TILAN ELÄMÄÄ – SIVU

Seosrehun teossa kysytään kokin taitoja

Omistajat: Merja ja Jari Ilvessaari

199 lehmää, 75 % holsteineja ja 25 % ayrshirejä

Keskituotos: 12 472 kg EKM

Jari ja Merja Ilvessaaren tilalla poikivat lehmät ja hiehot viettävät aikaa olkien päällä.

TILAN ELÄMÄÄ

Syyskauden alkaessa kurikkalaisella Jari ja Merja Ilvessaaren tilalla käytetään paljon aikaa optimaalisen rehuseoksen synnyttämiseksi. Toinen merkittävä tekijä hyvän tuotoksen taustalla on lypsylehmien tarkkailu herkällä silmällä. Merja keskittyy tarkkailuun ja Jari trimmaa rehun koostumusta.

Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki

Satakunnan Karvian ja Pohjanmaan Jalasjärven välillä mutkitteleva Ilvesjoki halkoo peltoja 35 kilometrin matkalla. Joen molemmin puolin eletään vahvasti maataloudesta. Joen varressa Jalasjärvellä eli nykyisin Kurikassa lypsykarjatilaa pitävät Merja ja Jari Ilvessaari. Tila on ollut Jarin suvun hallussa seitsemän sukupolven ajan. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2002.

Hallittua laajentamista

Merjan ja Jarin aikana tila on kasvanut merkittävästi. Peltoa on tullut lisää ja lehmien lukumäärä on kasvanut. Investoinnit on tehty tarkan harkinnan tuloksena ja liiallista velanottoa on vältetty.

Sukupolvenvaihdoksen aikana tilan parsinavetassa oli parikymmentä lehmää. Seuraavana vuonna valmistui uusi pihatto, jossa oli paikat yli 50 lypsävälle. Samalla rakennettiin lypsyasema.

Vuoden 2010 laajennuksessa tehtiin noin 30 metrin lisäosa ja sinne sijoitettiin umpilehmät, tiineet u

Lypsyrobotti syöttää pihaton työhuoneen tietokoneelle monenlaista hyödyllistä tietoa esimerkiksi sairastuneista lehmistä. hiehot, 30 paikkaa lypsäville lehmille ja mm. poikimakarsina. Vuonna 2016 pihattoa laajennettiin niin, että lypsävien määrä nousi noin 200 lehmään. Tässä investoinnissa pihattoon hankittiin kolme lypsyrobottia ja samalla asemalypsystä luovuttiin.

Takaiskuja tuli myös

Alku ei ollut uusilla yrittäjillä helppoa. Jarin isä kuoli kaksi vuotta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Töitä oli paljon ja lapset olivat vielä pieniä. Jarin äiti oli onneksi apuna pidempään.

Viimeisimmän laajentamisen jälkeen oli myös murhetta. Maitonäytteestä löytyi utaretulehdusta aiheuttavaa Agalactiae-bakteeria ja vähän myöhemmin ajotulehdus iski nautoihin. Lehmiä piti lääkitä ja osa jouduttiin poistamaan.

Merja Ilvessaaren arvion mukaan kuukauden maitotili meni antibioottien ja poistojen myötä hukkaan. Vuosi 2019 oli tilan maitotuotoksessa jo kohtuullinen.

Robottiaika muokkasi työn kuvaa

Robottien tulo tilalle ei ole vähentänyt työn määrää, vaikka moni niin voisi ajatella. Työtä tehdään nyt toisella tavalla: karjaa seurataan ja robottien tunnuslukuja analysoidaan jatkuvasti. Toimeen ryhdytään, jos jonkun lehmän päivän tuotos on selvästi laskenut tai jos joku lehmä ei ole käynyt 12 tuntiin robotilla. ”Monesti näkee ontujan ennen kuin se näkyy robotilla terveyslistalla”, arvioi Merja Ilvessaari.

”Paras lehmä on se, mitä et ikinä näe. Se käy lypsyllä, tuottaa hyvin, tulee kerralla tiineeksi ja poikii nätisti. Ongelmatapaukset muistat, kun niiden kanssa takkuat”, pohtii Jari Ilvessaari. Merja ja Jari Ilvessaari seuraavat karjaa monta kertaa päivässä. Aamulla ja illalla ollaan lehmien luona pidempään. Päivällä karjanhoitaja pitää nautoja silmällä muiden töiden lomassa. ”Isossa karjassa tapahtuu paljon. On tärkeää löytää se kipeä lehmä, ennen kuin se makaa kylmänä parressa”, Merja sanoo. ”Sitten siellä on yksi jukuripää, joka välillä

Paras lehmä on se, unohtaa käydä lypsyllä”, Jari mitä et ikinä näe. Se naurahtaa.

käy lypsyllä, tuottaa Monen osaston hyvin, tulee tiineeksi takakierto toimii

ja poikii nätisti. Ilvessaaren tilalla päätettiin viimeisimmän investoinnin yhteydessä rakentaa riittävästi osastoja tarkkailua vaativille lehmille. Vanhalla lypsyasemalla erilaisten lehmien tarkkailu osoittautui hankalaksi. Tämä ongelma päätettiin poistaa robotti-investoinnin myötä. Nyt tarkkailu on takakierrossa hoidettu niin, että on eroteltu selvästi poikineet, umpeen menevät ja sairaat lehmät. Omille osastoille sijoitettuja nautoja on helpompi lääkitä tai viedä oikeaan aikaan lypsylle.

Holstein otti kärkipaikan

Ilvessaaren tilalla oli 2000-luvun alussa kolmannes holsteinia ja yli puolet ayrshireja. Nyt tilanne on kääntynyt ja holsteinlehmiä on jo selvästi yli puolet karjasta. ”Se on se tuotos, mikä siellä on painanut ja rakenne. Pikkuhiljaa vähenevät nuo ayrshiret”, arvioi Jari Ilvessaari. Kuivikkeena Ilvessaaren tila käyttää turvetta, sitä kun on lähistöllä hyvin saatavilla. Vasikat pidetään puolivuotiaiksi asti olkipatjan päällä, omalla osastolla.

Optimaalinen rehu on tuotoksen perusta

Ilvessaaren tilalla annetaan iso rooli ravinnolle. Seosrehuruokinta valittiin heti sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Jarin mukaan maidon pohja on se, että ruokinta osuisi kohdalleen. ”Nyt menee lehmille tämän vuoden ykkössatoa, viimevuotista kakkosta ja A-Rehulta kuituseosta, meijerin rypsiä ja murskeviljaa, jossa on mukana hernettä ja kaura-ohraseosta”, Jari selostaa.

Reseptin laatiminen on syksyn puuhia ja nyt on se aika parhaimmillaan. Rehureseptin raken-

tamisessa käytetään mm. ProAgrian ja A-Rehun asiantuntemusta ja pohjana ovat rehunäytteet.

Rehureseptin hiomisessa korjausliikkeitä tehdään useasti. Kun antaa uutta seosta lehmille aamulla, illalla näkee jo robottien datasta viitteitä rehun tehosta. Ja sitten taas trimmataan. ”Kaikennäköiset ruppanat lypsää, kun niillä on kunnolla rehua ja kasvaa hiehona”, Merja Ilvessaari kuittaa.

Rehun raaka-aineet tulevat pääasiassa omalta tilalta. Peltoa on tilalle reilut 300 hehtaaria. Viljaa puitiin tänä syksynä 120 hehtaarin alalta, 27 hehtaaria oli herneellä ja nurmella 160 hehtaaria.

Osakeyhtiö toimii

Eläinmäärä pitää optimoida

Ilvessaaren tilalla luotetaan Faban osaamiseen. Jalostusasiantuntija Jenna Lampinen käy tilalla neljä kertaa vuodessa ja homma on hoitunut hyvin. Siemen- ja typpitilaukset tehdään myös sieltä. ”Kolmen kuukauden välein katsotaan, mitkä ovat tulossa siemennykseen. Yhdessä katsotaan sonneja ja niitten mukaan mätsätään”, Merja Ilvessaari selventää.

Tilalla pidetään tärkeänä, että eläinmäärä optimoidaan ja heikot karsitaan pois.

”Jalostussuunnittelijan kanssa aina katsotaan, mitkä lehmät menevät siemennysjaksolla liharodulle ja kenestä otetaan jälkeläisiä. Tehdään myös omaakin karsintaa, jos vuosituotokset jäävät useammin poikineilla kovin alas”, Merja analysoi.

Viime vuoden tuotos Ilvessaaren tilalla oli 11 881 kiloa (197,4 lehmää). Energiakorjattu maitotuotos (EKM) oli 12 472 kiloa. Merjan arvion mukaan tänä vuonna mennään hyvin samoissa lukemissa.

Ilvessaaren tila muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2015. Jari Ilvessaaren mukaan yhtiö olisi kannattanut perustaa jo aiemmin, sillä edeltävinä vuosina maidon hinta oli korkealla ja tiliä tehtiin. Yhtiömalli sopii Jarin mukaan kannattaville tiloille. Ilvessaaret eivät maksa paljoakaan palkkaa itselleen vaan he nostavat yhtiöstä rahaa osinkona. Jari ja Merja ovat myös sijoittaneet omaa rahaa yhtiölle ja sen saa nostaa tietyn ajan sisällä verotto"Kolmen kuukauden masti. välein katsotaan, mitkä ovat tulossa Ilvessaaressa liikevaihto on reilut miljoona euroa ja viime vuonna tilalla tehtiin siemennykseen." 300 000 euron tulos. Se u

Vasikat on sijoitettu Ilvessaaren tilan vanhan parsinavetan tiloihin.

Kurikkalaisen Ilvessaaren tilan tuotantorakennuksia on laajennettu ja lisätty moneen kertaan viime vuosikymmeninä. oli huippuvuosi. Veroa tästä meni 20 prosenttia. Normaalissa palkansaajaverotuksessa veroprosentti olisi ollut selvästi korkeampi.

Pojat mukana tilan hommissa

Tila on sen verran iso, että biokaasulaitos voisi olla kannattava investointi.

Lomailua ei parane unohtaa

Kun vapaa-aikaa jää, se kuluu kesämökillä varsinkin kesäaikaan. Mökki on lähellä, joten sieltä on reilun puolen tunnin mittainen matka kotiin, jos vaikka robotti hälyttää.

Lomatunnelmiin Jari ja Merja pääsevät kunnolla, kun on Lapin hiihtoreissun aika. Nyt reissaamisessa on ollut koronan takia taukoa. Myös maatalousmatkoilla Jari ja Merja ovat käyneet useasti. Koronan takia kesämökki on ollut viime kuukausina ahkerassa käytössä.

Entä tulevaisuus, miten tila jatkossa kehittyy? ”Katsotaan maailmanmenoa, että mihinkä se kääntyy”, pohtii Jari.

Ilvessaaren tila on sen verran iso, että biokaasulaitos voisi olla kannattava investointi. Jari Ilvessaari ei moista ajatusta tyrmää. Vastaus on lupauksia antava. ”Pitää pyörittää laskelmat läpi ensin.” œ

Ilvessaaren perheen tytär opiskelee biologiaa ja hän viihtyy kesälomilla tilan puuhissa. Perheen molemmat pojat ovat opiskelleet maataloutta ja he ovat mukana tilan töissä ympäri vuoden. Pojat tekevät enimmäkseen peltotöitä. Myöhemmin on ajankohtaista pohtia, olisiko lasten syytä olla yhtiön osakkaina. Nyt he saavat työstä palkkaa.

Nyt tilalla on oman perheen lisäksi palkattuna ympäri vuoden yksi karjanhoitaja. Tämän lisäksi varataan tarvittaessa lomittaja tai hankitaan muuta sesonkiapua. Oman perheen vahva osallistuminen tuo turvaa. ”On luottoväki täällä, eikä tarvitse olla ulkopuolisten ihmisten varassa”, iloitsee Merja Ilvessaari.

TILAN OPIT

Optimoi eläinmäärä, tarkkaile huolella ja ruoki oikein

Optimoi eläinmäärä

Jalostussuunnittelussa kannattaa karsia heikompia lehmiä ja keskittyä hyviin yksilöihin. Yksi lehmä on sopiva parsinavetassa, toinen robottipihatossa. Lypsyrobottitiloilla paras lehmä on se, mitä et ikinä näe. Se käy lypsyllä, tuottaa hyvin, tulee kerralla tiineeksi ja poikii nätisti. Jalostuksessa kannattaa luottaa ammattilaisiin.

Tarkkaile karjaa huolella ja usein

Robottilypsyssä lehmien käsin koskettelu jää vähemmälle, siksi karjan toistuva tarkkailu ja robotin raporttien tulkitseminen on tärkeää. Robotin raportit paljastavat sairastuneen yksilön, eli lehmän, jonka tuotos on laskenut tai yksilön, joka ei ole käynyt pitkään aikaan lypsyllä. Tarkkaavainen silmä löytää ontuvan lehmän, ennen kuin se näkyy lypsyrobotin raportista. Siksi valvonnassa pitää luottaa sekä uuteen tekniikkaan että omiin silmiin.

Ruokinta on maidon perusta

Rehuseoksen rakentamisessa kannattaa olla kärsivällinen. Rehun raakaaineiden koostumus muuttuu vuosittain ja oikean rehureseptin laatiminen voi viedä aikaa. Kuivaainepitoisuus ja valkuaisen määrä vaihtelevat vuosittain. Kokin otetta tarvitaan, kun uuden kauden rehu synnytetään. Kokeile ja viilaa rehun koostumusta. Kokeile ja säädä uudelleen ja uudelleen. Optimaalinen rehu tuottaa hyvän tuotoksen ja terveyttä lehmille.

Merja Ilvessaari ja Ruska

Pidä sairaat ja ummessa olevat lehmät erillään

Lypsytiloilla on tärkeää, että terveet ja tarkkailua vaativat lehmät ovat selvästi erillään. Työ pihatossa on vaivattomampaa, jos osastoja on esimerkiksi robottipihaton takakierrossa riittävästi. Poikineilla pitää olla oma osasto, samoin umpeen menevillä, joita lypsetään harvemmin ja ruokitaan omalla rehulla. Erityisen tärkeää on se, että lääkittävät lehmät ovat tarkassa kontrollissa ja siirretään hallitusti erikseen lypsylle.

Muista lomailla

Lypsytilalla päivät venyvät pitkiksi ja työpäiviä voi kertyä uupumukseen asti. Ilvessaaren tilan väellä on tapana lähteä Lappiin hiihtämään kerran vuodessa. Myös maatalousmatkat ovat virkistäviä. Kesämökki muutaman kymmenen kilometrin päässä tuo nopeasti vaihtelua ainakin maisemaan. Hyvä lomittaja on myös kullanarvoinen asia: kun tila on hyvissä käsissä, lomareissu on paljon rentouttavampi. œ

Digipalveluilla tehokkuutta työhön!

Faban kätevillä digipalveluilla seuraat ja kehität tilasi toimintaa

Faba tarjoaa karjanomistajille kattavan ja laajenevan valikoiman digitaalisia palveluja. Suurin osa digipalveluista on osana Minun Maatilani -ohjelmistoa, jotta löytäisit ne kätevästi päivittäin käytössä olevasta paikasta. Myös lokakuussa uudistunut Bisnes+ on osa Minun Maatilaani.

Minun Maatilani Faba-valikosta löydät linkin FabaMAPPIin sekä jatkossa myös FabaKUTSUun. FabaMAPPI on maksuton, sähköinen terveys- ja siemennyskansio. FabaKUTSUlla tilaat siemennykset ja tiineystarkastukset silloin, kun sinulle sopii.

Faba-valikosta löydät myös Emolehmätarkkailun tilaraportin sekä Pihvi+ -raportin. Faban Alkiokaupasta löydät myynnissä olevat alkiot. Alkioilla edistät nopeasti karjasi jalostusta ja hankit eläinterveyden kannalta turvallisesti uutta eläinainesta. Faban maksaman bonuksen määrää ja laskutusta voit seurata FabaBONUS -moduulista.

Myös hedelmällisyysraportti DigiHelmi, sorkkaterveysraportti SorkkaModuuli ja sorkkahoitotietojen tallennussovellus SorkkaMobiili löytyvät Faba-valikosta.

Osa Faban digipalveluista on integroitu suoraan Minun Maatilaani. Lypsyrotujen jalostusarvot -moduulilla saat lypsykarjan eläinten kaikki jalostusarvot Muokattaviin raportteihin sekä eläinkorteille. Sukusiitoslaskennalla testaat sonnien sopivuutta lehmillesi sukulaisuuden perusteella. Tilasiementäjän uusimattomuusraportti kertoo kaikkien tilalla toimivien tilasiementäjien uusimattomuusprosentit ja muut tiedot sekä eri tiineytystapojen määrät. Uusimattomuusraportti sisältyy Minun Maatilani Tilasiemennys-moduuliin. Genomitestitilauksella tilaat genomitestit, ja Näyteseuranta -toiminnolla seuraat niiden etenemistä. Myös SenseHub -karjanseurantajärjestelmän saa yhdistettyä Minun Maatilaani.

Osa digipalveluista on täysin maksuttomia. Maksullisissa digipalveluissa (poisluettuna Sukusiitoslaskenta) on ilmainen kokeilujakso. Voit siis huoletta kokeilla, olisiko jostain digipalvelusta hyötyä ja apua juuri sinun arkeesi. œ

Lisätietoa ja linkit Faban digipalveluihin löydät kootusti kotisivuiltamme osoitteesta faba.fi/digipalvelut.