Faba 3/22

SISÄLLYS

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5

Vinkit liharotusonnin valintaan AJANKOHTAISTA – SIVU 6

Yhteistyöllä kohti unelmia TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8

Hedelmällisyyden digitaaliset apurit DIGIPALVELUT – SIVU 15

Ilmastoviisaita sonnivalintoja ME VASTAAMME – SIVU 16

”Meillä sonnivalinta NÄKÖKULMA – SIVU 17

Osuuskunnan toiminta

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20

Vastuullinen kestävä kumppanuus OSUUSKUNTA APUNASI – SIVU 21

Katetuotto kuntoon

TERVEYDENHUOLTO – SIVU 23

PÄÄKIRJOITUS

Mittaa, ennusta ja toimi!

Vastuullisella kotieläinjalostuksella eläinaineksen pe rinnöllinen kehittyminen on mahdollisimman nopeaa. Edistymistä haetaan ominaisuuksissa, jotka ovat joko taloudellisesti, eettisesti tai ympäristön kannalta tärkei tä. Kokonaisjalostusarvon avulla kaikkia näitä ominai suuksia pystytään kehittämään samanaikaisesti. Samalla pidetään huoli riittävästä vaihtelusta kiinnittämällä huomiota eläinten sukulaisuussuhteisiin.

Eläinaineksen kehittämisen ratkaisevin hetki on hedelmöitys. Hedelmöittymishetken jälkeen ne geenit, jotka vaikuttavat tulevan yksilön tuotoksiin ja menes tymiseen, eivät enää vaihdu. H-hetkeä ennen on tehty suunnitelmia, päätöksiä ja toimenpiteitä. Vastuullisen päätöksenteon pohjalla on paljon tieteellistä työtä, asian tuntijoiden apua ja ennen kaikkea eläintenomistajien ahkerointia.Kotieläinjalostuksella pystytään tekemään työtä ilmastonmuutoksen vastustamiseksi. Useimmat käytössä olevat jalostusarvot tehostavat tuotantoa, lisäävät meije riin lähetettävän maidon määrää ja vähentävät tuotetun maitokilonUusimmallakasvihuonekaasupäästöjä.työkalullaelirehunsäästöindeksillä on mahdollista saada vielä lisää vauhtia kasvihuone kaasupäästöjen vähentämiseen. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan rehunkäyttökyvyn mukaan ottamisella voidaan vähentää maidontuotannon hiilidioksidipääs töjä tämänhetkisestä 18 %. VikingGenetics hyödyntää rehunsäästöindeksiä jalostusohjelmassaan ja näin Faba pystyy tarjoamaan sonneja, jotka ovat vastuullinen valintaTämänilmastonmuutostalkoissa.lisäksipidämmehuolta yhdessä siitä, että liharotu- ja sukupuolilajitellun siemennysten optimoin nilla suunnataan eläinaineksen käyttöä tehokkaasti. Näin vältetään sekä taloudellista että ympä ristöä rasittavaa hukkaa. œ

PirkkoTuoteryhmäpäällikköTaurén

Anna palautetta!

• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?

• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?

Lähetä palautteesi sähköpostilla: tiedotus@faba.fi

Tiineystarkastus säästää rahaa!

Tiineystarkastukset ovat yhä suositumpia emokarjoissa, mikä on hienoa sekä tilojen talou den että ympäristön näkökulmasta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä emokarjan jalostustyötä.Tyhjänemon pito maksaa sisäruokintakaudella rodusta ja kuntoluokasta riippuen 600 eurosta jopa 1 100 euroon. Huonosti tiinehtyvät emot kannattaa karsia jo taloudellisista syistä. Tuotantopanosten kallistuessa tyhjien emojen pitäminen on yhä kalliimpaa.

Kun huonosti tiinehtyvät emot vihdoin tiinehtyvät ja jättävät vasikoita, saattaa karjan naarashedelmällisyys kääntyä jopa laskusuuntaan. Poistolistaa tehdessä kannattaa huomioida, että tiineystarkastuksessa myöhään tiinehtyneeksi havaittu emo ei ole jalostus tai tuotantoeläinten kärkeä. Myöhäisen tiinehtyvyyden syyt voivat olla moninaiset, mutta syystä tai toisesta emo ei ole paras mahdollinen eläin kyseiseen karjaan. Parhaimmillaan emo tiinehtyy suunnilleen samana päivänä vuodesta toiseen. œ

Mitä enemmän emokarjoissa on tyhjiä emoja, sitä huonommalta näyttää ympäristöystävällisyys.naudanlihantuotannonmyös

Tyhjäksi tarkastettu on arvokas tieto – älä jätä tarkastuksia tekemättä!

Kesän jälkeen on hyvä aika tehdä tiineystarkastukset. Tarkastaminen kan nattaa ympäri vuoden, mutta syksyllä on tärkeä käydä läpi esimerkiksi laitumelta navettaan palaavat hiehot.

Tieto varhaisessa vaiheessa tyhjäksi tarkastetusta eläimestä on arvokas. Kun tieto saadaan ajoissa, voidaan eläin sie mentää uudelleen. Tiineystarkastuksia olisi kannattavaa tehdä vielä huomat tavasti nykyistä enemmän. Ideaalissa tilanteessa varhainen tiineystarkastus tehdään 4–6 viikon kohdalla ja varmis tustarkastus vielä 8 –12 viikon kohdalla. Tällä tavoin poikimaväli saadaan pysy mään optimaalisissa

Hedelmällisyyspalveluarajoissa.käyttävil

lä tiloilla tiineystarkastukset tehdään

säännöllisesti. Jos karjan varhaiset tarkastukset tehdään maitonäytteellä tai eläinlääkärin ultrauskäynnillä, on toinen tarkastus erittäin hyödyllinen. Varhaiset luomiset ovat yleisiä, joten jokaisella siemennyskäynnillä kannattaa tarkistuttaa muutama eläin. Tärkeintä on pysyä ajan tasalla siitä, mikä eläin on tiine ja mikä Tiineystarkastustentyhjä. lisäksi lepokausi tarkastukset ovat tärkeitä. Tarkastuksissa varmistetaan, että munasarjatoiminta on lähtenyt poikimisen jälkeen käyn tiin. Samoin tarkastetaan hiehot ennen siemennysaikaa. Tarkastuksissa tieto ei lisää tuskaa, vaan tuo varmuutta suun nitteluun. œ

Hedelmällisyys on lypsykarjan kannattavuuden peruspilareita! DigiHelmiraportilla selvität karjasi hedelmällisyyden todellisen tilan. Lue lisää s. 15.

VB Rune P (Norton Järneberg x Faust) on nuori, kiinnostava blon disonni, joka sopii risteytysvasikoidenerinomaisestituotantoon.

Tuotosta, terveyttä ja rakennettapaketissa:samassa webshop.faba.fi

VR Folki (VR Fidello x VR Sotiisi) on sonni, jonka tyttärillä on erittäin korkea tuotos, hyvä lypsettävyys ja loistava kestävyys. Kaseiinit AA A1A2.

VH Skills (Superfly x Zekon) periyttää erittäin korkeaa tuotosta loistavilla pitoisuuksilla, hyvää lypsettävyyttä ja se sopii erin omaisesti robottikarjoihin. Kaseiinit AB A2A2.

mittalypsytkotitilanMistäsovelluspäällikkökehitysagronomi,TerhiKuka:Vahlsten,Asuinpaikka:Halikko(Salo)eitunneta:Onkiinnostunutkarjataloudenhistoriastajaomistaaäitinsäkarjantarkkailukirjanvuodelta1927.Kirjastalöytyyjaruokinnatjatuloksettarkkailukarjakonkäsinkirjaamina.

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ

3x Terhinvinkit

1. ainaFabaMAPPImukana

Ota FabaMAPPI käyttöön! Kaikki karjan ajantasaiset tiedot kulkevat kätevästi aina mukana: siemennykset, poikimiset, hoidot, lääkitykset sekä sorkkahoito tiedot. Koko eläimen hoito ja siemennyshistoria kulkevat mukana olit sitten navetassa, laitumella tai vaikka reissussa. FabaMAPIn kautta saat käyttöösi myös FabaJASUn suositukset. Älylaitteilla toimiva FabaMAPPI on kaiken lisäksi maksuton.

Salosta kotoisin oleva Terhi suunnitteli kouluaikana itselleen eläinlääkärin uraa, mutta toisin kävi. Löydettyään kotieläintie teet, hän haki Helsingin yliopistoon Viik kiin. Valmistumisen jälkeen Terhi työsken teli Lukella (silloinen MTT) eläinjalostuksen tutkijana ja julkaisi yhden tieteellisen artikkelinkin. Äitiyslomasijaisuus ASMOydinkarjassa johti siirtymiseen Faballe ja tänä vuonna hänelle tuli täyteen 20 vuotta työskentelyä naudanjalostuksen parissa. ”Osa töistä on ennallaan, mutta paljon ovat tehtävät myös muuttuneet”, Terhi kertoo.

Terhin työnkuvaan kuuluvat Suomen datojen koostaminen lypsykarjan jalostusar vostelua varten sekä arvostelujen julkaisuun liittyvät tehtävät. Hän on mukana NAV:in kommunikaatioryhmässä, mikä tarkoittaa muun muassa jalostusarvosteluista ja niiden muutoksista tiedottamista, artikkeleiden kirjoittamista, NAV:in kotisivuista vastaa mista sekä sonnihaun kehittämistyötä. Ryhmä on mukana järjestämässä myös workshoppeja ja webinaareja. Sovellus päällikkönä Terhin vastuulle kuuluvat tilasiementäjän uusimattomuusraportti ja FabaMAPPI. Terhi vastaa myös terveystark kailun tulosten tilastoinnista ja tiedottami sesta. Hän raportoi liokunnanLisäksipoikimavaikeuksistavasikkakuolleisuudesta,jaepämuodostumista.Terhionsuomenkarjanjalostusvasihteerijatekeesuomenkarjan

sukulaisuuslaskelmat. Kirsikkana kakun päällä hän ohjaa opinnäytetöiden tekijöitä. Työ on vaihtelevaa. Jalostusarvostelu jen julkaisupäivät luovat raamit, minkä mukaan töitä aikataulutetaan. ”Kaikissa työtehtävissäni on puolensa ja on vaikea ni metä suosikkia, mutta yksi lempihommista ni on terveystarkkailutilastojen tekeminen, se on hirmu mielenkiintoista”, Terhi kertoo. ”Karjanomistajien tapaaminen on tietenkin erittäin mukavaa ja maailmaa avartavaa”, hän lisää ja harmittelee tapaamisten vä hentyneen pandemian takia. Koska monet työprojekteista ovat pitkäkestoisia, on työn saaminen valmiiksi erityisen palkitsevaa. Parhaita puolia työssä ovat Terhin mukaan myös mukavat työkaverit ja asiakkaat.

Uransa aikana Terhi on pannut merkille lypsyrotuisten lehmien rotusuhteessa ta pahtuneen muutoksen. Kun hän aloitti alal la, oli ayrshiren osuus vielä 75 %. Nyt määrä on pudonnut alle 50 %:n. Toinen muutos on aiemmin uhanalaisen itäsuomenkarjan kas vaminen yleisimmäksi suomenkarjaroduk si. Hänen oman työnsä viimeisin muutos on ollut lihakarja-arvostelun mukaan tulo

NAV:iin.Isoosa

Terhin vapaa-ajasta menee perheen parissa. Varsinaisiin harrastuksiin lukeutuu koiran kanssa agilityn harrastaminen. Lisäksi hänestä on mukava käydä sieni- ja marjamet sällä sekä lukea ja tehdä pihahommia. œ

2. testaaminenGenomi­kannattaa

Genomitestauksella saa erittäin pätevän arvion eläinten perinnöllisestä tasosta. Tieto auttaa tekemään päätöksiä ja suunnittelemaan eläinten jatkoa, kuten mitkä eläimistä valitaan karjan uudistuseläimiksi. Suosittelenkin testaamaan kaikki lehmävasikat.

3. johtamiseenavuksiBisnes+

Bisnes+:sta näkee nopeasti, miten tilalla sujuu missäkin asiassa. Lisäksi suoriutumista voi vertailla myös muihin. Bisnes+ on monipuolinen ja helppokäyttöi nen työkalu, josta saa näppärästi kokonaiskäsityksen siitä, missä on vielä kehitettävää ja toisaalta siitä, missä on onnistuttu.

Minun Maatilastani löytyvään Bisnes+:aan voi myös asettaa itselleen tavoitteita ja seurata niiden toteutumista.

”Parasta työssä ovat mukavat asiakkaat ja työkaverit ja se, kun saa jonkun projektin valmiiksi”

LIHAROTUSONNINXVALINTA

1. Mistä kyse?

Lypsykarjoissa käytetään yhä enem män liharotusiementä. Tämä on posi tiivinen asia suomalaisen naudanlihan tuotannon käytössäkin.jatilojentuotantomäärienympäristöystävällisyyden,kuinmaidontuotantotaloudenkannalta.Eriliharotujensonnienvälilläonerojalypsykarja­

2. Mikä avuksi?

Liharotusonnien valintaan on kehitetty liha lypsyroturisteytysindeksi (Nordic Beef x Dairy Index = NBD). NBD indeksin avulla on helppo valita sonneja, joiden risteytysvasikat synty vät helposti, kasvavat hyvin ja niillä on hyvät teurasominaisuudet.

3. Miten?

Valitse parhaat lihasonnit lypsyrotukäyttöön NBD indeksin perusteella. Indeksit löytyvät Faban risteytyssonnien käyttölistalta tai NAV Pihvihausta. Sonneja voi myös vertailla yli rotujen ja hakea koko ketjun kannalta parasta. Faban myymien liharotuisten sonnien NBD indeksit perustuvat niiden risteytysjälkeläisten tuloksiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Liharodun käyttö lypsykarjoissa on yleistymässä sekä meillä että muualla. Käytön kasvu on positiivinen asia sekä karjan kehittämisen että ympäristön ja tilan talouden kannalta.

Lähde ja tekstit: Nauta 1/22 asiakas- ja kehityspäällikkö Kaisa Sirkko ja 2/21 päätoimittaja Sanna Lohenoja.

Liharodun käytön lisäämisellä voidaan parantaa suomalaisen naudan lihantuotannon ympäristöystävällisyyttä. Viime vuonna julkaistun Luonnon varakeskuksen tutkimuksen perusteella lypsylehmäpohjainen lihantuotanto on vähemmän ympäristöä kuormittavaa. Karjan kehittämisen kannalta perinnöl liseltä tasoltaan heikommista lehmistä ei kannata jättää jälkeläisiä karjaan. Liha rodun käytöllä saadaan siten tehostettua lehmävalintaa.Mikäonsopiva liharodun käyttöaste lypsykarjoissa? Yhtä ja ainoaa vastausta ei ole, vaan tilannetta on tarkasteltava kunkin karjan sen hetkisen tilanteen pohjalta. Faballa on käytössä tanskalais ten tutkijoiden kehittämä SimHerdBeef -ohjelma, joka arvioi liharodun käytön

taloudellista optimia. Tähän vaikuttaa muun muassa karjan hedelmällisyys tilanne, tyhjäkauden pituus ja hiehojen tiinehtymisikä. SimHerd-ohjelma ottaa huomioon useita tilan tunnuslukuja ja tekee niiden perusteella kuusi erilaista liharodun käytön vaihtoehtoa. Vaihto ehtojen taloudellisia lopputuloksia pää see vertaamaan siihen, ettei liharotua käytettäisi lainkaan. Lisäksi lasketaan malli, jossa sukupuolilajiteltua siementä käytettäisiin kaikille hiehoille ja 20 %:lle ensikoista. Sukupuolilajitellun sieme nen käyttö mahdollistaa runsaamman liharodun käytön. Tähän mennessä tehdyissä laskelmissa liharodun käytön optimi on vaihdellut 0–70 % riippuen sukupuolilajitellun siemenen käytön tasosta.SimHerdBeef-analyyseja tekevät Faban eläinaineksen asiantuntijat. Sel vitä oman karjasi optimitaso liharodun käytön suhteen ja ota yhteyttä tilasi omaan eläinaineksen asiantuntijaan.

Millä liharotukäytön tasolla saat parhaan mahdollisen taloudellisen lopputuloksen?

TARVIKKEET AVUKSESI

Vasikoiden ripulitesti, Kerbl Pikatesti taudinaiheuttajan tunnistamiseen. Hinta: 89,90 € (alv 0 %)

Bovine Bluelite jauhe tai pelletti, 20 kg Elektrolyyttivalmiste lehmille. Hinta: alk. 82,90 € (alv 0 %)

Fresh Cow YMCP

Energiarehu lehmille heti poikimisen jälkeen. Hinta: 149,90 € (alv 0 %)

LUOMU

Bi-PILL bikarbonaatti

Hinta: 33,90 € (alv 0 %)

Bi-Pill JUNIOR annostin Hinta: 26,90 € (alv 0 %)

Tarvikkeita monipuolisesti: webshop.faba.fi/tarvikkeet

TBS Pistoletti

Ohuempi pistoletti hiehoille ja hankalammille lehmille. Hinta: 39,50 € (alv 0 %)

Emist Epix360 & Emist EX700 sumutinlaitteet

Tehokkaampaan desinfiointiin.

Hinta: alk. 1190 € (alv 0 %)

TECcare pesu- ja desinfiointiaineet Ekologiset aineet sumutinlaitteisiin. Hinta: alk. 46,90 € (alv 0 %)

Suojakäsine siemennykseen, Green Air Hengittävä siemennyskäsine. Koko L. Hinta: 25,90 € (alv 0 %)

Kehityksen askeleet

Tilaa on kehitetty vuosien saatossa jatkuvasti. Viimeisin laajennus on tehty 2019, jolloin lehmämäärää kasva tettiin 130 lehmästä reiluun 310 lehmään. Lehmille ja pikkuvasikoille rakennettiin täysin uudet tilat ja kalan ruotoasemalypsystä siirryttiin karusellilypsyyn. Leh mien vanha navetta siirtyi laajennuksen myötä hiehojen ja juottovasikoiden kasvatuskäyttöön. Tänä päivänä sonneista 80 % kasvatetaan itse, liharisteytyslehmävasi kat ja 20 % sonnivasikoista menevät kasvamaan lähistöllä sijaitsevalle lihankasvattajalle. tilan eli tutummin

Vanhan navetan ympärille kiteytyy tilan historiassa monia askeleita. Navetta on rakennettu vuonna 1970 alun pitäen 150 lehmän parsinave taksi. Vuonna 1978 vanhan navetan viereen on rakennettu sonneille ja hiehoille 160-paikkainen navetta. Vuonna 1989 lehmien navetta muokattiin pihatoksi. Vuonna 2000 navetan kylkeen raken nettiin poikiville ja vasikoille erilliset tilat.

Selkeät vastuualueet ja työpaikka jokaiselle tilan väestä

Ala-Fossin tilalla vallitsee vahva yhteistyönhen ki koko porukan kesken. Vuonna 2015 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin Tiina Fält ja Anu Penttilä jatkoivat työntekijöinä ja Jaakko ja Juha Ala-Fossi siirtyivät eläkkeelle osallistuen silti päivittäin tilan töihin. Nuoripolvi otti tilasta vetovastuun. Tilan toiminnan laajentaminen oli selvää sukupolvenvaihdoksen myö tä, sillä haluttiin, että tila työllistää vähintään jokaisen omasta väestä. ”Laajentaminen tuntui myös luon tevalta, koska on opittu pienestä pitäen jo yli 100 lehmän karjan arkeen”, Kalle ja Olli summaavat.

Tilan luottotyöntekijä Jani Sivunen on kasvanut myös lapsesta mukaan Ala-Fossin tiimiin ja vastaa nykyisin Anun kanssa navetasta ja

sen operatiivisesta johtamispuolesta. Jani vastaa myös pääkarjakkona Vacca Oy:n karjasta. Fannin vastuulla ovat pääosin iltanavetat ja yleisjuttujen hoitaminen. Kallen vastuulla ovat separointi, kuivitus ja talousasiat. Olli vastaa lypsykarusellin toiminnasta ja peltoviljelyn suunnittelusta. Antti vastaa ruokinnasta ja Tiinan vastuulla ovat kirjan pito ja työntekijöiden muonitus.

Hyvällä suunnittelulla perusta toimivalle navetalle

Investointeja varten Kalle ja Olli kävivät opiske luaikoina hakemassa maailmalta oppeja tehden opintojensa harjoitteluja Kanadassa ja Ruot sissa. Lisäksi ulkomailta on haettu oppeja mm. Jouni Pitkärannan reissujen ja Gordie Jonesin avustuksella. Suomessakin tilan väki kiersi useita kymmeniä navettoja, ennen kuin he päättivät, millainen uusi navetta rakennetaan.

Laajentamisen polku ei ollut kuitenkaan niin selkeä, kuin aluksi oli ajateltu. Vuoden 2015 marraskuussa lehmänavetta kärsi tulipalosta ja lehmille jouduttiin ottamaan lisää tilaa läheisestä kärrykatoksesta. Ympäristöluvan ollessa vireillä tuli Ala-Fosseille lisäksi tilaisuus solmia yhteis työsopimus sen lähistöltä Ilmajoen opetusmaa tilasta Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Seamkin kanssa. Ala-Fossin maatalousyhtymä perusti Vacca Oy:n,

joka vuokrasi SEDUlta vuoden 2018 alusta ope tusnavetan ja osan pelloista. Navetta remontoitiin nykyaikaiseksi yhden robotin pihatoksi. Remon tista Ala-Fossit saivat hyvää oppia omaan raken nushankkeeseensa.Uusilehmänavetta rakennettiin kahtena raken nuksena yhdyskäytävällä. Navetat ovat 2-rivisiä, erotteluryhmää lukuun ottamatta. Joka osastossa on ruokintapaikat kaikille lehmille. ”2-rivisyys mahdollistaa paremmin parsipaikkojen täytenä pitämisen kuin 3-rivinen ja sää ei tule sisälle niin helposti”, summaavat Kalle ja Olli. Parret ovat syväkuivikeparsia ja kuivikkeena käytetään tilan omaa separoitua kuivajaetta. Lypsykaruselli oli luonteva valinta jo melko alusta asti navettasuun nitteluprojektia. Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä.Toisessa navettarakennuksessa asuvat umpi lehmät ja lopputiineet hiehot, poikivat ja äskettäin poikineet sekä sairaat. Rakennuksen päässä on 36-paikkainen lypsykaruselli sekä sosiaalitilat. Yhdyskäytävän yhdistävässä toisessa navetas sa asuvat lypsävät lehmät kolmessa ryhmässä: vanhempien lehmien alku- ja loppulypsykaudella olevat sekä ensikot omana ryhmänään.

Poikivat lehmät ja hiehot siirtyvät n. 2 viikkoa ennen poikimista umpiosastolta panostäytteisiin ryhmäpoikimakarsinoihin. Poikivat pyritään pitämään samassa ryhmässä poikimiseen saakka.

Viimeisiä eläimiä joudutaan kuitenkin välillä yhdistämään samaan karsinaan, että saadaan tilaa uusille poikiville. Järjestelyn tavoitteena on, että lehmät kokevat mahdollisimman vähän stressiä, syövät jatkuvasti hyvin ja niille varmistetaan mah dollisimman hyvä alku uuteen lypsykauteensa.

Ensimmäinen vuorokausi poikimisesta vasikka on emällä vierihoidossa. Toisesta poikimakerrasta lähtien lehmille annetaan kaksi kalsiumbolusta ennaltaehkäisevästi kalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden välttämiseksi. Sen jälkeen poikinut siirtyy erotteluryhmään, jossa se on yleensä 1–2 viikkoa. Lypsykauden lähdettyä kunnolla käyntiin, lehmä muuttaa omaansa, toisen navetan ryhmään.

Vasikalle hyvä alku elämään

Vasikat siirtyvät noin vuorokauden iässä omaan vasikkataloon, jossa ne viettävät ensimmäiset 2–3 viikkoa yksilökarsinoissa. Kaikki vasikat juo tetaan alussa maidolla, MilkTaxia apuna käyttäen. Kun vasikat ovat päässeet elämässään hyvään vauhtiin ja syönti sujuu, siirtyvät ne juottamoon ryhmäkarsinoihin. Lypsyrotuiset vasikat erotetaan heti omaksi ryhmäkseen, jotta liharotuiset vasikat eivät luontaisesti voimakkaan imemisviettinsä takia ime lypsyrotuisten vasikoiden utareenaihioi ta ”pilalle”, ja etteivät lehmävasikat opi imemään toisiaan. Tavoitteena on myös, että vasikoiden

Navettakäynnit saadaan tehtyä isossa karjassa ripeästi, kun lehmille jaetaan ape ja otetaan ne kiinni lukkoparsiin juuri ennen alkua.käynnin u

ruokinta pystytään toteuttamaan riittävän pienin muutoksin kerrallaan, jolloin syönti ja kasvu pysyvätVasikathyvänä.juotetaan 2–3 viikon iästä 2 kuukau den ikään saakka juomarehulla tai maidolla - sopimusmäärä huomioiden. Lisäksi vasikoille annetaan omaa vasikka-apetta. Vasikoiden kasvua seurataan säännöllisen punnitusmittauksin. Ruokintaa pyritään optimoimaan tulevaisuudessa entistä paremmaksi, jotta aikanaan saadaan vielä kin parempia ensikkoja lypsyyn.

Karjan eläinaineksen taso nousussa laajennuksesta huolimatta

Ala-Fossin tilalla eläinaines haluttiin säilyttää laajennusvaiheessa mahdollisimman korkea tasoisena, vaikka eläinmäärän lisäys oli suuri. Eläinmäärän lisäämisen suunnitteluun käytet tiin tilalla apuna Faban INTO-suunnitelmaa. Suunnitelmassa laskettiin, kuinka paljon karjaa pystytään lisäämään tehostetulla sukupuolilajitel lun siemenen käytöllä ja kuinka paljon tarvitaan lisäksi ostoeläimiä.Kaikki ostoeläimet päädyttiin hankkimaan heti vasikoina ja sonnien kasvatuksesta luovuttiin väliaikaises ti. Ostoeläinten hankinta vasikoina oli järkevää, koska tällöin tiedettiin varmasti, että eläinmäärä saadaan lisättyä suunnitellussa aikataulussa. Ostokriteerit täyttävää karjaa oli myös helpompi ostaa vasikkana kuin jos olisi lähdetty etsimään vanhempia hiehoja. Vasikkana ostaminen oli myös eläintautien suhteen vähäriski sempää, ja vasikoilla jäi hyvin aikaa kehittää itselleen kunnon immuniteetti ennen lypsyuraa.Laajennus toteutui suunnitelmallisesti, sillä navetta saatiin täyteen jo puolessa vuodessa valmistumisestaan ja laajennuksesta seuraavana vuonna on päästy myymään jo noin 30 lehmää

eloon. Lisäksi karjan keskituotos on noussut laajennuksen myötä nopeasti, jo toisena toi mintavuotena laajennuksesta keskituotos oli 12 380 EKM kg.

Tehokkaat suunnitelmakäynnitjalostus­

Tilan eläinaines on pääosin rodultaan holsteinia, muutamaa ayrshireä lukuun ottamatta. Tällä het kellä noin 10 % lehmistä on kokeilussa kolmiro turisteytysohjelma. Ala-Fossin mty:n tärkeimmät jalostustavoitteet ovat kestävyys, hyvä tuotos, sopusuhtainen ja tasainen koko, hyvät jalat ja ter veys. Karjan parhaista lehmistä ja hiehoista n. 17 % siemennetään sukupuolilajitellulla siemenellä ja heikoimmista n. 45 % liharodulla. Poikima väli pidetään napakkana ja se on tällä hetkellä n. 380 päivää. Hiehot poikivat keskimäärin 24 kuukauden iässä. Tiineysongelmaisille lehmille käytetään SpermVital-siementä tai suomenkarjaa. Tiineysongelmaisille hiehoille käytetään viimeise nä ”oljenkortena” eläinaineksenJalostussuunnitelmakäynnitliharoturisteytys-astujasonnia.toteutetaanFabanasiantuntija Jenna Lampisen kanssa noin kolmen kuukauden välein. Käynneil lä rakennearvostellaan uudet, edellisen käynnin jälkeen poikineet ensikot ja kaksi kertaa poikineet lehmät sekä katsotaan läpi muut omalla rodulla jatkavatNavettakäynnitsiemennysjaksolaiset.saadaantehtyä isossa karjassa ripeästi, kun lehmille jaetaan ape ja otetaan ne kiinni lukkoparsiin juuri ennen käynnin alkua. Lehmät ehtivät jalostussuunnitelmakäynnistä huolimatta elämään normaalia arkeaan vielä ennen päivälypsyä, kuten lepäämään ja päivän jalostuksen anti ehditään vetää yhteen.

Kehityspalaverissa tarkastellaan ja analysoi daan karjan eläinmäärän ja laadunkehitystä eri ominaisuuksissa ja asetetaan uusia tavoitteita tulevaisuuteen. Yksilökohtaisesti lehmien asetta minen paremmuusjärjestykseen on helppoa, kun kaikista on olemassa luotettavat rakennearvos telu- ja tuotostarkkailutiedot. Hiehot asetetaan paremmuusjärjestykseen genomitestitulosten ja emän perusteella. Sonnit valitaan yhdessä tilan tarpeisiin VikingGeneticsin ja Faban tuomasta laajasta sonnivalikoimasta.

katsotaanTulevaisuuteenavoimin mielin

Ala-Fossin tilalla yhteistyön lisäksi toiminnalli suus ja tehokkuus ovat tärkeitä arvoja. ”Kun jol lekin tulee kehitysidea, istutaan alas ja pohditaan yhdessä, onko nykyinen toimintamalli vai keksitty parempi”, kehitysvastaavat Kalle ja Olli kertovat. Kehitys on jatkuvaa ja aina pitää olla tavoitteita ja unelmia, veljekset paljastavat tilan tulevaisuu desta. œ

Vasikat siirtyvät noin

1. Hyvät työntekijät

Hyvä työilmapiiri ja yhteisöllisyys kantavat itsessään jo pitkälle. Tavoitteisiin pääseminen on sitä helpompaa, mitä enemmän joukko puhaltaa yhteen hiileen.

2. Sopiva eläintiheys

Lehmät ovat terveempiä ja kestävät karjas sa pidempään, kun niitä on optimaalisesti eläinpaikkoihin nähden. Tasainen eläinvirta ympäri vuoden takaa, että kaikilla vasikoista lehmiin riittää tilat, työt pysyvät mahdolli simman vakiona ja talousvirta on tasainen. Faban jalostussuunnitelman eläinvirtaen nuste on hyvä aputyökalu tasaista eläinvirtaa tavoiteltaessa.

3. Täsmällinen ruokinta

Tee rehuanalyysejä ja ruo kintasuunnitelmia usein. Lehmän hyvän tuotok sen, hyvinvoinnin ja justtoimiikopitääruokinnalla.vallaperustahedelmällisyydentaataanjatkuoptimaalisellaAinaollahereillä,ruokintaeikämelkein.

4. Olosuhteet kuntoon

Panosta eläinten hyvinvointiin, sillä se tuo euroja äkkiä takaisin. Lehmällä täytyy olla aina mukava paikka levätä, vapaa pääsy ruo kintapöydän äärelle, tilavat ja pitävät kulku reitit sekä hyvä ilmanvaihto ympäri vuoden. Navetan olosuhteita pitää pyrkiä tarkastele maan jatkuvasti lehmän näkökulmasta.

5. Hedelmällisyyshaltuun

Tilalla on hyvä olla useampi, jotka vastaavat karjan hedelmällisyysasioista. Vähintään yhden toimilupasiementäjän karjassa on hyvä myös osata munasarjadiagnostiikka niin, että tunnistaa mm. kiimakierron eri vaiheet, eläinlääkärihoitoa vaativat tapaukset ja tiineydet. Seuraa alkulypsykauden eläimet tarkasti, reagoi ajoissa ja ohjaa eläinlääkärille hoitoontapauksethedelmällisyysongelmajatarkistatiineydethetiajallaan. œ

Jani Sivunen karjan parissa.

Osaavat työntekijät ja lehmille parhaat mahdolliset olosuhteet kantavat kortta kekoon

Pitkäikäisyyttä ja hyvinvointiaavullaSenseHubin

Teksti: Lauri Ketola / Kuva: Faban arkisto

Eläinten pitkäikäisyyden parantaminen on yksi tapa vaikut taa tilan kannattavuuteen. Pitkäikäiset ja hyvinvoivat eläi met ovat tuottavuuden kannalta parhaita. Hyvinvointia ja pitkäikäisyyttä ei onneksi tarvitse vain toivoa, vaan niiden edistämiseen on olemassa ratkaisuja. Systemaattinen seu ranta ja nopea reagointi ovat tähän kaksi erinomaista työ kalua, ja niiden toteuttamiseen loistava apu on SenseHub.

SenseHubin toiminta perustuu monipuolisiin mittauk siin märehtimisestä, aktiivisuudesta ja syömisajasta. Järjes telmän perustana on valtava määrä eläindataa, joka takaa nopean ja ennen kaikkea luotettavan pohjan järjestelmän kyvylle seurata eläinten käyttäytymistä ja terveyttä. Laitteen mittaustulokset ovat hämmästyttävän tarkkoja.

Eläinten terveysongelmiin tarttumisen nopeus on yksi SenseHubin merkittävimmistä eduista. Laite kertoo huo mattavasti ihmissilmää aiemmin, kun eläin alkaa märeh tiä tai liikkua tavanomaista vähemmän. Lopputuloksena SenseHub antaa terveyshälytyksen sovelluksen kautta ja

eläin voidaan käydä tarkistamassa heti. Mahdollisimman aikaisen terveysilmoituksen ansiosta eläinlääkärikäynniltä saatetaan välttyä ja eläin saadaan nopeammin omatoimisel la hoidolla takaisin täysin toimintakykyiseksi.

SenseHub on sekä emo- että lypsykarjatilalliselle erin omainen työkalu. Tarkan kiimanseurannan ja loistavan terveydenseurannan ansiosta laitteen käyttäjällä on tiedossa onnistuneita aikoja hyvinvoinnin ja lisääntymisen edistämi sessä tilallaan. œ

Kysy lisää SenseHubista ja tilallesi sopivasta ratkaisusta Faban teknisiltä https://faba.fi/yhteystiedot/#tekninen-myyjamyyjiltä:

SenseHubin Minun Maatilani ­yhteys

SenseHubin Minun Maatilani-yhteys on integraatio, jonka avulla kaikki eläintesi perustiedot siirtyvät Minun Maatilastani suoraan SenseHubiin. Siirtyviä eläinten pe rustietoja ovat EU tunnus, syntymätunnus, sukupuoli ja syntymäpäivä. Lisäksi Sense Hubiin siirtyy lisääntymiseen liittyviä tietoja: poikimapäivä (poikimapäiväksi ilmoitetaan myös luomiset, jotka aloittavat uuden lypsy kauden), umpeenpanopäivä, siemennyspäivä, siemennyskerta, tiineystarkastus ja sen tulos sekä mahdollinen siemennyskielto.

Yhdistämällä SenseHubin Minun Maati laani, vältyt eläinten kahteen kertaan kirjaa miselta sekä siemennyksiin ja tiinehtymiseen liittyvien tietojen tuplakirjaamiselta kahteen järjestelmään.

Faba DigiHelmi

uusimattomuusraporttiTilasiementäjän

Lypsylehmien hedelmällisyyden kehittäminen lähtee siitä, että tiedät missä hedelmällisyydessä mennään. Tässä apu nasi on DigiHelmi. DigiHelmi on sähköinen hedelmällisyysraportti, josta näet karjasi hedelmällisyyden tilanteen. Tärkeimpien tun nuslukujen lisäksi näet myös, miten karjasi sijoittuu näissä tunnusluvuissa suhteessa maan parhaisiin. DigiHelmeä voit tarkastella silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Voit valita näkyviin juuri sinun karjallesi tärkeimmät tunnusluvut ja seurata niitä helposti.

Hedelmällisyyttä parantamalla parannat tilasi kannattavuutta, koska noin vuoden välein poikivat lehmät lypsävät paremmin ja hiehojen kasvatustarve vähenee, kun hedel mällisyysongelmien takia ei tarvitse poistaa vanhempia lehmiä. Hiehojen poikimaikää aikaistettaessa, vähenevät myös tuottamat tomat hiehojen ruokintapäivät.

Jos siemennät eläimiäsi itse, kannattaa seurata siemennysten onnistumista. Jotta seuraaminen onnistuu, on tärkeää tallentaa kaikki siemennykset heti. Tallentamisen ansiosta myös karjan hedelmällisyyden tunnusluvut pysyvät ajan tasalla. Tilasiemen täjän uusimattomuusraportilta voi seurata tilasiementäjän uusimattomuusprosenttia, joka kertoo siemennysten onnistumisesta. Tilasiementäjän uusimattomuusraportilta näet myös eri tiineytystapojen määrät kuukausi ja vuositasolla. Jos tilalla toimii useampi tilasiementäjä, kaikkien tilasiemen täjien siemennysten määriä ja onnistumista voi seurata raportilta.

Yhteys voidaan hankkia jo ennen SenseHubin asennusta. Sen voi hankkia myös jälkikäteen ottamalla yhteyttä Faban tekniseen myyjään tai tekniseen tukeen.

DigiHelmi löytyy Minun Maatilani Faba vali kosta. DigiHelmi ei vaadi toimiakseen muita Minun Maatilani moduuleita ja voit hankkia sen Minun Maatilani Tuotteet valikosta tai Minun Maatilani –kotisivujen kautta. Ostettuasi DigiHelmen se on heti käytössäsi. DigiHelmes tä voi tulostaa pdf version asiantuntijoiden käyttöön ja tallentaa sen vaikka Bisnes+:n dokumenttipankkiin kaikkien sitä työssään tarvitsevien käyttöön.

Uusimattomuusraportti on osa Minun Maatilani Tilasiemennys moduulia. Moduuli on käytössäsi, jos Faban kanssa on tehty sie mennystallennussopimus. Uusimattomuus raportille pääset suoraan Minun Maatilani Faba valikosta. Tilasiemennys moduulin voit hankkia Minun Maatilani Tuotteet osiosta tai Minun Maatilani kotisivujen kautta.

SenseHub Minun Maatilani -yhteyden vuosimaksu (1 200 anturia) on 135 € + alv 24 % ja SenseHub+ yhteyden (yli 200 anturia) vuosimaksu 235 € + alv 24 %.

DigiHelmen hinta on 28 € / vuosi + 0,28 € / yli 14 kk ikäinen naaras / vuosi + alv 24 %

Tilasiementäjän uusimattomuusraportti sisältyy Minun Maatilani Tilasiemennys mo duulin hintaan. Tilasiemennysmoduulin hinta on 34 € / vuosi + 0,2 € / aloitussiemennys + alv 24 %

ME VASTAAMME

Faban sonnit ovat vastuullinen ja ystävällinenympäristö­valinta

Minkälainen on ympäristöystävällinen sonni?

Ympäristön kannalta ystävällisimpiä ovat sonnit, joiden jälkeläiset ovat hyviä rehunkäyttäjiä ja jotka pystyvät muun tamaan hyvin syömänsä energian mai doksi tai lihaksi. Lisäksi näiden sonnien jälkeläiset ovat kestäviä ja pitkäikäisiä sekä tuottavat maitoa korkeilla pitoi suuksilla.

Kuinka valita lypsyrotuisilleliharotusonnilehmille?

Liharotusonnia valitessa kannattaa tu tustua uusiin NBxD-indekseihin. Näistä liha-lypsy-indekseistä näkee sonnin tärkeimmät ominaisuudet ja sonneja voi vertailla keskenään myös eri rotujen välillä. Uudet indeksit löydät NAV-pihvi hausta, osoitteesta: https://nordic.mloy. fi/NavBeef. Kasvukaudeksi tulee valita pitkä kasvukausi. Faban risteytyslistalla olevat sonnit ovat hyvä valinta risteytys käyttöön, valittavana on sonneja useasta eri rodusta ja nämä sonnit sopivat hyvin

lypsykarjalle helppojen poikimisten ja hyvän kasvun ansiosta.

Mitä hyötyä on sukupuolilajitellun siemenen käytössä?

Sukupuolilajiteltujen annosten avulla asiakas voi määrittää noin 80–90 % todennäköisyydellä syntyvän vasikan

sukupuolen. Lypsykarjoissa halu taan monesti lehmävasikka jostain tietystä, hyvästä lehmästä. Se onnis tuu todennäköisemmin käyttämällä X-Vik-annoksia. Liharoduilla suositaan sonnivasikoita, joiden hinta esimerkiksi välitysvasikkana on korkeampi. Käyttä mällä liharodun Y-Vik-annoksia voidaan lisätä syntyvien sonnivasikoiden määrää. Käyttämällä sukupuolilajiteltua siemen tä, voidaan karjassa lisätä myös liharo tusiemen käyttöä. Risteytysvasikoiden paremman kasvun ansiosta samalla eläinmäärällä saadaan tuotettua enem män lihaa ja tällä on myös ympäristön kannalta positiivinen vaikutus.

Ilmaston kannalta kiinnostavimmat indeksit ovat rehunsäästö, kestävyys sekä maidon pitoisuudet. Rehunsääs töindeksi (pitää sisällään sekä ylläpidon

Mihin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa valita ilmastonmuutoksen vastustamisen kannalta parhaimmat sonnit?

Pelkän

että rehunkäyttökyvyn) kertoo sonnin tytärten kyvystä säästää rehua sekä pienempänä yllä pitotarpeena että tehokkaana rehunkäyttäjänä. Kestävyys-indeksi ennustaa kuinka pitkään sonnin tyttäret pysyvät tuotannossa. Pitkään tuottavat, kestävät lehmät ovat sekä ympäristö ystävällisiä, että taloudellisia eläimiä ja karjan hyvään kestävyyteen kannattaakin panostaa. Myös maidon pitoisuuksiin kannattaa panos taa, jos haluaa olla taloudellinen ja ympäristö ystävällinen. Pelkän veden kuljettaminen tilalta meijeriin ei ole ympäristöystävällistä tai pitkällä tähtäimellä kannattavaa.

Saako Fabalta liharotusiementä?sukupuolilajiteltua

Kyllä saa. Faballa on laaja valikoima eri liha rotusonnien Y-lajiteltua siementä ja lisäksi joistain liharotuisista sonneista on saatavana myös X-lajiteltua siementä. Kaikki tarjolla ole vat sukupuolilajitellut sonnit löytyvät kätevästi Faban verkkokaupasta.

Miksi liharotuisia sonneja kannattaa käyttää lypsykarjassa?

Liharodun käyttö lypsykarjassa on paitsi jalostuksellisesti tärkeää, myös tuotettavien vasikoiden kannalta taloudellista ja vastuul lista. Tehokkaasti kasvava risteytysvasikka on ympäristöystävällisempi valinta, kuin lihan tuotantoon kasvatettu lypsyrotuinen eläin. Liharotua käyttämällä saa myös paremman taloudellisen tuloksen vasikasta saatavan risteytyslisän ansiosta. œ

Vastaukset kokosivat Faban tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén sekä tuotepäällikkö Hinni Tiira.

NÄKÖKULMA

VikingGeneticsin sonnit – paras valinta

Olen saanut jalostaa omaa karjaa jo 22 vuotta. Monen laista on tullut kokeiltua ja koettua ja lopulta olen päätynyt käyttämään 100 % VikingGeneticsin tuottamia ja tuomiaKarjastammesonneja.löytyy holsteinia, ayrshireä ja pari länsisuomenkarjan edustajaa. Faballa ja VG:llä on selkeästi kaikkein laajin valikoima tarjolla. Näin tarkan budjetinpäivittäjän näkökulmasta myös annoshinnat ovatVG:nkilpailukykyiset.sonnienarvostelut ovat helposti löydettävissä ja tulkittavissa, kun vertailutasona on Pohjoismaat. Nyky päivänä pitoisuudet ovat erityisseurannassa ja tiedän saavani keskimääräistä parempia pitoisuuksia, koska pohjoismainen arvostelu niitä ennustaa. Eikä minun tar vitse itse erikseen selvittää alkuperämaan tasoa. Robot tilypsäjänä utareen tasapaino on tärkeä valintaperuste ja senkin jalostusarvo löytyy VG:n sonneilta.

Meillä sonnivalinta perustuu täysin sonnin jalostus arvosteluun, ja genomisonnit ovat olleet alusta alkaen käytössä. Keskustelut eri sonnien jättämistä tyttäristä ovat aina erittäin mielenkiintoisia, mutta niiden perusteella emme sonneja valitse. Tytärkuvat tai emän tiedot eivät myöskään vaikuta valintaan. Näihin on niin suuri vaiku tus muilla tekijöillä, kuten ympäristöllä. Luotettavampaa on valita sonnin oman jalostusarvostelunsa perusteella.

Rodultaan monipuolisen karjan jalostaminen luo omat haasteensa tulevien lehmien isien valintaan samoin kuin vanha pihatto. Emme halua kasvattaa holsteineja enää isommiksi, jotta ne sopivat meidän navettaamme. Seuraan kokoa tarkasti mustavalkeiden sonnien valinnassa ja löydän VG:n valikoimasta helposti maltillisen kokoista eläinainesta.

Meille terveysominaisuuksilla on ollut aina suuri paino sonnivalinnassa ja siinä VG:n sonnit ja jalostus ohjelma on ylivoimainen. Helpot poikimiset, hyvä uta reterveys ja tiinehtyvyys ovat avainasemassa hyvän kan nattavuuden saavuttamiseksi. Karjamme keskituotos on lähes 12 000 EKM kg, keskipoikimakerta 3,5 eikä meillä ole yhtään robotille avustettavaa lehmää. Tavoitteemme nousevat aina korkeammalle ja sonnivalinta on kiris tynyt entisestään. Nyt olemme siirtyneet sukupuolilajitellun siemenen käyttöön ja lihasiemennysten osuus on noussut 70 %:iin. œ

Anna-Stiina edustajistonmaidontuottaja,Niskanen,Fabanjalypsykarjanjalostusvaliokunnanjäsen

Tilan tautisuojaus lähtee siitä, että suojaudutaan mahdol lisimman hyvin tilan ulkopuolelta tulevilta taudinaiheut tajilta. Ensimmäinen tärkeä asia on tautisulku, jota kaikkien navettaan tulevien henkilöiden, myös oman väen, pitää käyttää. Eläinten teuras- tai välitysnoudot on biotur vallisuuden kannalta turvallisinta hoitaa tilasta erillään olevan lastausalueen kautta, jonne karjanomistaja itse vie haettavat eläimet. Jos eläimet haetaan navetalta, auton reitti ei saa kulkea puhtaiden reittien läpi ja auton pysähdyspai kan kohdalla ei saa olla navetan ilmanottoaukkoja, tai ne tulee sulkea noudon ajaksi. Haittaeläinten pääsy navettaan pitää estää, jotta ne eivät saastuta rehuja. Erilaisiin navetoi hin löytyy sopivia ratkaisuja, joilla saa vähennettyä esimer kiksiUlkoisensalmonellariskiä.tautisuojauksen lisäksi yhtä tärkeä asia on sisäisestä bioturvasta huolehtiminen. Sisäisen biotur vallisuuden lähtökohta on eläinten ryhmittely; vasikat ja nuorkarja iänmukaisiin ryhmiin ja lehmät tuotantovaiheen mukaisiin ryhmiin esim. umpeen menevät, ummessa ole vat, poikivat, juuri poikineet (VIC-ryhmä), lypsyssä olevat ja erillinen sairasosasto. Eläinten hoito tehdään nuorem mista eläimistä vanhempiin, jotta vanhemmissa eläimissä todennäköisemmin olevat taudit eivät siirtyisi nuorem piin, vielä vastustuskyvyltään heikompiin eläimiin. Omat työvälineet, kuten kolat, ämpärit jne. olisi syytä olla ainakin pienimmillä vasikoilla, vastapoikineilla ja sairailla. Tau dista riippuu, miten sairas eläin pitää muista eristää esim. hengitystieinfektioissa pitäisi sairaat pystyä erottaman jopa muusta navetasta erillään olevaan ilmatilaan.

Pienten vasikoiden karsinat, poikimiskarsinat ja sairas karsinat tulisi puhdistaa ja desinfioida aina yhden eläimen tai eläinryhmän jälkeen. Säännöllinen navetan pesu laskee tautipainetta kaikissa eläinryhmissä. Seuraavassa muuta ma poiminta sairauksista, joissa pesu ja desinfiointi ovat merkittävässä roolissa ongelman hallinnassa.

Kryptosporidioosi

Kryptosporidoosin aiheuttaja on Cryptosporidium parvum -loinen, joka on yleisin vasikkaripulin aiheuttaja ja voi aiheuttaa myös ihmiselle vakavaa ripulia. Vasikat erittävät ulosteeseen loisen ookystiä runsaasti sairastumisvaiheessa (2–7 pv:n ajan). Ne leviävät herkästi vasikasta toiseen suun kautta, lisäksi tartunta voi levitä likaantuneiden välineiden esim. juottoämpärien kautta. Loiset säilyvät myös ympäris tössä erittäin Kryptosporidioosinhyvin.

tartuntaketjun katkaisu/taudin hallinta (lähde ETT): f poikimapaikan hyvä hygienia f hyvälaatuisen ternimaidon saannin varmistaminen f vastasyntyneet puhtaisiin yksilökarsinoihin (1–2 vk erillään muista) f samanikäisiä vasikoita pidetään samoissa ryhmissä f pesu ja desinfiointi

Pesu ja desinfiointi on tärkeä osa kryptosporidioosin tartun taketjun katkaisemisessa. Vasikkakarsinoiden ja poikimapai kan sekä vasikoiden hoitovälineiden huolellinen mekaani

Teksti: Annukka Sulonen ja Anna Oksa-Pulliainen / Kuva: Faban arkisto

nen puhdistus, pesu ja kuivaaminen ovat tärkeimmät tekijät. Pesu tehdään kuumalla vedellä (yli 60 °C) ja huomioidaan se, että mm. painepesuri levittää paljon roiskeita ja siten myös taudinaiheuttajia. Lähellä ei siten saa olla tartunnalle alttiita eläimiä ja pesijän on suojattava hyvin itsensä. Loisen ookystat säilyvät hyvin kosteassa ja likaisessa ympäristössä, joten huolellisen puhdistamisen jälkeen tarvitaan myös riittä vän pitkä kuivausaika (karsinat yms. tyhjillään). Tilanteen mukaan karsinoita ja välineitä voidaan myös desinfioida. Kryptosporidioosiin tehoavat vain tietyt erikoispesuaineet, joten varmista aina, että desinfiointiaine on todettu tehoavan kryptosporidioosiin. Muistathan, että desinfiointiaineet te hoavat vain täysin puhtaisiin pintoihin. Keskustele eläinlää kärin kanssa desinfiointiaineen käytöstä ja tarpeellisuudesta. Faban verkkokaupasta löytyvistä desinfiointiaineista mm. Kilcox Extra on tehokas bakteereja, hiivoja ja viruksia tap pava nestemäinen desinfiointiaine, joka tehoaa hyvin myös kokkidioosia ja kryptosporidioosia vastaan.

Tarttuvat sorkkasairaudet

Tarttuvien sorkkasairauksien hoidossa ja ennaltaeh käisyssä sorkkakylvyt ovat tehokkain hoito. Tarttuviin sorkkasairauksiin luetaan sorkkavälin ihotulehdus (ID), sorkka-alueen ihotulehdus (DD), sorkkavälin ajotulehdus sekä kantasyöpymä. Sorkkakylvyn tarkoitus on vähentää bakteerimäärää sorkan, sorkkavälin ja sorkan ihoalueel la. Akuutisti sairaita ei laiteta sorkkakylpyyn ennen kuin sorkkahoitaja/eläinlääkäri on tutkinut ne, koska sorkka kylpyaineet ovat ärsyttäviä avoimissa haavoissa. Sorkka

kylpyyn voi käyttää altaita tai sorkkakylpymattoja. Joissain tilanteissa (parsinavetat) sorkkia voidaan desinfioida myös esim. reppuruiskulla. Desinfiointiaine tehoaa parhaiten puhtaaseen sorkkaan. Sorkat voidaan pestä esim. asemalla ennen sorkkakylpyaltaan läpikulkemista tai lehmät kul kevat huuhtelualtaan kautta ennen varsinaista desinfioin tiallasta. Yleisesti käytetty desinfioiva aine sorkkakylvyissä on kuparisulfaatti, lisäksi altaisiin ja sorkkamattoihin on saatavilla paljon erilaisia kaupallisia valmisteita. Faban kautta on tähän tarkoitukseen saatavilla helppokäyttöinen AutoHoofClean -sorkkakylpymatto. Matto asennetaan kohtaan, josta lehmät kulkevat useasti päivässä. Pumppu annostelee mattoon automaattisesti desinfiointi- ja pesu ainetta vuoropäivin. Sorkkakylpymatto toimii tehokkaasti useisiin sorkkasairauksiin sekä myös ennaltaehkäisevästi.

Bioturvallisuuspalvelu Bioturvallisuutta on hankala parantaa, jos ei tiedä, missä mennään pieleen. Faba ja Emovet ovat syksyllä ottamassa käyttöön bioturvallisuuspalvelun, jonka avulla selvitetään tilan bioturvariskit. Osana palvelua on Gentin yliopistossa kehitetty Biocheck.UGent®-kartoitus. ETT vastaa Suomessa asiantuntijoiden Biocheck.UGent® -koulutuksista ja data tallennetaan Nasevaan. Yhdessä karjanomistajan kanssa Faban bioturvaosaajat valitsevat tärkeimmät asiat, joita läh detään parantamaan. Tilalle jää käynnistä Nasevasta löytyvä Biocheck.UGent®-arvioinnin tulos sekä erikseen laadittavat toimenpide-ehdotukset, joiden avulla karjanomistaja voi tilan bioturvallisuutta parantaa. œ

tehokkainsorkkakylpymatotennaltaehkäisyssäsorkkasairauksienTarttuvienhoidossajasorkkakylvytjaovathoito.KuvassahelppokäyttöinenjatehokasAutoHoofClean-sorkkakylpymatto.

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI x 3 MUKAAN!

Faban toiminta on viljelijän käsissä

Vastuullisuus ja ympäristöasioista on viime vuosina tullut yhä tärkeämpi osa yritysten toimintaa.

Myöskään Faba ja kotieläintuotanto eivät voi välttyä siltä, että nämä asiat on otettava huomioon.

Ajassa on edelleen virtauksia, jossa oikeastaan koko alkutuotanto pyritään leimaamaan syylliseksi ilmaston, vesistöjen ja eläinten hyvinvoinnin ongelmiin. Kaikkein äärimmäisiä kantoja edustavien ihmisten asenteisiin ja valintoihin on vaikea vaikuttaa. Suuri enemmistö ihmi siä kuitenkin edelleen käyttää niitä tuotteita, joita Faban omistajat tuottavat. Tämän ryhmän hyväksyntä tuotan nolle on tärkeä säilyttää ja Faban tulee toimia niin, että se tukee tätä tavoitetta.

Faba osuuskuntana ja karjanomistajat sen omistajina voivat vahvistaa, että ilmasto- ja eläinten hyvinvointi kysymyksissä toimitaan vastuullisesti. Eläinten jalosta misen ympärillä tehty työ on tähdännyt tuottavamman ja terveemmän eläinaineksen luomiseen. Merkittäviä jalostuksen ilmastotekoja ovat mm. tuotoksen kasvu ja pitkäjänteinen suomalainen terveysjalostus. Faba on myös pioneeri ennaltaehkäisevän eläinterveydenhuollon kehittämisessä. Terveisiin eläimiin ja parempaan rehun hyödyntämiseen pyrkiminen on kiitollista työtä, koska se vaikuttaa positiivisesti tuotannon kannattavuuteen.

Koko ruokaketjussa tarvitaan nyt uudenlaista ajatte lua ja toimenpiteitä, jotta maatalous säilyy vastuullisena ja kannattavana Viljelijäomisteinenliiketoimintana.osuustoiminta antaa hyvän pohjan toiminnan ja palvelujen kehittämiselle. Toiminta on viljelijän omissa käsissä ja asioita voidaan tarkastella pi demmällä tähtäimellä kuin kvartaali taloudessa. œ

Webinaarit jatkuvat!

Alkaneen syksyn myötä starttasi myös uusi webinaari kausi! Tälläkin kertaa on luvassa laadukkaita webinaareja mielenkiintoisista aiheista. Webinaarien aihepiireissä sivutaan muun muassa liharotuisten sonnien käyttöä lypsykarjassa, ilmastoviisasta eläinaineksen kehittämistä, bioturvallisuutta, alkioita ja paljon muuta! Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tarkemmat tiedot löydät Faban kotisivuilta Ajankohtaista osiosta. Jokaisen webi naarin tallenne julkaistaan myös jälkikäteen katsottavaksi.

13.–15.10. Maatalouskonemessut / OlemmeHelsinkimukana

Helsingin Maatalouskonemessuilla! Tule tapaamaan asiantuntijoitamme ja tutustumaan tuotteisiin sekä palveluihin!

27.–28.1. Sarka / Seinäjoki

Vaikka vuotta on vielä reilusti jäljellä, kannattaa laittaa Sarkamessut jo nyt kalenteriin!

sinussa herätti?

Kerro siitä meille: tiedotus@faba.fi

• FabaViesti – uutisia osuuskunnaltasi

• SonniViesti – poimintoja huippusonneista

• PihviViesti – lihakarjan tärkeimmät uutiset

Tilaa omasi: https://faba.fi/uutiskirje/

Jari

MitäFabanlypsykarjatilallinenLoponenhallituksenjäsenajatuksiakirjoitus

Koko tarvitaanruokaketjussanytuudenlaistaajattelua.

Tuleehan sinulle jo Faban uutiskirje?

Kuukausittain ilmestyvät seuraavat sähköiset kirjeet:

Vastuullista ja tehdäänkumppanuuttakestävääarjessa

Teksti: Tapani Puumala / Kuva: Faban arkisto

Karjanhoidon päästövaikutukset puhuttavat edelleen ja alalla etsitään jatkuvasti ratkaisuja tähän haasteeseen. Olemme tehneet töitä karjan rehuhyötysuhteen kehit tämiseksi aloittamalla ruokinta- ja tuotostiedonkeruulla jo yli 30 vuotta sitten. Tänä päivänä pohjoismainen tutki mustieto täydentyy jatkuvasti CFIT 3D-kuvaustekniikkaa hyödyntäen. Lehmäkohtainen syönninseuranta on tuonut lisää varmuutta niistä sukulinjoista, joiden rehuhyötysuhde on vastuullisesti parhaimmillaan. Jalostusindekseihin ne tulivat mukaan syksyllä 2020.

Vastuullisuutta on jalostaa tuotannon arvo-osia eli maidossa pitoisuuksia ja lihakarjassa kasvun lisäksi lihan laatukriteerejä tehostamaan koko elintarvikeketjun lisäarvoa kulut tajiin saakka. Samalla vähennetään vastuullisesti veden kuljetusta, jolloin myös säästämme logistiikan energiakuluissa.

Genomitietoon perustuva eläinvalinta ja eläinten hoitoja terveystietojen hyödyntäminen jalostuksessa on kestävää tuotantoa. Faban ja eurooppalaisten kumppanien peli sääntöihin ei kuulu genomimanipulaatio. Tiedon pohjalta tehtävä jalostusvalinta on turvallista ja eettisesti kestävää.

Tiedon pohjalta turvallistajalostusvalintatehtäväonjaeettisestikestävää.

Faban tuotevalikoimaan kuuluvien vasikoiden hoitoolosuhteita parantavien sekä ruokinnallisten terveysrehujen kautta varmistamme arvokkaan eläinaineksen kehityksen vasikastaVastuullinenlypsylehmäksi.toimintatapa näkyy Faban arjen teke misessä ja palveluissa päivittäin. Yksi esimerkki siitä on eläinkauppa, jossa prosessin eri vaiheet eläinten valinnasta, toimitukseen ja laskutukseen saakka on huomioitu hyvän kauppatavan ja turval lisuudenKehittäminennäkökulmasta.jatkuu vastuullisuu den ja kumppanuuden näkökulmasta. Yhdessä kohti tuottoisaa syksyä! œ

Bonus

Bonusta kertyy 0,5–5 %. Bonuksen taso määräytyy karjatunnuskohtaisten laskutustietojen perusteella. Investointityyppiset tuotteet eivät kerrytä bonusta. Bonusta kertyy asiakkaan kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen sisällön mukaan.

TilavetEmo – tavoitteena terve ja kannattava emokarja

Teksti: Anna Oksa-Pulliainen / kuva: VikingGenetics

Emolehmän pitäisi vuosittain tuottaa ja kasvattaa terve, hyvinvoiva vasikka. Tavoite voi epäonnistua jo alkumetreillä, jos emo ei tiinehdy. Johtui tiinehtymät tömyys sitten hedelmällisyysongelmista tai toimi mattomasta sonnista, koituu karjanomistajalle suuret tappiot talven yli ylläpidettävistä tyhjistä emoista. Jos karjassa on esimerkiksi 10 tyhjää emoa talven ajan, aiheuttaa se noin 10 000 euron ylimääräisen ylläpito kulun. TilavetEmo -palvelun avulla voidaan muun muassa varmistaa, että sonni on toimiva ja tiineystar kastuksilla löydetään ajoissa tyhjät emot, jolloin ne voidaan poistaa karjasta.

TilavetEmo -palvelu pitää sisällään emokarjan terveydenhuoltosuunnitelman sekä vuoden aikana tehtävät terveydenhuoltotyöt. Molemmat osiot on mahdollista ostaa erikseen, mutta parhaaseen tulok seen pääsee molempia Terveydenhuoltosuunnitelmakäyttämällä.tehdään kerran vuo dessa. Suunnitelmaa tehtäessä eläinlääkäri käy karjan omistajan kanssa läpi karjan tärkeimmät osa-alueet: hedelmällisyys, ruokinta, vasikkaterveys, sorkkater veys, bioturvallisuus sekä sonnin terveys. Keskustelun

Terveydenhuoltotyö on varsinaista ennaltaehkäi sevää toimintaa tai jonkin ongelman korjaamiseksi tehtävää työtä. Terveydenhuoltotyö voi pitää sisällään mm. seuraavia asioita: astutuskauden jälkeen tehtä vät tiineystarkastukset, vasikoiden tarkastukset sekä nupoutukset, loiskontrolli, kiimojen synkronointi, sonnien astumiskuntotarkastukset, yksittäisten ongel mien ratkaiseminen tai käyntien yhteydessä muut hoitotoimenpiteet.Joshaluatparantaa emokarjasi taloudellista tulosta korjaamalla tuotosta syövät tekijät, kannattaa lukea lisää Tilavetistä ja ottaa yhteys Emovetin eläinlääkärei hin: https://emovet.fi/palvelut/tilavetemo/ œ

apuna ovat tarvittavat tunnusluvut. Valmis suunni telma pitää sisällään tiedon karjan terveyden kehit tymisestä, onnistumisista sekä kehittämiskohteista toimenpide-ehdotuksineen, joiden avulla on mahdol lista poistaa tuotantoa rajoittavia tekijöitä.