Sijoita karjan tulevaisuuteen
PARASTA NYT – SIVU 3
Vältä sukusiitosta!
AJANKOHTAISTA – SIVU 4
”Työssäni parasta on, kun asiakkaat menestyvät”
ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5
Testaa työkykysi!
AJANKOHTAISTA – SIVU 6
”Haluan aina keskinkertaisellekin lehmälle huippusonnin”
TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8
Tukea neuvontapalveluihin
NEUVO-RAHA – SIVU 15
Paranna tilan suunnittelua ja johtamista
ME VASTAAMME - SIVU 16
Strategiassa on kyse voittamisesta
TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20
Osuuskunnan tarkoitus on tuottaa jäsenilleen hyötyä
OSUUSKUNTA APUNASI - SIVU 21
Panostus vasikoiden kasvatukseen kannattaa
VASIKOIDEN KASVATUS – SIVU 23
FABAN JÄSENLEHTI 4/22. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: FABA OSK. PÄÄTOIMITTAJA EVE KULMALA, LEHDEN TOIMITUS EVELIINA KUUKKANEN-VEKKELI, TOIMITUSKUNTA: MARJA ESKELINEN, TAPANI PUUMALA, KAISA SIRKKO, PIRKKO TAURÉN, LAURI KETOLA, SANNA MÄKINEN, HINNI TIIRA, ANNA OKSA-PULLIAINEN, JAANA VUOLTEENAHO, ELINA PAAKALA. PAINOPAIKKA: PUNAMUSTA, 2022.
Vuosi alkaa olla lopuillaan ja monissa yrityksissä val mistaudutaan vetämään yhteen kulunutta vuotta. Vuosi on ollut monella tapaa poikkeuksellinen ja haastava. Kustannukset ovat tuntuneet karkaavan käsistä ja inflaa tio on noussut ennätyskorkeaksi. Sanat kriisi, talouden kiristyminen, korotuspaine, tilityskyky ja tuottajahinta ovat olleet esillä päivittäin, eikä suotta. Meidän kaikkien toimintaan vaikuttaa suuri määrä tekijöitä, joihin emme pysty vaikuttamaan. Sen sijaan, että mietimme ja murehdimme niitä loputtomiin, meidän kannattaa kohdistaa oma tekemisemme niihin asioihin, joihin meillä on vaikutusmahdollisuus. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa kannattaa jokainen prosessi miettiä. Onko toiminta varmasti kus tannustehokasta, aikaa säästävää ja rationaalista? Mitä toimintoja kannattaa ulkoistaa, mitä osaan parhaiten itse? Usein kiireessä toimintaa jatketaan samalla tavalla, vaikka toimintaympäristö ympärillä muuttuu. Yleensä parhaiten pärjäävät ne, jotka pystyvät nopeasti sopeutta maan toimintaansa ja löytämään uusia mahdollisuuksia. Faban tehtävä on, vastuullisesti toimien, auttaa suomalaista karjanomistajaa pärjäämään. Vastuullisuus näkyy siinä, että tuotteemme ja palvelumme perustuvat tutkimustietoon ja taloudellisiin laskelmiin. Eläinainek sessa painotamme niitä ominaisuuksia, kuten terveyttä, kestävyyttä, hyvää rehuhyötysuhdetta, tasapainoista rakennetta ja korkeaa tuotosta, joista karjanomistaja saa parhaimman taloudellisen tuloksen ja työnsäästön. Kehitämme jäsenistölle erilaisia palveluja ja ohjelmisto ja, joiden avulla voidaan optimoida tilan eläinaineksen käyttöä, säästetään työaikaa ja maksimoidaan tulot. Mie titään yhdessä, onko löydettävissä vielä jotain kehitettävää ja matkataan kohti tuottavampaa huomista!
Tuoteryhmäjohtaja Marja Eskelinen
• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?
• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?
Lähetä palautteesi sähköpostilla: tiedotus@faba.fi
Sukupuolilajiteltu siemen on tehokas työkalu karjan kehittämiseen. Oikein mitoitettuna on laji tellun siemenen avulla mahdollista saavuttaa paitsi karjan nopeampi perinnöllinen edistyminen, myös enemmän tuloja. Lajiteltua siementä käyttämällä saa jopa 90 % todennäköisyydellä lehmävasikan (X-Vik-siemen) tai sonnivasikan (Y-Vik). X-lajitel tua siementä kannattaa käyttää karjan parhaille lehmille ja hiehoille, jolloin voi säästää kasvatta
malla juuri oikean määrän uudistuseläimiä. Muille lehmille kannattaa käyttää joko tavallista siementä tai Y-lajiteltua liharotusonnin siementä. Liharo tuisten sonnivasikoiden avulla voi lisätä vasikoista saatavia tuloja. FabaJasun ja eläinvirtaennusteen avulla sukupuolilajitellun siemenen käyttö saadaan suunniteltua vastaamaan karjan tarpeita. Liharo tusonnien valinnassa kannattaa hyödyntää myös liha-lypsyroturisteytys-indeksiä (NBD).
Sukupuolilajitellulla siemenellä myös poikimisista saadaan helpompia!
Tuotosta, terveyttä ja rakennetta samassa paketissa:
Sukusiitos pienentää populaation perinnöllistä monimuotoisuutta ja ai heuttaa siten sukusiitostaantumaa. Tämä heikentää hedelmällisyyttä ja terveyso minaisuuksia, lisää vasikkakuolleisuutta sekä epämuodostumien ja perinnöllisten sairauksien riskiä. Sukusiitostaantuma vaikuttaa myös tuotosominaisuuksiin negatiivisesti. Sukusiitosta kannattaa siis välttää.
Jos eläinaineksen asiantuntija tai emolehmäasiantuntija tekee karjallesi FabaJasu- tai EmoJasu-jalostussuunnitel man, huolehditaan siinä, ettei sukusii tosaste nouse liikaa. Jos kuitenkin suun nittelet paritukset itse tai esimerkiksi emokarjassasi on käytössä astujasonni,
voit helposti selvittää suunniteltujen paritusten sukusiitosasteet Faba Sukusii toslaskennan avulla. Sukusiitoslasken nalla voit samanaikaisesti laskea kolmen eri sonnin ja omasta karjasta valittujen hiehojen tai lehmien suunniteltujen jälkeläisten sukusiitosasteet. Käytössä on oman karjasi ja säiliösi sonnit sekä kei nosiemennyssonnit. Laskenta perustuu kuuteen vanhempaispolveen.
Faba Sukusiitoslaskenta on osa Minun Maatilaani ja saat hankittua sen Tuotteet-kohdasta. Tämän jälkeen voit valita eläimet eläinkoriin ja Sukusiitos laskenta löytyy oikean laidan valikos ta.
VJ Carapaz (VJ Laster x VJ Bonne) kannattaa valita, kun haluaa upeaa tuotosta, erinomaista terveyttä ja hedelmällisyyttä sekä pitkiä vetimiä. Kaseiinit BB A2A2.
Kuka: Anita Hyvönen, myyntipäällikkö
Asuinpaikka: Iisalmi
Mistä ei tunneta: On mukana neljän ravihevosen kimpassa, joten ravikilpailut ovat tarkassa seurannassa aina, kun joku hevosista kilpailee.
Ylä-Savosta kotoisin oleva Anita kiinnos tui karjan kehittämisestä ja eläinkaupasta jo nuorena, kun hänen isänsä osti kotiti lan karjaan ayrshire-lehmän konsulentin ohjeistamana. Anita muistelee vieläkin lämmöllä Iisalmen rainahuutokaupasta ostettua Milaa, joka oli aikoinaan yksi Kiuruveden kovatuottoisimpia lehmiä. Kotitilan ayrshire-kanta lähti kasvamaan neljästä ostetusta lehmästä ja Anita kertoo jo tuolloin huomanneensa, että ammattilaisiin kannattaa karjan kehittämisessä luottaa. Ei siis ihme, että Anitan suunnitelma jalostus konsulentiksi (nyk. eläinaineksen asiantun tija) kouluttautumisesta toteutui.
Sittemmin iisalmelaistuneella Anitalla onkin takanaan pitkä ura Fabassa ja vuosien varrelle on mahtunut monenlaisia tehtäviä. Hän on muun muassa ollut kuusi vuotta hankevetäjänä alkiohankkeessa, mikä johti alkionsiirtojen vakiintumiseen alueella. Uransa aikana Anita on toiminut sekä jalostus- että asiakkuuspäällikkönä. Hän on toiminut myös INTO-asiantuntijana inves toivilla tiloilla ja auttanut eläinkauppojen avulla täyttämään isojakin navetoita. Anita mainitseekin eläinhankintojen suunnitte lun ja toteutuksen yhdeksi suosikkitehtävis tään. Lisäksi eläinaineksen kehittäminen on aina ollut lähellä hänen sydäntään.
Nykyisin Anita toimii Faballa idän alueen myyntipäällikkönä. Rooliin kuu luu alueen eläinaineksen asiantuntijoiden esihenkilönä toimiminen sekä myynnistä vastaaminen. Vahvasta käytännön taustasta on ollut hyötyä myös esihenkilön tehtävissä. Anitan mukaan hänen työssään parasta on sen monipuolisuus sekä asiakkaiden saavu tukset ja menestyminen. ”Olen kunnianhi moinen ja vuosien aikana olen kannustanut myös asiakkaita suhtautumaan kehittymi seen kunnianhimoisesti”, Anita naurah taa. Työuran aikana tilat ovat kasvaneet ja muutoksen huomaa etenkin siinä, että ammattimaisuus tiloilla on vahvistunut ja tuloksenhaku on tullut enemmän esille. Anita kertoo, että hänen alueellaan tilat ovat vahvasti luottaneet asiantuntijoiden tekemään työhön. Asiakkaat kertovat, mikä on heille tärkeää ja karjaa kehitetään sen mukaan. Anitan mukaan asiantuntijan rooli on olla apuna karjan kehittämisessä, jotta hommat toimivat, eläimiä on riittävästi ja taloudellinen tulos on hyvä.
Vapaa-ajallaan Anita rentoutuu luke malla ja harrastamalla kulttuuria. Talvella kutsuvat hiihtoladut ja loppukesästä myös marja- ja sienimetsät.
Genomitestauksella saadaan genomiset jalostusarvot jo pienel le vasikalle, jolloin uudistuseläin ten valinta voidaan suunnitella paremmin. Jos genomitestejä ei tehdä, joutuu valinnat tekemään odotusarvoihin luottaen. Tehok kaampaa jalostusvalintaa saa daan varsinkin hedelmällisyyden, terveyden ja kestävyyden osalta, unohtamatta rakennetta. Samalla testillä selviää myös nupous- ja kaseiinitiedot sekä tiedot mahdol lisista geenivirheistä.
Alkiot ovat nopein tapa kehittää karjaa haluttuun suuntaan. Huuh telemalla karjan korkeatasoisia lehmiä, saat jälkeläisiä parhaista eläimistä. Voit myös hankkia tau titurvallisesti uutta eläinainesta karjaasi ostamalla alkiota. Alkiot mahdollistavat lisätulojen saannin alkioiden myynnin sekä hieho- ja sonnikauppojen myötä.
Uusi FabaJasu on erittäin mo nipuolinen työkalu. Se on paljon muutakin kuin lista siemennyk seen käytettävistä sonneista. Jalostussuunnittelussa kannattaa muistaa kokonaisuus ja tavoit teet. NTM: n avulla jalostetaan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat taloudelliseen tulokseen. NTM:llä on myös todistettu yhteys leh mien kestävyyteen. Eläinvirtaen nusteella varmistetaan tarvittava eläinmäärä ja pidetään tuotos tasaisena. SimHerdBeefillä taas lasketaan tilalle paras katetuotto strategiasuunnittelun tueksi.
”Työssäni
Maatalousyrittäjille kehitetyllä Viljelijän työkykymittari -palvelulla selvität helposti oman työhyvinvoin tisi tason. Palaudutko riittävästi työn kuormituksesta? Oletko viime aikoina kokenut kovaa stressiä? Tunnista jak samisen varomerkit ajoissa – jo pienillä muutoksilla voit ylläpitää ja parantaa työkykyäsi!
Viljelijän työkykymittari koostuu kymmenestä työhyvinvointia kartoitta vasta kysymyksestä. Niihin vastaamalla muodostuu henkilökohtainen palaute, josta näet oman tuloksesi suhteessa tavoitetasoon. Ainutlaatuista palve lussa on se, että voit verrata omia tuloksiasi muiden maatalousyrittäjien tuloksiin. Mikä onkaan muiden lypsytai lihakarjatilallisten työkyvyn taso? Palaute ohjaa ja innostaa tekemään tarvittavia työkykyä tukevia muutoksia ja hyödyntämään erilaisia työhyvin vointia edistäviä palveluita. Melan Välitä viljelijästä -projektin kehittämä Viljelijän työkykymittari on nettiselaimessa toi miva palvelu. Sen käyttö on maksutonta ja vastata voi anonyymisti.
Vastaamalla testiin
f Opit, miten työkykysi vastaa työsi vaatimuksia.
f Tunnistat, mihin asioihin tulee kiin nittää huomiota.
f Saat ohjauksen sinulle hyödyllisiin palveluihin.
f Kiinnostut hyvinvointisi kehittämi sestä.
f Näet, millainen on oma työkykysi verrattuna muihin maatalousyrit täjiin.
Testaa työkykysi osoitteessa: tykymittari.mela.fi
Teksti: Susanna Karhu, Mela
Eläinten ultraamalla tehdyt tiineystar kastukset sekä hedelmällisyyspalvelu sujuvat parhaiten yhteisesti suunnitte lemalla. Tilalla tehtävät valmistelevat toimenpiteet eläinten etsimisestä lähtien nopeuttavat itse tarkastuksia ja vaikut tavat myös palvelun hintaan. Ultrausten lisäksi Helmi-palvelu on jatkossa lasku tukseltaan tuntiperusteinen ja hinnoitte lu tehdään puolen tunnin tarkkuudella. Työlistojen hakeminen ja lähettäminen kuuluvat laskutettavaan aikaan.
Seminologit lähettävät etukäteen sovitun mukaisesti listan tarkastettavista eläimistä. Tiineystarkastusten teko on huomattavasti sujuvampaa, kun oikeat eläimet löydetään nopeasti. Eläimet voi esimerkiksi merkitä värillä, mikä helpottaa oikean eläimen löytymistä tarkastuksia tehdessä. Jo tarkastetut eläimet voi selkeyden vuoksi merkitä eri värillä. Erilaisia merkitsemiseen tarkoitettuja tuotteita löydät esimerkiksi Faban verkkokaupasta.
Tarkastuksia jouduttaa myös se, että osa eläimistä otetaan valmiiksi kiinni. Tällöin tarkastukset voidaan aloittaa heti seminologin saavuttua paikal le. Riittävät apuvälineet ja avustajat nopeuttavat kiinniottoa. Lukittavat etuaidat ovat myös erinomainen apu tarkastusten teossa. Eläimet saadaan kiinni riviin, eivätkä ne pääse liikku maan liikaa. Näin tarkastusten teko on nopeaa, miellyttävää ja turvallista sekä seminologille että eläimille.
Erilaisista väliaidoista ja hoitoalue ratkaisuista on myös hyötyä tarkas tustyössä. Ne helpottavat tarkastusta odottavien ja jo tarkastettujen eläinten erittelyä, ja voidaan keskittyä vain työn alla oleviin eläimiin. Fabalta löytyy erilaisia ratkaisuja, joita voidaan helposti asentaa myös vanhoihin navettoihin. Kysy lisää asiantuntijoiltamme, mikä oli si paras ratkaisu omalle tilallesi.
Helposti puettavat kestävät, kevyet ja mukavat työkengät. Hinta 29,90 € (alv 0 %)
Erittäin kestävät ja kevyet, likaa hylkivät turvasaappaat. Hinta 55,00 € (alv 0 %)
Tarvikkeita monipuolisesti: faba.fi
Ternimaitoboosteri vasikoille varmistamaan hyvä alku. Hinta 84,90 € (alv 0 %)
Vedenkestävä ja hengittävä loimi pitää vasikan lämpimänä. Hinta 30,00 € (alv 0 %)
Pullo, jossa säädettävä virtausnopeus. Eri kokoja. Hinta alk. 26,90 € (alv 0 %)
Kestävä ja kevyt ajolevy eläinten siirtelyyn. Kaksi kokoa. Hinta alk. 31,90 € (alv 0 %)
Typpisäiliö ET-20
Typpisäiliö, jossa tilaa yli 700 oljelle. Takuu 2 v. Hinta 450,00 € (alv 0 %)
Löydä piilevä ketoosi ajoissa. Hinta 49,00 € (alv 0 %)
Männikkö, Ullava, Kokkola Rahkola mty eli Esko, Riitta ja Petri Rahkola ja Paula Mäenranta
75 lehmää ja nuorkarjaa 60 holstein ja ayshire keskituotos 13 200 kg EKM keskipoikimakerta 2,7
150 ha peltoa, josta vuokrattua noin 50 ha nurmea, ohraa
TILAN ELÄMÄÄ
Ullavalla Männikön tilalla kaikki lehmät ovat erityisiä. Ei vain siksi, että lypsävät hyvin, vaan koska ovat hoitajilleen tärkeitä lehmiä.
Teksti ja kuvat: Eeva-Kaisa Pulkka
”Aina sanotaan, että Suomessa lehmillä on nimet. No, meillä on lempinimetkin!”, nauraa Männikön tilan emäntä Paula Mäenranta. Lehmien seassa kulkiessa Paula jututtaa jokaisen lehmän. Ne ovat leimaantuneet hoitajiinsa jo vasikasta pitäen, sillä hiehokarsinat kierre tään päivittäin.
Paulaa on vaikea saada nimeämään karjasta yhtä lehmää toisten edelle, koska kaikki ovat erityisiä. Kuviin päätyy kuitenkin kolme kertaa poikinut Ohdake, joka on parhaimmillaan herutellut 73 kilon päivämaidon, viimeisen 12 kuukauden tuotos on 17 129 kg ja elinikäis tuotos jo yli 44 000 kiloa.
”Paras lypsäjä eikä mitään hoitoja. Kaikkien unelma lehmä siis”, Paula hymyilee. Ohdakkeen emä Manteli lypsää yhä karjassa ja on tuo toksellaan karjan viiden parhaan joukossa. Ohdakkeen isä on VH Broback ja emän isä VH Suarez. Erityisten lehmien karjassa isäntäväkeä harmittaa yhä sopimus määrien vuoksi tehty harvennus. Lehmiä vähennettiin toistakymmentä, jotta tuotannossa päästiin lähemmäs annettua sopimusmäärää. Pois piti laittaa muutama tiinekin lehmä. ”Nyt sopimusmäärää on saatu lisää, mutta karjan lisääminen on hidasta. On paljon nopeam paa laittaa lehmä autoon”, Petri Rahkola miettii. Karjan keskituotos on 12 500 kg, mikä noin 3,7 prosentin
valkuais- ja 4,3 prosentin rasvapitoisuudella on 13 214 kiloa energiakorjattua maitoa. Keskipoiki makerta on noussut 2,7, mikä näkyy tuotoksessa. ”Kyllä sen huomaa, että kun lehmille tulee ikää, tulee myös litroja”, Paula sanoo.
Jalostussuunnitelma on Paulan ja tilan eläinai neksen asiantuntijan Elina Liedeksen yhteistyötä. Paula valitsee molempien rotujen parhaista son neista kolme, neljä, joskus useammankin ja Elina tekee parituksen. ”Ensimmäiset neljä vuotta tein jalostussuunnittelun OmatoimiJasulla kokonaan itse, mutta lasten myötä helpotin tässä omaa työtäni.”
Sonnit Paula valitsee tekemällä yleissilmäyksen omaan karjaan. Jos siellä on jokin toistuva puute tai ongelma, valitaan sonnit sitä silmällä pitäen. Kaikkien valittujen sonnien on sovelluttava kaikil le karjan lehmille.
”Mutta valitsen vain huippusonneja, sillä jos keskinkertaisen ja tyydyttävän parittaa, voi saada korkeintaan keskinkertaisen. Sen vuoksi haluan aina keskinkertaisellekin lehmälle huippuson nin.”
Liharotusiemennystä tilalla käytetään noin vii dennekselle lehmistä. Listalle Paula valitsee paitsi heikommin tuottavia lehmiä, myös lehmiä, joista on jo useampia tyttäriä.
Vaikka kokonaisuus ratkaisee lopullisen son nivalinnan, on tuotosominaisuuksilla ja robotti lypsyn käyttöominaisuuksilla suurin painoarvo. Lypsettävyys karjassa on saatu jalostuksella jo sille tasolle, että siitä Paula on valmis hieman tinkimään. Ensimmäisten vuosien vahva rakenne jalostus on tuottanut tulosta, sillä epätäydellisten lypsyjen osuus on vain prosentti, puolitoista.
”Tuotosindeksistä katson aina myös alaindek sit, sillä hyvät pitoisuudet nostavat kokonaisin deksiä, mutta meille maksetaan maitokiloista. Toki pitoisuuksia on aina vara parantaa, mutta ei maitokilojen kustannuksella”, Paula lisää.
Liikaa samaa sukua Paula ei karjaan halua, joten jo paljon käytetyn sonnin jälkeläisiä hän ei valitse.
”Holsteinilla vetimet ovat menneet turhan lyhyiksi. Olen hylännyt monta hyvää sonnia sen vuoksi. Koko on toinen, mitä en toivo kummalta kaan rodulta lisää.”
Siemmennykset on jätetty seminologeille, sillä samalla hoituvat tiineys- ja muut hedelmällisyys tarkastukset.
Jalostuksen ohella tuotoksen nousuun yli 13 000 EKM kiloon vaikuttaviksi tekijöiksi Paula ja Petri listaavat erityisesti ruokintaan tehdyt muutokset. Poikineille otettiin käyttöön energialiuos, joka auttoi pääsemään eroon piilevästä ketoosista. Väkirehuruokinta säätyy nyt automaattisesti leh män tuottaman maitomäärän mukaan. Tämä on vaikuttanut varsinkin loppulypsykaudella olevien lehmien kuntoluokan pysymiseen sopivana. Kun lehmät eivät ole lihavia poikiessaan, ne syövät ja heruvat poikimisen jälkeen paremmin.
Ruokinta perustuu timoteisäilörehuun, omaan ohraan sekä tilalle räätälöityyn täysrehuun ja puolitiivisteeseen.
”Meillä on ollut sama rehumyyjä parikymmen tä vuotta, hänen perässään on vaihdettu rehuntoi mittajaakin. Muiltakin on toki pyydetty tarjouksia, mutta samaan eivät ole pystyneet eikä kovin her kästi ole haluttu vaihtaakaan rehuja, kun tuotos on hyvä.” Umpilehmät ovat omalla ruokinnallaan
ja ne saavat säilörehun lisäksi kuivaa heinää tai hyvää olkea pötsin täytteeksi.
”Umpilehmälläkin pitää olla pötsi aina täyn nä”, Paula ja Petri painottavat.
Nurmissa kasvaa puhdas timotei, sillä se sopii sekä ruokintaan että tilan kahden niiton taktiik kaan parhaiten. Lisäksi se on maittavaa.
Apilan lisäämistä nurmiin tilalla on mietitty, mutta ruokinta apilapitoisella säilörehulla arve luttaa.
”Valkuaista ei saisi olla liikaa, sillä se vaikuttaa kiertoon. Mutta voihan olla, että apilaa varoo vain tottumuksesta”, Paula ja Petri pohtivat.
Nykyinen navetta kertoo tilan histo rian koko Petrin vanhempien tilalla oloajalta. He tulivat tilalle noin 35 vuotta sitten, jolloin ensimmäinen työmaa oli rakentaa navetta.
”Tässä oli silloin 13 hehtaaria peltoa, jokunen lehmä vanhassa hirsinavetassa eikä oikein kunnon traktoriakaan”, Petri kertaa.
Navetan ja maatilan asioista Paula Mäenranta ja Petri Rahkola irtaantuvat ravihevosten parissa. Hevosharrastuksen parissa he tapasivatkin.
Vuonna 1987 rakennettu parsi navetta palvelee nyt umpilehmien ja nuorkarjan tiloina. Sen kylkeen van haan karjalatoon, laakasiilojen tilalle rakennettiin tilan oman väen voimin uusi navetta, pihatto lypsyasemalla, vuonna 2002.
Vuonna 2009 Rahkolat hakivat lupaa uudelle navetalle, mutta eivät saaneet, joten vanhaa pi hattoa jatkettiin robottipihaton mittoihin. Vuonna 2011 tehty laajennus oli ensimmäinen rakennus, jonka työmaalla oli ulkopuolinen kirvesmies.
u
Lehmä ei kävele Paulan ohi eikä Paula lehmän puhuttelematta.
”Nyt ei tosin enää harmita yhtään, vaikka uutta navettaa ei silloin saatu”, isäntäväki tuumaa kustan nustilanteeseen viitaten.
Peltoala riittäisi isommalle karjalle, mutta Petri ei ole enää vakuuttunut, että se toisi suuremmat tulot eikä vain suuremman työmäärän.
Parhaillaan navetan vanhempaan osaan ollaan vaihtamassa ritiläpalkkeja, sillä päältäpäin hyvänä säilyneet palkit ovat paikoin syöpyneet alapuolelta.
”Löysimme huonoja palkkeja ja päätimme vaih taa kaikki ennen kuin sattuu vahinko”, Petri perus telee. Pari vuotta sitten tehty ritiläpalkkien uritus joudutaan tosin nyt uusimaan, mutta sitä Paula pitää pienenä kustannuksena hyötyihin nähden. Vaihtoon on menossa myös toistakymmentä vuotta palvellut lypsyrobotti. Uudempi malli odottaa asen nusta syksyn aikana.
Navetan ilmanvaihto parani joitakin vuosia sitten ikkunoiden paikalle asennettujen kennoikkunoiden myötä, mikä on Paulan ja Petrin mielestä ollut yksi tärkeä tekijä tuotoksen nousussa.
Paula ja Petri hoitavat karjatyöt kaksin, Esko Rahkola auttaa kesän peltotöissä ja tekee metsätöi tä. Riitta Rahkola hoitaa kirjanpidon ja auttaa neljä vuotiaan Ainon ja kuusivuotiaan Emman hoidossa.
Kasvinsuojelua vaille kaikki peltotyöt hoidetaan itse, mutta vanhan isännän työkunnon ja -halujen mukaan joitakin peltotöitä saatetaan siirtää urakoit sijalle lähivuosina.
”Yhtymän purkamista on suunniteltu moneen otteeseen, mutta toistaiseksi on ollut verotuksel lisesti järkevämpää pysytellä yhtymänä”, Petri perustelee.
Ohdake on karjan paras lypsäjä yli 17 000 kilon vuosi tuotoksellaan.
Jalostus näkyy tasai sessa utarerivissä.Kennoikkunoiden asennus paransi navetan ilmanvaihtoa.
Sorkkahoitaja käy kaikki lehmät läpi kolme kertaa vuodessa, eikä tilalla olla siitä valmiita tinkimään. Hyvä, työnsä ilman turhaa kiirettä hoitava sorkkahoitaja varmistaa hyvän sork katerveyden.
Faba teki ritiläpalkkien urituksen pari vuotta sitten ja Rahkolat pitävät sitä yhtenä parhaista investoinneista ja hyötyihin nähden edullisena. Liukastelusta johtuvat sorkka vaivat loppuivat uritukseen ja sorkanhoito on enemmän hyvän sorkan ylläpitoa kuin vaivojen hoitamista.
Eläinten sairastuminen pyritään ennaltaeh käisemään kaikin keinoin ja jos eläin näyttää sairastuvan, hoidetaan se heti. Terveys on tuottavan karjan perusta. Kaikki lehmät saavat toisesta poikimisesta lähtien kalkin ja kaikille poikiville laitetaan remmit jalkoihin estämään revähtymät.
Vastasyntynyt vasik ka saa ternimaitonsa parin tunnin sisällä syntymästä, vaikka lehmä poikisi yöllä. Ternistä mitataan vasta-ainepitoisuu det ja sopiva maito
sulatetaan tarvittaessa pakastimesta. Hyvä ternimaito on vasikalle tärkeä ja lehmän jälkeiset irtoavat nopeammin. Vasikoita seu rataan muutenkin tarkasti, jotta ne pysyvät terveinä. Ripuli pitää huomata sen ollessa vasta alkamassa.
Ruokintapöydällä on koko ajan hyvää säilö rehua ja sitä työnnetään lehmien ulottuville useita kertoja päivässä. Robotilla lehmät saa vat energialiuoksen tiinehtymiseen saakka, noin sata päivää poikimisesta. Myös vitamii nitäydennys huomioidaan ruokinnassa.
Hyvän lehmän jälkeläisestä voi tulla huippu vain, jos isä on huippu. Tyydyttävää sonnia käyttämällä ei voi saada huippulehmiä. Tasainen, tuottava, toimiva karja syntyy käyttämällä kulloinkin muuta maa, karjan puut teita paikkaavaa huippusonnia.
Petri Rahkola ei enää harmittele uuden navetan puuttumista, nykyinen koko tuntuu sopivalta.
Käytä karjassasi sekä sukupuolilajiteltuja lypsyrodun siemenannoksia että liharodun siementä. Käyttö parantaa suomalaisen naudanlihantuotannon määrää ja ympäristöystävällisyyttä.
Sukupuolilajitellun siemenen käyttöä kannattaa lisätä suun nitelmallisesti. Sopiva liharodunkäyttöaste on katsottava karjakohtaisesti. Tilannetta on tarkasteltava kunkin karjan oman tilanteen pohjalta. Huomioitaviin asioihin kuuluvat muun muassa terveys- ja hedelmällisyystilanne. Suunnitel maa tehtäessä on tärkeää varmistaa, että uudistuseläimiä on sopiva määrä karjan tarpeisiin nähden. Faban eläinai neksen asiantuntijoilla on käytössään tanskalaisten tutki joiden kehittämä SimHerdBeef -ohjelma, jolla arvioidaan karjakohtaisesti liharodun käytön taloudellista optimia. Eläinvalinnan tarkkuutta voi vielä lisätä genomitestaamisen avulla.
SimHerdBeef -laskelma huomioi tilan tunnusluvut ja analysoi niiden perusteella useita erilaisia liharodun käytön
vaihtoehtoja. Lisäksi lasketaan sukupuolilajitellun siemenen käytön vaikutus taloudelliseen tulokseen ja mahdollisuuk siin käyttää liharotua. Yleensä sukupuolilajitellun siemenen käyttö mahdollistaa runsaamman liharodun käytön. Tähän mennessä tehdyissä analyyseissä liharodun käytön optimi on vaihdellut 0–70 % riippuen sukupuolilajitellun siemen käytön tasosta.
Liharotuisista sonneista kannattaa käyttää myös Y-laji teltua siementä. Sonnivasikoiden perushinta on lehmävasi koita korkeampi ja sonnit painavat välitykseen lähtiessään enemmän. Sonnivasikat myös lähtevät tilalta paremmin kasvatuspaikkojen vähentymisen takia, joten sonnivasikois ta saatavat hyödyt kannattaa ottaa huomioon!
NEUVO-RAHA
Haastavan taloudellisen tilanteen aikana kannattaa korjata oman tilan tuotantoa rajoittavat tekijät. Neuvontapalveluiden avulla saa ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia epäkohtien korjaamiseksi. Näiden palveluiden käytössä voi hyödyntää Neuvo-rahaa.
Neuvo-raha
Suomen CAP-suunnitelmaan kuuluva toimenpide, jolla mahdollistetaan tiloille ilmaista neuvontaa yritystoiminnan kehittä miseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.
Uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2023 ja päättyy vuonna 2027. Näille vuosille on kaikille maatalousyrittäjille varattu käyttöön Neuvo-rahaa 10 000 €/tila eli 2000 €/vuosi. Neuvontaa on siis saatavilla edellä maini tun rahan arvosta. Jos rahaa ei käytä, se nollaantuu rahoituskauden päättyessä. Neu vo-rahan käyttöön oikeuttavaa neuvontaa voivat antaa Neuvo-rekisteriin hyväksytyt asiantuntijat ja neuvojalta edellytetään am mattitaidon ja osaamisen ylläpitämistä sekä puolueetonta ja eturistiriidatonta neuvontaa. Neuvonnan aihealueita voivat muun muassa olla: riskienhallintasuunnitelma, oman työhyvinvoinnin parantaminen ja työnanta jaosaaminen, kilpailukyvyn ja kannattavuu den parantaminen, tuotteiden jalostusasteen nostaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, maan rakenteen parantaminen, vesiensuojelu, sukupolven- tai omistajanvaihdokset, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä bioturvallisuus.
Neuvo-rahan käyttö on karjanomistajalle helppoa ja mutkatonta. Neuvoja hoitaa kai ken paperityön ja Neuvo-tuen hakemisen. Neuvontakorvaus on 75 €/tunti ja yhden neuvontakäynnin korvauskatto on 1500 €. Asiantuntija laskuttaa asiakkaalta itse neu vontatyöstä, toimistotyöstä (etukäteisval mistelu sekä raportointi) ja kilometrikorva uksista vain arvonlisäveron osuuden, joka on asiakkaan verotuksessa vähennyskelpoinen. Laskun loppusumman asiantuntija hakee Neuvo-tukena Ruokavirastolta ja asiak kaan Neuvo-rahasta vähennetään haetun korvauksen määrä. Asiakkaan ei tarvitse tehdä muuta kuin hyväksyä neuvontakäyn nin yhteydessä Neuvo-rahasta laskutettavat työtunnit. Maatalousyrittäjä voi tarkistaa jäljellä olevan Neuvo-rahan Vipu-palvelusta, neuvontakorvauksen alta. Neuvo-rekisterissä olevat asiantuntijat voi tarkistaa osoitteessa: https://tilaneuvojat.ruokavirasto.fi/#/fi
Emovetin ja Faban asiantuntijoilta löytyy Neuvo-oikeuksia ja heidän asiantuntemus taan on mahdollista hyödyntää Neuvo-rahan kautta.
Kaikilla Emovetin eläinlääkäreillä on Neuvo-oikeudet ja he voivat tehdä Tilavet-terveydenhuoltosuunnitelmia, bioturvallisuuskartoituksia sekä terveyden talousanalyysejä Neuvo-rahalla. Koska Neu vontakorvaus ei riitä kattamaan eläinlääkärin kuluja, laskuttavat Emovetin eläinlääkärit lisäksi 20 €/tunti. Tämä tarkoittaa, että Neu vo-rahaa hyödynnettäessä terveydenhuol tosuunnitelmaan, maksaisi se esimerkiksi noin 100 lehmän tilalle vain 100 €. Muutamil la Faban asiantuntijoilla on myös Neuvo-oi keudet ja neuvontaa tarjotaan emolehmä tilojen hyvinvointiasioihin ja rekisteröintiin liittyen. Fabalaisia seminologeja on koulutet tu bioturvallisuuskartoitusten tekemiseen ja ongelmien ratkaisemiseen, joten tavoitteena on, että he tekevät tulevaisuudessa biotur vallisuusneuvontaa Neuvo-rahalla.
LISÄTIETOA
www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/sahkoinen-asiointi/vipu/
Maidontuotannon tunnuslukuja ja mittareita on monipuolisesti saatavilla. Niitä kannattaa hyödyntää suunnittelun ja johtamisen tukena.
Hedelmällisyydestä huolehtiminen on oleellinen osa lypsykarjan taloudenpitoa. Miten voin seurata oman karjani tilannetta?
Karjakoon mukaan hedelmällisyysti lannetta korjaamalla voi saavuttaa jopa kymmeniä tuhansia euroja paremman taloudellisen tuloksen vuositasolla. Oman karjan hedelmällisyyden tunnus lukuja löydät Bisnes+:sta Minun Maa tilastani. Siellä voit myös asettaa omia tavoitteita ja verrata tuloksiasi muihin karjoihin. Lisää hedelmällisyyden tun nuslukuja sekä tietoa siemennyksistä, tiinehtymisestä, ennusteen syntyvistä lypsyrotuisista lehmävasikoista sekä pal jon muuta löydät DigiHelmestä Minun Maatilani Faba-valikosta. DigiHelmestä löydät myös laskelman hedelmällisyyden taloudellisista vaikutuksista karjassasi. Hedelmällisyyden kehittämisessä sinua auttavat Faban hedelmällisyysasiantun tijat.
johtamismittareista löytyy tuottoen nuste verrattuna A-maitomäärään sekä päivämaitomäärä, kuukausimaitomäärä, kausimaitomäärä ja vuosimaitomäärä verrattuna A-maitomäärään maidon tuotannon seuraamiseen ja ennakoin tiin. ProAgrian asiakkaille löytyy kaksi mittaria: Litroja meijerimaitoa / työtunti ja työtuntimäärä / hehtaari.
Sorkkaterveydellä on suuri vaikutus paitsi eläinten hyvinvointiin, myös talouteen. Sorkkasairas lehmä liikkuu ja syö vähemmän, sen kuntoluokka laskee, tuotos alenee ja hedelmällisyys heikke nee. Vain pieni osa sorkkasairauksien aiheuttamista kustannuksista johtuu lisätyöstä sekä eläinlääkäri- ja lääkin
täkuluista. Suurin osa kustannuksista aiheutuu ns. piilokuluista: heikenty neestä hedelmällisyydestä, ennenaikai sista poistoista ja alentuneesta tuotok sesta. Sorkkasairauksien eläinkohtainen kustannus vaihtelee sairauden mukaan noin sadasta eurosta yli 500 euroon. On arvioitu, että sadan lehmän karjassa 30 ontuvan lehmän hoitaminen aiheuttaa 9000 euron tappiot vuodessa. Sorkka terveyttä voi seurata ja sorkkahoitoja suunnitella Faban SorkkaModuulilla, joka löytyy Minun Maatilani Faba-vali kosta. Sorkkaterveyden parantamiseen saat apua Emovetin eläinlääkäreiltä.
Minun Maatilani etusivuna toimiva Bis nes+ tarjoaa maksuttomasti mittareita tilan johtamiseen. Toistaiseksi mittareita on yhteensä seitsemän. Valion tuottajille
Bisnes+ tarjoaa varsinkin valiolaisille tiloille suuren määrän erilaisia mai dontuotannon mittareita, enimmillään mittareita on käytössä jopa 12 kap paletta, mm. karjan keskimääräinen lehmäkohtainen päivätuotos, maidon rasva-valkuaissuhde, hakukerran mai tomäärä, EKM / rehun kuiva-ainekilo, karjan päivämaitomäärä, edellisen 12 kuukauden keskituotos, ensikkojen keskituotos sekä rasvan- ja valkuaisen maidon tilityshinta.
Onko saatavilla mittareita tai tunnuslukuja maitotilan johtamiseen?
Bisnes+:sta löytyy mm. mittari, joka kertoo os torehukustannuksen myytyä maitolitraa kohti sekä mittari, josta selviää, miten oman tilan maidon koostumushinta eroaa oman osuus kunnan keskikoostumishinnasta. Mittareiden näkyvyys riippuu meijeristä ja käytössä olevista ProAgrian palveluista.
On! Bisnes+:n Dokumenttipankki kokoaan yhteen eri asiantuntijoiden tallentamat doku mentit ja lisäksi voit itse tallentaa omia doku mentteja ja kuvia tietoturvallisesti. Dokumentit ovat siten hyvässä tallessa ja kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla. ”Oma kansio” -nimisen kansion voi laittaa lukkoon, jolloin tämä kan sio ja sen sisältö on vain omassa käytössäsi. Do kumentit saa järjesteltyä selkeään kansioraken teeseen, joka toimii sujuvasti sekä tietokoneelta että mobiilisti. Dokumentteihin voi myös lisätä vanhenemispäivän, jolloin Dokumenttipankki hälyttää vanhentuvista dokumenteista.
Bisnes+:n mittareille voi asettaa omia tavoit teita eli raja-arvoja tukemaan tavoitteiden saavuttamista. Kaikille mittareille on asetettu valmiiksi oletusraja-arvot mutta näitä on mah dollista muokata haluamikseen. Mittarin tulos ta voi verrata itse asettamiinsa raja-arvoihin tai koko maan raja-arvoihin. Raja-arvoja pääsee tarkastelemaan ja asettamaan yksinkertaisesti klikkaamalla mittariruutua.
Uutuutena Bisnes+:ssa on Tavoitetaulu, jos sa voi asettaa esimerkiksi koko tilaa koskevia strategisia tavoitteita tälle tai tuleville vuosille. Tavoitteita voi lisätä itse tai yhdessä asiantunti jan kanssa.
Lisätietoja kaikista Faban digipalveluista faba.fi/digipalvelut Vastaukset koosti Faban tuotepäällikkö Elina Paakala.
Nopeasti omaksuttavissa oleva tieto helpottaa päätöksentekoa.
Karjatiloilla on nykypäivänä käytettävissään runsas määrä erilaista dataa. Tästä tietomäärästä tulee arvokasta pääomaa vasta, kun sitä jalostetaan eteenpäin ja käyte tään tehokkaasti. Tiedolla johtaminen perustuu datan hyödyntämiseen, mutta samalla se edellyttää osaamista ja työkaluja tiedon käyttämiseen. Mitä suuremmaksi datamäärä muodostuu, sitä aikaa vievämpää on löytää kunkin päätöksen kannalta olennaisimmat tiedot. Päätöksenteon kannalta onkin tärkeää, että käytettävissä olevat tiedot ovat merkityksellisiä, ajantasaisia ja laaduk kaita. Menestyksekäs tilajohtaminen edellyttää lisäksi karjanomistajalta kykyä hyödyntää näitä tietoja omien tavoitteidensa kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
Tiedon hyödyntäminen tilan johtamisessa on tehok kaampaa, kun tieto on valmiiksi helpommin käsiteltä vässä muodossa. Vertailukelpoisen ja helposti omaksut tavassa muodossa olevan tiedon pohjalta päätöksenteko nopeutuu.
Digitaalinen alusta on keino tuoda eri toimijoiden sovellusten tuottamat tiedot yhteen paikkaan käytet täväksi. Bisnes+ on maatalousalan oma digitaalinen alusta, joka on rakennettu maatalousyrittäjille juuri tilan johtamisen tarpeita varten. Alustalla on keskitetysti tarjolla dataa hyödyntäviä sovelluksia, joiden ansiosta tiedot ja tunnusluvut päätöksenteon tueksi ovat helposti saatavilla. Tavoitteena on, että Bisnes+:n käyttäminen tuottaa maatalousyrittäjille oikeasti hyötyä.
Ota palvelu käyttöön ja laita tieto tuottamaan!
Markku Brummer Bisnes+
Laita tieto tuottamaan!
Suomalaisen järjestäytyneen karjanjalostuksen 125-vuotinen taival tarjoaa entistä parempia indeksejä.
Teksti: Pirkko Taurén / kuva: Faban arkisto
Suomalaisten karjanomistajien omistama jalostusorga nisaatio Faba vastaa suomalaisen nautakarjan jalostusar vostelumenetelmistä ja niiden kehityksestä. Ensi vuonna järjestäytynyt kotieläinjalostus täyttää 125 vuotta ja sen ajanjakson aikana menetelmät ovat kehittyneet eläinten merkitsemisestä kantakirjaan ulkomuotonsa perusteella DNA-tason valintaan.
Jalostusarvostelujen kehitystyötä on tehty yhdessä vahvan suomalaisen tutkimusorganisaation Luonnonva rakeskuksen kanssa. Nykyisin menetelmien kehitys nojaa entistä enemmän pohjoismaiseen yhteistyöhön NAV-mai den Ruotsin ja Tanskan kanssa. Yhteispohjoismaisin voimin on mahdollista ylläpitää ja kehittää maailman monipuoli sinta jalostusarvojen valikoimaa sekä lypsy- että liharoduille kansainvälisesti huipputasoisin menetelmin.
Kuluvan vuoden marras kuussa lypsyrotujen jalostus arvostelu nousi uudelle tasolle, kun saimme käyttöön jalostus arvolaskennan viimeisimmän version, jota kutsutaan sing le-step-menetelmäksi. Suomi on maailman ensimmäisiä maita, jossa menetelmä otetaan käyttöön.
Tämä uusi laskentamene telmä yhdistää jalostusarvos
telussa samalla kertaa kaiken käytettävissä olevan tiedon, joihin kuuluvat eläinten polveutumistiedot, fenotyyppiset mittaustulokset sekä genomitiedot (SNPt). Tähän saakka on käytetty ns. multi-step-malleja, jossa jalostusarvostelu on tehty kahdessa vaiheessa, jolloin on ensin yhdistetty polveutumistiedot ja fenotyyppiset mittaustulokset ja sen jälkeen laskennassa on vielä yhdistetty genomitiedot. Nyt single-step -arvostelumalli saatiin rakenneominaisuuk sille. Vuoden 2023 puolella arvostelumenetelmäloikka otetaan tuotosominaisuuksissa ja jatkossa ominaisuusryh mä kerrallaan siirtyy single-step-menetelmään. Lisäksi länsisuomenkarja siirtyy rakenneominaisuuksien osalta genomiarvostelujen piiriin ja LSK-rotuiset genomitestatut eläimet saavat ensimmäiset jalostusarvot. Sitä mukaa, kun arvostelut uudistuvat, LSK:n genomiarvostelu mahdollistuu entistä useammille ominaisuuksille.
Kehitys etenee myös muualla kuin lypsyrotujen rinta malla. Vuoden 2023 alkupuoliskolla liharotujen kansalli nen jalostusarvostelu siirtyy genomiaikaan. Liharotujen genomiarvostelu on alusta alkaen rakennettu käyttämään single-step-menetelmää sekä monen rodun mallia.
Indeksilaskennassa tehdyn kehitystyön myötä nyt myös ensimmäisen polven risteytykset tulevat saamaan indeksejä ensimmäistä kertaa koko kansallisen laskennan olemas saolon aikana. Askel ei ole pieni eikä merkityksetön, sillä lähes 30 prosenttia emotilojen poikineista emoista on niin sanottuja ensimmäisen polven risteytyksiä, jolloin eläimen isä ja emä ovat keskenään eri liharotua. Suomen viisi ylei sintä liharotua ovat aberdeen angus, hereford, limousine,
Suomi on maailman ensimmäisiä maita, jossa single-stepmenetelmä otetaan käyttöön.
simmental ja charolais ja näiden rotujen risteytykset ovat mukana liharotujen ensimmäisessä genomiaallossa. Indek sien luotettavuus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa valintojen onnistumiseen ja haluttujen muutosten ripeyteen. Genomi tiedon mukaantulo vaikuttaa luotettavuuteen merkittävästi, joten genomitestaus on ajankohtaista ja sitä voi suositella jokaiselle emolehmätilalle.
Liharotujen genomiarvostelu on ollut koko elinkeinon yhteinen ponnistus. Luonnonvarakeskuksen tutkimushan ketta ovat rahoittaneet suomalaisista teurastamoista Atria, HKScan ja Snellman sekä lisäksi Faba, VikingGenetics, NAV ja Maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA). Suomalaisten liharotukas vattajien ansiosta on saatu kerättyä karva- ja kudosnäytteitä vertailuryhmää varten sekä Atrian GenoPihvi -hankkeessa että Satafoodin Emolehmätilojen eläinaineksen kehittämis hankkeessa.
Viimeisimpiä uutuuksia lypsyrotujen jalostusarvostelus sa on rehunsäästöindekin mukaan otto kokonaisjalostusar voon. Sen on mahdollistanut innovatiivinen pohjoismainen kehitysyhteistyö, jonka ansiosta Suomessa on käytössä maailman paras rehunkäyttökyvyn perinnöllistä tasoa ennustava jalostusarvostelu lypsyroduille. VikingGeneticsin kehittämän CFIT-laitteiston (cow feed intake) avulla pysty tään keräämään tietoa yksittäisen lehmän syömästä rehun määrästä ja tämän tiedon avulla on mahdollista laskea rehunkäyttökyvyn jalostusarvo.
Jalostusarvostelujen ja sonnien vertailu on mahdollista kansainvälisesti Interbull-arvostelujen kautta. Pitkäjän
teisen jalostustyön tuloksena vuoden 2022 elokuun Interbull-arvos telun mukaan VikingGeneticsin VikingRed-sonnit ovat porhalta neet kanadalaisten serkkujensa ohi utarerakenteessa. Tämä on osoitus onnistuneesta jalos tustyöstä rakenteen suhteen Pohjolan perukoilla. Rakennear vosteludataa on kerätty kansain välisesti vertailukelpoisesti yli 30 vuotta, kun 15.1.2001 otettiin WHFF:n mukainen rakennearvostelusysteemi käyttöön. Jalostusarvostelujen kehitys kulkee käsi kädessä karjati loilla tapahtuvan kehityksen mukana. Muun muassa liha rotujen käyttö lypsykarjoissa on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Jotta liharoturisteytysvasikat olisivat koko elintarvikeketjun kannalta taloudellisesti mahdollisimman hyviä, on jalostusarvostelurintamalla viimeksi kehitetty NBDI-indeksi eli pohjoismainen liha x lypsy -risteytysin deksi, jonka avulla pystyy valikoimaan liharotusonneja yli rotujen lypsykarjojen käyttöön. Vuoden 2022 marraskuussa liha x lypsy-rotuindekseihin tuli mukaan myös vasikoiden elinvoima.
Pohjoismaisen kehitysyhteistyön ansiosta Suomessa on käytössä maailman paras rehunkäyttökyvyn perinnöllistä tasoa ennustava jalostusarvostelu.
Faban ja sen yhteistyökumppaneiden ansiosta suoma laisella karjanomistajalla on käytössä kattava valikoima indeksejä, joilla eläinvalintaa tehdään ja jalostetaan entistä parempia eläimiä juuri kunkin suomalaisen karjanomista jan ja elintarvikeketjun tarpeisiin.
Toimin toista vuotta Faban hallituksessa asiantun tijajäsenenä. Asiantuntijajäsenen tehtävänä on tuoda talouselämän ja yhteiskunnan kokemusta ja näkemystä hallitustyöskentelyyn.
Osuuskunnan tehtävänä on tuottaa palveluja ja lisäarvoa jäsenilleen. Faba tukee palveluillaan, tuotteil laan ja asiantuntemuksellaan jäsenistönsä kannattavaa ja taloudellisesti vastuullista maidon- ja lihantuotantoa. Tuottavuuden kehittyminen on kannattavuuden kehit tymisen perusta.
Strategia-sanan ehkä paras kuvaus on ”missä ja miten organisaatio aikoo voittaa”.
Osuuskunnassa hallituksen tulee varmistaa onnis tuminen myös pitkällä tähtäimellä. Siihen kuuluu toi minnan pitkäjänteinen kehittäminen sekä kotimaisten että kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen. Edellä mainittua voi kutsua myös strategian tekemiseksi ja toteuttamiseksi. Strategia-sanan ehkä paras kuvaus on ”missä ja miten organisaatio aikoo voittaa”. Menestymisessä on aina kysymys voittamisesta: missä markkinassa ja millä keinoin yritys aikoo voittaa. Myös menestyvä karjatila on tehnyt strategisia valintoja: miten tilan toimintaa ja tuottavuutta kehitetään, jotta tulevaisuudessa menestyttäisiin mahdollisimman hyvin.
Hyvän strategian tekeminen edellyttää toimin taympäristön kehityssuuntien ymmärtämistä ja omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. Sen jälkeen asetetaan tavoite, missä ja millainen halutaan olla esimerkiksi viiden vuoden kuluttua. Tavoitteen tulee olla haasteellinen, mutta kuitenkin omiin resursseihin nähden realistinen. Seuraavaksi suunnitellaan ja pääte tään keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Toimeenpano edellyttää jatkuvaa seurantaa ja poikkeamiin reagointia. Maailma kun ei yleensä mene juuri sillä tavalla kuin on suunniteltu.
Omien havaintojeni perusteella Fabas sa strategiatyö, seuranta ja toimeenpano ovat hyvällä tasolla. Faba koetaan myös innostavana työpaikkana.
Juha Nuutila Faban hallituksen jäsenMitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti?
Kerro siitä meille: tiedotus@faba.fi
Monet tilat ovat menestyneet karjan kehittämisessä al kioilla. Tule kuulemaan alkioiden ilosanomaa webinaariin, jossa Parasta laatua alkioilla -hankkeessa mukana olevat ell Annukka Sulonen ja tuotepäällikkö Jaana Vuolteenaho Fabasta sekä asiantuntija Krista Ketonen Satafood ry:stä kertovat, miksi alkioista kannattaa olla kiinnostunut.
Mistä aiheista haluaisit Faban we binaareissa kuulla? Nyt on tilaisuus vaikuttaa tulevien webinaarien sisältöön. Osallistu kyselyyn ja kerro toiveistasi! Kyselyyn pääset QR-koo din kautta.
Sarka-messut käynnistävät näyttelyvuoden 2023. Ter vetuloa Faban osastolle tapaamaan asiantuntijoita sekä tutustumaan mielenkiintoisiin tuotteisiin ja palveluihin. Nähdään Seinäjoella!
Tilaa uutiskirje!
Kuukausittain ilmestyvät sähköiset kirjeet:
• FabaViesti – uutisia osuuskunnaltasi
• SonniViesti – poimintoja huippusonneista
• PihviViesti – lihakarjan tärkeimmät uutiset
Tilaa omasi: faba.fi
Viime aikoina on saatu tottua siihen, että tuotteiden ja pal veluiden hintoihin on tullut korotuksia. Energian hinta on noussut ja myös monien muiden tuotantopanosten hinnat ovat nousussa. Niinpä tuotantopanoksiin käytettävää rahaa tulee mietittyä aiempaa tarkemmin.
Oman osuuskunnan palveluihin turvautuminen on usein taloudellisin valinta. Palvelut hinnoitellaan siten, että ne ovat kaikille osuuskunnan jäsenille oikeudenmukaisia ja tasapuolisia ja että jokainen maksaa käyttämistään palve luista ja tuotteista sen hinnan, mitä niiden tuottaminen ja kehittäminen maksavat.
Osuuskunnan tulee olla tarkka myös kustannusten seu raamisessa, jotta hinnat pysyvät oikeina. Niinpä Fabassakin taloutta suunnitellaan pitkäjän teisesti ja seurataan tarkasti ja jatkuvasti. Koska osuuskunnan tarkoitus ei ole tuottaa voittoa omistajilleen vaan jäsenilleen hyötyä, ei hintoihin ole sisällytetty mitään ’varmuuseriä’ kustannus ten kohoamisen varalta. Jäsenen
kannalta tämä tarkoittaa myös sitä, ettei hän maksa tur hasta varmuuden vuoksi, vaan nimenomaan käyttämänsä tuotteen tai palvelun kustannusten ja kehitystyön mukaisen hinnan.
Saamaansa hyötyä Faban jäsen voi kasvattaa itse kes kittämällä karjan kehittämiseen liittyvien palveluiden ja tuotteiden ostoa omaan osuuskuntaan. Se kasvattaa ostohy vityksenä maksettavaa bonusta ja takaa myös palveluiden ja tuotteiden jatkuvan pitämisen ajan tasalla ja myös niiden jatkuvan kehitystyön.
Osuuskunnan toimintamalli ohjaakin nimenomaan jäsenten hyödyn kasvattamiseen. Tärkeä elementti siinä on osuuskunnan tekemä jatkuva tuotteiden ja palveluiden tuotekehitystyö. Siihen ohjataan varoja, koska se on paras tapa pitää palvelut kilpailukykyisinä ja ajantasaisina ja siten jatkuvasti jäseniä hyödyttävinä.
Fabassa jäsenen sijoitus osuuskuntaan on varsin kohtuullinen – 210 euroa. Sillä kertapanostuksella saa itselleen kaikki jäsenelle tarjolla olevat hyödyt.
Osuuskunnan tarkoitus ei ole tuottaa omistajilleen voittoa, vaan jäsenilleen hyötyä.
Bonusta kertyy 0,5–5 %. Bonuksen taso määräytyy karjatunnuskohtaisten laskutus tietojen perusteella. Investointityyppiset tuotteet eivät kerrytä bonusta. Bonusta kertyy asiakkaan kanssa tehdyn kumppanuus sopimuksen sisällön mukaan.
Vasikoiden kasvatukseen on olemassa runsaasti apuvälineitä, joiden avulla jokainen kasvattaja varmasti menestyy.
”Et voi johtaa sitä, mitä et voi mitata”. Peter Druc kerin aikoinaan toteama tunnettu lainalaisuus pätee erinomaisesti myös vasikoiden kasvatukseen ja siitä saatavan tiedon hyödyntämiseen ja hallintaan. Vasikan kasvatustavoista voidaan olla montaa eri mieltä, mutta yleinen trendi on menossa kohti järjestelmällistä ja tehokasta vasikoiden kasvatusta.
Taulukossa olevassa saksalaistutkimuksessa sel vitettiin sairastumismäärien vaikutusta vasikoiden menestymiseen myöhemmällä iällä lisääntymisen, maidontuotannon ja teurastus-% perusteella. Tutki muksessa havaittiin, että mitä enemmän hoitokertoja vasikalla on 0–6 elinviikon aikana, sitä heikommat todennäköisyydet sillä on menestyä myöhemmin hyvin tuottavana lypsylehmänä. Tämän pohjaksi so pivia vasikoiden kasvatukseen liittyviä seurannallisia tavoitteita voisivat olla: f Juodun maidon määrä/päivä f Kasvu g/päivä f Sairastumis-% f Kuolleisuus-%
Kuolleisuusprosentti on helppo seurattava, mutta muiden kanssa vaaditaan jonkinlaista kirjanpitoa tai laitteita, jotta tavoitteiden seuranta on mahdollista. Onnistuminen vaatii joko todella tunnollista vasikoi den äärellä tapahtuvaa seurantaa tai laitteita, jotka helpottavat seurantaa. Fabalta saatavat Holm & Lauen vasikoiden ruokintajärjestelmät CalfExpert ja MilkTa xi tehostavat vasikoiden juoton ja kasvun seurantaa. Lisäksi CalfExpert -juottoautomaatin avulla voit jättää
osan terveydenseurannasta laitteen vastuulle terveys hälytyslistan ansiosta.
Jos kaikkia edellä mainittuja tavoitteita pystytään seuraamaan luotettavasti, voidaan tulosten perusteella tehdä ruokinnallisia muutoksia juontimäärien ja päi väkasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi pystytään lisäämään sairastumisia ennaltaehkäiseviä toimenpi teitä sairastumisprosentin alentamiseksi. Vasikoiden juottokaudella suoriutumisen perusteella voidaan tehdä myös valintaa karjaan jätettävistä yksilöistä.
Kysy lisää vasikoiden juottoratkaisuista tekniseltä myyjiltä, yhteystiedot löydät Faban kotisivuilta.
CalfExpert helpottaa vasikoiden juoton ja kasvun seurantaa.
