jalostusarvot mittaavat siis eri asioita ja arvottavat sonnit paremmuusjärjestykseen omien kriteereiden mukaisesti.
Pitääkö katsoa kokonaisjalostus arvoa vai osaindeksejä? Vai molempia? Silloin kun kokonaisjalostusarvo sisältää juuri niitä ominaisuuksia, joita haluaa omassa eläinaineksessa viedä eteenpäin, voi eläinvalinnan perustaa täysin kokonaisjalostusarvoon. Jos tavoitteena on parantaa ominaisuuksia, jotka eivät sisälly kokonaisjalostus arvoon, esim. pitkämaitoisuus, kannattaa silloin rajata sonnijoukko kyseisen indeksin mukaan. Tästä sonnijou kosta kannattaa valita parhaan kokonaisjalostusarvon sonni. Näin päästään parhaiten eteenpäin halutussa ominaisuudessa sekä kaikissa niissä ominaisuuksissa, jotka sisältyvät kokonaisjalostusarvoon.
Miten lehmän rotu vaikuttaa valintaan? Puhdasrotujalostuksessa valinta on helppo, kos ka sonnivalikoima rajautuu lehmän omaan rotuun. Mikäli tavoitteena on risteyttää eläimiä, löytyy laajasta sonnivalikoimasta tähän useampi eri rotu. Esimerkiksi ProCROSS-risteytysohjelmassa holsteinin ja ayrshiren lisäksi käytetään montbeliarde-sonneja. Arcowinin kautta olemme saaneet Ranskasta myös uuden rodun, normanden. Normande-sonnit löytyvät Faban verkko kaupan ennakkotilattavista sonneista.
Mitä pitää osata katsoa, jos etsii liharotusonnia lypsylehmälle? Kaikki Faban Liharotusonnit lypsykarjalle -käyttölistan sonnit on huolella valittu esimerkiksi helppojen poikimis ten suhteen. Toki sonnien välillä on pieniä eroja tässä ominaisuudessa. Vain osa sonneista onkin sellaisia, että niitä voidaan suositella esimerkiksi hiehoille. Suurempia eroja havaitaan, kun katsotaan teurastuloksia, joita son ni jättää risteytyskäytössä. Rotukohtaisesti voi todeta, että parhaita teurastuloksia jättävät blonde d’Aquitai ne- ja charolais -rotuiset sonnit. Blondi on käytetyistä roduista suosituin, sillä siinä yhdistyy usein erinomai sella tavalla sekä poikimahelppous että teurastulokset. Faban kautta käytössäsi on maailman parhaat blondit risteytyskäyttöön. Evolutionin sonnit ovat lähtöisin maailman suurimmasta blonde d’Aquitaine-populaatios ta ja se mahdollistaa sonnivalikoiman räätälöinnin juuri meidän käyttötarkoitukseemme sopivaksi.
NÄKÖKULMA
Arcowin tuo tehokkuusetua tuotantoon Jalostusyhtiö Arcowin aloittaa ensi vuonna toimintansa ja sille siirtyvät VikingGeneticsin hoitamat toiminnot. Karjanomistajan näkökulmasta muutos ei sinällään ole suuri. Uusi yhtiö tuottaa siemenannoksia niin kuin vanhakin ja ne tulevat tilalle Faban toimittamana. Taustalla tapahtuu enemmän. Yritys on suuri: Euroopan suurin ja maailmassakin heti isoimpien jenkkifirmojen jälkeen seuraavaa kokoluokkaa. Faban omistusosuus ei ole iso, mutta sen asian kanssa on jo opittu elämään. Luotan siihen, että Suomen asiat saadaan kuulluiksi jatkossakin. Tässä suhteessa Pohjoismaista Tanskalla voi olla enemmän opettelemista. Koko antaa tehokkuusetua tuotantoon sekä selvästi leveämmät hartiat tuotekehitykseen ja jalostusohjelmiin. Se on asia, jota ei voi väheksyä. Lypsykarjanjalostus on genomiaikana kiihkeää ja jokainen yrittää kehittää uutta mahdollisimman nopeasti. Kilpajuoksu vaikkapa rehunkulutuksen jalostuksen suhteen on menossa. VG on ollut siinä vahvasti mukana, eikä se missään tapauksessa ole ilmaista. Minulle käy hyvin, että ranskalaiset ja saksalaiset kollegat tulevat jakamaan kuluja. Rotujen ja niiden sisältä löytyvän valikoiman kirjo kasvaa. Arcowin toimii tiettävästi 28 eri nautarodun kanssa, joten vähän erikoisempaankin makuun löytyy vaihtoehtoja. Suomenkarjakin on joukossa mukana. Holstein on selvästi suurin jalostusohjelma ja sen sisälle mahtuu jatkossa paljon muitakin tavoitteita kuin NTM. Ei paha juttu sekään. Toki tähänkin asti on ollut tarjolla monenlaista tuontiholsteinia, mutta ei ole haitaksi, että niitä jatkossa saa Suomeen omistajahintaan Saksasta, Ranskasta ja Pohjois-Amerikasta. Uusilla kumppaneilla on viimeksi mainittuun suuntaan hyvät kontaktit. Se, mikä pikkuisen askarruttaa, on miten kolmen isohkon yrityksen toimintatavat alkavat sulautua yhdeksi. Alue on iso ja kieli- ja kulttuurierojakin on. Tuntuisi todennäköiselle, että alussa voi pientä säätämistäkin olla. Toisaalta moni asia pysyy ennallaan, suurin osa annoksista tulee edelleen sieltä, mistä ennenkin. Sen luulisi vakauttavan alkuun pääsyä. Kaiken kaikkiaan odottelen uuden yrityksen starttia positiivisesti. Yrityksen on parempi olla sen kokoinen, että on mieluummin kohde yhteistyötarjouksille kuin ostotarjouksille. Jari Loponen
FABA — 17
