Viheliäinen virtsatietulehdus
Virtsatieinfektiot ovat erittäin yleinen vaiva monelle katetroivalle henkilölle. Coloplastin tekemän tutkimuksen mukaan katetroivilla on keskimäärin 2,7 virtsatieinfektiota vuodessa 1 . Vaasalainen Eeva Simons on katetroinut useiden vuosien ajan ja kertoo nyt, kuinka omilla rutiineillaan on onnistunut välttämään virtsatietulehduksia.
Eläminen katetrien kanssa on suhteellisen helppoa, kun niiden käytön on oppinut ja itselleen parhaiten sopivat katetrit ovat löytyneet. Katetreja täytyy aina olla mukana ja pitää löytää sopiva aika ja paikka katetroinnille, pitää juoda tarpeeksi ja katetroida tarpeeksi usein – näin pääsee jo pitkälle.
Itselleni katetrointi on jo niin tuttu tapa, ettei sitä enää tarvitse sen kummemmin miettiä, olenhan jo tehnyt sitä yli 28 vuotta. Käytän kotona Coloplastin SpeediCath®
Standard -katetreja, jotka ovat nopeita ja erittäin helppoja käyttää. Kodin ulkopuolella liikkuessani minulla on käytössäni SpeediCath® Compact Eve -katetreja, jotka pienen kokonsa ansiosta ovat hygieenisiä ja käteviä. Usein katetroinnin yhteydessä puhutaan virtsatieinfektioista (VTI), jotka saattavat olla katetroijien riesana. Itse olen mielestäni säästynyt virtsatieinfektioilta, joskin joitakin on silloin tällöin saattanut tulla. Viimeisin antibioottihoitoa vaatinut VTI minulla oli kaksi vuotta sitten, ja sitä ennen – en edes muista milloin.
Katetreja täytyy aina olla mukana ja pitää löytää sopiva aika ja paikka katetroinnille, pitää juoda tarpeeksi ja katetroida tarpeeksi usein – näin pääsee jo pitkälle.
Pyrin itse ehkäisemään infektioita seuraavin keinoin: nauttimalla karpalovalmisteita ja sokeroimatonta karpalomehua, huolehtimalla hygieniasta, juomalla
paljon ja katetroimalla usein.
Olen jo vuosia ottanut iltaisin kaksi Urisan-karpalotablettia. Olen saanut niihin suosituksen urologilta vakuutusyhtiötä varten, joten ne korvataan minulle. Karpalo ja karpalovalmisteethan tunnetusti tukevat virtsateiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät virtsatieinfektioita. Minulla ainakin ne ovat toimineet hyvin, koska infektioita on ollut niin vähän. Otan nykyään tabletit juuri ennen nukkumaanmenoa, jotta ne voivat vaikuttaa koko yön ajan.
Pyrin katetroimaan siisteissä wc-tiloissa. Kotona on helppo pitää omat wc-tilat puhtaina. Teen alapesun aamulla ja illalla käsisuihkun avulla, joka on ainoastaan minun käytössäni. Käytän sekä kotona että muualla liikkuessani kertakäyttöisiä ohuita muovikäsineitä, joita apteekeissa kutsutaan ”Mikki-hiiri-hanskoiksi”. Ohjeena sanotaan, ettei käsineitä tarvita, kunhan kädet pestään hyvin. Useimmiten kuitenkin käsienpesuallas
Lähde: IC user survey (Countries: US, UK, DE, NL, FR, IT), January 2016 (n=2942)
on kaukana wc-istuimesta, joten kädet kuitenkin likaantuvat, kun pyörätuolia täytyy liikuttaa ja riisua vaatteitaan ennen kuin pääsee katetroimaan. Siksi laitan hanskat käsiini juuri ennen kuin kosken katetriin. Pyrin juomaan suhteellisen paljon vettä päivän aikana. Aloitan päiväni juomalla yöpöydällä olevan mukillisen vettä. Kotona minulla on aina vesilasi keittiössä ja hörpin siitä ohi kulkiessani. Laukussani on aina vesipullo. Vammautumiseni jälkeen alkuaikoina join todella paljon vettä, aivan liian paljon, koska ihan tolkuton veden kittaaminen ei sekään ole aivan järkevää. Sanotaan, että 1-2 litraa vettä päivässä on hyvä määrä. Toki juodessa pitää huomioida, että joku sopiva wc-tila on lähettyvillä ja että sinne pääsee sopivaan aikaan.
Jos matkustan lentokoneella tai junalla pitkiä matkoja, joudun rajoittamaan juomista, koska vessaan ei ehkä pääse kovin helposti. Valitettavasti se kostautuu helposti päänsärkynä, mikä ei ole mukavaa. Jos huomaan joitain alkavia virtsatieinfektion oireita, esimerkiksi virtsan sameutta ja/tai outoa hajua, pyrin juomaan tavallista enemmän. Saatan silloin tehdä itselleni päivän mittaan useamman ”karpalo- tai C-vitamiiniporepommin”, eli otan ison juomalasin, täytän sen vedellä ja lisään siihen yhden tai useamman poretabletin, se auttaa usein.
Katetrointimäärätkin voivat vaikuttaa infektioihin. Itse katetroin keskimäärin viisi kertaa päivässä suurin piirtein samoihin aikoihin. Siitä on muodostunut rytmi, joka on helppo muistaa. Toki oma juomisen määrä pitää ottaa huomioon - jos juo tavallista enemmän, vessassakin täytyy käydä useammin. Päivän katetrointimääriin vaikuttaa
myös se, miten paljon liikkuu esimerkiksi kodin ulkopuolella. Käyn yleensä kotona vessassa ylimääräisen kerran ennen lähtöäni, koska en välttämättä tiedä missä ja mihin aikaan seuraavan kerran pääsen sopivaan vessaan. Jos taas tiedän määränpäässäni olevan hyvät wc-tilat, voin ajoittaa katetroinnin sen mukaan. En tunnista virtsaamisen tarvetta, joten kello on hyvin tärkeä kumppani elämässäni.
No entä sitten, jos näistä kaikista ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta saakin virtsatieinfektion tai sen oireita? Se on yleensä hyvin ärsyttävää ja hankalaakin. Usein ei tiedä, mistä ja miksi infektio on tullut. Joskus sen taas tietää, esimerkiksi jos on joutunut juomaan, vaikka matkustelun takia vähemmän.
Minulla on aina kotona valmiina virtsatestin näytteenottopurkkeja, joita saa terveyskeskuksesta, sekä voimassa oleva lähete virstatestiin, jotta oireiden ilmaantuessa saa heti otettua ja jätettyä näytteen bakteeriviljelyä varten. Otan testin huolellisesti aamuvirtsasta ja toimitan sen laboratorioon, jotta saadaan selville, mikä bakteeri on kyseessä ja miten sitä parhaiten voidaan hoitaa.
Ongelma on, ettei terveydenhuollossa tunnisteta sitä, miten toistokatetroijien tulehduksia tulisi hoitaa. Yleensä meillä on aina jonkin verran bakteerikasvua virtsassa, mutta jos muita oireita ei ole, sitä ei tarvitse hoitaa. Toisaalta, jos oireellinen tulehdus on kyseessä, sitä ehkä joudutaan hoitamaan vähän eri tavalla kuin muiden, ei-katetroijien tulehduksia.
Viimeksi minulla oli antibioottihoitoa vaativa tulehdus syksyllä 2020. Huomasin
