6 minute read
Avannehoitaja Merja Lausmaa: Avannehoitajan on hyvä pysyä ajan hermolla
Avannehoitajan on hyvä pysyä ajan hermolla
Avanneleikkausten määrä on kasvanut viime vuosina. Samalla avannehoitajien ja moniammatillisen tiimityön tarve on entistä suurempi. Oulun yliopistollisen keskussairaalan avannehoitaja Merja Lausmaa antaa oman panoksensa maamme avanteenhoidolle työnsä ja yhdistystyön kautta.
Merja Lausmaa tuli tuoreena apuhoitajana Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan vuonna 1979. Myöhemmin apuhoitajan nimike vaihtui perushoitajaksi. Alkuvuosina kirurgian varahenkilön tehtävissä toimiminen toi tutuksi kirurgian eri näkökulmat, joista vatsa- ja suolistokirurgia osoittautui omaksi kiinnostuksen kohteeksi. Viiden vuoden kiertämisen jälkeen tuli tarve
asettua aloilleen. Lausmaa sai valita osaston ja luonnollisesti se oli gastrokirurgian osasto.
Sairaanhoitajaksi Lausmaa valmistui vuonna 2000 ammattikorkeakoulututkinnon myötä. Erikoistumiskoulutuksia hänellä on kolme: haavahoitaja, hygieniahoitaja ja avannehoitaja. Avannehoitajan tehtäviin keskittyminen mahdollistui vuonna 2010. Hygieniahoitajan opinnot tukivat hyvin haavanhoidon sekä myöhemmin myös avanteenhoidon eri näkökulmia. Ensimmäiset kansainvälisen sertifikaatin täyttämät avannehoitajan opinnot järjestettiin Mikkelissä 2009, jonne Lausmaa hakeutui.
Oulun yliopistollisen sairaalan alue kattaa maantieteellisesti puoli Suomea. Potilaita tulee leikkauksiin ja hoitoon usein pitkien matkojen takaa. Avanneleikkaukset ovat lisääntyneet paljon lisääntyneiden suolistosairauksien vuoksi. Yksi iso potilasryhmä on suolistosyöpäpotilaat. Vuosittaiset leikkausmäärät osoittavat, että viimeisen reilun viiden vuoden aikana avannetoimenpiteet ovat kolminkertaistuneet. Viime vuonna luku oli yli 300. Kuluvan vuoden luvun Lausmaa arvioi olevan edelleen korkeampi. Koko Suomen mittakaavassa avanneleikkauksia tehdään OYS:ssa kolmanneksi eniten.
POTILAIDEN TIETÄMYS HAASTAA HOITAJAA
Potilasmäärien rinnalla on onneksi myös hoitotarvikkeiden laatu ja valikoima kasvanut. Lausmaa huokaa, että se on avannehoitajan helpotus. Mitä enemmän erilaisia tuotteita, sen parempi. - Hoitotarvikkeiden monipuolistuminen vastaa siihen tosiasiaan, että olemme yksilöitä. Jokaisen vartalo, iho ja elämä ovat erilaisia. Myös kirurgia on kehittynyt paljon. Haavahoitajan näkökulmasta olen päässyt näkemään peräsuolikirurgian valtavat harppaukset. Haavan paranemisen ongelmissa hoitaminen tapahtuu nykyään napakasti ja tehokkaasti, eikä odottelemaan jäädä. Peräsuolen poistamisesta jää isot haavat, jotka vaativat tarkkaan mietittyä hoitoa ja moniammatillista yhteistyötä plastiikkakirurgien ja gastrokirurgien kanssa.
Itse avanteenhoito ei Lausmaan mukaan ole juuri muuttunut. Suuri ero näkyy hänen mukaansa ihmisten asenteissa ja sukupolvien nuortumisessa. - Tämän päivän 50-vuotias ei ole samanlainen kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Ihmiset odottavat erilaisia asioita kuin ennen.
Avannesidosta vaihdetaan useammin. Siihen on vaikuttanut paitsi ihmisten entistä aktiivisempi elämäntapa, myös peseytymisrutiinit. - Nykyihminen peseytyy yleensä joka päivä. Sidoksen vaihtamiseen suhtaudutaan samalla tavoin kuin puhtaiden vaatteiden vaihtamiseen.
Avanteen hoidon ohjaamisen kulttuurissa hyvän lopputuloksen ehto huolellisen ja säännöllisen perushoidon lisäksi on yksilöllisesti sopiva avannesidos. Iho pysyy kunnossa ja vältytään ongelmilta.
Yksilöllisen ohjauksen merkitys on korostunut. Moni hakee tietoa jo etukäteen ennen leikkausta. Ensimmäistä kertaa avannehoitajaa tapaamaan tulevalle tuotteet saattavat ollakin jo osin tuttuja. - Se haastaa avannehoitajaa hyvällä tavalla olemaan ajan hermolla. On myös etu tehdä tätä työtä päätoimisesti. Silloin tapaa paljon erilaisia potilaita, saa tietoa ja kokemusta. Pystyy peilaamaan tilanteita ja viemään asioita eteenpäin. Miten joku koki jonkin asian, voi toinen kokea toisin. Sitä tietoa ei lueta mistään, vaan sitä saadaan suoraan potilailta, Lausmaa kertoo.
MONIAMMATILLISUUS TYÖN TUKENA
Oulun yliopistollisessa sairaalassa tulee voimaan ensi vuoden alusta organisaatiomuutos. Nykyiset tulosalueet lakkaavat ja jatkossa ollaan yhtä ja samaa somatiikan aluetta osaamiskeskuksineen. Toiveissa on, että uudistus vahvistaisi ja kehittäisi jo nyt toimivaa moniammatillista tiimityötä. Suuret leikkaukset vaativat seurantaa jokaisella hoidon osa-alueella. Yhden potilaan hoitamisesta saattaa vastata laaja moniammatillinen tiimi. Potilaan matkaa sairauden hoidon kuluessa pyritään jouhevoittamaan kaikin mahdollisin tavoin. - Raskaiden hoitojen ja vaikeiden tilanteiden keskellä emme halua rasittaa potilasta yhtään enempää, joten pyrimme järjestelemään tarvittavia seurantakäyntejä mahdollisimman potilaslähtöisesti. Yhdistelemme käyntejä potilaan muiden käyntien yhteyteen, Lausmaa kertoo.
KIIREISET KÄYTÄVÄT
Merja Lausmaa ajautui avannehoitajan työhön luontevana jatkumona vatsakirurgisella osastolla työskentelyn myötä. Aihealueen laajuus, mielenkiintoisuus ja haastavuuskin on saanut etsimään ja hyödyntämään opittua ja saatua tietoa ja osaamista: haavahoitajan opinnot ja haavanhoidon osaaminen tuovat merkittävän hyödyn nykyiseen työhön. - Ainahan tehdään ensin haava. Sitten tulee avanne. Yhdistelmän hoitaminen vaatii oman osaamisensa. Avanteella voi useinkin olla haavan paranemisen ongelmia. Koulutukseni tukevat siis luontevasti toisiaan. Lisäksi hygieniahoitajan opinnot tukevat kokonaisvaltaista avanne- ja haavakirurgisen potilaan hoitotyötä.
Oulun yliopistollisen sairaalan käytäville Lausmaan askeleet ovat tulleet hyvin tutuiksi. Monipuoliset tehtävät vievät eri puolille taloa. Välillä työ tuntuu kiireessä raskaalta. Haastavissa tilanteissa voi löytyä ratkaisuja lyömällä päät yhteen kollega Päivin kanssa. Myös gastrokirurgien kanssa asioita pohditaan ja käydään yhdessä läpi. Kollegaa Lausmaa ehtii tavata aamuisin. Teiden erotessa vuoron alkaessa toinen lähtee kiertämään osastoilla ja toinen pysyy poliklinikalla. Seuraavan kerran tiet kohtaavat työpäivän päättyessä, jos osastovuorossa oleva ehtii piipahtamaan Vatsakeskuksen poliklinikalla. - Meidän työmme on täysin itsenäistä. Ajoittain, erityisesti poliklinikalla se tuntuu
jopa yksinäiseltä. Varsinkin isojen haavojen hoitamisessa kaipaa monesti kaveria. Joskus harvoin, kun siihen tulee tilaisuus, mikään ei voita sujuvaa yhteistyötä. Kliinistä työtä on niin paljon, että asiantuntijasairaanhoitajan työkuvaani kuuluvat ohjaus, opettaminen ja kouluttaminen ovat jääneet vähemmälle tolalle. Siihen tilanteeseen toivoisi parannusta, Lausmaa harmittelee.
YHDISTYSTYÖ SYDÄMENASIANA
Niin ammatillinen kuin edunvalvonnallinen yhdistystyö ovat osa Lausmaan arkea. Avannehoitotyö lienee vienyt Lausmaan myös Avannehoitajat ry:n pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi. Yhteisten asioiden hoitaminen ja ajaminen kiinnostaa ja tuo vastapainoa kliiniselle työlle. Lausmaa on kokenut yhdistystoiminnan tuoneen erilaista ymmärrystä ja työkaluja myös päivätyöhön. - Asioita on hyvä katsoa välillä eri näkökulmista. Yhdistyksen kautta luodun verkoston kautta meillä ammattilaisilla on yhteys toisiimme läpi Suomen. Voimme jakaa kokemuksia ja ajatuksia ja järjestää yhteisiä koulutuspäiviä, Lausmaa kiittelee.
Yhdistys valvoo koulutuksen laadukasta toteutumista. Esimerkiksi uuden ammattikorkeakoulun ottaessa koulutusohjelmaansa avannehoitajakoulutuksen, yhdistys pitää kiinni siitä, että koulutuspohjan on oltava kansainvälisen sertifikaatin mukaista. - Ja tarvetta koulutukselle meillä on. Avannehoitajia ei valmistu riittävästi tarpeeseen nähden. Kaikista eniten tarvetta olisi saada osaamista perusterveydenhuoltoon läpi Suomen, Lausmaa toteaa.
Etenkin pitkien välimatkojen pohjoisessa ymmärretään, että mitä lähempää avun onnistuisi saamaan, sen parempi. Haasteet ja teknologia synnyttävät käsi kädessä luovia ratkaisuja. Lausmaa tietää esimerkiksi avanteen hoitoon liittyvän pulman edessä olevien kotihoidon hoitajien hyödyntävän kuvatiedostoja neuvoja pyytäessään. Etävastaanotot tekevät maassamme tuloaan.
YHTEISTÄ MATKAA POTILAIDEN KANSSA
Lausmaa näkee työnsä pitkälti ohjaajan ja tukijan roolina. Joidenkin kohdalla avannehoitaja voi olla rinnallakulkija potilaan tilanteesta riippuen pidemmän aikaakin. Vuosia kestävissä potilassuhteissa tullaan tutuiksi. Mieleen Avannehoitajia ei jäävät esimerkiksi hetket, valmistu riittävästi kun potilaalle löytyy hyvät, toimivat tuotteet, ja elämä tarpeeseen nähden. on vapautunut pelottomaksi. Siihen pääseminen ei aina Kaikista eniten tarvetta suju mutkattomasti. olisi saada osaamista - Monelle saattaa syntyä tyrmistys osastolla, jos heti perusterveydenhuoltoon leikkauksen jälkeen on useita avanteen ohivuotoja. Potilaalläpi Suomen. le saattaa tulla tunne, että mi-
Lausmaan mielestä yhdistystyö antaa mahdollisuuden katsoa asioita eri näkökulmista.
ten minä asian kanssa pärjään, jos hoitajatkaan eivät pärjää. Miten osaan laittaa sidoksen niin, että se pysyy tiiviinä. Näissä tilanteissa yleensä on kyse alkuvaiheen epäsopivista tuotteista juuri tälle potilaalle. Kun asia korjaantuu pitävillä tuotteilla, niin se tuo uskoa potilaalle, että arjesta selviytyy. Ikävien mielikuvien kanssa kotiin lähtevä tarvitsee tukea arkeen palaamisen kanssa. Varmuus ja sopeutuminen tulevat osaksi elämää myös sopivan tuotteen löydyttyä, Lausmaa kertoo.
Avanteen vakiintunut tilanne saattaa vuosien myötä vaihtaa suuntaa. Vartalon muodot muuttuvat, paino saattaa vaihdella ja ihon ominaisuudet muuttuvat esimerkiksi ikääntymisen myötä. - Iho-ongelmat saattavat ilmestyä pikkuhiljaa ja moni luulee niiden kuuluvan asiaan. Onneksi nykyään ihmiset hakevat ja saavat paljon tietoa, joten hoitoonkin hakeudutaan nopeammin, Lausmaa miettii.
Kaikkeen internetissä saatavilla olevaan informaatioon Lausmaa ei suhtaudu varauksetta. Sosiaalisessa mediassa luovimisessa kannattaa olla tarkkana ja pohtia, minkälainen sisältö edesauttaa itseä avanne-elämässä. - Tapanani on kertoa potilaille, että avannetuotefirmojen sivuilta löytyy asiallista ja luottavaa tietoa, jota voi lukea turvallisesti.
Walton
Istuvuus ratkaisee
kotona istuskelun ja kaupungilla pörräämisen välillä
SenSura® Mio avannesidokset on suunniteltu sopimaan yksilöllisiin vartalonmuotoihin ja pysymään tiiviisti paikoillaan liikkuessa. Tämä antaa käyttäjille itsevarmuutta tehdä enemmän.
Tutustu koko SenSura Mio -tuotevalikoimaan
www.coloplast.to/mio-tuotevalikoima
Coloplast Tuki on maksuton palvelumme avanneleikatuille, katetroiville henkilöille ja nyt myös Peristeen Plus -suolihuuhtelujärjestelmän käyttäjille. Palvelusta saat tukea, vinkkejä sekä henkilökohtaisia neuvoja arkeen ja vastauksia kysymyksiin.
Maksuton palvelu Tutustu ja tule mukaan!
Virtsarakkotesti
Verkkosivusto & sähköpostit Apua kateroivan, avanneleikatun tai suolihuuhtelulaitetta käyttävän henkilön arkeen. Itsearviointityökalut
Seuraa rutiiniesi toimivuutta kätevästi ja säännöllisesti itsearviointityökalujemme avulla. Asiakaspalvelu & tuotetuki Asiakaspalvelustamme saat tukea, vastauksia kysymyksiin ja ilmaisia tuotenäytteitä. Tukenasi -lehti
Artikkeleita ja käyttäjätarinoita arkeen.
