sellokonsertosta, Tampereen Filharmonian intendent ti Eija Oravuo sanoo.
– Klassista musiikkia on todella
monenlaista. Kevään konserteissam me soi musiikkia liki 600 vuoden ajal ta, joten sieltä löytyy hyvin erilaisia teoksia. Kaikista säveltäjistä ei tarvit se pitää, mutta kannustan kyllä kaik kia yllättämään itsensä ja tulemaan ennakkoluulottomasti kuuntelemaan myös itselleen entuudestaan tunte mattomia teoksia.
Poimintoja konserttiohjelmistosta:
TAMMIKUU
Pe 13.1. klo 19
KOHTI HUOMISTA
Dima Slobodeniuk, kapellimestari Bomsori Kim, viulu
Leoš Janáček: Orkesterisarja oopperasta Karol Szymanovski: Viulukonsertto nro 1 Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 5 Pe 20.1.
MONUMENTTI
Thierry Fischer Priya Mitchell
J.S. Bach: Viulukonsertto nro 2 E-duuri Anton Bruckner: Sinfonia nro 5 To 26.1.
FANTASTISIA TARINOITA
Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Joona Pulkkinen, sello Richard Strauss: Don Quijote Hector Berlioz: Fantastinen sinfonia
HELMIKUU
Pe 10.2.– la 25.2.2023
TAMPEREEN OOPPERA: LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN Richard Wagnerin uusi tuotanto saa ensi-iltansa helmikuussa. Musiikista vastaa Tampere Filharmonia. Pe 24.2. klo 16 ja 18, Pieni sali
VAUVA- JA
TAAPEROKONSERTTI
Satu Sopanen ja Tampere Filharmonia vievät perheen pienimmät seikkailulle musiikin ihmeelliseen maailmaan.
Su 11.12. klo 15, Pieni sali
FAUNIEN ILTAPÄIVÄ: AJAN ULOTTUVUUKSIA
Ludwig van Beethoven: Serenadi huilulle, viululle ja alttoviululle D-duuri Robert Schumann / Tristan Murail: A re-reading of ”Kinderszenen” Jonne Valtonen: Stages for Six, kantaesitys
Pe 16.12. klo 19
TALVEN VALOA
David Danzmayr, kapellimestari Diana Adamyan, viulu Unsuk Chin: subito con forza
Mendelssohn: Viulukonsertto nro 2 e-molli Beethoven: Sinfonia nro 6 “Pastoraali”
Konsertit Tampere-talon Isossa salissa, ellei toisin mainita. Liput Tampere-talon lipunmyynnistä, Kulttuurimyymälä Aplodista ja Lippu.fi-myyntikanavista.
Hervannan latureittien varrelta kaa dettiin marraskuussa kirjanpainaja kuoriasen kuivattamia kuusia. Lisäksi raivattiin jonkin verran pienpuustoa uimarannalta länteen lähtevän reitin alkupäästä.
Tampereen infran metsäasiantun tija Heli Vuorilammen mukaan aloi te puiden kaatoihin tuli reitillä liikku vilta.
– Palautetta saatiin runsaasti. Yh teyttä ottaneita huolestutti erityises ti liikkumisen turvallisuus. Reitin var rella oli kirjanpainajakuoriaisen tuho amia kuivia kuusia, joiden kaatumis ta pelättiin.
Kaadot tilasi Tampereen kaupunki ja sen toteutti Tampereen infra. Kaa dot suunniteltiin maastossa tehdyssä metsäkatselmuksessa. Puiden kaatoa olivat ehdottaneet myös Hervannan latureitistön hoitajat, jotka pitivät kaatoa hiihtäjien turvallisuuden ja la tureitin hoidon kannalta tärkeänä.
Kaadoista tiedotettiin reitin varrel le laitetuilla tiedotteilla. Metsänhoi don toimenpiteistä tiedotetaan jat kossa myös kaupungin nettisivuilla.
– Reitti on liikkujien suosiossa ja talvella ladut ovat runsaassa käytös sä. Tällaiset toimenpiteet koskettavat
heitä kaikkia, joten tiedottamisesta tehdään kattavampaa.
– Kaikkiaan kaupungin metsiä hoi detaan hyväksytyn metsien hoidon toimintamallin mukaisesti, Vuorilam pi toteaa.
Hakkuujäljet latureitin varrella yl lättivät
Lähtiessään Mäkipuiston suunnasta juoksulenkille, Lauri Lehti yllättyi huomatessaan puita kaadetun aliku lun jälkeisen reitin varrelta. Kaadot olivat aiheuttaneet melkoisen aukon metsään. Mitään tietoa hakkuista ei ollut tullut.
reittiviittaan kiinnitettynä Suolijärven majan vierestä. Se oli tavallisen arkin kokoinen tiedote, jossa oli alueen kartan lisäksi lyhyt selostusteksti.
Jälki on rujoa Lehden mielestä puiden kaadot oli vat turvallisuuden näkökulmasta yli mitoitettuja.
– Rannassa oli melkoiset pöllipi not, puiden leikkuupinnat näyttivät terveiltä. Metsässä oli kantoja, joiden halkaisija oli jopa 70 senttiä, Lauri Lehti kertoo näkemästään.
– Esteettisyyden näkökulmasta jäl ki on rujoa. Paikoin oli jätetty niin sa nottuja tekopökkelöitä, lahoamaan jätettyjä karsittuja runkoja, mutta nii tä ei ollut riittävästi. Kokonaisia kaa dettuja puita olisi voinut jättää laho amaan luonnon hyödyksi.
Lehdelle luonnon monimuotoi suus ja luonnon säästäminen ovat tärkeitä asioita.
Aktiiviliikkuja Lehti juoksee ja maastopyöräilee Hervannan metsis sä. Ulkoilureitit ovat tuttuja.
Puunkaatoa koskeva tiedote löytyi
– Haluaisin ehdottaa, luonnon suojeluyhdistystä lainatakseni, että Tampereelle pitäisi tehdä metsien hoitamattomuussuunnitelma, jottei aina kaikkea siistitä vaan annetaan metsän olla metsä. Luonto on luon toa varten. Ulkoilureitillä liikkuvien turvallisuudesta on toki huolehdit tava.
Luonto on luontoa varten. Ul koilureitillä liikkuvien turvallisuudesta on toki huolehdittava”
Pitkävartisessa voiteenlevittimessä on 19 pyörivää palloa, joiden avulla voide tai suihkugeeli levittyy helposti ja tasaisesti. Voide laitetaan tuotteen sisälle ja voide tulee ulos pallojen välistä kun palloja liikuttaa ihoa vasten.
Sukkien muotoilu ei estä verenkiertoa, eivätkä kär kisaumat hierrä varpaitasi. Sukat siirtävät kosteuden nopeasti pois iholtasi. Aktiiviset ainesosat auttavat jalkojasi pysymään kuivina ja hajuttomina.
Spinner kierrekorkin avaaja auttaa hankalien kierre korkkien avaamisessa. Ergonomisen muotoilun ansiosta ote on pitävä. Nerokkaan yksinkertainen ja käteen sopivan muoto. Avaa muovikorkkiset pullot.
Lifty-kannenavaajan avulla aukaiset helposti tiukkaa kin tiukemmat pienet ja isot lasipurkkien kannet. Vääntämistä, nostamista tai voimaa ei enään tarvita: aseta vain Lifty paikalleen ja paina alaspäin - lasipurkin kansi on nyt valmis kierrettäväksi auki.
Säädettävä ja helposti kokoontaitettava kävelykeppi suoralla kädensijalla. Mahtuu hyvin pieneenkin laukkuun. Kätevä vaihtoehto tilapäiseen käyttöön esim. matkoille. Saatavilla useita eri värejä.
Kääntyvä teräksinen jääpiikki kävelykeppeihin ja kyynärsauvoihin. Helppo käyttää ja asentaa.
Apuväline käsien ja sormien lihasten vahvistamista varten. Kehittää monipuolisesti käsi- ja sormilihaksia. Vahvistaa sekä käsivarren ojentaja- että myös koukista jalihaksia.
Kevättalvella lumen painosta romah taneen Hervannan jalitsuhallin pys tytystalkoot pidettiin 3.-4.12. Sitä en nen pressua oli korjattu useaan ot teeseen marraskuussa, ja vielä pys tytyksen aikanakin jouduttiin reikiä paikkaamaan.
Talkoolaiset uurastivat kahtena päivänä, kahdessa vuorossa. Väkeä tarvittiin paljon, sillä muovikankaiden
ja vaijerien liikuttelu on hyvin raskas ta puuhaa. Parhaimmillaan vuorossa oli kerrallaan 70 vapaaehtoista, muun muassa jalkapalloilijoiden van hempia, valmentajia ja joukkueen johtajia.
Mittavaa urakkaa johti puolalai nen Daniel Kula, joka on ollut muka na hallin perustamisesta lähtien. Ko mennot raikasivat kentällä englannik si, hieman suomella maustettuna. Kulan ammattitaitoa hyödynnetään
muuallakin Suomessa kuplahallien nosto- ja purkutöissä.
Pelaamaan halliin pääsee mahdol lisesti jo kuluvan viikon loppupuolel la, kun lämmöt ja valot on saatu pääl le. Halli saatiin pystyyn sunnuntaina illansuussa.
Jalitsu-halli on tamperelaisten jal kapallon kasvattajaseurojen yhteises ti omistama ylipainehalli Ahvenisjär ven kentällä. Jalitsu Oy:n osakkaat ovat Ilves, TPV, TKT, PP-70 ja TJK.
HerSa Ylöjärvellä ja Nokialla järjeste tyssä Ylisfestarit -tapahtumassa avainroolissa alusta lähtien toiminut mielenterveyshoitaja Taito Roivas on saanut Pirkanmaan sairaanhoitopii rin hallitukselta Elämän tähden -pal kinnon. Pirkanmaan sairaanhoitopii rin hallituksen mukaan Roivas on erinomainen esimerkki siitä, kuinka iso merkitys yksittäisellä työntekijäl lä voi olla ihmisten yhdenvertaisuu den edistämisessä ja asenteisiin vai kuttamisessa.
Psykososiaalisen kuntoutusyksi kön hoitaja Roivas innostui kehitys vamma-alan festarikonseptista näh tyään vastaavan tapahtuman työ matkalla Tanskassa vuonna 1998. Ko tiin palattuaan Roivas tarttui tuumas
ta toimeen. Ensimmäiset Ylisfestarit vietettiin Ylöjärven Ylisillä jo seuraa vana vuonna. Siitä lähtien Roivas on toiminut festareiden musiikkivastaa vana ja esiintyjien buukkaajana osa na festarityöryhmää.
Elämän tähden -palkinto on Kim mo Pyykön suunnittelema veistos, jonka Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on myöntänyt Taysin 50-vuo tisjuhlavuodesta lähtien joka toinen vuosi tunnustuksena pirkanmaalai sen terveydenhuollon eteen tehdys tä merkittävästä työstä. Palkinto an nettiin Roivakselle maanantaina sai raanhoitopiirin valtuuston viimeises sä kokouksessa.
Taito Roivas jää 43 työvuoden jäl keen eläkkeelle 1.3.2023.
Voimani uupuneet pois kuluneet, suruni kasvanut on iloista pois, kasvoin ulos yksin kestävästä surusta vain hetken päässä iloisen hetken nä en.
Matkustin ja etsin, voimiani kasvatin, viimeisen iloni huomasin menneen jo pois, kun ajattelin menneitä vain, hetkiä onnellisia joita muista vielä, suruissani.
Avasin oven viimeisen matkalla tuhoon olin valmis menettämään kaiken minkä elämässäni sain Matkustin silti uneen kauniiseen. Haavoittunut eläin olin unessani, kuin joutsen ilman siipiä, katkenneena poikki kaikesta, kun heräsin, heräsin terveenä uuteen elämään.
Juha
Suomen suurin musiikkitapahtuma
Kauneimmat Joululaulut kaikuvat jo 50. kerran! Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin ja laajimmalle levinnyt musiikkitapahtumien sarja, joka viettää tänä vuonna juhlavuottaan. Laulutilaisuuksiin osallistuu noin kolme viidestä suomalaisesta. Kauneimpien Joululaulujen suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
KAUNEIMMAT JOULULAULUT
SU 11.12. HERVANNAN KIRKOSSA
klo 15 Lasten Kauneimmat Joululaulut klo 18 Kauneimmat Joululaulut
PERHEIDEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT
SU 18.12. KLO 15 VUOREKSEN SEURAKUNTAKODILLA
JOULURAUHAN JULISTUS
LA 24.12. KLO 14 MUUSAN AUKIOLLA Kansanedustaja Pia Viitanen julistaa joulurauhan, mukana Tampereen rautatieläisten soittokunta. Joulurauhan julistuksen jälkeen, Hervannan kirkolla tarjolla riisipuuroa.
JOULUAATON HARTAUS
LA 24.12. KLO 15 HERVANNAN KIRKOSSA
JOULUYÖN KIRKKO
LA 24.12. KLO 22 HERVANNAN KIRKOSSA
JOULUPÄIVÄN MESSU
SU 25.12. KLO 9 HERVANNAN KIRKOSSA
TAPANINPÄIVÄN MESSU
MA 26.12. KLO 11 HERVANNAN KIRKOSSA
KLO 11-13 HERVANNAN KIRKOSSA Aterian hinta 6 €.
Tomi Pekka Rintala ja Mona Linnea Holma
Paavo Akseli Ruohonen ja Marika An neli Riiheläinen
Kirsti Karin Virtanen, 100 vuotta
Kirsti Raakel Julin, 96 vuotta
Pekka Ilmari Rantanen, 85 vuotta
Leena Kaarina Viljanen, 81 vuotta
Reino Kalevi Sinisalo, 79 vuotta
Kirsi-Marja Mäkelä, 78 vuotta
Asko Henrik Gren, 77 vuotta
Terttu-Liisa Järvimäki, 75 vuotta
Jaakko Sakari Jutila, 73 vuotta
Eija-Liisa Orvokki Roinila, 70 vuotta
Aila Marjatta Lavikainen, 69 vuotta
Jouni Mikael Koponen, 40 vuotta
HerSa Tampereen kaupunki tekee selvityksen kaupungin uimarantaver kostosta tuleville vuosille. Selvityk sessä tarkastellaan myös Vuoreksen aluella. Vuores Palvelu välittää selvi tyksen tekijöille koostetusti vuores laisten tarpeita, toiveita ja ideoita mahdolliseen tulevaan uuteen uima rantaan liittyen.
Vuoreksen osayleiskaavassa Vuo reksen alueen uimaranta on hahmo teltu Särkijärven sillan länsipuolelle, lähelle asukasyhdistyksen ylläpitä mää melonta ja veneilyranta, jossa saa myös uida. Alueella on todettu vahvoja luontoarvoja, jotka voivat vaikuttaa uimarannan rakentami seen.
Muita uimarantoja alueella ovat muun muassa Hervannan Suolijär vellä, Särkijärven Lukonlahdessa ja Lahdesjärvellä.
Mitä, missä, milloin? -palstalle otetaan julkaisuviikon maanan taihin klo 14 asti jakelualueen yh distysten tapahtumia. Palstalla julkaistaan ainoastaan rekisteröi tyneiden yhdistysten ilmaista pahtumia. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 500 merkkiä. Hervannan Sanomat pi dättää oikeuden editoida ilmoi tuksia.
Hervannan AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 15-17 kirkon kul mahuoneessa. Hervannan Eläkkeensaajat ry: To 8.12. klo 12 Jäsentapaaminen pikku joulun merkeissä/Vaparin yläaula. Ma 12.12. klo 13 Kuntosali/Vapari. Ti 13.12. klo 11 Hathajooga/Vapari Sali 132. Ke 14.12. klo 10 Luonto- ja kävelyretkeily/lähtö Vaparilta. Piirin risteily m/s Viking Grace 14.15.2.2023. Sitovat ilm. 2.1.23. menn. Seijalle 040 5458550. Yhdis tyksellä on kirpputoripöytä nro 26 Swapissa Lindforsink. 4. Lahjoitusta varaa otetaan vastaan, yhteyden otot: Anne 050 3376350. Lisätiedot hervanta.elakkeensaajat.fi
Hervannan Karjala-seura: Iloisten ihmisten ystävällinen Karjalaseura kutsuu sinut mukaan toimintaan ja harrastuksiin. Seuran joulujuhla pi topöytineen 17.12. klo 15 Konnun
keittiöllä, Pietilänkatu 5. Kulkuniek kojen kävelylenkit joka pe, ma ja ke alk. klo 10. Kokoontuminen Ahve nisjärven laiturin eteen. Kirjallisuus piiri Kirjawaiset Venlantuvalla ke 7.12. klo 15.30. Ulla-Lena Lundber gin kirjat. Ke 14.12. klo 15.30 Ven lantuvalla Terhakat-kerhon iltapäi väkahvila, jouluaskartelua ja pikku joulupirskeet. Sie, mie ja kaikki yh dessä. Kysy lisää kerhomestaril ta puh. 040 833 9002.
Hervannan Marttojen käsityö kerho kokoontuu perjantaisin klo 11-13 Hervannan kirkon takahuo neessa. Tervetuloa! Tiedustelut: An ne 0414526678.
Kaukajärviseura ry: Torstaina 8.12. klo 14 Tallitapahtumien syys kauden päättää iloisen reippaalla esiintymisellä Kotikylän Harmoni kat, he esittävät Tallissa jouluista musiikkia ja tanssimusiikkia, väliajal la on kahvibuffetti. Kuvataideryhmä jatkaa 14.12. asti ke-iltaisin klo 1619. Tallin tapahtumiin on vapaa pää sy, Haiharankatu 30, tallirakennus / Tervetuloa! Kaukajärviseura toivot taa kaikille mukavaa joulun odotus ta, Tallitapahtumat jatkuvat tammi kuussa.
Linja20-hanke: Linja20 tarjoaa tu kea ja toimintaa 18–29-vuotiaille kaakkoisen alueen nuorille aikuisil le. Kohtaamispaikka Viri-Annalan tu valla Takunvainionkatu 2 maanan
taisin klo 11–14. Toiminta on vapaa ehtoista ja ilmaista. Tule kahville! Tsekkaa linja20.fi. Löydät meidät myös facesta ja instasta.
Seurakunta ja sotainvalidien vel jesliitto: Tervetuloa uudet ja vanhat pelaajat Boccia-pelin pariin maa nantaina klo 9.30. Tarvitset vain si säjalkineet ja hurttia huumoria. Maksuton. Sopii myös aviopareille. Annamme opastuksen, kysy tai tule käymään. Koski: 040 517 1080.
Tampereen Hervantalaiset ry / Venlantupa: Avoinna ke-to klo 1115 ja pe klo 11-14. Keskiviikko 7.12. klo 12-14 Toivotut joululaulut. Tor stai 8.12. klo 11-15 Kerhopäivä, kä sityö-,värkkäri-, juttu-, ja pelikerho. Perjantai 9.12.klo 12 Bingo. Tiistai 13.12. klo 12-14 Äijäkerho. Keski viikko 14.12. klo 12-14 Ollin jouluka raoke. TERVETULOA! Hierojan ja jal kahoitajan aikoja Anjalta p. 041 5184717. Joululahjaksi lahjakortti? Yhdistys mukana Duo:n Joulutorilla torstaina 8.12. klo 10-13 Tuulanteikuoro ja Duo T&R joulutunnelmissa. Sunnuntaina 11.12 klo 15 Jari Gre kin Joulukonsertti Venlantuvalla.
Tapaamispaikka Täky / YSTI ry: Aikuisille suunnattua sitoutumaton ta ja ilmaista vapaa-ajantoimintaa. Järjestämme myös retkiä. Avoinna ti-to 15-19, pe 15-17. Katso ajan kohtainen ohjelma Facebook: Ta paamispaikka Täky tai www.yst.net.
Puh. 050 593 5665. Kaikki toimin tamme on päihteetöntä. YSTI ry / Verkko: Tarvitsetko apua tai haluatko auttaa? Maksutonta va paaehtoisapua hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisille henkilöil le sekä vertaistoimintaa omaishoita jille ja vapaaehtoisille. Kysy lisää 03 317 0826 tai piipahda toimistolla, Ruovedenkatu 20, ma-to 9-15, pe puhelimitse 9-14. Avoimet kahvilat tiistaisin Hervannan nuorisokeskus Kupolissa (Lindforsinkatu 1) klo 11.30-13.30 ja keskiviikkoisin Her vannan yhteisökeskus L8:ssa (Lind forsinkatu 8) klo 12.30-14.30. Lisä tietoa: www.yst.net/verkko. YSTI ry ja muut alueen järjestöt: Alueen järjestöjen yhteinen Hervan nan joulutori torstaina 8.12.2022 kello 10‒13 Kauppakeskus Duon keskusaukiolla. Hanki pukinkonttiin neuleita, kädentaito- ja askartelu tuotteita, koruja, kortteja, lehtiä ja paljon muuta. Kokeile onneasi on nenpyörässä ja arvonnassa! Osta malla tuet hervantalaisten järjestö jen toimintaa. Suomi‒Venäjä-seura lahjoittaa arpatuottonsa ukrainalai sille. Ostosreissulla voit mittauttaa myös puristusvoimasi. Joulutunnel maan virittävät Tuulantei-kuoron joululaulut klo 11 ja 12. Mukana myös puhallinsoittaja Robert ja Duo T&R. Lämpimästi tervetuloa!
HerSa Monen auton kohdalla talvi renkaiden paineet on asetettu koh dalleen alle vaihdon yhteydessä läm pimässä hallissa. Lämpötilan pudo tessa pakkasen puolelle rengaspai neet on syytä tarkistaa uudelleen.
Pieni ylipaine renkaassa ei ole hai taksi – alipaine sen sijaan kyllä. Va jaapaineinen rengas vaikeuttaa au ton hallintaa, pidentää jarrutusmat kaa, lisää polttoaineenkulutusta, ku luu nopeammin ja myös hajoaa hel pommin.
Lämpötilan laskeminen alentaa
renkaiden ilmanpainetta noin 0,1 ba ria / 10 astetta. Jos renkaat on vaih dettu alle ja paineet säädetty ohjear voihin lämpimässä hallissa, ovat ne jo pikkupakkasella alipaineiset. Asia on huomioitava myös talven aikana, jos sää kylmenee merkittävästi. Rengas paineet voivat muuttua myös matkan aikana, jos esimerkiksi Etelä-Suomen nollakeleistä ajetaan Lapin paukku pakkasiin.
– Yleisesti suositellaan, että talvi renkaisiin tulisi laittaa jo valmiiksi 0,2 baria enemmän painetta, mitä val
Kirjoita Rivi5 (väli) HER (väli)
Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vuokraatko/ lahjoitatko, tuote, lyhyt kuvaus ja hinta.
Max. 160 merkkiä
Rivi5 HER Myydään Toyota Corolla XSi -98 Sedan siisti. Hp. 2300e
Lähetä viesti numeroon 17197
Ilmoituksen hinta 5e
Ilmoitukseen tulee automaattisesti lähet tävän kännykän numero, jos haluat toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun.
hersa.mainostaja.com
Netissä voit jättää myös kuva- ja kehysilmoituksen. Maksutapa verkko pankki sekä luottokortti.
Keskiviikon lehteen ilmoitus on jätettävä viimeistään sunnuntaina klo 14.
Nainen etsii tositark. 60-70v sinkkumiestä kaikkeen yhdessä tekemiseen. Ethän tupakoi. (1229054)
Sinä vapaa, symppis mies, oletko vailla sydä nystävää? Täällä olisi kiva, luotettava ja va paa, 60+ nainen. Löytyykö näin? (1229030)
Sinä 57-63v mies, joka olet vapaa, luotettava, sanansapitävä ja savuton. Täällä tummahiuk sinen nainen. (1228996)
Olen 70/175, hoikka, yksinäinen nainen Satakunnas ta. Etsin ystävää vapaasta, rehellisestä, huumorintaj., autoilevasta miehestä, iältään 64-70v. (1228936)
Olen siisti, nuorekas, yli 50v, nätti nainen. Etsin elämänkumppania rauhallisesta, fiksusta mie hestä, miel. maalta. Ei seikkailijat. (1228780)
Olen +60v, vapaa nainen. Sinä vapaa, n. 6169v mies. Sinulla talous/alko hallinnassa, niin minullakin. Tupakoida voit. Löydänkö sinut vierelleni kulkemaan, ilot/surut jakaen? Asun Satakunnassa. (1228682)
Sinä vanhempi seniorimies, olet ehkä yhtä yk sinäiseksi itsesi tunteva kuin minäkin. Olen les keksi jäänyt nainen ja jo vuosia yksin. Olisi mu kava saada puhekaveri ja ystävä. (1228593)
Täällä pitkä, hoikka, toimelias, vapaa mies. Syk syn pimeys ja tuleva talvi on saanut miettimään, jos vaikka viettäis alkutalven etelässä. Viime tal ven olin Kanarialla. Nyt olisin matkaseuraa vaille reippaasta, mukavasta naisesta. (1229149)
Olen Treella mies, seksikäs, sinkku, ikävä, +40v, omat työt, liikemies. Etsin naista, 3258v, 03-alueelta, sinkkua. (1228960)
Normaali, terve, huumorintaj., 43v, vahva mies etsii loppuelämän kumppania kissattomasta naisesta. Olit sitten yh, sinkku, sama se. Har rastan matkustelua, Lapin luontoa. (1228872)
Tässä 57v mies etsii jouluksi seuraa vanhemmas ta naisesta. Vietettäisiin joulu yhdessä, mulla ei oi kein ole jouluseuraa. Ulkoiltaisiiin ja pidettäisiin oi kein hauskaa ja läheisyys olisi tärkeää. (1228613)
Sinä vapaa eläkeläisnainen. Jos etsit tosissasi miesystävää ja toivot wallatonta, nuorekasta ja eloisaa, wastaa wiestien. (1229175)
Tässä mukava, puhelias, huumorintaj., liikunnal linen, maalla viihtyvä, hoikka, 65v mies P-Pirkan maalta. Tykkään hellyydestä, läheisyydestä. Vies tiäsi oottelen sinulta mukava nainen. (1229174) Vapaa, 52v mies etsii iloista ja rehellistä naista, jol le voisin tarjota kaiken rakkauteni. Toisitko valoa pimeään? Mulla kaikki hyvin elämässä. (1229162)
Täällä savuton, rehti ja rauhallinen, +60v mies Po rista etsimässä vakituista naisystävää. (1229150)
Onko niin, ettei löydy kaverii mukavalle mie helle? En tupakoi, on kivempi kaksin, asun Mäntsälässä. Voitais joulua viettää yhdes sä. Vastaa, niin selvii tullaanko toimeen. Laita viestii, et menetä mitään. (1229139)
Sinua! Kurvikas, mukava nainen, haen loppuelä mään, tositark. seuraa. T. Mies, +60v, kunnollinen ja kiltti, sydämellinen. Koko Suomi. (1229122)
Nokialta 18-25v nuortamiestä seuraksi 45v miehelle? (1229058)
mistaja suosittelee. Näin pyritään ta saamaan juuri lämpötilanvaihtelui den aiheuttamia muutoksia renkaan käyttäytymiseen, Autoliiton koulu tuspäällikkö Teppo Vesalainen sa noo.
Rengaspaineet tulisi tarkistaa säännöllisesti – paitsi lämpötilan muutosten yhteydessä – myös silloin, kun auton kuormausta olennaisesti muutetaan. Joka tapauksessa tarkis tus kannattaa tehdä noin kerran kuu kaudessa.
– Rengaspaineet pitäisi aina mita
ta kylmistä renkaista eli ei heti ajon jälkeen. Tarkistus kannattaakin teh dä lähihuoltamolla, joka olisi enin tään kolmen kilometrin ajomatkan päässä ja taajamanopeutta ajaen saavutettavissa. Näin kotoa lähties sä kylmä rengas ei vielä ehdi lämme tä liikaa ja paineet saadaan säädet tyä varmemmin oikeiksi, Vesalainen kertoo.
Kun rengaspaineet ovat suunnitel lulla tasolla ja keskenään oikeassa suhteessa, rengas ohjautuu tarkasti ja on mukava sekä turvallinen ajaa.
1 Ilmoitukseen vastaaminen
SOITTAMALLA
Soita 0700 - 511 100
Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella he ti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle.
TEKSTIVIESTILLÄ
Kirjoita HER (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi. Lähetä viesti numeroon 17193. Numerosi pysyy salaisena.
HER 123456 Hei, luin ilmoituksesi ja kiinnostuin. Olen 35v. tumma...
2 Ilmoituksen jättäminen
SOITTAMALLA
Soita 09 8563 2902 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus.
TEKSTIVIESTILLÄ
Kirjoita: HER (väli) ILMO (väli) ilmoitus tekstisi. Mainitse tekstissä sukupuole si, millaista seuraa etsit ja miltä suun tanumeroalueelta. Lähetä viesti nroon 17193. Numerosi pysyy salaisena. HER ILMO Olen
elämänkumppaniksi. (1228997)
Olen 68v mies Pirkanmaalta. Etsin 60-70v naista Pirkanmaan alueelta kaveriksi, ystäväksi. (1228958)
Tässä savuton, 65/175/72 kaveri ja haen n. ikäis täni, rotevahkoa/normaalipainoista miestä. Et ole pahasti ylipainoinen etkä ukm. Vain Tre. (1229037)
Hallituskatu 22, Citykäytävä P. 040 825 1865
Käyntiosoite: Insinöörinkatu 27 (katutaso), 33720 Tampere
Avoinna: ma-pe 9.00-17.00
Julkaisija: HerMedia Oy Painopaikka: Sanoma Manu Oy
Sivunvalmistus: HerMedia Oy
Ilmestymispäivä: keskiviikko
Painosmäärä: n. 22 000 kpl
Jakelu: Tampereen ykkösjakelu
Jakeluhuomautukset: p. 0400 859 766
Ilmoitukset: hsilmo@hervannansanomat.fi
Toimitus: hs@hervannansanomat.fi
Yhdistykset: hsyhd@hervannansanomat.fi
Jakelualue: Hervanta, Hallila, Hankkio, Finninmäki, Lukonmäki, Kaukajärvi, Annala, Haihara, Viiala, Turtola, Messukylä, Vuohenoja, Korkinmäki, Muotiala, Vuores
Mediatiedot tarkemmin www.hervannansanomat.fi Toimitusjohtaja, päätoimittaja, yrittäjä Johanna Nordlund p. 0400 422 805 johanna.nordlund@ hervannansanomat.fi
Toimittaja Pekka Ohtokangas p. 050 408 6274 pekka.ohtokangas@ hervannansanomat.fi
Myyntipäällikkö Heini Eräsalo p. 050 438
heini.erasalo@ hervannansanomat.fi