Uroterapeutti Pirkko Kinnunen: Potilaille on annettava aikaa

Potilaille on annettava AIKAA

Uroterapeutti Pirkko Kinnusen vastaanotolla potilas kohdataan kokonaisvaltaisesti. Hänen mielestään hoitajalla on suuri rooli potilaan itsenäisyyden tunteen säilymisen ja elämänhallinnan tunteen vahvistamisessa.

Uroterapeutti, syöpätautien erikoistumiskoulutuksen saanut sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja Pirkko Kinnunen on työskennellyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 33 vuotta. Työkokemusta on karttunut kirurgian erikoisaloilla sekä ensiavussa. Urologian pariin Kinnunen ajautui sattumalta. - Olin juuri aloittamassa työt päiväkirurgian yksikössä, joka avattiin meille uutena 2000-luvun alussa. Urologi Susanna Laaksovirta toi eteeni lehtileikkeen ja sanoi, että “katso Pirkko, Helsingissä alkaisi uroterapeuttikoulutus. Oletko kiinnostunut?”. Vastasin, että en mä nyt, mutta leike jäi minulle ja asia jäi kytemään.

Hetken tuumittuaan Kinnunen koki houkutuksen kouluttautumiseen niin suureksi, että hän laittoi hakemuksen sisään. Kinnusen valmistuttua vuoden mittaisesta koulutuksesta uroterapeutiksi sairaalaan oli suunnitteilla uusi lantionpohjan yksikkö. - Ajatus lähti ylilääkäri ja gastroenterologi Matti Kairaluomalta. Hänen visionsa oli, että lantionpohjan toimintahäiriöisiä potilaita voitaisiin tutkia moniammatillisessa tiimissä, jolloin kaikki eri osa-alueet tulisi huomioitua kerralla, Kinnunen muistelee.

Lähtökohtana oli, että potilaan tilanne kartoitettiin ja mahdolliset oireen ulkopuoli-

Nykyään potilaat haluavat faktoja, ja asioiden toivotaan tapahtuvan nopeasti. Se ei ole huono asia. Olen itsekin samanlainen.

set ongelmat pystyttiin todentamaan jo aikaisessa vaiheessa. Esimerkiksi virtsankarkailun vuoksi yksikköön tulleelta selvitettiin mahdolliset suolen toimintahäiriöt ja seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat. Yksikköön tulleet uudet laitteet ja urodynaamiset tutkimukset olivat suuri osa Kinnusen työtä. Urodynaamisia tutkimuksia hän tekee edelleen urologisille, gynekologisille ja neurologisille potilaille. Muutoin Kinnusen työnkuva on vuosien varrella hioutunut ja työnkuva on muuttunut paljon. - Teemme edelleen yhteistyötä gynekologian, proktologian ja urologian kesken. Koska olemme sopivan kokoinen keskussairaala, pystymme toimimaan läheisesti. Tilamme ovat vierekkäin ja tunnemme toisemme vuosien takaa. Helppo yhteistyö on älyttömän hyvä asia. Meidän tiimissämme hierarkiat eivät ole esteenä. Hoitajat kysyvät lääkäreiltä, lääkärit hoitajilta. Yhteistyö on vapautunutta, Kinnunen kehuu.

KOLLEGIAALINEN TUKI ON ARVOKASTA PÄÄOMAA

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on laaja alue, joka ulottuu pohjoisesta Pihtiputaasta aina eteläisimpään Joutsaan saakka. Kinnunen pitää Lahden mallia kotihoidon kouluttamiseksi loistavana. - Siellä on tehty jo pitkään työtä sen eteen, että kotihoito ja terveyskeskukset saavat käyttöönsä tarvitsemaansa osaamista urologisissa hoitotilanteissa. Mekin olemme koettaneet pitää alueellisia koulutuksia, mutta alueen laajuus ja henkilökunnan vaihtuvuus asettavat haasteita, Kinnunen kertoo.

Pitkien välimatkojen Keski-Suomessa vipuvartta koulutuksen perille saamiseksi on haettu virtuaalisesta maailmasta. Kinnunen on laatinut työparinsa Taru Rossin kanssa hoitohenkilökunnalle suunnatun verkkokoulutuksen. Katetrointiin liittyvästä tietopankista löytyy muun muassa toistokatetroinnin ohjaus. Kinnunen suunnittelee päivänsä itse. Ainoastaan osastokonsultaatiot voivat tulla yllättäen. Itsenäinen ja vastuullinen työ vaatii lujaa päätöksentekoa. Vuosien myötä ratkaisujen teko on helpottunut, eivätkä ne jää pyörimään mielen taka-alalle. - Tärkeää on, että meillä on lääkärituki saatavissa. Meillä lääkäri kuuntelee, ottaa kantaa ja tukee - ja on lähellä, Kinnunen sanoo ja osoittaa huoneensa vastapäistä urologin ovea.

Kinnusen päiviin kuuluvat eturauhas- ja rakkosyöpäpotilaat ja potilaiden kontrollointi ja hoidon ohjaus. Tasaisin väliajoin kontrolleissa käyviltä potilailta kysellään oireita, otetaan verikokeita sekä seurataan virtsaamisen sujumista ja potilaan vointia. Naistentaudeilta ja urologian puolelta Kinnuselle tulee potilaita toistokatetrointiohjaukseen. Joskus vuodeosastoilta pyydetään apua. - Nykyään potilaat kotiutetaan entistä nopeammin erilaisten leikkausten jälkeen. Virtsarakon toiminta voi olla varsinkin aluksi huonoa. Meidän on vastattava siihen siten, että opetamme entistä aktiivisemmin potilaille itsenäisen katetroinnin. Kinnusen huoneessa kaikki näyttää uudelta ja siistiltä. Keski-Suomen keskussairaala koki hiljattain mittavan muutoksen, kun uusi sairaala Nova valmistui vastaamaan nykyaikaisiin terveydenhoidon tarpeisiin. Sen johdosta myös Kinnusen työpiste ja toiminnot sen ympärillä muuttuivat parempaan suuntaan. - Vanhaa sairaalaa rakennettiin tilkkutäkkinä aina tarpeen mukaan uusia osia lisäten. Se aiheutti paljon logistisia ongelmia. Neliöitä meni käytäviin ja turhiin tiloihin. Uusi rakenne on selkeämpi, tiiviimpi ja tarkoituksenmukaisempi, Kinnunen kiittelee.

Sairaalan keskiosassa sijaitsevat poliklinikat kolmessa kerroksessa. Jyväskylän kaupungin terveysaseman vastaanottoja on rakennuksen alimmassa kerroksessa. Yhteen osaan on koottu röntgen, laboratorio, leikkaussalit, heräämöt, sydänsairaala ja päiväsairaala. Kävijää helpottaa sairaalan osien kirjainkoodit. Logistiikka, potilaiden kulkemisen suunnittelu ja opasteet on tuotu tähän päivään. - Yksi hyvä käytännön esimerkki toimivuudesta on se, että leikkauksiin tulevien vastaanotto ja leikkaussalit ovat lähekkäin. Tilojen asettelu on vuosien suunnittelun tulos, ja ainahan kaikkea voidaan kritisoida. Minä ainakin olen tyytyväinen. Saimme rauhalliset työtilat, jotka on suunniteltu tähän toimintaan. Välineet ovat lähellä ja huoneessa on vessa.

TUTKIMUSHOITAJA ON KIINNI AJASSA

Toimenkuvansa kehittämisestä ja syventämisestä innostuneena Kinnunen lähti mukaan HUSin järjestämään tutkimushoitajakoulu-

Sairaala Nova on Keski-Suomen uusi sairaala, jonka erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

Kirurgian klinikka on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin suurin erillinen klinikka. Urologia on yksi klinikan erikoisaloista.

tukseen. Aihe on lähellä sydäntä. - Ehkä myös siksi, että tämä on nyt työssäni se tuorein muutos, Kinnunen toteaa. Tällä hetkellä menossa on rakko- ja eturauhassyöpätutkimukset, sekä yhden erikoistuvan lääkärin väitöstutkimus, joka paneutuu polviproteesileikattujen virtsarakko-oireisiin. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, voiko potilaan tilaa seurata luotettavasti leikkauksen jälkeen vain oireita kyselemällä.

Tutkimushoitajan rooli tutkimushankkeissa on potilaitten rekrytointi tutkimukseen sekä käytännön järjestelyt, kuten laboratorion, röntgenin ja vastaanottojen järjestäminen. Pitkissä tutkimuksissa potilaat tulevat tutuiksi. - On mukavaa tutustua heihin, ja samalla koen tärkeäksi sen turvallisuuden tunteen tarjoamisen, että tutkimuksen aikana heillä on yksi tai kaksi henkilöä, joihin voi aina olla yhteydessä.

Eturauhassyöpään liittyvässä tutkimuksessa on mukana valtakunnallisesti 800 potilasta, joista 130 on Keski-Suomesta. Siinä oireiden ilmettyä potilaalle tehdään magneettitutkimus, jonka jälkeen hänet osoitetaan tutkimusryhmään. Toisen ryhmän potilaille tehdään eturauhasneulanäytteet, toisen ryhmän potilaille riskiarvio MRI-kuvan perusteella.

Kinnunen on kokenut työssään tutkimushoitajan pätevyyden isona etuna. - Pystyn tuomaan osastollemme tuoretta tietoa tutkimuskentältä, Kinnunen miettii.

POTILAIDEN MUUTTUVAT ASENTEET JA TARPEET

Tutkimushoitajana toimimisen lisäksi Kinnusella on syöpätautien sairaanhoitajan ja seksuaalineuvojan koulutus.

- Se, että voin käyttää työssäni laajasti osaamistani ja koulutustani - se on ehkä se juttu. Aika ja työ ovat vieneet minua näihin suuntiin. Tietyt potilasryhmät ovat innostaneet hakeutumaan koulutuksiin. Ne ovat taas tukeneet valtavasti tässä työssä.

Ajan virrassa pysyminen on vaatinut myös ymmärrystä potilaiden muuttuvista tarpeista ja asenteiden muutoksista. - Ihmiset ovat muuttuneet näiden 33 työvuoteni aikana vaativammiksi. Potilailla on jo tullessaan valmiiksi paljon tietoa. He pysähtyvät oman asiansa äärelle enemmän kuin ennen. Halutaan faktoja, ja asioiden toivotaan tapahtuvan nopeasti. Se ei ole huono asia. Olen itsekin samanlainen. Myös hierarkiat ovat väistyneet. Potilaat ovat tulleet meitä terveydenhuollon henkilökuntaa lähemmäs.

Ihmisten lisäksi muutoksessa on ollut lääketiede. Uroterapeuttikoulutus on mennyt ison harppauksen eteenpäin ajasta, jolloin koulutus täytyi käydä hakemassa Ruotsista. Nykyisin koulutusta järjestetään Kuopiossa ja Lahdessa. Uutena Kinnunen mainitsee auktorisointimenettelyn, jonka työryhmässä hän on itsekin vaikuttamassa.

Myös tuotteiden kehitys on mennyt eteenpäin isoin harppauksin. - Potilaat saavat sitä tuotetta, millä he parhaiten onnistuvat katetroinnissa. Sillä on valtava merkitys potilaan itsenäisyyden tunteen säilymisen ja elämänhallinnan tunteen suhteen. Aihe on minulle läheinen. Tein siitä opinnäytetyönikin, jossa kartoitin asiantuntijasairaanhoitajien kokemuksia siitä, miten potilaat sitoutuvat toistokatetrointiin. Työni tuloksissa korostui tuotteen merkitys itsenäisesti toistokatetroinnissa onnistumisessa, Kinnunen kertoo. Työuransa aikana Kinnunen on saanut olla todistamassa monia onnistumistarinoita. Työ on opettanut arvostamaan onnistumisista niitä pienimpiäkin. Suurinta iloa tuottaa se, kun potilasta voi auttaa siten, että elämänlaatu lähtee kohenemaan. - Etenkin syöpäpotilaiden kohdalla onnistumisen tunnetta tuo se, kun koen potilaalle antamani henkisen tuen auttavan eteenpäin. Henkisessä tukemisessa hoitajan rooli on iso. Lääketieteen kannalta katsottuna parhaita onnistumisia ovat tietenkin ne, kun hoidot tehoavat hyvin.

Kinnunen kohtaa intiimien asioiden ympärille keskittyvässä työssään potilaiden häpeää. Etenkin vanhemmat ihmiset kokevat virtsankarkailun asiaksi, josta on hankala puhua. - Nuoremmat potilaat saattavat puhua paljon vapautuneemmin ja suhtautuvat asiaan tyynemmin. Synnytysten jälkeen nuoret aika nopeasti hakevat apua heti virtsankarkailun ilmetessä.

Kinnusen työhön kuuluu myös konservatiivinen ohjaus. Se tarkoittaa esimerkiksi sopivien suojien ja apuvälineiden kartoittamista ja hankkimista sekä seksuaalielämän puheeksiottamista ja siinä tukemista. - Monet virtsankarkailusta kärsivät häpeävät asiaa niin, että seksuaalielämä häiriintyy. Annan aikaa potilaiden kanssa jutteluun. Lantionpohjan yksikön idea on, että täällä hoidetaan ulostukseen, virtsaamiseen ja sukupuolielämään liittyviä asioita. Täällä on lupa ja mahdollisuus jutella kaikesta.

Potilaat täyttävät ennen hoitajan vastaanottoa oirekyselykaavakkeen, jonka he täyttävät sähköpostitse tai paperilla. Siinä valmistellaan potilasta siitä, millaisista asioista käynnillä voidaan jutella. - Halutessaan potilas voi ruksia seksuaaliasiat, jos ei halua ottaa niitä käynnillä puheeksi. Toisaalta kaavake on hyvä siksi, että kotona potilas voi rauhassa miettiä ja sulatella asiaa. Ehkä minä sittenkin uskaltaisinkin jutella tästä aiheesta?

Pirkko Kinnunen ja Taru Rossi ovat olleet tyytyväisiä uuden Nova-sairaalan tuomiin muutoksiin työympäristössä.

“Se on huomaamaton. Voin olla oma itseni.”

Liselotte

Voisitko hyötyä katetrista, joka tekee katetroinnin jokaisesta vaiheesta suoraviivaisen?

SpeediCath Compact Eve on huomaamattomin katetrimme, joka on suunniteltu sopimaan jokapäiväiseen elämääsi ilman kompromissia hygienian tai toiminnalisuuden suhteen. Sen kolmiomainen muoto tekee siitä huomaamattoman ja helpon käsitellä. Se on helppo avata ja hydrofiiliseen päällysteensä ansiosta katetri on heti käyttövalmis.

Suunniteltu sopimaan sinun jokaiseen päivääsi

Heti käyttövalmis

Katetrin hydrofiilinen päällyste mahdollistaa käytön välittömästi.

Helppo käsitellä

Kolmiomainen muoto takaa paremman otteen ja auttaa katetrin pysymistä tasaisella pinnalla.

Helppo avata ja sulkea

Voidaan avata kiertämällä yhden kerran. Katetrin voi sulkea ja hävittää huomaamattomasti ja hygieenisesti.

Tilaa ilmainen näyte

www.coloplast.fi/scce

Voit tilata näytteen myös asiakaspalvelustamme: (09) 8946 750 asiakaspalvelu@coloplast.com