AUTUMN 2016 Issue 3
Irtonumero / Price per copy £3.50
FAMILY ISSUE MEIDÄN CARDIFF/OUR OULU ULKOSUOMALAINEN ISOISÄ FINNISH BABY BOXES FOR THE UK
MAGAZINE FOR THE FINNISH-BRITISH COMMUNITY
TWO DRE AMS OF RE MIGRATION : LOUHELAISET & THE WHITES
FINN-GUILD LINKS A member magazine Issue 3 Published 31.8.2016 Copyright Finn-Guild 2016 links(at)finn-guild.org
Autumn 2016 Issue 3
SUOMALAIS-BRITTILÄISEN YHTEISÖN JÄSENLEHTI
EDITOR Anja Eskelinen EDITORIAL ASSISTANTS Sari Kämppi, Anna Kolsi DESIGN & ART DIRECTION Studio EMMI / www.emmi.co.uk COVER PHOTO The White Family by Nora Sayyad ADVERTISING/MAINOSMYYNTI Minna Woodward +44 (0)20 7387 3508 minna.woodward(at)finn-guild.org Finn-Guild Links has a readership of ca. 15,000 in Britain and Finland. Published four times a year: in March, June, September and November. The deadline for the next issue is 7.10.2016. Advertising rates available from the Finn-Guild office, Classifieds noncommercial ads (max. 5 lines) are free for members. ADDRESS CHANGE Make a change of address on the internet, by mail or phone. See contact info below. Finn-Guild Links tavoittaa noin 15000 lukijaa Suomessa ja Britanniassa. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa: maalis-, kesä-, syys- ja marraskuussa. Aineisto seuraavaan lehteen viimeistään 7.10.2016. Hinnat saatavissa Finn-Guildin toimistosta. Yksityiset, ei-kaupalliset pikkuilmoitukset (max. 5 riviä) ovat ilmaisia jäsenille.
CONTENTS SISÄLTÖ
COMMUNITY YHTEISÖ
4 EDITOR’S LETTER
12 EVENTS
5 AJANKOHTAISTA NYT
Brexitin tuoma epävarmuus jatkunee vielä vuosia
6 HENKILÖHAASTATTELU: RIITTA PARTANEN, JARI, REBECCA JA SOPHIE LOUHELAINEN Tutkijaperhe haaveilee paluumuutosta
18 FINLAND AND ITS NATIONAL IDENTITY
Part 4/7 Finland between the two world wars
27 FINN-GUILD MEMBERSHIP
We’d love you to join us or just remind you of the benefits
OSOITTEENMUUTOKSET Ilmoita uudet tietosi meille! Tee ilmoitus netissä tai katso yhteystiedot alta. ADDRESS/OSOITE Finn-Guild, 1 A Mornington Court, Lower Ground Floor, Mornington Crescent, London NW1 7RD, United Kingdom +44(0)20 7387 3508 mail(at)finn-guild.org www.finn-guild.org PRICE PER COPY for non-members IRTONUMEROHINTA ei-jäsenille £3.50 Published by Finn-Guild Printed by Romax
Meetings and other events in Britain and Finland
14 YSTÄVÄVERKOSTO
Ulkosuomalainen isoisä
15 SECOND GENERATION FINNS
Celebrating the bicultural Finnish-British identity
22 A NEW LIFESTYLE IN THE STICKS
Kirsi and Rob White share their experience of moving to Finland
24 JÄSENRETKET
Lasten kanssa Lontooseen
26 MEMBERS: MY LINK
Our members and friends of Finn-Guild share their stories
CULTURE KULTTUURI 8 FAMILY LINKS
6
Letters from two of our members to their new home country and its people
10 OUR CITY / KAUPUNKIMME
Meidän Cardiff Our Oulu
LANGUAGE KIELI 20 SUOMI-KOULUT All rights reserved. Material contained in this publication may not be reproduced, in whole or in part, without prior permission of Finn-Guild. Finn-Guild makes every effort to ensure that the information inside this magazine is accurate and up-to-date. However, Finn-Guild cannot accept responsibility for any loss or inconvenience caused by reliance on inaccurate material contained in this magazine.
22
Satutäti on Cardiffin Suomi-koululaisten varamummo
23 PÅ SVENSKA Facebook: FinnGuild Twitter: @finnguild LinkedIn: finn-guild Instagram: @finnguild
Minnet av dem som flyttade över havet
WWW.FINN-GUILD.ORG
3
©KUVA Nora Sayyad
EDITOR’S LETTER ANJA ESKELINEN MANAGING DIRECTOR OF FINN-GUILD
E
n ole koskaan ollut naimisissa eikä minulla ole lapsia. Siksi lähiomaisten tietojen täyttäminen virallisiin lomakkeisiin aiheuttaakin minulle harmaita hiuksia. Kun olin nuorempi, vanhempani olivat automaattisesti nimettyinä kontakteina ja edunsaajina, jossakin vaiheessa veljeni ja syy-yhteydestä vähän riippuen myös avomieheni tai paras ystäväni. Toinen lomakkeissa päänvaivaa aiheuttava kohta on edelleenkin siviilisääty: naimaton, naimisissa, leski, eläkeläinen. Harvoissa lomakkeissa on tilaa avoliitolle, vaikka avoliittojen lukumäärä kasvanut jo vuosikymmenien ajan. Kumppani-sana herättää aina kysymyksiä, mikä ei minua tosin haittaa. Tällä hetkellä haaveilen varamummon roolista. Sille ei takuulla löydy omaa kategoriaa. Perheet elävät jatkuvassa muutoksessa ja viranomaiset laahaavat perässä. Näin tuntuu olevan myös Brexit-asiassa, joka on puhuttanut meitä jo muutaman kuukauden ajan. Vastauksia polttaviin kysymyksiin saamme kuitenkin vielä odotella. Tämän numeron teema on perhe. Joka sivulta löydät tarinoita erilaisista perheistä, perhesiteistä ja siitä, miten Brexit koskettaa meitä niin yksilöinä kuin perheinäkin. PS. Mikäli et vielä kuulu ”meidän perheeseen”, katso sivu 27 ja tule jäseneksi! 4
CONTRIBUTORS
ANNA MÅRD HELSINKI – ALTON, HAMPSHIRE Taloussanomien kolumnisti ja Lännen Median kirjeenvaihtaja, haastattelee Louhelaisia sivulla 6.
I
I have never been married and I don’t have children. I have therefore always struggled to fill next-ofkin information on official paperwork. When I was younger, my parents were automatically named as contacts and beneficiaries, later it was my brother and then, depending on the case, my best friend or my commonlaw husband. The other thing I’ve struggled with when it comes to forms is personal data: married, unmarried, widow, pensioner. Few forms have room for cohabitation, even though the number of common-law marriages has been increasing for decades. The word partner always evokes questions, which I don’t really mind. At the moment I’m dreaming of becoming a substitute granny. There definitely isn’t a category for that! Families are constantly changing and the authorities are lagging behind. This seems to be true for Brexit also: it has had us talking for a couple of months already, but we still have to wait for answers to our burning questions. The theme of this issue is family. On each page you’ll find stories about different kinds of families, family ties and about how Brexit touches us as individuals as well as families. PS If you are not a part of “our family” yet, see page 27 and join us!
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
KAISA PANKAKOSKI HELSINKI – CARDIFF Joogaava ja rugbya pelaava äiti, tohtoriopiskelija, kääntäjä, Suomikouluaktiivi, kielitieteilijä ja kirjoittaja. Lue Kaisan kirje punatukkaisuudesta sivulta 8.
HANNA MONONEN JOENSUU – CARDIFF Kotiäiti, opettaja, esteetikko. Sisustaa, leipoo, matkustaa ja valokuvaa. Kirjoittaa Pastellimaja-blogia. Viihtyy lenkkipoluilla luonnonhelmassa. Hannan suussa sulava fondue sivulla 17.
EMMI SALONEN TURKU – LONDON Designer for Finn-Guild and Links magazine, lecturer, author and creative director at emmi.co.uk.
10% Discount on Everything for Finn-Guild Members
Klaus Haapaniemi Shop 81 Redchurch Street E2 7DJ London
COMMUNITY
BREXITIN TUOMA EPÄVARMUUS JATKUNEE VIELÄ VUOSIA ANNA KOLSI
IN ENGLISH READ MORE ONLINE FINN-GUILD.ORG For at least two years, Finns living in the UK and Brits living in Finland have to live with the insecurity Brexit has caused. Britain and the entire EU are facing a new kind of challenge. We gathered information about Brexit and about how it affects the Finnish-British community.
Britanniassa asuvat suomalaiset ja Suomessa elävät britit joutuvat kestämään Brexitin aiheuttamaa epävarmuutta vielä ainakin kaksi vuotta. Britannia ja koko EU ovat nyt uuden haasteen edessä. Kokosimme tähän tietopaketin Brexitistä ja siitä, miten se vaikuttaa suomalaisbrittiläiseen yhteisöön. Britanniassa järjestettiin kansanäänestys EUjäsenyydestä 23.6. Vaaliuurnille saapui yli 30 miljoonaa brittiä, eli 71,8 % äänioikeutetuista. Näin korkeaa äänestysprosenttia ei Isossa-Britanniassa ole nähty vuoden 1992 parlamenttivaalien jälkeen. Äänestystulos oli monille yllätys: jäsenyyttä vastaan äänesti 52 % ja sen puolesta 48 % kansasta. Tämä merkitsee sitä, että Britannia poistuu EU:sta. Britannia on ensimmäinen EU:sta eroava valtio, joten valmista protokollaa erolle ei ole. Siksi on lähes mahdotonta ennustaa Brexitin seurauksia ja sitä, kuinka kauan neuvottelut ja sopimusten laatiminen kestävät. Lisää tiedetään vasta, kun virallinen eroilmoitus tehdään ja neuvottelut Britannian hallituksen ja EU:n välillä aloitetaan. Väkiluvuiltaan kolme suurinta EU-maata - Saksa, Ranska ja Italia ovat ilmoittaneet, etteivät suostu neuvottelemaan EU:n ja Britannian välisistä suhteista ennen kuin Britannia käynnistää eroprosessin. Paljon siis lepää Britannian uuden pääministerin, Theresa Mayn, ja Ison-Britannian hallituksen harteilla. Äänestystuloksen vuoksi Suomen Britannian suurlähetystö on saanut tavallista enemmän yhteydenottoja. Äänestystulosta seuranneiden muutaman viikon aikana kyselyjä tuli pitkälti toista sataa. Kysymykset koskivat kaksoiskansalaisuutta, Suomen passin hakemista tai uusimista sekä maahanmuuttoa ja maahantulolupia. Monia askarruttaa Suomen kansalaisuuden saaminen, jos toinen vanhemmista tai isovanhemmista on tai oli suomalainen. Luonnollisesti myös puolison mahdollisuus hakea Suomen kansalaisuutta kiinnostaa. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla kyselijöistä on sukulaisuusside Suomeen. Suomen maahanmuuttoviraston mukaan kansalaisuushakemusten määrä ei kuitenkaan ole noussut. Suomen kansalaisuuden on viime vuosina saanut keskimäärin 20 brittiä vuodessa. Tänä vuonna hakemuksia on tullut normaaliin tahtiin ja vain muutama niistä äänestyksen jälkeen. On tietysti mahdollista, että hakemusten määrä kasvaa myöhemmin, sillä tarvittavien liitteiden kerääminen vie aikaa. Suomessa hakijoita hillinnee kielitaitovaatimus: saadakseen Suomen kansalaisuuden, hakijan on pystyttävä todistamaan kielitaitonsa. Ruotsissa kielitaitovaatimusta ei ole, ja siellä hakemusten määrä onkin jo kasvanut.
Suomen kansalaisuuden hakeminen • Suomalaisen äidin lapsi saa kansalaisuuden automaattisesti. • Suomalaisen isän lapsi saa kansalaisuuden automaattisesti, jos vanhemmat ovat keskenään naimisissa. Jos eivät ole, mutta asuvat Suomessa, suomalaisen isän lapsi saa kansalaisuuden isyyden vahvistamisen jälkeen. Jos vanhemmat asuvat ulkomailla eivätkä ole naimisissa, syntymän rekisteröimisen ja isyyden vahvistamisen jälkeen lapsesta tehdään maksullinen kansallisuusilmoitus. • Aikuinen voi hakea kansalaisuutta, mikäli hän täyttää tietyt kriteerit. Näitä ovat luotettavasti selvitetty henkilöllisyys ja toimeentulo, täysiikäisyys, riittävä kielitaito ja asumisaika Suomessa, nuhteettomuus sekä maksuvelvollisuuksien noudattaminen. Britanniassa syntyneiden lasten kansalaisuus • Vuoden 1983 jälkeen Britanniassa syntynyt lapsi saa kansalaisuuden, jos vähintään toinen vanhemmista on Britannian kansalainen tai EU-kansalainen, joka on asettunut pysyvästi Britanniaan. Britanniassa oleskelu EU-kansalaisena • Eroneuvottelujen aikana Britanniassa oleskelu ei muutu. Opiskelijoiden, työssäkäyvien ja yrittäjien ei tarvitse todistaa oikeuttaan olla maassa. Maassa viisi vuotta asuneet EU-kansalaiset voivat kuitenkin hakea pysyvää oleskelutodistusta, joka voi helpottaa työluvan todistamista ja etuuksien hakemista. Hakemus on maksullinen ja sen liitteeksi vaaditaan biometriset tunnistetiedot. Lisätietoa Brexitistä ja siihen liittyvistä asioista • Euroopan komission Suomen edustuston nettisivut ec.europa.eu/finland/home_fi • Europe Direct -tietopalvelun lomake europa.eu/contact/write-to-us/index_fi.htm tai puhelin 0080067891011. Kyselyihin vastataan maksutta kaikilla EU:n virallisilla kielillä. • Suomen Lontoon suurlähetystön nettisivut finemb.org.uk • Suomen kansalaisuus migri.fi/suomen_kansalaisuus • Britannian kansalaisuus gov.uk/browse/citizenship/citizenship • Pysyvä oleskelulupa Britanniaan gov.uk/apply-fora-uk-residence-card/permanent-residence-card WWW.FINN-GUILD.ORG
5
PROFILE
TUTKIJAPERHE HAAVEILEE PALUUMUUTOSTA ANNA MÅRD Riitta Partasen ja Jari Louhelaisen perheellä on monta kansallista identiteettiä, vaikka sen jäsenillä on vain Suomen passit. Perheen suomalaisin on Jari, joka tutustui Riittaan vuonna 1994 tehdessään väitöskirjaa Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Sieltä pariskunta lähti vuonna 2000 töihin Leedsin yliopistoon. ”Ei minusta brittiä tule. En tykkää istua pubeissa ja puhua jalkapallosta, vaikka kyllä minä paikallista elämää ymmärrän”, sanoo John Moores -yliopistossa työskentelevä Jari. ”Asuin Ruotsissa 25 vuotta. Kävin siellä lukion ja yliopiston ja koen olevani lähinnä ruotsinsuomalainen. Nyt 18-vuotias Rebecca syntyi Ruotsissa ja varttui Englannissa, mutta Brexitin jälkeen hänkin on valmis muuttamaan pois”, Riitta kertoo. Nuorin tytär, 13-vuotias Sophie, on perheen englantilaisin. Vaikka perheen kotikieli on suomi, Sophie ei sitä mielellään puhu. Rebecca sen sijaan usein vahtii, että kotona puhutaan todellakin aina suomea. ”Meillä oli monta vuotta suomalaisia au-paireja, jotta tytöt oppisivat kunnolla suomea”, Riitta kertoo. Jarin mielestä Sophie on englantilaisuudestaan huolimatta kasvanut suomalaisittain.”Britit tuntuvat komentavan lapsiaan huomattavasti enemmän”, Jari toteaa. Nyt perheen suurin huolenaihe on Brexit ja sen seuraukset. Kun eroneuvottelujen kestoa ja lopputulosta voi vain arvailla, on tulevaisuudensuunnitelmia vaikea tehdä. Perheen elämä kulkee kuitenkin koko ajan eteenpäin. ”Kun muutimme tänne Jarin työpaikan takia, meidät otettiin upeasti vastaan. Minäkin sain nopeasti työpaikan ja ihmiset olivat myönteisesti kiinnostuneita meistä. Tämä oli kerrassaan ihana paikka. Kävelimme nummilla joka viikonloppu”, Riitta muistelee. Englantilaiset tavatkin tarttuivat: perhe syö kalkkunaa jouluisin, Riitta tekee itse Yorkshire puddingia ja tonnikala-kolmioleivät kuuluvat koko perheen suosikkeihin. Riitan mielestä maan ilmapiiri muuttui muutama vuosi sitten. ”Ihmiset ovat aiempaa ilkeämpiä ja välinpitämättömämpiä toisiaan kohtaan. Ei tämä ole vain ulkomaalaiskysymys.” Brexit oli silti ennen kaikkea äänestys maahanmuuttajia vastaan. Riitta ja Jari eivät tunne enää olevansa yhtä tervetulleita kuin ennen, mutta pahinta on, ettei käytännön asioista ole mitään tietoa. 6
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
RIITTA PARTANEN JA JARI, REBECCA JA SOPHIE LOUHELAINEN TUTKIJAPERHE YORKSHIRESTA
Riitta Partanen ja Jari Louhelainen ovat aina eläneet yliopistoelämää, Riitta hedelmällisyystutkimuksen ja Jari DNA-tutkimuksen parissa. Leedsin lähellä asuva perhe nauttii retkistä lähinummille ja on yorkshirelaistunut niin, että Riitta tekee jopa Yorkshire puddinginsa itse. Yliopistomaailmasta nousee kuitenkin myös perheen suurin huoli: esikoistytär Rebecca etsii opiskelupaikkaa, mutta perheellä ei ole aavistustakaan, miten EU-kansalaisten yliopistomaksuille Brexitin jälkeen käy.
”Rebeccan pitäisi löytää opiskelupaikka vuoden kuluttua, mutta oman yliopistoni johto ei ole pystynyt kertomaan edes henkilökunnalle, miten EU-kansalaisten lukukausimaksujen käy. Jos maksut moninkertaistuvat nykyisestä 9000 punnasta, meillä ei ole niihin enää varaa”, Riitta sanoo. ”Kenties hänen täytyy harkita opiskelua joko Skotlannissa tai jossakin EU-maassa.” Myös Sophien koulusta kuului kummia Brexit-tuloksen ratkettua. Koulu lähetti ainakin osalle vanhemmista kyselyn lasten kansalaisuudesta ja Britanniassa vietetystä ajasta. Se herätti pelkoja ja epäilyksiä siitä, että EU-kansalaisuus saattaisi tulevaisuudessa vaikuttaa lasten kohteluun. Vaikka pariskunnalla on vakituiset työpaikat, on Britanniaan jääminen ikävää, jos työntekoon tarvitaan tulevaisuudessa viisumi. Riitan työpaikalla, kulkuluvin suojatussa yliopiston laboratoriossa, yhteen vessaan ilmestyi heti Brexitin jälkeen ulkomaalaisvastaisia tekstejä. ”Myös terveydenhoito huolestuttaa. Entä jos emme saakaan tulevaisuudessa julkisia terveyspalveluita vaan joudumme ottamaan yksityiset vakuutukset?” Jari pohtii. Britannian kuuluisin murhaaja Viiltäjä-Jack saattaa vielä olla perheelle avuksi, jos he päättävät muuttaa pois Britanniasta. Jari on nimittäin tunnettu työstään murhaajan henkilöllisyyden selvittämiseksi. Kun Viiltäjä-Jackin vaiheita tutkinut Russell Edwards halusi osoittaa, että hänen hallussaan ollut Catherine Eddowesin murhapaikalta löytynyt huivi oli murhaajan omaisuutta, hän haki Jarilta apua. Jari osoitti, että huivin veri vastasi DNA-profiililtaan Eddowesin jälkeläisiä ja että huivin siemennesteestä eristetty DNA sopi puolalaisen Aaron Kosminskin DNA-profiiliin. Riitta ja Jari ovat miettineet Suomeen muuttoa jo jonkin aikaa, mutta Brexit antaa ajatuksille uutta pontta. Jari sai jo aiemmin työpaikan Suomesta, mutta muutto kariutui, koska Englannin asuntoa ei saatu myydyksi ajoissa. ”Ehkä tätä pitäisi lähestyä eri tavalla ja myydä asunto ensin. Sophie tarvitsisi englanninkielisen koulun, mutta hän oppisi varmasti kunnolla suomea vielä ennen lukioikää. Rebecca voisi opiskella Suomessa tai jossain muussa EU-maassa. Jari aikoo nyt katsoa, jos Suomesta löytyisi sopivia työpaikkoja”, Riitta kertoo.
©KUVAT Jari Louhelainen, paitsi Yorkshire: Shutterstock
“Britannian kuuluisin murhaaja Viiltäjä-Jack saattaa vielä olla perheelle avuksi, jos he päättävät muuttaa pois Britanniasta”
IN ENGLISH READ MORE ONLINE FINN-GULD.ORG RESEARCHER FAMILY DREAMS OF REMIGRATION Riitta Partanen and Jari Louhelainen have always led university lives, Riitta conducting fertility research and Jari carrying out DNA research. Their family, living near Leeds, enjoys trips to the nearby moors and has settled into Yorkshire so much so that Riitta even makes Yorkshire puddings herself. The university world is the family’s biggest cause of worry, too: their first born, Rebecca, is currently looking for a place to study, but the family has no idea what will happen to EU citizens’ university fees after Brexit.
WWW.FINN-GUILD.ORG
7
CULTURE
My Link with the Brits Dear Brits, Gas and air. A cry. A new, precious life. “Lovely – a redhead!” the midwife gasps. That was six years ago. Today I feel blessed to be a mum of two noisy, wilful redheads.
KAISA PANKAKOSKI HELSINKI – CARDIFF Kaisa’s research looks at trilingual families, multilingual children’s language development and sociolinguistics in Finland and Wales.
My children’s greatgreat-grandfather Antti Mustonen 1871-1918
Neither my partner nor I can recollect relatives’ red hair. Did a deeply dormant gene suddenly appear in our children? As a rule, both parents must carry the MC1R gene for the offspring to have red hair. Red is the rarest hair colour with just one percent of people having naturally red hair. In the UK, red hair is more common than anywhere else in the world: about 9% of us are redheads. Professor Jonathan Rees, Grant Chair of Dermatology at the University of Edinburgh, tells me that around 40% of the UK population are in fact carriers for alleles that cause red hair. Where did this red hair come from? I’ll have to take a closer look at the family tree. My mother Liisa came across an old black and white photograph of my greatgrandfather. She never met him but hazily remembers my great-grandfather’s sister having a hint of red in her blond hair. My great-grandfather Antti Mustonen was a member of the revolutionary, paramilitary Red Guards who fought the government during the Finnish Civil war in 1918. He was captured in Lahti – perhaps on his way to the Soviet Russia or maybe to join the Tampere rebellions. He died of septicaemia in the appalling conditions of the Hämeenlinna prison camp in summer 1918. Dying in captivity was the dreadful destiny of thousands of Reds that year. The Red Guard prisoners’ families had bad reputation in Finland at that time. My red-haired Red Guard great-grandfather’s fate was a hushed shame and a family secret for decades. How about the other allele? My father-in-law David believes that it emanates from his Irish roots. In the early 20th century, the Second Industrial Revolution allowed people to more mobility. David’s grandmother’s family left behind Blackrock near Dublin in search of a better life. Their family was among the masses of Irish immigrants escaping the country’s poor conditions following the Great Famine and the Irish Free State.
“Magnificent, fiery genes”
The family settled in Heywood in Greater Manchester which, at that time, was surrounded by cotton mills - a magnet for workers from all over the world. David’s grandmother had five children in all, two of whom didn’t survive infancy. Her auburn-haired daughter, Beth, was born in 1914. Beth left school at 14 and worked in a tannery. She met her husband Charles, a military man, shortly after World War II.
My children’s greatgrandmother Beth Dibben née Schofield 1914-1994
8
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
The Irish diaspora and a revolutionary Finnish man stand behind these magnificent, fiery genes. Will my redheads turn out like their ancestors? Who knows, but for now they just love red-haired idols like Risto Räppääjä, Pippi Longstocking and Little My.
KAISA
Linkkini Pohjoismaihin Rakkaat suomalaiset, Minulta kysytään jatkuvasti onko minulla suomalaisia esi-isiä. Valitettavasti ei. Olen täysiverinen britti; 7/8 englantilainen ja 1/8 walesilainen. Voi tosin olla, että suonissani virtaa myös vähän viikinkiverta, sillä isoäitini perhe on lähtöisin Koillis-Englannista, missä viikingit asustelivat kauan sitten. Viikinkiveri voisi selittää sen, miksi rakastan matkustamista ja haluan asua Pohjoismaissa! Englannissa asuessani minulla oli vain yksi perhe, mutta nyt niitä on kaksi. Englantilaiseen perheeseeni kuuluvat isoisäni, vanhempani, veljeni ja siskoni. Suomalainen perheeni taas asuu täällä Joensuussa, ja siihen kuuluvat avomieheni, poikapuoleni, anoppini ”Mummi” ja appeni ”Ukki”, Minulla on englantilaisia sukulaisia Skotlannissa ja Ranskassa, ja aikaisemmin sukua löytyi myös Kreikasta ja Espanjasta. Sukuni on pieni, mutta kasvava: pikkuserkkuni Mylo Rafe William syntyi 27. kesäkuuta. Avomieheni tulee puolestaan isosta suvusta; hänellä on neljä enoa/setää, seitsemän tätiä sekä paljon serkkuja ja pikkuserkkuja! Elokuun lopussa vietämme sukujuhlia Oulussa ja siellä pääsen tapaamaan uusia suomalaisia sukulaisiani. Nämä kaksi perhettäni tapasivat toisensa ensimmäisen kerran “Minulla on kesäkuussa. Kun vanhempani ja siskoni tulivat käymään Joensuussa, vierailimme Mummin ja Ukin luona. Vierailun aikakaksi perhettä” na Mummi puhui englantia, mikä yllätti minut täysin! Ukki taas puhui suomea ja minä, avomieheni sekä poikapuoleni toimimme tulkkeina. Kaikki hymyilivät ja nauroivat paljon. Hymy ylittää kielirajat! Vanhempani antoivat Mummille ja Ukille herkullisia tuliaisia Englannista ja saivat heiltä lahjaksi Joensuu-kirjan muistoksi tapaamisesta ja yhteisistä hetkistä. Veimme englantilaisen perheeni mökille ja vierailimme Ilomantsissa, Kolilla ja Joensuun keskustassa. Pistäydyin heidän kanssaan myös Heinolassa. Lokakuussa matkustamme suomalaisen perheeni kanssa Englantiin. Matka on poikapuoleni ensimmäinen Englantiin. Hän ja avomieheni ovat yhtä onnellisia ja ylpeitä uudesta englantilaisesta perheestään kuin minä olen omasta suomalaisesta perheestäni! On hienoa, että minulla on kaksi perhettä, vaikka joskus ikävä englantilaista perhettäni kohtaan on valtavan suuri ja raskas. Onneksi Facebook ja Skype ovat olemassa! Juttelemmekin noin kerran viikossa Skypen kautta koko perheen voimin. Erityisen vaikeaa on olla erossa englantilaisesta perheestäni silloin, kun jaettavana on huonoja uutisia. Mutta olivatpa uutiset hyviä tai huonoja, minulla on kotijoukot kahdessa perheessä jakamassa ne kanssani. Se on hieno asia.
CHLOE
CHLOE WELLS TISBURY – JOENSUU Tohtoriopiskelija ItäSuomen yliopistossa.
Siskoni, minä ja veljeni 90-luvun alussa, Englannissa. Kuva: Rick Wells
Uusi perheeni: poikapuoleni, avomieheni ja minä Joensuussa kesäkuussa 2016. Kuva: Viv Wells
WWW.FINN-GUILD.ORG
9
CULTURE
MEIDÄN CARDIFF Jäsenemme listaavat mikä tekee kaupungista kodin
SAARA, STUART, NIA & NATHAN GODDARD TERVO – CARDIFF Meidän perheeseen kuuluu suomalainen äiti, englantilainen isä ja walesilaiset lapset (5v ja 2v). Olemme asuneet Cardiffissa vuodesta 2005 alkaen ja vaikka kaupunki on meille jo todella tuttu, täältä löytyy aina mielenkiintoista tekemistä.
CASTELL COCH PUNAINEN LINNA KYMRIKSI
Meidän naapurissa sijaitseva viktoriaanisen ajan satulinna, jossa pääsee tutustumaan sen ajan ylhäisöperheen elämään. Linna on sopivan pieni, jotta pienetkin vieraat jaksavat sen kiertää, mutta sieltä löytyy paljon tutkittavaa. Linnan takana levittäytyy Fforest Fawr (Suuri Metsä), josta kiemurtelee mm. polku, jonka varrelta löytyy puuveistoksia. Tongwynlais Cardiff, CF15 7JS
4
©PHOTOS Saara Goddard
MIKÄ ON KAUPUNKISI TOP 5? Lähetä ehdotuksesi sähköpostitse links(at)finn-guild. org. Top 5 -lista, 15–55 sanaa per kohde. 10
3
2
1
ST. FAGAN’S NATIONAL HISTORY MUSEUM
CARDIFF BAY
Ulkoilmamuseo, jonne on tuotu eri aikakausien rakennuksia ympäri Walesia. Rakennuksissa voi tutkia sisustusta ja usein kuunnella tarinoita sen ajan elämästä, tulen roihutessa takassa. Alueella on myös mm. maatila, teehuone ja leipomo, josta voi ostaa vaikka uunituoreet sämpylät piknikille – täältä nimittäin löytyy monta ihanteellista eväspaikkaa.
Satama-alueen makeanvedenallas ja pato, jonka kolme sulkua mahdollistavat ympärivuorokautisen laivaliikenteen. Veden äärellä sijaitsevat lukuisat ravintolat ja tapahtumat tarjoavat viihdykettä jokaiseen makuun. Cardiff Bay on koti myös Walesin parlamentille ja Wales Millennium Centre –keskukselle ooppera-, musikaali- ja tanssiesityksineen. cardiffbay.co.uk
Cardiff CF5 6XB
5
ROATH PARK
PENARTH PIER
PUISTO
ART DECO PAVILJONKI
Cardiffin pohjoisosassa sijaitseva puisto, joka on tunnettu tekojärvestään. Puisto on suosittu paikka lenkkeilijöille, kalastajille, lintujen ruokkijoille, kukkien ihastelijoille ja erilaisten urheilulajien harrastajille. Alueella on mm. lasten leikkipuisto, botaaninen puutarha, tenniskenttä ja kahvila.
Muutama vuosi sitten uudistettu Penarth Pier on kaunis maamerkki Cardiffin luoteispuolella sijaitsevassa Penarthissa. Bristolin kanaalille avautuva meri tarjoaa hienon maiseman ja samalla voi ihastella Cardiff Baylle saapuvia ja sieltä lähteviä laivoja. Penarth Pier Pavillionissa on ravintola, kahvila, pieni elokuvateatteri ja näyttelyitä.
Lale Road East Cardiff CF23 5PG
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
Penarth, CF64 3AU penarthpavilion.co.uk
OUR OULU Our members list what makes a city a home
1
3
2
AINOLA PARK
KAUPPATORI & KAUPPAHALLI
PIKISAARI
Ainola Park is the old park by the Oulu River in the city centre. The park is made of small islands that are connected by pretty, old, white bridges. It’s a great place to have a picnic or a cup of coffee. Twice a year the park hosts a huge flea market, called the Cleaning Day.
Just a five minutes bike ride from the park is the Market place and the Market hall where you can buy local specialities, fish, vegetables, bread and other delicacies. Locals sell vegetables, berries and handicrafts at the Market. It’s the perfect place to browse around watching people and the sea. The loved statue of the Market Policeman stands in the Market place. Everybody wants to have their picture taken with him.
Pikisaari Island has old buildings that have been renovated to homes. If you are hungry, there’s also Sokeri-Jussi, a restaurant, where you can get a good lunch or dinner made of local produce. When cycling back, you can admire the view with the beautiful old buildings.
Hupisaarten kaupunginpuisto
KATJA KARIMO AND KALLE, LAURI & EMMA HIRVISALO HARWICH – OULU Our family consists of parents, Katja and Kalle, two adult children, Lauri (28) and Emma (25), and two Bengal cats Gilda and Aida. We’ve lived in Oulu since 1988. Our kids have moved away, but still live in Oulu. That’s what makes the city a home: our family is here.
90100 Oulu oulunkauppahalli.fi
5
4
NALLIKARI
AJAN KULKU
From Pikisaari you can easily bike to Nallikari, the beach by the Gulf of Bothnia. It is quite windy but it’s great to wade in the shallow water, which is safe for kids and fun for adults.
When approaching the City Hall from Nallikari, you pass a series of small statues which tell the tale of people in Oulu. The statues depict life from 400 years ago to the future, represented by a child. It’s called Ajan kulku. It’s interesting to imagine how those people lived! Maria Silfvanin puisto
©PHOTOS Katja Karimo except Nallikari (Wikimedia Commons)
WHAT IS THE TOP 5 OF YOUR CITY? Drop us an email at links(at)finn-guild.org with your suggestion. Top 5 list, 15 to max 55 words each.
WWW.FINN-GUILD.ORG
11
COMMUNITY
EVENTS IN BRITAIN
FINNISH GROUPS BIRMINGHAM Suomalainen keskustelupiiri Tule tapaamaan muita lähialueen suomalaisia. Lisätiedot: Paula Godden, paulagodden(at)btopenworld.com tai 07771 577 927
VAPAAEHTOISTYÖTÄ BRITANNIASSA Tule mukaan Finn-Guildin vapaaehtoistyöhön Britanniassa! Tarjoamme loistavan mahdollisuuden tehdä arvokasta työtä yhteisömme iloksi ja hyödyksi. Olipa sinulla aikaa muutama tunti tai muutama kuukausi, arvostamme panostasi yhteisömme rakentamiseksi ja vahvistamiseksi. Jos haluat liittyä verkostoomme, ota rohkeasti yhteyttä Minnaan, minna.woodward(at)finn-guild.org
DERBY & DERBYSHIRE Monthly meetings in Derby. Contact: Tiina, tiinataatila(at)hotmail.com DEREHAM Kauneimmat joululaulut Derehamissa 12.11.2016 klo 12–16 Church House, Church Street Dereham NR19 1DN Norfolk Tervetuloa laulamaan suomalaisia joululauluja. Tarjolla teetä ja kahvia, syötävät erittäin tervetulleita. Lisätiedot: Soili Clay, soiliadele461(at)btinternet.com tai 013 6269 6417 / 07902 911 838 KENT ME-alueen suomalaispiiri joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 19 White Rabbit Vintage Inn Sandling Road Maidstone ME14 2RF, Kent Lisätiedot: Leila Sargent, 016 2267 7225 tai Kati Scullion, 016 2267 0964 LEEDS Group for any Finns and Finnish minded in Leeds and the surrounding area. Contact: Maria Ala-Äijälä, 07872 024 004 or m.ala-aijala(at)leeds.ac.uk For more information about meetings, join Facebook group “Finns in Yorkshire” LONDON Taideryhmän kokoontuminen Lontoon merimieskirkolla syyskuun toisena keskiviikkona klo 19 Lisätiedot: Ann Simberg-Saunders, annsimberg(at)annsimberg.com
MORE EVENTS ON OUR WEBSITE WWW.FINN-GUILD.ORG WHAT’S GOING ON IN YOUR HOME TOWN – INFORM US AND WE WILL LET OTHERS KNOW links(at)finn-guild.org
12
MANCHESTER Suosittu Luoteis-Englannin Senioriklubi UK järjestää tapaamisia 55+ kesken kuukausittain keskiviikkoisin. Klubin tarkoitus on mm. estää syrjäytymistä, ylläpitää tietoa senioreita koskevissa asioissa Suomessa ja Englannissa sekä järjestää paikallisia tapaamisia. Lisätiedot: Marjatta Whitaker, marjatta_w(at)hotmail.com
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
OXFORD Ladies Circle: We are a group of mature Finnish ladies who meet the last Sunday of the month for light supper and conversation in Finnish at our homes. Contact: Benita Wallace, 019 9384 1479 or benitawallace(at)hotmail.com Oxfordin Suomi-siskot on Oxfordin ja sen ympäristön naisille tarkoitettu ryhmä, joka tapaa silloin tällöin ja pitää muutenkin yhteyttä. Jos haluat liittyä mukaan toimintaan, liity ryhmään ”Oxfordin Suomisiskot” Facebookissa. PORTSMOUTH Jos olet kiinnostunut tapaamaan muita suomalaisia esimerkiksi kävelyretkien, shoppailun ja milloin minkäkin merkeissä, otathan yhteyttä Eevaan, 037 308 556 / 07775 060 499 tai familyhack15(at)sky.com SHEFFIELD Kaikki uudet ihmiset ovat tervetulleita mukaan suomalaistapaamisiin. Lisätietoja: Leena Inkinen-Lee, 011 4266 4634 tai leenamatto(at)aol.com SOUTHAMPTON & HAMPSHIRE Jos olet kiinnostunut tapaamaan muita suomalaisia, otathan yhteyttä Maijaan 023 8043 5161
OTHER EVENTS LONDON 3 September Finn-Guild’s Second Generation Finns’ meeting 2pm onwards in The Dickens Inn, Marble Quay, St Katharine’s Way, London, E1W 1UH. 10 September Sakari Oramo conducts the BBC Symphony Orchestra (PROM 75). Royal Albert Hall, Kensington Gore, London SW7 2AP, bbc.co.uk 19 – 22 September Finn-Guild Finnish Evening Courses start! Course prices are £180 for Finn-Guild members, £240 for non-members. Please enrol by 12 September by calling us on 020 7387 3508 or by emailing at mail(at)finn-guild.org. More information on Finn-Guild website at finn-guild.org. MONDAYS 6.30pm-8pm: Upper Intermediate TUESDAYS 6.30pm-8pm: Absolute Beginners & Advanced WEDNESDAYS 6.30pm-8pm: Beginners Follow-up THURSDAYS 6.30pm-8pm: Lower Intermediate
8. – 9.10. Ison-Britannian Suomi-koulujen koulutusviikonloppu Lontoossa. Lisätietoja ohjelmasta tulossa pian! Kysy lisää koulutusvastaava Sarilta sähköpostitse sari.kamppi(at)finn-guild.org. 5 November Finn-Guildin Kirjakirpputori / Second Hand Book Sale at the Finn-Guild offices, NW1 7RD. Kirjalahjoituksia otetaan toimistolla vastaan ilomielin! ASHFORD 24.9. Ystäväverkoston järjestämä tilaisuus Lisätietoja Minnalta, minna.woodward(at)finn-guild.org. BURY 12 November 2016 – 18 March 2017 Exhibitions by Riiko Säkkinen Bury Art Museum & Sculpture Centre Moss Street Bury BL9 0DR riikosakkinen.com
FINNISH CHURCH IN LONDON 4.9. Syyskuun messu klo 11 8.9. Seniorien päiväpiirin kauden avaus klo 14 12.9, 17. – 18.9, 10.10, 29. – 30.10. Rauhanyhdistyksen seurat 17.9. ja 29.10. Iltakirkko ja ehtoollinen klo 18 1.10. Siioninvirsiseurat Pappilassa klo 16.00 2.10. Lokakuun messu klo 11.00. Jumalanpalveluksessa saarnaa Urpo Karjalainen Herättäjä-Yhdistyksestä. Messun jälkeen kirkkotoimikunnan vaalit. 22.10. ja 5.11. Lasten lauantait eli iloista puuhaa koko perheelle klo 13.30–15.30 5.11. Uusikuu -tangoyhtyeen levyjulkkarit ja lauantaitanssit 6.11. Marraskuun messu klo 11.00 16.–20.11. Joulumyyjäiset 18.–20.11. Katumarkkinat Pallerokerhot tiistaisin klo 10.15 ja 11.00, Ruotsin kirkolla kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 10.30. Lasten kerhot aloittavat jälleen syyskuussa perjantai-iltapäivisin, tiedustelut ja ilmoittautumiset hanna.lindholm(at)merimieskirkko. fi.
EVENTS IN FINLAND
HELSINKI Your local contact: louise.stansfield(at)finn-guild.org All Helsinki events on Finn-Guild Finland Facebook page.
JOENSUU Your local contact: chloe.wells(at)finn-guild.org Every Thursday Weekly pub meeting at 60’s Palaver pub (Kauppakatu 22) at 6pm September Pub Quiz, date and venue TBC 27 October Halloween party and Pub Quiz, time and venue TBC For more information about events please contact Chloe.
JYVÄSKYLÄ Your local contacts: National Director (Finland) graham.burns(at)finn-guild.org elena.kirk(at)finn-guild.org 10 September Afternoon tea at Teeleidi (Schaumaninpuistotie, Lutakko), noon to 2pm 21 October Pub night at Harry’s Bar (Kauppakatu), 7-10pm 18 November Pub night at Vihreä Haltiatar (Kauppakatu), 7-10pm
LAHTI Your local contact: ulla.ojanen(at)finn-guild.org 17 August Pub meeting at Laivaravintola Teerenranta (Lahti harbour) at 6pm 14 September Pub meeting at Ravintola Harald’s meeting room (Vesijärvenkatu 24) at 6pm 1 October Harvest supper, national event for Finn-Guild Finland at NNKY Lahti (Vapaudenkatu 8) at 6pm. Caterer booked, so if you want to join, please email Ulla by 14 September. 12 October Pub meeting (Ravintola Harald, meeting room, Vesijärvenkatu 24) at 6pm 18 November Restaurant night at Bistro Popot (corner of Vapaudenkatu & Rautatienkatu) at 6pm. Table booked, so if you want to join, please email Ulla. 1 December Oh Come All Ye Faithfull, Christmas Carols (Vuorikadun koulu, Vuorikatu 13) at 6.30pm. Glögi, tea and some sweet treats for purchase.
16 December Xmas Party at Ulla & Antti’s at 6pm. Bring your own drinks and something to share. Those who want to join us, please email Ulla and ask for the details.
TAMPERE Your local contact: Education and Communication Manager (Finland) kate.suominen(at)finn-guild.org All Tampere events on Finn-Guild Finland Facebook page. Social Hub We have access to a small room with kitchen / toilet for some social activities / meetings. We are also looking for volunteers to help out with our growing events list. If you have some time to spare and interest please contact Kate.
OTHER EVENTS 8–10 September Loviisa Sibelius Festival, Loviisa 8–11 September Lahti Sibelius Festival, Lahti 21 October–20 November Oulainen Music week, Oulainen 3–6 November Tampere Jazz Happening, Tampere 16–20 November Rock Film Festival Rokumentti, Joensuu
NURSERY RHYME TIME PERSON/ PEOPLE REQUIRED Are you interested in running a once monthly Nursery Rhyme Time in Lahti? Singing, dancing and playing with families. 18 months to 6 years old, parents in attendance. Contact: kate.suominen(at)finn-guild.org DISCLAIMER: This magazine may contain third party advertisements and links to third party sites. Third party advertisements where goods and services are advertised does not mean Finn-Guild endorse or recommend the advertiser’s goods or services. Finn-Guild does not make any representation as to the accuracy or suitability of any information contained in those advertisements or links to third party sites, and does not accept responsibility for the content of the advertisements, promises made, or the quality or reliability of the products or services offered in these advertisements. Finn-Guild will not knowingly run an advertisement that is untrue or fraudulent.
Dear Finn-Guild SANA ON VAPAA Kerro meille, mikä oli lehden paras juttu tai mikä puhutteli! Kerro myös, mikä ei vakuuttanut tai mistä olisit halunnut lukea lisää! Otamme kaiken palautteen kiitollisina vastaan. Lähetä palautteesi osoitteeseen: links(at)finn-guild.org. OVER TO YOU Tell us what your favourite article was, or which story spoke to you! We also want to know what didn’t impress you this time, or what fell short. All feedback is welcome! Send your feedback at links(at)finn-guild.org. ” Onnea uudelle lehdelle. Hienosti koottu.” – SEIJA ” Uusi lehti tuli, muuten kiva mutta haisee… mutta miksi ihmeessä muutitte lehden nimen? Ja kuka ideoi lehden nimeksi LINKS? Tylsin nimi lehdelle mitä tiedän, ei sano mitään muuta kuin sakemanneille! …paha moka! Tehkää kysely nimestä. Ennustan, että suurin osa lukijoista ei pidä nimestä… ehkä olisi ollut parempi pitää lukijoiden kesken kisa lehden uudesta nimestä…” – ILPO ” Jäsenlehden uusi ulkoasu on oikein kiva, mutta lehden nimestä emme tykkää. Jokin suomalainen nimi olisi ollut parempi englanninkielisen nimen sijaan.” – SUSAN
” Kiitos uudesta Links-lehden numerosta. Lehden uudistus on erittäin onnistunut!” – MERVI, GARY JA MIA
“ I loved the story about the Karelian lady who taught a Brit to bake Karelian pies. I would have liked to read more about her life as an evacuee.” – RAIJA
VOLUNTEERING IN FINLAND Would you like to volunteer for Finn-Guild in Finland? If you have a little bit of extra time, and you would like to join our fun network, get in touch! We offer you a great opportunity to do work that matters. Whether you have a few hours or a few months, we appreciate all the support in building our existing and new local communities. Please contact Graham at graham.burns(at)finn-guild.org.
WWW.FINN-GUILD.ORG
13
©KUVA Reino Ruusunen
COMMUNITY
ULKOSUOMALAINEN ISOISÄ
Ystäväverkoston työryhmä 2016:
REINO RUUSUNEN
Ulkosuomalainen isä lienee harvinaisempi kun ulkosuomalainen äiti, joten ulkosuomalainen isoisä on vieläkin harvinaisempi tapaus. Asuttuani 48 vuotta Skotlannissa olen kuitenkin itse yksi näistä ulkosuomalaisista isosisistä. Ja vieläpä hyvin onnellinen isoisä tai Papa, kuten lapsenlapset minua kutsuvat. Kun tulin ensimmäisen kerran isoisäksi, tuntui siltä, että joku ”taivaassa pilvien takana” iski silmää sanoen ”nyt voit rauhoittua ja alkaa nauttia elämästäsi”. Tyttäremme sai ensimmäisen poikansa Roryn yhdeksän vuotta sitten ja toisen, Benin, kuusi vuotta sen jälkeen. Kummatkin ovat jo nyt osoittaneet olevansa hyvin erilaisia pikku miehiä, mutta ovat joskus liiankin selvillä siitä, että Papa ei ole täältä Skotlannista, koska Papa puhuu jotain kummallista kieltä puhelimessa! Vaimoni oppi jokseenkin hyvin suomen kielen kauan sitten, koska hän joutui viettämään kesälomat tyttäremme kanssa Suomessa kun en itse sinne päässyt epäsäännöllisten lomieni takia. Tyttäremme kävi Edinburghissa Suomi-koulua ja oppi myös suomea lomiensa aikana. Ainoa harmi oli, että
hän oppi hiukan Helsingin slangia samalla! Hänen suomen kielensä unohtui kuitenkin melkein kokonaan kun kaikki serkut alkoivat puhua englantia hänelle. Ulkosuomalainen äiti on usein kotona ja puhuu suomea lapsille, mutta ulkosuomalainen isä harvoin saa sen mahdollisuuden. Näin suomen kieli jäi meillä ikävä kyllä hyvin vähäiseksi. Asiat kuitenkin muuttuivat kun tyttäremme pojat tulivat maailmaan. Tyttäremme on jo opettanut heille joitakin suomen kielen sanoja ja kertonut, mistä Papa on kotoisin. “Moi, moi” he sanovat aina kun tapaamme! Ei mitään huippusuomea, mutta he ovat vielä niin nuoria, että aikaa on. Vaikka he eivät koskaan puhuisikaan suomea kunnolla, heidän tietämyksensä Suomesta on jo nyt erittäin suuri siellä vietettyjen lomien takia. Ben ilmoitti Levillä viime vuoden jouluna 24 asteen pakkasessa, että ”eiks me voitas muuttaa tänne?” Pari viikkoa sitten Ben kysyi Helsingissä 24 asteen helteessä uudestaan samaa asiaa, joten olen varma että pojista tulee tulevaisuudessa hyvin suuria “suomifaneja”. Ulkosuomalaisen isoisän ei tarvitse olla huolissaan lastenlastensa Suomi-tuntemuksesta!
Ystäväverkosto on Finn-Guildin ja Lontoon Merimieskirkon tukema ja ylläpitämä ainutlaatuinen valtakunnallinen kontaktiverkosto. Se koostuu ihmisistä, jotka haluavat auttaa omalle alueelleen muuttavia suomalaisia antamalla heille käytännön neuvoja kaikissa uuteen kulttuuriin sekä arkeen liittyvissä kysymyksissä asuinalueista paikallisiin kouluihin ja muihin palveluihin. Ystäväverkoston toiminta perustuu kokemuksien jakamiseen, tuen antamiseen ja yhdessä tekemiseen. Tule mukaan Ystäväverkoston toimintaan! Ota yhteyttä Minnaan, minna.woodward(at)finn-guild.org.
14
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
MINNA WOODWARD LONTOO Finn-Guild Office and Events Manager, minna.woodward(at) finn-guild.org 020 7387 3508 Hanna Lindholm Lontoon merimieskirkon sosiaalikuraattori, hanna.lindholm(at) merimieskirkko.fi 07973 224 258 Jonna Gilbert Bristol jonnagilbert(at) gmail.com 01275 847 103 Riitta Hanson York riitta_hanson(at) live.co.uk 01904 703 159 Tiina PaananenMcCreedy Penzance petetiina(at) btinternet.com 01736 711 934 Marjo Paavilainen Lontoo marjopaavilainen(at) yahoo.co.uk 07989 059 393 Päivi Turunen Sheffield paivi(at) finnishtranslator.co.uk 07748 655 587
SECOND GENERATION FINNS CELEBRATING THE BICULTURAL BRITISH-FINNISH IDENTITY
A lively community within FinnGuild, celebrating the main thing they have in common: a bicultural British-Finnish identity. Our Facebook group provides an online platform to share experiences of being “Finglish”. We organise social events that offer a great opportunity to meet others who both appreciate the multiple upsides and also relate to the burdens of being brought up in the UK with rich Finnish roots. Join us on Facebook: Finn-Guild SecondGeneration Finns. Second Generation Finns:
FAMILY ROOTS BY KRISTIINA LEONG
T
hese days, families are much more spread out than they used to be. I was born in Britain and have lived here all my life but my mother is Finnish and my father is Chinese. My immediate family is in the UK while everyone else lives in Finland, Malaysia and Singapore. It’s important to mention that I consider myself British but not English. I make that distinction because I have grown up in Britain and I love living here, but my ancestral roots are from further afield and are an intrinsic part of my identity. Over the past few years, I’ve wanted to find out more about my Finnish roots. I started spending more time in Finland, enrolled in Finnish language lessons at Finn-Guild and joined the Facebook group for Second Generation Finns. What better way to immerse myself in Finnish culture than to surround myself with other Finns? When I went to my first social event for Second Generation Finns, I wasn’t sure what to expect. I already knew a handful of Finns
“WHAT IF I WAS MARI ALGER JOENSUU – YORK Coordinator of Finn-Guild’s Second Generation Finns mari.alger(at) finn-guild.org
KRISTIINA LEONG LONDON – TAMPERE Active member of Finn-Guild’s Second Generation Finns in London.
Finn-Guild’s Second-Generation Finns
CONSIDERED LESS FINNISH THAN EVERYONE ELSE?
and half-Finns living in England but none that I saw regularly. I wanted to meet more people like me but, realistically, what would I talk about with a group of complete strangers? What if I was considered less Finnish than everyone else? How much, if anything, would we have in common? Quite a lot, as it turns out. The majority of us have Finnish mothers, some had grown up speaking a bit of Finnish or Swedish and some had lived in Finland at some point. We’ve all taken different aspects of Finnish culture and somehow included it in our everyday lives; Iittala glassware at home, a constant supply of rice pies in the freezer and Moomin storybooks from childhood to name but a few. There seem to be just enough Finns living in the UK to make these events possible but not too many for them to be irrelevant. The thing that I found truly remarkable was how at ease I felt with this group of people. The shared connection of our Finnish roots made me feel like I was part of an extended family. After the last event I attended, I seriously considered missing my train home because I was having such a good time. Our families may be scattered all over the world but the kinship shared by the Finnish community in Britain provides another type of family. It is not a substitute for the family we already have but rather an extension and an opportunity to connect with our heritage.
IN MEMORIAM
Mike MANSBRIDGE 16.11.1934 – 30.3.2016
A London boy, whose interest in Finland started with his architect-father’s decision to join the British volunteers in December 1939 in the Winter War. The 1952 Olympics, held in Helsinki, brought Finland back into focus for Mike; some ten years later, at a dance, he noticed an attractive, blond girl Irma, and discovered to his delight that she came from Finland. A life-long love affair blossomed, not only with Irma but also with Finland, where the couple own a summer cottage, visited each summer by their extended British family, and where Mike proudly demonstrated his ‘Finnishness’. Mike, a graduate from Leicester University, had a successful career both as a journalist and a Marketing Director. He worked for various papers such as the Daily Telegraph, the Lady, and the Thompson organisation; finally running his own marketing company. Within the context of the Anglo-Finnish Community far more important than his laudable professional achievements was Mike’s huge contribution to the success story of the Finnish Church Guild. As one of the early members of the newly founded Finnish Church Guild, Mike was one of the group of professional men, married to Finns, who voluntarily gave their time, and their native knowledge and expertise to the Guild. He was for many years a committee member,
and also a chairman for three years. By 1974 the flight business of the Guild had grown, and a new structure was needed and created: Finnish Church Guild, responsible for the members, Flying Finns Ltd, being in charge of the Guild flights, and owned by the Finnish Church Trust. Mike took on the responsibility of being one of the two managing directors and the company secretary of Flying Finns Ltd, giving many hours of his time to this important side of Guild’s success until 1991, when the company folded up and Guild Travel took over. Over the years I have worked with Mike on many matters concerning the Finnish Church Guild, especially relating to the Guild flights; he and Irma have also been close friends for many, many years. Mike impressed us, his friends, with his quiet sense of humour, his kindness, intelligence, modesty, and his concern for others. It has been a privilege to know such a fine man; he is greatly missed in our local Anglo-Finnish group. Irma and Mike had a chance to celebrate their Golden wedding, and each their 80th birthdays in 2014 before Mike’s illness cast a dark shadow over their lives. Mike, true to his nature, faced the approaching death with courage and dignity. Our deepest sympathy goes to Irma, Jan, their son, and his family. ARNA DAVIS WWW.FINN-GUILD.ORG
15
LANGUAGE
SUOMEA SEURAAVALLE SUKUPOLVELLE
Kolme sukupolvea karusellissa: Teuvo, Jouni ja Joel
Teuvo Ronkainen
V
uosien asuminen ulkomailla muuttaa suhdettamme kotimaahan. Välillä se on tiiviimpi ja välillä se taas vähän väljähtää. Suomen kieli on kuitenkin minulla itselläni se side, joka pitää suhteen lämpimänä maailmalla asuessakin. Vaimoni Judith oppi suomen pikku hiljaa. Suomessa asuminen tietysti paransi hänen kielitaitoaan nopeasti, kun oli päässyt alkuvaikeuksien yli: kaikki Suomessa haluavat parantaa englannin taitoaan, mutta ulkomaalaisena on jossain vaiheessa vain päätettävä ruveta puhumaan suomea, muuten kieli jää oppimatta. Poikamme oli jo 11-vuotias kun muutimme uudestaan Englantiin. Nyt Jouni on itse 2-vuotiaan Joelin isä ja kaksikielisyys on tavoitteena seuraavassakin sukupolvessa. Kirsty-äidillä on vielä oppimista. Saas nähdä kumpi hallitsee kielen nopeammin! Tyttäremme Lilli oli 3-vuotias kun muutimme Englantiin. Hän on käynyt tyypilliset vaiheet läpi. Välillä hän yritti puhua englantia minullekin, mutta se meni aina nopeasti ohi, kun en kiinnittänyt siihen liikaa huomiota. Nyt hän on ylpeä suomen kielen taidostaan, ja on osa sitä pientä piiriä, joka puhuu suomea pikku-Joelille. Olen ollut aktiivinen Suomi-koulun kuvioissa niin opettajana kuin muutenkin. Myös ulkosuomalaisparlamentti ja muut menot ovat tarjonneet vuosien varrella mielenkiintoa osallistua ulkosuomalaisena omien asioiden hoitoon. Kaksikielisyys on ainakin pieni lahja lapsille, jos ei pysty tarjoamaan miljoonaperintöä. Kaksikielisinä heidän on helpompi oppia muitakin kieliä myöhemmin. Kielitaito tietysti myös helpottaa yhteydenpitoa Suomeen ja sukulaisiin ja meillä puhutaankin molempia kieliä aina tilanteen mukaan.
MOST POPULAR BABY NAMES IN FINLAND IN 2015
Girls 1. VENLA 2. SOFIA 3. AADA 4. AINO 5. ELSA
Boys 1. LEO 2. ELIAS 3. ONNI 4. EINO 5. OLIVER
MOST POPULAR BABY NAMES IN THE UK IN 2015
Girls 1. OLIVIA 2. SOPHIA 3. LILY 4. EMILY 5. AMELIA
Boys 1. MUHAMMAD 2. OLIVER 3. JACK 4. NOAH 5. JACOB
ADVERTISEMENT FEATURE ©PHOTOS: Ekatot
EKATOT – FINNISH BABY BOXES FOR THE UK
ANDY, FRIDA, LAURA
16
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
The news that Prince William and Kate received an äitiyspakkaus (maternity package) from the Finnish Government following the birth of Prince George really captured the imagination of many in Britain. It also proved to be the starting point of an unlikely journey for husband and wife team, Andy Moulds and Laura Peltola. Laura is a Finn who grew up in the UK. She slept in a box as a baby and is now an anaesthetic doctor and mother to baby Frida. Father Andy, a Brit, who learnt about the concept of Finnish baby boxes following the royal arrival, was adamant that their daughter should have a box of her own. The positive reactions to Frida’s box from friends and family were overwhelming, and so Ekatot was conceived to bring the Finnish baby box to Britain.
“Eka means first in Finnish, which is exactly what the baby box is all about!” says Laura. It provides the baby’s first bed, clothes, toy, book and toothbrush, as well as many other essentials for mother and child. “Our baby boxes are illustrated with a Finnish forest scene and the contents closely replicate the official Kela äitiyspakkaus. Staying true to our Finnish roots is very important, so all clothes are by Finnish and Scandi designers, carefully chosen to ensure they are appropriate for the UK climate” explains Laura. The Ekatot box supports new beginnings in life, while helping to share truly unique Finnish culture and values with Britain. Launched at this summer’s London Scandi Market, Ekatot will appear at the Baby Show at London’s Olympia in October.
JUUSTOFONDUE (n. neljälle)
valkosipulin kynsi 2dl valkoviiniä 1 rkl perunajauhoja tai maissitärkkelystä (2cl kirsikkaviinaa) 300g gruyerejuustoraastetta 300g emmental -juustoraastetta ripaus mustapippuria ripaus jauhettua muskottipähkinää Fondueta varten tarvitset fonduepadan, tuikkukynttilöitä tai polttimon sprii-liekille sekä fonduetikut tai haarukat.
YHTEISTÄ HYVÄÄ PIMENEVIIN ILTOIHIN HANNA MONONEN
utsu ystävät tai sukulaiset illanviettoon fonduepadan ääreen! Tämä sveitsiläisten kansallisherkku sopii hyvin pimeneviin syysiltoihin. Kuuma, voimakkaalle tuoksuva juustofondue on vaivaton valmistaa.
IN ENGLISH READ MORE ONLINE FINN-GUILD.ORG ©KUVA Hanna Mononen
Siksi se onkin armollinen illan pääkokille, jolle jää enemmän aikaa seurustella vieraiden kanssa. Juustofonduen resepti on viehättävän yksinkertainen: juuston ja valkoviinin seos suurustetaan ja maustetaan valkosipulilla, kirsikkaviinalla, pippurilla ja muskottipähkinällä. Kuumaan juustomassaan kastetaan leipäkuutioiden lisäksi vihanneksia ja hedelmiäkin. Saattele fondue vatsaan raikkaalla valkoviinillä tai mustalla teellä. Sveitsiläiset uskovat myös, että vahva snapsi aterian päätteeksi auttaa juustoa sulamaan paremmin vatsassa. Jos fonduen valmistaminen alusta asti tuntuu työläältä, juustokaupoista ja supermarketeista saa valmiita juustosekoituksia, jotka tulee vain kuumentaa padassa.
1. Sivele tyhjä fonduepata tai kattila valkosipulinkynnellä. Valkosipuli estää juuston kiinnipalamista. Voit jättää kynnen juustomassan joukkoon makua tuomaan. 2. Kuumenna valkoviini ja lisää joukkoon suuruste ja halutessasi kirsikkaviina. Hämmennä, kunnes seos hieman sakenee. 3. Lisää joukkoon juustoraaste ja anna sulaa hiljalleen
välillä sekoittaen. 4. Seos on valmis, kun massa on tasaista ja kiiltävää. 5. Mausta mustapippurilla, muskottipähkinällä ja paprikajauheella. Dippaa juustoon maalaisleivän lisäksi esimerkiksi ruisleipää, kirsikkatomaatteja, herkkusieniä, keitettyjä perunoita ja paprikaa. Tarjoile hillosipulien ja pienten maustekurkkujen kera. Kokeile myös mansikoita tai päärynää.
WWW.FINN-GUILD.ORG
17
Finland 100 Years
FINLAND BETWEEN THE TWO WORLD WARS From the Civil War (1918) to the Winter War (1939)
6 December 2017 will mark the centenary of Finland’s independence. In anticipation of this important anniversary, we want to retrace, in a series of articles, the crucial stages in the formation of the country’s national identity and political and economic development over the last two hundred years. The following is the fourth of these pieces.
I Finnish Parliament House in Helsinki. Frans Emil Sillanpää (1888-1964), winner of Nobel Prize for literature. Map of Finnish Civil War front lines in 1918.
18
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
ndependence did not bring peace to Finland. Two opposing sides began fighting for power. On the one side, the Whites – the landowners and the bourgeois government – wanted to consolidate their power. On the other, the Reds – the landless and the urban proletariat – believed that the election of October 1917 had been a move by the Russian Provisional Government to strip them of their power. They were encouraged to fight by the revolutionary developments in Soviet Russia. In January 1918, the Red Guards intensified their collection of weapons from Soviet Russia. The Government appointed General Carl Gustav Emil Mannerheim, a former general of Imperial Russia, as commander of the
White Guards and renamed them the Finnish White Army. The Civil War began on 27 January when the Red Guards seized power in Helsinki and the White Army began disarming the Russian Army in Vaasa. Finland was divided in two: the Reds controlled the south, the Whites the north and the centre. The forces amounted to approximately 80,000 men on each side, but the Reds didn’t have efficient military leadership. They received ammunitions but little aid in military operations from the Russian Army that still had about 40,000 men in Finland. The Whites, however, could rely on the skilled strategist Mannerheim, some tsarist-trained Finnish officers and about 2,000 officers trained in Germany and therefore called Jägers (light infantrymen). The decisive victory of the Whites in the battle of Tampere was followed by the defeat of the Reds in Helsinki by a German expeditionary force of about 14,000 men, negotiated with Germany by the Finnish Government reconstituted in Vaasa. The war ended on 15 May and was extremely bloody. From about 3 million Finns more than 30,000 people died during the Red and White Terror, on the battlefield and, after the war, in prison camps from malnutrition and disease. The Civil War deepened the division in Finnish society and caused a split in the labour movement. The radical socialist leaders fled to Russia, where they founded the Finnish Communist Party, banned in Finland. The moderate wing renounced communism and continued to operate in the ranks of the Socialist Democratic Party. After a failed attempt to establish a Finnish monarchy, the Republican Constitution was enacted on 17 July 1919. It granted extensive powers to the President, who could determine foreign policy and exercise the legislative power jointly with the Parliament. The Treaty of Tartu on 14 October 1920 confirmed the eastern borders of Finland. Finland also received an outlet on the Arctic Ocean through the corridor of Petsamo. In 1921, the ÅIand Islands, disputed by Sweden, were attributed to Finland by the League of Nations, on condition of their broad autonomy and demilitarisation.
4/7
READ MORE ONLINE SELECTED BIBLIOGRAPHY
After the war, the Finnish Government launched a drastic land reform to eliminate a major source of social conflict. In 1918, the tenants could redeem their farms on favourable terms, and in 1922 the landless were allowed to buy small holdings with the government’s support. Between the World Wars the Finnish economy grew at a rate among the highest in Europe. The main export goods to the Western countries were still wood, paper and cellulose. This export helped Finland recover faster than other countries from the Great Depression of the early ‘30s. The improved economic conditions allowed the Government to launch a vast programme of social reforms in the education and labour legislation. In 1937, a pension system was introduced and the maternity package was set up in 1938. It is still a unique feature of the Finnish identity. The social safety and the generally improved living standards helped to mitigate the climate of mistrust generated by the Civil War. Even on the issue of language, Finnish society gradually accepted the principle of ‘one nation, two languages’. Up to World War II, Finnish culture was granted important international recognition. In addition to music (Jean Sibelius, 1865-1957), art (Akseli Gallen-Kallela, 1865-1931), architecture (Alvar Aalto, 1898-1976), sport (Paavo Nurmi, 1897-1973), literature especially stands out. In 1939, Frans Eemil Sillanpää (1888-1964) was awarded the Nobel Prize for his mastery in portraying his country’s peasantry realistically. When the so-called Lapua Movement, a far-right movement with fascist connotations, was banned in 1932, Finland could be considered a mature democracy. In 1937 the centre-left coalition between the Agrarian League and the SDP strengthened political stability and social unity. This unity was desperately needed at a time when Finland became a pawn in the ruthless power politics of Nazi Germany and the Soviet Union, and when the Finnish diplomacy failed to find a satisfactory system of security in Europe.
FINN-GUILD SCHOLARSHIPS
J
“FINLAND WAS DIVIDED IN TWO: THE REDS CONTROLLED THE SOUTH, THE WHITES THE NORTH AND THE CENTRE
MODESTINO CARBONE BRESCIA-LONDON Italian academic, who is fascinated by European languages and cultures. Especially interested in the history of Finland and Estonia. He is a long-term member of Finn-Guild.
JOHANNA RÖNKKÖ
ohanna Rönkkö was granted the Finn-Guild student scholarship of £1,000. In the Autumn of 2016 she will be starting her second year of Master’s studies at Goldsmiths University of London, majoring in Dance Movement Psychotherapy. Johanna Rönkkö is a Finnish student originally from Lapinlahti, NorthernSavo region. Before her current studies Johanna worked as an artist, performer and workshop leader in various art, community and educational projects in Finland and the UK. She graduated from the University of Brighton with an interdisciplinary Bachelor’s degree in Performance and Visual Art in 2008. Johanna arrived in the UK for the first time in 2002 to study contemporary dance in London. To gain a Master’s degree in dance therapy has been Johanna’s long term career development dream. When qualifying as a Dance Movement Psychotherapist, Johanna will be able to work with children and adults of all ages and abilities. The Dance Movement Psychotherapy course brings all the aspects of her previous experiences together by combining creativity alongside her interest of working with people. The training will open a lot of career opportunities, as she will be able to work as a therapist within a variety of client groups including health, education and the social services sectors. Johanna’s second year student placement is going to take place within the adult social services sector. Alongside her current studies, Johanna works part-time at a primary school in Brighton. Johanna is an active member of Brighton’s Finnish community and she also teaches a children’s Finnish language group at the Finnish school of Brighton. Congratulations, Johanna!
FINN-GUILD SCHOLARSHIPS Finn-Guild supports its student members by awarding study grants for academic or vocational studies once a year. Grants can also be awarded for internships in Finland or Britain. Find out more on our website finn-guild.org.
WWW.FINN-GUILD.ORG
19
©KUVAT Hanna Mononen
LANGUAGE
LIISA HILLING
“Voin ammentaa omien van-
hempieni, koulutieni ja suomalaisen kirjallisuuden minulle välittämästä Suomen rikkaasta kulttuuriperinnöstä
SATUTÄTI ON CARDIFFIN SUOMIKOULULAISTEN VARAMUMMO KAISA PANKAKOSKI & HANNA MONONEN
C
ardiffin Suomi-koulun satutäti kilauttaa heleästi messinkikelloa taaperoiden tunnilla. On satuhetken aika. Askartelut jäävät pöydälle, keskustelu hiljenee ja pikkuiset vanhempineen keräytyvät lattialle laulamaan, loruilemaan ja kuuntelemaan satuja. Tuokio alkaa nimileikillä, jossa jokaista lasta kutsutaan nimellä runorytmiä käyttäen. Sitten jatketaan loruilla ja lastenlauluilla. Tänään lapset ovat jo aika väsyneitä aamupäivän temmellyksen jälkeen - rauhalliset kehtolaulut ovat tervetulleita ja pian pienimpien päät alkavatkin nuokkua. Muutama vuosi sitten, jäätyään eläkkeelle leipätyöstään lasten ja perheiden psykologina, Liisa Hilling innostui satutädin pestistä. Hän oli pitkään ollut kiinnostunut saduista ja niiden kuvituksista. Satutädin rooli antoi Liisalle uuden ihanan mahdollisuuden tutkia Suomen satuperinnettä ja nykysatuja sekä jakaa niitä muille äidinkielellään. “Ensin tietysti jännitti. Miten minä osaan, mistä löydän sopivia ja tarpeeksi helppoja satuja, miten lapset ja heidän perheensä minut kokevat ja hyväksyvät, olenhan jo isoäitien ikäinen,” Liisa kertoo. “Roolini myötä olen saanut tutustua Suomi-koulujen toimintaan laajemmin. Suomi-koulujen vuosittaisessa koulutustapahtumassa Helsingissä olen huomannut, että tässä tehtävässä olen mukana jossain itseäni isommassa. On hienoa nähdä, kuinka laajalle Suomi-koulut ovat levinneet, kuinka paljon 20
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
vapaaehtoistyötä ne käsittävät ja kuinka tärkeänä lukemattomat ulkosuomalaiset pitävät suomen kielen ja kulttuurin säilyttämistä ja välittämistä tuleville sukupolville. Myös henkilökohtaisella tasolla on ollut ihanaa käyttää omaa äidinkieltään suomalaisyhteisön keskuudessa, etsiä satuja ja tarinoita, loruja ja lauluja, ja jakaa löytöjä toisten kanssa, ja siinä samalla miettiä suomen kielen rikkautta. Olen myös usein ajatellut, kuinka paljon voin itse ammentaa omien vanhempieni, koulutieni ja suomalaisen kirjallisuuden minulle välittämästä Suomen rikkaasta kulttuuriperinnöstä.” Satutäti toimii yhdessä opettajan kanssa, valmistelee tuokionsa ja etsii tunnin teemaan ja lasten ikäryhmään sopivia loruja, satuja ja lauluja. Liisa haluaa olla turvallinen aikuinen. Hän ei ole koulussa kenenkään äiti tai isä eikä opettaja, mutta mukana useimmilla kerroilla. Niin lapset oppivat tuntemaan hänet ja luottamaan häneen. Liisasta on mielenkiintoista tietää, mitä lasten mielessä liikkuu ja siksi hänestä on tärkeää antaa aikaa lasten kuuntelemiselle. “Vapaaehtoisen satutädin rooli on antanut minulle hyvin paljon. Olen saanut tutustua lapsiin ja heidän vanhempiinsa ja seurata lasten varttumista. Se, että lapset vähitellen ovat osoittaneet luottamustaan, ja se, että joskus pienet lapset haluavat tulla lähelle satuja kertoessani, on ollut sydäntä lämmittävää.” Satutäti on tullut jo tutuksi kuusivuotiaalle Lucakselle, joka katselee paksun satukirjan kuvia Liisan tarinoidessa metsän eläimistä.
“Tykkään istua rauhassa Liisa-tädin vieressä. Liisa on vähän kuin mun oma mummu Suomessa. Joo, niinku varamummu.” Liisa lopettelee isojen lasten satua. Tuttu messinkikello helähtää taas. Satutuokio loppuu ja poistumme satumaailmasta. On kotiinlähdön aika. Liisan vinkit sujuvaan satuhetkeen 1. Ole joustava ja muista lasten ikäjakauma. 2. Pyri sujuvaan kerrontaan, mutta seuraa myös lasten reaktioita. Voit mukauttaa tekstiä helpommaksi ja selittää joitakin sanoja. Jos lapset alkavat väsyä, lyhennä satua omin sanoin. 3. Huomioi lasten erilainen kielitaito. Lapselle on hyvä saada kommunikoida ja tulla ymmärretyksi myös omalla ensimmäisellä kielellään. Sadunkertojan voi olla tarpeen käyttää lapselle tuttuja ilmaisuja. 4. Kun tilanne on mieluisa ja kiinnostava, kielen oppiminen tapahtuu ilman suorituspaineita ja melkein huomaamatta. Satuhetki on parhaimmillaan rauhallisen rentouttava kaiken muun puuhastelun lomassa. 5. Kielen oppiminen tapahtuu paremmin, kun siihen ei pakoteta. Suomalaisia satuja löydät erilaisista satu- ja lorukirjoista, vanhoista aapisista, koulujen lukukirjoista ja suomalaisilta verkkosivuilta. Voihan sadun joskus sepittää itsekin! Suomi-koulujen Tuki ry:n sivut ovat olleet verraton aarre. Elävöitä satuhetkeä kuvilla, leluilla tai luonnonmateriaaleilla. Mielikuvitus on rajaton!
SUOMI-KOULUT BIRMINGHAM / Anna Vines info(at)midlandfinns.co.uk suomikoulu.co.uk BRIGHTON / Hanna Drummond hlahtevanoja(at)yahoo.co.uk Malcolm Roberts brightfinns(at)gmail.com brightfinns.com 10.9, 24.9. (ja AGM klo 12–13), 8.10, 22.10, 5.11, 19.11 BRISTOL / Kirsti Gibbs kirsti.gibbs(at)blueyonder.co.uk Nick Cockin nick.cockin(at)hotmail.co.uk finlandinbristol.co.uk 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11. CAMBERLEY / Minna Woodward minna.woodward(at)btinternet.com contact(at)suomikoulu.org suomikoulu.org 10.9, 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11 CAMBRIDGE / Hanna Winberg-Watson winbergwatson(at)gmail.com info(at)cambridgesuomikoulu .org.uk 17.9, 1.10, 15.10, 5.11, 19.11. CARDIFF / Kaisa Pankakoski kaisapan(at)hotmail.com Virpi Ylänne ylannevt(at)yahoo. co.uk suomikoulucardiff(at)gmail.com suomikoulucardiff.org 17.9, 8.10, 12.11. CROYDON / Satu Francis satufrancis(at)gmail.com croydoninsuomikoulu.org.uk 3.9, 17.9, 1.10, 15.10, 22.10, 5.11, 19.11. EAST LONDON / Katja Kinnarinen italontoonsuomikoulu(at)gmail.com italontoonsuomikoulu.com 17.9, 24.9, 15.10, 5.11. EDINBURGH / Anu Huhtinen edinburghinsuomikoulu(at) gmail.com 18.9. (syysretki), 2.10, 9.10, 30.10, 6.11, 20.11, 27.11.
GLASGOW / Satu Baylan contact(at) glasgowfinnishschool.org.uk 3.9, 1.10, 5.11. KINGSTON-UPON-THAMES Marja-Leena Toseland marja-leena2(at)hotmail.co.uk fsok.org 10.9, 24.9, 15.10, 5.11, 19.11. LEEDS / Tero Väänänen tero.vaananen(at)iki.fi 3.9, 17.9, 1.10, 15.10, 12.11, 26.11. LEICESTER / Kirsi Tikkanen kirsituomo(at)gmail.com eastmidlandfinns.org.uk 3.9, 17.9, 1.10, 29.10, 12.11, 26.11. LIVERPOOL / Marja Nurmikko marjanurmikko48(at)gmail.com liverpoolfinns.co.uk 17.9, 1.10, 15.10, 29.10, 12.11, 26.11. LONDON / Sari Leppälä sari.leppala(at)gmail.com lontoonsuomikoulu.com 10.9, 24.9, 8.10. (AGM), 15.10, 5.11, 26.11. MANCHESTER / Kari Henrik Tumelius lmforrest88(at)gmail.com manchesterfinns.org.uk 10.9, 24.9, 1.10, 22.10, 5.11, 19.11. NEWCASTLE / Reetta Humalajoki newcastlensuomikoulu(at)gmail.com OXFORD / Helena Simons oxford.finnish(at)googlemail.com 10.9, 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11.
SARI KÄMPPI KOULUTUSVASTAAVA sari.kamppi(at) finn-guild.org tel. 020 7387 3508 Ilmoitattehan syksyn tapahtumat, uudet yhteystiedot ja muut koulun kuulumiset 7.10. mennessä Sarille. Syksyn Finn-Guild Links ilmestyy marraskuussa 2016. Katso lisätietoja Suomi-kouluista, tarkemmat yhteystiedot ja linkit koulujen Facebook-ryhmiin nettisivuiltamme finn-guild.org! Links to Schools’ Facebook pages on Finn-Guild website.
Finn-Guild toimii kattojärjestönä hallinnollisesti ja taloudellisesti itsenäisesti toimiville Suomikouluille, joita on tällä hetkellä 21 eri puolilla Isoa-Britanniaa. Toimimme muun muassa koulujen koordinaattorina ja tiedottajana, vahvistamme Suomi-koulujen asemaa ja ajamme niiden etuja ja oikeuksia, autamme uusien koulujen perustamisessa taloudellisesti sekä tiedollisesti ja kehitämme koulujen hallinnollista ja pedagogista työtä.
Ison-Britannian Suomi-koulut
Suomi-koulujen opettajien koulutusviikonloppu 8.–9.10.2016, Lontoo Varaa kalenteristasi aika vuosittaisille Suomi-koulujen koulutuspäiville Lontooseen! Tämän vuoden ohjelmassa tutustutaan muuan muassa sanataiteen opetussisältöihin, toiminnalliseen tuntisuunnitteluun, tilanteiseen toisen kielen oppimiseen ja kaksikieliseen kasvatukseen. Lisätietoa ohjelmasta tulossa pian. Alustavat ilmoittautumiset koulutusvastaava Sarille sähköpostitse sari.kamppi(at)finn-guild.org tai soittamalla 020 7387 3508.
PORTSMOUTH / Virva Conroy virva.martikainen(at)hotmail.com 4.9, 11.9, 18.9, 2.10, 16.10, 6.11, 20.11. ST ALBANS / Heni Järvi headteacher(at)suomikoulu.com suomikoulu.com 10.9, 24.9, 15.10, 22.10, 5.11, 19.11. SWANSEA / Outi Morris finnishschoolswansea(at) yahoo.co.uk
SUOMI-KOULUILLA TAPAHTUU Camberleyn Suomi-koulu etsii opettajaa 5–7 -vuotiaiden ryhmään. Ota yhteyttä Minnaan minna.woodward(at)btinternet. com, tai tule tutustumaan kouluun jos kiinnostuit! Kingstonin Suomi-koulu aloittaa jälleen uuden lukuvuoden syyskuussa ja etsii joukkoonsa muutamaa uutta opettajaa ja apuopettajaa. Oppilaat ovat 3-13-vuotiaita ja koululla on myös aikuisryhmä. Katso lisää tietoa ja ensilukuvuoden koulupäivät nettisivulta www.fsok.org. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä pääopettajaan! Manchesterin Suomi-koulun nettisivut ovat uudistuneet! Ota yhteyttä sivujen kautta manchesterfinns.org.uk, jos haluat kirjoittaa blogiin tai lähettää kuvia.
Päivitämme tavalliseen tapaan Facebook-sivua osoitteessa facebook/manchesterfinns. Tervetuloa Suomi-kouluun! Glasgown Suomi-koulu jatkaa tapaamistaan Wellingtonin kirkolla! Wellingtonin kirkon remontti on lykkääntynyt, joten koulu saa syksyllä jatkaa tutussa paikassa Glasgow’n West Endissä, osoitteessa Wellington Church, 77 Southpark Avenue, G12 8LE. Liverpoolin Suomikoulu järjestää yhdessä The Nordic Churchin kanssa Macmillan Coffee Morning -hyväntekeväisyystapahtuman 30.9. ja perinteisen joulubasaarin 19.11. klo 12–14 Lisätietoa koulun nettisivuilta liverpoolfinns.co.uk.
WWW.FINN-GUILD.ORG
21
A NEW LIFESTYLE IN THE STICKS The White family’s 10-year-plan brought about a big move to Parainen in the West Coast of Finland and a new lifestyle for the whole family SARI KÄMPPI
This summer Kirsi and Rob White took a huge step 1,400 miles to the North East. After spending most of their lives in the UK, the couple decided to follow their hearts and move to Finland with their four school aged children. It all happened within just a few months, but the family couldn’t be happier about the change and their new lifestyle, which they’ve adopted in the tiny town of Parainen in the Finnish archipelago. “I had been in the UK for 20 years, done a degree and ended up staying. 10 years ago we bought a house in Northampton, and ended up there for work. We had this plan that in the next ten years we’ll move somewhere nice. Rob’s from Cornwall and I’m from Finland so it was either or. Every time we would return from holidays from Finland, it became more and more difficult for me to come back. The older I get, the more homesick I become, and I really wanted to return”, Kirsi explains over the phone from Parainen, while Rob is in London making final arrangements and wrapping up a Finnish evening course with Finn-Guild. Rob and Kirsi agree in unison that their loose 10-yearplan and the dream of moving became true quite unexpectedly. Things took a final but pleasant turn only a few months ago when the family received a longawaited email from Finland. “I think it was end of March, when we got an email saying that the children had gotten school places. Matti (7), Senja (14) and Stella (16) all got in to the Turku International School. So then we had to organise everything else around it, and we ended up in Parainen!” Kirsi laughs. The couple says that one thing after another has fallen into their right places, as if it was all meant to be. “We had this plan, and without us doing anything – or even expecting it to work to be honest – it happened. Just out of the blue, right at the end of the 10 years it all just happened”, Rob explains. 22
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
The timing could not have been better for the Whites. The children’s education was at a point where it was not going to suffer from them leaving the English school system and entering the Finnish one. Thanks to the International School aimed at foreign-born children, Rob and Kirsi’s children can have their education in English. The kids, too, are excited. They love the new and very different kind of lifestyle in the West coast countryside, or “in the sticks”, as Kirsi jokingly describes their new neighbourhood. Rob says Parainen even reminds him of his childhood home: “The area really reminds me of the Cornwall of my childhood - I keep getting flashbacks. There’s so much space and quiet, it’s clean, and it’s by the sea” he points out. “Everyone’s settled in and fallen in love with the house. We love the garden and the fact that you can open windows, we have fresh air, there’s no queues anywhere – it’s a completely different kind of lifestyle in here” Kirsi adds. Kirsi and Rob have made big decisions and steered their lives into entirely new directions in a very short period of time. Yet they haven’t regretted their resolution, and encourage others to follow their hearts, too. “I would definitely encourage anyone considering living or working abroad. If you have that opportunity, you grab it. I’ve grown and learnt a lot in the past 20 years in the UK. There are things that I treasure and take with me when I return. I also see Finland in a different light now. I’m grateful that I’ve been able to come back” Kirsi says. What kind of advice would the Whites give to anyone who’s planning to move abroad? “I’d advise anyone who’s ever going do it to not to underestimate the time it takes to pack the house, and to through away the rubbish you ordered years and years ago! And start collecting boxes and bubble wrap!” Rob laughs.
“
WE HAD THIS PLAN, AND WITHOUT US DOING ANYTHING IT HAPPENED
©PHOTO: Nora Sayyad
LANGUAGE
MINNET AV DEM SOM FLYTTADE ÖVER HAVET CHARLOTTA BUXTON
Mitt i brexit-kaoset dog min farbror. Jag bevakade folkomröstningen, det överraskande resultatet och det politiska kaoset för mina arbetsgivare i Finland och Sverige. Under veckorna efter omröstningen reste jag från London till Skottland, tillbaka till London och sedan till Great Yarmouth för att skriva om hur resultatet tagits emot runt omkring i Storbritannien.
I
närmare två veckor trängde jag undan mina egna känslor kring det politiska kaoset. Jag ignorerade oron över min och mina europeiska vänners framtid i Storbritannien för att försöka rapportera objektivt. Nyheterna om rasistiska attacker blev allt fler. Theresa May, som skulle bli vår nya premiärminister, vägrade garantera EU-medborgares rätt att stanna i Storbritannien. Det öppna och accepterande landet jag en gång förälskat mig i visade sitt fula och fördomsfulla ansikte. Så kom samtalet från Finland. Begravningen skulle hållas snabbt. Jag bokade flyg och åkte hem. På flyget från London till Helsingfors och på det lilla propellerplanet från Helsingfors till Jakobstad föll ett lugn över mig. Tragedier har en förmåga att tränga sig igenom stress och förvillelser. Ibland pyr de långsamt och bränner bort allt det onödiga, ibland är de blixten som chockar och belyser. Brexits kuslighet bleknade. Det enda som betydde något var att jag haft möjligheten att åka hem för att vara med familjen under en svårt tid. Jag var inte den enda som rest till Jakobstad för begravningen. Min faster och mina kusiner var på plats från Danmark, min äldsta kusin hade kommit hela vägen från Kanada. Och på gravgården där vi begravde min farbror fanns spåren av alla de förfäder som flyttat bort före oss.
Min farmor har tagit mig på många promenader runt gravstenarna och samtidigt berättat familjens rastlösa historia. Där finns sjökaptenen som gav sig ut på världshaven under artonhundratalet tillsammans med sin fru. I familjegraven ligger min farmors farmor vars man lämnade henne för att emigrera till USA. Han och hans bröder vilar fortfarande på andra sidan Atlanten. De som åkte då hade få möjligheter att komma hem eller hålla regelbunden kontakt med dem de lämnat bakom sig i hemlandet. Många av mina förfäder som emigrerade på artonhundratalet klarade sig inte särskilt bra i Amerika. De var fattiga, de drack för mycket och de fick ingen hjälp. De människor och de familjeband de lämnat kunde inte nå dem över havet, deras kärlek hade få möjligheter att sträcka sig över Atlanten. Att resa hem innebar en dyr och riskabel fartygsresa över havet. Att kommunicera innebar en flera månader lång väntan på brev. Vi som flyttar i dag har det lättare. Vi har Skype, mobiltelefoner och epost, lågprisflyg och pendolinotåg. För oss är det relativt lätt att hålla kontakten till våra rötter. Och då stormarna drar över världen gäller det att hålla hårt i dem vi älskar. De människor vi värnar om, vare sig de är familj eller vänner eller kollegor, de är våra ankaren i kaoset och vi är det samma för dem.
CHARLOTTA BUXTON JAKOBSTAD– LONDON Charlotta är en frilansjournalist i London. Trots föroreningarna och tunnelbanan älskar hon att bo i staden. Hon bloggar på londonlotta.com
©PHOTO Charlotta Buxton
WWW.FINN-GUILD.ORG
23
LASTEN KANSSA LONTOOSEEN! Kokosimme vinkkejä lapsille sopivista elämyksistä ja nähtävyyksistä. Hanki Finn-Guildin kautta liput nähtävyyksiin, musikaaleihin tai vaikka Thamesin risteilylle!
LONDON EYE MAAILMANPYÖRÄ
LÄHDE MUKAAN LION KING –MUSIKAALIIN!
County Hall Westminster Bridge Road London SE1 7PB londoneye.com Hinnat: £22 aikuinen / £16 lapsi (4–15v)
MUUTAMA LIPPU JÄLJELLÄ! Perjantai 23.9.2016 Klo 19.30 Hyvät paikat permannon takaosassa, £50,00 (norm.67,50) Varaa paikkasi heti ja soita +44 (020) 7529 8755 Lyceum Theatre, 21 Wellington Street, WC2E 7RQ
Lipuilla pääsy London Eyen sisäänpääsyjonoon milloin vain kohteen aukioloaikoina. Liput ovat voimassa 31.3.2017 asti.
Upea Leijonakuningas on Lontoon ehdottomasti suosituin musikaali, eikä suotta! Hellyttävä tarina puhuttelee sekä aikuisia että lapsia. Visuaalisesti vaikuttava musikaali, jonka Afrikan savannien väriloisto huumaa! Tunnussävelmänä Elton Johnin Oscarin voittanut Can You Feel the Love Tonight.
FIRE! FIRE! -NÄYTTELY
Tutustu matkatarjouksiimme / Check our travel offers at: finn-guild.org!
24
Museum of London 150 London Wall London EC2Y 5HN museumoflondon.org.uk Hinnat saattavat vaihdella saatavuuden mukaan.
Näyttely kertoo 350 vuoden takaisesta katastrofista, kuuluisasta Lontoon palosta vuonna 1666. Näyttelyvieraat pääsevät astelemaan Pudding Lanelle, millä sijaitsevasta leipomosta tuhoisa palo sai alkunsa. Voit myös kokeilla kykyjäsi palon taltuttamisessa ja tuhoutuneen kaupungin jälleenrakentamisessa. Tämä koko perheelle suunnattu vuorovaikutteinen näyttely esittelee elävästi kaupunkilaisten omakohtaisia kokemuksia ja arkea 1600-luvun Lontoossa.
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
ALADDIN -MUSIKAALI Prince Edward Theatre Old Compton Street London W1D 4HS aladdinthemusical.co.uk Huom: hinnat saattavat vaihdella saatavuuden mukaan
Legendaarisen ohjaus- ja koreografitiimin voimin syntynyt kaunis, hauska ja henkeäsalpaava musikaali on vihdoinkin saapunut Lontooseen! Disneyn piirroselokuvasta tutut ajattomat sävelmät takaavat upean teatterikokemuksen, josta et halua jäädä paitsi.
ZSL LONDON ZOO Regent’s Park London NW1 4RY zsl.org/zsl-london-zoo Hinnat: £24 aikuinen / £17 lapsi (max. 15v) Huom: hinnat saattavat vaihdella saatavuuden mukaan.
Lontoon eläintarha on lapsiperheille oiva kohde, jossa kuluu helposti vaikka koko päivä. Vetonauloja ovat tiikerit, kirahvit, pingviinit ja gorillat sekä tietysti veikeät kissamakit. Keväällä eläintarhassa aukesi pysyvä näyttely ”Leijonien maa” (Land of the Lions). Se vie vieraat keskelle vilkasta intialaista Sasan Girin kylää, missä he pääsevät ihastelemaan uljaita aasianleijonia lähempää kuin koskaan aiemmin. Alueella on myös yhdeksän mökkiä, joissa voi yöpyä kuunnellen leijonien karjuntaa – turvallisesti suoja-aidan toiselta puolen.
MATKAETUJA JÄSENILLE Finn-Guild Travel Services tarjoaa matkapalveluja ja etuja jäsenille. Varaa kauttamme ja tue työtämme suomalais-brittiläisen yhteisön hyväksi! MEMBERS ONLY TRAVEL OFFERS Finn-Guild Travel Services offers unique discounts and travel offers for members. Book with us and support our work for the FinnishBritish community. Ota yhteyttä / Contact: +44 20 7529 8757 travelservices(at)finn-guild.org
CLASSIFIED SERVICES Authorised translator Virallinen auktorisoitu kääntäjä Heli Setälä. Tel: 020 8452 6676 heli.setala(at)aiic.net Auktorisoidut ja muutkin käännökset Authorised and other translations fi-eng-fi. translations(at)cunningham.fi Tel/Fax: +358 9 698 2152 Translations Fin-Eng-Fin/guided walks (London) M. Ritvanen. MA in Eng.translation. www.linkedin.com/in/maaritritvanen FOR SALE An Unremarkable Man – the newest Jaakko Kuusi crime novel – set in Finland and available from Amazon – www.svengrasby.com
PIIPAHDA FINN-GUILDIN JÄSENKIRJASTOSSA Kirjastossa löytyy kirjallisuutta, elokuvia ja musiikkia niin aikuisille kuin lapsillekin. Tutustu kirjastomme valikoimaan nettisivuillamme osoitteessa finn-guild.org tai lähetä tilauksesi sähköpostilla mail(at)finn-guild.org.
LOOKING FOR...
STUDENTS Looking for an internship in London? Finn-Guild’s internships help you develop your working skills, improve possibilities to find a job or new career paths. Contact our office at mail(at)finn-guild.org, if you want to gain international experience in a variety of changing projects in our dynamic team! Applications are open four times a year, and we accept open applications non-stop. We encourage you to get in touch and to send in your CV and a cover letter whenever you are looking for new challenges!
LOOKING FOR NEW TALENTS AND GREAT CONTRIBUTORS We are looking for new talents and creative writers to contribute to our brand new member magazine – Finn-Guild Links. If you are a professional journalist, copywriter or a photographer – or want to become one – bring in your talent. We can offer you a unique opportunity to create inspiring and interesting content for the joy and benefit of our members and readers both in Finland and the UK. Join our team today by sending a work sample to links(at)finn-guild.org
NO-ONE REACHES THE FINNISH-BRITISH COMMUNITY LIKE FINN-GUILD LINKS! By advertising in our members’ magazine you can reach the biggest Finnish-British community with 15 000 active, engaged readers in two countries – Finland and the UK. Advertising in FinnGuild Links is the best way to build connection with this exclusive audience. To learn more about your advertising opportunities, please contact Minna Woodward, minna.woodward(at) finn-guild.org
FINNISH FAMILY FACTS • There are 1.5 million families in Finland • 65% of families are married couple families and 23% cohabiting couple families. There are 180,000 single parent families • Civil partnership has been possible since 2002 • Same-sex marriage will be legal in Finland on 1 March 2017 Lähteet/Sources: Tilastokeskus (2015), Office for National Statistics (2015)
Haluatko ajankohtaista tietoa Lontoon suomalaisen merimieskirkon toiminnasta?
Postituslistallemme voit liittyä lähettämällä sähköpostisosoitteesi Marjaanalle (marjaana.harkonen(at) merimieskirkko.fi). Paperisen jäsenkirjeen saat lähettämällä meille osoitetietosi. Samalla voit liittyä myös merimieskirkon kannatusjäseneksi (£50/kalenterivuosi). Lisätietoja jäsenyydestä ja jäseneduista mm. nettisivuiltamme tai kysymällä meiltä, kerromme asiasta mielellämme! Lämmin kiitos tuestasi – tavataan kirkolla!
FAKTATIETOA BRITTIPERHEISTÄ • Isossa-Britanniassa on 18,6 miljoonaa perhettä • 67 % brittiperheistä on avioparien perheitä. Yhden vanhemman perheitä on 3 miljoonaa • Parisuhteen rekisteröinti on ollut Isossa-Britanniassa mahdollista vuodesta 2005 lähtien • Samaa sukupuolta olevien avioliitto on ollut vuodesta 2014 laillinen, paitsi Pohjois-Irlannissa se on yhä laiton
Halusitko olla mukana vaikuttamassa Lontoon merimieskirkon toimintaan? KIRKKOTOIMIKUNNAN VAALIT 2.10.2016 messun jälkeen. Äänioikeutettuja ovat kaikki Lontoon merimieskirkon jäsenet. Tervetuloa vaikuttamaan! Lisätietoja ehdokkuudesta ja äänestämisestä kotisivuiltamme tai Marjaanalta, marjaana.harkonen(at)merimieskirkko.fi
WWW.FINN-GUILD.ORG
25
What is your link?
TEXT AND PHOTOS Nora Sayyad (except Eero’s, John & Kirsti’s photos)
Our members and friends of Finn-Guild share their stories and links to Finland.
Raija: I was born in Räisälä as one of six children. After leaving Karelia, I was adopted and have therefore had three mothers altogether. I have lived in the UK for 55 MY LINK years. My sister found me after 50 years RAIJA & Caroline: Now that my mother’s family has CAROLINE tracked her down, I spend my summer DICKINS holidays with my cousins on an island in Raija and Caroline are mother and daughter Helsinki. I’m very proud to be an Anglowith Karelian heritage. Finn! I love rye bread and Karelian pies, which I import in bulk: in my suitcase!
Isi on töissä, mutta äiti ei ole. Isi ei ollutkaan ikinä Suomessa töissä! Mun pappa on sanonut, et mun isi jalat pöydällä pelaa tietokoneella pelejä. Tiedätkö kuka on mun paras kaveri englannissa? (osoittaa Fannya ja ryystää). – Voinko ottaa teistä kuvaa?
MY LINK EERO KAIKU Eero päätti pääsykokeiden sijaan kokeilla siipiään Lontoossa.
Aioin hakea sairaanhoitajaksi ruotsinkieliselle linjalle Turkuun, mutta jänistin pääsykokeista. Pian sen jälkeen istuimme ystäväni kanssa ravintolassa ja mietin, mitä tekisin seuraavaksi. Hän kertoi lähtevänsä Lontooseen ja päätin lähteä mukaan. Se oli ex tempore -juttu: kaksi viikkoa keskustelun jälkeen olin Lontoossa. Löysin työn lelujen esittelijänä ja viihdyn hyvin.
Voiko joku antaa mulle mehuu? Multa loppui mehu.
I travelled to Finland for the first time in 1966. Since then our family visited many times. In 1968 my dad took ill in Helsinki and we had to stay in Tapiola with our friends’ relatives while he was in hospital. We all made friends and have stayed in touch ever since! I certainly intend to visit Finland for the Independence Celebrations of 2017. Finland is very special to our family, as are our Finnish friends. It feels like my second home.
MY LINK KIRSTI AND JOHN MILLER KOTKA – IRVINE John met Kirsti in North Wales in 1962, which took him to an adventure far beyond anything he had previously experienced.
26
1962, North Wales – I was on holiday when I met a couple of young ladies from Finland. My knowledge of Finland was limited to a book “Green Gold and Granite” which I had read as part of my geography classes at school. My attraction to one of these young ladies led to several dates and, on my return home, to a series of letters between us. On 21st March 1963, having never been beyond the borders of the UK, I left home READ THE FULL to visit Finland...
FINN-GUILD LINKS Autumn 2016 Issue 3
STORY ON OUR WEBSITE FINN-GUILD.ORG
LINKKINI KIIRA JA FANNY Finn-Guild Links jututti ulkosuomalaisia Kiiraa ja Fannya mehutauolla.
MY LINK ROSEMARIE NIGHTINGALE Rosemarie’s family travelled actively in Finland in the 60s and 70s, and made lifelong friends.
WOULD YOU LIKE TO SHARE YOUR STORY? Send us your max 60 word story and a picture together with a short bio telling what links you to Finland or Britain. links(at)finn-guild.org
We link people together! JOIN US TODAY AND MAKE OUR FINNISH-BRITISH COMMUNITY EVEN STRONGER! AS A FINN-GUILD MEMBER YOU WILL:
CULTURE We love and foster our cultural heritage and speak for the contemporary culture of today.
• Become part of our active and unique Finnish-British community • Link up with other Finns and Brits abroad • Share experiences in your own mother tongue.
FINN-GUILD.ORG Visit our website and learn more about what we do for the benefit of our members and community.
LANGUAGE We encourage you to learn and maintain diverse language skills in Finnish and English.
GET OUR NEWSLETTER Sign up to receive our brilliant new content in your inbox twice a month – subscribe at finn-guild.org.
FINN-GUILD TRAVEL SERVICES
COMMUNITY We bring people together through language, culture and community.
Travel, breaks and special offers for members only.
YOU ALSO GET: • Finn-Guild Links -magazine delivered to your home four times a year • Newsletter and calendar of all FinnishBritish events • Access our comprehensive knowledge bank and channels, which provide information for everyday life abroad • Finnish library services • Free entrance or discounted member fees to events • Finnish Language courses with discounted members’ fees in Britain and in Finland • Possibility to apply for our student scholarships • An abundance of rewards and discounts on design, food, travel, language studies..
AND MANY MORE! SEE ALL YOUR BENEFITS ON OUR WEBSITE FINN-GUILD.ORG
BY JOINING US YOU SUPPORT OUR INVALUABLE WORK FOR OUR COMMUNITY, LANGUAGE AND CULTURE.
Yes,
I WOULD LIKE TO JOIN FINN-GUILD, THE FINNISH-BRITISH COMMUNITY!
NEW PRICES: The new annual membership fees stand from 1 September 2016. Remember to change the sum of your standing order in time! Family £30 / 40 € Adult £20 / 25 € Student, au-pair, senior £15 / 20 € UUDET HINNAT: Uudet vuosittaiset jäsenhinnat ovat voimassa 1.9.2016 alkaen. Muistathan muuttaa standing order –summan ajoissa! Perhe £30 / 40 € Aikuinen £20 / 25 € Opiskelija, au-pair, seniori £15 / 20 €
Join us! ONLINE www.finn-guild.org CALL US +44 (0) 20 7387 3508 JOINING US HAS NEVER BEEN EASIER! Just fill in the membership form online www.finn-guild.org or call us +44 (0) 20 7387 3508 and start enjoying the member benefits immediately.
WWW.FINN-GUILD.ORG
27