Hervannan Sanomat 4. tammikuuta 2023

Pääkirjoitus Pekka Ohtokangas Toimittaja

Tästä alkaa juhlavuosi

Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun ensimmäiset asukkaat muuttivat osoitteeseen Orivedenkatu 15. Kerromme tässä lehdessä, miten louhikkoisesta erämaasta lähti rakentumaan monikansallinen kaupunkisuunnittelun helmi.

Kerromme Hervannan eri vaiheista ja ihmisistä niiden tapahtumien takana vuoden mittaan erilaisten artikkeleiden, kolumnien ja muisteloiden muodossa. Toivomme kuulevamme runsaasti myös lukijoidemme muisteloita, vinkkejä ja yhteydenottoja.

Hervannassa on juhlittu pyöreitä vuosia aikaisemmin jopa viikon ajan ja niin tehdään myös tällä kertaa. Viisikymppisen Hervannan juhlaviikko on 28.8.–3.9. ja silloin luvassa on ohjelmaa kaikenikäisille ja monenlaisille hervantalaisille.

Juhlaviikkoa suunnittelevat Tampereen kaupunki, Hervannan Tiedotusyhdistys, kauppakeskus Duo, ProHervanta-verkosto, Hervannan Sanomat ja lukuisat muut hervantalaiset yhdistykset ja toimijat.

Emme tietenkään unohda juhlahumussa muitakaan alueita, vaan jatkamme uutisointia kaikesta, mitä kaupunginosissa tapahtuu.

Kadun ääni, rohee

kiinnostanut.

Itsepuolustus on ensiapuun verrattava kansalaistaito.

Lue lisää sivulta 12

Pekka Ohtokangas Idea katulehti Roheeseen syntyi vauva kainalossa pötköttelystä. Päätoimittaja Hannele Huhtala oli äitiyslomalla vastasyntyneen vauvansa kanssa. Ajatus tietokirjakustantamo Vastapainoon palaamisesta täysipäiväisesti tuntui kaukaiselta ja kaipuu kansalaisjournalismin ja aktivismin pariin kaihersi rintaa. Huhtala toimi Helsingissä katulehti Ison Numeron päätoimittajana vuodesta 2015 lähtien ja sitä ennen Voiman toimittajana, joten aktivismi ja kansalaisjournalismi olivat tuttua huttua.

– Kaipasin katulehden tekemisen pariin. Katulehti on konseptina täydellinen – saa tehdä monenlaista, mielenkiintoista sisältöä ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti, Huhtala kertoo.

Huhtala aloitti kartoittamalla paikallisia yhdistyksiä.

– Ei olisi ollut mitään mieltä aloittaa tätä, mikäli yhdistyksiä ei olisi

Vanhan Kirkon pappi Olli Viljakainen innostui ideasta ja toi mukanaan verkostonsa. Mukaan lähtivät YAD Ry, EHYT Ry:n Tampereen Elokolo, Nauha Ry ja A-Kilta.

Pois rahapulasta

Katulehteä kauppaavat rahaa kaipaavat ihmiset. Iso Numero ja sen esikuva Big Issue ovat tunnetuimmat katulehdet. Varsinkin Big Issueta myyvät monesti asunnottomat.

– Suomessa ei ole niin paljoa asunnottomuutta, mutta ahdingossa olevia on paljon. Varsinkin viimeisen vuoden aikana olot ovat kiristyneet huomattavasti.

Huhtala ei kysele taustoja tai selvityksiä taloudesta lehden myyjäksi haluavilta. Alkuun pääsee viidellä muoviin pakatulla lehden numerolla.

Näistä viidestä lehdestä myyjä saa kaikki tuotot itselleen. Sen jälkeen myyjä voi ostaa lehtiä viisi euroa per

Mäkitaipaleen louhikkoisesta erämaasta Hervannaksi

Sirpa Koivu

Hervanta rakennettiin korkeaan louhikkoiseen, liki koskemattomaan erämaahan, jota sanottiin Mäkitaipaleeksi.

Ihmisen käden jälki näkyi kyllä 60-luvullakin. Hervannan mäen itälaidalla oli Hervannan suuri kaatopaikka, nykyisen korkeakoulun kohdalla oli Arvo Kantosen pientila ja Ahvenisjärven rannassa oli kaupungin metsämiehilleen rakentama mökki ja sauna. Mäen yli kulki tie Lukonmäestä Siltastenlahteen.

Alun perin Hervanta oli vain tilavaraus korkeakouluja varten. Tampere oli asettanut komitean edistämään ja tutkimaan teknillisen kor-

keakoulun saamista kaupunkiin. Vuonna 1966 säädettiin laki Tampereen teknillisen korkeakoulun perustamisesta.

Valtion edustajat esittivät 400 hehtaarin suuruisen alueen varaamista Tampereella toimivia ja mahdollisesti tänne sijoitettavia korkeakouluja varten.

Realistisin vaihtoehto oli Hervannan alue. Kaupunki oli hankkinut Hervannasta maita tilakauppojen yhteydessä yhteensä 1400 hehtaaria.

Yhtenäiset maa-alueet tarjosivat mahdollisuuden laajempaankin aluerakentamiseen. Korkeakouluja varten kaupunki luovutti valtiolle 3 537 628 neliömetrin tontin Hervannasta. Tosin Tampereen yliopisto

ei Hervantaan siirtynyt.

Hervanta päätettiin kuitenkin rakentaa. Toteutukseen haettiin ratkaisua pohjoismaisella aatekilpailulla. Aatekilpailun vuonna 1967 voittanut Aarno Ruusuvuori sijoitti Hervannan keskustan sinne, missä se nyt on.

Konnamaista!

Kilpailutulosten julkistamisen jälkeen alkoi Hervannan varsinainen kaavoitustyö, jotka kaupunki kustannussyistä teki itse.

Pois jäivät pysäköintitalot, pientalojen osuutta lisättiin, rakennusoikeutta vähennettiin ja maastoa säilytettiin keskustassa runsaammin, sen sijaan pääliikenneverkko ja aluekeskuksen sijaintipaikka olivat ehdotuk-

kappale ja myydä kympillä, jolloin myyjälle jää viisi euroa käteen per myyty lehti.

– Ensimmäisen vuoden aikana 37 myyjää kokeili myymistä. Seitsemäntoista osti lisää lehtiä ja nyt minulla on kuusi aktiivista myyjää. Enemmän tarvitaan, parikymmentä myyjää olisi oikein hyvä.

Katulehtien tarkoituksena on tehdä itsestään tarpeeton myyjälleen, eli nostaa myyjänsä pois akuutista rahapulasta.

– Yhtä ihmistä hävetti myöntää, että tarvitsi rahaa ja näyttää se julkisesti jatkamalla katulehden myyntiä. Köyhyyteen ja rahapulaan liittyy paljon häpeän tunnetta. Toivon kuitenkin, että Rohee mahdollistaa eteen päin katsomisen.

Verotuksen näkökulmasta Roheen myyminen on kuin kirpputorilla myymistä.

– Myyminen vertautuu luovutusvoittoon, eli lehteä voi myydä tuhan-

Roheen päätoimittaja Hannele Huhtala sai ajatuksen pirkanmaalaiseen katulehteen vauvan kanssa pötkötellessään.

Mittamiehiä Torisevanraitilla 1972. Taustalla kohoaa rakenteilla ollut Orivedenkatu 13. Kuva: Toivo Virtanen

rohee Tampereen ääni

nen euron verran vuodessa verottomana. Toimeentulotukea saava saa myydä 50 euron edestä kuukaudessa.

Huhtala katsoo jokaisen myyjän kanssa taloudelliset koukerot erikseen, jottei tulonmenetyksiä pääse syntymään.

Hervannassakin tilausta

Huhtala päivystää torstaisin Hervannan yhteisökeskus L8:ssa kello 10–12. Mukaan saa tulla syömään AKillan tarjoaman aamupalan, selailemaan lehtiä ja keskustelemaan katutilasta, lehden myymisestä ja lehden tekoon osallistumisesta.

– Haluan pitää kynnyksen matalana. Minun kanssa voi keskustella kaikenlaisilla kulmilla kaupunkitilasta tai lehden tekemisestä.

Hervantaan kaivattaisiinkin myyjä tai kaksi.

– Kyllä täällä olisi markkinaa. On tietenkin oma juttunsa myydä lehteä

kadulla kylmässä, Huhtala sanoo.

Lehti oli esillä Tampereen kirjamessuilla ja Hervannassa Duon yhdistysten joulutorilla.

– Sisätiloissa myyminen oli hyvä ensi askel myymiseen, varsinkin kun kirjamessuilla oli lukemisesta hyvin kiinnostunutta asiakaskuntaa.

– Olen sanonut myyjille, ettei tarvitse olla erityisen ulospäinsuuntautunut tai edes hyvä myymään. Minulta kysellään usein, että missä niitä myyjiä on, eli ostajia kyllä riittäisi.

Lehti pitääkin sisällään monenlaista luettavaa. Joka lehdessä on ollut esimerkiksi runoja. Niitä ja muita juttuja on kirjoittunut kävijät kumppaniyhdistysten kirjoittajapiireistä ja luovan kirjoittamisen pajoista.

– Olen käynyt esittelemässä lehteä ja opettamassa haastattelemista näissä pajoissa. Haluan, että lehdessä kuuluu kadun ääni, Tampereen ääni, eikä vain objektiivinen journalismi.

Hyvältä näyttää Objektiivista journalismia ei kuitenkaan ole unohdettu, vaan lehdessä on paljon yhteiskunnallisia juttuja, reportaaseja ja haastatteluita, paikallista kulttuuria unohtamatta. Kirjoittajina ovat paikalliset toimittajat. Kaikki lehdessä toimivat freelancereina, Huhtala mukaan lukien.

– Tavoite on, että kaikista jutuista maksetaan palkkio. Ei välttämättä mitään suuria palkkioita, mutta kuitenkin jotain. Ensimmäinen numero tehtiin talkoina, mutta sen jälkeen kaikista on maksettu.

Lehti näyttää laadukkaalta. Ulkonäköön ja sisältöön on satsattu.

– Jos hinta on kymmenen euroa, on syytä näyttää hyvältä.

Hervannan juhlavuosi sai tunnuksen

HerSa Hervannan juhlavuosi sai tunnuksen. Tunnus syntyi Tampereen kulttuuripalveluiden, Hervannan Tiedotusyhdistyksen, kauppakeskus Duon ja ProHervanta-verkoston yhteistyönä.

Tunnusta käytetään juhlavuoden tapahtumien markkinoinnissa. Tunnuksella merkitään myös juhlavuotta käsittelevät jutut Hervannan Sanomissa.

Kerro muistosi Hervannasta

HerSa Olit uusi tai vanha, hervantalainen tai entinen hervantalainen tai et hervantalainen laisinkaan, haluamme kuulla muistosi Hervannasta. Toimitus valitsee yhden, lyhyen

muistelon per lehti ja julkaisemme parhaat muistelot myös Facebookja Instagram-sivuillamme.

Toimitus varaa oikeuden lyhentää tarinoita.

Aika tasasi tunteet

Olli Kultalahti

Muutin Tampereelle vuoden 1967 alussa ja kuulin Hervannasta puhuttavan jo samana vuonna. Aika pian se alkoi vaikuttaa myös työhöni Tampereen yliopistossa. Käytävillä, kahvilassa ja kokoussaleissa puhuttiin yliopiston mahdollisesta siirtymisestä Hervantaan perustettavalle kampukselle. Monet opiskelijat tuntuivat olevan ajatusta vastaan, yliopiston johdolla näytti olevan päinvastainen käsitys.

Pidin vuonna 1971 yhdyskuntasuunnittelun kurssin, joka päättyi seminaariin. Siellä oli opiskelijoiden lisäksi eri alojen professoreita – poliitikkojakin, muun muassa kaupun-

ginvaltuuston puheenjohtaja. Keskustelu oli tunnepitoista ja kiivasta, eikä riidoiltakaan vältytty.

Vuonna 1973 heinäkuussa järjestin Tampereen kesäyliopiston aluetieteen opiskelijoille seminaarin Ahvenisjärven rannalla. Kahvia, limsaa ja munkkeja saimme siellä olevasta majasta. Aika oli tasannut tunteita, Tampereen teknillinen korkeakoulu muutti Hervantaan, yliopisto ei.

Vuonna 1980 muutin perheilleni Hervantaan, joka on ollut tärkeä ja myönteinen osa sekä työtäni että vapaa-aikaani. Olen nähnyt paljon, kokenut paljon – ja oppinut paljon!

sen mukaiset.

Vaikka luonnonsuojelijoita ja asukasaktiiveja ei vielä ollut vaikuttamassa aluesuunnitteluun ja kaavoitukseen nykyiseen tapaan, alkoi vuonna 1970 kiivas Hervanta-sota lehtien palstoilla, järjestöjen kokouksissa ja paneelikeskusteluissa. Hervanta ei sovellu opiskeluun eikä asumiseen! Tamperetta nimitettiin konnamaiseksi ja suuruudenhulluksi.

Kunnallistekniikan rakentaminen Hervantaan alkoi pääviemäritöillä tammikuussa 1969 ja katutyöt marraskuussa. Varsinainen asuntotuotanto käynnistyi nopeasti, käytännössä yhdellä rysäyksellä syksyllä 1972. Teknillisen korkeakoulun aluettakin alettiin rakentaa, ensimmäisenä Konetaloa.

Hervantaan palvelut tulivat samassa tahdissa asukkaiden kanssa.

Työpaikkaomavaraisuus oli myös korkea. Hervantaan tuli Teknillisen korkeakoulun ja Postipankin kirjauskeskuksen työpaikat, koulujen, päiväkotien ja palveluiden työpaikat, yhteensä yli 2000 työpaikkaa.

Pankkien ja rakennusyhtiöiden kanssa tehtyjen sopimusten lisäksi, kaupunki neuvotteli kauppakamarin kanssa myös kauppaketjujen Hervantaan tulojärjestyksen. Kauppojen tulo Hervantaan mahdollistettiin rakentamalla lähipalvelukeskuksia, joihin tuli tilat myös muun muassa päiväkodeille ja alaluokille.

Lähteet: Mikko Närhi – Vuorenpeikkojen maa 1993; Sirpa Koivu - Tytärkaupungin valot 2013; Sirpa KoivuTyötä Hervannan hyväksi 40 vuotta, 2015.

Tammikuussa 1971 tehtiin vetokoe Hervannan paikallistiellä eli Lukonmäen jyrkässä mäessä. Kokeessa testattiin, jaksavatko tarvittavat vetopelit vetää talojen seinäelementit Hervannan mäelle. Koe onnistui, Valmet 1100- traktori perävaunun kanssa pääsi rakennuselementtikuormansa kanssa mäen päälle.

Lähde: Mikko Närhi – Vuorenpeikkojen maa, 1993.

Hervannan rakentamista johtanut kaupungin järjestelypäällikkö Paavo Korhonen kertoo Hervannan ”löytymisestä” muistelmissaan. Korhonen oli 1960-luvun alkupuolella odotellut pääsyä kaupunginjohtaja Erkki Lindforsin puheille. Siinä odotellessaan hän oli tutkinut seinällä ollutta kaupungin maanomistuskarttaa.

”Erkki ilmaantui taakseni kysyen, jotta mitäs se Paavo niin innokkaasti tarkastelee. Vastasin, oletko huomannut kuinka suuret alueet kaupunki omistaa täällä kaakossa? Eikös

niille löytyisi jotain hyvää käyttöä?” Korhonen sai heti tehtäväkseen olla yhteydessä katuosastoon, jonka tuli selvittää mahdollisuus rautatien vetämisestä alueelle. Teollisuustonttien pula oli suunnannut katseet Hervantaan ja rautatieyhteyttä pidettiin välttämättömänä, mutta silloin Hervannan maasto esti suunnitelman toteutumisen.

Lähde: Sirpa Koivu - Työtä Hervannan hyväksi 40 vuotta, 2015.

pötkötellessään. Kuva: Pekka Ohtokangas

Traktorit kovilla – Lukonmäen vetokoe onnistui

”Mitäs Paavo niin innokkaasti tarkastelee?” – eli kuinka Hervanta löydettiin

MUISTOJA HERVANNASTA

B12 on muistivitamiini

Unohtaminen on normaalia, sillä sitä tapahtuu kaikille ja jatkuvasti. Normaali unohtaminen voi johtua monesta eri syystä. Yleensä kyse on siitä, ettemme ole kunnolla painaneet asiaa mieleen, vaikka ehkä kuvittelemme niin. Jos unohtelu vaikeuttaa arkea ja se lisääntyy selkeästi entisestä, on taustalla oleva syy hyvä selvittää. Aivojen ja muistin toimintaa vaikeuttavat esimerkiksi tietyt perussairaudet, päihteet ja sopimaton lääkitys sekä tietyt vitamiininpuutokset.

B12-vitamiini on tärkeä sekä DNA:n että nopeasti uusiutuvien solujen, kuten veren valko- ja punasolujen, muodostuksessa sekä hermosolujen toiminnassa. B12-vitamiinin tarve korostuu erityisesti elimistön stressitiloissa. B12-vitamiinin saantisuositus on aikuisilla 2,0 mikrogrammaa vuorokaudessa sekä lapsilla ja nuorilla 0,5–2,0 mikrogrammaa. Imettävien suositus on 2,6 mikrogrammaa päivässä.

B12-vitamiinia saa yksinomaan eläinkunnan tuotteista. Parhaimpia lähteitä ovat sisäelimet, kuten maksa ja munuainen, kala, liha ja maito. Normaali ruokavalio sisältää moninkertaisen määrän B12-vitamiinia. Esimerkiksi puoli litraa maitoa päivässä riittää yleensä tyydyttämään aikuisen henkilön B12-vitamiinin tarpeen. Kuitenkin on tilanteita, jolloin B12-vitamiinia ei saa tarpeeksi. Yleisin on nuorten aikuisten yksipuolisesta ravinnosta johtuva B12-vitamiinin puute, esimerkiksi täysin kasvisruokavaliota noudattavilla vegaaneilla. Muita B12-vitamiinin puutteen mahdollisia aiheuttajia ovat muutamat lääkkeet (esim. happosalpaajat ja metformiini-diabeteslääke) sekä tietyt sairaudet kuten keliakia ja Crohnin tauti.

Suurin B12-vitamiinin puutteen riskiryhmä ovat ikääntyneet; tutkimusten mukaan yli 10 prosentilla yli 65-vuotiaista suomalaisista voidaan todeta B12-vitamiinin puutostila. Iäkkäillä puutteen syy on yleensä B12-vitamiinin imeytymisen häiriö, jossa ohutsuolen loppuosa ei kykene ottamaan talteen ravinnossa olevaa B12-vitamiinia.

Ennaltaehkäise ja aloita ajoissa

B12-vitamiinin puutoksen oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Niitä ei huomaa heti, sillä puutostila muodostuu yleensä hitaasti. Elimistön varastot pitävät yllä B12-vitamiinin tasoa vielä siinäkin vaiheessa, kun vitamiinia ei saada tarpeeksi ruoasta. Vitamiinivarasto ei kuitenkaan riitä loputtomiin. Puutoksen oireet voivat peittyä vuosien, pahimmillaan jopa yli kymmenen vuoden ajaksi niin, ettei henkilö itse huomaa sitä. Yleensä pitkäaikaiset B12-vitamiinin puutokset voivat aiheuttaa anemiaa ja hermoston oireita. Lisäksi puutos voi ilmetä suoliston toiminnan heikkenemisenä, raajojen pistelynä ja puutumisena, neurologisina oireina, masennuksena sekä henkisen- ja fyysisen suorituskyvyn heikkenemisenä. B12-vitamiinin puutoksen on todettu lisäävän muistisairauksien riskiä ja aiheuttavan muistiongelmia. Pitkäaikainen B12-vitamiinin puute saattaa aiheuttaa pysyviä hermoston ja muistin häiriöitä.

B12-vitamiinin puute voidaan todeta tutkimalla verestä B12-vitamiinin pitoisuus. Useimmiten tarvitaan myös muita kokeita. Puutostilan voi korjata ruokavaliomuutoksella, vitamiinitabletilla tai imeytymishäiriön tapauksessa pistoksena lihakseen. Pistoksia annetaan alussa tiheämmin, mutta puutoksen korjauksen jälkeen ylläpitoon riittää yleensä pistos 1–3 kuukauden välein. Imeytymishäiriössä hoito on elinikäinen. Tablettihoito on suositeltava erityisesti silloin, jos B12-vitamiinin saanti ravinnosta on riittämätöntä tai muuten halutaan varmistaa riittävä saanti. B12-vitamiinin käyttö on hyvä aloittaa mahdollisimman varhain, jo viisikymppisenä, jos haluaa ennakoida ja ehkäistä mahdollisia muistiongelmia. B12-vitamiinia siedetään yleensä hyvin eikä yliannostusta tai sivuvaikutuksia ole kuvattu.

Terveyspalsta ilmestyy joka kuukauden ensimmäisessä numerossa.

apteekkari Hyvän Mielen Apteekki Hervanta

Huh, kylmää, mutta ihanaa!

Sirpa Koivu

– Ensin on hyytävän kylmää, mutta jo laiturille noustua, lämpö alkaa levitä ja tuo hyvän olon, kuvailevat nuoret uimarit tuntemuksiaan Suolijärven avannolla.

Avannolla näkeekin saunapäivinä paljon nuoria naisia ja miehiä, nuoria pareja, jotka hipsuttelevat majan pukuhuoneelta tossuissaan ja aamutakeissaan rantaan. Extreme-elämys viimeistellään jommassa kummassa Juttusaunassa, joihin voi varat maksullisen vuoron netistä.

Korona-aikana hyinen harrastus alkoi kiinnostaa nuoria aikuisia. Kylmää pelkäämättömät avantouimarit julkaisivat somessa innostavia kuvia ja nostivat esiin harrastuksen terveydellisiä vaikutuksia.

Suolijärven teräsmummut

Aamuisin Suolijärven avannolla käy yli 30 vuotta talviuintia harrastaneita ”teräsmummuja”.

– Meitä on noin parikymmentä, jotka emme kaipaa saunaa. Minunkaan elimistölleni eivät niin jyrkät lämmönvaihtelut tee hyvää, yksi teräsmummuista, Irja-Liisa Peuhkurinen toteaa.

– Jokaisen toki kannattaa kuunnella omia tuntemuksiaan ja toimia sen mukaan. Onhan se olo mahtava avannon jälkeen, virkistynyt, ja tunne kestää pitkään. Saa potkua päivään!

– Talviuinti on meille paljon muutakin, siellä jaetaan kuulumiset, ilot ja surut, päivän uutiset ja paranne-

taan maailmaa.

Osa uimareista hyödyntää Suolijärven majan pukuhuoneita, osa on lunastanut avaimen Pyrinnön pukukoppiin. Majalla on myös viikonloppuisin avoinna oleva Kuikka Kafe.

Kaukajärvellä kaksi talviuintirantaa Kaukajärven uimalan rannassa uusittiin viime kesänä laituri ja samalla vanha hyppytorni purettiin. Lisäksi rannan kasvillisuutta perattiin, tilalle tuotiin rantahiekkaa.

– Kunnostettu laituri, portaat ja valaistus palvelevat nyt hyvin myös talviuimareita, Tampereen infran työpäällikkö Teemu Kylmäkoski kertoo.

– Lisäksi talvisaunaa ja kioskia pitävä Kaukajärven Sauna levensi terassia yhdessä kaupungin kanssa.

Uimalan rannan sauna ja kioski ovat avoinna joka päivä. Kaukajärven Riihiniemen talviuintipaikalla ei ole saunaa.

Todistettuja terveyshyötyjä Avantouinnin aloittaminen on help-

poa ja edullista, sillä ainoa pakollinen varuste on uimapuku. Uimareilla on usein päähine sekä jalkineet vähintään avantoon siirtymistä varten.

Harrastajille on myös tarjolla erityisiä avantouintiin tarkoitettuja tossuja, jotka suojaavat liukastumisilta, teräviltä kiviltä ja suolalta. Monilla uimareilla on myös hansikkaat suojaamassa sormia.

Talviuinnin hyvien terveysvaikutuksien ilmeneminen on aina yksilöllistä ja riippuvainen monesta tekijästä, kertovat tutkimukset.

Todistetusti talviuinnin on todettu auttavan ainakin kipuihin, parantavan kylmään sopeutumista sekä yleistä terveydentilaa ja nostavan hieman elimistön antioksidanttitasoa.

Talviuinti voi myös pahentaa monen kylmäherkän sairauden oireita. Riskiryhmään kuuluvat sydän- ja verisuonisairaat, hengityselinsairaat, muut kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset.

Talviuinti on terveellistä puuhaa. Verkossa ylläpidettävälle Uimapaikat.fi-sivustolle on listattu jopa 250 avantouintipaikkaa, mutta useammallekin olisi kysyntää. Kuva: Sirpa Koivu

Taloyhtiön talouden muistilista

HerSa Monessa taloyhtiössä pohditaan parhaillaan vuoden 2023 taloutta. Yhtiöiden kustannukset ovat viime aikoina nousseet erityisesti energian rajun hinnannousun myötä.

Lämmitys on suurin taloyhtiön menoeristä ja vaikuttaa yhtiön kokonaiskuluihin merkittävästi. Lämmityskulujen osuus yhtiöiden hoitokustannuksista on kasvanut huomattavasti viimeaikaisen energiahintojen nousun myötä. Suurin osa taloyhtiöistä lämpiää kaukolämmöllä, jonka alueelliset hintaerot ovat suuria.

– Oman paikkakunnan hinnanmuutokset on syytä tarkistaa ja huomioida esimerkiksi taloyhtiön talousarviota tehtäessä. Kaukolämmön hinnannousupaineet vaihtelevat muun muassa sen mukaan, tuotetaanko energia fossiilisilla polttoaineilla. Muista taloyhtiöiden lämmitystavoista hurjin tilanne on ollut maakaasulla lämpiävissä kerrostaloissa, Isännöintiliiton tietoasiantuntija Olli Rekonen sanoo.

Taloyhtiön kiinteistösähkön kulutus muodostuu esimerkiksi pihavalaistuksesta, hissin käytöstä, kylmäkellareista, pesutuvan pesukoneesta ja saunasta. Maalämmöllä lämpiävissä taloyhtiöissä myös lämpöpumppujen sähkönkulutus vaikuttaa sähkölaskuun merkittävästi.

– Taloyhtiön taloutta suunniteltaessa on tärkeää olla perillä oman yhtiön sopimustilanteesta ja -ehdoista.

Taloyhtiön hallituksen kannattaa keskustella isännöinnin kanssa sähkösopimuksen ehdoista ja kilpailutustar-

peesta. Usein isännöintiyritys on kilpailuttanut kiinteistösähkön kaikkien taloyhtiöidensä puolesta ja saanut näin hankittua heille edullisen sopimuksen, Rekonen sanoo.

Sähkön hinta on noussut merkittävästi vuoden 2022 aikana. Hintaa ennakoivat futuurit viittaavat tällä hetkellä lähitulevaisuuden osalta siihen, että sähkön hinta tulee olemaan kalleimmillaan tammi- ja helmikuussa 2023. Myöhemmin keväällä 2023 sähkön hinnan odotetaan rauhoittuvan selvästi ja palaavan vuoden 2022 kesän hintojen tienoille. Nämä arviot saattavat kuitenkin muuttua nopeastikin, sillä futuurien hinnanvaihtelu on tällä hetkellä suurta vallitsevan

maailmantilanteen vuoksi.

Tonttivuokrat nousevat elinkustannusten kanssa Taloyhtiölainojen tyypillisin viitekorko on 12 kuukauden euribor, joka on noussut tämän vuoden aikana vauhdilla. Vielä tämän vuoden huhtikuussa 12 kuukauden euribor oli negatiivinen, jolloin taloyhtiölainojenkin korkokulut muodostuivat pelkästä pankin marginaalista. Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor on 2,8 prosenttia. Tämä nousu kasvattaa taloyhtiöiden lainakuluja merkittävästi ja sen myötä osakkailta kerättäviä rahoitusvastikkeita.

– Vaikutus on sitä merkittävämpi

mitä enemmän yhtiöllä on lainaa maksettavana. Erityisesti monissa uudiskohteissa on hyödynnetty runsaasti taloyhtiölainaa. Kohteissa, joissa taloyhtiölainojen lyhennysvapaat päättyvät lähiaikoina, rahoitusvastikkeita täytyy nostaa kaikista eniten, kun kasvaneiden korkojen lisäksi maksettavaksi tulee myös lainan lyhennys, Rekonen huomauttaa.

Vuokratonteilla sijaitsevissa taloyhtiöissä tulee huomioida myös tonttivuokra merkittävänä kulueränä.

Vuokrasopimukset on tyypillisesti sidottu elinkustannusindeksiin. Tonttivuokra nousee tällöin samassa tahdissa elinkustannusten kanssa.

– Korotus on käytännössä välttä-

mätöntä siirtää hoitovastikkeisiin, ellei yhtiöllä ole muita merkittäviä tuloja esimerkiksi liikehuoneistoista tai suunnitelmia tehdä säästötoimenpiteitä muiden kulujen osalta, Rekonen analysoi.

Vastikkeisiin kohdistuu nyt siis myös ilmeistä nostopainetta tonttivuokrien indeksikorotuksista, sillä elinkustannukset ovat indeksin mukaan kasvaneet lokakuun 2021 ja lokakuun 2022 välillä 8 prosenttia.

Inflaatio vaikuttaa myös moniin muihin taloyhtiön kuluihin. Vaikutus on suurin niissä yhtiöissä, joissa tällä hetkellä kilpailutetaan tai on käynnissä isoja korjauksia.

– Kustannusnousu vaikuttaa korjausrakentamiseen monella tapaa –esimerkiksi monien materiaalien kustannukset ovat nousseet Venäjän hyökkäyksen myötä, Rekonen tiivistää.

Vaikka kulut nousevat ja kiristävät taloyhtiöiden taloutta monella saralla, lievää vastapainoa tilanteeseen tuovat valtion avustukset sekä vihreät taloyhtiölainat.

– ARA:n myöntämät avustukset esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseen ovat hyvällä tasolla. Energia-avustuksen maksimimäärä on 4 000 tai 6 000 euroa asuntoa kohden riippuen siitä, paljonko energiatehokkuus paranee. Korjaushankkeen ilmastovaikutuksiin sidottuihin vihreisiin taloyhtiölainoihin voi puolestaan saada edullisemmat lainaehdot, Rekonen muistuttaa.

HerSa Heti vuoden alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut siirtyivät Tampereen kaupungin vastuulta Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Palveluiden ei pitäisi muuttua asiakkaalle oleellisesti, samat palvelupaikat jatkavat pääosin nykyisissä tiloissa, nykyisellä henkilöstöllä.

Varatut ajat ja paikat hoitojonossa, lähetteet ja annetut luvat ja suos-

tumukset sekä myönnetyt palvelusetelit säilyvät ennallaan.

Pelastuspalveluihin ei tule kuntalaisen näkökulmasta muutoksia, koska pelastuslaitos on toiminut aikaisemminkin maakunnallisena.

Muutoksia tulee palveluiden puhelinnumeroihin – sosiaali- ja terveyspalveluiden 03-alkuiset puhelinnumerot vaihtuivat, mutta vanhoista

numeroista ohjataan automaattisesti uusiin numeroihin 30.4.2023 asti. Matkapuhelinnumerot Taysiin eivät muutu.

Myös sähköpostiosoitteet vaihtuvat. Hyvinvointialueen sähköpostit ovat @pirha.fi-loppuisia. Samalla tiedot sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyvät pois Tampere.fi-sivuilta ja löytyvät jatkossa hyvinvointialueen

verkkosivuilta pirha.fi.

Lähitorikortti poistui käytöstä vuoden 2022 lopussa. Kortti on oikeuttanut ateriointiin erityishinnalla lähitoreilla.

Hoitoon pääsyn kriteerit, palkkiot ja korvaukset sekä asiakasmaksut ovat samanlaisia koko Pirkanmaalla vuoden alusta alkaen. Korvausten ja palkkioiden maksupäivät voivat

muuttua. Joidenkin asiakkaiden etuuksiin ja asakasmaksuihin tulee pieniä muutoksia.

Verkkoasiointia varten täytyy täyttää sähköisen asioinnin suostumuslomake uudelleen ja e-laskuja varten täytyy solmia uusi e-laskusopimus verkkopankissa hyvinvointialueen kanssa.

Taloyhtiöiden talouksissa varsinkin energian hinta mietityttää. Kuva: Pekka Ohtokangas

Kototori päätti toimintansa – Vastuu kotoutumisesta

ten jokainen Tampereelle muuttanut henkilö voisi saada apua kielitaidostaan riippumatta. Uudet kuntalaiset halutaan nähdä ennen kaikkea toimijoina ja nostaa esiin heidän omat vahvuutensa ja osaaminen.

Kototori saavutti myös kansallista huomiota vuonna 2019, kun sosiaalialan korkeakoulutettujen järjestö Talentia valitsi sen vuoden parhaaksi uudeksi sosiaalialan hyväksi käytän-

Yhteisökeskus L8 jatkaa

Vuonna 2021 yhteisösosiaalityössä otettiin iso askel eteenpäin, kun yhteisökeskus L8 perustettiin Hervantaan Lindforsinkadun toiselle puolelle. Kototori jatkoi toimintaansa osana yhteisökeskusta kehittäen koko yhteisökeskusta samalla innostuksella ja muutoksen voimalla kuin perustamisvuonnaan.

Vuoden alusta 2023 alkaen kotoutumisen koordinaatiovastuusta sekä kotoutumisen alkuvaiheen tuesta ja ohjauksesta vastaavat kunnat. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista myös kansainvälistä suojelua saaneiden osalta, jos henkilöillä on kyseisten palveluiden tarve.

mahdollistettu aikuissosiaalityöhön kohdennetuilla valtiolta saaduilla laskennallisilla korvauksilla, projektisuunnittelija Joonas Kiviranta sanoo.

Laki kotoutumisen edistämisestä muuttuu 1.1.2023 siten, että pääkoordinaatiovastuu kotoutumisen edistämisestä jää kunnille.

– Kunnissa, joissa kotoutumiseen liittyvät palvelut on järjestetty sosiaalitoimen alaisuudessa, joudutaan nyt sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueelle miettimään uudelleen, miten esimerkiksi kotoutumiseen liittyvä ohjaus ja neuvonta järjestetään, Kiviranta kertoo.

Kototorilla niin sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, monikieliset ohjaajat, yhteisöneuvojat ja vapaaehtoiset pyrkivät olemaan muutoksen tekijöitä ja luomaan uusia tapoja siihen, mi-

Yhteisökeskus L8 siirtyy Pirkanmaan hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa. L8 jatkaa yhteisösosiaalityön kehittämistä Pirkanmaan ensimmäisenä yhteisökeskuksena ja on osaltaan aloittamassa uuden sivun yhteisösosiaalityön pitkässä jatkumossa. L8 ottaa mielellään vastaan uusia avauksia ja tarjoaa käyttöön vuosien aikana karttunutta asiantuntijuutta liittyen matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluihin.

– Tarve matalan kynnyksen monikieliselle ohjaukselle ja neuvonnalle ei kuitenkaan katoa mihinkään. Tämä on tiedossa sekä kunnan että hyvinvointialueen toimijoilla. Yhteisökeskus L8 jatkaa toimintaansa ja monikielisen yhteisöneuvonnan kehittämistä Hervannassa yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa.

– Yhteistyötä rakennetaan jatkossa myös kunnan kanssa selkeän, toimivan ja vaikuttavan kotoutumisen kokonaisuuden rakentamiseksi yhdessä.

toimi yhteisökeskus L8:ssa Lindforsinkadulla. Kuva: Pekka Ohtokangas

”On asioita, joihin ei voida suostua” – Itsepuolustus on myös psykologiaa

Pekka Ohtokangas Katujengit ja katuryöstöt ovat lisänneet turvattomuuden tunnetta Suomessa. Moni kantaa mukanaan veitseä tai pippurisumutetta, joko turvana tai hyökkäystarkoituksessa. Yli kaksikymmentä vuotta kamppailulajeja opettanut Niko Tarvainen kuitenkin huomauttaa, ettei teräaseella voi lyödä ”vain vähän”.

– Teräase liikkuu nivelellä, eli hyvin pienellä ranteen liikkeellä voi jo tehdä pahaa jälkeä.

Teräaseen kantaminen on myös Suomessa kiellettyä. Vaarallisten teräaseiden alle luetaan laissa myös jousipamput ja nyrkkiraudat. Sumut-

teet ovat itsepuolustukseen tarkoitettuja, hyökkääjän sokaisevia ja kipua aiheuttavia kemikaaliseoksia. Ne ovat suhteellisen vaarattomia. Osa sumutteista myös merkkaa hyökkääjän useammaksi päiväksi. Nekään eivät kuitenkaan ole täysin varmoja valintoja.

– Sumutteiden käyttöä pitää myös harjoitella. Sumute ei auta, jos sitä ei osaa stressitilanteessa käyttää, Tarvainen lisää.

Osa sumutteista ovat luvanvaraista, eli niitä saavat käyttää vain poliisit, vartijat ja sellaiset henkilöt, joilla katsotaan olevan erityisen hyvä syy kantaa sumutetta.

Ole valppaana

Tarvainen toimii Hervannassa sijaitsevan K4 Centerissä päävalmentajana. Seurassa voi harjoitella kuntonyrkkeilyä, thainyrkkeilyä, brasilialaista jujutsua, krav magaa, Defendoa ja crosstrainingia. Tarvainen opettaa listan kaikkia kamppailulajeja. Varsinkin krav maga ja Defendo ovat erikoistuneet itsepuolustukseen. Krav maga on israelilainen lähitaistelu- ja itsepuolustuslaji, jota pidetään erittäin tehokkaana. Defendo taas on Jyrki Saarion kehittämä itsepuolustuslaji, jota useat kontrollialan ammattilaiset – poliisit ja vartijat – harjoittelevat.

Jos puukolla ei saa hutkaista tai

sumute ei osu käteen, niin mitä sitten tulisi tehdä, jos joutuu ryöstön kohteeksi?

– Lähtökohtana on, että annetaan se, mitä ryöstäjä pyytää. On kuitenkin tilanteita, joihin ei voida suostua. Tilanteessa hyökkääjä haluaa yleensä joko omaisuutta, kehon tai hengen. Omaisuuden voi antaa, mutta kehoon ja henkeen kohdistuviin vaatimuksiin ei voida suostua, Tarvainen sanoo.

Jos ryöstäjä haluaa rajoittaa uhrinsa liikkumista tai viedä paikasta A paikkaan B, täytyy tehdä jotain.

– Haasteena on arvioida lyhyessä ajassa tilanne. Hyökkääjä on asennoitunut väkivaltaan ja arvioinut tilan-

teen, uhrille tilanne tulee monesti yllätyksenä.

Ryöstäjän uhriksi päätyvät henkilöt, jotka ryöstäjä mieltää häntä pienemmäksi tai heikommaksi.

– Ryöstäjät valitsevat melkein aina helpoimman uhrin. On siis syytä olla valppaana, katsella vähän ympärilleen eikä uppoutua puhelimeen tai kuulokkeisiin. Ihan jo valppaalta ja terävältä näyttäminen auttaa jonkin verran.

Moni asia on mennyt pieleen Jos joudutaan väkivaltatilanteeseen, on ennen sitä mennyt moni asia pieleen. Tarvainen sanoo fyysisen kontaktin olevan pyramidin huippu. Itse-

varala.fi

Leirien ja kurssien ilmoittautumisia Nyt Early Bird -hintaan!

Pääset virkistäytymään ja inspiroitumaan liikunnan, luonnon ja terveellisen ruoan parissa. Tule yksin, yhdessä perheen tai ystävien kanssa.

Katuryöstöt nousivat otsikoihin vuoden 2022 loppupuolella. Kuva: Pekka Ohtokangas

puolustusta harjoitellessa opitaan tunnistamaan myös vaaratilanteeseen johtavat merkit. Moni ryöstön tai pahoinpitelyn uhriksi joutunut kertoo ajatelleensa ennen tilannetta, ettei kaikki ole hyvin.

– Jos tilanne vaikuttaa epäilyttävältä on syytä kiertää tilanne, vaihtaa kadun puolta tai suuntaa. Moni ryöstö alkaa katsekontaktilla. Jos joukossa katsekontaktia seuraa supina ja niin kutsuttu ryhmätuijotus, voi olla aika varma, että sinut on valittu uhriksi, Tarvainen sanoo.

Monesta tilanteesta voi päästä vielä puhumalla pois. Itsepuolustus on myös psykologiaa, niin ennen, sen aikana ja varsinkin sen jälkeen. Väkivaltaista tilannetta seuraa tilanteen jälkipuinti – tuleeko tilanteesta juridisia seuraamuksia ja jos tulee, niin kenelle? Haluaako hyökkääjä kostaa? – Väkivalta voi vaivata loppuelämän. Itsepuolustusta on syytä harjoitella ja mielestäni jokaisen pitäisi tuntea edes alkeet. Jos haluaa hyväksi itsepuolustuksessa, niin sitä pitää harjoitella paljon.

Tarvainen vertaa itsepuolustuksen harjoittelua ensiapukoulutukseen. Samanlaisia kansalaistaitoja molemmat. Ja kuten ensiavun kanssa, muu-

taman tunnin harjoittelu ei riitä, vaan perusteita pitää hioa ja hioa.

– Huiputkin treenaavat aivan perusteita jatkuvasti.

Kokeneinkin taistelulajien harrastaja saattaa stressaavassa tilanteessa sortua typeriin virheisiin, mikäli itsepuolustusta ei ole harjoiteltu stressitilanteessa.

– Stressitilanteessa pää on tyhjä, eikä hienot tekniikat tule mieleen. Silloin on hyvä osata karkeamotorisiin liikkeisiin pohjautuvia tekniikoita.

Karkeamotoriset liikkeet ovat niitä hieman kömpelön näköisiä liikkeitä, joita lapset ensimmäisenä oppivat. Hienomotoriset liikkeet, jotka vaativat tarkkuutta ja näppäryyttä lentävät adrenaliinin iskiessä ikkunasta. Tästä syystä tehokkainta tehokkainta itsepuolustuksen harjoittelua on harjoitella stressaavassa tilanteessa.

– Treeneissä otetaan vähän ronskimmin kiinni ja huudetaan, nostetaan stressitasoa.

Harjoittelu on silti turvallista, salilla on pehmusteet ja hyvä meininki.

K4 Centerin alkeiskurssit alkavat tammikuun alussa.

Ahvenisjärveä hapetetaan koko talvi

HerSa Ahvenisjärveltä kuuluu kohinaa, kun pumppu kierrättää järven vettä. Kohina tulee ilmastuslaitteesta, jolla järveä hapetetaan, jotta happipitoisuutta saadaan nostettua.

Ilmastuksessa vesimassan alaosiin syötetään ilmapumpulla ilmaa, jonka kuplista liukenee happea veteen.

Ilmastuslaite asennettiin järveen aivan joulun alla. Se sijaitsee syvänteen päällä, liki keskellä järveä. Laitteen ympärillä on laajalti sulaa. Rannoilla olevissa kylteissä varoitetaankin jään olevan heikkoa hapetusavannon läheisyydessä.

Hapetus on käynnissä koko talven ajan. Happipitoisuutta on tarkkailtu jääpeiteaikaan tihennetysti talvesta 2021 lähtien ja tänä talvena tarkkai-

lua jatketaan parin viikon välein

Hapetus estänyt kalakuolemat Ahvenisjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt eikä heikko happitilanne ei ole poikkeuksellista. Sitä on ollut tarve hapettaa keinotekoisesti ennenkin, viimeksi vuoden 2022 maaliskuussa.

Hapetus on estänyt kalakuolemat, mutta ei ole estänyt rehevöitymiskehitystä.

Järveä on hapetuksen lisäksi käsitelty alumiinikloridilla. Syksyn 2019 aikana järven syvänteissä tehtiin kemikaalikäsittely. Siinä kiinnitettiin alumiinikloridi-kemikaalin avulla ravinteita järven pohjasedimenttiin.

Kemikaalikäsittelyn avulla järvive-

den fosforipitoisuutta saatiin selvästi laskettua ja sisäistä kuormitusta hillittyä. Käsittelyiden vaikutuksia on seurattu vesinäytteenotoin.

Ahvenisjärven rehevyyttä ja happitalouden ongelmia selittäviä tekijöitä ovat muun muassa tiiviisti rakennettu valuma-alue, veden hidas vaihtuvuus, järven pieni koko ja veden kiertoa hankaloittava suhteellisen suuri syvyys.

Ilmastuslaite sijaitsee keskellä Ahvenisjärveä. Jää on heikkoa avannon ympärillä. Kuva: Pekka Ohtokangas

HerSa Pienten tekojen suuresta vaikutuksesta muistuttava Kotona Asuen Seniorihoivan Ole joulupukkina seniorille -hyväntekeväisyyskampanja toi jälleen jouluiloa sekä tunteen arvostuksesta yli 9500 ikäihmiselle.

Kampanjassa kuka tahansa pystyi ilahduttamaan senioreita joulukukalla. Tänä vuonna vanhin lahjansaaja on 106-vuotias.

– Tuhannet kukkalahjan saaneet seniorit ovat tänäkin vuonna olleet

aidosti liikuttuneita ja iloisia siitä, että tuntematon lahjoittaja on halunnut tuoda jouluiloa juuri heille. Haluamme esittää lämpimät kiitokset kaikille kukkalahjojen antajille ja kampanjan yhteistyökumppaneille, Koto-

na Asuen Seniorihoivan toimitusjohtaja Anna Lång sanoo.

Kotona Asuen Seniorihoivan Ole joulupukkina seniorille -kampanjassa kerättiin kukkalahjoituksia pääkaupunkiseudun, Keravan, Järvenpään,

Pirkanmaan, Päijät-Hämeen sekä Oulun ja Turun alueiden ikäihmisille. Tänä vuonna vanhin lahjansaaja on 106-vuotias virkeä seniori, joka seuraa aktiivisesti politiikkaa ja käyttää rollaattoriaan säästeliäästi.

K4 Centerin päävalmentaja Niko Tarvainen aloitti aikoinaan karaten harjoittelulla. Sittemmin karate on jäänyt ja mukaan on tullut liuta muita lajeja. Kuva: Pekka Ohtokangas

ETELÄINEN SRK

Väinö Tapani Flink

Eevi Hilda Linnea Haapala

Toivo Armas Olavi Halminen

Joel Konstantin Heinänen

Edla Tyyne Helena Helleharju

Linne Anna Maria Korhonen

Neea Helmi Amanda Koski

Unto Veli Johannes Mäkinen

Aurelia Lilja Aleksandra Österberg

Kuolleet

Aila Aliisa Huida, 90 vuotta

Eero Juhani Kahrola, 89 vuotta

Oliver Rurik Skogberg, 87 vuotta

Voitto Orvo Aulis Ollonen, 82 vuotta

Helena Anneli Lappalainen, 71 vuotta

Seppo Tapio Rajala, 69 vuotta

Sirkka Liisa Taponen, 93 vuotta

Merja Inkeri Moisio, 79 vuotta

Pekka Juhani Sila, 79 vuotta

Kaiju-Riitta Kristiina Kaure, 73 vuotta

Tampereen kaupungin yleisavustukset haettavina

HerSa Tampereen kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnan sekä yhdyskuntalautakunnan alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaoston yleisavustukset vuodelle 2023 ovat parhaillaan haettavina. Hakuaika on 2.-31.1.2023. Samaan aikaan ovat haettavina myös ammattitaiteilijoiden apurahat.

Etänä järjestettävässä avustusinfossa 12.1.2022 klo 18-19.30 kerrotaan yleisavustusten hakemisesta ja myöntämisperusteista. Infoon ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, teamslinkki julkaistaan kaupungin verkkosivuilla www.tampere.fi/avustukset.

Sivistys- ja kulttuurilautakunnalta ovat haettavina seuraavat yleisavustukset: kulttuuri- ja taideyhteisöjen, kulttuuriharrastustoimintaa järjestävien yhteisöjen, kulttuurivähemmistöjen, liikunnan, soveltavan liikunnan, perheitä tukevan työn, nuorisoyhdistysten, kaupunginosatoiminnan, hyvinvoinnin edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön ja ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisen yleisavustukset.

Mitä, missä, milloin?

Lähetä oma tapahtumavinkkisi: hsyhd@hervannansanomat.fi

Mitä, missä, milloin? -palstalle otetaan julkaisuviikon maanantaihin klo 14 asti jakelualueen yhdistysten tapahtumia. Palstalla julkaistaan ainoastaan rekisteröityneiden yhdistysten ilmaistapahtumia. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 500 merkkiä. Hervannan Sanomat pidättää oikeuden editoida ilmoituksia.

Hervannan AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 15-17 kirkon kulmahuoneessa.

Hervannan Eläkkeensaajat ry: Ma 9.1. klo 13 Kuntosali/Vapari. Ti 10.1. klo 11 Hathajooga/Vapari Sali 132. Ke 11.1. klo 10 Luonto- ja kävelyretkeily/lähtö Vaparilta, pakkasraja -10. To 12.1. klo 9.30 Boccia/Vapari Iso balettis. To 12.1. klo 12 Jäsentapaaminen/Vapari Sali 222. Kahvit klo 11.30 alkaen. Piirin risteily Turusta Tukholmaan m/s Viking Grace 14.15.2.2023. Sitovat ilm. 12.1. menn. Seijalle 040 5458550. Yhdistyksen kirpputoripöytä nro 9 (9.1. alkaen)

Swapissa, Lindforsink. 4. Lahjoitustavaraa otetaan vastaan, yhteydenotot: Anne 050 3376350. Lisätiedot hervanta.elakkeensaajat.fi Hervannan Karjala-seura ry: Lukemisen lumoa ja henkevää keskustelua. Kirjallisuuspiiri Kirjawaiset ke 4.1. klo 15.30 Venlantuvalla. Aiheena on Aino Kallas ja ajankohtaiset opukset. Kahvitarjoilu. Ke 11.1. klo 15.30 Terhakat-virikekerho Venlantuvalla. Keskustelua kevään ohjelmista. Esitellään karjalaisia muistipelejä. Terhakoissa ke 18.1. klo 15.30 on Jorma Punju kertomassa muinaiskorujen valmistamisesta valumenetelmällä. Kätevät Käet aloittavat käsityökeväänsä ke 18.1. klo 17 Venlantuvalla. Kunnon Kulkuniekat ulkoilevat joka ma, ke ja pe (ei 6.1.) alkaen klo 10. Kokoonnutaan Ahvenisjärven laiturin eteen. Lisää tietoja saat: puh. 040 833 9002 ja Sie mie ja raitiotie -kotisivuilta.

Hervannan Marttojen käsityökerho kokoontuu perjantaisin klo 11-13 Hervannan kirkon takahuo-

Ratikat esittelyssä -kuvasarja

neessa. Tervetuloa! Tiedustelut: Anne 0414526678.

Linja20-hanke: Linja20 tarjoaa tukea ja toimintaa 18-29-vuotiaille kaakkoisen alueen nuorille aikuisille. Kohtaamispaikka Viri-Annalan tuvalla Takunvainionkatu 2 maanantaisin klo 11-14. Toiminta on vapaaehtoista ja ilmaista. Tule kahville! Tsekkaa linja20.fi. Löydät meidät myös facesta ja instasta.

Seurakunta ja sotainvalidien veljesliitto: Aloitamme Boccia-pelivuoromme torstaina 12.1. klo 9.30. Tervetuloa entiset ja uudet pelaajat hauskan ja leppoisan pelin pariin! Tarvitset vain sisäjalkineet ja hurttia huumoria. Maksuton. Sopii myös aviopareille. Annamme opastuksen, kysy tai tule käymään. Koski: 040 517 1080.

Tampereen Hervantalaiset ry/ Venlantupa: Lomailemme vielä viikon 1. Toiminta jatkuu 9.1. vakiintunein ohjelmin. Tiistai 10.1. klo 12-14 Äijäkerho. Keskiviikko 11.1. klo 1214 Ollin karaoke. TERVETULOA! Jalkahoitajan varatut ajat 5.1. voimas-

sa. Ajanvaraukset jalkahoitajalle ja hierojalle Anjalta p. 041 5184717

Tapaamispaikka Täky / YSTI ry: Aikuisille suunnattua sitoutumatonta ja ilmaista vapaa-ajantoimintaa. Järjestämme myös retkiä. Avoinna ti-to 15-19, pe 15-17. Katso ajankohtainen ohjelma Facebook: Tapaamispaikka Täky tai www.yst.net. Puh. 050 593 5665. Kaikki toimintamme on päihteetöntä.

YSTI ry / Verkko: Tarvitsetko apua tai haluatko auttaa? Maksutonta vapaaehtoisapua hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisille henkilöille sekä vertaistoimintaa omaishoitajille ja vapaaehtoisille. Kysy lisää 03 317 0826 tai piipahda toimistolla, Ruovedenkatu 20, ma-to 9-15, pe puhelimitse 9-14. Avoimet kahvilat tiistaisin Hervannan nuorisokeskus Kupolissa (Lindforsinkatu 1) klo 11.30-13.30 ja keskiviikkoisin Hervannan yhteisökeskus L8:ssa (Lindforsinkatu 8) klo 12.30-14.30. Lisätietoa: www.yst.net/verkko.

Robottiajoneuvojen koeajot alkavat Hervannassa

HerSa Hervannassa alkaa jälleen uusi robottiajoneuvojen koeajot. Remoted Oy ja Business Tampere ovat aloittaneet ajoneuvojen käyttöönoton. Robotti ajaa kahdella eri reitillä tammikuussa. Koeajoihin otetaan

mukaan vapaaehtoisia ja hausta tiedotetaan erikseen. Hanke on esikaupallinen ja sisältää tutkimuksellisuutta. Robottiajoneuvot avautuvat kaikille ilmaisena ja liikkumista helpottavana, ilmaisena lisäpalveluna tam-

mi-helmikuun aikana. Alustavasti liikennöidään arkipäivisin noin kello 7–17. Tarkemmasta aikataulusta ja kokeilun kestosta tiedotetaan myöhemmin.

Robottiajoneuvot ajavat Lintuhy-

tistä Hervantajärvelle ja Hervantakeskusta ympäri. Tarkemmat reitit ja pysäkit voi tarkistaa Nyssen verkkosivuilta.

Kastetut

Esittelyssä Ratina-ratikka. Kuva: Reijo Pajunen

Asianajotoimisto 03-3186 431 041-5035 750

§ Mäkelä & Penttilä Oy Insinöörinkatu 40 33720 Tampere (Hervanta) ja Keernakatu 2 33100 (Tampellan alue) www. asianajotoimisto-mp.fi asianajotoimisto-makela@co.inet.fi

Parturikampaamot Osta tai myy Lasi-, taide- ja design esineet tai realisoi muuttoylijäämät ja kuolinpesät www.huutokauppaekman.fi 0400 - 88 44 34 Koivistontie 23, Tampere

Asianajotoimistot Asiointipalvelut

KYSELE HINTOJA! Avoinna ma-ke 8.30-16.00, to 8.30-15.00, pe suljettu Insinöörinkatu 23 (Hervannan liikekeskus), Tampere puhelin 03 317 3548 • nettiajanvaraus: www.jansen.fi

IMPLANTTIHOIDOT • 3D suunnitelmat • Kaikki ratkaisut • yli 4000 implanttia • Jo vuodesta 1993 YLEISHAMMASHOITO • Paikkaus • Hampaiden poistot • Ienhoito • proteesihoidot, korjaukset • nopeat toimitukset

Tapahtumat Pesulapalvelut Hammaslääkärit ja -hoito Huutokaupat

WWW.HERVANNANSANOMAT.FI

Su 8.1. klo 16 Rukoussunnuntai Omar Taleb Työsuorituksia

PESULAX

Käyntiosoite: Insinöörinkatu 27 (katutaso), 33720 Tampere

Avoinna: ma-pe 9.00-17.00

Julkaisija: HerMedia Oy

Painopaikka: Sanoma Manu Oy

Sivunvalmistus: HerMedia Oy

Ilmestymispäivä: keskiviikko

Painosmäärä: n. 22 000 kpl

Jakelu: Tampereen ykkösjakelu

Jakeluhuomautukset: p. 0400 859 766

Ilmoitukset: hsilmo@hervannansanomat.fi

Toimitus: hs@hervannansanomat.fi

Yhdistykset: hsyhd@hervannansanomat.fi

Jakelualue: Hervanta, Hallila, Hankkio, Finninmäki, Lukonmäki, Kaukajärvi, Annala, Haihara, Viiala, Turtola, Messukylä, Vuohenoja, Korkinmäki, Muotiala, Vuores

Mediatiedot tarkemmin www.hervannansanomat.fi Toimitusjohtaja, päätoimittaja, yrittäjä Johanna Nordlund p. 0400 422 805 johanna.nordlund@ hervannansanomat.fi

Keskisenkatu 10, 33710 Tampere

Asianajajat Kimmo Mäkelä, Jaakko Mäkelä, Lauri Penttilä Paikallinenvälittäjäsi! Juha Alakärppä 0401601482 Johannes Karjalainen 0407076110 Marja Karjalainen 0400640924 Janne Koivisto 0415136669 ASUNTOPALVELUKARJALAINEN.COM

Toimittaja Pekka Ohtokangas p. 050 408 6274 pekka.ohtokangas@ hervannansanomat.fi

Myyntipäällikkö Heini Eräsalo p. 050 438 0919 heini.erasalo@ hervannansanomat.fi