2
KAUPUNKILEHTI KYMPPISANOMAT Nro 37 15.9.2016
PÄÄTOIMITTAJALTA
KOLUMNI
KATI JÄRVENPÄÄ
EIJA-LIISA POKKI
Rakastan, rakastan vai rakastanko?
Pimeitä ja kuoppaisia katuja Pimeys kuuluu syksyyn, mutta se ei yleisesti juuri puhututa ihmisiä. Katujen huono kunto puhututtaa läpi vuoden täällä Ylivieskassakin. Meidän tekstaripalstalle on tullut viestejä katujen remontointia ja katujen huonoa kuntoa koskien. Itsekkin kylillä autolla ajellessa olen mietiskellyt, että miten keskellä asvalttikaistoja on tosi isoja kuoppia ? Kevyenliikenteen väylillä on jossain paikoin myös todella huonoja kohtia. Nyt kun syksyn pimeys on saapunut, niin olisi turvallisempaa liikkua, kun kuoppia täyteltäisiin. Työni puolesta olen tottunut ottamaan puhelimen käteen ja kyselemään ihmisiltä jos jonkinmoisia. Viime viikolla soittelin ihan vain ” omana itsenäni ” Ylivieskan kaupungille ja ihmettelin miksei asuinkatuni katuvalot pala ? Minulle luvattiin, että asia tarkistetaan. Kuulin myös yhdeltä ystävältäni yleisesti asiaa ihmetellessäni, että hänkin melkeinpä vuosittain joutuu soittamaan kaupungille, kun hänen asuintalonsa lähistöllä on myös syksyisin pimeitä katuvaloja. Välillä puhelimeen tarttuessa tulee mieleen, että olenkohan minä vaan se ” ilmanaikainen ” valittaja, mutta tuntuuhan se hassulta jos kadulla on katuvalot ja ne eivät pala. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon ylivieskalaisilta tulee vuositasolla kaupungille palautetta katujen huonoon kuntoon ja valaistukseen liittyen. Pitänee asiaa jossain vaiheessa selvittää. Palautemäärä voi olla aika huikea tai sitten kukaan ei vaivaudu ns. epäkohdista tai toimimattomuudesta huomauttamaan. Asioista napistaan, spekuloidaan ja keskustellaan sitten somessa ja tekstiviestein. Toki asiat ehkä sieltäkin kautta saattavat mennä kaupungille perille, mutta uskon, että nopeampi tapa on ottaa luuri käteen ja soittaa. Sähköpostiviestin voi sitten lisäksi laittaa perässä muistutukseksi jos mitään ei tunnu tapahtuvan vaikka luvattu on. Sähköpostiviestin varaan en kuitenkaan pelkästään luottaisi, sillä aika usein käy niin ettei kuittausta tai vastausta kysymykseen edes tule. Minunkin työsähköpostiini tulee aika julmettu määrä viestejä. Yritän vastata niihin saman tien, jotta vastaaminen ei unohdu. Silti joskus huomaan sähköpostiani siivotessa, että en ole kaikkia viestejä ehtinyt ja muistanut huomioda. Jos tulee tunne, että joku tärkeä asia ei ole tullut perille, niin ota ihmeessä puhelin käteen ja soita.
Rakkaus on lahja ja tahtoisin sen paketin kokonaan itselleni. Koska lahjan antaminen on minusta paljon mukavampaa kuin saaminen, voisin tämän lahjan tietysti sopivalle yksilölle lahjoittaa. Vaan olipa kerran tunne, joka oli hukassa ja täysin kadoksissa. Naureskellen kuuntelin tarinoita vatsanpohjassa olevista perhosista, ajatuksista jotka täyttäisivät mielen niin, että ystävät jo tuskissaan vaikeroisivat, liekö tuo löytää muuta puheenaihetta enää ikinä. Tarinoissa joita kuulin jalkapohjat irtosivat suudellessa maasta ja käsi joka olisi kädessä, tuntuisi enemmältä kuin käden nahka. Höpsis sanoin minä. Puhutte palturia. Olen aikanani sellaisen kokenut ja siitä on kauan. Liekö kuvitellut koko jutun, ainoa vaan että rakkaudesta on kaksi todistetta,tytär ja poika. Sisareni häissä, hänen saadessaan toisen aviomiehensä, varmistuin siitä, että voi olla olemassa sittenkin se
oikea, jossain. Toisen sisaren toisen puolison kohtaamista katsellessani voisin melkein vannoa, että näin on. Onko se ensimmäinen ja pitkäaikaisin sittenkään se ainut ja oikea? Ehkä meillä onkin sielunkumppani myös toisaalla? Mysteeri jonka tahtoisin ratkaista on, kuinka hoitaa rakkautta jos sellainen kohdalleni tulisi, molemminpuolisena. Kun perhoshuuma ja leijailu katoaa, kysymys kuuluu : Oletko vielä siinä? Tiedänpä sen, että nykypäivänä nuorten rakkaustarinat kuihtuu nopeaan. Yllätys katoaa ja tulee tylsyys. Kuinka tämän käy sitten pitkäaikaisessa suhteessa ja liitossa? Mikä on pitkän rakastuneen liiton salaisuus? Pienet sanat, sama sänky, läheisyys ja hellyys sanovat he jotka kulkevat käsi kädessä vuosikymmenienkin jälkeen. Entä se toinen puoli, se joka on ehkä vain tottunut olemaan. Elääkö silloin ihminen itsensä vuoksi vai ihmisen tai läheisten vuoksi liitossa jos-
sa rakkaus on kadonnut tai muuttanut muotoaan? Koska rakkaus on lahja, se toisinaan riipii ja raastaa. Varsinkin, jos sen eteen joutuu tekemään suuria päätöksiä, loukkaamaan isoa joukkoa ihmisiä sekä kuuntelemaan ratkaisujensa takia ihmisten pahoja puheita. Kukaanhan meistä ei loppupelissä voi nähdä kenenkään sydämeen, kukaan ei voi tietää onko suhde, joka päällisin puolin näyttää olevan kunnossa onnellinen sittenkään. Onnellisuuden olemme kuitenkin me kaikki ansainneet. Tiedättekö muuten, että rakastuneena radiokin soittaa musiikkia aiheesta joka on maailman yleisin eli rakkaus ja sen monet kasvot. On menetettyä rakkautta, kaivattua, väärää, kaukaista, saatua ja sitä mitä ei koskaan saa. Yhdestä asiasta olen kuitenkin viidentoista sinkkuvuoteni jälkeen varma, sitä on sittenkin olemassa. Se kuinka sinä lahjasi käytät, onkin sitten eri asia.
Yhteistyössä on voimaa Viime torstaina Rannan koululla vietettiin toiminnallista vanhempainiltaa. Illan ohjelmassa oli monia toiminnallisia rasteja, joihin vanhemmat osallistuivat aktiivisesti. Ohjelmassa oli mm. ompelupiiri, mäkimontun kunnostus, Tari-
natuvan siivous ja liikenneympyrän kunnostus. Kovin ponnistus tehtiin koulun pihassa sijaitsevan liikenneympyrän kunnostamisessa. Oppilaat tyhjensivät liikenneympyrän pikkukivistä edellisen viikon aikana. Urakka oli iso, mutta
Vanhemmat työn touhussa
siitäkin selvittiin yhteistyön voimin. Vanhempainillassa vanhemmat laittoivat liikenneympyrään uuden juurikankaan ja koristekatteen. Illan päätteeksi nautittiin vielä nuotiotunnelmasta kahvin ja paistetun makkaran kera. Ilta
oli onnistunut. - Tulevaisuudessa saamme kaikki nauttia kauniista koulun pihamiljööstä, ilman rikkaruohoja, iloitsi koulunjohtaja Eeva Konu. Yhteistyön voima tuli taas kerran osoitettua. Kiitos aktiivisen kodin ja koulun yhteistyön.
Oppilaat keräsivät päivällä ahkerasti kiviä koulun liikenneympyrästä.
Valmistettavat ilmoitusmateriaalit seuraavaan lehteen 3 päivää ennen ilmestymistä klo 12 mennessä. Valmiit painokelpoiset pdf- ja eps-tiedostot 2 päivää ennen ilmestymistä. ilmoitukset@kymppisanomat.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Kati Järvenpää p. 044 972 2570 kati.jarvenpaa@kymppisanomat.fi
ILMOITUKSET
Myyntipäällikkö Matti Torvi p. 044 972 2572 matti.torvi@kymppisanomat.fi
KYMPPISANOMAT Savisilta 1 L 5, 84100 Ylivieska
PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino Oy
JULKAISIJA Kustannusosakeyhtiö Alfasanomat Oy ISSN 1797-9668
JAKELU Posti Oy 7600 kpl torstaisin jokaiseen talouteen ja yritykseen Ylivieskassa
NETISSÄ Lehti on luettavissa netissä näköislehtenä. www.kymppisanomat.fi ILMOITUSVALMISTUS JA -TAITTO Crea Oy • info@crea.fi
p. 08 479 5211 painavaa
LAATUA