Nykyään on vaikea välttyä kuulemasta vähän väliä ilmastonmuutoksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä. Pariisin ilmastosopimus, hiilijalanjäljen pienentäminen, kestävä kehitys… Ihmiselle voi helposti tulla voimaton olo ilmastonmuutoskeskustelun äärellä. Mitä voin itse tehdä vähentääkseni ympäristön kuormitusta?
Tuotteidemme käyttäjät ovat usein huolissaan siitä, että ne pitää käytön jälkeen hävittää sekajätteen mukana. Kehoneritteiden kanssa tekemisissä olleet hoitotarvikkeet, kun eivät sovellu kierrätettäviksi.
Käytettyjen hoitotarvikkeiden joutumisesta sekajätteeseen ei kuitenkaan tarvitse tuntea syyllisyyttä. Hoitotarvikkeet eivät ole ylellisyystuotteita, vaan niitä käytetään kroonisten sairauksien vuoksi ja aina todelliseen tarpeeseen. Kenties oloa keventää myös tieto siitä, että Suomessa käytetyt hoitotar vikkeet päätyvät jätteenpolton myötä energianlähteeksi. Palamisenergia otetaan talteen, ja tuloksena saadaan kaukolämpöä ja sähköä.
On myös hyvä muistaa, että käytetyn hoitotarvikkeen hävittäminen on vain pieni osa hoitotarvikkeen koko elinkaaren ympäristövaikutuksia. Hiilija lanjälkeä pienennetään merkittävästi monin eri keinoin, kuten panostamalla uusien ympäristöystävällisempien tuotteiden innovointiin, valmistamalla pakkaukset uusiutuvista materiaaleista, vähentämällä tuotantojätettä, hyödyntämällä tuotannossa uusiutuvaa energiaa jne. Kierrätetty tuotan tojätekin pääsee hyötykäyttöön, kun siitä valmistetaan mm. monikäyttöisiä kumilattioita. Tämän lehden sivuilta 12-13 voit lukea lisää siitä, kuinka monin eri tavoin Coloplast tekee töitä kestävän kehityksen eteen.
Tärkeä osa kestävää kehitystä on myös se, että valmistamme ihmisille mahdollisimman hyvin sopivia tuotteita. Yksilöllisiä tarpeita on monenlaisia. Sen vuoksi tarvitaan myös laaja ja laadukas valikoima tuotteita. Silloin kun esimerkiksi avannetuote sopii käyttäjälleen, tapahtuu harvemmin ohivuotoja, joten sidosta ei tarvitse vaihtaa turhaan. Tuotteita kuluu vähemmän ja jätemäärä pienenee. Katetroivilla henkilöillä puolestaan sopivan katetrin löytäminen voi vähentää merkittävästi virtsatietulehduksia. Tuore tutkimuksemme osoittaa, että virtsatieinfektiot ovat suuri taakka niin katetroiville henkilöille kuin koko terveydenhuoltojärjestelmällemme. Pahimmillaan infektio johtaa sairaalahoitoon. Lisää tutkimustuloksista voit lukea sivulta 16.
Teemme parhaamme auttaak semme tuotteidemme käyttäjiä voimaan hyvin ja onnistumaan tuotteiden käytössä osana toi mivaa arkea. Meidän roolimme on hyvien tuotteiden kehittämi sessä sekä avun tarjoamisessa Coloplast® Tuki -palvelun kautta.
Mukavia lukuhetkiä tärkeiden aiheiden parissa.
Annika Rinne Yhteiskuntasuhdevastaava
Coloplast kehittää tuotteita ja palveluita intiimiterveydenhoitoon alueella, jolla toimiminen vaatii käyttäjien tarpeiden ja toiveiden syvällistä tuntemista. Läheinen yhteistyö käyttäjien kanssa auttaa meitä luomaan ratkaisuja, jotka huomioivat käyttäjien erityiset tarpeet. Toimialojamme ovat avanteenhoito, urologia ja inkontinenssi sekä haavan- ja ihonhoito. Toimimme maailmanlaajuisesti ja työllistämme yli 12 000 henkilöä.
Tukenasi on Coloplast Oy:n julkaisema lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti on suunnattu Coloplast Tuki -palvelun asiakkaille ja tavoitteena on parantaa heidän elämänlaatuaan. Lehti on ilmainen ja se jaetaan yksityishenkilöille ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Coloplast logo on Coloplast AS:n rekisteröimä tuotemerkki. © 2022-10.
Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast Oy, 01510 Vantaa.
Tämä materiaali sisältää tietoa Coloplastin tuotteista. Materiaalin tarkoituksena ei ole vaikuttaa Coloplastin asiakkaan, potilaan tai muun materiaalin vastaanottajan hoitokäytän töihin tai tuotevalintoihin. Keskustele aina sinua hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten kanssa sinulle sopivista hoitokäytännöistä ja käytettävissä olevista tuotevalinnoista
Lehden sisältöä voi lainata tai kopioida vain Coloplastin luvalla.
JULKAISIJA Coloplast Oy Äyritie 12B, 01510 Vantaa www.coloplast.fi coloplast.fi@coloplast.com Puh. 09 8946 750
Mikko Suutari Saila Tiitinen Hanna-Sisko Onnela
TAITTO Hanna-Sisko Onnela
KANNEN KUVA Hanna-Sisko Onnela
PAINO Painotalo Plus Digital
Selkäydinvammautunut
”Olemme sitoutuneet investoimaan kestävän kehityksen innovaatioihin, jotka hyödyttävät sekä tuotteidemme käyttäjiä että terveydenhuoltojärjestelmää.”
Kertakatetroija Ralph Bramsen Eriksen
Ihon rakenne & toiminta 4 Ohivuodot & iho-ongelmat 6
Peristomaalisen ihon komplikaatioiden esiintymiseen vaikuttavat tekijät 8 Kestävän kehityksen strategiamme 12 ”Peristeen on muuttanut elämäni” 14
Rekisteritutkimus virtsarakon toimintahäiriön tautitaakasta 16
Oletko huolissasi virtsatieinfektioista? Et ole yksin. 18
Ralph inhoaa sääntöjä – mutta rutiini toi hänelle vapauden 20
3 COLOPLAST TUKENASI
Iho rakentuu kolmesta kerroksesta: orvaskedestä, verinahasta ja ihonalaiskudoksesta. Eri kerroksissa on
erityyppisiä soluja. Ihokarvat ja kynnet muodostuvat erikoistuneista orvaskeden soluista. Iholla on tärkeitä
tehtäviä: se sekä toimii aistinelimenä että suojaa elimistöä.
Ihon uloin kerros on orvaskesi, joka koos tuu erilaisista solukerroksista. Orvaskeden sisimmän kerroksen solut ovat eläviä, ja siellä syntyy jatkuvasti uusia soluja, jotka siirtyvät ihon pinnalle. Solut kuolevat noin kuukauden kuluttua. Orvaskeden elävät solut tuottavat rasva-aineita, jotka muo dostavat lähes vesitiiviin esteen.
Orvaskeden elävässä kerroksessa on pig menttiä tuottavia soluja (melanosyyttejä). Ne tuottavat melaniini-nimistä väriainetta, joka antaa iholle ruskettuneen värin aurin gossa oleskelun jälkeen ja suojaa alla olevaa verinahkaa auringon haitallisilta UV-säteiltä. Kaikkein uloin kerros (marraskesi) koostuu kuolleista soluista. Se tekee ihosta erityisen
vastustuskykyisen ja suojaa ihoa sekä ke mialliselta että mekaaniselta kulumiselta. Orvaskedessä ei ole verisuonia eikä hermoja. Ihon pinnan pH on matala.
Jos ihoon tulee huomattavia vaurioita, esimerkiksi repeämiä tai palovammoja, mikro-organismit voivat helposti päästä elimistöön. Lisäksi vaurioituneen ihon läpi haihtuu helposti vettä.
Keskimmäinen ihokerros on verinahka, joka koostuu elävistä soluista. Verinahassa on verisuonia, hikirauhasia, karvojen juuritup pia lihaksineen, talirauhasia, hermoja ja aistinsoluja. Verisuonet kuljettavat kuonaaineita pois ja toimittavat iholle happea ja
ravintoaineita. Verinahassa kiertävä veri osallistuu myös ruumiinlämmön säätelyyn. Hikirauhaset tuottavat hikeä, jota erittyy ihohuokosten kautta, kun ihmiselle tulee lämmin, esimerkiksi liikunnan aikana. Tali rauhaset sijaitsevat ihokarvojen juurituppien ympärillä ja tuottavat talia, joka pehmentää ihoa. Aistinsolut aistivat kosketusta, painet ta, kylmää ja lämpöä, kun taas hermosolut aistivat kipua.
Ihonalaiskudos on ihon sisin kerros ja koos tuu pääasiassa rasvasoluista. Se toimii eris tekerroksena ja vaimentaa ihoon kohdistuvia iskuja ja tärähdyksiä. Rasvasolut ovat myös elimistön energiavarasto.
• suojaa elimistöä esimerkiksi kulumiselta, iskuilta ja tärähdyksiltä
• suojaa elimistöä infektioilta
• estää veden haihtumista
• erottelee aineita
• osallistuu ruumiinlämmön säätelyyn
• toimii rasvavarastona
• suojaa elimistöä säteilyltä
• suojaa elimistöä haitallisilta aineilta, kuten kemikaaleilta ja myrkyiltä
• toimii aistinelimenä, joka aistii kosketusta, lämpöä, kylmää, kipua ja painetta.
Ihossa on aistinsoluja ja hermosyitä, jotka aistivat, mitä ihossa tapahtuu ja lähettävät viestejä aivoihin. Näin aivot saavat tärkeää tietoa, jonka avulla ne voivat suojata elimistöä vahingoittumiselta. Jos esimerkiksi kosketam
me jotakin kuumaa tai terävää, vedämme refleksinomaisesti käden takaisin.
Iholla on myös keskeinen merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa – pystymme ”kommunikoimaan” ihon välityksellä. Ihokon takti saa usein aikaan myönteisiä tuntemuksia. Ajattele esimerkiksi, millaisia tunteita oman ihastuksen kohteen iho herättää! Tunteet voivat saada ihon muuttamaan väriä. Nolos tuessamme kasvot ja kaula saattavat alkaa punoittaa ja säikähtäessämme saatamme valahtaa kalpeiksi.
Kun ympäristön lämpötila kohoaa tai olem me fyysisesti aktiivisia, ihon verenkierto vilkastuu, jotta voimme haihduttaa lämpöä hikirauhasten kautta. Kylmällä säällä mei dän on vähennettävä lämmön haihtumista. Verisuonet supistuvat, jolloin veren virtaus
ihoon vähenee. Näin emme menetä liikaa lämpöä verestä ihon kautta. Lisäämme myös vaatetusta, jos meitä palelee.
Meistä jokaisen iho muuttuu elämän aikana. Tämä on luonnollinen kehityskulku.
• Vastasyntyneen iho on sileä, pehmeä ja kimmoisa. Lapsuusvuosien aikana ilmaan tuu luomia.
• Ensimmäiset juonteet alkavat muodostua iholle 20 ikävuoden jälkeen. Iho löystyy ja menettää hieman täyteläisyyttään ja hehkuaan.
• 30–40 vuoden iässä ihon kimmoisuus al kaa hiljalleen vähentyä, rypyt lisääntyvät ja iho ohenee huomattavasti.
• Joillekin voi vähitellen ilmaantua verisuo nimuutoksia ja pigmenttiläiskiä.
Jotta ohivuodoista johtuvia iho-ongelmia voidaan ehkäistä, on ensin tarkastel tava, millaisia riskitekijöitä tällaisten haasteiden taustalla on.
Yksi mahdollinen tekijä on sopivan sidok sen valinta. Eri tarpeisiin on olemassa eri laisia pohjalevyjä – olipa haasteena matala avanne, avannetta ympäröivän ihon rypyt tai poimut, tyrä tai pullistuma. Saat apua oikean tuotteen löytämiseen osoitteessa www.coloplast.fi/bodycheck
Kun olet löytänyt sopivan sidoksen, on tärkeää noudattaa sidoksen vaihtamista koskevia suosituksia. Moni seikka vaikuttaa avannesidoksen vaihtoväliin. Joka tapauk sessa avannesidos on vaihdettava aina,
jos tunnet avannetta ympäröivällä iholla kutinaa tai polttelua. Yksiosainen sidos vaihdetaan yleensä vähintään kerran vuo rokaudessa. Jos käytössä on kaksiosainen sidos, pohjalevyn voi jättää paikoilleen 2–3 vuorokauden ajaksi, mutta pussi vaihdetaan yleensä vähintään kerran vuorokaudessa.
On hyvin tärkeää, että pohjalevyn aukko on leikattu avanteeseen sopivaksi. Liian suuri tai liian pieni aukko voi aiheuttaa ohi vuotoja. Jos sinulla on ohutsuoli- tai virtsaavanne, pohjalevyn on oltava niin tiiviisti avanteen ympärillä kuin mahdollista ilman, että se tulee avanteen päälle. Jos sinulla on paksusuoliavanne, pohjalevyn aukon on oltava 1–2 mm avannetta suurempi.
Eri hoitopaikoissa voi olla erilaisia käytän töjä, ja etäisyydet sairaaloihin vaihtelevat. Jos jokin asia askarruttaa sinua tai kaipaat keskustelukumppania, voit aina soittaa Coloplastille. Avanneleikattujen Tuki-pal velumme asiantuntijoilta saat vinkkejä ja neuvoja. Soita meille numeroon (09) 8946 750.
On todettu, että avanneleikatuilla, joilla on käytössä sopiva tuote, on vähemmän
ohivuotoja ja iho-ongelmia. He myös nuk kuvat öisin paremmin ja heillä on ylipäätään parempi elämänlaatu. Tämä käy varmasti järkeen, mutta tiedämme myös, että oikean tuotteen löytäminen voi olla hankalaa. Päi vittäisessä neuvontatyössämme esitämme paljon kysymyksiä voidaksemme löytää jokaiselle juuri sen oikean tuotteen.
Seuraavassa on yleiskatsaus erilaisista Sensura Mio -pohjalevyistä, jotka soveltuvat erilaisille vartalotyypeille. Annamme myös vinkkejä Brava-lisätarvikkeista, jotka voivat auttaa sinua tuntemaan olosi varmaksi eri tilanteissa. Yleiskatsaus on tarkoitettu kaikille avanneleikatuille riippumatta siitä, onko henkilöllä paksusuoli-, ohutsuoli- vai virtsa-avanne.
Tasainen vartaloprofiili tarkoittaa, että avannetta ympäröivä alue on lähes vatsanpeitteiden tasolla.
Sisäänpäin vetäytynyt vartaloprofiili tarkoittaa, että avannetta ympäröivä alue on vetäytynyt sisäänpäin ja muodostaa kuopan vatsanpeitteisiin. Avanne saattaa myös olla ihon tason alapuolella.
Jos avanneleikatulla on tyrä tai ulospäin kohollaan oleva vartaloprofiili, avannetta ympäröivä alue on kohollaan vatsanpeitteistä ja muodostaa kohouman.
AVANNESIDOKSIA
Avanneleikatut kertovat usein haluavansa elää samanlaista elämää kuin ennen leik kausta. Siksi monilla on käytössä erilaisia avannetuotteita tarpeen ja tilanteen mu kaan. Lisätarvikkeiden lisäksi saatetaan tar vita esimerkiksi suurempaa tai pienempää pussia. Myös uudet harrastukset saattavat edellyttää toisenlaisia pusseja tai lisätarvik keita. Annamme neuvoja eri tilanteisiin ja aktiviteetteihin.
Kevyt liikunta
Kevyttä liikuntaa ovat esimerkiksi yksinker taiset pihatyöt, kotityöt, kävelylenkit, golf ja muut aktiviteetit, joissa liikutetaan kehoa, kumarrellaan ja ehkä hikoillaan vähän. Täl laisissa tilanteissa useimmat voivat käyttää tavanomaista sidostaan, mutta ota mie lellään yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää.
Raskas liikunta
Raskaassa liikunnassa syke on korkea ja hikoilu runsasta. Tällaista liikuntaa on esimerkiksi kuntosaliharjoittelu tai juoksu lenkillä käyminen. Saatavilla on monenlaisia lisätarvikkeita, jotka auttavat varmistamaan, että pohjalevy pysyy tiiviisti kiinni ihossa
hikiliikunnan aikana. Esimerkiksi pohjale vyn reunojen irtoamisen voi estää Brava elastisella teipillä. Jos sinusta tuntuu, että haastava kohta on lähempänä avannetta, voit käyttää Brava Ihonsuojarengasta.
Intiimielämä Mikään avannesidos ei estä intiimiä kans sakäymistä. Olemme kuulleet avanneleika tuilta, että moni haluaa käyttää intiimeissä tilanteissa pienempää pussia eli minipussia. Pussin koosta riippumatta voi olla hyvä ajatus vaihtaa uusi pussi ennen intiimiä kanssakäymistä.
Uiminen Moni avanneleikattu pelkää ohivuotoja uima-altaassa tai rannalla. Elastisen teipin käyttö tuo näihin tilanteisiin lisävarmuutta. Huomaamattomuutta voi lisätä käyttämällä minipussia tai avannevyötä.
Matkailu ja ulkona syöminen Kodin ulkopuolella voi olla tarpeen käyttää toisenlaisia tuotteita. Osa avanneleikatuista suosii tyhjennettävää pussia, jotta heidän ei tarvitse vaihtaa pohjalevyä ja pussia vieraassa paikassa. Toiset pitävät parem
pana kaksiosaista sidosta, joka mahdollistaa pelkän pussin vaihtamisen. Voit myös ottaa matkoilla käyttöön isomman pussin, jotta sinun ei tarvitse tyhjentää tai vaihtaa pussia julkisella paikalla. Jos matkakohteessa on lämmin ja huomaat hikoilevasi tavallista enemmän, saatat tarvita muitakin lisätar vikkeita. Elastisella teipillä voit varmistaa, että pohjalevy pysyy tiiviisti paikallaan eikä ala irrota reunoista. Brava Ihonsuojaren gasta voidaan käyttää, jos pohjalevy pyrkii irtoamaan avanteen vierestä. Ulkomaan matkoille on tärkeää ottaa mukaan riittä västi tarvikkeita, ja ne kannattaa kuljettaa käsimatkatavaroissa.
Lue koodi kännykkäkameralla ja tilaa ilmaisia avannetuotenäytteitä. www.tuotteet.coloplast.fi
Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 60% avanneleikatuista kokee peristomaalisen ihon komplikaatioi ta.1 Pienentääksemme tämän tilan taakkaa, meidän tulee tietää enemmän peristomaa lisen ihon komplikaatioihin vaikuttavista tekijöistä. Juuri sitä lähdimme selvittämään hiljattain julkaistussa Ostomy Life Survey -tutkimuksessamme.
Avanteen ympärillä olevan ihon tervey den ylläpitäminen on erittäin tärkeää, jotta avannesidos istuu iholle tiiviisti ja miellyttävän tuntuisesti. Ohivuotojen ja
Avanteen ympärillä olevan ihon eroosio – tunnetaan myös peristomaalisen ihon komplikaatioina – on yksi yleisimmistä komplikaatioista, joita avanneleikatut kokevat. Kerätty tieto osoittaa, että peristomaalisen ihon komplikaatiot lisäävät lisätarvikkeiden käyttöä ja siten lisäävät terveydenhuollon kustannuksia.
iho-ongelmien riski kasvaa, jos pohjalevy ei istu kunnolla – ja kierre voi alkaa. Tämä on avanneleikatuille erittäin turhauttavaa ja kivuliasta kokea ja kallista terveydenhuol tojärjestelmälle hoitaa.
Vaikka lukuisissa tutkimuksissa on sel vitetty miksi peristomaalisen ihon komp likaatioita ilmenee, vähemmän tiedetään siitä, mikä lisää niiden kehittymisen riskiä. Korjatakseen tämän puutteen tietämyk sessä, Coloplast oli tukemassa ja mukana tähän asti suurimmassa, monikansallisessa tutkimuksessa, joka kattoi 13 maata neljältä mantereelta ja johon osallistui 4 235 aikuista avanneleikattua.2
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
peristomaalisen ihon komplikaatioiden taus talla olevia demografisia tekijöitä, ja sitä kuinka asianomaiset henkilöt suhtautuvat niihin. Tarkastelemalla avanneleikattujen monenlaisia demografisia tekijöitä, py rimme saamaan kokonaisvaltaisemman kuvan peristomaalisen ihon komplikaatioihin vaikuttavista tekijöistä ja lisäämään ymmär rystämme sosioekonomisista vaikutuksista.
4 235 vastaajasta 73 % ilmoitti peristo maalisen ihon komplikaatioista kuluneiden 6 kuukauden aikana. Kutina (67 %) ja ihon verenvuoto (45 %) olivat yleisimmät peris tomaalisen ihon komplikaatioihin liittyvät ongelmat, joita vastaajat kokivat.
Iho-ongelmien ilmaantuessa 31 % vas taajista haki apua avannehoitajalta ja/tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Puolet vastaajista käytti ihonsuojatuotetta peristomaalisen ihon komplikaatioiden hoi toon ja 37 % vaihtoi pohjalevyä useammin. Keskimäärin vastaajat käyttivät 3,3 lisätar viketta. He, jotka raportoivat iho-ongelmista käyttivät lisätarvikkeita enemmän (3,6
tuotetta), kuin he, jotka eivät raportoineet niistä (2,6 tuotetta).
Tutkimustuloksia analysoidessamme ha vaitsimme, että:
• Avanne-erite pohjalevyn alla oli tärkein tekijä, joka liittyi merkittävästi kasvanee seen peristomaalisen ihon komplikaati oiden riskiin;
• Mitä useammin vastaajat havaitsivat avanne-eritettä pohjalevyn alla, sitä use ammin he raportoivat peristomaalisen ihon komplikaatioista;
• Mitä vanhempi vastaaja, sitä alhaisempi oli ilmoitettujen peristomaalisen ihon komplikaatioiden määrä;
• Vastaajat, joilla oli ohutsuoliavanne, oli suurin riski raportoida peristomaalisen ihon komplikaatioista;
• Peristomaalisen ihon komplikaatioiden muodostumisen riski oli noin 1,5 kertaa suurempi ensimmäisten kahden vuoden aikana avanneleikkauksesta; ja
• Naiset raportoivat miehiä enemmän peristomaalisen ihon komplikaatioista.
Tutkimustulokset antoivat meille mielen kiintoisia näkemyksiä peristomaalisen ihon komplikaatioiden hoidon tilasta; tiettyjen demografisten tekijöiden vaikutuksesta peristomaalisen ihon komplikaatioiden esiin tymiseen; ja peristomaalisen ihon kompli kaatioiden taloudellisesta vaikutuksesta.
1Peristomaalisen ihon komplikaatioi den hoito on edistynyt vain vähän viimeisten 20 vuoden aikana: Tutkimustu loksemme ovat linjassa aiempien raport tien kanssa koskien peristomaalisen ihon komplikaatioiden esiintymistiheyttä, joita on julkaistu viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Ne osoittavat, että tänä ajanjakso
Peristomaalisen ihon komplikaatioiden iho-ongelmatyypit
Ihon verenvuoto Haavat Kudosten liikakasvu Iho on kostea ihovaurioiden takia Kipu Polttelu Kutina Värimuutos Ei mitään yllämainituista
45% 11% 7% 28% 21% 32% 67% 38% 0%
Otin yhteyttä avannehoitajaan neuvoja saadakseni
Käytin lisätarviketta, kuten ihonsuojarengasta tai pastaa
Vaihdoin sidosta harvemmin Vaihdoin sidosta useammin
Käytin pohjalevyn poistoainetta
Käytin ihonsuojatuotetta
Vaihdoin toiseen avannesidokseen
Muutin tapaani vaihtaa pohjalevyä
Muokkasin pohjalevyn aukkoa En tehnyt mitään toisin
Otin yhteyttä toiseen terveydenhuollon ammattilaiseen neuvoja saadakseni
25% 29% 3% 37% 32% 50% 16% 11% 26% 17% 6%
Osallistujat saattavat tehdä useampia toimenpiteitä iho-ongelmia hoitaakseen
na kehitetyistä monista uusista tuotteista, aloitteista ja käytännön ohjeista huolimatta, on ollut vain pientä kehitystä merkittävästi vähentää perustavanlaatuisia peristomaali sen ihon komplikaatioihin liittyviä ongelmia, joita avanneleikatut kohtaavat.
Avanne-erite on merkittävä vaikut tava tekijä: Tutkimus tuki myös aiem pia havaintoja, että peristomaalisen ihon komplikaatioiden yleisin syy (67 %) on ihon kanssa kosketuksiin joutuva avanne-eritteen aiheuttama ärsytyskosketusihottuma. Avanneleikatut, joilla on ohutsuoliavanne tarkkailevat todennäköisemmin avanneeritettä pohjalevyn alla, ja heille kehittyy todennäköisemmin peristomaalisen ihon komplikaatioita.
Peristomaalisen ihon komplikaatiot lisäävät tuotteiden kulutusta: Ke rätty tieto osoittaa, että peristomaalisen ihon komplikaatiot lisäävät lisätarvikkeiden käyttöä ja siten lisäävät terveydenhuollon kustannuksia. Tämä johtopäätös on linjassa myös aiempien tutkimusten kanssa.
Tutkimustulokset antavat vetää johtopää töksiä, jotka vahvistavat joitakin tärkeitä viestejä, joita olemme jakaneet terveyden huoltoyhteisön ja alan yhteistyökumppa
neiden kanssa. Tutkimus tukee löydöksiä muista viimeaikaisista tutkimuksista, että avanne-eritteen ohivuoto peristomaaliselle iholle on peristomaalisen ihon komplikaatioi den ensisijainen syy. Siksi avanneleikattujen auttaminen välttämään ohivuotoja pohjale vyn alle on avainasemassa peristomaalisen ihon komplikaatioiden taakan pienentämi sessä. Tästä syystä avanteenhoidon am mattilaisten lisääntynyt tietoisuus peristo maalisen ihon komplikaatioihin vaikuttavista tekijöistä on välttämätöntä riskipotilaiden varhaisessa tunnistamisessa. Avanteen hoidon toteuttaminen edellä kuvatulla tavalla ja avanneleikattujen ohjaaminen omaksumaan peristomaalisia iho-ongelmia estävä lähestymistapa, vähentää toden näköisesti peristomaalisten iho-ongelmien esiintyvyyttä näillä avanneleikatuilla, ja sitä kautta myös vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa elämänlaatua.
Lisäksi, kun otetaan huomioon, että kompilikaatiot ovat toistuvia, on aiheel lista myös arvioida uudelleen tilannetta
ja kehittää uusia ratkaisuja, jotka estävät peristomaalisen ihon ongelmia paremmin. Yksi alue, johon voisi keskittyä, on sellaisten työkalujen kehittäminen, jotka auttaisivat avanneleikattuja ja heitä hoitavia tervey denhuollon ammattilaisia identifioimaan peristomaalisen iho-ongelmien riskiä pa remmin, jotta ongelmiin voitaisiin reagoida jo ennaltaehkäisevästi.
Artikkelin tiivistelmään voit tutustua osoit teessa Factors influencing the incidence of peristomal skin complications: evidence from a multinational survey on living with a stoma | Gastrointestinal Nursing (magonli nelibrary.com). Artikkeli kokonaisuudessaan tutkimustuloksineen ja tuloskeskusteluineen on maksullinen.
1 Nybaek and Jemic, 2010
2 Factors influencing the incidence of peristomal skin complications: evidence from a multinational survey on living with a stoma, European Wound, Ostomy and Continence Supplement, May 2020.
On aiheellista arvioida uudelleen tilannetta ja kehittää uusia ratkaisuja, jotka estävät peristomaalisen ihon ongelmia paremmin.
Ennen uuden avannesidoksen kiinnitystä
1Poista pohjalevy
Pohjalevyn irrotus tapahtuu hellävaraisesti, iholle mekaanista ärsytystä aiheuttamatta Brava Pohjalevyn poistosuihkeen avulla.
Brava Pohjalevyn poistopyyhkeellä poistat liima- ja eritejäämät iholta kätevästi.
Suojaa ihoa
Ihon suojaksi voi käyttää joko Brava Ihonsuojapyyhettä tai Brava Ihonsuojavoidetta. Molemmat antavat suojaa avanne-eritteiltä, ilman että sidoksen kiinnittyvyys heikentyy.
Varmista sidoksen istuvuus
Avannesidoksen istuvuutta voidaan parantaa esim. Brava Ihonsuojarenkaan avulla. Se toimii tiivisteenä ihon pohjalevyn välissä. Saatavana useita eri kokoja.
6Hajunpoisto ja lisäliukaste
4 32Uuden avannesidoksen kiinnityksen jälkeen
5Lisäturvaa avannesidoksen kiinnitykseen antaa Brava Elastinen teippi. Se estää pohjalevyn reunojen irtoamisen ja rullautumisen. Kaksi eri kokoa.
Brava Liukastava deodorantti neutralisoi hajuja ja liukastaa eritettä avannepussin sisällä.
Brava® lisätarvikkeet Istuvuuden parantamiseksi ja ongelmiin, joita ohivuodot ja ihoärsytys aiheuttavat.
Coloplast on keskittynyt kehittämään tuotteita, jotka ratkaisevat tuotteidemme käyttäjien todellisia haasteita. Olemme sitoutuneet investoimaan kestävän kehi tyksen innovaatioihin, jotka hyödyttävät sekä tuotteidemme käyttäjiä että tervey denhuoltojärjestelmää.
Pääasiassa muovista valmistettujen lää kinnällisten tuotteiden valmistajana Co loplast kantaa vastuun myötävaikuttaa muovijätteen ongelmien ratkaisemiseen. Haluamme tukea YK:n kestävän kehityk sen tavoitetta 12, joka koskee vastuullista tuotantoa ja kulutusta. Terveydenhuollossa
muovijätteen vähentämiselle on kuiten kin selkeät kliiniset ja lainsäädännölliset rajoitukset.
Tuotteidemme käyttäjät ovat yhä enem män huolissaan ympäristövaikutuksista. Coloplast ottaa huomioon ympäristön suojelun uusien tuotteiden kehittämisessä. Keskitymme suunnittelemaan tuotteet ja pakkaukset kierrätettäviksi ja uusiutuvis
tuotannossa käytetystä sähköstä peräisin uusiutuvista lähteistä
58 % tuotantojätteestä kierrätetty
tuotantojätteestä kierrätetään
pakkauksista koostuu uusiutuvista materiaaleista
pakkauksista on kierrätettäviä
ta materiaaleista (kuten kierrätetyistä tai biopohjaisista) valmistetuiksi, jolloin niistä aiheutuu vähemmän ympäristövaikutuksia.
JA KIERRÄTTÄMINEN
Coloplast pyrkii jatkuvasti vähentämään tuo tetun jätteen määrää tuotettua yksikköä kohti. Neljäntenä vuonna peräkkäin Coloplast on vähentänyt tuotekohtaista jätettä. Tämän vuo den parannukset selittyvät uusien tuotanto teknologioiden käyttöönotolla avanteenhoidon alueella sekä tuotesuunnittelun parannuksilla.
Kauden 2020/21 aikana Unkarissa toteutettu uusi pilottiprojekti johti läpimurtoon Coloplas tin jätteiden kierrätyksessä. Pilottiprojektin seurauksena tuotantojätteestä kierrätetään jo 58% - ylittäen vuodelle 2025 asetetun tavoitteemme 50%.
Kierrätetty jäte käytetään paikallisessa jä tehuoltoyrityksessä kumilattioiden valmistuk seen, joita käytetään urheilukentillä, rautatie järjestelmissä, ratsastushalleissa, rakennuksien eristyksessä ja päiväkodeissa.
Olemme sitoutuneet tekemään jatkuvia lisäparannuksia ja koska olemme jo saavut taneet nykyisen tavoitteemme vuodelle 2025, olemme asettaneet uuden tavoitteen nostaa kierrätysasteemme 75%:iin vuoteen 2025 mennessä.
Helpottaa intiimejä terveydenhoitotarpeita omaavien ihmisten elämää
2025 päämäärämme
Päästöjen vähentäminen ja tuotteiden ja pakkausten parantaminen
Jatkuvat sitoumuksemme Vastuunalaiset toiminnot
Raportoimme yritysvastuusta ja työskente lemme systemaattisesti integroidaksemme YK:n Global Compact –aloitteen kymmenen periaatetta. Coloplastin yritysvastuuta ohjaa joukko toimintaperiaatteita, jotka kuvaavat liiketoimintatapaamme.
Ennen Peristeen-hoitoa Bob oli usein huolissaan ulosteen karkailusta. Hän toteaa, että hoito poisti valtavan taakan hänen hartioiltaan ja se auttaa häntä elämään spontaanisti. Hän neuvoo uusia käyttäjiä valmistautumaan säätämään rutiinejaan, jotta he saavuttaisivat par haan mahdollisen tuloksen.
Bobilta meni jonkin aikaa saada hyviä tuloksia Peristeenillä, kunnes hän alkoi hienosäätää rutiinejaan. Sairaanhoita jansa neuvojen mukaisesti hän vaihtoi käyttämänsä veden määriä. Hän aloitti 500 ml:lla ja lisäsi sitten vesimäärää hiukan joka huuhtelukerralla, kunnes
hänestä tuntui, että suoli tyhjeni kun nolla. Hän alkoi myös tehdä huuhtelun joka toinen päivä entisen päivittäisen huuhtelun sijaan.
Hän jatkaa: “Kokeilu ja epäonnistu minen kuuluvat asiaan. Olen ollut vam mautuneena jo jonkin aikaa, joten tiedän muutamia temppuja. Aiemmin oli aikoja, jolloin minulle tapahtui vahinkoja ja ajat telin, että kuinka siivoan tämän sotkun. Mutta paperin avulla sekin onnistui”.
Bobin positiivinen asenne on ollut kes keinen tekijä hänen onnistumisessaan: “Kun ulosteen karkaaminen tapahtuu, sinulla on kaksi vaihtoehtoa… voit luo vuttaa tai siistiä itsesi ja jatkaa menoa.
Muistutan aina itselleni, että huomenna voi olla elämäni paras päivä. Nyt elämäni on paljon helpompaa, koska en enää jatkuvasti ajattele mahdollista ulosteen karkaamista”.
“Peristeenin käyttöön tottuminen vie jonkin verran aikaa, mutta sinun tulee vain olla kärsivällinen.”
Bob, Peristeen pallokatetrilla, selkäydin vamma, USA
Bob käyttää Peristeeniä pallokatetrilla. Bob ei ole käyttänyt uutta Peristeen® Plus-suolihuuh telujärjestelmää.
“Peristeen®
paras vaihtoehto. Se on muuttanut elämäni täysin.”
Mikäli välttelet sosiaalisia tilanteita ulosteenkarkailun vuoksi, et ole yksin. Siksi monet valitsevat käyttöönsä Peristeen Anaalitamponin - huomaamattoman tavan estää tahaton ulosteenkarkailu. Sen pehmeä vaahto materiaali laajenee alle minuutissa antaen käyttäjälleen suojaa. Joten mitä ikinä olitkaan suunnitellut tekeväsi, tunnet itsesi varmemmaksi Peristeen Anaalitamponin kanssa.
Tilaa maksuton Ulosteen karkailu-oppaamme www.tutustu.coloplast.fi/ulosteenkarkailu tai soita Coloplastin asiakaspalveluun p. (09) 8946 750
Coloplast logo on Coloplast A/S:n rekisteröimä tavaramerkki. © 2022-06. Kaikki oikeudet pidätetään Coloplast Oy. PM-23547
Virtsatieinfektioista johtuva sairaalahoidon tarve ja sairaalajaksot olivat tarkastelujakson aikana suuremmat potilailla, joilla oli selkäydinvamma tai MS-tauti sekä vuoden sisällä diagnosoitu virtsarakon toimintahäiriö, verrattuna kontrolliryhmiin. Pääasiallisin syy sairaalahoidon tarpeelle, pidemmille sairaalajaksoille ja korkeampiin hoitokustannuksiin näillä potilasryhmillä olivat virtsatieinfektiot, osoittaa tanskalainen rekisteritutkimus.
Virtsaumpi ja neurogeeninen virtsarakon toimin tahäiriö ovat tiloja, joissa potilaat tarvitsevat virt sarakon tyhjentämiseen katetria1,2. Virtsarakon toimintahäiriötä esiintyy usein potilailla, joilla on selkäydinvamma (SCI, spinal cord injury) tai MS-tauti3. Virt sarakon toimintahäiriön ja katetroinnin yleisin komplikaatio on virtsatieinfektiot 4,5. Rekisteritutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia SCI- ja MS-potilailla, joilla oli vuoden sisällä diagnosoitu virtsarakon toimintahäiriö6.
Rekisteritutkimuksen aineisto kerättiin Tanskan kansallisista rekistereistä vuosien 2002–2016 ajalta. Tutkimusaineisto
koostui SCI- (n = 2132) ja MS-potilaista (n = 1887), joiden terveyspalvelukäyttöä ja kustannuksia tarkasteltiin vuoden ajan virtsarakon toimintahäiriön diagnoosista. SCI- ja MSpotilaiden kontrolliryhmät kerättiin rekisteristä ja vakioitiin iän, sukupuolen, siviilisäädyn, asuinalueen ja koulutustason mukaisesti.6
Tutkijat arvioivat, että rekisteriin kirjautuneiden virtsatieinfekti oiden määrä on varovainen arvio, sillä niiden hoito keskittyy pe rusterveydenhuoltoon eivätkä täten ole raportoitu kansallisiin rekistereihin. Näin ollen tarvitaan lisää tutkimuksia virtsarakon toimintahäiriön ja virtsakatetreista aiheutuvien virtsatietuleh dusten aiheuttaman tautitaakan ymmärtämiseksi.6
Virtsatieinfektiot olivat pääasiallisin syy sairaalahoidon tarpeelle, pidemmille sairaalajaksoille ja korkeampiin hoitokustannuksiin selkäydinvamma- ja MS-potilailla, joilla oli vuoden sisällä diagnosoitu virtsarakon toimintahäiriö6
Virtsateiden ongelmiin liittyvien sairaalakäyntien osuus**
35 %
SCI-ryhmässä (7/20)
55 % MS-ryhmässä (11/20) ** 20 yleisimmästä syystä aiheutuneet
Virtsatieinfektioihin liittyvä sairaalahoidon tarve
11x
SCI vs. kontrollit (0,11 vs. 0,00)*
12x
MS vs. kontrollit (0,12 vs. 0,00)*
Virtsatieinfektioihin liittyvä sairaalapäivien määrä 43x
SCI vs. kontrollit (0,86 vs. 0,02)*
Tulokset esitetty potilasvuotta kohden * p < 0,05
66x
MS vs. kontrollit (0,66 vs. 0,00)*
Viitteet: 1. Blok B, et al. EAU guidelines on neuro-urology, European Association of Urology. 2020. 2. Stöhrer M, et al. Eur Urol 2009;56(1):81–88.
3. Manack A, et al. Neurourol Urodyn 2011;30(3):395–401. 4. Pannek J. J Spinal Cord Med. 2011;34(1):11–15. 5. Nazari F, et al. BMC Neurol 2020;20(1):24. 6. Buchter ML, et al. Expert Rev Pharmacoecon Outcomes Res 2022:1–8.
Virtsatieinfektiot ovat erittäin ylei nen vaiva monelle katetroivalle henkilölle. Mikäli sinua mieti tyttää ja olet epävarma miten mahdollista infektioriskiä voisi vähentää, et ole yksin. Koska monilla katetroivilla henki löillä on kaksi tai useampi virtsatieinfektio vuodessa, on kyseessä yleinen huolenaihe.
Virtsatieinfektio diagnosoidaan silloin, kun virtsassa esiintyy bakteereja ja kun käyt täjällä on yksi tai useampi oireista, jotka on mainittu seuraavalla sivulla.
Useimmilla ihmisillä virtsa on steriiliä (itiötai bakteerivapaata), eikä bakteerien läsnäolo virtsaputkessa aiheuta välttämättä virtsa tieinfektiota. Jos bakteerien määrä kuitenkin lisääntyy tietylle tasolle, voivat ne aiheuttaa infektion virtsateissä, joka täytyy hoitaa.
Kuka tahansa voi saada virtsatienfektion, mutta katetrin käyttäjillä riski on suurempi. Naisilla esiintyy enemmän virtsatienfektioita,
koska heidän virtsaputkensa on lyhyempi kuin miehillä. Se helpottaa bakteerien pääsyä virtsarakkoon.
• Kuume / hikoilua
• Kipua virtsatessa
• Tihentynyt virtsaamisväli
• Lisääntynyt virtsaamisen tarve
• Kylkikipu (kylkiluiden ja lantion välissä)
• Vilunväreet, lihaskrampit tai kouristuk set virtsarakossa
• Tumma ja voimakkaan hajuinen virtsa
• Samea / verinen virtsa
Jos sinulla on jokin näistä oireista2, sinulla voi olla virtsatieinfektio. Ota aina yh teyttä terveydenhuollon ammattilaiseen diagnoosin varmistamiseksi ja sopivan hoidon saamiseksi. Voit kysyä myös Coloplastin asiantuntijoilta neuvoa sinua
askarruttavissa asioissa. Ota yhteyttä puh. (09) 8946 750.
On tärkeää ymmärtää, kuinka terve virtsa rakko toimii. Kun virtsarakko toimii optimaali sesti, ihmisellä on tarve käydä WC:ssä ja hän voi itse päättää sopivan virtsaamisajankoh dan. Keskeistä virtsarakon terveydelle on sen tyhjentäminen säännöllisesti ja kokonaan.
Virtsarakko sijaitsee alemmissa virtsa teissä yhdessä virtsaputken sulkijalihasten ja virtsaputken kanssa. Virtsa varastoituu rakkoon, kunnes se pääsee virtsaputken kautta ulos kehosta.
Virtsarakon aktiivisuutta säätelevät aivosi ja hermostosi. Virtsarakon lihaksissa on ve nymiseen vastaavia reseptoreita, jotka ak tivoituvat kun rakko alkaa täyttyä virtsalla. Kaikki venymiseen vastaavat reseptorit ovat kytkeytyneitä hermoihin, jotka lähettävät signaalin selkäytimen kautta aivoihin, että pian olisi aika virtsata.
Tässä artikkelissa kerromme vinkkejä ja neuvoja liittyen hygieniaan, rutiineihin, hoitomyöntyvyyteen sekä katetrivalintoihin.
Virtsatieinfektioiden diagnosoimisen ja hoidon kannalta on tärkeää, että pyydät neuvoja sinua hoitavalta terveydenhuollon ammattilaiselta ja noudatat niitä.
Kun ihmiselle tulee normaalisti tarve virt sata, ensimmäinen reaktio on sulkijalihasten kiristyminen. Se kohottaa lantiopohjaa virt san pidättämiseksi kehossa kunnes on sopiva aika virtsata. Kun virtsaamiselle on sopiva aika, aivot lähettävät takaisin viestin, että virtsaaminen on OK.
Ihmisen tulisi virtsata 4 - 8 kertaa vuoro kaudessa. Virtsatieinfektion riskin minimoimi seksi on tärkeää tyhjentää rakko kokonaan, koska rakkoon jäänyt virtsa voi aiheuttaa virtsatieinfektioita.
Jos et kykene tyhjentämään rakkoa luon nollisesti, sen tyhjentäminen on tärkeää katetria käyttäen.
Virtsatieinfektio voi puhjeta kun bakteerit pääsevät virtsateihin katetroidessasi. Tämä voi johtua ehkä huonosta käsien pesusta tai bakteerien esiintymisestä lähellä virt saputken päätä.
Sen vuoksi on tärkeää, että peset kätesi saippualla ja vedellä ja sen jälkeen puhdistat huolellisesti virtsaputken pään/ympäristön ennen katetrointia. Vaihtoehtoisesti voit desinfioida kätesi huolellisesti ennen virt saputken pään/ympäristön puhdistamista.
Ole myös tarkka, kuinka puhdistat itsesi virtsaamisen tai ulostami sen jälkeen. Pyyhi alapääsi edestä taaksepäin niin, että peräsuolen alueella olevat bakteerit eivät kulkeudu virtsaputken alueelle.
on sitä mieltä, että virtsatieinfektioiden puuttuminen tarkoittaisi hyvää rakon terveyttä
Katetroivilla on keskimäärin virtsatieinfektiota vuodessa
mieltä,
On tärkeää, että noudatat katetrointirutiineja myös ko din ulkopuolella. Vieraassa ympäristössä voi kuitenkin olla vaikeaa pitää kiinni taval lisista rutiineista. Valmistau tuminen kaikkiin tilanteisiin voi auttaa sinua siinä.
Pakkaa aina etukäteen niin, että sinulla on kaikki tarvitsemasi tarvikkeet.
Hygienian ylläpidosta ja tavoista on hyvä keskustel la sinua hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
kanssa, joita siinä voi olla. Sen vuoksi on tärkeää, että virtsarakko tyhjennetään säännöllisesti. Näin se “huuhtoutuu” tuo reella nesteellä vuorokauden aikana.
Säännöllinen katetrointi voi näin ollen auttaa virtsatieinfektion ehkäisemisessä. Sinun tulisi tyhjentää rakkosi kokonaan niin usein kuin hoitava terveydenhuollon ammattilaisesi suosittelee – Tavallisesti 4 - 6 kertaa vuorokaudessa
Jokainen tarvitsee nestettä päivittäin terveytensä ylläpitämiseksi. Suositeltava neste määrä vuorokaudessa on lähes kaikille 6 - 8 lasillista. Jos olet epävarma itsellesi sopivasta määrästä, kysy neuvoja sinua hoitavalta terveydenhuollon ammattilaiselta.
Vesi on paras vaihtoehto. Juomat, jotka sisältävät kofeiinia (kolajuomat, kahvi, tee ja jotkin energiajuomat) ja keinotekoiset makeutusaineet ovat virtsarakkoa ärsyttä viä aineita ja niitä tulisi käyttää niin vähän kuin mahdollista.
RAKKOSI TARPEEKSI USEIN
Mittaa silloin tällöin virtsaamasi määrä. Tarkoitus on, että virtsaat 250 - 400 ml kerrallaan. Se varmistaa, ettei rakkosi yli täyty ja vuoda. Jos virtsaat enemmän kuin 400 ml tai vähemmän kuin 150 ml vuoro kaudessa, pyydä neuvoja sinua hoitavalta terveydenhuollon ammattilaiselta.
Erilaiset elämäntyylit ja erilaiset päivittäiset aktiviteetit vaativat joskus erilaisia katet riratkaisuja. Erilaisiin käyttötarkoituksiin löytyy erilaisia katetreja: standardipituisia katetreja ja kompaktikatetreita, jotka mah tuvat esim. käsilaukkuusi tai taskuusi.
1 Lähde: IC user survey (Countries: US, UK, DE, NL, FR, IT), January 2016 (n=2942) 2 Grabe et al. 2015, EAU Guidelines on Urological Infections. 3 Barbosa et al.2012, 4 Wyndaele JJ Spinal Cord 2002
Joka kerta kun katetroit, poistat virtsaa virtsarakosta yhdessä sellaisten bakteerien
Oikean katetrin löytäminen on henki lökohtainen valinta ja ensimmäiseksi ko keilemasi tuote ei ehkä välttämättä ole paras sinulle. Tutkimukset osoittavat, että tyytyväisyytesi katetrivalintaan on erittäin tärkeää katetrointisi ja virtsarakkosi tervey den ylläpidon kannalta 1,2. Siksi on tärkeää löytää juuri sinulle sopiva katetri. Sinun täytyy ehkä kokeilla useampia katetreja parhaan löytämiseksi.
on sitä
että virtsatieinfektiot ovat yksi ikävimmistä asioista
Mitä katetroivat henkilöt kertoivat1
Virtsatieinfektiot ovat päivittäinen huoli katetroivista
41% 45%
Ralph Bramsen Eriksen on purjehtinut suu rimman osan elämästään ja on optimisti huolimatta siitä, että hänen rakkonsa on eri mieltä. Lue kuinka tämä merimies on onnistunut muodostamaan hyvän katet rointirutiinin, jonka johdosta hänen virtsa tieinfektionsa ovat harventuneet.
Ralph esittelee ylpeänä veneensä, joka on äänestetty tyyppinsä kauneimmaksi Tanskassa. 62-vuotias Ralph on purjehtinut 34 vuotta. Veneen pituus, joka on hieman yli kahdeksan metriä, ei ole mitään verrattuna konttilaivoihin, joissa hän toimi kapteenina nuorempana, kun oli kouluttautunut tehtä viin suuressa varustamoyhtiössä. Konttikul jetukset edellyttävät tarkkaa logistiikkaa ja suunnittelua - ja siksi ne ovat ennakoitavissa ja Ralphin mielestä tylsiä:
“Pystyin nousemaan alukseen niin, että minulle kerrottiin, että kuusi kuukautta myöhemmin - 5. kesäkuuta klo 00:34 - saa vumme Los Angelesin satamaan, puramme niin ja niin paljon kontteja ja lähdemme sata masta klo 18.38. Ja juuri niin tapahtui! Se oli kuin olisi ollut vankilassa vapaaehtoisesti”, sanoo Ralph.
Hän jätti työnsä kapteenina ja aloitti uran freelance-kipparina varakkaille amerikkalai sille, joiden veneet piti purjehtia satamasta toiseen - kuten Los Angelesista Havaijille. Se oli Ralphin tulonlähde 17 vuoden ajan, jonka jälkeen hänellä oli oma mainosalan toimisto Tanskassa, ennen kuin palasi taas merille. Tällä kertaa uuden vaimonsa Lonen kanssa aloittaen “Southern Cross” -pro jektin. Se oli vene, jolla perhe ja erilaiset ongelmanuorten ryhmät purjehtivat merillä neljä vuotta.
Nykyään Ralphilla on joustava työ opet tajana johtuen vanhasta selkävammasta. Hänellä on myös ollut jonkin verran inkon tinenssiongelmia pojasta lähtien:
“Virtsasin aina säännöllisesti, mutta en koskaan tyhjentänyt rakkoani kokonaan. Päästin todellakin vain pahimman paineen ulos, joten tänään virtsarakkoni näyttää täl tä”, Ralph sanoo ja puristaa kätensä löysään nyrkkiin kuvaamaan epämuodostunutta ja löysää rakkoa.
Inkontinenssi-diagnoosin Ralph sai kaksi vuotta sitten, kun hänet vietiin paikallisen sairaalan urologiselle osastolle kipujen ja virtsaummen vuoksi. Tällöin hänelle kerrottiin, että hän joutuisi toistoka tetroimaan koko loppu elämänsä ajan.
“Se oli kuin isku vasten kasvoja. Puoli vuotta ai emmin minulle oli kerrot tu, että jossain vaiheessa en enää pysty kävele mään selkävammastani johtuen. Ja nyt minun
pitäisi käyttää myös katetria? Asumme unel makodissamme, ja nyt olin puoliksi invalidi. Siltä ainakin tuntui. Aluksi nauroin koko asialle, mutta se oli puolustusmekanismini. Tosiasiassa olin äärettömän järkyttynyt”, Ralph muistelee.
Ralph oli ottanut yhteyttä Tanskan Co loplastiin, ja siksi Coloplastin Tuki-palvelun asiantuntija soitti hänelle sovituin väliajoin: “Aluksi kieltäydyin ottamasta vastaan puheluita. En halunnut puhua asiasta. Kun et avaa kirjekuorta, et näe laskua! Minulla oli myös vaikeuksia puhua intiimeistä asioistani hänen kanssaan. Mutta hän oli sinnikäs, soitti säännöllisesti ja kyseli virtsaamisestani. Jossain vaiheessa hän sitten alkoi antaa minulle neuvoja vastauksieni perusteella, kuten ettei katetrin asettamisen pitäisi sat tua ja että virtsassa ei pitäisi olla verta”, Ralph sanoo, ja jatkaa:
“Se oli juuri sitä, mitä minun piti kuulla. Minut kasvatettiin lapsena uskomaan, että jos murrat jalkasi, odota pari viikkoa ennen kuin menet lääkäriin, jospa se vaikka pa ranisi itsestään. Mutta nyt langan toisessa päässä oli asiantuntija, joka kertoi minulle, ettei minun pitäisi kokea mitään ongelmia. Silloin aloin vihdoin ajattelemaan: “No, siinä on kyllä paljon järkeä”.
Hän jatkoi, kunnes oli varma, että mi nulla on oikea katetri, joka sopii minulle. Keskustelut saivat minut myös tuntemaan itseni henkisesti vahvemmaksi. Juuri kaikista käytännön asioista minun piti puhua, koska en voinut puhua niistä vaimolleni. Samalla tajusin myös, että en ollut ainoa maailmas sa, joka joutui käyttämään katetria. Siltä
Olen havainnut, että säännöllisyys ei olekaan rajoittavaa. Päinvastoin, nyt kun minulla on säännölliset rutiinit, voin elää elämääni vapaammin haluamallani tavalla.
sinusta tuntuu, kun olet kuopan pohjalla, psykologisesti. Näistä keskusteluista tuli siis käännekohta minulle.”
Coloplastin asiantuntija - samoin kuin paikallisen sairaalan kontinenssihoitajatopettivat hitaasti, mutta varmasti Ralphille katetrin oikean käytön:
“Käytätkö matkapuhelimesi herätystä herätyskellona? Oletko miettinyt hälytysten asettamista muistuttamaan sinua katetroin nista?” Coloplastin asiantuntija kysyi useita kertoja, Ralph muistaa, ja jatkaa:
“Vastasin kohteliaasti, että se kuulosti hyvältä ajatukselta, mutta samalla aivoni sanoivat, että asian voisi unohtaa. Minua ei tarvinnut kontrolloida. Inhoan tiukkoja sääntöjä.”
Esimerkkinä Ralph tarttuu keittiön seinäl lä roikkuvaan perhekalenteriin ja laittaa sen keittiön pöydälle: ”Katso, tässä on Lonen sarake ja tässä minun. Se on tyhjä, ellei Lone kirjoita siihen jotain”, Ralph nauraa.
Mutta kolme peräkkäistä virtsatieinfek tiota sai Ralphin harkitsemaan uudelleen jonkinlaista säännöllisyyttä elämään.
“Aloitin asettamalla säännöllisen häly tyksen matkapuhelimeeni klo 12.00, koska joskus unohdin juuri sen katetroinnin. Sitten tein saman katetrointikerroilleni aamulla, illalla ja ennen nukkumaan menoa”, Ralph sanoo.
Pian tämän jälkeen Ralphin oli lisättävä enemmän hälytysaikoja matkapuheli meensa, koska paikallisen sairaalan kon tinenssihoitaja havaitsi, että katetroinnin
yhteydessä Ralphin rakosta tuli liian monta millilitraa virtsaa kerrallaan. Sen vuoksi hän aloitti rakkonsa tyhjentämisen useammin, 5-6 kertaa päivässä.
”Nyt kaikki ajat ovat matkapuhelimessa. Klo 8.00, 12.00, 16.00, 18.00, 20.00 ja 22:30”, sanoo Ralph, joka katetroi säännöl lisesti aina, kun matkapuhelimen hälytys soi.
“Jos olen kaupassa puhelimen hälyttäes sä, menen yleisö-WC:hen katetroimaan. Olin äskettäin yhden lapsenlapseni syntymäpäi väjuhlissa, ja minun täytyi kysyä, voisimme ko odottaa syntymäpäivälaulun kanssa, kunnes olin käynyt vessassa. Tämä sopi kaikille, koska perheeni ja ystäväni tietävät, kuinka tärkeää tämä on minulle. Ongelman tämä säännönmukaisuus aiheuttaa minulle itselleni, koska jos en tee katetrointia heti hälytyksen soidessa, unohdan sen helposti seuraavaan hälytykseen asti”, Ralph selittää.
Parin viime vuoden aikana Ralph on tullut tunnetuksi purjehduspiireissä purjehdustai tojensa lisäksi myös muusta. ”Minulle tehtiin erityinen märkäpuku, jonka haaroissa on tarranauhahalkio. Joten kun kilpailemme, voin istua peräsin toisessa kädessä ja ka tetroida toisella kädellä”, Ralph nauraa ja taputtaa itseään olka päälle kiitokseksi hyvästä katetrointirutii nista.
”Olen aina elänyt onnellisten tähtien alla ja ottanut asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Olen itse asiassa aika ylpeä itses täni. Olen havainnut, että säännöllisyys ei olekaan rajoittavaa. Päinvastoin, nyt kun minulla on säännölliset rutiinit, voin elää elämääni vapaammin haluamallani tavalla.”
Luo hyvä rutiini alusta alkaen. Se helpottaa katetrointia ja saat todennäköisesti virtsatieinfektioita harvemmin.
Ole avoin ja kerro muille - perheelle, ystäville ja työtovereille - että katetroit. Silloin kaikki hyväksyvät asian nopeammin. Kuuntele terveydenhuollon ammattilaisia ja Coloplastin asiantuntijoita. He tietävät mistä puhuvat!
