Hervannan Sanomat 11. tammikuuta 2023

Pääkirjoitus

Koskemattomuus on iso asia

Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tekemä väkivalta ja nyt – tuoreimpana ja kamalimpana – kuolemantuottamus ovat puhuttaneet monia ja syystä.

Kun suojelemaan tarkoitetun tahon toiminta asettaakin ihmiset vaaraan, turvattomuus ymmärrettävästi kasvaa. Taustalla on pari seikkaa, joista ei puhuta tarpeeksi. Vartijat ovat monesti suojaamassa kiinteistöjä, valvomassa kaupallista etua, eivät niinkään suojelemassa ihmisiä niissä kiinteistöissä. Toki heidän tehtäviin kuuluu myös henkilön koskemattomuuden turvaaminen, mutta esimerkiksi kaupan vartijan tehtävä on vartioida myymälässä myytävää omaisuutta.

Kun puhutaan henkilön koskemattomuuden turvaamisesta, ollaan lähempänä toista seikkaa, joka jää varjoon. Ihmisen koskemattomuus on iso asia. Pienelläkin kajoamisella voi olla kauaskantoisia seuraamuksia ihmisen psyykkeelle. Kun kaupallisen tahon värväämä, yksityisen vartijointiliikkeen vartija kajoaa ihmiseen poistaakseen hänet väkivalloin tilasta, ollaan perustavan laatuisen ongelman äärellä. Yksityisellä rahalla on käännetty kaupallinen osa väkivaltakoneistoa ihmistä, asiakasta, veronmaksajaa kohtaan. Tämä voi kuulostaa liioittelulta tilanteesta, jossa vartija taluttaa humaltuneen henkilön ulos kauppakeskuksesta, mutta tässä arkipäiväisessä skenaariossa tapahtuu yksityisen rahan kajoaminen yksityishenkilön koskemattomuuteen ja samalla määritellään tilan omistajuutta.

Tässä valossa olisi toivottavaa, että turvallisuusalan koulutuksessa porauduttaisiin myös alaan filosofisella tasolla.

Perusterveydenhuollossa ruohonjuuritason

Pekka Ohtokangas Kun Acuta-päivystyksen ylilääkäri Mikko Franssila kertoi hyvinvointialueen voimaan astumisen sujuneen rauhallisesti, tuhahdettiin Hervannan terveysasemalla epäuskoisina. Kuten monessa muussakin paikassa, siirtymä ei mennyt rauhallisesti, eikä ongelmista ole todennäköisesti näkynyt kuin vasta murto-osa.

– Työsuhteiden hallintaan tarkoitettu HR-työpöytä ei toimi, mistään ei löydy tietoa eikä tukea, ja työaika menee jonottaessa.

Tuleeko palkka ajallaan Toinen suuri ongelma on Rantalan mukaan palkka.

– En tarkoita nyt sen määrää, sen pienuuden tietävät kaiken, vaan palkkojen harmonisointia.

Hoitotyötä ja päivystystä olemme pystyneet toteuttamaan. Kukaan ei ole jäänyt ilman hoitoa”

– Perusterveydenhuollossa on niin paljon ruohonjuuritason asioita, jotka eivät toimi. Emme voineet oikein samaistua Franssilan lausuntoon rauhallisesta siirtymästä, hoitaja Josefina Rantala kertoo.

Ehkä suurin ongelma Rantalan mukaan on, ettei uusille työntekijöille ole työsopimuksia.

Ihana aamu

Anja Mulari-Ikonen

Vuosi 1977 oli erityisen merkittävä perheelleni: esikoinen syntyi alkuvuodesta ja muutimme Hervantaan vuoden lopulla.

Ensimmäinen kotimme oli mahtavalla paikalla Liutussa, Kaukajärven rannalla. Kangasalan kunta ei kuitenkaan pystynyt tarjoamaan minkäänlaista päivähoitopaikkaa lapselle ja opintoni olivat hieman kesken. Toinen lapsikin oli jo tulossa; häntä odotellessa oli hyvää aikaa hoitaa viimeiset kurssit yliopistossa. Hervantaan muutto oli helppo ajatus: tiesin että päiväkoteja val-

mistui sitä mukaa kun asukkaita muutti. Muutenkin Hervanta oli tuttu paikka jo tuolloin. Sirkka-tädin parvekkeelta, Hervannan ensimmäisestä talosta, olimme usein katselleet etelään silmänkantamattomiin levittäytyviä metsiä ja rakennusnos-

syyskuussa, jolloin luennot yliopistossa alkoivat, mutta uuteen kotiin pääsimme muuttamaan vasta marraskuun lopulla. Syksy oli hankala. Puskin rattaat Liutusta ylös mäkeä Vehmaisten bussipysäkille, vaihto oli Messukylässä. Usein Hervannan

Hyvinvointialueilla on tarkoitus harmonisoida palkat samalle tasolle. Ongelma on kuitenkin se, ettei tiedossa ole milloin tämä harmonisoinnin olisi tarkoitus tapahtua.

– Harmonisointia ei myöskään toteuteta takautuvasti. Kun henkilökuntaa on tullut paikoista, joissa on maksettu isompaa palkkaa, niin nyt

saman katon alla samasta tehtävästä maksetaan eri suuruisia palkkoja.

On myös epäselvää milloin palkat maksetaan vai maksetaanko ollenkaan. Asioista ”ilmoitetaan myöhemmin”.

– Jännityksellä odotamme. Saattaa hyvin olla, ettei tule palkka palkkapäivänä. Huolestuttaa ja mietityttää, miten tässä käy.

Ongelmat olivat odotettavissa

Kohtuutonta vaivaa on myös koitunut puuttuvista ja toimimattomista tunnuksista.

– Koska tunnuksemme eivät toimi, emme voi vastata puheluihin ja näin asiakasjonot kasvavat. Kun teknologia junnaa, niin myös potilashuolto junnaa.

Hyvinvointialueen IT-tuen tilanne yllätti niin sanotusti housut nilkoissa.

– Hassua, ettei muka osattu varautua. Oli odotettavissa, ettei aivan nikottelematta tapahdu tämä siirtymä.

– Koetimme itse varautua tähän

tuneet. Satoi tai paistoi, siihen jäin pojan kanssa odottamaan seuraavaa.

Oli se suurta juhlaa, kun lopulta pääsimme muuttamaan. Mikä helpotus olikaan työntää vaunuissa aamu-unia nukkuva poika Pelipuiston

Olimme usein katselleet etelään silmänkantamattomiin levittäytyviä metsiä ja rakennusnosturien tihenevää viidakkoa”

turien tihenevää viidakkoa. Sienimetsissäkin olimme vaeltaneet Hervantajärven pohjoisrantoja myöten.

Päiväkotipaikan saimme heti

bussi meni juuri kun tulimme vaihtopaikalle. Palatessa Vehmaisten täpötäysi bussi ajoi Messukylässä ohi, kun siihen eivät rattaat enää mah-

päiväkotiin. Aikaa kului vain viisi minuuttia.

Oli muitakin onnellisia vastamuuttaneita. Teekkarinkadun var-

ressa bussipysäkillä kuuntelin parin naisen keskusteluja. Pispalasta vanhasta puutalosta tullut perhe oli jättänyt muuttolaatikot keskelle uuden kotinsa olohuonetta ja täyttänyt heti kylpyhuoneen ammeen lämpimällä vedellä. Vuorollaan olivat kylpeneet ammeessa ja laulaneet: ”Voiko ihanammin päivän enää alkaa, onko ihanampaa aamua kuin tää.”

Minulla oli samat tunnelmat. Vieläkin tuntuu kuin silloin olisi ollut aurinkoinen kesäaamu, vaikka ihan varmasti oli marraskuu ja vuoden pimein aika.

Ensiopetuksen ilmoittautuminen alkoi Lue sivulta 11

Vaikka tilanne on kaoottinen, työyhteisö auttaa toisiaan, kiittelee hoitaja Josefina Rantala. Kuva: Pekka Ohtokangas

MUISTOJA HERVANNASTA

Perusterveydenhuollossa paljon ongelmia

etukäteen, otimme asioista selvää, mutta kukaan ei tiennyt mihin varautua.

Moni ei sitä ehkä hahmota, mutta tietokone on nykyään myös hoitajan tärkein työkalu.

– Kun palvelut ja tietokannat eivät toimi, olemme monessa asiassa kädettömiä. Se saattaa näyttäytyä potilaan näkökulmasta sellaisena, ettemme tee mitään. Ei täällä ole kenelläkään ollut aikaa nostaa jalkoja pöydälle, vaan kaikki me teemme parhaamme.

Yhdessä yössä

Rantala kehuu Hervannan terveysaseman työyhteisöä, joka puhaltaa yhteen hiileen, auttaa työkaveria ja pohtii ongelmia yhdessä. Samojen ongelmien edessä ollaan muillakin terveysasemilla. Etäpalavereiden kommenttikentät täyttyvät samoista huolista ja epätietoisuudesta.

– Muutos tapahtui yhdessä yössä.

Sen jälkeen ei ole kukaan tullut tarkistamaan tietokoneita tai ohjelmistoja, nettisivujen tiedot ovat puutteellisia ja tiedottaminen olematonta. Meillä oli iso palaveri, jossa kerrottiin johtorakenteesta, mutta ei mitään käytännön asioista.

Rantalan mukaan ongelmaa pitäisi lähteä ratkaisemaan IT-tuen suunnasta.

– Jos työtä on triplaten työntekijäresursseihin nähden, niin tuntuu, että se olisi loogisin paikka ratkaista ensimmäisenä. Sovellus- ja tunnusasiat pitäisi saada kuntoon pian.

Murrosvaihe yllätti, kun tärkein työväline ei toiminutkaan tai toimi kehnosti. Hoitajan selaimessa saa olla monta välilehteä auki. Potilastietojärjestelmien kanssa sai joulukuussa kikkailla.

– Välillä piti mennä potilastietojärjestelmään toisen organisaation kautta, jotta saattoi varata aikoja. Välillä sai tarjota ”ei oota” ja välillä ke-

hottaa soittamaan uudestaan tammikuussa. Saimme tehdä tuplatyötä.

Kirsikka kakun päällä Rantala itse on juuri irtisanoutunut työstään. Syy irtisanoutumiseen ei ole kuitenkaan hyvinvointialueen ongelmat.

– Tampereen kaupunki työnantajana on aika hankala. En koe, että pystyisin tekemään laadukasta ja hyvää hoitotyötä sellaisella tasolla, kuin itse haluaisin. Nämä ongelmat ovat kirsikkana kakun päällä, vauhdittamassa päätöstä, hän sanoo.

Hoitotyötä ovat hoitajat sentään pystyneet tekemään myllerryksen ja junnauksen keskellä.

– Hoitotyötä ja päivystystä olemme pystyneet toteuttamaan. Puhelutkin olemme saaneet hoidettua yllättävän hyvin ja kaikki täällä jonottaneet potilaat olemme hoitaneet. Kukaan ei ole jäänyt ilman hoitoa.

KOMMENTTI

Kokemuksia maanantailta 9.1.

Anja Mulari-Ikonen

Uuden palvelujärjestäjän lyhenteet olivat ensimmäinen hankaluus. Tottuneena googlaajana löysin kuitenkin nopeasti osoitteen www.pirha.fi ja pääsin kirjautumaan pankkitunnuksilla. Ensimmäisellä kerralla oli tietysti muitakin aikaa vieviä kohtia. Piti lukea uusia ohjeita ja piti hyväksyä sähköinen asiointi, ennen kuin pääsi eteenpäin. Eli olen nyt antanut muun muassa luvan lähettää minulle puhelin- ja ja sähköpostiviestejä, jotka voivat sisältää myös potilastietojani.

Kävi ilmi, että jos minulla olisi ollut kiireellinen asia, olisin saanut päivystysneuvontaa puhelimella numerosta 116117. Siellä automaatti kertoi, että olin jonossa ensimmäinen ja odotusaika olisi kaksi minuuttia. Valitsin takaisinsoiton, koska en halunnut viedä päivystystietoa kaipaavan potilaan aikaa. Odotan nyt, että soitellaanko päivän aikana takaisin.

Sähköinen ajanvaraus Hervannan ja Kaukajärven terveysasemien kii-

reettömään palveluun löytyi myös helposti. Aikoja sen sijaan ei ollut muualle, kuin korona- ja infuenssarokotuksiin.

Kiireettömiin palveluihin pääsee helposti yhteydenottolomakkeen avulla. Lomakkeeseen vastasi lääkäri tunnin sisällä sen lähettämisestä. Ainakin Hervannassa lomakeyhteydenotto toimi viime vuonnakin hyvin. Näköjään edelleen. Mutta lääkäriaikoja ei ole tarjolla ainakaan, jos ei ole kiireellistä asiaa. Esimerkiksi ajokortin uusimisen vuoksi neuvottiin menemään yksityiselle lääkärille, sillä vapaita lääkäriaikoja ei kuulemma ole ja jonossa on 200 potilasta.

Suun terveydenhuollon puolella ei ollut varattavissa vastaanottoaikoja. Sivustolla kerrottiin ainoastaan se, että neuvoja voi kysyä suuhygienistin videovastaanotolla. Miten videovastaanottoajan saa varattua, sitä en vielä saanut selville.

Sosiaalipalveluissa ei vielä ollut tarjolla mitään tietoa.

HerSa Tiedot sosiaali- ja terveyspalveluista löytyvät nyt hyvinvointialueen Pirha.fi-sivustolta. Pirha.fi:stä voit etsiä tietoa esimerkiksi sen palveluhakemistosta tai palvelupaikkahakemistosta.

Tällä hetkellä hyvinvointialueen nettisivuille kootaan tietoja esimerkiksi koronayhteyshenkilöistä ja laajemmin rokotuksista. Sivuja täydennetään ja tietoa lisätään koko kevään ajan.

Sähköinen asiointi on mahdollista tunnistautumalla pankkitunnuksilla www.pirha.fi/sahkoinen-asiointi -sivulla. Tunnistautumalla voi tehdä ajanvarauksia, täyttää lomakkeita ja asioida etävastaanotolla.

Päivystykseen hakeutumista harkitseva voi kysyä ohjeita ja neuvoja vuorokauden ympäri numerosta 116 117.

Muutosvaiheessa käytössä on myös sote-palvelujen yleisneuvontanumero, sote-luuri, joka palvelee arkisin kello 8–18 numerossa

03 384 5050. Sote-luurissa ei käsitellä asiakastietoja eikä palvelun tai hoidon tarvetta.

Palvelujen siirtymävaiheessa myös Tampere.fi-sivuilla on väliaikainen tukisivusto, jolta löytyvät käytetyimpien sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupaikkojen yhteystiedot. Tiedot eivät kata kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluita. Tukisivusto palvelee siihen asti, kunnes Pirkanmaan hyvinvointialue on saanut omat sivunsa kuntoon.

Lähialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteystietoja

· Pirkanmaan terveyspalvelujen neuvontapuhelin 03 384 5000

· Hervannan terveysasema 03 3845128

· Kaukajärven terveysasema 03 3845125

· Hervannan äitiys- ja lastenneuvola 044 7497901 (Hervanta, Kotkansiipi ja Lintuhytti)

Ohtokangas

Ukrainalaisten rakennussiivouksen ryhmä valmistui Tredulla

Pekka Ohtokangas

Maanantai oli kuudelletoista ukrainalaiselle juhlapäivä. Takana on puolen vuoden koulutus, edessä töitä ja lisää koulua.

Tredun järjestämä talonrakennusalan ammattitutkinnon rakennussiivouksen osatutkinto tulee auttamaan sotaa kotoaan paenneita ukrainalaisia työllistymään Suomessa.

– Koulutukseen sisältyi lähiopetuspäiviä, suomen kielen opettelua ja työturvallisuus- ja ensiapukorttikoulutukset. Suurin osa ajasta meni kuitenkin työmaalla, rakennusalan opettaja Petri Bergman kertoo.

– Tällaista koulutusta ei tässä mittakaavassa tarjota muualla. Koulutuksessa käytiin läpi myös Suomen työlainsäädäntöjä ja käytäntöjä.

– Meillä on työkulttuureissa eroja ja on tiettyjä asioita, jotka täytyy käydä läpi, koulutuspäällikkö Matti-Pekka Tuomilehto sanoo.

Milloin jatketaan?

Koulutuksessa on tarkoitus, että opiskelijat kävisivät koko tutkinnon hiljalleen läpi. Opiskelijat ainakin ovat motivoituneita, valmistujaisissa monet kyselevät ”milloin voi jatkaa opiskelu?”

– Opiskelijat ovat hyvin motivoituneita ja ammattimaisia, koordinaat-

torina ja tulkkina ryhmälle toiminut Maryna Korhonen kertoo.

– Suomalaiset työnantajat ovat ottaneet opiskelijat hyvin vastaan. He ovat tiedostaneet, että kaikilla on oikeus hyvään elämään, Tuomilehto sanoo.

Tredulla toivotaan, että suomalaiset työnantajat ottaisivat rohkeasti yhteyttä. Nyt kurssille osallistuneet ukrainalaiset ovat ympäri Suomea. Seuraavalla kurssilla osallistujia on vielä laajemmalta alueelta.

– Tämä olisi hyvä valttikortti suomalaisille firmoille. Kun jälleenrakentaminen Ukrainassa alkaa, on hyvä, että on kontakteja ja ukrainalaisia työntekijöitä, Tuomilehto sanoo.

Ukrainan jälleenrakentamisen hintalappu on tällä hetkellä noin 600 miljardia.

– Siellä pitää aloittaa aivan nollasta. Infrastruktuuri on säpäleinä. On arvioitu, että hinta saattaa kivuta tuhanteen miljardiin, Bergman sanoo.

Haaveita ja kipeitä kohtia Mariupolissa metallialalla ennen mestarina työskennellyt Andrii Galchenko on pitänyt koulutuksesta. Hän haaveilee jäävänsä Suomeen perheineen ja aikookin opiskella rakennusalan työnjohtajaksi. Työkulttuuri on Suomessa erilainen kuin kotona Ukrainassa.

– Ukrainassa puretaan, rakenne-

taan ja siivotaan yhtä aikaa. Täällä työvaiheet ovat selkeät, asiat tehdään järjestyksessä ja työmailla on puhtaampaa, hän kertoo.

Galchenkon tytöt ovat Jämsässä koulussa.

– He osaavat suomea jo paremmin, kuin isänsä. Viikonpäivät he osaavat paremmin suomeksi, kuin ukrainaksi, Galchenko nauraa.

Kaikki opiskelijat tuntuvat haluavan opetella enemmän suomea.

– Suomi on hyvin hankala kieli, tarvitsisimme enemmän sanastoa, Iry-

na Dryhant sanoo.

Tulevaisuus on vielä kipeä aihe Dryhantille.

– Ei ole korrektia kysyä ukrainalaiselta, mitä hän ajattelee tulevaisuudesta. Kaikki on epävarmaa.

Suomi on hänen mielestään kylmä, mutta kaunis maa.

– Kun sota on ohi, lähden takaisin kotiin, hän sanoo.

Uusi ryhmä aloittaa pian

Nyt alunperin 18 opiskelijan ryhmästä 16 valmistuu. Kaksi lopetti kes-

ken, mutta se on Bergmanin mukaan tavallista.

– Aina pari lopettaa, syystä tai toisesta.

Tässä kuussa aloittaa seuraava ryhmä ukrainalaisia, ja valmistujaisissa nyt valmistunut ryhmä hiillostaa koulutuksen järjestäjiä jatkolla.

– Koko tutkinnon voi suorittaa puolessatoista vuodessa, Bergman kertoo innokkaille.

Kuudentoista opiskelijan ryhmästä oli valmistujaispäivänä moni flunssan kourissa. Kuva: Pekka Ohtokangas

Pekka Ohtokangas

Oli päivä, jolloin aurinko miltei näkyi taivaalla. Pakkasta oli sopivasti ja jää loisti puhtaana. Ahvenisjärven kaukalossa yksinäinen hahmo veteli kohti maalia.

– Hyvä keli ja talviurheilun meininkin sai minut jäälle, rakennustekniikan opiskelija Eino Pakarinen, 23, kertoo.

Pakarinen pyrkii jäälle niin usein, kuin vain kerkeää.

– Kerran viikkoon tai pariin.

Vaikka maila pysyy kädessä, on kyseessä ”ihan hupilaji” talvisin. Pakarinen harrastaa myös lumilautailua ja satunnaisesti hiihtoa talvisin.

Mustavuorella hän on käynyt kerran ja useimmiten lumilauta suunnataan Sappeen suuntaan.

Kesken kentän laidalla rupattelun keskeyttää kymmenenvuotias jääkiekkoilija.

– En osaa vielä kovin hyvin luistella, jääkiekkoilija sanoo.

– En oo ees yhtä hyvä kuin Mikko Rantanen, hän jatkaa ja säntää vauh-

tiin, ennen kuin ehtii nimeään kertoa.

Kuitenkin neljävuotiaasta saakka harjoitellut, aivan hyvin se luistelu näytti sujuvan.

Onneksi tuli tällainen talvi!

Pienemmällä jäällä opetellaan luistelemista. Viisivuotias Ronja ja isänsä Jesse Lappi ovat myös tulleet nauttimaan hyvästä kelistä. Pujottelu onnistuu aika hienosti, eivätkä pyllähdykset haittaa pientä luistelijaa.

– Ronja innostui tänä talvena kunnolla luistelusta, Jesse Lappi kertoo.

– Pari talvea meni vähän katsellessa, kun pelotti luistella. Onneksi sattui nyt tällainen talvi!

Luistelun lisäksi Ronja pitää hiihtämisestä. Jessekin on innostunut sivakoimaan, vuosien jälkeen.

– Pakon edessä jouduin hiihtämään, kun koulussa pitikin pitää hiihtotunti.

Lapin perhe käy harjoittelemassa Kuusikkopuistossa, vesitornin kupeessa.

– Kun Suolijärvelle tehdään latuja, käy kone ajamassa Kuusikkopuiston

Laduilla ja kentillä oma sivusto

HerSa Tampereen laduista ja kentistä löytyy oma sivustonsa. Ulkoliikunnan olosuhdepalvelu sijaitsee osoitteessa tampere.sometec.fi ja siihen pääsee kaupungin nettisivujen kautta tai hakupalvelun kautta. Sivustolta voi valita ladut, jääkentät ja uimapaikat. Avannot taas löytyvät talviuinti-

paikkojen sivustolla.

Tiedonhakija voi valita oman alueen mahdollisuudet tai tarkastella koko kaupungin tarjontaa. Sivulle avautuu listaus, jossa on esiteltynä kunkin kohteen tilanne.

Latutiedoissa kerrotaan reitin sijainti, pituus, ladun vaikeus, hiihtota-

kentällä ringin. Siinä on lapsen hyvä opetella hiihtämistä.

Hervannan rinteelle uusi elämä?

Mäenlaskukin maittaa Ronjalle, mutta Hervannan rinteeseen ei perhe uskaltaudu.

– Ei sinne uskalla päästää, vaikka Ronja varmana uskaltaisikin laskea sen, Lappi sanoo.

Hervannan rinne on ollut vuosia nyt vain talvikäyttäjien varassa. Kaupunki ei ole siihen koskenut.

– Rinne on nyt isännöimätön mäki, kaupungin puutarhuri Timo Koski kertoo.

Rinnettä ei ole kuitenkaan tarkoitus jättää vain käyttäjiensä vastuulle. Vuosi sitten Hervannan Sanomissa kerrottiin, että kaavoituksen ja maanomistajan edustajat kokoontuivat marraskuussa asian tiimoilta. Silloin oltiin myös tunnistettu, että nykyisellään rinteet eivät palvele ketään. – Työ jäi silloin kesken, mutta nyt olisi tarkoitus jatkaa siitä, mihin jäätiin, Koski sanoo.

pa, valaistus, ladun kunto ja ajankohta, jolloin se on huollettu. Halutessaan latureittiin voi tutustua kartan avulla.

Jääkentistä eli luisteluradoista kerrotaan jäädytystilanne ja valaistus. Kentät ovat arkipäivisin pääsääntöisesti koulujen ja päiväkotien käytös-

sä. Kaukaloihin jaetaan myös joitakin ilta- ja viikonloppuvuoroja. Muulloin kentät ja kaukalot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kaukaloiden ilmoitustauluilta ja Timmi-tilojen varausjärjestelmästä voi tarkistaa vuorot. Suurimmassa osassa kenttiä sallitaan jääpelit. Jääpeleille varatut ken-

tät on aina varustettu jääkiekkomaalein. Osa kentistä on varattu vain pienemmille käyttäjille luisteluharjoittelua varten.

Talviuintipaikoista kerrotaan osoite ja annetaan reittiohje tulijoille.

Eino Pakariselle sattui hyvä sauma ja säät suosivat, kun Ahvenisjärven kaukalossa sai keskellä päivää luistella jokseenkin yksin. Kuva: Pekka Ohtokangas

Ronja ja Jesse Lappi harjoittelivat luistelua pienemmällä jäällä. Hienot tötteröt olivat vain unohtuneet kotia. Kuva: Pekka Ohtokangas

Pirkanmaan kirjoituskilpailu käynnissä

HerSa Tampereen kaupunginkirjaston, järjestyksessään jo 72. vuosittain järjestämä Pirkanmaan kirjoituskilpailu on jälleen käynnissä. Pirkanmaalla asuville, työskenteleville tai opiskeleville harrastajakirjoittajille tarkoitetun kilpailun osallistumisaika jatkuu helmikuun loppuun. Kilpailutöitä voi toimittaa postitse, sähköisesti ja kirjastoihin tuomalla.

Tampereen kaupunginkirjaston vuosittain järjestämään kilpailuun voivat osallistua Pirkanmaan alueella asuvat, työskentelevät tai opiskelevat kirjoittajat, jotka eivät ole julkaisseet kaunokirjallista teosta tai omakustannetta. Kilpailun palkintolautakuntaan kuuluvat tänä vuonna toimittaja Tero Alanko, kirjailija, sanataideopettaja Päivi Haanpää, kirjailija Anni Kytömäki ja tuottaja, tiedottaja Simo Ollila

Pirkanmaan kirjoituskilpailussa on kaksi sarjaa: proosa ja lyriikka. Kirjoittaja voi osallistua molempiin sarjoihin samanaikaisesti. Kummankin sarjan voittaja palkitaan toukokuussa 1 000 euron rahapalkinnolla. Rahapalkintojen lisäksi jaetaan kunniamainintoja. Kirjoituskilpailun osallistumisaika päättyy 28.2.2023.

Pirkanmaan kirjoituskilpailuun voi jättää kilpailutöitä sähköisesti pdfmuodossa kirjoituskilpailun verkkosivuilla olevalla e-lomakkeella. Kilpailutöitä voi toimittaa myös paperisina Pirkanmaan kuntien pääkirjastoihin tai postitse osoitteeseen:  Tampereen kaupunginkirjasto  Pirkanmaan kirjoituskilpailu  PL 152, 33101 Tampere Pirkanmaan Paperisina toimitettavat työt tulee jättää postin kuljetettavaksi tai kirjastoon helmikuun lop-

puun mennessä. Tekstit on kirjoitettava koneella A4-kokoisille arkeille ja varustettava nimimerkillä. Fonttikoon tulee olla vähintään 12 pt ja rivivälin 1 tai enemmän. Tekstien pituus voi olla korkeintaan 10 sivua. Lyriikkasarjassa toivotaan yksi runo/sivu -asettelua.

Paperisina toimitettaviin kilpailutöihin tulee liittää mukaan tekijän oikea nimi ja osoite erillisessä, suljetussa kuoressa. Jos kirjoittaja osallistuu molempiin sarjoihin, kilpailutyöt on lähetettävä kumpikin omissa kuorissaan. E-lomakkeella osallistujan yhteystiedot kerätään automaattisesti erikseen. Kilpailuun voi osallistua vain suomenkielisillä teksteillä.

Kilpailun tulokset julkistetaan toukokuussa pääkirjasto Metsossa. Palkitut työt julkaistaan kirjaston verkkosivuilla.

HerSa Mikäli sähkölaskusi ovat kasvaneet holtittomasti mutta et voi saada verotuksessa täysimääräistä sähkövähennystä pienten vuositulojen vuoksi, voi Kela myöntää sinulle väliaikaista sähkötukea. Ensisijainen tukimuoto on hakea sähkövähennystä Verohallinnolta.

Verohallinnolta voit saada verotuksessa sähkövähennyksen, jos vakituisen asuntosi sähkölaskut ovat suuret. Kyseessä on väliaikainen vähennys sähkön korkeiden hintojen

tammi–huhtikuulta 2023. Jos sähköenergian kulut 4 kuukaudelta ovat yhteensä yli 2 000 euroa, voit saada sähkövähennyksen. Sähkövähennys on 60 prosenttia niistä tammi–huhtikuun sähköenergian kuluista, jotka ylittävät 2 000 euroa.

Jos kotitaloudelle ei kerry veroja pienien tulojen vuoksi riittävästi, Kelasta voi hakea sähkötukea. Sähkövähennystä ja sähkötukea ei voi saada samaan aikaan. Pienikin määrä tukea poistaa kokonaan oikeuden sähkövä

OmaKelassa hakemuksen voi toimittaa 12.1.2023 alkaen. Liitä hakemukseen sähkölasku. Huomaa, että tukea voi saada vain aikavälillä 1.1.–30.4.2023 käytettyyn sähköenergiaan. Vuoden 2022 puolella käytettyyn sähköenergiaan ei voi saada tukea, vaikka lasku siitä tulisikin vuoden 2023 alussa. Voit hakea sähkötukea 31.12.2023 saakka. Huomaa kuitenkin, että tukea voi saada vain aikavälillä 1.1.–30.4.2023 käytettyyn sähköenergiaan.

Mitä, missä, milloin?

Lähetä oma tapahtumavinkkisi: hsyhd@hervannansanomat.fi

Mitä, missä, milloin? -palstalle otetaan julkaisuviikon maanantaihin klo 14 asti jakelualueen yhdistysten tapahtumia. Palstalla julkaistaan ainoastaan rekisteröityneiden yhdistysten ilmaistapahtumia. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 500 merkkiä. Hervannan Sanomat pidättää oikeuden editoida ilmoituksia.

Hervannan AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 15-17 kirkon kulmahuoneessa.

Hervannan Eläkkeensaajat ry: To 12.1./19.1. klo 9.30 Boccia/Vapari Iso balettis. To 12.1. klo 12 Jäsentapaaminen: ajankohtaiset asiat/Vapari Sali 222. Kahvit klo 11.30 alkaen. Ma 16.1. klo 13 Kuntosali/Vapari. Ti 17.1. klo 17 SiniSirkuttajatkuoro/Lindforsink. 23A, kerhoh. Ke 18.1. klo 10 Luonto-kävely/lähtö Vaparilta, pakkasraja -10. Yhdistyksen kirpputoripöytä nro 9 Swapissa, Lindforsink. 4. Lahjoitustavaraa otetaan vastaan, yhteydenotot: Anne

ETELÄINEN SRK

Aura Linnea Oksanen

Kuolleet

Airi Anneli Heikkilä, 91 vuotta

Anna Liisa Anneli Vainio, 88 vuotta

Eeva Sannu Ulmaja, 85 vuotta

Riitta-Liisa Hautakoski, 79 vuotta

Lauri Viljami Palokangas, 77 vuotta

Arja Liisa Kari, 76 vuotta

050 3376350. Teatteriin: 9/11 tositapahtumiin perustuva hittimusikaali ”Come From Away” TTT:ssä 23.3. klo 19. Lippuvaraukset 19.2. mennessä 050 3793723/Anneli. Lisätiedot hervanta.elakkeensaajat.fi Hervannan Karjala-seura ry: Tule mukaan hyvään seuraan, jonka kerhot kokoontuvat Venlantuvalla (Teekkarinkatu 5), jos ei ole muuta mainittu. Terhakat-virikekerhossa ke 11.1. klo 15.30 suunnitellaan kevään toimintaa. Hengellinen piirissä ti 17.1. klo 14 vierailee Veli-Matti Kesti. Paikka: kirkon kulmahuone. Terhakoissa ke 18.1. klo 15.30 Jorma Punju kertoo muinaiskorujen valmistamisesta valumenetelmällä. Käsityökerho Kätevät Käet ke 18.1. klo 17. Omat käsityöt ja ideat keväälle. Kirjallisuuspiiri Kirjawaiset ke 1.2. klo 15.30. Käsittelyssä kirjailijat Kazuo Ishiguro ja Tove Ditlevsen. Kunnon Kulkuniekat joka ma, ke ja pe alk. klo 10. Kok. Ahvenisjärven laiturin eteen. Lisätietoja saat: puh. 040 833 9002 ja Sie, mie ja raitiotie -sivusto. Hervannan Marttojen käsityö -

Ratikat

kerho kokoontuu perjantaisin klo 11-13 Hervannan kirkon takahuoneessa. Tervetuloa! Tiedustelut: Anne 0414526678.

Linja20-hanke: Linja20 tarjoaa tukea ja toimintaa 18-29-vuotiaille kaakkoisen alueen nuorille aikuisille. Kohtaamispaikka Viri-Annalan tuvalla Takunvainionkatu 2 maanantaisin klo 11-14. Toiminta on vapaaehtoista ja ilmaista. Tule kahville! Tsekkaa linja20.fi. Löydät meidät myös facesta ja instasta.

Paikalliskulttuuriyhdistys PAKU ry: NOVELLIKOUKKU Hervannan kirjaston alakerrassa to 12.1. klo 17.30. Tule kuuntelemaan novelleja ja tekemään käsitöitä mukavassa seurassa.

Seurakunta ja sotainvalidien veljesliitto: Boccia-pelivuoromme joka maanantai klo 9.30. Tervetuloa entiset ja uudet pelaajat hauskan ja leppoisan pelin pariin! Tarvitset vain sisäjalkineet ja hurttia huumoria. Maksuton. Sopii myös aviopareille. Annamme opastuksen, kysy tai tule käymään. Koski: 040 517 1080.

esittelyssä -kuvasarja

Tampereen Hervantalaiset ry/ Venlantupa: Avoinna ke ja to klo 11-15 ja pe klo 11-14. Lomat on pidetty ja toiminta jatkuu entiseen malliin. Keskiviikko 11.1. klo 12-14 Ollin karaoke, torstai 12.1 kerhopäivä eli pitkin päivää käsitöitä, värkkäriä, pelailua ja liikuntahetki klo 13. Mukavaa yhdessäoloa. Perjantai 13.1. klo 12 bingotaan. Tiistai 17.1. klo 12-14 Äijäkerho. Keskiviikko 18.1. klo 12-14 kuunnellaan toivottuja levyjä. TERVETULOA! Ajanvaraukset jalkahoitajalle ja hierojalle Anjalta p. 041 5184717. Teatteriretkelle sunnutaina 29.1. vielä muutama paikka vapaana! Tule mukaan! Bussi lähtee klo 14 Venlantuvalta. Koko reissu 35€/hlö sis. kaiken(lipun, matkan ja väliaikakahvit). Ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Tule mukaan! Lisätetoa fb-sivuiltamme tai Anjalta p. 041 5184717.

Tampereen seudun sukututkimusseura järjestää yhteistyössä Hervannan kirjaston kanssa ti 24.1 klo 15-17 sukututkimusinfon Hervannan kirjastossa teemalla KYSY

SUKUTUTKIMUKSESTA. Ei siis mitään luentoa, vaan kuka tahansa voi poiketa kysymään sukututkimukseen liittyvästä aiheesta. Esillä myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Paikalla kolme seuran edustajaa. Tapaamispaikka Täky / YSTI ry: Tapaamispaikka Täky, Ruovedenk. 20. Sitoutumaton kohtaamispaikka aikuisille. Avointa toimintaa ja ryhmiä ilta-aikaan ti-pe. Lisät. p. 050 593 5665. www.yst.net ja fb: Tapaamispaikka Täky.

YSTI ry / Verkko: Tarvitsetko apua tai haluatko auttaa? Maksutonta vapaaehtoisapua hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisille henkilöille sekä vertaistoimintaa omaishoitajille ja vapaaehtoisille. Kysy lisää 03 317 0826 tai piipahda toimistolla, Ruovedenkatu 20, ma-to 9-15, pe puhelimitse 9-14. Avoimet kohtaamispaikat eli asiakaskahvilat tiistaisin Hervannan nuorisokeskus Kupolissa (Lindforsinkatu 1) klo 11.3013.30 ja keskiviikkoisin Hervannan yhteisökeskus L8:ssa (Lindforsinkatu 8) klo 12.30-14.30. Lisätietoa: www. yst.net/verkko

Hervantaopas kerää tietoja palveluista 27.1. asti

HerSa Vuotuinen Hervantaopas julkaistaan tänä vuonna 45. kerran. Opasta julkaisee Hervannan Kokoomus Ry. Hervantaoppaasta löytyy kattavasti tietoa niin yksityisistä kuin julkisista Hervannan palveluista. Lisäksi oppaasta löytyy Hervannan

kartta. Hervantaoppaaseen kerätään tietoja, joita vastaanottaa Ilkka Hietaniemi puhelimitse numerossa 0400 631929 ja sähköpostitse osoitteessa ilkka.hietaniemi@iki.fi.

Aineistot 27.1. mennessä

Nyssen matkustajamäärät voimakkaassa kasvussa

HerSa Nysse-liikenteessä tehtiin vuonna 2022 noin 42,6 miljoonaa matkaa. Kasvua edellisvuodesta on peräti 42 prosenttia, jolloin koronapandemian vuoksi jäätiin kokonaismatkamäärissä alle 30 miljoonan matkan.

Koronapandemia vaikutti vielä vuoden 2022 alussa matkustajamääriin, mutta loppuvuotta kohden matkustus kasvoi voimakkaasti. Vuoden viimeisellä neljänneksellä, loka-joulukuussa, matkamäärät ylittyivät hieman yli 10 prosentilla verrattuna vuo-

den 2019 vastaavaan ajankohtaan. Ratikkaliikenteen osuus Nyssematkoista oli viime vuonna noin 27 prosenttia, yhteensä 11,5 miljoonaa matkaa.

Kastetut

Esittelyssä VTS Kodit -ratikka. Kuvaaja: Reijo Pajunen

Esiopetukseen ilmoittautuminen alkoi

HerSa Ensi syksynä esiopetukseen tulevien lasten ilmoittautuminen on alkanut Tampereella. Esiopetukseen ilmoittautuminen koskee vuonna 2017 syntyneitä lapsia.

Lapsi ilmoitetaan esiopetukseen Tampereen kaupungin verkkosivuilla 31.1.2023 mennessä.

Perusopetuslain mukaan lapsen pitää osallistua esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan oppivelvollisuutta edeltävänä lukuvuonna. Esiopetusta annetaan kaupungin ylläpitämissä kouluissa tai päiväkodeissa sekä joissakin yksityisissä kouluissa.

Lapsen esiopetuspaikka määräytyy ensisijaisesti lapsen osoitteen ja tulevan koulupolun mukaan. Esiopetuspaikka on tavallisesti koulussa, joka on lähimpänä lapsen kotia.

Esiopetukseen lukuvuodelle 2023–2024 ilmoittaudutaan 9.–31.1.2023 sähköisesti Tampereen kaupungin verkkosivuilla. Verkkosivuilla on erilliset hakulomakkeet koulupolun mukaiseen esiopetukseen ja kaksikieliseen esiopetukseen. Kaksi-

kielistä esiopetusta on tarjolla suomen kielen rinnalla englannin, saksan ja ranskan kielissä, jos lapsella on niissä riittävä kielitaito.

Jos lapselle haetaan paikkaa yksityiseen esiopetukseen, hakija täyttää järjestäjän oman lomakkeen.

Tarvitseeko lapsi täydentävää toimintaa?

Esiopetus alkaa keskiviikkona 9.8.2023 klo 9.00. Esiopetusta järjestetään koulujen toiminta-aikoina. Esiopetus on maksutonta, ja päivittäinen esiopetusaika on neljä tuntia. Lapsen voi ilmoittaa lisäksi täydentävään toimintaan, joka on maksullista.

Kun lapsi ilmoitetaan koulupolun mukaiseen esiopetukseen ja hän tarvitsee esiopetuksen lisäksi päiväänsä täydentävää toimintaa, siihen ilmoittaudutaan samalla, kun lapsi ilmoitetaan esiopetukseen.

Lisätietoja esiopetuksesta, esiopetuspaikoista, ilmoittautumisesta ja täydentävästä toiminnasta saa päiväkodeista ja Tampereen kaupungin verkkosivuilta.

Energiansäästöillat alkavat Vuoreksesta 11. tammikuuta

HerSa Tampereen kaupunki ja Raneenergianeuvonta järjestävät alkuvuodesta kolme energiansäästöiltaa eri puolilla Tamperetta. Vuoreksessa, Tesomalla ja Koilliskeskuksessa järjestettävissä illoissa saat tietoa energiansäästöön, huipputehon hallintaan ja sähkökatkoihin varautumiseen liittyen. Iltoihin on mahdollisuus osallistua myös etänä.

Ensimmäinen ilta vietetään 11.1.2023 klo 17–18.30 Vuores-talolla, Rautiolanrinne 2. Asiantuntijoina Rami Kotilainen Rane-energianeuvonnasta ja Petri Sihvo Tampereen Sähköverkko Oy:sta käsittelevät kysy-

myksiä, kuten: mitkä ovat merkittävimpiä keinoja säästää sähköä kotona, miten säästää energiaa etenkin pientalossa, millaista sähkötehoa lämpöpumppusi käyttää ja milloin, mten varautua sähkökatkoon kodin sähkölaitteiden osalta, miksi pitäisi olla kiinnostunut sähkötehon hallinnasta.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille sähkönkäyttäjille, erityisesti uudemmissa kiinteistöissä asuville ja sitä voi seurata livenä Ekokumppanien YouTube-kanavalta ja katsoa myöhemmin tallenne Tampereen kanavalta.

K-ryhmällä kesätyöpaikkoja

HerSa Pirkanmaalla K-ryhmän ruokaja rautakaupoissa, autohuoltamoissa, tukuissa ja toimistoissa on tarjolla noin 580 työpaikkaa kesällä 2023. Kryhmän kesätyönhakusivulla on jo nyt kesätyöpaikkoja avoinna ja lisää avautuu koko ajan. Ensin hakuun

Työsuorituksia

avautuvat kevään kausityöpaikat. Maalis-toukokuussa on mahdollisuus aloittaa esimerkiksi puutarhamyyjänä K-Raudassa, renkaanvaihdon tehtävissä K-Autolla ja logistiikkatyöntekijänä K-ryhmän logistiikkakeskuksissa.

Su 15.1. klo 16 Rukoussunnuntai

Juha Kotisaari

Kauppakeskus Duo 2.krs. Insinöörinkatu 23, Tampere www.katukappeli.com

Käyntiosoite: Insinöörinkatu 27 (katutaso), 33720 Tampere

Avoinna: ma-pe 9.00-17.00

Julkaisija: HerMedia Oy

Painopaikka: Sanoma Manu Oy

Sivunvalmistus: HerMedia Oy

Ilmestymispäivä: keskiviikko

Painosmäärä: n. 22 000 kpl

Jakelu: Tampereen ykkösjakelu

Jakeluhuomautukset: p. 0400 859 766

Ilmoitukset: hsilmo@hervannansanomat.fi

Toimitus: hs@hervannansanomat.fi

Yhdistykset: hsyhd@hervannansanomat.fi

Jakelualue: Hervanta, Hallila, Hankkio, Finninmäki, Lukonmäki, Kaukajärvi, Annala, Haihara, Viiala, Turtola, Messukylä, Vuohenoja, Korkinmäki, Muotiala, Vuores

Mediatiedot tarkemmin www.hervannansanomat.fi

Toimitusjohtaja, päätoimittaja, yrittäjä Johanna Nordlund p. 0400 422 805 johanna.nordlund@ hervannansanomat.fi

TIEDUSTELUT myös ilmoitusvaraukset TOIMITTAJA

Toimittaja Pekka Ohtokangas p. 050 408 6274 pekka.ohtokangas@ hervannansanomat.fi

ILMOITUKSET

Myyntipäällikkö Heini Eräsalo p. 050 438 0919 heini.erasalo@ hervannansanomat.fi

JÄÄTELÖPUIKOT