Sallan yhteismetsä TIEDOTE
SISÄLTÖ Tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet s. 2 Sallan yhteismetsän metsäsuunnitelma ja hakkuusuunnite
s. 3
Metsien suojelu Sallan yhteismetsässä
s. 4-5
Ostopalstojen merkitys Sallan yhteismetsässä
s. 5
Uuden hoitokunnan jäsenen esittely ja näkemyksiä yhteimetsän kehittämiseen s. 6 Esittelyssä Kirsi Tahvanainen
s. 7
Hallinnon ja toiminnan muutokset 1990 luvulta tähän päivään
s. 8
Koneyhtymä Arto Tervola ky
s. 9
Yhteismetsän laajentuminen ja vaihdot osuuksiin s. 10 Yhteismetsä työllistäjänä s. 10 Sallan yhteismetsän tunnusluvut
s. 11
Yhteystiedot
s. 12
2020
www.sallanyhteismetsa.fi
2
Tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet Timo Jumisko hoitokunnan puheenjohtaja Elettäessä uuden vuosikymmenen alkua, on suureksi huoleksi noussut Kiinasta lähtöisin oleva Korona virus, joka on edennyt yhä laajemmalle alueelle maailmassa. Näyttää siltä, että edetessään se vaikuttaa jo maailman talouteen ja sen kehitykseen. Vaikutus näkyy voimakkaana pörssissä sekä raaka-aineiden hinnoissa. Jatkuessaan, tällä tulee olemaan myös vaikutukset metsäteollisuuteen. Minkälaiset, se jää nähtäväksi. Korona on hyvä esimerkki siitä, miten jokin ennalta arvaamaton voi aiheuttaa nopealla aikataululla vakavia ongelmia, voimatta itse siihen vaikuttaa millään tavalla. Myös ilmasto on asia johon ei hirveästi voi vaikuttaa, ainakaan nopeasti. Talven sää- olosuhteet ovat olleet varsin poikkeukselliset. Eteläinen Suomi on lumeton, kun taas meillä pohjoisessa on lunta erityisen paljon. Metsätalouden kannalta kumpikaan ei ole hyvä. Etelässä koko talven jatkunut kelirikko vaikeuttaa puunkorjuuta suuresti. Meillä taas sulaan maahan satanut paksu lumi esti maan jäätymisen ja pakkasten puute on vaikeuttanut talviteiden tekoa ja runsas lumi on aiheuttanut lisäkustannuksia teiden aurauksesta. Jos tämä on sitä paljon puhuttua ilmastonmuutosta ja jos se vielä etenee, voi talvileimikoiden hakkuu olla tulevaisuudessa entistä haastavampaa, paikoin jopa mahdotonta. Kattavan kesätieverkon ja pengerteiden rakentaminen on paras lääke tähän mahdolliseen tulevaisuuden ongelmaan. Nyt on hyvä aika toimia, sillä nykyinen Kemera , ja sen tämänhetkinen tukitaso luo hyvän mahdollisuuden näiden
toteutukseen. Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä on valmistelussa De-minimis sääntöineen. Varmuutta kannustinjärjestelmän jatkuvuudesta pitkälle tulevaisuuteen ei ole. Haasteeksi on huomioitava myös yhteismetsien verotus. Yrittäjävähennyksen yhteydessä saatu verokannan alentaminen on poliittinen päätös, joka voi muuttua hetkessä. Jatkuessaan nykyisellään veroetu luo hyvän pohjan yhteismetsätoiminnalle ja sen kehittämiselle. Se, mihin yhteismetsässä voidaan itse vaikuttaa, on oma toiminta. Sallan yhteismetsän tämänhetkinen hakkuusuunnite on 115 000 m3 vuodessa. Se on sama kuin vuotuinen kasvu. Uusi hakkuusuunnitelaskenta on valmistumassa ja siitä päätetään huhtikuun osakaskokouksessa. Nykyisen voimakkaan hakkuutoiminnan ja nuoren metsän hoidon tuoma metsien lisäkasvu sekä laajenemisen tuoma pinta-alan lisäys korjaavat tilanteen kohtuullisen nopeasti. Olisi mielenkiintoista tietää mikä on yhteismetsän hakkuusuunnite vuonna 2035. Oman haasteensa metsätalouteen tuo Suomessa käytävä metsäkeskustelu ilmastopäästöineen ja avohakkuukieltoineen. Unohtamatta suojelua, joka tuskin sekään on vähenemässä. On mielenkiintoista seurata, mitä nämä tuovat tulevaisuudessa tullessaan. Tokihan tällä saralla metsänomistajille tarjoutuu myös mahdollisuuksia, kunhan saadaan hiilinielukauppa käyntiin. Toiveikkaana odotellaan myös uusia Pohjois-Suomeen suunniteltuja tehdasinvestointeja, jotka takaavat osaltaan pohjoisen alueen metsätalouden vahvan aseman ja jatkuvuuden pitkälle tulevaisuuteen.
3
www.sallanyhteismetsa.fi
Sallan yhteismetsän metsäsuunnitelma ja hakkuusuunnite Antti Lumijärvi suunnittelija, Sallan yhteismetsä Sallan yhteismetsän metsien käyttö perustuu strategiseen ja operatiiviseen metsäsuunnitteluun. Strategisessa suunnittelussa määritetään talouskauden suuret linjat kuten kestävän hakkuusuunnitteen taso. Operatiivinen metsäsuunnitelma on päivittäisessä käytössä oleva ja jatkuvasti päivitettävä metsikkökuviotason suunnitelma. Kun pinta-alaa on 70 000 ha, ei operatiivinen metsäsuunnitelma ole koskaan ajan tasalla. Sitä mukaa kuin suunnittelu etenee, vanhenee kuviotieto toisesta päästä. Metsäsuunnitelman kuviotieto sisältää myös paljon mm. silmämääräisestä arvioinnista johtuvia virheellisyyksiä. Sen vuoksi strategisia suuntaviivoja ei kannata määrittää operatiivisen metsäsuunnitelman kuviotietojen perusteella. Päivittäinen metsäsuunnittelu ohjautuu pääasiassa leimikonsuunnittelun ja metsänhoitotyökohteiden kartoittamisen tarpeiden mukaan. Kohteiden kartoittamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon kaukokartoitusaineistoja ja erityisesti laserkeilauksella tuotettua puuston korkeusmallia. Välialueiden eli kuvioiden joilla ei ole välittömiä toimenpidetarpeita suunnittelua tehdään mahdollisuuksien mukaan. Kattavaan metsäsuunnitteluun ei ole ollut tarpeeksi resursseja. Parhaillaan on käynnissä prosessi, jossa määritetään tulevan talouskauden 2021-2030 hakkuusuunnitetta. Laskennan tausta-aineistona käytetään syksyllä 2016 ja kesällä 2019 VMI:n tapaan Sallan yhteismetsän alueilta tarkasti mitattuja koealoja. Ryväsotannalla poimituilta koealoilta mitattiin mm. nykypuusto ja puuston todellinen kasvu. Hakkuusuunnitteen tason määrittäminen on monimutkainen ja haastava tehtävä. Nykypuuston rakenne ja kasvu määrittää suunnitteen perustan. Päätöstilantees-
sa lopullisen tason määrittämiseen vaikuttaa erilaiset arvovalinnat. Halutaanko metsäomaisuudelta mahdollisimman hyvää tuottoa? Kuinka paljon sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen metsien käyttö vaikuttaa suunnitteeseen? Ongelmana metsien kehityksen simuloinnissa on yhä edelleen yleisten kasvu- ja kehitysmallien puutteet etenkin viljelymänniköissä. Tämä ongelma korostuu yhä enemmän, koska viljelymänniköiden osuus kokonaispinta-alasta kasvaa kaiken aikaa. Myös metsänhoidon taso verrattuna yleiseen keskimääräiseen tasoon vaikuttaa puuston kehitysennusteisiin. Aivan toinen lukunsa on ilmaston lämpenemisen vaikutukset metsien kehitykselle tulevaisuudessa. Liian alhaisella tai suurella hakkuusuunnitteella on kauas kantoiset vaikutukset. Pieni suunnite johtaa tilanteeseen, jossa puuston keski-ikä hiljalleen nousee ja kokonaiskasvu taittuu laskuun. Liian suuri suunnite johtaa puolestaan tilanteeseen jossa alitetaan metsien optimaalinen uudistamisajankohta ja ajaudutaan hakkaamaan tuottavaa pääomaa. Omien laskelmien lisäksi päätöksenteon tueksi on tilattu talon ulkopuolelta kaksi riippumatonta hakkuusuunnitetason arviota. Työn alla on myös kyselytutkimus yhteismetsän osakkaille, jolla pyritään kartoittamaan osakkaiden mielipiteitä ja odotuksia yhteismetsän metsien käytölle. Lopullinen päätös hakkuusuunnitteen tasosta tehdään kevään 2020 kuluessa. Alimitoitetun hakkuusuunnitteen tason määrittäminen onnistuu keneltä vain. Pyrkiminen kohti optimaalista tasoa vaatii sen sijaan ammattitaitoa, kaukokatseisuutta ja rohkeutta. Täydellisen oikeaa vastausta ei ole. Talouskausi on 10 vuotta, mutta senkin aikana maailma voi muuttua hurjasti. Päätöksen teossa pitää pystyä peilaamaan myös sitä miten toimintaympäristö tulee mahdollisesti muuttumaan lähitulevaisuudessa.
www.sallanyhteismetsa.fi
4
Metsien suojelu Sallan yhteismetsässä Antti Lumijärvi suunnittelija, Sallan yhteismetsä Sallan yhteismetsä on omilla päätöksillään suojellut metsiä jo vuosikymmeniä ennen kuin metsiin alkoi kohdistua virallisia suojeluvaatimuksia. Hakkuutoiminnan ulkopuolelle jätettyjä alueita ei ennen yksilöity erikseen metsäsuunnitelmaan. FSC®(C111942)-sertifioinnin myötä tuli tarpeelliseksi osoittaa suojeluun varatut metsäalueet metsäsuunnitelmassa kartalla ja kuviotiedoissa. FSC®:n vaatimus on suojella pysyvästi 5 % tuottavan metsämaan pinta-alasta. Lisäksi 5 % tuottavasta metsämaasta pidetään ns. erityishakkuiden piirissä. Vaatimukset voivat äkkiä tuntua kovilta, mutta Sallan yhteismetsän tapauksessa huomattiin pian että todellinen suojelupinta-ala ylittää vaaditun minimimäärän selvästi. Täyssuojelun piirissä olevia metsämaan kohteita on kartoitettu ja merkitty metsäsuunnitelmaan 4500 ha eli 9,5 % metsämaan pinta-alasta. Määränä se vastaa kutakuin-
kin Jaurun palstan metsämaan alaa joka on 4400 ha. Erityishakkuiden piirissä olevia metsämaita on 3900 ha eli 8,2 % metsämaasta. Erityishakkuukohteet ovat pääasiassa korkeita alueita eli rinteen suunnasta riippuen yli 300m tai 330m ylittäviä maita. Suojelukohteet ovat usein piilossa, hankalien kulkuyhteyksien takana olevia alueita. Kartoittamattomia suojelukohteita on edelleen paljon esim. laajojen suoalueiden sisällä. Metsäautotiet on rakennettu alueille joilla mahdollisimman suuri osuus alasta on metsätalousaluetta. Tämä korostaa ohikulkijalle kuvaa siitä että ikään kuin kaikki alueet olisivat hakkuutoiminnan piirissä. Vuonna 2019 suoritettiin uudelleentarkastelu 2014 asetetuille vapaaehtoisesti suojelluille alueille. Prosessin tuloksena todettiin, ettei alueilla ollut merkittävässä määrin metsätalouden piiriin kuuluvia alueita. Yksittäisiä alueita muutettiin erityishakkuukohteiksi. Joillakin alueilla uudelleentarkastelu jopa laajensi alkuperäistä suojelualuerajausta.
5 Viime vuosina on esiintynyt osittain äänekästäkin kritiikkiä erityisesti Naruskan palstalla suoritetuista hakkuista. ”Yhteismetsä hakkaa kaiken sileäksi” on ollut yleinen kommentti. Näin suunnittelijan näkökulmasta tämä on jossain määrin paradoksaalinen väite, ottaen huomioon, että pelkästään täyssuojelun piirissä olevia metsämaita on Naruskan palstalla 2400 ha. Naruskan palstan vajaatuottoisten metsien uudistaminen on aloitettu jo 1960-luvulla. Naruskalla sijaitsee yli puolet kaikista yhteismetsän suojelukohteista. Naruskan metsämaa-alasta on suojeltu 14,3 %. Lisäksi 2400ha Naruskan metsämaa-alasta on erityishakkuiden piirissä. Kun tarkasteluun otetaan mukaan vielä kitu- ja joutomaat, jotka ovat automaattisesti metsätaloustoiminnan ulkopuolella jää Naruskalla ns. normaalin metsänkäsittelyn piiriin n. 12 000 ha eli puolet palstan metsätalousmaan pinta-alasta. Metsätalouden ja metsien suojelun intressit kohtaavat yleistä käsitystä vähemmän. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet ovat useimmiten metsätaloudellisessa mielessä vähäarvoisia alueita ja päin-
www.sallanyhteismetsa.fi
vastoin. Yleensä kohteet ovat korjuuteknisesti erittäin haastavia ja metsän uudistaminen näille alueille hyvin ongelmallista. Kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu on rajata luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet kaiken toiminnan ulkopuolelle ja keskittyä hoitamaan ja käyttämään metsätalouden piiriin jääviä alueita tehokkaasti. Toimintamalli jossa samaa aluetta pyritään käyttämään tehokkaaseen puuntuotantoon ja luonnonsuojeluun yhtä aikaa, on ontuva, kummankaan tavoitteet eivät toteudu. Samaan aikaan kun kartoitamme ja suojelemme arvokkaita luonnontilaisina säilyneitä elinympäristöjä, meidän on löydettävä myös vuosikymmenien saatossa erilaisilla toimenpiteillä pilattuja kohteita ja annettava niille mahdollisuus palautua jälleen luonnontilaan. Aikoinaan suurten uudisalojen mukana saatettiin hakata ja muokata esimerkiksi noron varsia tai lähteisiä alueita. Suojelun lisäksi tarvitaan myös aktiivisia toimia elinympäristöjen palauttamiseksi.
Ostopalstojen merkitys Sallan yhteismetsässä Sallan yhteismetsä on hankkinut lisämaita ostamalla lähes 50 vuotta, ensimmäinen hankinta tehtiin v. 1971. Lisämaiden hankintaan on käytetty rahaa v. 2019 raha-arvolla laskettuna 5,65 miljoonaa euroa. Lisämaiden yhteydessä tulleiden yhteismetsäosuuksien arvo ei ole mukana em. laskelmassa. Lisämaata on hankittu myös vaihtamalla tiloja tai määräaloja yhteismetsäosuuksiin. Laskennallisesti näiden maiden arvo on 3,2 miljoonaa euroa kun käytetään luovutetun yhteismetsäosuuksien summaa kertomalla se yhteismetsäosuuden nykyarvolla (846 000 €/manttaali). Hankittujen maa-alueiden – pinta-ala 19 400 hehtaaria - arvoksi muodostuu näin 8 850 000 euroa. Hankituilta alueilta on hakattu puustoa 177 000 m3. Puuston nettomyyntihinta on nykyarvoon muunnettuna 6 450 000 euroa. Nettotuotto lienee noin 3,2 – 3,5 miljoonaa euroa. Metsävähennyksen merkitys on tuottanut verojen kautta 770 000 euron tuoton. Hankittujen alueiden puusto on metsäsuunnitelman mukaan 850 000 m3. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana hankituilta alueilta on hakattu keskimäärin 14 700 m3/
vuosi, eli 16,3 prosenttia luovutetusta puutavaramäärästä. Vuotuinen puhdas keskimääräinen tuotto vuosina 2011 - 2019 hankittujen alueiden puun myynnistä on noin 420 000 euroa vuodessa.
Hankintakulut Lisämaiden osto
5 900 000 €
Alueiden vaihto
3 200 000 €
yhteensä
9 100 000 €
Saadut tuotot Puun myynti
3 200 000 €
Verohyöty
770 000 €
yhteensä
3 970 000 €
Hankittujen alueiden puusto
853 000 m3
Hankittujen alueiden arvo (15 €/m3) 12 800 000 €
www.sallanyhteismetsa.fi
6
Uuden hoitokunnan jäsenen esittely ja näkemyksiä yhteismetsän kehittämiseen Markus Viitala Hoitokunnan jäsen Aloittaessani tämän vuoden alusta Sallan yhteismetsän uutena hoitokunnan jäsenenä ympyrä sulkeutuu, sillä ensimmäiset kesätyöt ja MTI-työharjoittelut suoritin samassa talossa. Toiminta 1990-luvun yhteismetsässä oli tosin hieman erilaista kuin nykyään. Pääsin tuolloin kokemaan nyt jo lopetettuja työtapoja kuten esim. tukkien/ hirsien mittausta laverille. Tänä päivänä metsätaloudessa samat tehtävät suoritetaan hakkuukoneilla ja sahojen röntgenmittareilla, joilla päästään näkemään parkin sisäpuolellekin. Noiden aikojen jälkeen olen hankkinut parin vuosikymmenen kokemuksen niin kuitupuun kuin sahapuunkin hankinnasta -- ostosta ja korjuutehtävistä. Metsäasioihin ”höyrähtäneenä” työt ovat seuranneet vapaa-ajallekin eli olen harrastanut metsäsijoittamista jo yli kymmenen vuoden ajan yksin ja yhdessä sijoituskavereideni kanssa. Hankittujen tilojen mukana on seurannut useiden eri yhteismetsien osuuksia eri puolilta Lappia. Yhteismetsäasiat ovat olleet lähellä sydäntä jo sieltä opiskelujen loppuvaiheilta saakka, sillä tein lopputyönäni kyselytutkimuksen Sallan yhteismetsän osakkaille valmistumisvuonnani 1996. Tuoreena hoitokunnan jäsenenä alkuvuosi on ollut lähinnä toimintatapoihin ja menetelmiin tutustumista. Olen toki seurannut Sallan yhteismetsän toimintaa osakkaana jo vuosien ajan, joten kovin paljon uutta ei ole vielä vastaan tullut. Nyt hallintoon kuuluvana on käytettävissä tarkempaa tietoa eri asioista. Juuri tämä vuosi on mielenkiintoinen Sallan yhteismetsän tulevaisuuden kannalta, sillä olemme isojen päätösten äärellä. Osakaskunta tulee päättämään Sallan yhteismetsälle uuden hakkuusuunnitteen tämän vuoden aikana. Tällä päätöksellä luodaan raamit seuraavan vuosikymmenen toiminnalle. Vuosien saatossa olen havainnut Sallan yhteismetsän toiminnassa joitakin asioita, joita itse haluaisin tehtävän toisin. Hoitokunnan jäsenten vaihtuvuudesta ja tehtäväkierrosta tulisi huolehtia nykyistä paremmin. Yhteismetsissä ja sen hoitokunnissa noudatetaan demokraattista päätöksentekomallia, mikä mahdollistaa omien - eriävienkin - näkemysten esiin tuomisen. Päätettävistä asioista pitää käydä avointa keskustelua riittävien asia-argumenttien vallitessa. Sallan yhteismetsän hoitokunnan kokoukset, joissa olen tähän mennessä
ollut mukana, ovat olleet luonteeltaan avoimia ja keskustelevia. Yhteismetsä on osakastilojen yhteisesti omistama metsäalue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. Edellä olevaa lausetta tulisi tapailla mielessään aina kun ollaan päättämässä yhteisistä asioista. Lisäksi yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman mukaan. Näin on kirjoitettu yhteismetsälakiin. Yhteismetsän katsotaan olevan perinteistä metsänomistusta ammattimaisempaa toimintaa nimenomaan sen suunnitelmallisuuden vuoksi. Puukaupasta puheenollen ei kannata suosia pelkästään hankintamyyntiä unohtaen pystymyynti kokonaan. Mielestäni olisi taloudellisesti ja resurssitkin huomioiden järkevää myydä osa vuosittain hakattavista leimikoista pystykaupalla.
7
www.sallanyhteismetsa.fi
Uusia tuulia... Kirsi Tahvanainen suunnittelija
Helmikuun lopussa ajoin muuttokuorman Sodankylästä Sallaan ja aloitin suunnittelijan työt Sallan yhteismetsällä. Ensimmäinen viikko intensiivistä perehdytystä on nyt takana ja monipuoliset työhaasteet ovat edessä. Ensimmäiset 1.5 vuotta on ohjelmassa metsäsuunnittelua, jonka jälkeen aion hypätä Vesan saappaisiin ja korjuu- ja metsänhoitoesimiehen tehtäviin Vesan jäädessä ansaitusti eläkkeelle. Olen kotoisin Joensuusta, jonne päädyin myös opiskelemaan. Valmistuin metsänhoitajaksi 2011, ja aloitin
työurani kaukokartoituksen parissa. Monipuoliset työt metsänhoitoyhdistyksellä veivät minut Pohjois- Savon puolelle seitsemäksi vuodeksi. Lappi on huudellut minua jo pidemmän aikaa ja vihdoin, noin vuosi sitten, annoin periksi Pohjois-Suomen luonnolle ja halulle elää siellä, ja muutin Sodankylään hoitamaan tieasioita Sodankylän metsänhoitoyhdistyksellä. Vapaa-aikani vietän hyvin pitkälti metsässä ja luonnossa metsästäen ja erästellen. Perheeseeni kuuluu kaksi isomünsterinseisojaa ja jämtlanninpystykorva, jotka pitävät huolen emännän tasaisesta liikuttamisesta. Talvella tykkään myös päristellä moottorikelkalla ja kesällä mopolla.
Tullaan tutuiksi!
www.sallanyhteismetsa.fi
8
Hallinnon ja toiminnan muutokset 1990 luvulta tähän päivään Jouni Väisänen Hoitokunnan jäsen Paljon on vettä virrannut Kemijoessa sinä aikana kun olen yhteismetsän hallinnossa toiminut. Henkilöt ovat vaihtuneet sinä aikana useaan otteeseen ja hoitokunnan koko on pienentynyt alun yhdeksästä nykyiseen kuuden henkilön kokonpanoon. Kolme persoonallista puheenjohtajaa on paukutellut pykäliä tuhansittain tuolla noin kolmenkymmenen vuoden ajanjaksolla. Hakkuutoiminta metsässä on muuttunut metsureista motoihin, se on suuria aiheuttanut muutoksia toimintaan. Naruskalle saatiin metsätyömiehille uusi kämppä valmiiksi, mutta aika ehti muuttua motokauteen ja metsureiden majoittaminen jäi haaveeksi. Yhteismetsä on kasvanut pinta-alallisesti sinä aikana noin viisitoistatuhatta hehtaaria ostojen ja osuusvaihtojen myötä. Manttalimäärä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla kuin se oli kolmekymmentä vuotta sitten. Hakkuumäärissä on tullut myöskin suuri muutos, se on lisääntynyt huomattavasti niistä yhdeksänkymmentä luvun alkuvuosista ja siksi maksettavat ylijäämät ovat kasvaneet. Haasteena on jatkossakin pitää ylijäämän jako nykyisellä tasolla. Metsien rakenteessa on tapahtunut suuri muutos vanhat heikkotuottoiset metsät ovat saaneet kyytiä ja tilalle on saatu nuoret metsät jotka vaativat enenevästi jos jonkinmoista hoitoa. Kustannuksia tulee entistä enemmän, mutta hoitotoimenpiteet ovat kuitenkin välttämättömiä tulevaisuuden turvaamiseksi. Myös tiestön ylläpito ja uusien raskaampaa kalustoa kestävien teiden rakentamista on jatkettu, niillä turvataan puu kuljetukset myös pitenevien syksyjen ja aikaistuvien keväiden aikana. Ilmaston lämpenemisen tuomat riskit tulevat lisääntymään joten metsistämme saatavia tulovirtoja tulisi jatkossakin monipuolistaa mutta se ei saa olla itsetarkoitus vaan se täytyy olla myös taloudellisesti kannattavaa. Kristallipalloa tuijottamalla ei ole näkynyt kolmen kymmenen vuoden päähän ja sitä kauemmas millaiset markkinatilanteet silloin vallitsevat, mutta otaksun, että metsä sekä sen eri elementit ovat arvossaan vielä silloinkin. Itse hallinnon päätöksenteosta voi sanoa sen, että hallinnon ja henkilöstön vuorovaikutus täytyy olla kitkatonta, silloin voidaan tehdä kauas tulevaisuuteen yltäviä
hyviä päätöksiä. Osakkaiden suuri määrä asettaa haasteita päätöksen tekoon monien erinäisten näkökantojen vuoksi, eikä kukaan saisi olla erityisasemassa. Yhteismetsän toiminta pitkäjänteistä ja luo koko ajan uusia haasteita, meidän on sopeuduttava ja vastattava niihin omalla toiminnallamme.
9
www.sallanyhteismetsa.fi
Koneyhtymä Arto Tervola ky Koneyhtymä Arto Tervolan juuret juontavat vuoteen 1952 kun Arton isä Heikki aloitti veljiensä kanssa traktoriurakoinnin Misissä. Työ oli puutavaran ajoa petrolikäyttöisellä Fordson Majorilla eli majurilla”. Heikki siirtyi vuonna 1955 maasiirtotöihin koukkupolvi Fiatilla. Työmaat olivat 1960 luvun alussa mm. Tuloman voimalaitoksen tiellä Neuvostoliitossa ja uitossa. Alkuaikojen merkittävä työmaa oli myös Kemijärven sellutehtaan rakentaminen. Arto oli kesäisin konehommissa jo kouluaikana ja isän pois menon jälkeen 1978 hän alkoi pyörittämään konehommia 15- vuoden ikäisenä. Aluksi toimittiin perikunnan nimissä ja vuodesta 1980 alkaen itsenäisenä yrittäjänä. Maanmuokkaukset tulivat pääasialliseksi tulon lähteeksi 1981. Lapissa alettiin tuolloin voimakkaasti uudistamaan vajaatuottoisia metsiä erityisesti ns. Lapin lain voimaantulo vuonna 1983 lisäsi työmahdollisuuksia. Työmaita oli ympäri Lapin läänin. Metsämaan äestykset tuli yrityksen palveluvalikoimaan vuonna 1991. Kehitys jatkui vuonna 1995, jolloin alettiin tekemään männyn kylvöä äestyksen yhteydessä.
Nykyään tietokone ohjaa siemenien määrää kylvössä. Äestyksestä ja männyn konekylvöstä on tullut suosittu, kustannus tehokas uudistusmenetelmä. Metsäteiden rakentaminen on Artolle myös hyvin tuttua. Hän on mm. rakentanut yhteismetsälle Vasavaaran metsätien. Maanmuokkaukset työllistävät vain sulan maan aikana, joten puutavaran korjuu alkoi 2018. Arton kaksi poikaa harventavat metsiä Ponssen Dual koneella. Näin saadaan koneelle käyttöä myös talvisaikaan. Töiden toteuttaminen vaatii paljon erilaista kalustoa. Yrityksellä on mm. neljä äestyskonetta, kolme puskutraktoria, kaivinkone ja kaksi lavettia. Yritys työllistää talvella kolme henkilöä ja kesällä neljä henkilöä. Pojat ovat myös kasvaneet pienestä asti konetöihin niin kuin isänsä. Koneyhtymä Arto Tervola on tullut yhteismetsän maanmuokkaus töihin vuodesta 1992 lähtien. Tällä hetkellä yhteismetsä työllistää yritystä puunkorjuussa, maanmuokkauksissa ja talviteiden teossa.
www.sallanyhteismetsa.fi
10
Yhteismetsän laajentuminen ja vaihdot osuuksiin Yhteismetsä jatkaa edelleen tilojen ostoa ja vaihtoja yhteismetsä osuuksiin. Lisäksi tehdään tarvittaessa tilusvaihtoja tilarakenteen parantamiseksi. Vuonna 2014 yhteismetsän strategiaan asetettu laajenemisen tavoite 70 000 hehtaaria saavutettiin suunnitellussa aikataulussa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana on tavoitteena laajentua 1 000 hehtaaria vuodessa. Mikäli asetettu tavoite saavutetaan, niin vuonna 2030 yhteismetsän pinta-ala olisi 80 000 hehtaaria. Merkittävä osa laajenemisesta saavutetaan alueiden liittämisellä yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaa. Vaihtoja osuuksiin on tehty vuodesta 2005 lähtien, tähän mennessä on tehty 86 sopimusta ja 6 780 hehtaaria. Yhteismetsään liittymisen etuja tasainen jatkuva tuotto, joka on osakkaalle verotonta. Osuuksienarvo muuttuu metsäpalstojen arvonnousun tahdissa. Perinnönjaossa osuuksien käsittely on helppoa ja perilliset huomioidaan tasapuolisesti. Lisäksi vaihdosta ei tule veroseuraamuksia eikä maanmittauskuluja. Mikäli olet kiinnostunut liittämään tilasi yhteismetsään osuuksia vastaan niin ota yhteyttä Vesa Tennilä 040-181 61 08 tai Tapio Sinkkilä 0400-296 386
Yhteismetsä työllistäjänä Yhteismetsä työllisti vuonna 2019 puunkorjuussa, -kaukokuljetuksessa, maanmuokkauksessa ja raivaussahatöissä 11 yritystä. Puukorjuu ja kaukokuljetus yritykset työskentelivät ympärivuotisesti vain kevät kelirikko ja sahojen kesälomat aiheuttivat noin kuukauden seisokin. Monitoimiketjuja oli vuoden 2019 aikana kolme kokoaikaisesti ja kolme osanvuotta töissä. Puunkuljetuksessa työskenteli kaksi autoilijaa tukin ajossa ja kaksi autoilijaa kuidun ajossa. Puunkorjuu työllisti 21 kuljettajaa ja kaukokuljetus 10. Metsänhoidossa suurimmat työntekijä määrät olivat raivaussaha töissä. Kesällä 27 metsuria sai tehtyä 126 ha uudistusalueen raivausta, 336 ha ennakkoraivauksia ja 778 ha nuoren metsän kunnostusta. Suurin osa metsureista oli metsäpalveluyrityksien palkkalistoilla. Männyn- ja kuusentaimia oli istuttamassa 16 henkilöä. He saivat istutettua taimia 492 500 kpl neljän viikon aikana. Istuttajat olivat valtaosalta koululaisia.
Maamuokkauksia toteutettiin yhden yrittäjän voimin. Yrittäjällä oli neljä äestyskonetta ja kaksi aurakonetta. Yritys työllisti neljä henkilöä yli kahden kuukauden ajan yhteismetsän töissä. Toimihenkilöitä yhteismetsän palveluksessa oli neljä. Lisäksi yhteismetsä työllisti satunnaisesti henkilöitä mm. kämppien huoltotöissä ja tien aukaisuissa.
Henkilötyövuodet Puutavaran korjuu ja kaukokuljetus
12,5
Metsänviljely
1,5
Raivaussaha työt
7,4
Muokkaus 0,4 Toimihenkilöt 4 Yhteensä 25,8
11
www.sallanyhteismetsa.fi
Yhteismetsässä tapahtuu
Kuusamontie 25, 98900 SALLA +358 40 676 5600 www.sallanyhteismetsa.fi
OSAKASKOKOUS
Kevään osakaskokouksen ajankohta ilmoitetaan paikallislehdessä ja Sallan yhteismetsän kotisivuilla. www.sallanyhteismetsa.fi
Osakasretki Kesän 2020 osakasretki suuntautuu Oulangan ja Portin palstoille 15.7.2020. Lähtö linja-autoasemalta klo 9.00. Mukaan mahtuu 45 osakasta. Ruokatarjoilu
Sallan yhteismetsä Pinta-ala Metsämaan ala Vesialue Kehitysluokat: Osakastiloja Osakkaita Keskimääräinen osuus Osuuksien yht.määrä
70 672 hehtaaria 47 312 hehtaaria 1 353 hehtaaria A0 +S0 3,4 % T1+ Y1 15,4 % T2 11,0 % 02 19,1 % 03 32,7 % 04 18,1 % eri-ikäisrak. 0,3 % 1 565 kpl 2 141 kpl 0,0267 osuus/ tila 41,526922
Osuuden hinta
846 000 €/osaluku
OSAKASKOKOUS Pidetään 1.12.2020 alkaen klo 11.00
Sallan Yhteismetsä Kuusamontie 25 98900 SALLA +358 40 676 5600 www.sallanyhteismetsa.fi etunimi.sukunimi@sallanyhteismetsa.fi
Tapio Sinkkilä
toiminnanjohtaja • hallinto • johtaminen • puukaupat • tilakaupat • metsätiet +358 400 296 386 tapio.sinkkila@ sallanyhteismetsa.fi
Marjaana Korpela toimistonhoitaja • osakastiedot • tonttien myynti ja vuokraus • kämppien vuokraus • metsästys- ja kalastus lupien myynti • laskutus ja kirjanpito +358 40 676 5600 marjaana.korpela@ sallanyhteismetsa.fi
Vesa Tennilä korjuu- ja metsänhoitoesimies • puunkorjuu • kaukokuljetus • tila-arviot • vaihdot osuuksiin • metsänhoitotyöt • kalastus • lupakirjamyynti +358 40 181 6108 vesa.tennila@sallanyhteismetsa.fi
Sallan yhteismetsän ylin päätäntävalta on kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla osakaskunnan kokouksella. Toimeenpanovalta on hoitokunnalla, johon kuuluu kuusi jäsentä. Hoitokunnan johto Puheenjohtaja Timo Jumisko +358 40 179 4017 Juha Kesälahti +358 400 456 282
timo.jumisko@luukku.com juha.kesalahti@salla.fi
Hoitokunnan varsinaiset jäsenet Jari Pohtila +358 40 566 4581 Jussi Pirttilä +358 400 121 847 Jouni Väisänen +358 40 539 5236 Markus Viitala +358 400 178 677
jari.pohtila@pp.inet.fi jussi.pirttila@luukku.com jouni.vaisane@gmail.com markus.sami.viitala@gmail.com
Antti Lumijärvi suunnittelija • strateginen ja operatiivinen metsäsuunnittelu • leimikonsuunnittelu • metsänhoitotöiden suunnittelu +358 400 246 553 antti.lumijarvi@ sallanyhteismetsa.fi
Kirsi Tahvanainen suunnittelija • operatiivinen metsäsuunnittelu • leimikonsuunnittelu • metsänhoitotöiden suunnittelu ja toteutus • metsätiet +358 40 652 5999 kirsi.tahvanainen@ sallanyhteismetsa.fi