Faba 3/22

osuuskuntalaisen oma lehti 3 / 2022 FABA

O S

JÄ

SENED

20

T U

Säästöä tiineystarkastuksilla

”Laajentaminen tuntui luontevalta”

Tarkkaile ja hoida ajoissa

Tehokkaasti tauteja vastaan

SIVU 3

SIVU 8

SIVU 14

SIVU 18

—

SI VU 22

SKUNTA

22

UU

Bonuksia ja etuja!

SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS

Mittaa, ennusta ja toimi!

Tarkastuksissa tieto ei lisää tuskaa AJANKOHTAISTA – SIVU 4

20 vuotta työskentelyä naudanjalostuksen parissa ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5

Vinkit liharotusonnin valintaan AJANKOHTAISTA – SIVU 6

Yhteistyöllä kohti unelmia TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8

Hedelmällisyyden digitaaliset apurit DIGIPALVELUT – SIVU 15

Ilmastoviisaita sonnivalintoja ME VASTAAMME – SIVU 16

”Meillä sonnivalinta perustuu jalostusarvosteluun” NÄKÖKULMA – SIVU 17

Osuuskunnan toiminta on viljelijöiden käsissä TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20

Vastuullinen ja kestävä kumppanuus OSUUSKUNTA APUNASI – SIVU 21

Katetuotto kuntoon emokarjan terveydenhuollolla TERVEYDENHUOLTO – SIVU 23

Vastuullisella kotieläinjalostuksella eläin­aineksen perinnöllinen kehittyminen on mahdollisimman nopeaa.

Edistymistä haetaan ominaisuuksissa, jotka ovat joko taloudellisesti, eettisesti tai ympäristön kannalta tärkeitä. Kokonaisjalostusarvon avulla kaikkia näitä ominaisuuksia pystytään kehittämään samanaikaisesti. Samalla pidetään huoli riittävästä vaihtelusta kiinnittämällä huomiota eläinten sukulaisuussuhteisiin.

Eläinaineksen kehittämisen ratkaisevin hetki on hedelmöitys. Hedelmöittymishetken jälkeen ne geenit, jotka vaikuttavat tulevan yksilön tuotoksiin ja menestymiseen, eivät enää vaihdu. H-hetkeä ennen on tehty suunnitelmia, päätöksiä ja toimenpiteitä. Vastuullisen päätöksenteon pohjalla on paljon tieteellistä työtä, asiantuntijoiden apua ja ennen kaikkea eläintenomistajien ahkerointia.

Kotieläinjalostuksella pystytään tekemään työtä ilmas­tonmuutoksen vastustamiseksi. Useimmat käytössä olevat jalostusarvot tehostavat tuotantoa, lisäävät meijeriin lähetettävän maidon määrää ja vähentävät tuotetun maitokilon kasvihuonekaasupäästöjä.

Uusimmalla työkalulla eli rehunsäästöindeksillä on mahdollista saada vielä lisää vauhtia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan rehunkäyttökyvyn mukaan ottamisella voidaan vähentää maidontuotannon hiilidioksidipäästöjä tämänhetkisestä 18 %. VikingGenetics hyödyntää rehunsäästöindeksiä jalostusohjelmassaan ja näin Faba pystyy tarjoamaan sonneja, jotka ovat vastuullinen valinta ilmastonmuutostalkoissa.

Tämän lisäksi pidämme huolta yhdessä siitä, että liharotu- ja sukupuolilajitellun siemennysten optimoinnilla suunnataan eläinaineksen käyttöä tehokkaasti.

Näin vältetään sekä taloudellista että ympäristöä rasittavaa hukkaa.

Tuoteryhmäpäällikkö Pirkko Taurén

Anna palautetta!

FABAN JÄSENLEHTI 3/22. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: FABA OSK. PÄÄTOIMITTAJA EVE KULMALA, LEHDEN TOIMITUS EVELIINA KUUKKANEN-VEKKELI, TOIMITUSKUNTA: MARJA ESKELINEN, TAPANI PUUMALA, KAISA SIRKKO, PIRKKO TAURÉN, LAURI KETOLA, SANNA MÄKINEN, HINNI TIIRA, ANNA OKSA-PULLIAINEN, JAANA VUOLTEENAHO, ELINA PAAKALA. PAINOPAIKKA PUNAMUSTA, 2022.

2 — FABA

• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?

• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?

Lähetä palautteesi sähköpostilla: tiedotus@faba.fi

Mitä enemmän emokarjoissa on tyhjiä emoja, sitä huonommalta näyttää myös naudanlihantuotannon ympäristöystävällisyys.

PARASTA NYT

Tiineystarkastus säästää rahaa!

Tiineystarkastukset ovat yhä suositumpia emokarjoissa, mikä on hienoa sekä tilojen talou­ den että ympäristön näkökulmasta. Tyhjän emon pito rasittaa kumpaakin, eikä edistä emokarjan jalostustyötä.

Tyhjän emon pito maksaa sisäruokintakaudella rodusta ja kuntoluokasta riippuen 600 eurosta jopa 1 100 euroon. Huonosti tiinehtyvät emot kannattaa karsia jo taloudellisista syistä. Tuotanto­ panosten kallistuessa tyhjien emojen pitäminen on yhä kalliimpaa.

Kun huonosti tiinehtyvät emot vihdoin tiinehtyvät ja jättävät vasikoita, saattaa karjan naarashedelmällisyys kääntyä jopa laskusuuntaan.

Poistolistaa tehdessä kannattaa huomioida, että tiineystarkastuksessa myöhään tiinehtyneeksi havaittu emo ei ole jalostus- tai tuotantoeläinten kärkeä. Myöhäisen tiinehtyvyyden syyt voivat olla moninaiset, mutta syystä tai toisesta emo ei ole paras mahdollinen eläin kyseiseen karjaan.

Parhaimmillaan emo tiinehtyy suunnilleen samana päivänä vuodesta toiseen.

FABA — 3

HUIPPUSONNIT

Tuotosta, terveyttä ja rakennetta samassa paketissa: webshop.faba.fi

VH Skills (Superfly x Zekon) periyttää erittäin korkeaa tuotosta loistavilla pitoisuuksilla, hyvää lypsettävyyttä ja se sopii erin­ omaisesti robottikarjoihin. Kaseiinit AB A2A2.

VR Folki (VR Fidello x VR Sotiisi) on sonni, jonka tyttärillä on erittäin korkea tuotos, hyvä lypsettävyys ja loistava kestävyys. Kaseiinit AA A1A2.

VB Rune P (Norton Järneberg x Faust) on nuori, kiinnostava blon­ disonni, joka sopii erinomaisesti risteytysvasikoiden tuotantoon.

4 — FABA

Tyhjäksi tarkastettu on arvokas tieto – älä jätä tarkastuksia tekemättä!

Kesän jälkeen on hyvä aika tehdä tiineys­tarkastukset. Tarkastaminen kannattaa ympäri vuoden, mutta syksyllä on tärkeä käydä läpi esimerkiksi laitumelta navettaan palaavat hiehot.

Tieto varhaisessa vaiheessa tyhjäksi tarkastetusta eläimestä on arvokas. Kun tieto saadaan ajoissa, voidaan eläin siementää uudelleen. Tiineystarkastuksia olisi kannattavaa tehdä vielä huomattavasti nykyistä enemmän. Ideaalissa tilanteessa varhainen tiineystarkastus tehdään 4–6 viikon kohdalla ja varmistustarkastus vielä 8 –12 viikon kohdalla.

Tällä tavoin poikimaväli saadaan pysymään optimaalisissa rajoissa.

Hedelmällisyyspalvelua käyttävillä tiloilla tiineystarkastukset tehdään

säännöllisesti. Jos karjan varhaiset tarkastukset tehdään maitonäytteellä tai eläinlääkärin ultrauskäynnillä, on toinen tarkastus erittäin hyödyllinen.

Varhaiset luomiset ovat yleisiä, joten jokaisella siemennyskäynnillä kannattaa tarkistuttaa muutama eläin. Tärkeintä on pysyä ajan tasalla siitä, mikä eläin on tiine ja mikä tyhjä.

Tiineystarkastusten lisäksi lepokausitarkastukset ovat tärkeitä. Tarkastuksissa varmistetaan, että munasarjatoiminta on lähtenyt poikimisen jälkeen käyntiin. Samoin tarkastetaan hiehot ennen siemennysaikaa. Tarkastuksissa tieto ei lisää tuskaa, vaan tuo varmuutta suunnitteluun.

Hedelmällisyys on lypsykarjan kannattavuuden peruspilareita! DigiHelmiraportilla selvität karjasi hedelmällisyyden todellisen tilan. Lue lisää s. 15.

Peruuta tarpeeton seminologikäynti ajoissa! Jotta voimme palvella parhaalla mahdollisella tavalla, aika­taulutamme semino­logien reitit. Tästä syystä tarpeettomien tilausten peruminen ajoissa on tärkeää. Peruutukset voi tehdä päivystys­numeroon samana ­aamuna ennen klo 8.00 tai FabaKUTSUlla klo 7.50 mennessä. Liian myöhään perutuista tila­käynneistä ja odotus­ ajasta veloitetaan käyntimaksu.

Kuka: Terhi Vahlsten, kehitysagronomi, sovelluspäällikkö Asuinpaikka: Halikko (Salo)

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ

Mistä ei tunneta: On kiinnostunut karjatalouden historiasta ja omistaa äitinsä kotitilan karjan­ tarkkailukirjan vuodelta 1927.

Kirjasta löytyy mittalypsyt ja ruokinnat ja tulokset tarkkailu­karjakon käsin kirjaamina.

”Parasta työssä ovat mukavat asiakkaat ja työkaverit ja se, kun saa jonkun projektin valmiiksi” Salosta kotoisin oleva Terhi suunnitteli kouluaikana itselleen eläinlääkärin uraa, mutta toisin kävi. Löydettyään kotieläintieteet, hän haki Helsingin yliopistoon Viikkiin. Valmistumisen jälkeen Terhi työskenteli Lukella (silloinen MTT) eläinjalostuksen tutkijana ja julkaisi yhden tieteellisen artikkelinkin. Äitiyslomasijaisuus ASMO-­ ydinkarjassa johti siirtymiseen Faballe ja tänä vuonna hänelle tuli täyteen 20 vuotta työskentelyä naudanjalostuksen parissa. ”Osa töistä on ennallaan, mutta paljon ovat tehtävät myös muuttuneet”, Terhi kertoo.

Terhin työnkuvaan kuuluvat Suomen datojen koostaminen lypsykarjan jalostusarvostelua varten sekä arvostelujen julkaisuun liittyvät tehtävät. Hän on mukana NAV:in kommunikaatioryhmässä, mikä tarkoittaa muun muassa jalostusarvosteluista ja niiden muutoksista tiedottamista, artikkeleiden kirjoittamista, NAV:in kotisivuista vastaamista sekä sonnihaun kehittämistyötä.

Ryhmä on mukana järjestämässä myös work­shoppeja ja webinaareja. Sovelluspäällikkönä Terhin vastuulle kuuluvat tilasiementäjän uusimattomuusraportti ja FabaMAPPI. Terhi vastaa myös terveystarkkailun tulosten tilastoinnista ja tiedottamisesta. Hän raportoi vasikkakuolleisuudesta, poikimavaikeuksista ja epämuodostumista.

Lisäksi Terhi on suomenkarjan jalostusvaliokunnan sihteeri ja tekee suomenkarjan

sukulaisuuslaskelmat. Kirsikkana kakun päällä hän ohjaa opinnäytetöiden tekijöitä.

Työ on vaihtelevaa. Jalostusarvostelujen julkaisupäivät luovat raamit, minkä mukaan töitä aikataulutetaan. ”Kaikissa työtehtävissäni on puolensa ja on vaikea nimetä suosikkia, mutta yksi lempihommistani on terveystarkkailutilastojen tekeminen, se on hirmu mielenkiintoista”, Terhi kertoo. ”Karjanomistajien tapaaminen on tietenkin erittäin mukavaa ja maailmaa avartavaa”, hän lisää ja harmittelee tapaamisten vähentyneen pandemian takia. Koska monet työprojekteista ovat pitkäkestoisia, on työn saaminen valmiiksi erityisen palkitsevaa.

Parhaita puolia työssä ovat Terhin mukaan myös mukavat työkaverit ja asiakkaat.

Uransa aikana Terhi on pannut merkille lypsyrotuisten lehmien rotusuhteessa tapahtuneen muutoksen. Kun hän aloitti alalla, oli ayrshiren osuus vielä 75 %. Nyt määrä on pudonnut alle 50 %:n. Toinen muutos on aiemmin uhanalaisen itäsuomenkarjan kasvaminen yleisimmäksi suomenkarjaroduksi. Hänen oman työnsä viimeisin muutos on ollut lihakarja-arvostelun mukaan tulo NAV:iin.

Iso osa Terhin vapaa-ajasta menee perheen parissa. Varsinaisiin harrastuksiin lukeutuu koiran kanssa agilityn harrastaminen. Lisäksi hänestä on mukava käydä sieni- ja marjametsällä sekä lukea ja tehdä pihahommia.

3x Terhin vinkit

1. FabaMAPPI aina mukana Ota FabaMAPPI käyttöön!

Kaikki karjan ajantasaiset tiedot kulkevat kätevästi aina mukana: siemennykset, poikimiset, hoidot, lääkitykset sekä sorkkahoito­ tiedot. Koko eläimen hoito- ja siemennyshistoria kulkevat mukana olit sitten navetassa, laitumella tai vaikka reissussa.

FabaMAPIn kautta saat käyttöösi myös FabaJASUn suositukset. Älylaitteilla toimiva FabaMAPPI on kaiken lisäksi maksuton.

2. Genomi­ testaaminen kannattaa Genomitestauksella saa erittäin pätevän arvion eläinten perinnöllisestä tasosta. Tieto auttaa tekemään päätöksiä ja suunnittelemaan eläinten jatkoa, kuten mitkä eläimistä valitaan karjan uudistuseläimiksi.

Suosittelenkin testaamaan kaikki lehmävasikat.

3. Bisnes+ avuksi johtamiseen Bisnes+:sta näkee nopeasti, miten tilalla sujuu missäkin asiassa. Lisäksi suoriutumista voi vertailla myös muihin. Bisnes+ on monipuolinen ja helppokäyttöi­ nen työkalu, josta saa näppärästi kokonaiskäsityksen siitä, missä on vielä kehitettävää ja toisaalta siitä, missä on onnistuttu.

Minun Maatilastani löytyvään Bisnes+:aan voi myös asettaa itselleen tavoitteita ja seurata niiden toteutumista.

FABA — 5

3X LIHAROTUSONNIN VALINTA

1. Mistä kyse?

Lypsykarjoissa käytetään yhä enem­ män liharotusiementä. Tämä on posi­ tiivinen asia suomalaisen naudanlihan tuotannon ympäristöystävällisyyden, tuotantomäärien kuin maidontuotanto­ tilojen talouden kannalta. Eri liharotujen ja sonnien välillä on eroja lypsykarja­ käytössäkin.

2. Mikä avuksi?

Liharotusonnien valintaan on kehitetty liha-lypsyroturisteytysindeksi (Nordic Beef x Dairy Index = NBD).

NBD-indeksin avulla on helppo valita sonneja, joiden risteytysvasikat synty­ vät helposti, kasvavat hyvin ja niillä on hyvät teurasominaisuudet.

3. Miten?

Valitse parhaat lihasonnit lypsy­ rotukäyttöön NBD-indeksin perusteella.

Indeksit löytyvät Faban risteytys­sonnien käyttölistalta tai NAV Pihvihausta.

Sonneja voi myös vertailla yli rotujen ja hakea koko ketjun kannalta parasta.

Faban myymien liharotuisten sonnien NBD-indeksit perustuvat niiden ristey­ tysjälkeläisten tuloksiin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Lähde ja tekstit: Nauta 1/22 asiakas- ja kehityspäällikkö Kaisa Sirkko ja 2/21 päätoimittaja Sanna Lohenoja.

6 — FABA

Millä liharotukäytön tasolla saat parhaan mahdollisen taloudellisen lopputuloksen?

Liharodun käyttö lypsykarjoissa on yleistymässä sekä meillä että muualla.

Käytön kasvu on positiivinen asia sekä karjan kehittämisen että ympäristön ja tilan talouden kannalta.

Liharodun käytön lisäämisellä voidaan parantaa suomalaisen naudan­ lihantuotannon ympäristöystävällisyyttä.

Viime vuonna julkaistun Luonnon­ varakeskuksen tutkimuksen perusteella lypsylehmäpohjainen lihantuotanto on vähemmän ympäristöä kuormittavaa.

Karjan kehittämisen kannalta perinnölliseltä tasoltaan heikommista lehmistä ei kannata jättää jälkeläisiä karjaan. Liharodun käytöllä saadaan siten tehostettua lehmävalintaa.

Mikä on sopiva liharodun käyttöaste lypsykarjoissa? Yhtä ja ainoaa vastausta ei ole, vaan tilannetta on tarkasteltava kunkin karjan sen hetkisen tilanteen pohjalta. Faballa on käytössä tanskalaisten tutkijoiden kehittämä SimHerdBeef -ohjelma, joka arvioi liharodun käytön

taloudellista optimia. Tähän vaikuttaa muun muassa karjan hedelmällisyys­ tilanne, tyhjäkauden pituus ja hiehojen tiinehtymisikä. SimHerd-ohjelma ottaa huomioon useita tilan tunnuslukuja ja tekee niiden perusteella kuusi erilaista liharodun käytön vaihtoehtoa. Vaihto­ ehtojen taloudellisia lopputuloksia pääsee vertaamaan siihen, ettei liharotua käytettäisi lainkaan. Lisäksi lasketaan malli, jossa sukupuolilajiteltua siementä käytettäisiin kaikille hiehoille ja 20 %:lle ensikoista. Sukupuolilajitellun siemenen käyttö mahdollistaa runsaamman liharodun käytön. Tähän mennessä tehdyissä laskelmissa liharodun käytön optimi on vaihdellut 0–70 % riippuen sukupuolilajitellun siemenen käytön tasosta.

SimHerdBeef-analyyseja tekevät ­Faban eläinaineksen asiantuntijat. Selvitä oman karjasi optimitaso liha­rodun käytön suhteen ja ota yhteyttä tilasi omaan eläinaineksen asiantuntijaan.

TARVIKKEET AVUKSESI

Vasikoiden ripulitesti, Kerbl Pikatesti taudinaiheuttajan tunnistamiseen.

Hinta: 89,90 € (alv 0 %)

Bovine Bluelite jauhe tai pelletti, 20 kg Elektrolyyttivalmiste lehmille.

Hinta: alk. 82,90 € (alv 0 %)

Fresh Cow YMCP Energiarehu lehmille heti poikimisen jälkeen.

Hinta: 149,90 € (alv 0 %)

8x

uutuudet LUOMU

Bi-PILL bikarbonaatti Hinta: 33,90 € (alv 0 %) Bi-Pill JUNIOR annostin Hinta: 26,90 € (alv 0 %)

Emist Epix360 & Emist EX700 sumutinlaitteet Tehokkaampaan desinfiointiin.

Hinta: alk. 1190 € (alv 0 %)

Tarvikkeita monipuolisesti: webshop.faba.fi/ tarvikkeet

TECcare pesu- ja desinfiointiaineet Ekologiset aineet sumutinlaitteisiin.

Hinta: alk. 46,90 € (alv 0 %)

TBS Pistoletti Ohuempi pistoletti hiehoille ja hankalammille lehmille.

Hinta: 39,50 € (alv 0 %)

Suojakäsine siemennykseen, Green Air Hengittävä siemennyskäsine. Koko L. Hinta: 25,90 € (alv 0 %)

FABA — 7

Tila: Ala-Fossin mty n. 320 lehmää + nuorkarja Keskituotos 11 875 kg maitoa ja 12 380 kg EKM (2021) Viljeltävä peltoala n.370 ha (sis. Vacca oy) 4 yrittäjää: Kalle ja Olli Fält, Fanni Ala-Fossi ja Antti Penttilä 4 kokoaikaista työntekijää ja 3-4 htv osaaikatyöntekijää

”Yhteistyöllä kohti unelmia” 8 — FABA

Tila: Vacca Oy Perustettu 2017 Vuokralla Ilmajoen maatalousoppilaitoksen navetta, eläimet ja koneet omia 66 lehmää, robottilypsy Omistajat: Kalle ja Olli Fält, Fanni Ala-Fossi ja Antti Penttilä Karjavastaava: Jani Sivunen

TILAN ELÄMÄÄ

Yli-Kauppilan tilan eli tutummin Ala-Fossin maatalousyhtymän historia on pitkä, sillä se on ollut suvulla jo vuodesta 1546 lähtien.

Tilaa pyörittävät 15. sukupolvessa tänä päivänä kaksoisveljet Kalle ja Olli Fält sekä heidän serkkunsa Fanni Ala-Fossi ja Antti Penttilä. Tila työllistää lisäksi neljä kokoaikaista ja neljän henkilötyövuoden verran osa-aikaista työntekijää.

Teksti ja kuvat: Jenna Lampinen

Kehityksen askeleet

Tilan toiminnan laajentaminen oli selvää sukupolvenvaihdoksen myötä, sillä haluttiin, että tila työllistää vähintään jokaisen omasta väestä.

Tilaa on kehitetty vuosien saatossa jatkuvasti. Viimeisin laajennus on tehty 2019, jolloin lehmämäärää kasvatettiin 130 lehmästä reiluun 310 lehmään. Lehmille ja pikkuvasikoille rakennettiin täysin uudet tilat ja kalanruotoasemalypsystä siirryttiin karusellilypsyyn. Lehmien vanha navetta siirtyi laajennuksen myötä hiehojen ja juottovasikoiden kasvatuskäyttöön. Tänä päivänä sonneista 80 % kasvatetaan itse, liharisteytyslehmävasikat ja 20 % sonnivasikoista menevät kasvamaan lähistöllä u sijaitsevalle lihankasvattajalle.

FABA — 9

36 -paikkainen lypsykaruselli oli luonteva valinta jo projektin alkuvaiheista lähtien.

Vanhan navetan ympärille kiteytyy tilan historiassa monia askeleita. Navetta on rakennettu vuonna 1970 alun pitäen 150 lehmän parsinavetaksi. Vuonna 1978 vanhan navetan viereen on rakennettu sonneille ja hiehoille 160-paikkainen navetta. Vuonna 1989 lehmien navetta muokattiin pihatoksi. Vuonna 2000 navetan kylkeen rakennettiin poikiville ja vasikoille erilliset tilat.

sen operatiivisesta johtamispuolesta. Jani vastaa myös pääkarjakkona Vacca Oy:n karjasta. Fannin vastuulla ovat pääosin iltanavetat ja yleisjuttujen hoitaminen. Kallen vastuulla ovat separointi, kuivitus ja talousasiat. Olli vastaa lypsykarusellin toiminnasta ja peltoviljelyn suunnittelusta. Antti vastaa ruokinnasta ja Tiinan vastuulla ovat kirjanpito ja työntekijöiden muonitus.

Selkeät vastuualueet ja työpaikka jokaiselle tilan väestä

Hyvällä suunnittelulla perusta toimivalle navetalle

Ala-Fossin tilalla vallitsee vahva yhteistyönhenki koko porukan kesken. Vuonna 2015 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin Tiina Fält ja Anu Penttilä jatkoivat työntekijöinä ja Jaakko ja Juha Ala-Fossi siirtyivät eläkkeelle osallistuen silti päivittäin tilan töihin. Nuoripolvi otti tilasta vetovastuun. Tilan toiminnan laajentaminen oli selvää sukupolvenvaihdoksen myötä, sillä haluttiin, että tila työllistää vähintään jokaisen omasta väestä. ”Laajentaminen tuntui myös luontevalta, koska on opittu pienestä pitäen jo yli 100 lehmän karjan arkeen”, Kalle ja Olli summaavat.

Tilan luottotyöntekijä Jani Sivunen on kasvanut myös lapsesta mukaan Ala-Fossin tiimiin ja vastaa nykyisin Anun kanssa navetasta ja

Investointeja varten Kalle ja Olli kävivät opiskeluaikoina hakemassa maailmalta oppeja tehden opintojensa harjoitteluja Kanadassa ja Ruotsissa. Lisäksi ulkomailta on haettu oppeja mm. ­Jouni Pitkärannan reissujen ja Gordie Jonesin avustuksella. Suomessakin tilan väki kiersi useita kymmeniä navettoja, ennen kuin he päättivät, millainen uusi navetta rakennetaan.

Laajentamisen polku ei ollut kuitenkaan niin selkeä, kuin aluksi oli ajateltu. Vuoden 2015 marraskuussa lehmänavetta kärsi tulipalosta ja lehmille jouduttiin ottamaan lisää tilaa läheisestä kärrykatoksesta. Ympäristöluvan ollessa vireillä tuli Ala-Fosseille lisäksi tilaisuus solmia yhteistyösopimus sen lähistöltä Ilmajoen opetusmaa­ tilasta Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Seamkin kanssa.

Ala-Fossin maatalousyhtymä perusti Vacca Oy:n,

”Laajentaminen tuntui luontevalta”

10 — FABA

joka vuokrasi SEDUlta vuoden 2018 alusta opetusnavetan ja osan pelloista. Navetta remontoitiin nykyaikaiseksi yhden robotin pihatoksi. Remontista Ala-Fossit saivat hyvää oppia omaan rakennushankkeeseensa.

Uusi lehmänavetta rakennettiin kahtena rakennuksena yhdyskäytävällä. Navetat ovat 2-rivisiä, erotteluryhmää lukuun ottamatta. Joka osastossa on ruokintapaikat kaikille lehmille. ”2-rivisyys mahdollistaa paremmin parsipaikkojen täytenä pitämisen kuin 3-rivinen ja sää ei tule sisälle niin helposti”, summaavat Kalle ja Olli. Parret ovat syväkuivikeparsia ja kuivikkeena käytetään tilan omaa separoitua kuivajaetta. Lypsykaruselli oli luonteva valinta jo melko alusta asti navettasuunnitteluprojektia. Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä.

Toisessa navettarakennuksessa asuvat umpilehmät ja lopputiineet hiehot, poikivat ja äskettäin poikineet sekä sairaat. Rakennuksen päässä on 36-paikkainen lypsykaruselli sekä sosiaalitilat.

Yhdyskäytävän yhdistävässä toisessa navetassa asuvat lypsävät lehmät kolmessa ryhmässä: vanhempien lehmien alku- ja loppulypsykaudella olevat sekä ensikot omana ryhmänään.

Poikivat lehmät ja hiehot siirtyvät n. 2 viikkoa ennen poikimista umpiosastolta panostäytteisiin ryhmäpoikimakarsinoihin. Poikivat pyritään pitämään samassa ryhmässä poikimiseen saakka.

Viimeisiä eläimiä joudutaan kuitenkin välillä yhdistämään samaan karsinaan, että saadaan tilaa uusille poikiville. Järjestelyn tavoitteena on, että lehmät kokevat mahdollisimman vähän stressiä, syövät jatkuvasti hyvin ja niille varmistetaan mahdollisimman hyvä alku uuteen lypsykauteensa.

Ensimmäinen vuorokausi poikimisesta vasikka on emällä vierihoidossa. Toisesta poikimakerrasta lähtien lehmille annetaan kaksi kalsiumbolusta ennaltaehkäisevästi kalsiumaineenvaihdunnan häiriöiden välttämiseksi. Sen jälkeen poikinut siirtyy erotteluryhmään, jossa se on yleensä 1–2 viikkoa. Lypsykauden lähdettyä kunnolla käyntiin, lehmä muuttaa omaansa, toisen navetan ryhmään.

Navettakäynnit saadaan tehtyä isossa karjassa ripeästi, kun lehmille jaetaan ape ja otetaan ne kiinni lukkoparsiin juuri ennen käynnin alkua.

Vasikalle hyvä alku elämään Vasikat siirtyvät noin vuorokauden iässä omaan vasikkataloon, jossa ne viettävät ensimmäiset 2–3 viikkoa yksilökarsinoissa. Kaikki vasikat juotetaan alussa maidolla, MilkTaxia apuna käyttäen.

Kun vasikat ovat päässeet elämässään hyvään vauhtiin ja syönti sujuu, siirtyvät ne juottamoon ryhmäkarsinoihin. Lypsyrotuiset vasikat erotetaan heti omaksi ryhmäkseen, jotta liharotuiset vasikat eivät luontaisesti voimakkaan imemisviettinsä takia ime lypsyrotuisten vasikoiden utareenaihioita ”pilalle”, ja etteivät lehmävasikat opi imemään toisiaan. Tavoitteena on myös, että vasikoiden u FABA — 11

eloon. Lisäksi karjan keskituotos on noussut laajennuksen myötä nopeasti, jo toisena toimintavuotena laajennuksesta keskituotos oli 12 380 EKM kg.

Tehokkaat jalostus­ suunnitelmakäynnit

Vasikat siirtyvät noin vuorokauden iässä omaan vasikkataloon.

ruokinta pystytään toteuttamaan riittävän pienin muutoksin kerrallaan, jolloin syönti ja kasvu pysyvät hyvänä.

Vasikat juotetaan 2–3 viikon iästä 2 kuukauden ikään saakka juomarehulla tai maidolla - sopimusmäärä huomioiden. Lisäksi vasikoille annetaan omaa vasikka-apetta. Vasikoiden kasvua seurataan säännöllisen punnitusmittauksin.

Ruokintaa pyritään optimoimaan tulevaisuudessa entistä paremmaksi, jotta aikanaan saadaan vieläkin parempia ensikkoja lypsyyn.

Karjan eläinaineksen taso nousussa laajennuksesta huolimatta Ala-Fossin tilalla eläinaines haluttiin säilyttää laajennusvaiheessa mahdollisimman korkeatasoisena, vaikka eläinmäärän lisäys oli suuri.

Eläinmäärän lisäämisen suunnitteluun käytettiin tilalla apuna Faban INTO-suunnitelmaa.

Suunnitelmassa laskettiin, kuinka paljon karjaa pystytään lisäämään tehostetulla sukupuolilajitellun siemenen käytöllä ja kuinka paljon tarvitaan lisäksi ostoeläimiä.

Kaikki ostoeläimet päädyttiin hankkimaan heti vasikoina ja sonnien kasvatuksesta luovuttiin väliaikaisesti. Ostoeläinten hankinta vasikoina oli järkevää, koska tällöin tiedettiin varmasti, että eläinmäärä saadaan lisättyä suunnitellussa aikataulussa.

Ostokriteerit täyttävää karjaa oli myös helpompi ostaa vasikkana kuin jos olisi lähdetty etsimään vanhempia hiehoja. Vasikkana ostaminen oli myös eläintautien suhteen vähäriskisempää, ja vasikoilla jäi hyvin aikaa kehittää itselleen kunnon immuniteetti ennen lypsyuraa.

Laajennus toteutui suunnitelmallisesti, sillä navetta saatiin täyteen jo puolessa vuodessa valmistumisestaan ja laajennuksesta seuraavana vuonna on päästy myymään jo noin 30 lehmää

Eläinmäärän lisäämisen suunnitteluun käytettiin tilalla apuna Faban INTO-suunnitelmaa.

12 — FABA

Tilan eläinaines on pääosin rodultaan holsteinia, muutamaa ayrshireä lukuun ottamatta. Tällä hetkellä noin 10 % lehmistä on kokeilussa kolmiroturisteytysohjelma. Ala-Fossin mty:n tärkeimmät jalostustavoitteet ovat kestävyys, hyvä tuotos, sopusuhtainen ja tasainen koko, hyvät jalat ja terveys. Karjan parhaista lehmistä ja hiehoista n. 17 % siemennetään sukupuolilajitellulla siemenellä ja heikoimmista n. 45 % liharodulla. Poikimaväli pidetään napakkana ja se on tällä hetkellä n. 380 päivää. Hiehot poikivat keskimäärin 24 kuukauden iässä. Tiineysongelmaisille lehmille käytetään SpermVital-siementä tai suomenkarjaa.

Tiineys­ongelmaisille hiehoille käytetään viimeisenä ”oljenkortena” liharoturisteytys-astujasonnia.

Jalostussuunnitelmakäynnit toteutetaan Faban eläinaineksen asiantuntija Jenna Lampisen kanssa noin kolmen kuukauden välein. Käynneillä rakenne­arvostellaan uudet, edellisen käynnin jälkeen poikineet ensikot ja kaksi kertaa poikineet lehmät sekä katsotaan läpi muut omalla rodulla jatkavat siemennysjaksolaiset.

Navettakäynnit saadaan tehtyä isossa karjassa ripeästi, kun lehmille jaetaan ape ja otetaan ne kiinni lukkoparsiin juuri ennen käynnin alkua.

Lehmät ehtivät jalostussuunnitelmakäynnistä huolimatta elämään normaalia arkeaan vielä ennen päivälypsyä, kuten lepäämään ja päivän jalostuksen anti ehditään vetää yhteen.

Kehityspalaverissa tarkastellaan ja analysoidaan karjan eläinmäärän ja laadunkehitystä eri ominaisuuksissa ja asetetaan uusia tavoitteita tulevaisuuteen. Yksilökohtaisesti lehmien asettaminen paremmuusjärjestykseen on helppoa, kun kaikista on olemassa luotettavat rakennearvostelu- ja tuotostarkkailutiedot. Hiehot asetetaan paremmuusjärjestykseen genomitestitulosten ja emän perusteella. Sonnit valitaan yhdessä tilan tarpeisiin VikingGeneticsin ja Faban tuomasta laajasta sonnivalikoimasta.

Tulevaisuuteen katsotaan avoimin mielin Ala-Fossin tilalla yhteistyön lisäksi toiminnallisuus ja tehokkuus ovat tärkeitä arvoja. ”Kun jollekin tulee kehitysidea, istutaan alas ja pohditaan yhdessä, onko nykyinen toimintamalli vai keksitty parempi”, kehitysvastaavat Kalle ja Olli kertovat.

Kehitys on jatkuvaa ja aina pitää olla tavoitteita ja unelmia, veljekset paljastavat tilan tulevaisuu­ desta.

TILAN OPIT

Osaavat työntekijät ja lehmille parhaat mahdolliset olosuhteet kantavat kortta kekoon 1. Hyvät työntekijät

4. Olosuhteet kuntoon

Hyvä työilmapiiri ja yhteisöllisyys kantavat itsessään jo pitkälle. Tavoitteisiin pääseminen on sitä helpompaa, mitä enemmän joukko puhaltaa yhteen hiileen.

Panosta eläinten hyvinvointiin, sillä se tuo euroja äkkiä takaisin. Lehmällä täytyy olla aina mukava paikka levätä, vapaa pääsy ruokintapöydän äärelle, tilavat ja pitävät kulkureitit sekä hyvä ilmanvaihto ympäri vuoden.

Navetan olosuhteita pitää pyrkiä tarkastelemaan jatkuvasti lehmän näkökulmasta.

2. Sopiva eläintiheys Lehmät ovat terveempiä ja kestävät karjassa pidempään, kun niitä on optimaalisesti eläinpaikkoihin nähden. Tasainen eläinvirta ympäri vuoden takaa, että kaikilla vasikoista lehmiin riittää tilat, työt pysyvät mahdollisimman vakiona ja talousvirta on tasainen.

Faban jalostussuunnitelman eläinvirtaennuste on hyvä aputyökalu tasaista eläinvirtaa tavoiteltaessa.

3. Täsmällinen ruokinta Tee rehuanalyysejä ja ruokintasuunnitelmia usein.

Lehmän hyvän tuotoksen, hyvinvoinnin ja hedelmällisyyden perusta taataan jatkuvalla optimaalisella ruokinnalla. Aina pitää olla hereillä, toimiiko ruokinta just eikä melkein.

5. Hedelmällisyys haltuun Tilalla on hyvä olla useampi, jotka vastaavat karjan hedelmällisyysasioista. Vähintään yhden toimilupasiementäjän karjassa on hyvä myös osata munasarjadiagnostiikka niin, että tunnistaa mm. kiimakierron eri vaiheet, eläinlääkärihoitoa vaativat tapaukset ja tiineydet. Seuraa alkulypsykauden eläimet tarkasti, reagoi ajoissa ja ohjaa eläinlääkärille hoitoon hedelmällisyysongelma­ tapaukset ja tarkista tiineydet heti ajallaan.

Jani Sivunen karjan parissa.

FABA — 13

Pitkäikäisyyttä ja hyvinvointia SenseHubin avulla Teksti: Lauri Ketola / Kuva: Faban arkisto

Eläinten pitkäikäisyyden parantaminen on yksi tapa vaikut-

taa tilan kannattavuuteen. Pitkäikäiset ja hyvinvoivat eläimet ovat tuottavuuden kannalta parhaita. Hyvinvointia ja pitkäikäisyyttä ei onneksi tarvitse vain toivoa, vaan niiden edistämiseen on olemassa ratkaisuja. Systemaattinen seuranta ja nopea reagointi ovat tähän kaksi erinomaista työ­ kalua, ja niiden toteuttamiseen loistava apu on ­SenseHub. SenseHubin toiminta perustuu monipuolisiin mittauksiin märehtimisestä, aktiivisuudesta ja syömisajasta. Järjestelmän perustana on valtava määrä eläindataa, joka takaa nopean ja ennen kaikkea luotettavan pohjan järjestelmän kyvylle seurata eläinten käyttäytymistä ja terveyttä. Laitteen mittaustulokset ovat hämmästyttävän tarkkoja.

Eläinten terveysongelmiin tarttumisen nopeus on yksi SenseHubin merkittävimmistä eduista. Laite kertoo huomattavasti ihmissilmää aiemmin, kun eläin alkaa märehtiä tai liikkua tavanomaista vähemmän. Lopputuloksena SenseHub antaa terveyshälytyksen sovelluksen kautta ja 14 — FABA

eläin voidaan käydä tarkistamassa heti. Mahdollisimman aikaisen terveysilmoituksen ansiosta eläinlääkärikäynniltä saatetaan välttyä ja eläin saadaan nopeammin omatoimisella hoidolla takaisin täysin toimintakykyiseksi.

SenseHub on sekä emo- että lypsykarjatilalliselle erinomainen työkalu. Tarkan kiimanseurannan ja loistavan terveydenseurannan ansiosta laitteen käyttäjällä on tiedossa onnistuneita aikoja hyvinvoinnin ja lisääntymisen edistämisessä tilallaan.

Kysy lisää SenseHubista ja tilallesi sopivasta ratkaisusta Faban teknisiltä myyjiltä: https://faba.fi/yhteystiedot/#tekninen-myyja

DIGIPALVELUT

Käteviä digipalveluja hedelmällisyyden seurantaan SenseHubin Minun Maatilani -yhteys

Faba DigiHelmi

Tilasiementäjän uusimattomuusraportti

MI K S I SenseHubin Minun Maatilani-yhteys on integraatio, jonka avulla kaikki eläintesi perustiedot siirtyvät Minun Maatilastani suoraan SenseHubiin. Siirtyviä eläinten pe­ rustietoja ovat EU-tunnus, syntymätunnus, sukupuoli ja syntymäpäivä. Lisäksi Sense­ Hubiin siirtyy lisääntymiseen liittyviä tietoja: poikimapäivä (poikimapäiväksi ilmoitetaan myös luomiset, jotka aloittavat uuden lypsy­ kauden), umpeenpanopäivä, siemennyspäivä, siemennyskerta, tiineystarkastus ja sen tulos sekä mahdollinen siemennyskielto.

Yhdistämällä SenseHubin Minun Maati­ laani, vältyt eläinten kahteen kertaan kirjaa­ miselta sekä siemennyksiin ja tiinehtymiseen liittyvien tietojen tuplakirjaamiselta kahteen järjestelmään.

Lypsylehmien hedelmällisyyden kehittäminen lähtee siitä, että tiedät missä hedelmällisyydessä mennään. Tässä apu­ nasi on DigiHelmi. DigiHelmi on sähköinen hedelmällisyysraportti, josta näet karjasi hedelmällisyyden tilanteen. Tärkeimpien tun­ nuslukujen lisäksi näet myös, miten karjasi sijoittuu näissä tunnusluvuissa suhteessa maan parhaisiin. DigiHelmeä voit tarkastella silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Voit valita näkyviin juuri sinun karjallesi tärkeimmät tunnusluvut ja seurata niitä helposti.

Hedelmällisyyttä parantamalla parannat tilasi kannattavuutta, koska noin vuoden välein poikivat lehmät lypsävät paremmin ja hiehojen kasvatustarve vähenee, kun hedel­ mällisyysongelmien takia ei tarvitse poistaa vanhempia lehmiä. Hiehojen poikimaikää aikaistettaessa, vähenevät myös tuottamat­ tomat hiehojen ruokintapäivät.

Jos siemennät eläimiäsi itse, kannattaa seurata siemennysten onnistumista. Jotta seuraaminen onnistuu, on tärkeää tallentaa kaikki siemennykset heti. Tallentamisen ansiosta myös karjan hedelmällisyyden tunnusluvut pysyvät ajan tasalla. Tilasiemen­ täjän uusimattomuusraportilta voi seurata tilasiementäjän uusimattomuusprosenttia, joka kertoo siemennysten onnistumisesta.

Tilasiementäjän uusimattomuusraportilta näet myös eri tiineytystapojen määrät kuukausi- ja vuositasolla. Jos tilalla toimii useampi tilasiementäjä, kaikkien tilasiemen­ täjien siemennysten määriä ja onnistumista voi seurata raportilta.

MI S S Ä Yhteys voidaan hankkia jo ennen SenseHubin asennusta. Sen voi hankkia myös jälkikäteen ottamalla yhteyttä Faban tekniseen myyjään tai tekniseen tukeen.

DigiHelmi löytyy Minun Maatilani Faba-vali­ kosta. DigiHelmi ei vaadi toimiakseen muita Minun Maatilani -moduuleita ja voit hankkia sen Minun Maatilani Tuotteet-valikosta tai Minun Maatilani –kotisivujen kautta. Ostettuasi DigiHelmen se on heti käytössäsi. DigiHelmes­ tä voi tulostaa pdf-version asiantuntijoiden käyttöön ja tallentaa sen vaikka Bisnes+:n dokumenttipankkiin kaikkien sitä työssään tarvitsevien käyttöön.

Uusimattomuusraportti on osa Minun Maatilani Tilasiemennys -moduulia. Moduuli on käytössäsi, jos Faban kanssa on tehty sie­ mennystallennussopimus. Uusimattomuus­ raportille pääset suoraan Minun Maatilani Faba-valikosta. Tilasiemennys-moduulin voit hankkia Minun Maatilani Tuotteet -osiosta tai Minun Maatilani -kotisivujen kautta.

HINTA SenseHub Minun Maatilani -yhteyden vuosimaksu (1-200 anturia) on 135 € + alv 24 % ja SenseHub+ -yhteyden (yli 200 anturia) vuosimaksu 235 € + alv 24 %.

DigiHelmen hinta on 28 € / vuosi + 0,28 € / yli 14 kk ikäinen naaras / vuosi + alv 24 %

Tilasiementäjän uusimattomuusraportti sisältyy Minun Maatilani Tilasiemennys -mo­ duulin hintaan. Tilasiemennysmoduulin hinta on 34 € / vuosi + 0,2 € / aloitussiemennys + alv 24 %

L I S ÄT I E T OA Kysy lisää asiakasvastaavaltasi! Tietoa kaikista Faban digipalveluista: https://faba.fi/digipalvelut/

FABA — 15

Pelkän veden kuljettaminen tilalta meijeriin, ei ole ympäristö­ ystävällistä tai pitkällä tähtäimellä kannattavaa.

ME VASTAAMME

Faban sonnit ovat vastuullinen ja ympäristö­ ystävällinen valinta Minkälainen on ympäristö­ ystävällinen sonni?

Ympäristön kannalta ystävällisimpiä ovat sonnit, joiden jälkeläiset ovat hyviä rehunkäyttäjiä ja jotka pystyvät muuntamaan hyvin syömänsä energian maidoksi tai lihaksi. Lisäksi näiden sonnien jälkeläiset ovat kestäviä ja pitkäikäisiä sekä tuottavat maitoa korkeilla pitoisuuksilla.

Kuinka valita liharotusonni lypsyrotuisille lehmille?

Liharotusonnia valitessa kannattaa tutustua uusiin NBxD-indekseihin. Näistä liha-lypsy-indekseistä näkee sonnin tärkeimmät ominaisuudet ja sonneja voi vertailla keskenään myös eri rotujen välillä. Uudet indeksit löydät NAV-pihvihausta, osoitteesta: https://nordic.mloy. fi/NavBeef. Kasvukaudeksi tulee valita pitkä kasvukausi. Faban risteytyslistalla olevat sonnit ovat hyvä valinta risteytyskäyttöön, valittavana on sonneja useasta eri rodusta ja nämä sonnit sopivat hyvin 16 — FABA

lypsykarjalle helppojen poikimisten ja hyvän kasvun ansiosta.

Mitä hyötyä on sukupuoli­ lajitellun siemenen käytössä?

Sukupuolilajiteltujen annosten avulla asiakas voi määrittää noin 80–90 % todennäköisyydellä syntyvän vasikan

sukupuolen. Lypsykarjoissa halutaan monesti lehmävasikka jostain tietystä, hyvästä lehmästä. Se onnistuu toden­näköisemmin käyttämällä X-Vik-­annoksia. Liharoduilla suositaan sonnivasikoita, joiden hinta esimerkiksi välitysvasikkana on korkeampi. Käyttämällä liharodun Y-Vik-annoksia voidaan lisätä syntyvien sonnivasikoiden määrää.

Käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä, voidaan karjassa lisätä myös liharotusiemen käyttöä. Risteytysvasikoiden paremman kasvun ansiosta samalla eläinmäärällä saadaan tuotettua enemmän lihaa ja tällä on myös ympäristön kannalta positiivinen vaikutus.

Mihin ominaisuuksiin kannat­ taa kiinnittää huomiota, jos haluaa valita ilmastonmuutok­ sen vastustamisen kannalta parhaimmat sonnit?

Ilmaston kannalta kiinnostavimmat indeksit ovat rehunsäästö, kestävyys sekä maidon pitoisuudet. Rehunsäästöindeksi (pitää sisällään sekä ylläpidon

NÄKÖKULMA

VikingGeneticsin sonnit – paras valinta

että rehunkäyttökyvyn) kertoo sonnin tytärten kyvystä säästää rehua sekä pienempänä yllä­ pitotarpeena että tehokkaana rehunkäyttäjänä.

Kestävyys-indeksi ennustaa kuinka pitkään sonnin tyttäret pysyvät tuotannossa. Pitkään tuottavat, kestävät lehmät ovat sekä ympäristö­ ystävällisiä, että taloudellisia eläimiä ja karjan hyvään kestävyyteen kannattaakin panostaa.

Myös maidon pitoisuuksiin kannattaa panostaa, jos haluaa olla taloudellinen ja ympäristö­ ystävällinen. Pelkän veden kuljettaminen tilalta meijeriin ei ole ympäristöystävällistä tai pitkällä tähtäimellä kannattavaa.

Saako Fabalta sukupuoli­lajiteltua liharotusiementä?

Kyllä saa. Faballa on laaja valikoima eri liharotusonnien Y-lajiteltua siementä ja lisäksi joistain liharotuisista sonneista on saatavana myös X-lajiteltua siementä. Kaikki tarjolla olevat sukupuolilajitellut sonnit löytyvät kätevästi Faban verkkokaupasta.

Miksi liharotuisia sonneja kannattaa käyttää lypsykarjassa?

Liharodun käyttö lypsykarjassa on paitsi jalostuksellisesti tärkeää, myös tuotettavien vasi­koiden kannalta taloudellista ja vastuullista. Tehokkaasti kasvava risteytysvasikka on ympäristöystävällisempi valinta, kuin lihantuotantoon kasvatettu lypsyrotuinen eläin.

Liha­rotua käyttämällä saa myös paremman taloudellisen tuloksen vasikasta saatavan ristey­tyslisän ansiosta.

Vastaukset kokosivat Faban tuoteryhmä­ päällikkö Pirkko Taurén sekä tuotepäällikkö Hinni Tiira.

Olen saanut jalostaa omaa karjaa jo 22 vuotta. Monen­ laista on tullut kokeiltua ja koettua ja lopulta olen päätynyt käyttämään 100 % VikingGeneticsin tuottamia ja tuomia sonneja.

Karjastamme löytyy holsteinia, ayrshireä ja pari länsi­suomenkarjan edustajaa. Faballa ja VG:llä on selkeästi kaikkein laajin valikoima tarjolla. Näin tarkan budjetinpäivittäjän näkökulmasta myös annoshinnat ovat kilpailukykyiset.

VG:n sonnien arvostelut ovat helposti löydettävissä ja tulkittavissa, kun vertailutasona on Pohjoismaat. Nyky­ päivänä pitoisuudet ovat erityisseurannassa ja tiedän saavani keskimääräistä parempia pitoisuuksia, koska pohjoismainen arvostelu niitä ennustaa. Eikä minun tarvitse itse erikseen selvittää alkuperämaan tasoa. Robottilypsäjänä utareen tasapaino on tärkeä valinta­peruste ja senkin jalostusarvo löytyy VG:n sonneilta.

Meillä sonnivalinta perustuu täysin sonnin jalostus­ arvosteluun, ja genomisonnit ovat olleet alusta alkaen käytössä. Keskustelut eri sonnien jättämistä tyttäristä ovat aina erittäin mielenkiintoisia, mutta niiden perusteella emme sonneja valitse. Tytärkuvat tai emän tiedot eivät myöskään vaikuta valintaan. Näihin on niin suuri vaikutus muilla tekijöillä, kuten ympäristöllä. Luotettavampaa on valita sonnin oman jalostusarvostelunsa perusteella.

Rodultaan monipuolisen karjan jalostaminen luo omat haasteensa tulevien lehmien isien valintaan samoin kuin vanha pihatto. Emme halua kasvattaa holsteineja enää isommiksi, jotta ne sopivat meidän navettaamme. Seuraan kokoa tarkasti mustavalkeiden sonnien valinnassa ja löydän VG:n valikoimasta helposti maltillisen kokoista eläinainesta.

Meille terveysominaisuuksilla on ollut aina suuri paino sonnivalinnassa ja siinä VG:n sonnit ja jalostus­ ohjelma on ylivoimainen. Helpot poikimiset, hyvä utareterveys ja tiinehtyvyys ovat avainasemassa hyvän kannattavuuden saavuttamiseksi. Karjamme keskituotos on lähes 12 000 EKM kg, keskipoikimakerta 3,5 eikä meillä ole yhtään robotille avustettavaa lehmää. Tavoitteemme nousevat aina korkeammalle ja sonni­valinta on kiristynyt entisestään. Nyt olemme siirtyneet sukupuolilajitellun siemenen käyttöön ja lihasiemennysten osuus on noussut 70 %:iin.

Anna-Stiina Niskanen, maidontuottaja, Faban edustajiston ja lypsykarjan jalostusvaliokunnan jäsen

FABA — 17

ME KEHITÄMME

Bioturvallisuudessa ennakointi on tärkeintä, mutta desinfioinnillekin on paikkansa Tilan bioturvallisuus on hoidettava mahdollisimman hyvin. Jos tästä huolimatta tilalla puhkeaa tarttuva tauti, suunnitellaan tapauskohtaisesti tarvittavat toimenpiteet ja esimerkiksi tarve desinfiointiaineelle.

Teksti: Annukka Sulonen ja Anna Oksa-Pulliainen / Kuva: Faban arkisto

Tilan tautisuojaus lähtee siitä, että suojaudutaan mahdol­ lisimman hyvin tilan ulkopuolelta tulevilta taudinaiheut­ tajilta. Ensimmäinen tärkeä asia on tautisulku, jota kaikkien navettaan tulevien henkilöiden, myös oman väen, pitää käyttää. Eläinten teuras- tai välitysnoudot on bioturvallisuuden kannalta turvallisinta hoitaa tilasta erillään olevan lastausalueen kautta, jonne karjanomistaja itse vie haettavat eläimet. Jos eläimet haetaan navetalta, auton reitti ei saa kulkea puhtaiden reittien läpi ja auton pysähdyspaikan kohdalla ei saa olla navetan ilmanottoaukkoja, tai ne tulee sulkea noudon ajaksi. Haittaeläinten pääsy navettaan pitää estää, jotta ne eivät saastuta rehuja. Erilaisiin navetoihin löytyy sopivia ratkaisuja, joilla saa vähennettyä esimerkiksi salmonellariskiä.

Ulkoisen tautisuojauksen lisäksi yhtä tärkeä asia on sisäisestä bioturvasta huolehtiminen. Sisäisen bioturvallisuuden lähtökohta on eläinten ryhmittely; vasikat ja nuorkarja iänmukaisiin ryhmiin ja lehmät tuotantovaiheen mukaisiin ryhmiin esim. umpeen menevät, ummessa olevat, poikivat, juuri poikineet (VIC-ryhmä), lypsyssä olevat ja erillinen sairasosasto. Eläinten hoito tehdään nuoremmista eläimistä vanhempiin, jotta vanhemmissa eläimissä todennäköisemmin olevat taudit eivät siirtyisi nuorempiin, vielä vastustuskyvyltään heikompiin eläimiin. Omat työvälineet, kuten kolat, ämpärit jne. olisi syytä olla ainakin pienimmillä vasikoilla, vastapoikineilla ja sairailla. Taudista riippuu, miten sairas eläin pitää muista eristää esim. hengitystieinfek­tioissa pitäisi sairaat pystyä erottaman jopa muusta navetasta erillään olevaan ilmatilaan.

18 — FABA

Pienten vasikoiden karsinat, poikimiskarsinat ja sairaskarsinat tulisi puhdistaa ja desinfioida aina yhden eläimen tai eläinryhmän jälkeen. Säännöllinen navetan pesu laskee tautipainetta kaikissa eläinryhmissä. Seuraavassa muutama poiminta sairauksista, joissa pesu ja desinfiointi ovat merkit­tävässä roolissa ongelman hallinnassa.

Kryptosporidioosi Kryptosporidoosin aiheuttaja on Cryptosporidium parvum -loinen, joka on yleisin vasikkaripulin aiheuttaja ja voi aiheuttaa myös ihmiselle vakavaa ripulia. Vasikat erittävät ulosteeseen loisen ookystiä runsaasti sairastumisvaiheessa (2–7 pv:n ajan). Ne leviävät herkästi vasikasta toiseen suun kautta, lisäksi tartunta voi levitä likaantuneiden välineiden esim. juottoämpärien kautta. Loiset säilyvät myös ympäristössä erittäin hyvin.

Kryptosporidioosin tartuntaketjun katkaisu/taudin hallinta (lähde ETT): f poikimapaikan hyvä hygienia f hyvälaatuisen ternimaidon saannin varmistaminen f vastasyntyneet puhtaisiin yksilökarsinoihin (1–2 vk erillään muista) f samanikäisiä vasikoita pidetään samoissa ryhmissä f pesu ja desinfiointi Pesu ja desinfiointi on tärkeä osa kryptosporidioosin tartuntaketjun katkaisemisessa. Vasikkakarsinoiden ja poikimapaikan sekä vasikoiden hoitovälineiden huolellinen mekaani-

Tarttuvien sorkkasairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sorkkakylvyt ja sorkkakylpymatot ovat tehokkain hoito. Kuvassa helppokäyttöinen ja tehokas AutoHoofClean -sorkkakylpymatto.

nen puhdistus, pesu ja kuivaaminen ovat tärkeimmät tekijät.

Pesu tehdään kuumalla vedellä (yli 60 °C) ja huomioidaan se, että mm. painepesuri levittää paljon roiskeita ja siten myös taudinaiheuttajia. Lähellä ei siten saa olla tartunnalle alttiita eläimiä ja pesijän on suojattava hyvin itsensä. Loisen ookystat säilyvät hyvin kosteassa ja likaisessa ympäristössä, joten huolellisen puhdistamisen jälkeen tarvitaan myös riittävän pitkä kuivausaika (karsinat yms. tyhjillään). Tilanteen mukaan karsinoita ja välineitä voidaan myös desinfioida.

Kryptosporidioosiin tehoavat vain tietyt erikoispesuaineet, joten varmista aina, että desinfiointiaine on todettu tehoavan kryptosporidioosiin. Muistathan, että desinfiointiaineet tehoavat vain täysin puhtaisiin pintoihin. Keskustele eläinlääkärin kanssa desinfiointiaineen käytöstä ja tarpeellisuudesta.

Faban verkkokaupasta löytyvistä desinfiointiaineista mm.

Kilcox Extra on tehokas bakteereja, hiivoja ja viruksia tappava nestemäinen desinfiointiaine, joka tehoaa hyvin myös kokkidioosia ja kryptosporidioosia vastaan.

Tarttuvat sorkkasairaudet Tarttuvien sorkkasairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sorkkakylvyt ovat tehokkain hoito. Tarttuviin sorkkasairauksiin luetaan sorkkavälin ihotulehdus (ID), sorkka-alueen ihotulehdus (DD), sorkkavälin ajotulehdus sekä kantasyöpymä. Sorkkakylvyn tarkoitus on vähentää bakteerimäärää sorkan, sorkkavälin ja sorkan ihoalueella. Akuutisti sairaita ei laiteta sorkkakylpyyn ennen kuin sorkka­hoitaja/eläinlääkäri on tutkinut ne, koska sorkkakylpyaineet ovat ärsyttäviä avoimissa haavoissa. Sorkka-

kylpyyn voi käyttää altaita tai sorkkakylpymattoja. Joissain tilanteissa (parsinavetat) sorkkia voidaan desinfioida myös esim. reppuruiskulla. Desinfiointiaine tehoaa parhaiten puhtaaseen sorkkaan. Sorkat voidaan pestä esim. asemalla ennen sorkkakylpyaltaan läpikulkemista tai lehmät kulkevat huuhtelualtaan kautta ennen varsinaista desinfiointiallasta. Yleisesti käytetty desinfioiva aine sorkkakylvyissä on kuparisulfaatti, lisäksi altaisiin ja sorkkamattoihin on saatavilla paljon erilaisia kaupallisia valmisteita. Faban kautta on tähän tarkoitukseen saatavilla helppokäyttöinen AutoHoofClean -sorkkakylpymatto. Matto asennetaan kohtaan, josta lehmät kulkevat useasti päivässä. Pumppu annostelee mattoon automaattisesti desinfiointi- ja pesu­ ainetta vuoropäivin. Sorkkakylpymatto toimii tehokkaasti useisiin sorkkasairauksiin sekä myös ennaltaehkäisevästi.

Bioturvallisuuspalvelu Bioturvallisuutta on hankala parantaa, jos ei tiedä, missä mennään pieleen. Faba ja Emovet ovat syksyllä ottamassa käyttöön bioturvallisuuspalvelun, jonka avulla selvitetään tilan bioturvariskit. Osana palvelua on Gentin yliopistossa kehitetty Biocheck.UGent®-kartoitus. ETT vastaa Suomessa asiantuntijoiden Biocheck.UGent® -koulutuksista ja data tallennetaan Nasevaan. Yhdessä karjanomistajan kanssa Faban bioturvaosaajat valitsevat tärkeimmät asiat, joita lähdetään parantamaan. Tilalle jää käynnistä Nasevasta löytyvä Biocheck.UGent®-arvioinnin tulos sekä erikseen laadittavat toimenpide-ehdotukset, joiden avulla karjanomistaja voi tilan bioturvallisuutta parantaa.

FABA — 19

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI

Faban toiminta on viljelijän käsissä Vastuullisuus ja ympäristöasioista on viime vuosina tullut yhä tärkeämpi osa yritysten toimintaa.

Myöskään Faba ja kotieläintuotanto eivät voi välttyä siltä, että nämä asiat on otettava huomioon.

Ajassa on edelleen virtauksia, jossa oikeastaan koko alkutuotanto pyritään leimaamaan syylliseksi ilmaston, vesistöjen ja eläinten hyvinvoinnin ongelmiin. Kaikkein äärimmäisiä kantoja edustavien ihmisten asenteisiin ja valintoihin on vaikea vaikuttaa. Suuri enemmistö ihmisiä kuitenkin edelleen käyttää niitä tuotteita, joita Faban omistajat tuottavat. Tämän ryhmän hyväksyntä tuotannolle on tärkeä säilyttää ja Faban tulee toimia niin, että se tukee tätä tavoitetta.

Faba osuuskuntana ja karjanomistajat sen omistajina voivat vahvistaa, että ilmasto- ja eläinten hyvinvointikysymyksissä toimitaan vastuullisesti. Eläinten jalostamisen ympärillä tehty työ on tähdännyt tuottavamman ja terveemmän eläinaineksen luomiseen. Merkittäviä jalostuksen ilmastotekoja ovat mm. tuotoksen kasvu ja pitkäjänteinen suomalainen terveysjalostus. Faba on myös pioneeri ennaltaehkäisevän eläinterveydenhuollon kehittämisessä. Terveisiin eläimiin ja parempaan rehun hyödyntämiseen pyrkiminen on kiitollista työtä, koska se vaikuttaa positiivisesti tuotannon kannattavuuteen.

Koko ruokaketjussa tarvitaan nyt uudenlaista ajattelua ja toimenpiteitä, jotta maatalous säilyy vastuullisena ja kannattavana liiketoimintana.

Viljelijäomisteinen osuustoiminta antaa hyvän pohjan toiminnan ja palvelujen kehittämiselle. Toiminta on viljelijän omissa käsissä ja asioita voidaan tarkastella pidemmällä tähtäimellä kuin kvartaali­ taloudessa.

TULE MUKAAN!

x3 Webinaarit jatkuvat!

Alkaneen syksyn myötä starttasi myös uusi webinaari­ kausi! Tälläkin kertaa on luvassa laadukkaita webinaareja mielenkiintoisista aiheista. Webinaarien aihepiireissä sivutaan muun muassa liharotuisten sonnien käyttöä lypsykarjassa, ilmastoviisasta eläinaineksen kehittämistä, bioturvallisuutta, alkioita ja paljon muuta! Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Tarkemmat tiedot löydät Faban kotisivuilta Ajankohtaista -osiosta. Jokaisen webi­ naarin tallenne julkaistaan myös jälkikäteen katsottavaksi.

13.–15.10.

Maatalouskonemessut / Helsinki Olemme mukana Helsingin Maatalouskonemessuilla!

Tule tapaamaan asiantuntijoitamme ja tutustumaan tuotteisiin sekä palveluihin!

27.–28.1.

Sarka / Seinäjoki Vaikka vuotta on vielä reilusti jäljellä, kannattaa laittaa Sarkamessut jo nyt kalenteriin!

Jari Loponen lypsykarjatilallinen Faban hallituksen jäsen

Koko ruokaketjussa tarvitaan nyt uudenlaista ajattelua.

Tuleehan sinulle jo Faban uutiskirje?

Kuukausittain ilmestyvät seuraavat sähköiset kirjeet: • FabaViesti – uutisia osuuskunnaltasi • SonniViesti – poimintoja huippusonneista • PihviViesti – lihakarjan tärkeimmät uutiset

Mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti?

Kerro siitä meille: tiedotus@faba.fi

20 — FABA

Tilaa omasi: https://faba.fi/uutiskirje/

OSUUSKUNTA APUNASI

Vastuullista ja kestävää kumppanuutta tehdään arjessa Teksti: Tapani Puumala / Kuva: Faban arkisto

Karjanhoidon päästövaikutukset puhuttavat edelleen ja alalla etsitään jatkuvasti ratkaisuja tähän haasteeseen.

Olemme tehneet töitä karjan rehuhyötysuhteen kehit­ tämiseksi aloittamalla ruokinta- ja tuotostiedonkeruulla jo yli 30 vuotta sitten. Tänä päivänä pohjoismainen tutkimustieto täydentyy jatkuvasti CFIT 3D-kuvaustekniikkaa hyödyntäen. Lehmäkohtainen syönninseuranta on tuonut lisää varmuutta niistä sukulinjoista, joiden rehuhyötysuhde on vastuullisesti parhaimmillaan. Jalostusindekseihin ne tulivat mukaan syksyllä 2020.

Vastuullisuutta on jalostaa tuotannon arvo-osia eli maidossa pitoisuuksia ja lihakarjassa kasvun lisäksi lihan laatukriteerejä tehostamaan koko elintarvike­ketjun lisäarvoa kuluttajiin saakka. Samalla vähennetään vastuullisesti veden kuljetusta, jolloin myös säästämme logistiikan energia­kuluissa.

Genomitietoon perustuva eläinvalinta ja eläinten hoitoja terveystietojen hyödyntäminen jalostuksessa on kestävää tuotantoa. Faban ja eurooppalaisten kumppanien pelisääntöihin ei kuulu genomimanipulaatio. Tiedon pohjalta tehtävä jalostusvalinta on turvallista ja eettisesti kestävää.

Faban tuotevalikoimaan kuuluvien vasikoiden hoito-­ olosuhteita parantavien sekä ruokinnallisten terveysrehujen kautta varmistamme arvokkaan eläinaineksen kehityksen vasikasta lypsylehmäksi.

Vastuullinen toimintatapa näkyy Faban arjen tekemisessä ja palveluissa päivittäin. Yksi esimerkki siitä on eläinkauppa, jossa prosessin eri vaiheet eläinten valinnasta, toimitukseen ja laskutukseen saakka on huomioitu hyvän kauppatavan ja turvallisuuden näkö­kulmasta.

Kehittäminen jatkuu vastuullisuuden ja kumppanuuden näkökulmasta.

Yhdessä kohti tuottoisaa syksyä!

Tiedon pohjalta tehtävä jalostusvalinta on turvallista ja eettisesti kestävää.

FABA — 21

ETUJA SINULLE

6 500 jäsentä

Keskittäminen kannattaa!

Bonus antaa merkittävän ostoedun Bonusta kertyy 0,5–5 %. Bonuksen taso määräytyy karjatunnuskohtaisten laskutus­ tietojen perusteella. Investointityyppiset tuotteet eivät kerrytä bonusta. Bonusta kertyy asiakkaan kanssa tehdyn kumppanuus­ sopimuksen sisällön mukaan.

Suomen laajin sonni­ valikoima: webshop.faba.fi

4x

vuodessa Faba-lehti ja Sonniluettelo kotiin kannettuina

Bonushyvitystä asiakkaille yli

600 000 € 3 400

hedelmällisyys­ käyntiä Monipuoliset digipalvelut tehostavat ja nopeuttavat toimintaa faba.fi/digipalvelut 22 — FABA

321 000

siemennystä

TERVEYDENHUOLTO

TilavetEmo – tavoitteena terve ja kannattava emokarja Teksti: Anna Oksa-Pulliainen / kuva: VikingGenetics

Emolehmän pitäisi vuosittain tuottaa ja kasvattaa terve, hyvinvoiva vasikka. Tavoite voi epäonnistua jo alkumetreillä, jos emo ei tiinehdy. Johtui tiinehtymättömyys sitten hedelmällisyysongelmista tai toimimattomasta sonnista, koituu karjanomistajalle suuret tappiot talven yli ylläpidettävistä tyhjistä emoista. Jos karjassa on esimerkiksi 10 tyhjää emoa talven ajan, aiheuttaa se noin 10 000 euron ylimääräisen yllä­pito­ kulun. TilavetEmo -palvelun avulla voidaan muun muassa varmistaa, että sonni on toimiva ja tiineystarkastuksilla löydetään ajoissa tyhjät emot, jolloin ne voidaan poistaa karjasta.

TilavetEmo -palvelu pitää sisällään emokarjan terveydenhuoltosuunnitelman sekä vuoden aikana tehtävät terveydenhuoltotyöt. Molemmat osiot on mahdollista ostaa erikseen, mutta parhaaseen tulokseen pääsee molempia käyttämällä.

Terveydenhuoltosuunnitelma tehdään kerran vuodessa. Suunnitelmaa tehtäessä eläinlääkäri käy karjan­ omistajan kanssa läpi karjan tärkeimmät osa-alueet: hedelmällisyys, ruokinta, vasikkaterveys, sorkkaterveys, bioturvallisuus sekä sonnin terveys. Keskustelun

Terveydenhuoltotyö on varsinaista ennaltaehkäi­ sevää toimintaa tai jonkin ongelman korjaamiseksi tehtävää työtä. Terveydenhuoltotyö voi pitää sisällään mm. seuraavia asioita: astutuskauden jälkeen tehtävät tiineystarkastukset, vasikoiden tarkastukset sekä nupoutukset, loiskontrolli, kiimojen synkronointi, sonnien astumiskuntotarkastukset, yksittäisten ongel­ mien ratkaiseminen tai käyntien yhteydessä muut hoitotoimenpiteet.

Jos haluat parantaa emokarjasi taloudellista tulosta korjaamalla tuotosta syövät tekijät, kannattaa lukea lisää Tilavetistä ja ottaa yhteys Emovetin eläinlääkäreihin: https://emovet.fi/palvelut/tilavetemo/

Emovetin eläinlääkäreillä on Neuvo-oikeudet! apuna ovat tarvittavat tunnusluvut. Valmis suunnitelma pitää sisällään tiedon karjan terveyden kehittymisestä, onnistumisista sekä kehittämiskohteista toimenpide-ehdotuksineen, joiden avulla on mahdollista poistaa tuotantoa rajoittavia tekijöitä.

FABA — 23

www.faba.fi VERKKOKAUPPA

ASIAKASPALVELU

webshop.faba.fi

asiakaspalvelu@faba.fi

TOIMIPISTEET PL 40 (Urheilutie 6D) 01301 Vantaa Hollolan toimipiste: PL 95 (Korpikyläntie 77) 15871 Hollola

VAIHDE 020 747 2020 (klo 9.00–15.00)

PALVELUT

FABA SOMESSA

@fabaosk

@faba_osk

@Faba_osk

@Faba osk

Siemenen ja typen jakelu 040 311 5308 (ma–to klo 8–14) Tarvikejakelu 040 311 5347 (ma–to klo 8–14) Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!